ÄKS 68

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 68 · 16.10.2013

Porttikielto työpaikalle s. 5

Äänekoski Laukaa s. 6-7

Ruokaa automaatista s. 13

X-testaa hapankaalin s. 16

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 30.10.2013

Koulutettu hieroja Tanja Mehto

Varaa aikasi!

044 997 1119

tai tanja.mehto@gmail.com Kauppakatu 19, Äänekoski

Ark. La-su

10.00 - 22.00 11.00 - 22.00

Kotakennääntie 47 44100, Äänekoski

p. 020 632 3218

Rautatienkatu 42, Äänekoski www.tri-parts.fi

Tyres, Rims & Import HA-RENKAISTA KAIKKI MERKIT:

Henkilö- ja pakettiautojen ja moottoripyörien renkaat ja asennukset.

Varaosa- ja tarvikemyynti.

Hämeentie 7, 44100 Äänekoski · p. 045 860 2997 www.tilitoimistoparantainen.fi · ma-to 9-15

0400 547 321 Jussi

Välitämme rahtivapaasti Duellin, All Rightin ja Nakkilan mopon ja pyörän tuotteita.

· henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset · öljynvaihdot nopeasti · määräaikaishuollot · diesel/bensiini pakokaasumittaukset · ilmastointihuollot · 4-pyöräsuuntaukset

Autohuolto A. Tainio

Remontit maksat joustavammin Autonomip. 045 110 7773 · Arkisin 8.00 - 17.00 rahoituksella Ratakatu 9, 44200 Suolahti

Asiantunteva ja innokas henkilökuntamme on valmiina palvelukseenne!

· Liittojen jäsenalennukset · Valion alennus · Eläkeläisalennukset · Tehtaiden lähetteet

MÖKKITALKKARI · Polttopuut · Lumityöt

Tarjoamme ammattitaidolla ja laaja-alaisesti useita taloushallinnon palveluita niin pienille kuin suuremmillekin yrityksille.

é

Caf

ANNA Aukioloajat Ark. 9-20 La. 9-20 Su. 12-18

Lo

a un

s

k ar

0

0 4:

Kahvila-ravintola Café Anna sijaitsee Äänekosken sydämessa kauppakadun varrella. Tarjoamme kahvila ja ruokailu mahdollisuuden seitsemänä päivänä viikossa.

0

-1

Saat kauttamme myös pitopalvelutilaisuudet.

.

:0 1 1

WWW.PITOPALVELUANNA.FI

EN OY KAN N IS

Niskanen

vu O

3 dEStA 195

tekee hyvää!

Lasten ylimääräiseksi jääneiden urheilu­ välineiden keräys 16.10­2.11.2013 Äänekosken Niskasella Lahjoituksina otetaan vastaan esim. luistimia, jääkiekkovarusteita, Röhnisch hiihto välineitä,Tee mailoja, sisäliikunta­ jumppapaita tarvikkeita ym.

(39,00) tulee ehdottomasti olla Lahjoitusten käyttökuntoisia!

Keräyksessä saadut välineet toimitamme Ääneseudun vähävaraisille lapsiperheille.

Anna lapselle mahdollisuus harrastaa!

2

Tule mukaan tekemään hyvää!

Kauppakatu 6, Äänekoski • 0207 189 800 9–18 (9–14) • niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi 6 8 · 20 13

| Ä ks

68/2013

Seuraava ÄKS ilmestyy 30.10.2013

Onneksi viuluun ei tarvitse kantolupaa, vaikka saattaahan siitä syyte tulla, jos jonkun kuoliaaksi itkettää.

10

Eero Lehti

12

Citypyörät liikenteessä.

Toimittajalta Miia Lahtivuori

X68

Kiitollinen maahanmuuttaja Politiikantoimittaja Appsara Gurung muutti poikansa kanssa sisällissodan runtelemasta Nepalista Äänekoskelle. Nyt elämä on uuden opettelua.

– Tämä on passi, joka myönnetään vain tärkeille ihmisille.

Tällä pääsee kaikkialle eikä poliisi voi estää minua, Appsara Gurung esittelee ylpeänä purppuranväristä läpyskäänsä.

Passissa on kuva raskaasti meikatusta nuoresta naisesta hindujen juhla-asussa.

Nyt 28-vuotias Appsara seisoo farkuissa ja valkoisessa t-paidassaan keskellä suomalaisesti sisustettua olohuonetta. Äänekoskella hänen passillaan ei ole merkitystä, täällä hän ei ole valtakunnallinen politiikantoimittaja vaan maahanmuuttaja ilman kielitaitoa.

Mutta hän haluaisi oppia kovasti.

Kaksi kuukautta Appsara on kuunnellut suomalaisesta kulttuurista ja opetellut lauserakenteita Suomi 1 -kurssilla.

– Vaikea, niin vaikea, Appsara huokaa suomeksi, pyörittää päätään ja hymyilee leveästi perään.

– Mutta täällä on avaraa ja rauhallista, se on hyvä. Minä tykkään metsistä.

Suomalaiset ovat erittäin hyväkäytöksisiä ja avuliaita. Jos minun opettajani Kaija Laitinen, Anna-Maija Berg maahanmuuttajien infosta ja kaupungin sosiaalityöntekijät eivät olisi auttaneet, äKs

| 68

· 2 0 13

minulla ei olisi ruokaa eikä asuntoa, hän jatkaa englanniksi.

Appsara toistaa useaan otteeseen, kuinka kiitollinen hän on auttajilleen siitä, että hän ja poikansa voivat asua vaatimattomasti, mutta onnellisesti tässä kylmässä ja kaukaisessa maassa.

– Nepalissa ei ole sosiaaliturvaa, sen vuoksi lasten saanti ja nykyään koulutus on niin tärkeää. Vuoristossa on vielä paljon pieniä kyliä, joissa eletään vanhanaikaisesti eikä koulusta ole tietoakaan, Appsara kuvailee kotimaansa oloja.

Itse hän oli onnellisemmassa asemassa, sillä hänen perheensä on koulutettua sukua. Appsarasta tuli toimittaja, sillä hän halusi, että joka ikinen vuoristolainenkin tietää totuuden. Totuuden mistä?

– Kaikesta Nepalissa, huonoista hyviin uutisiin. Ennen maa ei ollut demokraattinen, politiikka on edelleen iso ongelma, ja joskus sitä on vaikea ymmärtää. Minä kerroin totuuden, vaikka minun käskettiin valehdella. Minut on uhattu tappaa, minua on lyöty, minun tavarani on rikottu ja paperini revitty, Appsara kertoo työstään toimittajana.

Kiinan ja Intian välissä sijaitseva Nepal luopui monarkiasta kymmenen vuoden sisällissodan seurauksena vuonna 2008. Appsaran isä oli juhlittu sotilas ennen kuolemaansa. Telakkakadun koululla yläasteen juuri aloittaneen Cross Gurungin haave on jatkaa isoisänsä tiellä.

– Haluan mennä Suomen armeijaan, minä haluan ilmavoimien pilotiksi! Ja sitten minä haluan pelata jalkapalloa Suomessa, Cross virnistää sohvalta äitinsä takaa.

Cross on äänekoskelaistunut alle vuodessa varsin mallikkaasti: jalkapalloa hän pelaa Huimassa ja ”selevä” lentää savolaisella viännöllä lauseiden välissä. Ja suomalainen maito, se on ihana asia.

– Mutta kavereita ja perhettä on ikävä. Nepalissa asuimme äitini, siskoni,, viiden veljeni ja isovanhempien kanssa samassa talossa. Onneksi täällä on avaraa, minähän sanoin, että tykkään tilasta, Appsara hymyilee esitellessään innoissaan kaksiotaan Karhunlähteellä.

Taija Kolehmainen

Vuonna 2012 - Syntyperältään ulkomaalaisia Äänekoskella yhteensä 284 (naisia 163, miehiä 121) - Taustamaanosana EU-maat 32, muu Eurooppa 48, Afrikka 12, Amerikka 4, Aasia ja Osenia 16, tuntematon 9 Lähde: Tilastokeskus

net

Lue juttu englanniksi ÄKSän nettisivuilla www.aksa.fi

Todettuani tehneeni väärän uravalinnan kauppikseen ensimmäisen vuoden jälkeen hain yhteishaun tullessa hetken mielijohteesta Kuopion lähistölle Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen opiskelemaan audiovisuaalista viestintää. Alalle valittiin sadasta hakijasta vain viisitoista, joten en uskonut että mahdollisuudet päästä kouluun olisivat kovinkaan suuret. Valintakoepäivä koitti, ja tehtävät tuli paniikissa tehtyä vähän hutaisemalla. Olin suorastaan varma että syksyllä palataan taas tutuille Äänekosken kauppiksen penkeille.

Mutta niin vain kuukauden päästä tupsahti postilaatikkoon Ingmanin kirjekuori. Kirjekuoressa odotti tieto siitä, että pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan.

Toisen vuoden alussa koitti aika, jolloin täytyisi löytää työssäoppimispaikka.

Hakea sai kuulemma periaatteessa ihan mihin paikkaan vaan, josta uskoi löytävänsä toimittajan tai graafisen suunnittelun hommia. Mainostoimisto? Ei, en ole vielä tarpeeksi hyvä menemään sellaiseen, ehkä ensi vuonna. Sanomalehti kuulostaisi hyvältä. Päätin palata vanhoille kotikonnuilleni Äänekoskelle ja asua kotona vanhempien helmoissa Jyväskylässä, pienenpienessä soluhuoneessa asustelu kaipaa välillä vaihtelua.

Niin löytyi työssäoppimispaikka Äksästä. Jo ennen työssäoppimisen alkua käydessäni täyttämässä asiaankuuluvia lappusia tunsin oloni tervetulleeksi.

Kun työssäoppimisen ensimmäinen päivä koitti, en ollut edes kauhean jännittynyt, vaikka normaalisti vastaavissa tilanteissa en varmaan uskaltaisi edes saapua paikalle ilman että minut viedään kädestä pitäen sinne. Astuin rohkeasti sisään ja täällä tulen olemaan seuraavat lähes kolme kuukautta, aina jouluun asti.

Oltuani lähes vuoden poissa Äänekoskelta tuntui oudolta palata tänne takaisin. Hyvin nopeasti tänne kuitenkin sopeuduin ja olen todennut, että täällä tuntuu eniten siltä että on kotona. Minkäs teet, kun täällä olet 16 vuotta asunut.

Kuka tietää, josko muutankin tänne takaisin saatuani opiskelut loppuun.

Vakio pals tat: Ka l ent er i

8-9

Äk s ymi es

18

R uok a s a a r na a j a

18

3

Pikakelaus

Avaus

Timo Harakka Laukaan metro

ÄÄNEKOSKELAINEN TUULI PILTONEN lauloi itsensä The Voice Kids –ohjelman semifinaaleihin. Sunnuntaina nelosella pyörivässä The Voice Kids-ohjelmassa kehään nousi kolme nuorta neitosta kisaamaan kehän kuningattaruudesta, ja kruunu tuli Tuulille heittämällä.

LÄHIRUOKAPIIRITOIMINTA KESKI-SUOMESSA laajenee jälleen syksyn aikana. Vapaaehtoisvoimin toimivan ruokapiirin kautta voi tilata alueen tuottajilta muun muassa vilja- ja leipomotuotteita. Ensimmäiseen jakoon tulee tuotteita kahdeksalta lähitilalta. Oman tilauksen voi tehdä 17. lokakuuta mennessä osoitteessa www.japary.fi/lahiruoka/aanekoski HUIMALLE KAUDEN AVAUSVOITTO Jyväskylässä.

Huima otti historiansa ensimmäisen voiton Naisten Korisliigassa torstaina 10. lokakuuta Jyväskylässä. Uudelleennimetyn sarjan tutumpi nimi on SM-sarja, joten oikeastihan voittoja on sentään kertynyt aikaisemminkin jokunen.

HIRVASKANKAAN KAAVAMUUTOS jäi edelleen kaupunginhallituksen pöydälle. Vääntö alueen koillissektorin kaavamuutoksesta ei ota loppuakseen, kun yhteisymmärrystä eri osapuolten välille ei synny.

