Shiatsu delux tehokas, helppokäyttöinen, 3 m johdolla Vesisäiliö 400ml. Paine 3.0-3.5 bar. Lämpötila 102°C. 2.8m sähköjohto
Trendikäs, metallinen sisustus-, kasvi- tai lukuvaloksi, 3 nivelellä, väri valkoinen, pit. 73cm, E27, johto 1,8m
(8xD-paristo, ei sis.),neliasentoinen nykäisyllä toimiva kytkin, 55x13x11cm
Eväs/pakastusrasiasetti 10-os
Meiltä myös akkuporakoneet jääkairaan!
Meiltä Pietarin kalaverkot
Celsius/Fahrenheit -kytkentä . Mittausalue -50°C~ +500°C. Laser kohdistusta varten. Lämpötilapainike. Näytön taustavalo. Kevyt ja helppo käyttää. Helppo työkaluton asennus. Ilmavirta n. 1,7-1,9 m/s.
Akkulumilapio DC-SS36V runko
Toimii myös Makita akuilla! 36V (2kpl 18V akkuja), työskentelyleveys 33cm, lumenkorkeus max: 20cm, heittopituus max 8m
UHF Ulkoantenni LTE-suodattimella
Ruokailuvälineet 24kpl
Työkalusetti
Keraaminen pohja. Automaattinen virrankatkaisu ja puhdistustoiminto. Tippalukko.
Seuraava ÄKS ilmestyy
17.12.2025
379/2025 ÄKS.FI
Kosketuksessa Teija Liikamaa
Äänekosken seurakunnan joulukorttinäyttely
Lekkerin emäntä, Mailis Valtanen, täytti sata vuotta. Kävimme kysymässä pitkän iän salaisuuden perään.
Päätoimittajalta
Jouluna pitää muistaa paljon asioita. Pitää muistaa läheisiä ja ystäviä. Pitää muistaa syödä hyvin ja noudattaa luotuja perinteitä. Pitää muistaa laittaa kortit postiin ajoissa, paketoida lahjat, ottaa kinkku sulamaan ja laittaa manteli puuroon. Pitää muistaa nauttia joulun tunnelmasta kaiken kiireen ja hössötyksen keskellä. Pitää antaa joulurauha. Ja muistaa rauhoittua itse.
Muistilista on pitkä, ja on parasta näpytellä kännykän muistiin tärkeitä asioita tai kirjoittaa ylös jääkaapin oveen. Ettei ole tunnelma pilalla jos jotain unohtuu.
Joulu kerää hartioille turhia paineita, varsinkin jos haluaa kaiken olevan täydellistä. Olisi tärkeää antaa lahja ihan itselleen: että muistaa myös itseään. Ettei kaikkea tarvitse tehdä itse. Että voi tukeutua apuun ja eineksiin. Että voi tehdä vähemmän, sillä se voi olla enemmän. Ja muistaa, että kaikkea voi ostaa - paitsi aikaa. Nautitaan ajasta, ja sen myötä läheisistä sekä yhdessäolosta.
Vaikka joulun ilo kutkuttelee jo kantapäissä huomaa haikeutta ilmassa. Hyvän ystävän äkillinen sairastuminen ja neljäs joulu ilman äidin läsnäoloa laittaa miettimään olevaisuutta ja todellisten asioiden merkityksellisyyttä.
Kun muisti pettää, se on asia, joka koskettaa syvältä. Oman äidin muistisairaus vei äidin pois jonnekin kauas jo monta joulua aiemmin. Muistisairas ihminen reagoi jouluun, vaikka ei muistaisikaan ystävää. Jos joku äidin sairaudessa jäi harmittamaan, niin se, että ystävät kaikkosivat muistin myötä. Katson viimeisen yhteisen joulumme videota, sitä jossa äiti avaa pehmeää pakettia. Videolla näkyy kuinka hänen silmänsä loistavat kuin tähdet. Siltä videolta löytää vielä oman äidin.
Mulla on ollut hyvä elämä
Mailis Valtanen on henkilö, joka on päässyt todistamaan satoja rakkaustarinoita siinä missä sydänsurujakin ja tarjonnut tuikkua niin iloon kuin suruun. Lekkerin ”emäntä” juhli satavuotissyntymäpäiväänsä Suolahden Kotisatamassa järjestetyssä juhlassa sekä läheistensä kanssa Cafe Möljässä.
Marjo Steffansson
21.11.1925 Rauman maalaiskunnassa syntynyt Mailis on nähnyt paljon, myös toisen maailmansodan vaiheet. Nyt muisti tekee tepposia, eikä sotajuttuja muistella, ei niitä vanhoja eikä meneillään olevia. Mailis syntyi perheensä neljästä lapsesta toiseksi vanhimmaksi. Elossa on sisaruksista yhä kolme. Pitkän iän salaisuus lienee hyvissä geeneissä, mutta ehkäpä satavuotiaalla on asiaan painavaa pohdittavaa.
– Mitä ihmeen juttua minusta voi tehdä? Mä vaan ihmettelin alkuun, mitä nuo numerot minun ikkunassani on, että näitä vuosiako me nyt muistellaan, naurahtaa Mailis Valtanen kauniissa juhlamekossaan.
Valtanen jää miettimään, kuinka hän ”näin vanhaksi on osannut elää”?
– Ajattelen niin, että mulla on ollut hyvä elämä. On ollut hyvät vanhemmat ja hyvät asunnot ja että minusta on pidetty aina huolta, Valtanen sanoo ja katsoo hymyilleen tytärtään Anitaa. – Äiti sanoi, että lapsista on huoli niin kauan että kaikki ovat eläkkeellä. Meistä on enää yksi työelämässä, Anita Valtanen naurahtaa.
RAUMAN MURRE on vahvistunut, vaikka ei se koskaan ole kokonaan kadonnutkaan. Valtaset muuttivat Suolahteen vuonna 1966. Seuraavana vuonna, 27. huhtikuuta, avattiin Ostokeskus ja samalla sen alakertaan Onni Valtasen luotsaama 57 asiakaspaikkaa käsittävä Ravintola Lekkeri. Valtasilla oli myös kauppa ja kioski, mutta myöhemmin keskityttiin vain Lekkeriin lähes koko perheen voimin. Ravintola työllisti myös Valtasen poikia Anttia ja Aarnoa sekä tytärtä, Anitaa. Lekkerin tarina päättyi vuokrasopimuksen päättymiseen 31.12.1989. Se oli erään aikakauden päätös koko perheelle. – Äiti oli töissä melkein loppuun saakka ja työuran jälkeen halusi jäädä Suolahteen, sillä hän on juurtunut tänne. Kotona hän pärjäsi 96-vuotiaaksi, kunnes muisti alkoi heiketä, Anita muistelee. – Niin kai se elämä meni, työtä on tehty kovasti, Mailis lisää.
VÄLILLÄ ON kirkkaampia päiviä, mutta vanhat asiat pyörähtävät mieleen enemmän kuin eiliset. Kotisataman henkilökunta on tulostanut kuvia Raumalta, joita Mailis mielellään katselee. Ilmakuva kotitalosta sekä kuvat äidistä, isästä ja lapsista ovat kultaakin kalliimpia. Niistä kumpuaa tärkeitä muistoja.
– Täällä on ollut aivan upeat hoitajat! He järjestivät ihanat juhlat äidille. Koska hyvinvointialue ei tarjonnut kakkua, se leivottiin henkilökunnan toimesta. Ja kaikki nämä koristeet, nekin henkilökunnan omasta pussista, Anita Valtanen kiittelee.
Syntymäpäiväjuhlassa saatiin kuulla myös Pekka Lehdon laulua sekä Miina Tuunaisen viulun soittoa. Salossa liehuva Suomen lippu juhlisti suurta päivää.
– On uskomatonta, miten paljon täällä on nähty vaivaa äidin juhlapäivään, huokaa Anita.
