Jari Piilonen, Harri Piilonen, Johanna Helminen ja Minna Lemetyinen vakuuttavat, ettei asia jää tähän.
Lepää rauhassa, Mämmen koulu Kaupunginvaltuusto nuiji päätökseen vuosikausia kelluvassa tilassa olleen Mämmen koulun kohtalon. Yli nelituntisesta kokouksesta käytettiin kaksi tuntia Teknologiakeskuksella sijaitsevan koulun kohtalosta. Äänin 27-14, kahden keskustalaisen äänestäessä tyhjää, koulu jää historiaan elokuussa 2016. Pohjaesityksenä oli Mämmen koulu ja päiväkotitoiminta jatkavat teknologiakeskuksessa toistaiseksi. Simo Salmelin teki vastaesityksen, jossa Teke remontoidaan esikoululaisten ja alkuopetuksen käyttöön. Äänekosken keskustassa otetaan käyttöön yhtenäiskoulu, jossa opiskelee Mämmen 3-6 luokkalaisten lisäksi Keskuskoulun ja Koulunmäen oppilaat. Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun välissä oleva uusi osa puretaan ja tilalle rakennetaan riittävät tilat. Aikataulu ja kustannusarvio tarkentuu vuoden 2015 aikana.
Myös Suolahdessa siirrytään yhtenäiskouluaikaan. Asemakadun koulu uudisrakennetaan Telakkakadun koulun yhteyteen. Asemakadun koulusta ja Telakkakadun koulusta muodostetaan yhtenäisperuskoulu. Suunnittelu toteutetaan vuoden 2016 aikana ja rakentaminen aloitetaan vuodenvaihteessa 2016-2017. Koiviston koulun sijoituspäätös tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. PÄÄTÖS SAI mämmeläiset raivon valtaan, eikä asiaa niellä purematta ja viimeistäkin kiveä kääntämättä. – Kahdeksan vuotta on vatvottu. Minulle luvattiin Mämmelle muuttaessa, että koulu tulee parissa vuodessa. Luotin siihen, että lapset pääsee kyläkouluun. Talon laajennus on menossa, joten tämä päätös on suuri pettymys. Nyt vaihtuu kunta, jos vaan talon saa kaupaksi, Jari Piilonen sanoo. Johanna Helminen on tyrmistynyt perustelusta, jolla koulu loppuu. – Äänekoski on rummuttanut olevansa kaupunki, jossa myös Mämme on palvelukeskus kouluineen. Nyt tämä sama perustelu on käytössä Koiviston koulun suhteen. Päättäjät asettivat kaksi kylää täysin eriarvoiseen asemaan, eikä tällä ole mitään tekemistä demareiden ”oikeudenmukaisuuden” kanssa, Helminen kertoo.
Harri Piilonen, suurperheen isä, latasi Äänekosken olevan Suomen kommunistisin kylä Suolahden jälkeen. – Yhdeksänhenkinen perheemme asuu Mämmellä ja minulla on yritystoimintaa Äänekoskella. Tällainen politiikka ei houkuta pienyrittäjiä tänne puhumattakaan lapsiperheistä. En tule panostamaan liiketoimintaani täällä Äänekoskella. Demarit ja vasurit eivät osaa ajatelle kuin vain sen oman tilijaksonsa verran. Kyllä muutto toiselle paikkakunnalle on vain ajan kysymys, Harri Piilonen sanoo. Mämmeläiset pettyivät syvästi demareihin ja vasemmistoliittoon. He ovat vakuuttuneita siitä, että Koiviston koululle kokee saman kohtalon. – Vaikka lisäaikaa tuli hieman, niin varmasti koivistolaiset joutuvat tulevaisuudessa Suolahteen, nyt kun poliitikot saivat pään auki koulun lakkauttamiselle. Muutama vuosi sitten valtuusto vakuutti yksimielisesti, ettei yhtään kyläkoulua kaupungista lakkauteta. Mitä seuraavaksi tapahtuu? – Kyllä me jotain keksitään. Mämmeläiset lapset eivät katoa mihinkään, he tarvitsevat oppimismateriaalit sekä kuljetukset, Minna Lemetyinen kuittaa. Mämmen rehtorilla, Sari Niskasella, on paljon avoimia kysymyksiä kysyttä-
vänä. – Yhdistymme hallinnollisesti 2016 ja Teken tilat täytyy remontoida pysyväksi. Missä oppilaat ovat remontin aikana? Olisin toivonut, että olisimme voineet jatkaa talossa toistaiseksi. Ihmettelen vauhdin määrää päätöksessä. Tosiasia on kuitenkin, että lapset ovat hyviä sopeutumaan, Niskanen sanoo. KOIVISTON LEIRISSÄ tunnelma oli toinen. Vanhemmat hehkuttivat hyvää päätöstä. –Tämä oli hyvää politiikkaa koivistolaisten näkökulmasta, Anna-Reetta Pentinpuro hehkuttaa. Vanhemmille jäi kuva, että Koiviston koulu halutaan säilyttää, sillä Koivisto on strategisesti hyvä alue. – Nyt annettiin aikaa lisäselvitysten tekemiseen, jotta koulu kylällä säilyy, Pauliina Rusula sanoo. – Tämä oli meille jos ei voitonpäivä, niin ainakin erävoitto, Koivistolta valtuustosalin lehterillä saapuneet vanhemmat iloitsivat. Marjo Steffansson
ÄKS kysyy ÄKS kyseli Konginkankaan asukkailta, mikä tekee joulun? Onko se joku toivelahja, ruoka vai ihan vaan joulun tunnelma?
Eila Hautsola – Meillä on sellainen suunnitelma, ettei tänä vuonna osteta lahjoja. Kyllä joulu on sitä, että saa valmistella. Olen jo viritellyt kynttilät ja joulukuusikin on jo pihassa.
äKs
| 97
· 2 0 14
Markku Hämäläinen – En minä taida enää saada lahjoja. Kyllä joulussa parasta on ruoka. Että saa syödä hyvin.
Irmeli Pohjonen – Jouluksi haluaisin rauhaa päälle maan. Ja terveyttä. En minä ainakaan tarvitse materiaa, sitä on saatu jo tarpeeksi.
Sirkka Valkeapää – Ystävien kanssa yhdessä olemin on joulussa tärkeintä. Ruokapöydässä tärkeimpiä on bataattilaatikko ja graavattu lohi. Vaikka kyllä sinne kinkkukin tulee, nyt kun olen sellaisen voittanut.
5