TERVEYSTIEDONOPETTAJA TARJA HUTTUNEN sai kunniaa Äänekosken lukiolla käyttämästään tutkivan oppimisen ajatusmallista. Äänekosken lukion terveystiedontunneilla sanottiin siis hyvästit kalvosulkeisille ja muille perinteisille opetusmalleille.

Toissa kesänä ajelimme vaimoni kotiseuduilta pohjoisesta kohti Äänekoskea. Kun saavuimme Pihtiputaan Elämäjärvelle, tokaisin, että nyt olemme Uusimman Äänekosken keskusraitilla, joka jatkuu 120 kilometriä etelään Hirvaskankaalle.

Jo silloin Äänekosken kaavailtu liitos Keski-Suomen pohjoisimpiin kuntiin tuntui mahdottomalta.

Pielaveden tai Reisjärven rajoilta tulisi mahdoton matka Piilolanniemeen uuteen terveyskeskukseen.

Onneksi Konnevesi torjui Laukaan kosiskelut – Äänekosken päättäjille avautui sauma tarjota yhteistyötä kaakkoon päin. Naapureita lämmitti jo sekin, että koskelaiset olisivat valmiita jopa nimeämään uuden, yli 40 000 hengen kunnan Laukaaksi.

Koskelaiset järkeilivät, että Laukaalla on parempi brändi, kuten nykyään sanotaan. Koskaan ei ole sanottu, että Laukaalla haisee. Matkailukohteena Laukaa-Konnevesi on vetovoimainen koskineen, varsinkin kun Etelä-Konneveden kansallispuisto saadaan perustetuksi. Äänekosken kaupunginjohto ja poliittinen johtajisto ovat saaneet naapurikunnista yksimielistä kiitosta aktiivisesta, rakentavasta asenteesta. Se on aika ihmeellistä, kun ottaa huomioon, miten herkkiä aiheita kuntaliitokset ovat.

Jyväskylä on töpännyt ihan silkkaa ylimielisyyttään.

Asenteet ovat muuttuneet. Enää ei voivotella pakkoliitoksista, vaan intoillaan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Elinvoima elpyy, uusia elinkeinoja houkutellaan.

Uudella Laukaalla olisi äkkiäkin ajatellen monia valtteja. Äänekosken, Suolahden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren teollisuutta täydentää laaja maaseutu ja maatalous. Kaupunkimaisia palvelukeskuksia ympäröi vetovoimainen luontomatkailualue kanavineen ja koskineen, varsinkin kun Etelä-Konneveden kansallispuisto saadaan perustettua. Myös Keiteleen status nousee.

Kiitos nuorekkaan itänaapurin, uuden Laukaan ikärakenne olisi lupaavampi kuin Suomessa keskimäärin. Nuorisolla ei olisi työntöä pois, lapsiperheille tarjottaisiin edullista elämänlaatua.

Uusi Laukaa olisi käytännössä lentokenttäkunta. Siinä missä Jyväskylä toivoo nopeampaa raideyhteyttä etelään, meidän etumme olisi pikemmin säilyttää lentoliikenne.

Suhde Jyväskylään muuttuu. Pitkällisen alemmuuskompleksin voisi jo romuttaa, samoin turhat pelot siitä, että hohdokas kasvukeskus imee kehyskunnat kuiviin.

Uusi Laukaa voisi hyödyntää menestyvää keskuskaupunkia. Suhteemme Jyväskylään pitäisi olla samanlainen kuin Vantaan suhde Helsinkiin. Edullisemmat tontit, suurpiirteisempi kaavoitus, nopeampi byrokratia ja yritysintoinen asenne houkuttaisi yritykset kunnanrajan pohjoispuolelle, yhä kasvukeskuksen läheisyyteen.

Ehkä ikuinen lempihaaveeni voisi toteutua Uudessa Laukaassa. Tahtoisin rataliikenteen palautuvan Jyväskylän ja Äänekosken välille. Sehän olisi nyt Laukaan sisäistä raideliikennettä, joka kuljettaa väkeä keskisuuren kaupungin osista toiseen ja Jyväskylään töihin.

Jyväskylä- Leppävesi- Vihtavuori- Laukaa- Kuusaa- Suolahti- Äänekoski: oma metro!

Timo Harakka PS: Tulisiko ÄKS:n uudeksi nimeksi LAKS vai NIKS vai peräti KOKS, jää muiden kuin minun huoleksi. Varmistaakseni sen, että eurovaaliehdokkuuteni ei vaaranna lehden riippumattomuutta, ilmoitin tiistaina ÄKS:n hallituksen kokouksessa, että olen myynyt kaikki yhtiön osakkeeni ja luovun hallituksen jäsenyydestä.

Suhtaudun kampanjassani kaikkiin tiedotusvälineisiin tasapuolisesti ja toivon samaa kohtelua itselleni.

0 X n ollas ta kymppiin Toimiiko kaupunki tarpeeksi ripeästi sisäilmaongelmissa painivien kiinteistöjensä korjaamiseksi? Tätä kysyimme äänekoskelaisilta pääluottamusmiehiltä ja ammattiyhdistysten puheenjohtajilta. Nolla, toimeen ei tartuta. Kymppi, toiminta on ripeää.

Ritva Ruokolainen

Merja Lähteinen

OAJ Äpy, puheenjohtaja

Jyty , pääluottamusmies

Itse olen kokenut, että viime vuosina ote on ripeytynyt. Sisäilmaongelmiin suhtaudutaan vakavasti ja työnantajana kaupunki on pyrkinyt selvittämään ongelmat ja löytämään ratkaisut niihin. Kaupunki on aidosti huolissaan sisäilmaongelmissa painivissa rakennuksissa työskentelevistä ihmisistä.

Ihmiset oireilevat ja sairastuvat ennen kuin uudet tilat löytyvät. Rakennusten tila huononee kun korjauksien kanssa viivytellään. Toiminta rakennuksissa vaikeutuu kun osa joudutaan laittamaan käyttökieltoon.

7

5

4

Teija Kaipio

Teija Sormunen

JHL 608, puheenjohtaja

Tehy, pääluottamusmies

Jos olisi rahaa käytössä niin kaupunki toimisi ripeästi. Asialla on kaksi puolta, kun ei ole millä toimitaan, niin korjaaminen viivästyy. Sen mukaan kuitenkin tehdään, mihin resurssit antavat myöten.

Asioihin on viime vuosina puututtu aiempaa ripeämmin. Työnantajalle tulee kalliiksi jos henkilöstö sairastuu.

5

5 6 8 · 20 13

| Ä ks

Gallup Miltä kuulostaa, jos asuisitkin Laukaassa? Äänekoski vilkuilee Laukaan puoleen kuntaliitospuolella. Mitä mieltä ollaan kadulla, pitäisikö Äänekosken mennä kimppaan Laukaan kanssa ja mitenkäs nimipolitiikka?

Porttikielto työpaikalle

A

semakadun koululla opettajana työtään tekevä Janna Mäkipää on saanut lääkäriltä porttikiellon työpaikalle. Hän on opettanut koulussa vuodesta 1992 lähtien ja alkuopetuksen ammattilaisen luokka on nyt 1A. Mäkipää työskenteli neljä vuotta luokassa, joka on laitettu käyttökieltoon löytyneiden aktinobakteerien eli sädesienten aiheuttamien sisäilmaongelmien vuoksi.

Kesäloman jälkeen työpaikka on sairastuttanut Mäkipään pahemman kerran. Muisti pätkii, kuumetta pukkaa eikä järkikään tahdo pelata. Parin kuukauden sisään hän on popsinut poskiontelotulehdukseen kaksi kuuria.

– Oloni on tukala ja niin on myös tilanteeni. Lääkäri kirjoitti minulle kuukauden sairasloman ja sanoi, että en saa mennä Asemakadun koulun ovista sisään, Mäkipää kertoo ja purskahtaa itkuun. Äänekosken työterveyshuolto ei näin pitkää sairaslomaa allekirjoita ja Mäkipää on saanut työterveyslääkäriltä siirtomääräyksen pois rakennuksesta.

– Pitkä sairasloma maksaa kaupungille, ja siksi minut täytyy siirtää muualle töihin. Minun pitää mennä sairaslomalla töihin, mutta minne?

Mäkipään luokka siirrettiin 23. elokuuta kolmannesta kerroksesta toisessa kerroksessa olevaan musiikkiluokkaan.

Opettajan terveydentilaan ei muuttoruljanssi kuitenkaan vaikuttanut.

– Lattiassa ei tarvitse olla kuin millin rako, niin toksiinit pääsevät valloilleen.

Toksiinit ovat sellaisia, että ei niitä pystytä mittaamaan, Mäkipää tietää.

Kosteusvaurioissa kohistaan sädesienestä joka muodostaa hurjan näköisen kasvuston. Kosteus ruokkii tuhansia muita mikrobeja jotka saattavat kasvaa vaatimattoman näköisesti, mutta ovatkin pääsyynä oireisiin. Asemakadun koulun mikrobimäärät eivät ylitä viitearvoja mutta silti talossa oireillaan. Liekö syynä juuri nämä tutkimattomat toksiinit?

Ne kun ovat luultavasti Mäkipäänkin potemien oireiden keskeisin, mutta ei varmastikaan ainoa syy.

– Tämä on ihan hirveää, että meidän opettajien pitää käydä tällaista taistelua.

Eikö se olisi jonkun muun tehtävä, jotta meidät saadaan talosta pois, Mäkipää kysyy lohduttomana.

Koululla on Mäkipään lisäksi kolme voimakkaasti oireilevaa opettajaa jotka mahdollisesti joudutaan siirtämään toiseen kouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joku opettaja jostain kaupunkimme koulusta siirretään Asemakadulle sairastuneen luokkaa opettamaan ja sairastunut menee taas hänen luokkaansa.

– Kävimme perjantaina työterveyden ja työnantajan kanssa neuvotteluja kuinka toimitaan ja kuinka saamme tämän kupletin toimimaan. Mitkä ovat paikat mihin siirto voitaisi suorittaa ja ketkä olisivat halukkaita tulemaan Asemakadun koululle. Jos ei pysty työskentelemään talossa, niin meidän on vaan edettävä askel kerrallaan, opetus- ja kasvatusjohtaja

Ville Härtsiä kertoo.

Kokonaisia luokkia opettajineen on mahdotonta siirtää, sillä kaupungista ei löydy väistötiloja.

– Olemme kutsuneet Aluehallintovirastosta tarkastajan Asemakadun koululle. Haluamme selvittää olemmeko toimineet oikein ja riittävästi tässä tilanteessa.

Asemakadun koulun rehtori Sari Valtonen kertoo, että kivet ja kannot on käännetty asian suhteen. Väistötiloja kaupungilta ei löydy eikä vuorokoulu esimerkiksi Telakkakadun koululla käytännössä onnistu. Kokonaisten luokkien siirtäminen on myös arvelluttavaa.

– Seuraava kysymys olisikin sitten ”Miksi tuo luokka siirretään mutta ei meitä”.

Mietityttänyt on myös se, kuinka siirtomääräykset vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja henkilöstöön.

– Huolestuttaa toisten eli taloon jäävien puolesta. Vielä ei ole ilmaantunut voimakkaita tuntemuksia puoliin eikä toisiin. Kyllähän ihmiset vaihtavat työpaikkaa muutenkin, ei tämä siinä mielessä mitenkään poikkeuksellista ole.

Viranhaltijat ja luottamushenkilöt painottavat sitä, että parakkeja ei saa.

Että toimitusaika on pitkä. Että odotetaan kouluverkkoselvityksen valmistumista. Että odotetaan Hiskimäen sisä-ilmatutkimusten tuloksia.

Mira Orbinski – En ymmärrä, miksi nimeksi pitäisi tulla Laukaa, Äänekoskihan on isompi kunta. Idea yhdistymisestä ei ole huono, mutta ehkä kuntien välimaastoon pitäisi saada rakennettua jotain.

Anneli Hietikko – Minusta Laukaa-nimi on ihan hyvä vaihtoehto, ei nimenvaihdos minua haittaisi. Voihan tuota matkaan ottaa vielä Saarijärvenkin, jos mukaan mahtuu.