MAILIS VALTANEN on vielä tiukasti siinä ensimmäisessä vaunussa. Lapsia on viisi, lapsenlapsia kymmenen ja sen seuraavan polven lapsiakin kuusi ja vielä viidennessä polvessa kaksi.
– Sata vuotta on paljon ja täällä olen yhä. Olen kiitollinen elämälle, joka on antanut minulle rakkaat lapset, Mailis Valtanen hymyilee omassa huoneessaan, jossa on kultaisia ilmapalloja sekä kukkasien ja korttien tulva.
Kuva: Anne Parkkinen
Marjo Steffansson
Kun muisti häviää
Miten kohdata ihminen, jonka muisti hapertuu, mutta jonka tunteet ovat yhä vahvasti läsnä?
Marjo Steffansson
Muistihäviö on käytännönläheinen tietopaketti vuorovaikutuksen hyödyntämiseen muistisairaiden ihmisten kanssa. Vaikka muisti häviää, jää muistisairaalle tunteet, ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus. Kirjoittajat Tuija Uusitalo ja Tanja Varjonen johdattavat lukijan empaattisen kohtaamisen ytimeen.
Kirjassa esitellään selkeästi validoivan vuorovaikutuksen periaatteet ja menetelmät, kuten sanoittaminen, kysymystekniikat, avainsanojen toistaminen ja tilannesensitiivinen ilmaisu.
– Menetelmän avulla voidaan vahvistaa muistisairaan itsetuntoa, vähentää levottomuutta ja edistää turvallista, merkityksellistä vuorovaikutusta - niin läheisten, hoitajien kuin koko yhteisön näkökulmasta, kertoo suolahtelaislähtöinen sairaanhoitaja Tanja Varjonen, toinen kirjan kirjoittajista.
Tanja Varjosen äiti, Liisa Flink, on monelle tuttu. Hän oli sairaanhoitaja joka teki työtä täydellä sydämellään. Flink oli perustamassa Äänekoskelle dementiaosastoa, Muistolaa. Ja sitten kun päivätyö oli ohi, hän sairastui itse etenevään muistisairauteen.
– Äidillä oli Muistolassa selkeä visio siitä, kuinka asukasta osastolle tullessaan hoidetaan ottaen kokonaisvaltainen hoito huomioon. Hoito ei ollut vain niin sanottua perushoitoa vaan myös liikuntaa ja virikkeitä, sekä myös psyykkinen ja hengellinen hyvinvointi, sekä kaikki sosiaalinen hyvinvointi, jonka ympäristö voi antaa läsnäololla. Äidille oli tärkeää jakaa tietoa, kuinka muistisairas ihminen kohdataan arvokkaasti ja kunnioittavasti. Muistisairas ihminen kun ei menetä muistin myötä ihmisarvoaan, Varjosen sisar, Piia Flink-Liiimatainen kertoo.
TUIJA UUSITALO ja Tanja Varjonen tapasivat toisensa yhteisten tuttujen kautta. Siitä kohtaamisesta sai kirja alkunsa. Uusitalolla oli Vantaalla hoitokoti Atzalea, jonka sisällä toimi validaatioryhmä.
– Muistisairaat keskustelivat miltä tuntuu, kun ei enää muista yhtä hyvin kuin ennen. Eräs rouva sanoi että se hetki, jolloin muisti pyyhkiytyy pois, se on muistihäviö. Ja siitä sai kirja nimensä, Varjonen kertoo.
Kirjan kannen sävy, vaaleanpunainen, kuvaa kuinka muistisairasta katsotaan ikään kuin vaaleanpunaisten silmälasien läpi.
– Katsotaan hyväksyen ja ymmärtäen, vaikka näkymä on utuinen ja ymmärretään, että sairastuneella läheisellä on ihmisen ikävä, vaikka hän ei osaa välttämättä sitä sanoittaa.
Kirja syntyi omien kokemuksien kautta.
– Äiti vei minut syvemmälle tasolle, ja sitä mukaa oma ymmärrys lisääntyi.
Kun kysyin äidiltä voinko kirjoittaa kirjan hänen muistisairaudestaan hän sanoi, ettei hänellä ole muistisairautta.
LIISA FLINKIN kaikki neljä tytärtä osallistuivat hoitamiseen ja huolehtimiseen. Jossain vaiheessa oli päästettävä irti, ja Flink vietti viimeiset ajat Suolahden Kotisatamassa. On huono yhtälö, jos muisti pettää mutta jalat ovat kette-
Suolahtelaislähtöinen Tanja Varjonen (os. Flink) kirjoitti kirjan kokemuksistaan muistisairaan äitinsä muistihäviöstä.
rät, sillä muistisairaalla ajan ja tutunkin paikan taju katoaa. Perhe koki kauhun hetkiä, kun Liisa Flink katosi kotipihastaan Sörkästä. Oli helteinen kesäkuun loppu, vuonna 2021. – Päivä oli kaoottinen. Etsimme äitiä metsästä kymmenen tunnin ajan. Helikopteri ja suuri joukko kyläläisiä sekä vapaaehtoinen pelastuspalvelu etsivät herkeämättä. Koko kylä raikasi kun me huusimme äitiä ja muut etsijät Liisaa. Pidettiin toivoa yllä, mutta isän kanssa käyty keskustelu, että pahin mahdollinen on saattanut tapahtua. Oli suuri helpotus, kun saimme kuulla, että äiti on löytynyt, vieläpä olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. Äiti istui ambulanssissa hyönteisten syömänä, ja totesi meidät nähdessään, kuinka hänellä on ollut mukava päivä! Iso kiitos etsijöille, ja poliisikoiralle, joka äidin löysi, Piia FlinkLiimatainen kiittää.
KUN ÄIDIN sairaus oli edennyt jo pitkälle, ryhtyivät tyttäret miettimään, kuinka äiti suhtautuisi, jos Tanja alkaisi kirjaa kirjoittamaan, kertoen hyvin henkilökohtaisia asioita hänen sairaudestaan.
– Meistä neljästä on kolme terveydenhoitoalan ammattilaisia ja yksi työskentelee hallinnollisella alalla hyvin-
vointialueella. Äiti oli opettanut meidät siihen, että kotiasioista ei puhuta kylillä. Kun kysyin äidiltä voinko kirjoittaa kirjan hänen muistisairaudestaan hän sanoi, ettei hänellä ole muistisairautta. Vai oliko? Vai eikö ollutkaan. No, puoli tuntia oli, jos sitäkään. Ja sitten huiskautti kädellään merkiksi, että ohi on. Kysyin myöhemmin uudelleen tätä asiaa. Sitten äiti vakavoitui ja sanoi: "Saat kirjoittaa, jos se kehittää”, Varjonen huokaa.
LÄHEISEN muistisairauteen liittyviä tunteita on hyvä käsitellä ja niistä on saatava puhua.
– Syyllisyyden tunteet voivat liittyä siihen, onko tehty tai tehdäänkö läheisen eteen tarpeeksi. On luonnollista miettiä myös omaa jaksamistaan, viimeistään siinä kohtaa kun pohditaan, lähdetään kö etsimään hoitokotia. Äiti menehtyi tämän kirjan kirjoittamisen viime vaiheissa ja samalla nousi esiin isäni suru ja hänen tukemisensa. Lopulta tunnen enemmän kiitollisuutta ja iloa kuin musertavaa surua. Äiti kulkee mukanani elämäni loppuun saakka, ja siitä iloitsen tänään, Varjonen kiittää. Muistihäviö on välttämätön teos kaikille, jotka kohtaavat muistisairaitaammattilaisille, läheisille ja hoivan kehittäjille.
1/4” ja 1/2” 127-os.
