Modernin rakentamisen puolesta Keski-Suomen museo pyrkii selvittämään maakunnan sodanjälkeisen rakennusperinnön arvon ja ominaispiirteet ennen kuin se häviää. Lähelle on hankala nähdä. Sen vuoksi nyt harmitellaan viime vuosituhannen alun rakennusten purkamista ja tulevaisuudessa varmasti erityisesti 60-80-lukujen betonilaatikoiden hävittämistä katukuvasta. – Rakennuksien kauneusarvo ei ole verrattavissa niiden rakennusperinnöllisiin arvoihin. Käsitykset muuttuvat jatkuvasti ja lähimenneisyyden rakennuksia ei osata mieltää tarpeeksi arvokkaiksi, jotta niitä säilytettäisiin. Se on harmi, sillä meitä kiinnostaa juuri nyt se, mikä on laatikkomaista ja rumaa, projektitutkija Sini Saarilahti Keski-Suomen museolta sanoo. Saarilahti ja Aada Mustonen ovat tänä keväänä tutkimassa, miltä Äänekosken sodanjälkeinen rakentaminen näyttää, kuinka kaupungin alueet ovat muodostuneet ja mitkä ovat niiden ominaispiirteet. – Tehtaat ovat vaikuttaneet Äänekosken rakentumiseen suuresti. Täällä on hyvin paljon eri rakennustyylien ja -tekniikoiden kerroksellisuutta. Esimerkiksi jo pelkästään Kauppakadun varsi on mielenkiintoinen, sillä siinä useille aikakausille tyypillinen rakentaminen näkyy erittäin selvästi, Saarilahti ja Mustonen jatkavat. Keski-Suomen museon maakunnallinen
modernin rakennusperinnön inventointihanke on laajuudessaan ensimmäinen Suomessa. Tehtävää vielä on, sillä tänä vuonna tutkijoiden pitäisi saada työnsä päätökseen Äänekosken lisäksi Jämsässä, Luhangassa, Kivijärvellä, Kannonkoskella, Karstulassa ja Jyväskylässä. Äänekoskella tutkittavia rakennuksia on arviolta parisensataa. – Tässä vaiheessa käymme läpi arkistot valittujen kohteiden rakennusluvista ja kaavahistoriasta. Sitten keväämmällä kuvaamme kohteet ja haastattelemme niiden käyttäjiä ja omistajia, tutkijat kertovat. Tiedon talteen keräämisen ja kokonaiskuvan muodostamisen lisäksi tutkijat etsivät kohteita, joiden säästäminen alkuperäistä kunnioittaen on merkittävää tulevillekin sukupolville. Inventoinnin tuloksia käytetään kuntien kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa tausta-aineistona. – Varsinkin keskusta-alueilla on kova paine muuttua. Sen vuoksi nyt on jo kiire löytää kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, jotta niitä osataan hoitaa jatkossa oikein. Arvotamme kohteet paikallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviksi rakennuksiksi, Sini Saarilahti sanoo. Projektitutkijat kertovat, että arkistojen
TiesiX? Äänekoski muuttuu jatkuvasti. Tällä hetkellä kaupungilla on vireillä kaksi yleiskaavaa ja yli kolmekymmentä asemakaavaa. Kymmentä uutta asemakaavatyötä ollaan parhaillaan saattamassa vireille. Yleiskaavat koskevat Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava muutosta ja Äänekoski 2030 osayleiskaavaa. Useissa Äänekosken keskustan läheisyyteen sijoittuvassa, esimerkiksi Länsiportin ja terveyskeskuksen sekä Poken, asemakaavamuutoksissa selvitetään uusien kerrostalokohteiden toteuttamista. Mämmensalmelle ja Ääneniemen koillisrannalle suunnitellaan uusia omakotitaloalueita.
16
kätköistä on paljastui, että Äänekoskella on muutettu useita asunhuoneistoja vaikkapa toimistokäyttöön. Se vaikuttaa tilojen toimivuuteen ja muun muassa sisäilmaongelmat saapuvat, kun muutokset eivät käy alkuperäisen rakentamisen kanssa yhteen. – Kaikkein eniten työtä meille aiheuttavat hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvä palvelurakentaminen eli koulut ja esimerkiksi terveysasema. Niissä on tehty niin valtavasti muutoksia ja korjauksia, että alkuperäistä kerrostumaa on haastava hahmottaa, Aada Mustonen toteaa. Paljon on tehtävää ennen loppuraportin luovuttamista kaupungille ja paperipinkatkin ovat korkeita. Äänekosken kaupungin työntekijöiden ystävällisyys on helpottanut Saarilahden ja Mustosen työtaakkaa: Säännöllisesti uudet kohteet ovat ilmestyneet työpöydälle ja vanhat lähteneet takaisin arkistoihin. Pohjatyö on jo lähes valmis. Taija Kolehmainen
Sini Saarilahti (vas.) ja Aada Mustonen penkoivat helmikuussa Äänekosken rakennuksien kaavahistoriaa. Oikealla näkyvä korkea pinkka on yksistään Sisä-Suomen sairaalan alueen tiedot.
Mitkä kohteet ovat jääneet Äänekoskelta mieleenne? Kotakennääntien rapatut kerrostalot – Oli ilo huomata, että esimerkiksi Kotakennääntien alun rapattujen, keltaisten kerrotalojen tyyliä on kunnioitettu remontin yhteydessä. Ne edustavat komeasti 1900-luvun puolivälin rakennuksia, joita Äänekoskella on paljon. Painotalo – Painotalon käyttötarkoitus muuttuminen aivan yllätti meidät. Alunperin se oli SisäSuomen Lehden painopaikka ja sitten siitä vuonna 2006 tuli kaupungin kulttuuritalo. Kaupungintalo ja kirjasto – Äänekosken kaupungintalon ja kirjaston 80-luvulla rakennettu yhdistelmä on aika vaikuttava. On ollut hienoa huomata, että kaupungintalo on sisältäkin edelleen alkuperäisessä kunnossa materiaaleineen ja väreineen.
ÄKS kysyy Mikä on mielestäsi Äänekosken kaunein paikka? ÄKS kysyi kadulla, mikä alue kotipaikkakunnalla viehättää kenenkin silmää. Vehreys oli kova sana.
Mirja Hiekkala – Varmaankin Äänekosken kirjaston alapuoli. Rakennukset ovat kauniita ja järvimaisema upea.
Johannes Seppälä – Mä tykkään Huuhaan puiston ympäristöstä. Varsinkin puutalot ja puisto tekevät alueesta kauniin.
Saara Ratu – Ainahan ensimmäisenä tulee mieleen Häränvirran puisto. Kaunis virta ja puistoalue on aivan keskustan kyljessä.
78 · 20 14
| Ä ks