Juhani Viitasalo – Ei sillä nimellä niin ole väliä, vaihtukoot jos vaihtuu. Itse lähtisin miettimään yhdistymistä mieluummin tuonne pohjoiseen päin, Viitasaaren kanssa.

teksti Marjo Steffansson kuva Max Steffansson

Väistötilat saa vaikka heti ÄKS soitti kahdelle väistötiloja toimittavalle yritykselle, Parmacolle ja Alfamodulille.

Alfamodulilta kerrotaan, että toimitusaikaan vaikuttaa se tilataanko uutta vai vanhaa.

– Vanhemmat eivät täytä viimeisimpiä energiavaatimuksia. Jos tarve on vain lyhytaikainen, niin tämä olisi hyvä ratkaisu. Parakit ovat huonekorkeudeltaan kaksi ja puolimetrisiä. Uusissa parakeissa on energiatodistus ja niiden vuokra-aika on pitempi, noin neljä vuotta. Periaatteenamme on moäKs

| 68

· 2 0 13

duulitilojen turvallisuus ja taloudellisuus. Voimme toimittaa väistötilat nopealla aikataululla, jos nyt tilataan niin tammikuussa on parakit paikallaan, Alfamodulin tiedottaja Virpi Ojanen kertoo.

Timo Myllynen Parmaco Oy:stä tietää mistä puhutaan. Telakkakadun koulun parkit toimittanut Cramo on myynyt toiminnan Parmacolle.

– Tuote muuttui myös omistajan vaihtuessa. Enää ei voi puhua parakeista vaan rakennuksista jotka toimitetaan paikalleen täydellisenä pakettina. Har-

jakattoisissa puhtaissa rakennuksissa on kaikki vermeet sisällä, liitutaulusta lähtien.

Myllynen kertoo, että moduulit voidaan toimittaa vaikka heti.

– Jos halutaan räätälöidä tilaus, niin sanoisin, että jouluksi on koulu valmiina.

Telakkakadun parakkikoulun perustukset makaavat yhä koulun hiekkakentällä. Näiden betonipilareiden alla kulkee infra eli vesi, viemäri ja sähkö.

Martti Nikkinen – Nimellä nyt ei ole niin väliä. Kuntayhdistyminen Laukaan kanssa sopisi minulle. Mieluummin sinne suuntaan kuin Viitasaareen päin. Ne on liian omahyväisiä siellä yhdistymään.

5

Back to Laukaa Monen äänekoskelaispäättäjän mielestä Laukaa kelpaisi uuden kunnan nimeksi. Jos siis tuore kosinta johtaa liittoon.

Tästä on kysymys:

1

TALOUS KURALLA

Vaikkei ole pakko, niin Äänekoski etsii kumppaneita naapurikunnista, jotta tulevaisuuden haasteista selvittäisiin.

Kun hallinto tiivistyy, säästyy rahaa palveluihin. Selvittelyissä on hyvä olla aktiivinen.

Tommi Lunttila (kok): "Nopeat syövät hitaat."

2

ILMANSUUNNAT SELVILLÄ

Viitasaari on sanonut ei (eikä pohjoinen meitä kiinnostaisikaan). Saarijärvelle Äänekosken suunta sopisi, mikä lisää Uuraisten kiinnostusta. Konnevesi empii Äänekosken ja Laukaan välillä.

Sari Åkerlund (Ääneseudun Kehitys): "Konnevesi saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla."

3

IKIOMA SOTE-ALUE

Vähintään 50 000 asukkaan kunta voi tuottaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon ihan itse. ÄKS: "Syyskuun lopussa Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä, Uuraisilla ja Konnevedellä oli yhteensä 55 263 asukasta."

VAI SITTEN EI?

LAUKAA vs. ÄÄNEKOSKI

Liitosehdotuksen kannattajat puhuvat vetovoiman kasvusta. Ja siitä kuinka huoltosuhde paranisi, kun nuoremman ikärakenteen Laukaa tulisi maksumieheksi.

asukasluvut 1963 – 2013

• Hevosmiesten Laukaan ja paperimiesten Äänekosken kulttuurinen yhteys ei ole se luontevin.

•Laukaa on jo kuin Jyväskylän esikaupunkia. Miksi se haluaisi suuntautua taantuvaan naapuriin pohjoisessa?

•Yhdyskuntarakenne on hajanainen.

Laukaan Lievestuoreelta on Saarijärven Pylkönmäelle 120 kilometriä!

• Äänekosken ei ole pakko tehdä mitään.

Sari Åkerlund: "Mitään vastapainoa Jyväskylälle ei tarvita. Yhteistyötä voi tehdä muutenkin. Äänekoski tarvitsee ihan omia avauksiaan tulevaisuuteen."

6

Laukaa 14 589 – 18 563 (muutos + 27,2 %) Äänekoski 20 602* – 20 078 (muutos —2,3 %) * Äänekoski, maalaiskunta, Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas yhteensä

Nimeksi Laukaa?

Matti Virtanen (vas): "Suolahtelaisena olen jo kerran menettänyt nimen, niin toinen menetys ei enää haittaa. Olen sitä paitsi entinen laukaalainen. Toisaalta nimi aiheuttaisi sekaannusta. Kokonaan uusi nimi olisi parempi."

Tommi Lunttila (kok): "Ai, pitäisikö esitellä jatkossa, että olen Lunttila Lau-

4

VASTAPAINO JYVÄSKYLÄLLE

Maakunnan keskuskaupunki tarvitsee vastapainon. Äänekoski ja Laukaa ovat asukasmäärältään Keski-Suomen kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat kunnat.

Leila Lindell (kesk): "On tärkeää, että Keski-Suomessa on muitakin elinvoimaisia keskuksia."

kaasta? Tästä pitää järjestää kansanäänestys! Oikeasti tällainen asia ei saa vaikuttaa. Ehkä voisi olla uusi nimi, ilman historian painolastia?"

Leila Lindell (kesk.): "En ole ajatellut asiaa. Mutta ei nimi kuntaa pahenna, jos ei kunta nimeä. Äänekoski on ollut ennenkin Laukaata."

Merja Närhi (sd): "Ei väliä: Konginkangas on yhä Konginkangas ja Honkola on Honkola. Se kyllä harmittaa vieläkin, että oma kotikatu, Kisakatu, menetti nimensä Suolahteen!"

Ville Härtsiä (opetus- ja kasvatusjohtaja): "Vihijärveläisenä virkamiehenä en näe mitään estettä Laukaa-nimelle. Alueellinen identiteetti säilyy, on kunnan nimi mikä tahansa. Kunhan pystymme tuottamaan palveluita."

Hannu Javanainen (kaupunginjohtaja): "Nimellä tai viireillä ei ole merkitystä. Mutta voisihan nimeksi tulla Hirvaskangas."

5

ME OLLAAN JO YHTÄ!

Yli 850 kimppakuntien asukasta käy Äänekoskella töissä. Äänekosken kaupatkin vetävät väkeä. Yhteinen kunta helpottaisi arkea, esimerkiksi päivähoidon järjestämistä.

Merja Närhi (sd): "Ihmiset ovat käytännössä jo tehneet uuden kunnan valinnoillaan."

Nimiehdotuksia — Koivisto (oli Vanhan Laukaan ja koko Keski-Suomen keskus 1800-luvun taitteessa ennen Jyväskylää) — Hirvaskangas (Koiviston vieressä ja tapaan liikenteen solmukohta, kasvukeskus) — Niinivesi (järvi Hirvaskankaan/Koiviston kulmilla, oli ehdotus 20-luvulla Äänekosken maalaiskunnan nimeksi) Kerro omat nimiehdotuksesi perusteluineen: toimitus@aksa.fi

6 8 · 20 13

| Ä ks

Kankaanniemi: "Piti käydä vaan kahvilla" "Ajateltiin vaan käydä kahvilla Äänekosken veronmaksajien piikkiin. Mutta kun ajoimme takaisin Uuraisille, ajatus alkoikin kiinnostaa.

Mietimme, että jos olisimme suuren, ehkä jopa 180 000 asukkaan Jyväskylän äärimmäinen osa, hukkuisimme sinne täysin. Äänekoski ja Laukaa muodostaisivat Jyväskylän pohjoispuolelle aika voimakkaan, pääosin maaseutumaisen kunnan. Siinä on jotain ideaa, joka sopisi paremmin meidän pirtaan.

Jyväskylä-hankkeesta ei meidän osaltamme tule varmaan mitään. Kun viimeksi keskustelin Jyväskylän kanssa, kerroin heille Äänekosken tekemästä tarjouksesta – ärsytin heitä tahallani!

Meille on tärkeää, että Saarijärvi on mukana. Ja siellä katsotaan juuri Äänekosken suuntaan. Heitä Karstula ja muut takamaat eivät kiinnosta.

Haluamme, että Uurainen pysyy itsenäisenä, mutta taloudellisten realiteettien vuoksi, ei välttämättä mene kauan, kun tämä Äänekoski-kuvio tulee vastaan. Yhteydet pääosasta Uuraisia on Äänekosken suuntaan hankalat, mutta hallinnollisesti se ei ole ongelma."

Toimi Kankaanniemi (ps) on Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja, entinen kristillisten kansanedustaja ja kehitysyhteistyöministeri.

Anttonen: "Kunnan nimeksi Koivisto?" "Äänekosken tarjous on herättänyt runsaasti kiinnostusta Laukaassa. Olemme valmiita tutkimaan vaihtoehtoa porukalla. Vaikka selvitys Jyväskylän kanssa on kesken, se ei estä meitä keskustelemasta toisten kanssa.

Me emme puhu selvityksessä nimillä, mutta Jyväskylä puhuu. Ehdotuksen mukaan meille tulisivat esimerkiksi Hankasalmi ja Toivakka.

Pohjoinen Äänekosken suunta olisi vastakkainen kuin tämä maaseutumainen ehdotus. Äänekoski olisi kasvuun suuntautuva, työpaikkoja tuova vaihtoehto, sillä uskon, että puunjalostusteollisuus ei Äänekoskelta kuole. Myös Hirvaskangas on varteenotettava seikka.

Itse olen jo Äänekoskelle suuntautunut, siläKs

| 68

· 2 0 13

lä asun Valkolassa lähellä kunnan rajaa. Vesi tulee meille Koiviston vesihuolto-osuuskunnasta ja sinne se viemärikin menee. Uuden kunnan nimeksi voisi historiallisista syistä tulla Koivisto, vaikka toki meitä hivelee se, että äänekoskelaisille kelpaisi nimeksi myös Laukaa.

Meillä ei ole radikaaleja mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Vaikka asukaslukumme lähestyy 20 000:tta, emme varmaan ihan yksin selviydy. Piru, kun tuo valtiovalta ajaa meitä tällaiseen touhuun. Kaikista tulee kohta kriisikuntia!"

Juhani Anttonen (kesk) on Laukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

tekst

i Te r ho V uor i n

en

- ku va

Ma x

Ste ff

an ss

on

Käärme paratiisissa "Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet Laukaaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä Laukaasta sinä olet, ja Laukaaksi pitää sinun jälleen tuleman."

Näin (hieman mukaellen) Jumala sanoi Aatamille ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Käärme oli juuri houkuttanut Eevan syömään hedelmää paratiisin kielletystä puusta. Ja Eeva meni vielä tarjoamaan hedelmää miehelleenkin.

Jumala ei tästä tykännyt. Käärmeet Jumala määräsi kulkemaan vatsallaan ja syömään tomua. Naisten raskauden vaivat Jumala teki suuriksi. Samalla naiset alennettiin miesten valtaan.

Aatamin vuoksi Jumala kirosi maan ja ilmoitti, että ihmisen pitää kärsiä.

Allegoria on selvä: Keiteleestä Kuhnamoon laskeva koski oli se Vanhassa Laukaan kunnassa sijainnut Paratiisin Puu. Teollisuusmiesten ahneus oli käärme, joka houkutti alkukantaisen ihmisen kurottamaan kohti kiellettyä.

Koski valjastettiin teollisuudelle, ja saarella sijainnut piskuinen Äänekosken kylä kasvoi irti Laukaasta. Puusta haukattiin. Oi-

kein mässäiltiin.

Hedelmästä nautiskeltiin pitkään, mutta nyt Äänekosken elo kääntynyt kärsimyksen puolelle. Orjantappuran piikki on iskenyt lihaan, tuskanhiki on otsalla ja loppu lähestyy.