KORVATULPPA
Yhdistävät tehokkaan melunvaimennuksen ja ympäristön äänien hallitun läpipäästön
Elämäsi
ja
ratkaisumme on valmistettu mittatyönä, millintarkasti toiveidesi ja tarpeidesi mukaisesti, ja kestävät aikaa ja käyttöä. Kaikki tilanjako-ovet
Noblessa Jyväskylä
Ahjokeskus, Ahjokatu 16
040 185 6677
ma–pe 10–17, la 10–14
Noblessa Äänekoski
Kauppakatu 12
040 559 7062
ma–to 10–17, pe 10–15
noblessa.fi
Vain pe-la kaikki
KOSKIKESKUS 2. krs,, Ä:ki ma-pe 11-17, la 10-14
24/7
Ikimuistoinen joululahja?
Mikäpä se kimpoaa esiin muistin syövereistä, kun tivataan ikimuistoista joululahjaa. Katukyselyn perusteella ei tarvita mitään kallista eikä massiivisen mainostettua hittilahjaa, vaan lahjan saamiseen ja käyttöön liittyviä tunteita ja tunnelmia. Ja hyvän mielen saama takaisku se vasta mieleen painuukin, kuten kävi pikku Heikille. Kysyimme myös millaisia terveisiä ja toiveita joulupukille on tänä vuonna.
– Puinen leikkiauto, vastaa äänekoskelaisen Heikki Siik empimättä ja hyväntahtoisesti naurahtaen, kun kysytään mikä hyppää päällimmäiseksi joululahjoja muistellessa.
– Se oli pikkupojan mielestä tosi hieno lahja ja ilo oli ylhäällä. Jätin sen yöksi pihalle. Aamulla löytyi lumilingon jäljiltä vain riekaleita. Oli se katkera paikka ja itkua piisasi pitkään.
Seuraavan joulun leikkiauto ei ehtinyt edes pukinkonttiin, sillä äiti unohti muoviauton piiloon hellan uuniin, jonne se sitten vahingossa suli möykyksi. – Pukille terveisiä, että satsaa nyt hyvinvointiin, vaikkapa hierontalahjakorttiin.
TUOMAS INKINEN
Osa-aika äänekoskelainen Tuomas Inkinen pistäytyy Jyväskylästä anoppilassa
Opitaan työelämätaitoja ja tehdään hyvää
Äänekosken lukion perinteistä taksvärkkipäivää vietetään torstaina 11. joulukuuta. Lukiolaiset jalkautuvat tekemään päivätyötä ympäri kaupunkia.
Tänä vuonna mukana on lukion kummiyritysten Niskanen Oy:n, Kokon Puutarhan, S-Market Äänekosken ja Citymarketin lisäksi iso joukko muita paikallisia yrityksiä.
Niskanen Oy, Kokon Puutarha ja SMarket Äänekoski järjestävät yhteistyössä lukiolaisten kanssa monenlaista ohjelmaa tapahtuman merkeissä asiakkaille päivän aikana. Kokon Puutarhan keskustan myymälässä on myynnissä lukiolaisten tekemiä kukka-asetelmia, ja Niskasella lukiolaisten käsissä syntyy valmiita
säännöllisesti. Ikimuistoiseksi joululahjaksi putkahtaa heti mieleen kaksoisveljen kanssa saatu nyrkkeilysäkki.
– Sitä alettiin mätkiä heti aattoiltana ja parin päivän päästä oli rystyset kummallakin verillä. Hanskoja kun ei lahjapaketissa ollut.
Inkinen pohtii, että lahja oli harkittu veto energisille 13-vuotiaille.
– Purettiin paineita säkkiin eikä toisiimme. Omaksi lajiksi tuli kuitenkin kestävyysjuoksu, jossa nuorena kisasin SM-tasolla. Nykyään pukki tietää, että takuulla lämmittävä lahja ovat villasukat.
Äänekoskelainen Satu Hartikan lapsuuden lahjamuisto lämmittää vieläkin mieltä ja aikoinaan koko kehoa.
– Pehmoinen paketti yllätti iloisesti. Punaisen pyjaman paidassa oli nallen kuva ja asu oli mukava päällä.
– Se oli hitti siihen aikaan. Tukan väri vaan olisi saanut olla sininen, mut-
ta ihan hieno oli oranssikin, Hartikka muistelee hyväntuulisen haikeana. Nyt toivelahjalistalta löytyy ainakin monitoimikäherrin vaihtopäillä. Tytär Ellen kertoo, että Gabby-nukkekoti olisi tosi mieleinen lahja.
TERESA PALMROOS
Konginkankaalainen Teresa Palmroos ilmoittaa empimättä, että nukenrattaat nousee lapsuuden lahjamuistoista heti mieleen.
– Siihen aikaan oli sukua koolla jouluna enemmänkin. Elämä oli vaatimatonta nykypäivään verrattuna.
– Yllätyin ja ilahduin niin ihanasta lahjasta ikihyviksi. Heti nukke kyytiin ja työntelemään. Muut tytöt halusivat kokeilla, mutta joutuivat odottelemaan. Retrorattailla leikki siten vielä oma tytärkin.
– Joulun sanoma on lahja kaikille, Nyt päällimmäisenä toiveena on päästä viettämään juhlaa koko perheellä, sillä parin edellisen joulun tapaamisia on rajoittanut sairastuminen.
pussukoita pukinkonttiin. Opiskelijoita voi nähdä myös perinteisemmässä taksvärkkityössä ainakin KSupermarket Suosikissa, S-Market Suolahdessa, Sisä-Suomen Lehdessä, Willen olohuone & keittiössä, Sale Konginkankaalla sekä Karhunlähteen ja Markkamäen K-Marketeissa.
LUKION taksvärkkipäivään on perinteisesti liittynyt hyväntekeväisyys. Tänäkin vuonna lukiolla järjestetään eppu-luokkalaisille ja esikoululaisille Joulumaa-tapahtuma. Laulut, näytelmät ja toimintapisteet tuovat iloa äänekoskelaisten lasten joulunodotukseen. Lukiolaisille Joulumaan järjestäminen on ollut erittäin mieluisa tehtävä. Lasten riemu on tarttuvaa, ja joulumieli valtaa koko lukion.
Lukiolaisiin voi törmätä myös palvelutaloissa, kun ryhmä opiskelijoita lähtee tervehtimään ja ilahduttamaan senioreita.
Päivän ohjelmaan kuuluu laulamista, lukemista ja muuta mukavaa yhdessäoloa. On tärkeää luoda tilaisuuksia eri sukupolvien väliselle kohtaamiselle. Pienetkin teot merkitsevät.
ABITURIENTIT puolestaan osallistuvat taksvärkkipäivään ratkomalla toimeksiantajilta saatuja erilaisia todellisia työelämähaasteita ja tehtäviä lukiossa opittuja tietoja ja taitoja hyödyntäen. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä, miten eri oppiaineissa opittua ja vaikkapa tiedon-
hankintataitoja tarvitaan työelämässä ihan oikeasti. Lisäksi opitaan yleisiä työelämätaitoja, joita tarvitaan alasta riippumatta.
Päivän aikana saatu palkka kerätään hyväntekeväisyyteen äänekoskelaisille vähävaraisille lapsiperheille, kuten lukion taksvärkkipäivänä on perinteisesti tehty jo useiden vuosien ajan. Näin opiskelijat saavat työelämätaitojen oppimisen lisäksi hyvän mielen. Haluamme tehdä yhteistä hyvää, huolehtia lähimmäisestä lähellä ja kaukana.
HEIKKI SIIK
SATU HARTIKKA
Me kummiyritykset yhteistyössä Äänekosken lukiolaisten kanssa järjestämme monenlaista ohjelmaa TORSTAINA 11.12.
Tervetuloa ostoksille ja viihtymään!
YHTEISTYÖSSÄ ÄÄNEKOSKEN LUKIO
TORSTAINA 11.12. KLO 10–17
JouluTAPAHTUMA
ÄÄNEKOSKEN S-MARKETILLA
Ohjelmassa:
• Tarjolla joulutorttuja ja glögiä klo 10–17
• Joulupukki jakaa karkkia klo 10–14
• Panda jakaa herkkuja klo 10–16
• Tuote-esittelijöitä kaupalla
Tervetuloa herkuttelemaan ja laskeutumaan joulun tunnelmaan!
