Saippuamaakarit
Sohlmanit hurahtivat saippuaan.
TEKSTI JA KUVA: MILKA KROGERUS
R
uokapöydällä on leikkuulauta, jonka päällä on epämääräisen muotoisia tummia kökkäreitä, ja sen vieressä kasa vaaleaa rouhetta. Nämä ovat Sohlmanien saippua-askartelun jämäpaloja. – Tuo tumma satsi meni pilalle, kun laitoin siihen liikaa kaakaota. Minä haluan voimakkaan tuoksun, niin tuli liikaa, kun en laskenut tarpeeksi tarkkaan, Nora Sohlman myöntää. – Tuosta laventelisaippuan silpusta ajattelin tehdä suihkugeeliä, Nana Sohlman kertoo.
voi tilata netistä helppokäyttöisenä rakeena ja muut tarvikkeet voi melkeinpä ostaa ruokakaupasta. Saippuaan voi lisätä eteerisiä öljyjä ja väriaineita oman mielensä mukaan. Sohlmanit haluaavat pitää saippuansa mahdollisimman luonnonmukaisina, joten värjäämiseenkin käytetään ennemmin luonnonmateriaaleja, kuten kaakaota tai punaista savea. – Mä olen tällainen hippi ja tykkään kaikesta luonnonmukaisesta. Äiti pakkaa saippuat muoviin, mutta mä käytän pakkauksessakin enemmin paperia ja narua, Nora kertoo.
NORA JA NANA tehtailevat saippuoita omassa keittiössä. Harrastus sai alkunsa kesällä, kun pihkavoidetta vuosia tehnyt Nana päätti kokeilla onneaan uuden puuhan parissa. – Aika pitkään hirvitti, että uskaltaako alkaa lipeän kanssa pelaamaan, mutta lopulta tää olikin tosi helppoa. Ensimmäiset kaksi satsia meni kyllä pilalle, Nana tunnustaa. Nora innostui saippuoista hieman jälkikäteen. Nykyään keittiössä puuhataan saippuaa yhdessä, vaikka molemmilla onkin omanlaisensa tyyli. – Mä aloin miettimään kaikkia tuoksuja ja värejä. Että vähän olisi kiva päättää minkä värisen ja tuoksuisen tekisi, ja tuo sopis ton kanssa ja tuo ton. Sitten piti tietenkin tehdä itse. Saippuan tekoon ei tarvitse erikoisia välineitä tai kalliita materiaaleja. Lipeää
OHJEITA JA IDEOITA löytää netistä ja harrastekirjoista. Tutkimalla muiden tuotoksia saa itse lisää ideoita. Netistä löytyy myös niin sanottu lipeälaskuri, joka helpottaa lipeän ja rasvan oikean suhteen määrittämistä. Lipeä sekoitetaan kylmään veteen, seos jäähdytetään ja sitten rasva sekoitetaan lipeän joukkoon. – Lipeä on vaarallinen aine, eli pitää muistaa sekoittaa lipeä veteen ulkona. Ja kyllä muovihanskat ja suojalasitkin on hyvä olla, ettei vaan satu mitään. Saippuan tekeminen on monivaiheista, eikä itsetehtyä saippuaa pääse kokeilemaan kuin vasta kuukauden päästä sen valmistamisesta, kun lipeä on kokonaan muuttunut saippuaksi. – Ei se ole se itse tehdyn saippuan käyttäminen joka on kivaa. Vaan se kun saa ottaa saippuat muotista seuraavana päivänä, Nora sanoo.
Ä KS
| 12 3
· 2 0 15
– Se on ihanaa. On kun lapsi jouluaamuna, kun pääsee katsomaan onko onnistunut, Nana lisää. SAIPPUASATSEJA on Sohlmaneilla syntynyt jo useita kymmeniä. Jossain vaiheessa kaikki pöydät alkoivat pursuta saippuaa. Nana ajatteli, että jos myisi ystäville muutaman, niin olisi tilaa uusille. – Laitoin pari kuvaa facebookiin ja homma lähti vähän käsistä. Ihmiset innostu niin, että meille ei lopulta jäänyt itselle mitään! Nana nauraa. Nyt Sohlmanit ovat ihan hurahtaneet saippuoihin. Talossa valmistuu jatkuvasti uusia kokeiluja. Tänä jouluna monet ystävät ja sukulaiset saavatkin hyväntuoksuisen paketin. – Kun on sellaista porukkaa, jotka ei ikinä halua mitään joululahjaksi, niin tällainen pieni itse tehty juttu ilahduttaa kuitenkin. – Eikä nämä jää nurkkiin pölyttymään. Koska jokainen ihminen kuitenkin peseytyy, Nora lisää. Sohlmaneilla ei ole kuukausiin ostettu saippuaa, suihkugeeliä tai shampoota. Mikäli tulevat kokeilut onnistuvat, jää ostoslistalta pois kohta mahdollisesti kynttilät ja partageelitkin. – Kynttilöitä olisi kiva tehdä kanssa. Ja näin ohjeen miesten parranajosaippuasta, sitä pitäisi kans kokeilla! Nana selittää innoissaan.
Kastilian saippua Kastilian saippua sopii kaikille ihotyypeille vauvasta vaariin ja se on yksinkertaista tehdä. 500g oliiviöljyä 150g vettä 64 g lipeää Lipeärakeet kipataan (mielellään ulkona, koska höyryt on myrkyllisiä) kylmään veteen, annetaan jäähtyä n. 40-asteiseksi ja kaadetaan öljyn sekaan. Sitten vaan hämmennetään tehosekoittimella niin kauan että seos on kiisselimäistä ja kaadetaan muotteihin. Muotit voi olla muovia, paperia, pahvia, silikonia tai sitten voi vuorata elmukelmulla vaikka puulaatikon. Teflonia, alumiinia tai puuta ei saa käyttää vuoraamatta, koska ensimmäisten kanssa lipeä reagoi ja puun se pistää pilalle. Annetaan kovettua yön yli, jonka jälkeen saippuan voi leikata paloiksi. Saippua on valmiina käyttöön noin kuukauden kuluttua.
11