Laukaan ikiaikainen syli houkuttaa syntistä, mammonalle elämänsä omistanutta kulkijaa. Mutta ei hätää: Laukaan seurakunnassa ollaan valmiita ottamaan musta lammas vastaan.

– Se on kaunis ajatus, Laukaan kirkkoherra Timo Vuojus kommentoi ÄKSän kohtalokasta Raamatun tulkintaa.

Vuojus pitää siitäkin, että Äänekoskella on mietitty Laukaa-nimeä mahdollisen uuden kunnan nimeksi.

– Äänekosken avaus kiinnostaa kuntaa ja on seurakunnallekin tervetullut. Liitosasioita pitää pohtia eri näkövinkkeleistä. Laukaan ja Äänekosken lähihistoria on ollut erillistä, mutta on sitä jotain yhteistäkin, myös seurakunnilla.

– Neuvottelut pitää tehdä taiten. Portit sulkeutuvat, jos joku käyttää isännän ääntä, Vuojus neuvoo.

7

Ylös ja ulos, hep!

Eilen tänään Simo Salmelin aloitti kabinettikeskustelut

■■ Syyslomaviikolla 42 äänekoskelaisten ei tarvitse homehtua neljän seinän sisällä, sillä aktiviteettiä löytyy kaupungista niin mielelle kuin kehollekin.

Äänekoskella 21. lokakuuta 1997 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Simo Salmelin aloitti uuden tavan kuulla tavallisten äänekoskelaisten mielipiteitä kunnalliskulttuurista. Salmelinin järjestämään keskustelutilaisuuteen saapui vajaat 20 ihmistä, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen "Salmelinin kabinetista".

Paikalle tulleilla riitti kysyttävää 2,5 tunniksi. Osanottajat olivat yhtä mieltä: keskusteluja on syytä jatkaa. Vastaisuudessa tilaisuuteen on tarkoitus kutsua myös muita johtavia luottamusmiehiä.

Ensimmäisellä kerralla kabinetissa puhuttiin muun muassa tarkastuslautakunnan roolista ja sen puheenjohtajan Martti Isoviidan eronpyynnöstä. Paikallislehdessä käyty keskustelu on voinut antaa käsityksen, että "kaupunki on menossa ihan hunningolle", kirjoittaa Keskisuomalainen.

Puhetta riitti myös Ääneseudun Energian Sveitsin-matkasta.

Kalervo Toffer epäili, että tilaisuus oli Salmelinin eduskuntavaalikampanjan avaus. Salmelin kiisti epäilyn.

Myöhemmin tapahtunutta: Salmelin ei ainakaan päässyt eduskuntaan, mutta muistaako joku, kuinka pitkään kabinetti kokoontui? Ja olisiko vastaavia päättäjien tapaamisia syytä herättää henkiin nyt?

Viestiä osoitteeseen toimitus@aksa.fi ***

X66:n Eilentänään kertoi Likolahden haulikkomiehen vuonna 1996 napanneesta poliisikoirasta. Alan ekspertti Jari Halttunen muistaa sankarin nimen: Aleksi.

Kiinniottotilanteeseen liittyy komiikkaa, sillä Aleksi kävi metsikössä useamman kerran iskemässä hampaansa etsittyyn, joka oli sillä hetkellä aseeton. Etsitty ei huutanut kivusta paljastumisen pelossa, ja Aleksi palasi takaisin poliisien luo. Lopulta mies antautui.

24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n päivä

8

Älä tylsisty vaan... kuuntele popmusiikkia tai herkistele, Perjantaina Johanna ja Mikko Iivananinen Suolahti salissa, konserttiliput 20 euroa. Hausmylly esiintyy lauantaina Pub Markuksessa viiden euron hintaan.

Kahden kuoron show ■■ Lauantaina 26.10. kello 17 alkaen raikaa Suolahtisalissa kahden kuoron, jyväskyläläisen Secapellan ja äänekoskelaisen Kosken Laulun yhteiskonsertti. Secapellan konsertin aiheena on ”Aiheita, elämän vaiheita” ja Kosken Laulun ”Sekaisin laulusta”.

Mikä on kuoronne konsertin sanoma, Secapellan kuoronjohtaja Salme Lindroos?

- Vaikea kysymys, eihän tuohon osaa vastata! Konsertilla ei varsinaisesti ole mitään syvällisempää sanomaa, yksinkertaisesti vain erilaisia tilannekuvia eri kohdista elämää.

Millainen kuoronne on tiivistettynä kolmeen sanaan?

- Äänekäs, ystävällinen, tavoitteellinen! luettelee Kosken Laulun puheenjohtaja Katja Nurmi.

- Iloinen ja soiva seurue, kertoo puolestaan Lindroos.

Millaista on yhteistyö Kosken Laulun kanssa, Salme?

- Tämä on toinen yhteiskonserttimme, joten yhteistyötä ei ole tehty kauaa. Se on kuitenkin alkanut mainiosti, kuoromme ovat tosi samanhenkiset!

Miten Kosken Laulun syksy on lähtenyt käyntiin?

- Kuoroon on tullut paljon uusia laulajia, joka on ihanaa, mutta miehiä kaivattaisiin lisää. Syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, joulukonsertinkin harjoitukset on jo aloitettu, Nurmi kertoo.

Miia Lahtivuori

Carolan ja Lailan kengissä ■■ Painotalolla avataan musta-valkotelkkari ja kuunnellaan lähetystä monona. Taattua laatua vankalla ammattitaidolla, tanakkaa tulkintaa ja rytmin räimettä tarjoaa Vinnhits -tuo jo kulttimaineessa kylpevä show-kokoonpano. Lauantaina tullaan kuulemaan ihanimmat helmet Laila Kinnusen ja Carolan tuotannosta kun lavalle kapuaa solisteiksi Marja Anttila, Henna Leinonen ja Karoliina Saviniemi. Orkesterina toimii Vinnhits-kvarteti, yhdellä teellä.

– Kun ei voi tietää vielä kokoonpanoa, ainakin siinä soittaa Jaska, Sidi ja MäkisHate. Mä en soita mitään, enkä tee mitään, kertoo showta masinoiva Enu Tikander.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun Enu eksyi kirjastoon.

– Kirjaston Pentti oli hommannut hyllyyn setin, joka sisälsi hienon kirjan ja seitsemän levyä, Carolaa kaikki. Lainasin ja siitä se ajatus sitten lähti. Lailan tuotantoa tuli mukaan konserttiin siksikin koska hänen kuolemastaan tulee ensi viikolla kuluneeksi 13 vuotta.

Vaikka molemmat naiset, Laila ja Carola, lauloivat myös kielillä Painotalolla kuullaan ne rakkaimmat suomeksi lauletut klassikot. 1980-luvulla syntyneelle Henna Leinoselle tuotanto on tuttu lavatanssiharrastuksesta.

– Iskelmän helmiä joita pääsen nyt itse laulamaan. Mukana on hienoja tekstejä jotka ovat projektin myötä avautuneet minulle.

Solistien asut ovat aikaan sopivat. Pallohame ja hiuslaitteet ovat het viimosen päälle ajatellut.

– Monolähetys saadaan aikaan sillä, että kuulija laittaa sormen korvaansa, Enu ohjeistaa.

Marjo Steffansson VinnHitsin CaroLai lauantaina 19.10.2013 klo 18.30 Äänekosken painotalolla

nauti taiteesta, Sumiaisten kahvila Korpussa on näytteillä Markku Valtoahon akvarelleja ja Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa Anja Kokon käsitöitä. Molempiin näyttelyihin vapaa pääsy. keilaa kaveriporukalla tai lähde leffaan, Äänekosken keilahallin radalle pääsee maanantaista lauantaihin joko 14 euron tai 16 euron (klo 17-22) ratamaksulla tai henkilömaksulla (7 / 6 / 4e, viikonloppuisin 8e). KinoMikossa pyörii kuusi elokuvaa koko perheen filmeistä kotimaiseen draamaan 10 ja 11 euron lippuhinnoilla. käy jääkiekkomatsissa Keuruun KeuPa ja Suolahden Urho ottavat vastakkain jäällä lauantaina ja sunnuntaina Suolahden jäähallissa. Otteluihin vapaa pääsy. tai pelaa itse.

Jäähallilla pidetään maksuttomia yleisövuoroja syysloman aikana. Mailalliset vuorot, jolloin on käytettävä kypärää: maanantaina (klo 15.30-17.45), tiistaina (klo 14-17.45), torstaina (klo 14-16.45) ja perjantaina (15-16.45). Mailaton yleisöluistelu maanantaina (klo 14-15.30), keskiviikkona (klo 14-16.45) ja perjantaina (klo 14-15).

Liikuntapuistossa on kaikkien käytössä 9-väyläinen frisbeegolfrata, jonne pääsee heittelemään maksutta.

Su 27.10. Eero Lahden mestaripelimanniksi nimittämisen juhlakonsertti kello 16 alkaen Suolahtisalissa. Useita esiintyjiä. Vapaa pääsy!

6 8 · 20 13

| Ä ks

Musiikki

Pe 18.10.

■■ Klo 19.00 Johanna ja Mikko Iivanainen Suolahtisalissa. Kahden huippumuusikon duo tuo ilmoille herkkävireisen ja tunnelmallisen illan. Konsertissa kuullaan sekä Johannan vanhaa ohjelmistoa että uusia, Sinikka Svärdin sanoittamia lauluja. Liput 20 euroa, ennakkoliput Lipputoimistosta. Järj. Joe Lunnas Oy

La 19.10.

■■ Klo 18.30 VinnHits CaroLai Painotalolla. Marja Anttila, Henna Leinonen ja Karoliina Saviniemi esittävät Carolan ja Laila Kinnusen lauluja. Liput 15 euroa.

Järj. Vinnhits –työryhmä.

■■ Hausmylly Pub Markuksessa. K-18.

Liput 5 euroa.

To 24.10.

■■ Klo 19.00 Jani & Jetsetters 10-vuotisjuhlakonsertti Suolahtisalissa. Tänä vuonna Jani & Jetsetters –yhtyeen perustamisesta tulee täyteen 10 vuotta.

Kuluneen vuosikymmenen aikana yhtye on luottanut omanlaiseen musiikilleen linjaansa, jota myös surfiskelmän uudeksi aalloksi on kutsuttu. Liput 15 euroa, ennakkomyynti www.lipputoimisto.fi

La 26.10.

■■ Klo 17.00 Kosken laulu ”Sekaisin laulusta” ja Secapella ”Aiheita, elämän vaiheita” Suolahtisalissa. Liput 10 euroa / 8 euroa (alle 16 v. lapset). Lipun hintaan sisältyy väliaikatarjoilu.

Su 27.10.

■■ Klo 16.00 Eero Lahden mestaripelimanniksi nimittämisen juhlakonsertti Suolahtisalissa. Esiintyjinä Pasuunapelimannit, Hoikkaset, Kyläpelimannit, Heikki Lahti ja Katja Lampinen, Väinämö, Eero Hautsalo ja Erkki Hiekkavirta sekä Jori Mäenpää, Sini ja Juha Hintikka. Juontajina Maija Piitulainen ja Matti Virtanen. Vapaa pääsy!

Näyttelyt ■■ 17.9.-10.11.2013 Taidemaalari Päivi Reiman – Keitele –näyttely Äänekosken taidemuseolla (Kuhnamontie 1, Äki). Näyttely on omistettu Veikko Reimanille (1928–2013). Avoinna ti–to klo 12–15, su klo 12–16. Pääsymaksu 3 euroa / 2 euroa. Ryhmille myös muina aikoina, tiedustelut ja varaukset puh.

020 632 3255.

■■ Kirsti Virtasen öljyväri- ja akvarellimaalauksia Kahvila Korpussa, Sumiaisissa. Vapaa pääsy!

■■ 1.-31.10. Heijastuksia – Markku Valtoahon akvarelleja Kahvila Korpussa ■■ 14.10.-1.11.2013 Vuosien varrelta – Anja Kokon käsitöitä Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke klo 12-19, to-pe klo 12-19.

Vapaa pääsy!

Liikunta

To 19.10.

