Teijo Piilonen
Kosket us FAKTA JORMA HÄMÄLÄINEN - Syntynyt 10.3.1953 Pihtiputaalla - Tampereen yliopiston kunnallistutkinto. Taloustieteen opintoja. ”Olen niin kuin Pekka Vennamo, tal.yo.” - Useita paikallis- ja kaupunkilehtiä julkaisevan Suomen Lehtiyhtymä Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2001. Asuu Tuusulassa. - Aiempi ura: 1976-78 Keikyän kunnansihteeri, 1978-86 SalmiVetoketju Oy:n toimitusjohtaja, 1986-88 Pihtiputaan kunnanjohtaja, 1988-93 Äänekosken kaupunginjohtaja, 1993-2001 Tuusulan kunnanjohtaja.
Ei ihan vielä ajopuvussa... Hämäläisen tallista löytyy 1200-kuutioinen BMW, jonka nokka kääntyy kesän tullen kohti Etelä-Eurooppaa.
Tuhatta ja sataa
NOPEAT
Jorma Hämäläisen vuodet Äänekoskella olivat vauhdikasta aikaa.
K
un Äänekosken kaupunginjohtajan paikka tuli auki, niin Arvo Zitting otti yhteyttä ja kehotti hakemaan. Äänekoski oli kuntana vahva, siellä oli metsäteollisuuden lisäksi kaksi Nokian tukijalkaa, Telenokia ja Mobira - joista jälkimmäinen petti täydellisesti vuonna 1991. Mobira jätti taakseen 500 työtöntä ja tyhjän hallin, jonka se oli kaupungilla teettänyt. Se oli paha paikka. Minut vapautettiin vuodeksi kaupunginjohtajan rutiinihommista, jotka sitten Salosen Jouko hoiti. Väänäsen Kallen kanssa kiersimme pitkin Suomea ja Eurooppaa etsimässä uusia yrittäjiä. Lopulta se syntyi niistä Mobiran vanhoista jätkistä, firman keskijohto lyöttäytyi yhteen ja perusti Envisetin. Jorma Ollilalta saatiin lupaus, että Mobiralta tulee tilauksia. Envisetin Veli-Matti Heleniuksestahan tuli lopulta miljonääri – harmi ettei itse lähdetty osakkaaksi! Loimme systemaattisesti suhteita naapurikuntiin. Yhdessä Ääneseutuseminaarissa teimme minun nimissäni konkreettisen esityksen kuntaliitoksesta. Tai minä en sitä esittänyt, olin joutunut jollekin kurssille, pistin Javanaisen Hannun lukemaan sen paperin. Siitä lähti liikkeelle prosessi, joka vasta nyt on tullut maaliin. Kisailimme Jämsän kanssa siitä, kumpi on Keski-Suomen kakkoskaupunki. Mielestämme johdimme sitä kisaa. Yritimme saada kaupungille sellaisen aseman, että meitä kuunneltaisiin maakunnassa. Sal-
24
melinin Simo nousi maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi, Arppa oli maakuntahallituksessa ja Kummun Ristokin jossain. Yritimme päästä kaikkiin mahdollisiin pöytiin. Ja olla Suolahdelle hyvä naapuri! Oli sellaisiakin projekteja, joista minua on syytetty, kuten tämä kuuluisa Tärttävuorihanke. Se oli
pisty vireiltetle ennen tuloani, ja minun annettiin ymmärtää, että sitä pitäisi jatkaa. Panin aika nopeasti toimeksi. Se saatiin neuvoteltua pitkälle, kunnes loppumetreillä vaadimme toteuttajilta rahaa pöydälle. Nehän osoittautuivat myöhemmin Vantaan kuplaliikemiehiksi. Se oli sitä 1980-luvun lopun oikein kuumaa aikaa, joka puhkesi 1990-luvun alussa. Luultiin että kun pe-
- avopuoliso Riitta, lapset Elina 31 v, Riikka 26 v ja Tapani (syntynyt Äänekoskella) 18 v
ruskartan pohjalle piirtää tussilla neliön, niin se on setelipaino. Uskottiin maanarvon nousuun. Se oli opettavaista aikaa... Nousubuumin maamerkiksi jäi Mercuria, joka meinasi jäädä Porrassalmelle käsiin. Päätöksenteko oli Äänekoskella ihailtavaa verrattuna vaikkapa Tuusulaan. Zitting, Salmelin, Kumpu ja Nikulan Antti olivat ne joilla oli valta, ja he myös käyttivät sitä. Sopu haettiin aina ja päätöksiä syntyi. Jos valtuuston kokous kesti yli 15 minuuttia, niin se oli suuri häpeä. Jos äänestettiin, siitä ei jäänyt vihanpitoa. Minulle oli aika shokki, kun Tuusulassa valtuusto istui kolme tuntia ja tappeli keskenään. Äänekoskelaisten kanssa aloitin Euroopan kiertämisen moottoripyörällä. Tuomisen Heikin kanssa tehdään edelleen lähes vuosittain pitkiä retkiä, tänä vuonna lähdetään Sloveniaan. Äänekosken Moottorikerhon toiminta laajeni silloin, syntyi muun muassa Möhkö-kokoontumisajo. Kyllähän sitä kummasteltiin, että kaupunginjohtaja ajelee moottoripyörällä, se oli siihen aikaan suunnilleen sama kuin olisi juopotellut tai tapellut. Äänekosken keskusta on muuttunut yhä enemmän kaupungin näköiseksi. Vaikka ei siellä vieläkään taida olla muuta kuin ne liikennevalot, jotka silloin tulivat Viiskulmaan. Neuvoin aina vieraita, että kaupungintalo löytyy kun käännytte liikennevalojen jälkeen oikealle!
Tuusulanjärvi vai Keitele? - Keitele on järvi ja Tuusulanjärvi lampi! Tänne tullessa oli suuria vaikeuksia oppia kutsumaan lampia järviksi ja ojia joiksi. Virkamies vai liikemies? - Laskin että olen ollut elämässäni 18 vuotta molempia, kunnan virkamiehenä ja yritysjohtajana. Tällä hetkellä yritysjohtajana ja toivottavasti vielä seuraavat viisi vuotta. Eduskuntavaalit vai kunnallisvaalit? - Kunnallisvaalit ovat parempi bisnes paikallislehdille. Printti vai iPad? - Printti. Sain eilen iPhonen, mutta en osaa käyttää sitäkään. Printti ei kuole koskaan. Ilmaislehti vai tilattava? - Meillä on molempia. Kumma kyllä, tilattava pitää lamassa paremmin pintansa kuin ilmaislehti.
4 · 2011
| Ä KS