JOULUMYYMÄLÄN AVAJAISET TORSTAINA 11.12.
Lukion 1. luokka järjestää:
Niskasella!
Ohjelmaa koko perheelle mm:
Tule pyöräyttämään Onnenpyörää
Myynnissä Lukiolaisten tekemiä
Torstaina 11.12.
lahjapusseja (osa pussien tuotosta lahjoitetaan Äänekoskelaisten nuorten hyväksi)
Käpylinnassa aletaan laskeutua jouluun. Sonja Miekkavaara on asettunut taloksi ja kiittää ahkeria vanhempiaan, jotka ovat olleet ei vain tukena, vaan ihan konkreettisena raivausapuna.
sanoo Sonja kuusta koristellessaan.
Mikko Niskasen unelma elokuvakeskuksesta kariutui, mutta nyt talossa puhaltaa taiteelliset ja kulttuurin täyteiset tuulet, kun Sonja Miekkavaara emännöi ja unelmoi.
– Äidin ja isän kanssa ollaan siivottu paikkoja ja pihaa tuntikaupalla. Koetaan, että se on kulttuurityötä ja suurta kunnioitusta Mikko Niskasta kohtaan, Sonja huokaa.
Vintin puruista on löytynyt mielenkiintoisia juttuja. On elokuvan käsikirjoitus sekä pino papereita, joista ei oikein osaa vielä ottaa koppia.
– Taskukalenteri kertoo, että kiirettä on Mikolla pitänyt. Alan jo tunnistaa hänen käsialansa, Sonja sanoo. Mikon henki huokuu nurkissa ja tontilla. Näin Sonja haluaa ajatella.
– Välillä täällä kuuluu kolinoita ja kilinöitä ja minä tuumaan, että Mikko ottaa kontaktia, Sonja naurahtaa.
SUURESSA salissa on kaksi kuusta. Yksi vielä toisaalla. Koska talo on suuri, sinne mahtuu useampikin joulun merkki.
– Olen iloinen näistä käpykoristeista,
Toimeen tarttuu myös Mikon poika, naapurissa asuva Jorma Niskanen – Muistelen, että olisin viettänyt täällä vain yhden joulun. Silloin mukana oli isän lisäksi myös Tarsis, Tarja Tuulikki Tarsala koiransa kera. Isä halusi, että joulu on rauhan juhla, eikä hän silloin kutsunut taloa täyteen vieraita. Hän ajatteli, että jouluna hiljennytään ja rauhoitutaan vaan olemaan. Täällä sellainen perinnejoulu onnistui vallan mainioisti, Joulut olivat rauhallisia päiviä elokuvanteosta, jolloin isä sai levätä, Jorma muistelee.
KÄPYLINNAN avoimissa ovissa on ovi käynyt, sillä paikalle on tullut uteliaita sekä Mikon elokuvista kiinnostuneita noin tuhannen hengen verran.
– On ollut aivan upeaa päästä esittelemään taloa ja tiluksia ja kuulla samalla juttuja Mikosta ja Käpylinnasta. Monella kävijällä on riittänyt muisteltavaa ja olen painanut näitä tietoja ja tarinoita muistiin, Sonja sanoo.
Majatalossa on majoittujia, residenssissäkin viipyli Mikko-fani.
– Hän tuli pääkaupungista, kun halusi hiljaisen paikan tutkimusta tehdessään.
Unelmana on, että residensseissä majoittuisi taitelijoita.
– Olen aktiivinen somessa ja sitä kautta tietoisuus Käpylinnasta lisääntyy. Viime viikolla tänne saapui juuri somen
Konginkankaan kotiseutujoulua
Kömin Killan joulupuoti, Kauppakatu 2, on avoinna: ti–pe 9.12.–19.12. klo 10–17 ma 22.12. klo 10–17 Jouluviikko ti 23.12. klo 10–13 Aatonaatto
Marjatta Huhta Konginkankaan kotiseututyössä tallennetaan paitsi historiaa, pyritään pitämään yhteisö aktiivisena ja elävänä.
kautta lahtelainen muusikko, joka piti meille pienen konsertin. Hänen kanssaan pohdimme yhteistyökuvioita. Yksikään päivä ei ole samanlainen, musta on ihanaa, kun ihmiset ottaa yhteyttä, Sonja huokaa.
Hän miettii, että viettää joulua Mikon tapaa: rauhallisella tavalla, lasten ja lähimmäisten keskuudessa.
– Sen tiedän, että itse joulupukki tulee vieraisille Käpylinnaan, Sonja paljastaa.
TAIDEMUSEON näyttely on nyt purettu. Sonja on huomannut, kuinka Käpylinna inspiroi taiteen tekemiseen.
– Mun töistä huomaa, että ne ovat erilaisia, sillä mulla tuli muuton myötä tyylihyppäys. Alakerran työhuone on todella inspiroiva, sillä on hyvät tilat ja valo levittäytyä taiteen tekemiseen. Kun saa asua tällaisessa historiallisessa taiteilijakodissa, niin onhan se ihan mieletöntä. Mä nipistelen vieläkin itteeni, että voiko tämä olla tottakaan, Sonja hymyilee.
Konsteja on monia. Viime keväänä keräännyttiin Tarinatupiin juttelemaan milloin sota-ajasta, milloin keittokirjoista tai koulumuistoista. Kesällä tavattiin museolla Kömin huvien merkeissä. Kömin huvit - näyttelymme kuvasi aktiivista teatterielämää sekä tanssi- ja iltamakulttuuria. Se on ollut vilkasta Konginkankaalla alkaen Liimattalan nuorisoseurasta, Työväen näyttämöstä ja Kömin teatterista. Museo kokosi kesän aikana n. 700 vierasta. Museon kyljessä järjestimme heinäkuun musiikkihetket, joihin kokoontui yhteensä 230 henkeä laulamaan, juttelemaan ja kahvittelemaan. Oli tangon taikaa, ikivihreitä iskelmiä, puotiteatteria ja senioritanssia. Ja tietysti paikalliset Rengit pieksuissaan. Tanssista ja teatterista sekä maalaiselämästä kertoo myös Kongintaival-julkaisumme 2025. Siinä saa kasvot moni teatterin ikimuistoinen hahmo kuten Jussi Jokihalme, Markku Hannula ja Kari Kaijanaho. Lehteä saa ostaa Joulupuodista, Lintulahdesta, Kampaamo Marjontuvasta ja Tarvikekeskuksesta.
Joulupuoti Salen kupeessa on Konginkankaan kohtauspaikka joulun aikaan. Juttutupa tarjoaa glögiä ja juttuseuraa. Paikalliset ihmiset ja yhdistykset tuovat tuotteitaan joulumyyntiin Kömin Killan pitämään Esko ja Reetta Korjosen Joulupuotiin. Puodissa pääsee tutustumaan Kömin Killan julkaisuihin täynnä kuvitettua historiaa, ostamaan sukkia, koruja, paitoja, leivonnaisia, hunajaa ja muuta mukavaa pukinkonttiin. Joulumusiikkiakin on luvassa.
Käpylinnaan pääsee kurkistamaan ennen joulua, kun vuoden viimeiset avoimet ovet järjestetään 16. joulukuuta klo 14-19.
Joulupuodissa pääsee juttelemaan omilla tonteillaan elävien ihmisten kanssa kuuman glögin ääressä! Jouluhan ei tule tavaroista. Joulu tulee ihmisistä, kynttilänvalosta, antamisen ilosta, mielenrauhasta! Lämmintä joulua toivottavat Kömin Killan joulutontut.
Marjo Steffansson
Sonja Miekkavaara ja Jorma Niskanen koristelivat Käpylinnan salin kuusta joulun vietosta keskustellen.