■■ Klo 16.30 Suolahden Urhon leijonakiekkokoulun kokoontuminen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Jyrki Ylönen p. 0400 914 171

La 19.10.

■■ Klo 15 Urho Edustus – Keupa HT II Suolahden jäähallissa. Vapaa pääsy!

Su 20.10.

■■ Klo 13 Huima – TuRi B-tyttöjen SM-

äKs

| 68

· 2 0 13

sarja Äänekosken liikuntalolla. Vapaa pääsy!

■■ Klo 14.45 Urho -99 – Keupa HT (Keuruu) Suolahden jäähallissa. Vapaa pääsy!

■■ Klo 17 Huima – TuRi Naisten korisliiga Äänekosken liikuntatalolla. Vapaa pääsy!

Pe-Su 25.-27.10.

■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto

Pe 25.10.

■■ Ma 21.10.

■■ 4H-kerhonohjaajakoulutus Konnevedellä, Särkisalon koululla. Kerhonohjaamisesta saat työkokemusta sekä pientä korvausta. Koulutuksen hinta 30 e (sis. koulutuksen, ruoat ja majoituksen).

Kurssi järjestetään yhteistyössä Konneveden 4H-yhdistyksen kanssa. Ilmottautumiset ja lisätiedot: Teppo 044 774 9139 / teppo.hytonen@4h.fi

To 24.10.

■■ Klo 18 ilmainen Texas Hold'Em Pub Markuksessa

■■ Klo 18.45-20 Lihaskuntojumppa Koulunmäen koulun liikuntasalissa.

Kertamaksu 5 euroa. Järj. Huiman naisjaosto

La 26.10.

■■ Klo 15 Urho Edustus – Pelikaanit Suolahden jäähallissa. Vapaa pääsy!

■■ Klo 12 Urho-01 – Karstulan Kiva Suolahden jäähallissa. Vapaa pääsy!

■■ Klo 16 Huima – Keravan Energia Team Naisten korisliiga Äänekosken liikuntatalolla.

Su 27.10.

■■ Klo 09.00 Huima – Muuramen Urheilijat B-pojat I divisioona Äänekosken liikuntatalolla.

■■ Klo 13.00 Huima – Lapuan korikobrat B-pojat I divisioona Äänekosken liikuntatalolla.

Ma 28.10.

■■ Klo 19.15-20.15 Zumba. Kertamaksu 5e. Järj. Huiman naisjaosto

■■ Suolahden uimahalli 43 vuotta! Juhlien kunniaksi hallissa polskutellaan 43 tunnin maratonuinti 1.-3.11. Lähtö on perjantaina kello 6.00 ja ovet suljetaan sunnuntaina kello 1.00. Ilmoittautuminen mielellään ennakkoon p. 020 632 3218. Tapahtuma on ilmainen.

Muut tapahtumat

To 24.10.

■■ Klo 10.45 Tuulenpuiskun kahvituvan retki Palokan kahvituvalle, hunajan ostomahdollisuus. Lähtö Hietaman kirkon parkkipaikalta klo 10.45.

Ke 16.10.

■■ Klo 18 ilmainen Texas Hold'Em Pub Markuksessa

Pe 18.10.

■■ Klo 18 ilmainen Texas Hold'Em Pub Markuksessa

Su 20.10.

■■ Klo 17.30 Bingo Suolahden kansantalolla 22 jälkeen ilmainen ■■ Klo Tietokisa&Kuvavisa Pub Markuksessa, K-18.

Ma 21.10.

■■ Klo 20.30 ilmainen bingo Pub Markuksessa. K-18.

La 26.10.

■■ Klo 9 Hautausmaan siivoustalkoot Sumiaisten hautausmaalla. Lounas kello 12 Sumiaisten srk-kodin kahviossa.

Omat haravat mukaan ja traktoreita toivotaan paikalle.

Su 27.10.

■■ Klo 17.30 Bingo Suolahden kansantalolla 22 jälkeen ilmainen ■■ Klo Tietokisa&Kuvavisa Pub Markuksessa, K-18.

Ma 28.10.

■■ Klo 20.30 ilmainen bingo Pub Markuksessa. K-18.

Ti 29.10.

■■ Klo 13-16 Kaikille avoimet iltapäivätanssit Painotalolla. Liput 6 euroa sisältäen kahvit. Järj. Äänekosken Eläkkeensaajat Elokuvat

Millerit Ikäraja: K12, lipun hinta: 10.00 € ■■ 16.10.2013 16:00 ■■ 17.10.2013 18:30

Mieletön elokuu Ikäraja: K7, lipun hinta: 10.00 € ■■ 16.10.2013 19:00

Lentsikat (2D) (dub) Ikäraja: S, lipun hinta: 10.00 € ■■ 17.10.2013 16:00

Leijonasydän Ikäraja: K12, lipun hinta: 11.00 € ■■ ■■ ■■ ■■ ■■

18.10.2013 19:00 19.10.2013 19:00 20.10.2013 19:00 22.10.2013 19:00 24.10.2013 19:00

Turbo 3D (dub) Ikäraja: K7, lipun hinta: 10.00 € ■■ ■■ ■■ ■■

18.10.2013 16:00 19.10.2013 16:00 20.10.2013 16:00 23.10.2013 18:00

Ti 22.10.

■■ Klo 17.30-19 Turvesauna Suolahden uimahallissa. Kertamaksu 20 euroa, uiminen sis. hintaan. Turvesaunan kesto reilu 30 min. Varaukset p. 020 632 3218

Ke 23.10.

■■ Klo 17-20 4H-yrityskurssi Kaupungintalon kahviossa. Yli 13-vuotiaille tarkoitetulla kurssilla käydään läpi 4Hyrityksen perustamisen perusasioita. Ilmoittautuminen Elina Wilenille p. 040 356 3608, aanekoski@4h.fi ■■ Klo 18 ilmainen Texas Hold'Em Pub Markuksessa

■■ BIM-mustakorva elokuva (ven.) esitetään lauantaina 26.10. Mikonsalissa Äänekoskella Kalevankatu 2. alkaen klo 11.00. Elokuva on venäjänkielinen ja tekstitetty suomeksi.

Väliajalla tarjoilua. Avoin kaikille!

Tervetuloa! Järjestäjinä Äänekosken ja Suolahden Venäjä-seurat ry.

Äksymyxiä Oikeat vastaukset sivulla 12.

Laukaa on nyt popihko. Siispä tarkistamme tietojamme emäkunnastamme, siis ainakin entisestä sellaisesta.

1. Mikä tapahtuma järjestettiin Laukaassa 2003: a) asuntomessut, b) herättäjäjuhlat, c) Kalevan kisat, d) puolustusvoimain lippujuhlan paraati?

2. Mikä on Laukaan suurin puolue: a) keskusta, b) kokoomus, c) perussuomalaiset, d) SDP? 3. Laukaan vaakunassa on kolmihaarainen havunoksa ja a) hevonen, b) kala, c) sydän, d) vene?

4. Yksi Laukaan matkailukohteista on a) Naamakivi, b) Nenäkivi, c) Nokkakivi, d) Nuppikivi?

5. Kuka Laukaan Urheilijoiden kasvatti pelaa tällä kaudella Korisliigassa: a) Kuukkanen, b) Luoma, c) Naukkarinen, d) Nissinen?

6. Peurungassa kilpailtiin tänä vuonna a) avantouinnin, b) curlingin, c) istumalentopallon, d) kahvakuulan Suomen mestaruuksista?

7. Missä lajissa laukaalainen voitti olympiakultaa 1952: a) ammunta, b) hiihto, c) melonta, d) voimistelu?

8. Missä kylässä sijaitsee Laukaan varavankila: a) Valkola, b) Vatia, c) Vehniä, d) Vuontee?

9. Mikä oli tunnetun iskelmän laukaalaisnainen, joka haettiin tanssiin Kisapurren lavalta: a) Anna, b) Emma, c) Liisa, d) Maija?

10. Laukaalla on virallinen ruotsinkielinen nimi. Mikä: a) Laug, b) Laukas, c) Laukby, d) Laukois

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSMYS: Mikä Esteriin liittyvä, 1950-luvulla perustettu tieteellinen asema lakkautettiin viisi vuotta sitten Äänekosken keskustasta, mutta Kalaniemessä sellainen yhä on?

Vastaus ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 28. lokakuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin.

Viimeksi kysyimme, kuka Välimeren maasta saapunut pääsarjatason palloilija joutui vuosituhannen vaihteessa rikoksen välikappaleeksi Äänekoskella?

Oikea vastaus on on Sükrü Uzuner, Suomeen 1994 muuttanut turkkilainen jalkapalloilija. Uzuner aloitti uransa Huimassa ja pelasi myöhemmin Veikkausliigaa mm.

HJK:ssa. Uzuner työskenteli myös ovimiehenä Hirven tallissa. Ravintoloitsija sai ehdollista mm. laiminlyötyään kirjanpitoaan työntekijöiden osalta.

Maaliin ampui viisi vastaajaa. Ehdottoman nautiskelutuomion Pirjon Burgeriin saa Timo Jäntti.

9

Kuva: Markku Lahti

X+1 Rakastaa: Elämää Inhoaa: Kuumia ruokia Henkilö: David Oistrah Ruoka: Läskisoossi Juoma: Lähdevesi Eläin: Oma koira Elokuva: Vanhus ja Meri Musiikki: Klassinen musiikki ja ooppera Kirja: Lapsuuden Tarzan-kirjat ja A.E. Järvisen eräkirjat Paikka: Koti Motto: Olkaa hiljaa, kun Oistrah soittaa!

Parasta Äänekoskella: 1. Keitele-järvi 2. Tutut metsät 3. Kansanmusiikin soittaminen

10

6 8 · 20 13

| Ä ks

teksti Taija Kolehmainen kansi Max Steffansson - Synt. 29.11.1931, Suolahden Kellosepänkadulla - Viipurin musiikkiopistoon 1945, Jyväskylän musiikkiopistoon 1949 - Kolme lasta, kuusi lastenlasta, yksi lapsenlapsenlapsi - Valittiin Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla mestaripelimanniksi vuonna 2013

Eero Lahti

Kaikki kaunis tahtoo kuolla Eero Lahti on kokenut sodan ja löytänyt rauhan Suolahden lähimetsistä. Kun aika jätti isästä, äidistä, esikoisesta, elämänkumppanista ja parhaasta kalakaverista, teki Eero mitä parhaiten taitaa – eli soitti elämän makuisia sointuja.

S

iinä tismalleen samaisessa tuvassa, jossa Eero Lahti tänäkin päivänä juo kahvia pöytänsä ääressä, kuoli vaari aikanaan keskelle lattiaa, äiti itki isän poismenoa ja Eeron kessuttelu loppui mandoliinin soittoon.

Mutta ennen kaikkea tätä, yli 80 vuotta sitten, neuloi Emil-vaari kenkiä kasaan suutarinlestiään vasten tuvan nykyisen pöydän paikkeilla. Ja sinä hetkenä kun Eero ensimmäisen kerran vetäisi ilmaa keuhkoihinsa marraskuussa 1932, tiesi vaari huutaa, jotta nyt syntyi vintille poikalapsi, kun noin kirkkaasti parkuu.

Jossain tuon talon nurkassa lepää edelleen vanha viulu, jonka Emil toi mukanaan Amerikan matkaltaan Suolahteen ennen sotia.

– Vaari opetti isän soittamaan ja isä minut. Mutta isä oli huono opettaja ja kun meille tuli vielä riitaakin, niin minut vietiin Suolahden tehtaiden konttoripäällikkö Sigurd Nelinin luokse. Olin silloin ehkä kuuden vanha. Vuoden päivät minä Nelinin opissa soitin, kunnes hän sanoi, että nyt poika pitää saada muualle jatkamaan, Eero kertaa tietään mestaripelimanniksi samalla kaavalla kuin monen kertaa aiemminkin.

Kielisoitinten taitajan tarina on vasta aluillaan. Mutta ennen kuin nuori pojankloppi lähetettiin Viipurin musiikkiopistoon maailmankuulun von Rippaksen oppiin ehti syttyä talvisota ja venäläiset pommittivat Jyväskylää.