Vuoden
ensimmäinen
ÄKS 14.1.2026
Hieronta / jalkahoito
Hakoset
Väinämönkatu 2, Äänekoski 040 508 7846
Kalevalainen jäsenkorjaaja
Marianne Manninen
Torikatu 1, Äänekoski 050 518 5554
17.12.
Viimehetken lahjavihjeet ja joulutervehdykset
Laittamalla joulutervehdyksesi ÄKSään tuotat samalla jouluiloa seutumme vähävaraisille lapsiperheille ja vanhuksille. Varaukset to 11.12. mennessä: pirjo@aksa.fi • 040 565 0941 • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Hyvää oloa pukinkonttiin!
1 x 60 min 62€ 2 x 45 min 108 €
Fysioterapia ja hieronta kuntoutuksenverkkokauppa.coronaria.fi
Kotikäynti 5 x 45min 270 €
Hinnat normaalisti 1x60 min 73 € | 2x45 min 126 € | Kotikäyntiin lisätään kilometrikorvaus.
Tarjous voimassa 23.12.2025 asti. Käynnit voimassa 12 kk. Tarjoukseen ei voi yhdistää muita alennuksia.
Me Äänekosken ja Suolahden hiusalan ammattilaiset kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille
Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Hius-Salonki Kirsi
Hiusstudio An-Rai oy
Kampaamo Sisko
Parturi Eemi
Parturi-Kampaamo Cleopatra
Parturi-Kampaamo Minna
Parturi-Kampaamo Sirpa Kirjavainen
Parturi-Kampaamo Ulla Peuhkurinen
Olemme tukemassa seudun vähävaraisia lapsiperheitä ja vanhuksia.
Osta hiustenhoitotuotteet ja lahjakortit paikallisilta ammattilaisilta.
Teija Liikamaa
Teija Liikamaa os. Kuukkanen
s. 12.5.1965 Suolahdessa asuu Jyväskylässä, kaksi lasta
· fysioterapeutti
· Sahansoiton suomenmestari 2025 · Soittaa kokoonpanoissa Skiffleidit, Jykylele, Kittilän Kaverukset, duo Pilvi ja Teija, sekä millon missäkin.
Saha vaatii nuottikorvaa
Marjo Steffansson
ANopeat
Werner Bros vai La Sega del Canto?
– Werner Bros soittaa hyvän tuulen musiikkia, ja onpa ollut kunnia soittaa myös heidän kanssa lavalla.
Valssi vai jenkka?
– Valssi on pehmeää ja kaunista ja taipuu sahalle upeasti.
Kansanmusiikki vai iskelmä?
– Kun eksyin Kaustisille vuonna 2007 vei kansanmusiikki sydämeni. Siinä on oma kiva tunnelmansa.
Katusoitto vai konserttisali?
– Käyn mielelläni kuuntelemassa konsertteja hyvin soivissa saleissa, mutta tykkään soittaa kadulla, varsinkin Euroopassa.
suin neljä ensimmäistä vuotta Sisä-Suomen sairaalan pihapiirissä, sillä isäni Antti ja äitini Kaarina olivat töissä ”järven takana” B-mielisairaalassa. Osoite vaihtui, kun rakennettiin talo Kisakadulle 1960-luvun lopulla. Se oli kiivasta rakentamisen aikaa, kun omakotitaloja alkoi nousta pitkin kauppalaa. Kavereita riitti ja näin jälkeenpäin osaan arvostaa sitä, että olipa taustasi mikä tahansa, sinun kanssasi leikittiin sulassa sovussa. Isommat leikkivät meidän pienempien kanssa ja pitivät siinä samalla huolta. Pihapelit olivat kovassa huudossa ja nurmikot olivat rullalla kun pelattiin nurkkajussia, kirkonrottaa ja kymmenen tikkua laudalla. Aikaa kulutettiin metsässä, Katvelassa oli ”mehtäkenttä”, jossa pelattiin nelimaalia ja kaikenmaailman vakoilu- ja salaseuraleikkejä. Juostiin avaimet kaulassa pitkin ja poikin, mutta reviiri pysyi aika pienenä. Lapsuus ja nuoruus oli turvallista aikaa, kun kaikki tunsivat toisensa - eikä ollut mitään pelättävää.
HARRASTUKSET olivat liikuntapainotteisia. Ala-asteelle mennessä alkoi aika kulua urheilukentällä tai Keskustan koulun salissa. Urhon torstaikisat rytmittivät viikkoa ja yleisurheilu kiinnosti monessa eri lajissa: juoksuissa ja hyppylajeissa. Kodin naapurissa sijaitsi upouusi uimahalli ja se oli aivan huikea paikka. Kesällä tavattiin kavereita Suokilla, eli Suojärven uimarannalla, jossa oltiin sitten koko päivä, välillä kävästiin kotona syömässä ja vaihtamassa kuiva pyyhe. Myöhemmin aloin harrastaa judoa ja
Päivikki Elomaan valmentamaa SU:n koripalloa Urheilutalolla sekä Urhon lentopalloa kylän keskellä olleessa koulussa. Olen kiitollinen, kun Suolahdessa sai harrastaa monipuolisesti ja olen myös kiitollinen, kun vanhempani antoivat harrastaa olipa harrastus sitten SVUL:n tai TUL:n alla toimineessa seurassa. Kukkulalla työväenopistossa kävin monissa eri ryhmissä. Lentopalloharrastus kesti pitkään, lähes 40-vuotiaaksi saakka. Joukkueita kerättiin työporukoista, ja muistan, kuinka vanhempani osallistuivat puulaakisarjaan lentopallon parissa. Itse pelasin nelossarjassa eri puolilla Suomea asuessani. Voin sanoa, että olen kasvanut liikuntasalien käytävillä, näyttämöillä ja pukuhuoneissa. Kun vanhemmat pelasivat, me lapset leikittiin päinemme omia touhujamme.
Oli jännä paikka, kun menin odottamaan tunnin alkua isojen koululle. Muistan, kuinka suussani oli jättimäinen purkkamälli ja kun Arja tuli hakemaan minua jumppasalin päässä olevaan pallovarastoon, jossa oli ahdettu myös flyygeli, hän tiuskaisi, että ”purkka pois suusta, se voi tarttua koskettimiin!” Myöhemmin Päiviö Turtiainen kävi antamassa pianotunteja kotona, ja sitten vielä hetken sain pianoon oppia Raili Tossavaiselta. Viiden vuoden aikana sai kahlata ei niin innostavia Michael Aaronin pianokouluvihkoja.
Musiikki tuli uudelleen mukaan, kun sain omia lapsia. Tuli laulettua ja soitettua heille ja heidän kanssaan, mutta varsinainen hurahdus musiikkiin tapahtui vuonna 2005, kun lähdin Kihveli Soikoon festivaalin yhteydessä järjestetylle musiikkileirille. Seuraavana vuonna sain tutustua sahaan Tuukkasen Jarin ja Martyn Oramin johdolla. Kun huomasin, että saan sahasta hyvät äänet, innostuin, ja hankin oman sahan. Piti soittaa 19 vuotta, että tuli Suomen mestaruus. Plakkarissa on useampi kakkos- ja kolmassija. Suomessa sahansoittajien kärkikahina on kovaa, kun meiltä löytyy useampi taitava soittaja. Olen onnellinen, kun löysin vihdon oman instrumenttini, joka onkin kuljettanut minua soittamaan ympäri maailmaa. Saha on kätevä soitin ottaa mukaan matkoille, eli olen soittanut kaduilla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Olen osallistunut Pariisissa, Wienissä ja Floridassa järjestettyihin sahansoiton festivaaleihin, ja tätä kautta maailma on avautunut, kun on saanut soittokavereita läheltä ja kaukaa. On todella suuri rikkaus kun on saanut tutustua tämän vaikean soittimen myötä paikkoihin ja ihmisiin.
MUSIIKKI TULI kuvaan, kun lähdin pianotunneille kahdeksanvuotiaana. Ensimmäinen opettaja oli Arja Päivärinta.
Teija Tiitisenmäellä.