Lahden perhe oli juuri muuttanut Äänekosken Viiskulmaan talonmiehiksi vasta valmistuneeseen yhdyspankin taloon, kun isänmaa kutsui perheen pään palvelemaan Venäjän puolelle, Kangakselle.

– Äiti joutui yksin lämmittämään kattiloita ja meidän lasten kansakoulu jäi kesken. Toisinaan isä lähetti kirjeitä, ja sodan loputtua hän toi mukanaan oikein mandoliinin, jolla opetti meitä kolmea veljestä soittamaan. Heikkihän on nykyään kolminkertainen mandoliinin Suomen mestari ja Pekastakin tuli ammattisoittaja. Nuorimmaisesta meistä, Markusta, sen sijaan ei soittajaa tullut, vaan hän rupesi kuuntelemaan Eppu Normaalia ja ottamaan valokuvia, Eeron elämä hyppelehtii vuosikymmeneltä toiselle.

Palatessaan takaisin 40-luvun Suolahden muistoihinsa istuu nuori poika jälleen kotikaupunkinsa ikätovereiden seurassa kansakoulun penkillä. Koulu ja kirjojen pänttääminen ei kiinnostanut Eeroa lainkaan, mutta tekstaus ja kuvataiteet ruokkivat hänen kasvavaa luovuuden nälkäänsä yhä suuremmaksi.

Teini-iän alkuvuosina Suolahti sitten vaihtui Elma-tädin matkassa Lahteen ja äKs

| 68

· 2 0 13

Viipurin musiikkiopistoon.

– Vein viuluni koesoittoon, ja niin minä pääsin Tatjana von Rippaksen oppiin ja viulutaiteilija Heimo Haiton opiskelukaveriksi. Toiset oppilaat sanoivat, että nyt on Eerosta tehty lellipoika, kun Rippas vei minut kotiinsakin. Toisinaan Rippas laittoi meitä lapsia soittamaan klassista musiikkia Lahden sinfoniaorkesterin konsertteihin. Se oli sellaista kouluttamista.

Oikea sinfonikko Eerosta olisi aikanaan tullutkin, ellei nuorelle miehelle olisi iskenyt niin armoton koti-ikävä. Ja kun sitten Jyväskylään, Keiteleen rannalle, perustettiin musiikkiopisto, siirtyi Eero sinne ikävänsä kourissa.

– Opettaja ei tullut oppitunneille ja haisi viinallekin. Silloin minä sanoin, että siihen loppuu minun viulun soittoni, ja se päätös piti usean vuosikymmenen ajan.

Kotona Suolahdessa perhe eli noina vuosina viinasta. Jenny-äiti oli nimittäin saanut varsinaisen mandaatin: Hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen viinakauppias Alkon kassalle, mistä nousi melkoista polemiikkia pienessä kylässä.

Väinö-isäkin oli sodan jälkeen palannut kaljankeittäjäksi Leskisen kaljatehtaalle, vaikka vaimonsa pelkäsikin tämän vilustuvan kuolettavasti litimärissä vaatteissa talvipakkasten aikaan.

Lopulta äiti hommasi helpottuneena isän kunnan puutarhahommiin. Asemakadun lehmukset ovat Väinö-isän istuttamia.

Päästyään armeijasta reilu parikymppinen Eero sitten tapasi Maijan, naisen joka löysi metsissä viihtyneestä korpisoturista pehmeämmän puolen. Kaikki oli uutta ja jännää, sillä aiemmin tyttöjen riiustelulle ei ollut riittänyt aikaa saatikka kiinnostusta.

– Naimisiin menimme vuonna 1955 ja ensimmäinen poikamme Jukka syntyi parin vuoden päästä. Arja ja Raunokin tulivat melko nopeasti perään. Niihin aikoihin olin töissä Suolahden sotapiirissä huoltotoimiston upseerina ja tein maanmittausta.

Se minun täytyy sodasta sanoa, että siinä vihollinen ei ole ihminen, sillä ei ole sielua eikä Jumalaa. Siinä perheenisät tähtäävät aseilla toisiaan, saatana, se on hirveä asia tuo sota. Aseitakaan minulla ei ole vuosiin ollut. Onneksi viuluun ei tarvitse kantolupaa, vaikka saattaahan siitä syyte tulla, jos jonkun kuoliaaksi itkettää.

Töistä päästyään Eero suuntasi usein metsän rauhaan tai järvelle paatillaan. Paljon aikaa kului myös kontrabasso ja kitara kourassa kiertely suositussa Antti Kauppisen yhtyeessä.

– Minä olin aina jossain menossa, kun lapset olivat pieniä. Kerran kävelimme Kellosepänkatua ja anoppi sanoi irtokis-

sasta, että tuo kissa pitäis salavoo, että se pysyis kotona ja siihen pieni Arja-tyttö sanoi, että isi kanssa. Se minua on myöhemmin harmittanut, etten ollut tarpeeksi kotona. Ja kun Maijan kanssa erosimme 20 yhteisen vuoden jälkeen, niin muu perhe ajautui entistä kauemmaksi.

70-luvun loppupuolella Eero löysi toisen vaimonsa asuttamaan kanssaan vanhempiensa talon vinttiä. Vuoden tuo avioliitto kesti ja loppui yhtä tulisesti kuin oli alkanutkin.

– Tuohon pihaan ajoi muuttoauto ja se nainen alkoi kantamaan tavaroitaan ulos.

Minulla oli Koskenkorvaa pullossa vieressä ja isä istui olohuoneessa kiikkustuolissa piippunsa kanssa. Sitten kun se muuttokuorma lähti pihasta, niin minä otin, perkele, kitaran seinältä ja löin sen rikki lattiaan. Isä odotti hetken, nousi hiljaa ylös ja otti sen kitaran ehjänä säilyneen pohjan.

Sitten isä sanoi, että kuule Eero, tästä me saadaan siihen vanhaan mandoliiniin uusi pohja. Uudenveroinen soitin siitä sitten tulikin, Eero nauraa muisteluilleen.

Tuo päivä olikin pian viimeisiä muistoja isän kanssa, sillä tämä kuoli saman vuonna 1979 sydänkohtaukseen.

– Syytän sen tilanteen hoidosta osittain itseäni, sillä äiti käski minun viedä isän sairaalaan, kun se hakkasi niin kovasti rintaansa. Isä toisteli, että nyt särkee joka paikkaa ja lopulta hän kuoli sairaalassa. Hautajaispäivänä istuin tuvassa äitin kanssa uunin vieressä penkillä ja äiti sanoi, että soitapas Eero viulua. Minä otin viulun ja minä soitin sitä ensimmäistä kertaa sitten nuoruuden. Mitä enemmän minä soitin, niin sitä kumarampaan äiti meni ja itkua tuli. Minä ajattelin, että jos minä tätä soitan, niin äiti menee kohta lattia läpi kellariin. Vaihdoin soiton sotilasmarssiin, ja äiti nousi jälleen ja sanoi, että nyt Eero keitetään kahvit! Sitten me lähdettiin viemään isäukkoa hautaan.

Varsinkin vanhemmilla vuosillaan, omassa rauhassaan ja hiljaisuudessaan, Eero on ehtinyt miettiä elämää, kuolemaa ja Jumalaa. Kun aikanaan kirkkoon tuli ensimmäinen naispappi, niin Eero otti ja erosi protestiksi kirkosta.

– Viikon tai kaksi minä olin poissa, kunnes menin Kuparisen Jukan luokse ja ilmoitin, että nyt minä voin tulla takaisin.

Se minua harmittaa, että ne silti perivät minulta kirkollisveroa niiden viikkojen ajalta! Eero jyrähtää ja naurahtaa perään.

Viime vuonna Jumala oli hukassa pahemmin kuin koskaan.

– Kun ne Maya-intiaanit ennustivat maailmanlopun vuodelle 2012, niin minä voin sanoa, että ainakin minun maailmani loppui jollain muotoa. Minulla ei hirveästi ole noita naisia ollut enkä voi sanoa kos-

kaan oikeasti rakastaneeni ketään. Mutta Maijan ja minun välit lähentyivät viime vuosina, hänen kanssaan oli hyvä olla.

Haaveilin pyytäväni häntä menemään uudelleen naimisiin ja puhuin tästä usein tyttäremme kanssa. Maija kärsi tuolloin jalassaan jotain sairautta ja kun minä olin sairaalassa sydänleikkauksessa, niin Maijakin joutui teholle. Ja sinne hän jäi. Minä en koskaan ehtinyt kertoa Maijalle, mitä olin suunnitellut.

Samana vuonna vanhimman poikamme vaimo kuoli ja pian sen jälkeen Jukkakin suruun ja viinaan. Myös kaksi naapuria ja paras kalakaveri lähtivät.

– Niitä muistoja poismenneistä minä pidän aarteinani. Tai eivät kuolleet ole poismenneitä, he ovat vain jossain kaukana ja muistoinamme meidän sydämissämme.

P. Mustapää runoili, että "Sen, jonka saimme, tuskin saimme ensinkään. Ja kadotettu tuskin poissa on. Hyväili päivä ohimoitasi ja yhä hyväilee..." Minulle musiikki ja runous ovat pehmennystä tässä elämässä. Sillä minä en nytkään mennyt viinaan vaan olen itseni kanssa balanssissa, Eero kertoo kipeistä hetkistään.

Musiikilla mies pääsi aikanaan eroon tupakan poltostakin. Erään aamukahvin aikana Eero katsoi Nortti-askiaan ja päätti, että nyt alkaa terveellinen elämä. Joka kerta, kun hänen teki mieli polttaa tupakka, niin askin sijaan käteen tarttui mandoliini.

Lokakuussa Eero nousee Suolahtisalin lavalle juhlistamaan tuoretta mestaripelimanni-arvoaan. Vaikka mieli muistaa satoja sävellyksiä ulkoa, niin omia kuin muidenkin, niin keho alkaa laittamaan kapuloita rattaisiin.

– Ensin en saanut soittaa vähään aikaan sydänleikkauksen jälkeen ja nyt silmänpohjat ovat rappeutuneet niin pahasti, etten näe enää lukea nuotteja enkä itse säveltää. Runojakin haluaisin vielä lukea, mutta en kykene siihen enkä pian uskalla matkata veneellänikään. Mutta on minulla sellainen sotasuunnitelma, että järvelle pääsen ja runojakin kuulen.

Nuori koiraneiti seuranaan Eero matkaa nyt Suolahden katuja ja kiertelee yhä yhtyeensä kanssa lähiseutuja. Yöllä on hyvä soittaa ja kaivella kauneimpia sävellyksiä mielen perukoilta.

– Elämä on kaunista ja kuolema myös.

Katson tästä ikkunasta tuota suurta haapaa, joka näin syksyllä tiputtaa lehtensä ja ajattelen, että siellä se lehtivihreä menee odottamaan kevättä ja uutta alkua. Ja kun vanhat lehdet tippuvat maahan, niin ne ravitsevat kaikkea muuta ympärillä, Eero pohtii hiljaa ikkunansa äärellä.

11

Hyppää satulaan!

Ooks, Äänekoski on ottanut askeleen kohti erästä suurkaupungin tunnusmerkkiä. Taikuri Jore on ottanut tehtäväkseen vähentää päästöjä, ruuhkia ja liikenteenmelua.

taikuri tietää niiden katoavan varkaiden taskuun ensimmäisenä. Nämä pyörät ovat siis sellaisia joissa on satula päin pyllyä ja ketjut täynnä reikiä?

– Just näitä. Lisäksi pyörästä löytyy kyltti: Citypyörä.

Pyörät ovat kaikkien käytössä. Idea on se, että voit hypätä munamankelin selkään ja jättää sen ajelun päätteeksi näkyvälle paikalle. Ei siis omaan pihaan autotallin taakse eikä ojan penkalle.

– Näkyvä paikka ei ole myöskään esimerkiksi kaupungintalon katto, vaan paikka josta seuraava käyttäjä voi ottaa pyörän alleen helposti. Pyörien matka alkaa Pub Markuksen edestä – ihan vain siksi, että pubi on kaupungin ytimessä.

Pyörää ei ajelun jälkeen kuitenkaan tarvitse parkkeerata pubille. Sen voi jättää vaikka... Suolahteen, jos sinne sattui ajaa hurauttamaan. Pääasia on, että seuraava tarvitsija löytää pyörän vaivattomasti, taikuri vääntää rautalangasta ohjetta citypyörän pelisäännöistä.

Taikuri Jore vinkkaa, että pyörää voi käyttää myös painavien ostoksien kuljettamiseen. Kaverin kuskaaminen on sen sijaan ehdottoman kiellettyä laissakin.

Myös mahdollinen tankojuoppous on erittäin paheksuttavaa.

– Ostokset on kätevä kuljettaa pyörän sarvissa vaikka taluttaen. Tulevaisuudessa asennan tarakoille korit, jotta tavaroiden kuljettaminen helpottuu.

Taikurin unelma on, että tulevaisuudessa pyöriä olisi enemmän. Ainakin kakskytä.

– Jos nyt jollakulla on käyttämätön ja ehjä pyörä vastuksinaan niin voi vinkata.

Aion käydä poliisin huutokaupassa huutelemassa, jos tarkoitukseen löytyisi lisää poljettavaa tai talutettavaa. Hienoa olisi, jos rinkiin saataisi useampikin yritys.

Taikuri Joren idea on hyvä ja tämä on aivan loistava palvelu kaupunkilaisille. Toivottavasti polkupyörät pysyvät ehjänä, sillä se olisi kaikkien etu. Jos näet puna-mustaraidallisen pyörän kumit lussuna jossain ei näkyvällä paikalla, niin ilmoita siitä Taikuri Jorelle.

Jore on taikonut omin kätösin autotallissaan kaupunkilaisten käyttöön viisi puna-mustaraidallista kaupunkipolkupyörää eli citypyörää.

Näitä vapaasti lainattavia pyöriä on kaikissa Euroopan suurkaupungeissa ja Suomesta niitä löytyy Helsingistä, Hämeenlinnasta, Porista, Raahesta ja Tampereelta. Ja nyt meiltä Äänekoskelta!

– Idea on saanut muhia päässäni jo vuosia ja nyt muhina toteutui.

Taikuri Jore on ostanut viisi käytettyä ja kunnostettua pyörää, mukana yksi lasten malli. Taikurin autotallissa pyörät

saivat komean ulkomuodon ja ovat muodikkaan puna-mustaraidalliset. Mutta ennen komeaa kuorrutusta pyörät kunnostettiin. Jarrut, pirikellot ja muut tarpeelliset härpäkkeet on ajoturvallisuuden nimissä kuntoon laitettu. Ketjutkin on rasvattu.

– Ostin taakse punaisen heijastimen ja eteen kirkkaan. Olen laittanut jokaiseen pyörään noin metrin verran heijastinnauhaa, jotta pimeällä ajo on mahdollisimman turvallista, Taikuri Jore kertoo.

Lamppuja ei pyöriin laiteta. Ihan sen vuoksi, kun ennustajan vikaa omaava

Vas taukset

Sosiaalinen media – apu vai riesa?

Oikeat vastaukset sivulla yhdeksän oleviin Äksymyxiin 1. a) Asuntomessut olivat Laukaassa 2003.

2. a) Keskusta on 13 valtuustopaikallaan Laukaan suurin puolue ennen SDP:tä (9), Kokoomusta (7) ja Perussuomalaisia (6).

3. c) Laukaan vaakunassa on punainen sydän.

4. c) Lievestuoreen suunnalla on Nokkakivi-niminen huvipuisto.

5. b) Kouvolan Kouvoissa pelaava Jere Luoma on LU:n kasvatti.

6. a) Tammikuussa Peurungassa uitiin SM-avannoissa.

7. c) Sylvi Saimo oli laukaalainen voittaessaan kajakkimelonnan olympiakultaa 1952.

8. d) Laukaan varavankila – jolle etsitään uutta sijoituspaikkaa – sijaitsee vielä Vuonteen kylässä.

9. c) Vexi Salmi kirjoitti ja Irwin Goodman lauloivat Lievestuoreen Liisasta.

10. b) Laukaa on ruotsiksi Laukas.

12

Teksti Marjo Steffansson Kuva Max Steffansson

Sosiaalinen media toisaalta helpottaa poliisien työtä ja epäselvien tapahtumien setvimistä, mutta myös kärjistää useita tilanteita rikosten rajoille.

Komisario Reima Rossi Keski-Suomen poliisista myöntää, että laajalle levinnyt ja ihmisten lähes reaaliaikaisesti seuraama sosiaalinen media on tuonut apua poliisin työhön. Muun muassa kadonneita ihmisiä etsitään kollektiivisesti Facebook-yhteisösivun kautta.

– On ällistyttävää, kuinka tehokasta tiedon leviäminen on sosiaalisen median kautta. Se on alkanut tuottamaan tulosta ja näkymään poliisin toiminnassa erityisesti muutaman viime vuoden aikana, Rossi toteaa.

Eräs perhe taas etsi 20-vuotiasta poikaansa Facebookin kautta syyskuun alussa. Kun viesti levisi laajalle aina paikallismediaan asti, niin nuorimies ilmoittautui vanhemmilleen ennen kuin he ehtivät sotkea poliisia mukaan yhtälöön.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikkapa kadonneiden etsintä on muuttunut. Kun ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa lähes reaaliaikaisesti, niin vihjeiden saaminen on aiempaa nopeampaa ja toisaalta laajalle levinnyt huoli luo paineita etsitylle ilmoittaa itsestään.

Rossi huomauttaa, että jokaisella täysikäisellä on tietenkin oikeus halutessaan olla rauhassa tai ”kadoksissa”.

– Mutta toisaalta katoamisilmoitusten levittämisessä on takana omaisten huoli, Rossi puntaroi.

Alkukesästä kadonneen reilun

Äänekoskelainen 16-vuotias Toni Jylhä on ollut karkuteillä syyskuun alusta asti. ÄKSän pojan katoamisesta kirjoittama juttu levisi laajalle Facebookissa, mutta ratkaisevaa vihjettä ei ole vielä tullut, niistä voi soittaa äidille Krista Jylhälle 041 701 2028.

50-vuotiaan miehen ”etsintäkuulutusta” jaettiin muutamien päivien aikana yli 2700 kertaa. Tiedon leviäminen tuhansien ihmisten silmille kestää sosiaalisessa mediassa vain hetken.

Kun poliisi heinäkuussa varoitti äänekoskelaisia epäilyttävistä kaupustelijoista ja pyysi heistä havaintoja, lähti uutinen kiertämään Facebookissa nopeasti.

– Vaikka vihjeet olisivatkin virheellisiä, niin sekin on parempi kuin ei mitään. Yleensä aina päästään asiassa kuitenkin jotenkin eteenpäin, Rossi toteaa.

Toisinaan nopeasti laajalle leviävä tieto taas vaikeuttaa tutkintaa. Komisario Rossin mukaan ennenaikainen tieto vie poliisilta viimeisetkin mahdollisuudet yllätyskorttiin.

– Helposti leviävä virheellinen tieto haittaa meidän työtämme yhtä lailla. On myös surullista huomata, kuinka ihmiset eivät osaa käyttäytyä näyttöpäätteidensä takaa asianmukaisesti. Netissä uhkailu ja vihapuhe saattaa kärjistyä jopa rikollisuuksiin asti, Rossi harmittelee.

Hän huomauttaa, että vaikka keskustelu olisi kahden henkilön välistä, niin netissä yleisöä saattaa kertyä suuretkin määrät.

Komisario ei lähde arvioimaan tulevaisuuden näkymiä tai haasteita.

– Sähköinen viestintä laajentuu jatkuvasti eikä vielä tiedetä, mitä se on vaikkapa viiden vuoden päästä. Mitään täysin uuttahan vaikka sosiaalisenkaan median käytössä ei ole, ihminen on vain innovoinut vanhan kansan viidakkorummun uudelleen, Rossi sanoo.

Taija Kolehmainen

6 8 · 20 13

| Ä ks

Yli 90-vuotias Verner Paananen asuu edelleen kotona Sumiaisissa. Hän on yksi Menumaatin kokeilijoista.

Menumat on vaihtoehtoinen ateriapalvelu ikääntyneille kotihoidossa. Kaupungin pilottihanke alkoi tänä syksynä.

Perusturvalautakunta päätti alkukesästä, että Äänekoskella aloitetaan syyskuussa Menumat-ruokapalvelun pilottijakso.

Menumat on uusi tapa saada ruoka vanhuksille ilman turhia matkoja lämmityksen ja ruokailun välillä.

– Pilottijaksoon päätymisen taustalla oli tieto siitä, että pitkien etäisyyksien vuoksi kotiin kuljetettujen aterioiden lämpötila ehtii laskea liian alas, kertoo kaupungin perusturvajohtaja Raija Kolehmainen.

– Menumat-palvelun avulla asiakas voi myös itse valita, mitä ja milloin hän syö. Päivän kulkua ei tarvitse suunnitella ateriakuljetuksen mukaan.

Ajatus kuulostaa hieman futuristiselta: Menumat Oy on nimittäin tuonut markkinoille ateria-automaatin, jossa on sekä pakastin että kiertoilmauuni. Pakasti-

messa on valmiiksi pakattuja ruokia, jotka laitetaan yhdellä napin painauksella lämpiävään uuniin. Monotonisella äänellään kone ilmoittaa, kuinka kauan ruoka lämpiää ja koska se on valmista syötäväksi.

Listalta löytyy yli 70 ruokavaihtoehtoja, joista ikääntynyt voi itse valita mieliruokansa. Täyttöauto käy kahden viikon välein lisäämässä asiakkaan valitsemia ateriapaketteja. Omia ruokia Menumat ei suostu lämmittämään.

Menumat Oy:n tarjoama palvelu on tällä hetkellä halvempi vaihtoehto kuin ateriapalvelu. Yhtiö laskuttaa Äänekosken kaupunkia ja kaupunki taas laskuttaa asiakkaita pelkästään tilattujen ruokien määrän mukaan. Yksi annos maksaa 5,90 euroa ja ruoat valmistetaan Helsingissä Menumat Oy:n toimesta.

Mutta eikös tässä nyt häviä ikääntyneen vähäinenkin ihmiskontakti, jos kotihoidon väen sijasta vieressä on vain monotonisesti puhuva laite?

– Menumatin tarkoituksena ei ole vähentää kontakteja, vaan lisätä ikääntyneen toiminnallisuutta, kotihoidon palvelujohtaja Saara Paananen vastaa.

– Ja toisaalta ateriakuljetuksessa jakajan tahti on hyvin ripeä, eikä silloinkaan suurta keskustelumahdollisuutta ole, Raija Kolehmainen perustelee.

Pakkoa palvelun käyttöön ei ole, jos asiakas kokee ateriapalvelun itselleen sopivammaksi.

Paananen kertoo, että kun ateriaautomaatti tuli käyttöön, pitivät asiakkaat aterioita maukkaina mutta pieninä. Moni oli aluksi hermostunut, mutta ennakkoluulot alkavat kadota.

– Sumiaisissa pilottijakso on otettu

kaikkien asiakkaiden käyttöön, Äänekoskella ikääntyneet eivät ole ottaneet yhtä hyvin vastaan, Paananen kertoo.

Tavoitteena on saada 30 asiakasta pilottijaksolle, jonka päätyttyä loppuvuodesta, asiakkaiden kokemuksia kerätään kasaan puitavaksi. Reippaasti yli 90-vuotias sumialainen Verner Paananen on yksi pilottijakson aloittaneista. Tuntemukset vaihtuvat laidasta laitaan.

– Harmi, ettei koneen kanssa voi keskustella. Ja aterioiden pakkausjäte jää kahdeksi viikoksi talolle haisemaan.

Mutta onhan se mukavaa päästä syömään niitä ruokia, joita itse tahtoo syödä, Paananen jatkaa.

Piia Hakkarainen, Tilda Hopia

Teollisuuskadun toinen kierros – Kun minä vuonna 1979 aloitin kaupungin palveluksessa, niin Teollisuuskatu oli jo varsin pitkälle rakennettu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Jokelainen kertaa kadun historiaa.

Ensimmäisiä yrityksiä alueella oli maansiirtoyritys Patrakka, jonka kaarihalli kohosi kadulle. Pian lähialueella rakennettiin uusia halleja ja paikallisia pienyrityksiä keskittyi Teollisuuskadun suoralle.