Teija Liikamaa on sahansoiton Suomen mestari vuosimallia 2025. Hän muistelee lapsuutensa Suolahden tarjonneen virikkeitä joka lähtöön.
Tähtikulman ikkuna ykköseksi
Äänekosken kaunein näyteikkuna valittu. Voiton nappasi jo toistamiseen Tähtikulma.
Marjo Steffansson
Kauppakadulla sijaitsevan Tähtikulman yrittäjä Tiina Leppänen ei vaikuta yllättyneeltä, kun Äänekosken asukasyhdistyksen kolmikko, Eija ja Reijo Pitkänen ja Björn Högberg, astelevat sisään lahjakorin ja diplomin kanssa.
– Minä olen sanonut ainakin sadalle asiakkaalle, että menossa on jouluikkunaäänestys, ja että äänestää voi tuossa naapurissa, kirjastossa. Kiitos äänestäjille, Leppänen naurahtaa.
Tähtikulman ikkunassa koreilee valkoinen sähkötakka ja kimalletta tuo valkoinen kuusi sekä iso tähti ja kauniisti paketoidut lahjat.
– Totta kai voitto innostaa miettimään, mitä ensi vuoden jouluikkunaan keksii, Leppänen sanoo.
Äänekoskelaiset saattavat puhua vielä pitkään Äänekosken Tuotteesta, vaikka liike on jo kesällä vaihtanut nimensä Tähtikulmaksi.
– Sama liike, mutta nimi on uusi, Leppänen sanoo.
YRITTÄJÄT lähtivät innolla mukaan kisaamaan kauneimmasta jouluikkunasta, sillä huimat 21 Äänekosken keskustan yrittäjää tarttuivat haasteeseen. Äänestysaikaa oli kaksi viikkoa ja kirjaston ovi on käynyt tiuhaan, sillä ääniä annettiin varsin reippaasti.
– Olemme todella iloisia, että näin moni yrittäjä lähti mukaan. Tästä on tullut todella hyvää palautetta niin meille. Aihe kiinnosti, sillä äänensä antamassa kävi lähes 300 henkilöä, Eija Pitkänen kertoo.
JOULUIKKUNAKISAN ajatuksena on, että ihmiset jalkautuvat liikkeelle ja samalla tutustuvat paikallisten yritysten tarjontaan.
– Oli ilo huomata, kuinka yrittäjät olivat panostaneet näyteikkunoihinsa. Äänet jakaantuivat siten, että jokainen ikkuna sai ääniä. Viiden eniten ääniä saaneilla ikkunoilla ei isoja eroja ollut, Pitkänen sanoo.
Äänestäjien kesken arvottiin herkkukori. Arpaonni suosi Henrikki Kulma-
KEVÄT 2026
LA
To 5.2. klo 19
LA KALA-OOPPERA:
Donizettin Rita ja Kaksi Siippaa
Painotalo, iso sali
JOULUIKKUNAT TOP 5
1. Tähtikulma
2. Lumpeenkukka
3. Natumer
Pajunkukka
Suotex
laa. Asukasyhdistyksen väki ottaa yhteyttä asian tiimoilta.
– Kannattaa yhä käydä ihailemassa näyteikkunoita ja keskittää ostoksia
paikallisiin yrityksiin. Näin saamme kaupungin keskustan pysymään elinvoimaisena, asukasyhdistyksestä vinkataan.
olla käytössä erillinen kiintiö K9-korttilaisille. Ennakkoilmoittautuminen kulttuuri@aanekoski.fi. Äänekosken kaupungin liikuntapalveluiden seniorikortilla vapaa pääsy 1-2 vapaavalintaiseen kulttuuritoimen tapahtumaan kalenterivuoden aikana, mikäli tapahtumassa on tilaa. Konsertteihin voi olla käytössä erillinen kiintiö seniorikorttilaisille. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautuminen kulttuuri@aanekoski.fi tai 0400 189 263.
Liput ennakkoon Tiketistä ja tuntia ennen ovelta.
JÄRJESTÄÄ:
CHAD WAKERMAN
KALA OOPPERA
JENNIE STORBACKA ANNELI SAARISTO
Niin paljon iloa joulukortissa!
Jos termi 4H ei olisi jo käytössä, se voisi olla Äänekosken seurakunnan joulukorttinäyttelyn teema: hartautta, herkkyyttä, herkkuja ja huumoria.
Näyttelyn kortit on rajattu viime vuosisadalla lähetettyihin kortteihin - ihan nostalgiasyistä. Näyttelyt ovat Äänekosken seurakuntakeskuksessa, Suolahden seurakuntatalolla ja Suolahden kirjastossa niiden aukioloaikoina. Kortteja on 13 henkilöltä. Vanhimmat kortit ovat 1920-luvulta.
– Näyttely on rakennettu teemoittain: On seimi- ja enkeliaiheita, kirkkomatkaa, kynttiläasetelmia, eläinaiheita, sekä tonttu- ja joulupukkikortteja ja lapsiaiheita, kertoo näyttelyä rakentanut Mirva Flink
KUOLINDOULA
TARJOAA:
• edunvalvontavaltakirjat
• hoito- ja hoivatahdot
• apua hautajaisten suunnitteluun
• neuvoa kuoleman jälkeisten toimien tekemiseen
Erikoisuutena näyttelyssä on muutama kenttäpostikortti sotavuosilta sekä Martta Wendelin -kokoelma.Korttien maisema-aiheet ovat pitkään pysyneet perinteisesti maalaismaisemien kuvauksina. Kirkkoon mennään reellä, tontut ruokkivat eläimiä, ja joulupukki matkustaa porojen vetämässä pulkassa. Elinympäristön teknistyminen näkyi myös korteissa, mutta verrattain hitaasti. 1960-luvulla pukki jo puksutteli junalla tai paketteja pursuavalla autolla. Monelle järjestölle joulukorttien myynti on merkittävä varainhankintakeino. Myös joulumerkkien myynnillä on kerätty rahaa hyväntekeväisyyteen.
KORTIT KUNNIAPAIKALLA JOULUKODISSA
Äänekoskelainen Merja Parantainen valikoi näyttelyyn joulukortteja, joita hänelle on karttunut reilun 40 vuoden ajalta. Joulukorttien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta; osa muistettavista on jo poissa, ja toisaalta sähköiset joulutervehdykset ovat vallanneet alaa.
– Itsekin lähetän sähköisiä tervehdyksiä, mutta tietyille ihmisille haluan ehdottomasti lähettää oikean joulukortin. On ihmisiä, joita en ole tavannut 10-20 vuoteen, mutta tästä perinteestä emme ole luopuneet.
Saamansa joulukortit Merja Parantainen laittaa esille, ja kun joulukiireet hellittävät, hän perehtyy niihin tarkemmin.
– Arvostan kortteja. Luen tekstit, katson kuvat ja ajattelen kortin lähettänyttä ihmistä.
Seurakunta haluaa välittää joulun iloa ja sanomaa monin tavoin, myös joulukorttinäyttelyn kautta.
– Joulukortti välittää jouluiloa monensuuntaisesti. Tietenkin lähettäjän ja saajan välillä, mutta myös niin, että hyväntekeväisyysjoulukorttien välityksellä voi auttaa. Jeesus syntyi kaikille ja hän kutsui lähimmäisyyteen, kappalainen Katri Vuojus toteaa.
Vuojus itse lähettää ja saa joulukortteja. Toki myös sähköiset jouluviestit ovat lisääntyneet.
– Eräs ystäväni lähettää meille aina tonttukortin. Huomasin jossain vaiheessa, että pappilaan tulee usein sinisävyisiä, seimiaiheisia ja kynttilä- ja enkelikortteja. Meillä on tapana aattoillan
rauhoittuessa lukea kaikki kortit ja kirjeet ja ajatella kaikkia korttien lähettäjiä.
UKRAINALAISKORTEISSA LAULURYHMIÄ JA SEIMIAIHEITA
Näyttelyssä on myös ukrainalaisia kortteja. Ensimmäiset ukrainalaiset joulukortit olivat valokuvakortteja, joihin lisättiin lyhyitä jouluntoivotuksia tai pieniä koristeelementtejä. Useisiin Ukrainan kaupunkeihin perustettiin kustantamoja, jotka alkoivat suunnitella joulukortteihin tarkoitettua grafiikkaa.
– Tyypillisiä kuvia olivat lauluryhmät kansallispuvuissa, joulunäytelmä vertepin kohtaukset, lapset diduh-olkitähkän kanssa sekä talviset ukrainalaiset maisemat, kertoo Viktoria Poli
Kristuksen syntymä, Jumalanäiti lapsen kanssa ja Betlehemin tähti olivat myös yleisiä aiheita. Korttien kuvituksessa käytettiin usein kansanomaisia koristekuvioita. Tervehdyksissä luki esimerkiksi ”Kristus syntyy! Ylistäkää häntä!” tai ”Hyvää joulua!”.
Joulukorttien avulla on Ukrainassakin kerätty rahaa hyväntekeväisyyteen.
• vakavasti sairaan ihmisen tai hänen läheisensä kanssakulkija elämän lopussa
• läsnäolo kuoleman hetkessä Sinikka Halminen
Toivotan kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja onnea uuteen vuoteen!
050 400 7990
Aamu koittaa hiljaa, kaste pisaroi.
Siima virtaa vaivihkaa, toivo sydämmessä soi.
Vesi peilinä kimaltaa, tuuli tuudittaa.
Uppoaa hetkeen, jolloin vain luonto kuiskaa ja antaa.
Saalis nousee, pyöreä ja kylmä, kiiluu kuun hopeaa.
Säilytä muisto, kunnes taas koittaa uusi aamu ja vuoro taas.
Vainikainen Raimo Tapani
4.4.1949 13.10.2025
Rakasta isää, Rampe pappaa, kaikkien ystävää, muistaen
Antti, Telma ja Oona
Timo, Roosa, Matti, Sylvia, Konsta, Roope, Martta ja Roni
Jouni, Tuula, Jenna, Niko, Aamos, Jere, Siiri, Jasper, Nea ja Aki
Jarmo, Marjo, Vilma ja Eino
Sukulaiset
Ystävät
Raimo siunattu ja laskettu haudan lepoon
Ailan viereen 25.10 2025.
Lämmin kiitos osanotosta.
Liput ovat julistaneet juhlaa itsenäisen Suomen kunniaksi, ja kynttilät syttyneet monissa kodeissa kiitokseksi rakkaasta ja hyvästä kotimaasta. On hyvä hetkeksi seisahtua ja viettää juhlapäivää samalla laskien hetkeksi sivuun kaiken sen, mikä rasittaa. Raskaitakin asioita nimittäin maal-
KASTETUT: Touko Kristian Pauli Kaijalainen, Veikka Johannes Aarne Kaijalainen, Mio Eino Olavi Minkkinen, Luukas Eino Matias Aaltonen
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Torstaisin klo 18 hartaus seurakunnan Facebookissa.
SEURAKUNTATOIMISTO AVOINNA
Jouluviikolla 52: ma-ti 22.-23.12. Klo 9-12. P. 050 551 3672
Uudenvuodenviikolla 1: ma-ti 29.-30.12. Klo 9-12. P. 050 551 3672
MUSIIKKIA
To 11.12. klo 18 Tenorissimon joulukonsertti Äänekosken kirkossa. Reijo Ikonen, tenori, Lasse Riutamaa, tenori, Ulla-Stina Ikonen, piano ja harppu, Mika Seppänen, sello. Liput 10 € ovelta.
Pe 12.12. klo 18 Christmas Carols. Joululauluja ja jouluevankeliumia eri kielillä. Musiikissa Mustoset ja Albertit. Päätteeksi iltatee. At 6 P.M. Christmas Carols in English and Finnish, including Ukrainian, Russian, Spanish and Hungarian. In music, Mustonen´s and Albert´s. At the end of the event, an evening tea.
Su 14.12. klo 18 Perinteinen Maisan joulukonsertti alueen lapsiperheiden hyväksi. Ilmainen sisäänpääsy. Tilaisuudessa kerätään vapaaehtoinen rahalahja.
Ma 15.12. klo 18 Grace-kuoron joululaulut Hietaman kirkossa, Markku Aho. Myös yhteislauluja ja kantelemusiikkia.
Ke 17.12. klo 18 Joulun tarinaa Äänekosken kirkossa. Maria Hotti ja Kyösti Kytöjoki, laulu, Tommi Kurtti. Vapaa pääsy.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
Su 14.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut Konginkankaan kirkossa.
Su 14.12. klo 18 Riparien kauneimmat joululaulut Konginkankaan kirkossa.
Ke 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kalaniemen koululla, Kajamantie 4, Konginkangas.
To 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Köyhyyden kylässä, Rautionmäentie 570, Sumiainen
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9–11, muulloin ajanvarauksella p. 050 400 6745
Yhteiskristillinen rukous- ja raamattupiiri tauolla joulukuussa, seuraava kokoontuminen 6.1.
Su 14.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut Konginkankaan kirkossa.
Su 14.12. klo 18 Riparien kauneimmat joululaulut Konginkankaan kirkossa.
Ke 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kalaniemen koululla, Kajamantie 4, Konginkangas.
lemme ja monien ihmisten arkeen tänään kuuluu. Vapaus ja oikeus eivät ole koskaan olleet itsestäänselvyys. Tämän olemme nähneet viimeisinä vuosina selvemmin, kuin pitkään aikaan. Maamme elämä ja arki voivat vaihtua pitkään ja uuvuttavaan selviämistaisteluun. Tästä muistuttaa meitä historiamme lisäksi se, että Euroopan rajoilla soditaan tälläkin hetkellä. Työtä vapauden ja oikeuden hyväksi tarvitaan edelleen. Kiittäkääm-
VIHITYT: Raili Kyllikki Myllylä ja Jarmo Jaakko Ketomäki
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-salissa. Klo 9 hartaushetki.
Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 040 726 3519
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodin Kotipesässä.
Ke 10.12. klo 9–11 Kuulonhuoltopalvelua Sumiaisten srk-kodilla.
To 11.12. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä. Su 14.12. klo 13 Messu kirkossa. Summala, Niskala. To 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Köyhyyden kylässä, Janhonen, Juha-Pekka Liimatainen, huilu. Kahvit.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-salissa.
Kirkkokuoro torstaisin klo 16.30 srk-salissa.
Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talon neuvotteluhuoneessa.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665.
Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa maanantaisin klo 18.
To 11.12. klo 13–14 Kuulolähipalvelua srk-talossa. Leena p. 040 595 2659
Su 14.12. klo 10 Messu kirkossa, Summala, Niskala, Marianne Mäenpää laulaa.
Ti 16.12. klo 17 Jouluateria srk-talossa. Aterialle kutsutaan työttömiä ja pienillä tuloilla eläviä.
Ti 16.12. klo 18.30 Joululaulelot Erikan johdolla seurakuntatalossa.
me menneiden polvien vahvasta panoksesta maamme hyväksi ja jatkakaamme tätä hyvää työtä. Näin adventin aikana katseemme kääntyvät hiljalleen jouluun. Joulu muistuttaa meitä vaikeista oloista, joissa Jeesus syntyi. Mutta myös hänen taivaallisesta tehtävästään. Meillä on kaiken aikaa olemassa taivaallisen Isämme maa, joka on valmistettu meitä varten. Sitä eivät uhkaa puute, eivätkä sodat. Tuska ja murhe ovat poissa, tilalla
vapaus ja oikeus. Ja Jumala itse pyyhkii pois meidän kyyneleemme. Siunattua joulun odotusta jokaiselle.
Juho Hintikka Seurakuntapastori
KUOLLEET: Veli Pekka Rajala 98 v., Vuokko Kaarina Kinnunen 92 v., Maiju Matilda Niskakangas 91 v., Tyyne Vieno Vouti 91 v., Annikki Hilja Helena Kuorelahti 90 v., Heimo Johannes Berg 90 v., Osmo Antero Rinne 83 v., Hannu Kalevi Helkin 76 v., Tarja Anneli Sormunen 74 v., Riitta Tellervo Kärkkäinen 74 v., Anja Elina Rautava 62 v., Leila Kristiina Savolainen 52 v.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–10 srk-keskuksessa. Aamuhartaus kirkossa klo 8.30.
Kirkon Olkkari avoinna ma ja ti klo 11–14, os. Sammonkatu 2, Äänekoski.
Ruokapankki avoinna ke ja pe 9-11.30
Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, muina aikoina ajanvarauksella p. 040 502 5481
To 11.12. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet! Kokoontuminen aamupuurolla srk-salissa. Vieraana Elina Tourunen.
Pe 12.12. klo 12 Rukous vainottujen kristittyjen puolesta srk-keskuksen nuorisotilassa.
Pe 12.12. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa. Jouluisia ajatuksia tuo Katri Vuojus.
Su 14.12. klo 10 Messu kirkossa, Kapanen, Maiju Kovanen.
Su 14.12. Klo 13 Kotieläinten joulusiunaus Keskusaukiolla. Järj. Ala-Keiteleen Kennelyhdistys ja seurakunta.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
To 11.12. klo 18.30 Naisten pikkujoulut
Su 14.12. klo 16 Seurat ja joululaulutuokio
LAPSET, NUORET, PERHEET
Päivä- ja perhekerhot sekä alakoululaisten kerhot joulutauolla. Rauhaisaa Joulunaikaa kaikille! Kerhot jatkuvat tammikuussa erillisen ilmoittelun mukaan.
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook. com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
To 11.12. klo 9.30-11.30 Perhekahvila Hietaman Tuulenpuiskussa.
SUOLAHTI
ÄÄNEKOSKI
ASEMAKAAVOJA NÄHTÄVILLE
1. Pukinpuiston ympäristön asemakaavan muutos, ehdotusaineisto nähtävillä 10.12.2025 – 16.1.2026
2. Sirkkaharjun asemakaavan muutos ja laajennus, ehdotusaineisto nähtävillä 10.12.2025 – 16.1.2026
Kaavoitushankkeiden nähtävilläoloaineistot ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi -> Asuminen ja ympäristö -> Kaavoitus -> Vireillä olevia kaavoja, sekä Äänekosken kaupungintalon aulassa (Hallintokatu 4) ja Sirkkaharjun asemakaavan muutos ja laajennus myös Suolahden kirjastossa (Asemakatu 18) aukioloaikoina. Kaupungintalo on suljettuna 22.12.2025 – 6.1.2026.
Kaava-aineistoista voi antaa kirjallisen muistutuksen aineiston nähtävilläoloaikana Äänekosken kaupunginhallitukselle kirjeellä os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai sähköpostitse: kirjaamo@ aanekoski.fi.
- Maankäyttöpalvelut 10.12.2025
OPISKELUSTIPENDIN HAKU ALKAA 7.1.2026
Äänekosken kaupunki jakaa vuonna 2026 opiskelijastipendejä tutkintotavoitteisesti ja päätoimisesti muualla kuin Äänekoskella opiskeleville 18-29-vuotiaille nuorille. Stipendin suuruus on 350 euroa vuodessa ja se on saajalleen verovapaata tuloa.
Stipendin saamisen yhtenä ehtona on, että hakijan virallinen kotikunta on Äänekoski. Väestötietoihin vuoden 2026 kotikunta määrittyy vuoden 2025 viimeisen päivän tietojen mukaan.
Stipendiä tulee hakea 28.2.2026 mennessä. Stipendejä myönnetään ja maksetaan toukokuussa 2026 hakemusten perusteella. Hakuohjeet ja sähköinen hakulomake löytyvät kaupungin nettisivuilta osoitteesta: aanekoski.fi/ opiskelustipendi
OSTA L AHJAKSI JUNNULLE, ÄIDILLE TAI VAARILLE LAHJAKORTTI
KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIHIN. Lahjasumman voit valita itse. Esimerkiksi 78 eurolla 65 vuotta täyttänyt tai alle 18-vuotias pääsee uimaan ja kuntosalille koko seuraavan vuoden. Ostot uimahallin kassalta
MUISTA HYÖDYNTÄÄ
LIIKUNTASALDOSI
MONET TYÖNANTAJAN MYÖNTÄMISTÄ LIIKUNTASETELEISTÄ JA -SALDOISTA ERÄÄNTYVÄT VUODEN VAIHTEESSA
Hanki hyvää oloa ajallaan.
Huomioi joulun ajan uimakassojen aukioloajat.
Opettaja, tilaa vastuullista journalismia maksutta opetuskäyttöön! Lehden yhteystiedot, tilausohjeet, tilauksen deadline…
toivottaa Äänekosken liikuntapalvelut
MINUN PIENI PÄÄTÖS
– VARAAN AJAN MAKSUTTOMAAN
LIIKUNTANEUVONTAAN!
Pitäisi, kun ehtisi, kun viitsisi, varaan huomenna … Nyt on juuri oikea aika, uusi vuosi ja uusi vauhti.
Ota tämä numero ylös ja soita liikuntaneuvojallemme 040 190 2748. Pureudutaan yhdessä liikkeelle lähdön haasteisiin ja niiden selättämiseen.
LIIKKEESSÄ JOULUNAKIN
KAUPUNGIN SISÄ- JA ULKOLIIKUNTATILAT OVAT AVOINNA LÄPI VUODEN. UIMAHALLIEN JA KUNTOSALIEN TARKEMMAT JOULUN JA UUDEN VUODEN POIKKEUSAJAT LÖYDÄT
KAUPUNGIN VERKKOSIVUILTA aanekoski.fi > kulttuuri ja vapaa-aika > liikunta.
To 11.12. klo 17.30-19.30
Vesijumpparalli. Uusi ohjattu jumppa aina puolen tunnin välein.
Pe 26.12.
Tapanin päivän kunniaksi tanssit aulassa klo 15-16, kahvi/tee ja piparit
Ti 30.12. auki klo 6-21
Uuden vuoden tervetulotoivotus klo 18 jälkeen, glögiä
La 3.1.2026
Kuutamouinti kynttilänvalossa klo 18-20
E-passita kuin viimeistä päivää
TULOSSA TAMMI-HELMIKUUN VAIHTEESSA 2026
LA-SU VESIVELHON
30-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT JA 30H UINTIAIKAA PUTKEEN.
kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää rauhan vuotta 2026!
Suolahden Työttömät ry kiittää kaikkia
Suolahden Työttömät ry:n perinteinen
Jouluruokailu
ke 17.12.2025 klo 10.30 -12.00
Suolahden Kansantalossa Lämpimästi Tervetuloa!
Jouluruokaa yhteistyössä tarjoamassa paikalliset yritykset ja yhteisöt.
PIKKUJOULUOTTELU
Äänekosken Vapaakirkko
Kerho, joulun sanoman merkeissä
Ma 15.12.2025 klo 17.00
Tervetuloa, Mauri ja Seija
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten
taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2.
Ilonassa Joulumyyjäiset 15.12. alkaen Jouluun saakka. Kortteja, sukkia hunajaa ja mm. puutöitä ja joulukoristeita!
Ilonan Jouluruokailu 23.12. 10 euroa. Ilmoittaudu!
Ke Jouluaattona 24.12. klo 9 hävikkiruuan jakoa. Ryhmät tauolla loppiaiseen asti. Ilona kiinni 25.12-26.12. ja 1.1.-2.1.26. Ilonasta toivotetaan Hyvää Joulua ja Onnea ja rauhaa vuodelle 2026!
Yhteystiedot:
Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Ville 0442479658.