Jokelainen kertoo, että alue on aina ollut pienten yritysten hallitsemaa. Esiin joukosta nousi vuonna 1974 Äänekoskella aloittanut valtion omistava Televa, joka siirtyi myöhemmin kokonaan Nokian omistukseen. Puhelintehtaalle rakennettiin aikanaan suuri halli aivan kadun alkuun.

Nykyään tuossa entisessä Nokian hallissa toimii Mämmen koulu ja päiväkoti. Toisella puolen tietä on Jehovan todistajien äKs

| 68

· 2 0 13

valtakunnansali ja hieman pidemmältä löytyy Äänekosken Katulähetyksen ylläpitämä lounaskahvila Sininen Pannu.

– Ennen Painotalon ostoa nykyisen Jakotecin hallissa oli kaupungin kulttuuripuolen tilat. Siellä näytettiin muun muassa elokuvia, Jokelainen muistelee.

Näitä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Teollisuuskadun molemmat puolet ovat täynnä yrityshalleja.

– Viimeisten viiden vuoden aikana vanhoja kaarihalleja on purettu ja tilalle on rakennettu nykyaikaisia halleja. Teollisuuskadulla on menossa nyt toinen kierros, Jokelainen toteaa.

Uusia rakennuksia ei parin kilometrin mittaiselle kadulle enää mahdu eikä yksikään nykyinen halli ole tyhjillään. Teollisuusalue onkin viime vuosien aikana alkanut laajentua voimakkaasti Nelostien toiselle puolelle Koukkuniemeen ja siitä läheiselle Yrittäjänkadulle.

– Teollisuuskadun molemmin puolin

rakennuttaja tiloja omistaa yhteensä 40 yrittäjää, mutta vuokralla olevia yrityksiä voi olla paljon enemmänkin. Pääsääntöisesti alueella on nimenomaan pieniä yksityisyrityksiä, Jokelainen jatkaa.

Alueelta löytyy muun muassa autoalanyrityksiä rengas- ja varaosaliikkeis-

tä autokorjaamoon ja -purkamoon asti, rakennus- ja remonttiyrityksiä, painotoimintaa sekä niin kodinkalustemyyntiä kuin mattohuoltoakin.

Taija Kolehmainen

13

Palveleva Äänekos — Lvi -asennukset ja huollot — Monipuolinen tarvikemyynti — Lämpöpumppujen asennukset — Sähkö- ja kylmäasennus

Huolto ja varaosat

TUO AUTOSI PESUUN JA RENKAIDEN VAIHTOON

VAKUUTUSYHTIÖIDEN HYVÄKSYMÄ VAIHTOPISTE. LÄMPÖ/ERISTYSLASIT MITTOJEN MUKAAN.

PILKINGTON K-S AUTOFIX

AUTON PESUJEN, HUOLTOJEN JA VARAOSAMYYNNIN ERIKOISLIIKE

Teollisuuskatu 43, Äänekoski · p. 0400 547 993 www.ksautofix.fi · info@ksautofix.fi

· Maanrakennus- ja perustyöt · Asennus- ja teräsrakennetyöt

Autokorjaamo Viimeinen Woitelu

Autojen ruostevauriokorjaukset ja hitsaustyöt

· Tuulilasimyynti · Tuulilasiasennukset · Tuulilasikorjaukset

HUIPPUEDULLISESTI EVO2-SARJAT RAJOITETTU ERÄ!

Teollisuuskatu 48 · p. 0400 274 233

www.koskenrengas.fi

Traktori- ja maatalouskonehuolto

Meiltä saat apua kodin pikkuremontteihin ja kiinteistönhuoltoon, ota yhteyttä ja kysy lisää!

KOTIKISÄLLIT

KOSKEN LEVYTYÖ OY

Kiinteistönhoitotyöt

Teollisuuskatu 45

· pienrakennusten siirrot ja kuljetukset · ylileveät kuljetukset · pystytysnostot · veneiden, laiturien ym. nostot ja kuljetukset · nostokorityöt · vaihtolavapalvelut · hiekan, mullan ym. kuljetukset · pyöräkuormaajapalvelut

p. 0400 291 756

marktopoy@gmail.com T.Hakkarainen Äänekosk

Tehokkaat Ratkaisut – Efficient Solutions

Nostokuljetus Jauhiainen Ky Teollisuuskatu 36, Äänekoski · 0400-342 233

www.jakotec.fi

RENKAAT JA VANTEET Pakettiautokuljetukset!

14

Teollisuuskatu 51, 44150 ÄÄNEKOSKI, www.kesta.fi 6 8 · 20 13

| Ä ks

Teollisuuskatu 53, Äänekoski · p. 014 523 605 · kodinkalusteet.fi

sken teollisuusalue

Olemme muuttaneet!

Uusi osoitteemme on Yrittäjänkatu 4, 44150 Äänekoski

Saneerausta ja uudisrakennusta Ota yhteyttä ja tiedustele lisää alan ammattilaiselta!

Riimutie 8, Äänekoski · p. 0400 647 554

040 555 8696

AUTOKORJAAMO Raimo Hakkarainen Teollisuuskatu 27, 44150 Äänekoski puh.

040 505 2598

Valtuutettu romuautojen vastaanottopiste Ostamme romu- ja kolariautoja Kattava valikoima uusia ja vanhoja henkilö- ja pakettiautojen varaosia

Katso kotisivut: haapasora.fi

www.koskenautopurkaamo.fi Jaska p. 0400 588 984, Markku 0400 588 287

· KOSTEUSMITTAUKSET

( pätevöityneet kosteusmittaajat! )

· TALVIAURAUKSET · HIEKOITUSPALVELU Kiinteistöhuolto

p. 040 833 3679

äKs

| 68

· 2 0 13

15

Testaa Venäjän ja Saksan sydämessä – hapankaalin salaisuutta ratkomassa Hapankaali, sauerkraut... Eikös tämä kaalisalaatti ole erityisesti saksalaisten ja venäläisten mieleen? Sen sijaan, että toimittaja lähtisi lähi-Liideliin ostamaan purkin hapankaalia, päätti hän rohkeasti ottaa selvää sen valmistuksesta Vapaaehtoiskeskus Naapurissa.

Ovella tervehtivät iloisesti Almira Pakarinen ja Iraida Golikova. Almira vetää Monikulttuurisia kohtaamisia -ryhmää, joka kokoontuu joka toinen keskiviikko Äänekosken keskustassa sijaitsevassa Vapaaehtoiskeskus Naapurissa. Iraida taas toimi hapankaali-illan pääarkkitehtina.

Pöydälle kaalinpäät odottivatkin jo raastajiaan. Iraida kävi kaalin kimppuun juustohöylän kanssa.

– Tavallinen, ohut veitsi myös käy, mutta höylällä saa siistimpää ja ohuempaa raastetta, Iraida vinkkasi ja raastoi nopeasti nätin keon kaalia.

Ovi kävi ja sisään saapui muutama utelias lisää. Hapankaali näytti olevan kansainvälinen herkku, sillä puheensorinasta erottui suomea, venäjää ja eng-

lantia. Tosin yksi osallistujista ei ollut niin innostunut kuultuaan illan teeman vaan kiljahti saksaksi: – Scheisse!

Niin, saksalainen kauppaketjuhan irvailee mainoksessaan, että eiväthän saksalaiset tunnista muita vihanneksia kuin hapankaalin.

– Onkohan hapankaali vähän samanlaisessa maineessa kuin ruotsalaisten surströmming, ryhmä pohti.

Iraida raastoi kaalin joukkoon myös porkkanaa, minkä jälkeen hän ripotteli päälle puolikarkeaa suolaa. Lopuksi hän nuiji ainekset parin litran vetoisessa ämpärissä tiiviiksi seokseksi niin, että kaalin maitohapponeste irtosi lehdistä.

– Tämä saa aikaan käymisreaktion,

hän selitti toimenpidettä.

Muutama kaalinlehti kansiksi ja pieni vesiämpäri painoksi seoksen päälle, minkä jälkeen hapankaaliämpäri peitetään liinalla ja jätetään huoneenlämpöön tai viileämpään kolmeksi, neljäksi päiväksi.

– Haju on niin paha, että sekoitan hapankaalia ulkoilmassa ja annan ämpärin olla ulkona parisen tuntia, Iraida neuvoi kurssilaisia.

Onkohan tuuletuksen unohtaminen syy hapankaalin parjaamiseen? Tuoreista ja yksinkertaisista raaka-aineista tehty seos tuoksui nimittäin toimittajan nenään vienosti makealta. Vaikea uskoa, että tämä viaton raaste tuottaisi infernaalisen hajun muutaman päivän päästä.

Ilta raotti ÄKSälle tuon epäilyttäväs-

sä maineessa olevan herkun salaisuutta.

Terveellisyytensä lisäksi hapankaali on helppo valmistaa, ja sitä voidaan käyttää lisukkeena niin kala-, liha- ja kasvisruoissa. Siitä voidaan tehdä keittoa ja laittaa vaikka hampurilaisen väliin.

Vaikka toimittajalta jäi varsinainen makutesti tekemättä, niin usko on vahva, että hapankaali on hyvää – ainakin Iraidan tekemänä!

Almira Pakarisen vetämä Monikulttuurisia kohtaamisia -ryhmä kokoontuu Vapaaehtoiskeskus Naapurissa joka toinen keskiviikko kello 17.30-19.30. 23. lokakuuta aiheena on tataaerien kulttuuri ja elämä.

Laura Lilienkampf

Kiinni suomalaiseen arkeen Kysymys kuuluu: totta vai ei? ”Suomalaiset eivät huolehdi vanhuksista.”

– Totta. Minun äitinäiti asuu kaukana. Mutta kun huono terveys, äiti ottaa hänet luokse eikä kysy lupa ei isä, ei lapsi. Näin pitää olla, suomi vääntyy lyhyeksi perusteluksi mielipiteeseen.

Pieni luokkahuone on täynnä suomenkielen ensimmäisen kurssin opiskelijoita ja monet nyökyttelevät. Tässä luokassa useat erilaiset kulttuuritaustat sekoittuvat yhteen päämäärään: suomenkielen oppimiseen ja kulttuurin tuntemiseen.

Suomi 1 on työ- ja elinkeinotoimiston järjestämä työvoimapoliittinen kurssi, joka on osa laajempaa maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa. Äänekoskel-

16

le saapuu maahanmuuttajia kielikoulutukseen ympäri pohjoista Keski-Suomea, kaukaisimmat tulevat Pihtiputaalta ja Karstulasta.

– Näillä kursseille ei ainoastaan opiskella kieltä vaan myös suomalaista yhteiskuntaa, työelämää, arkea, historiaa ja kulttuuria. Lisäksi tarkoitus on integroitua oman paikkakunnan arkeen, esimerkiksi löytämällä harrastuksia ja tapaamalla ihmisiä, 15 vuotta maahanmuuttajien kanssa työskennellyt Kaija Laitinen kertoo.

Juuri tämän vuoksi kurssilaiset kävivät muun muassa tutustumassa Äänekosken kirjaston valikoimiin ja tutustuvat lähiseutuun.

– Olen auttanut useita löytämään

Natalia Vainio ja Julia Honkonen tutkivat ulkomaalaista kirjallisuutta Suomi 1 -kurssin kirjastokäynnillä.

asuntoa, selvittämään perheongelmia ja löytämään harrastuksia. Maahanmuuttajien kanssa työnteko on hirveän kokonaisvaltaista ja intensiivistä. On tärkeää tuntea eri kulttuurit ja niiden väliset hierarkiat, jotta ryhmädynamiikan saa toimimaan sujuvasti, Laitinen toteaa.

Kun väitelapussa lukee, että suomalaiset ovat ystävällisiä, lentelee Koskelan luokassa lauseita suomeksi, venäjäksi ja thaiksi.

– Nainen sanoo ”Minä ei pidä sinusta”, minä kysyn ”Miksi?”, hän sanoo

”Minä ei tiedä”, Duang Preedhanukul kertaa erään mieleen painuneen kohtaamisen.

Ryhmä kuitenkin vakuuttaa, että yleensä suomalaiset ovat ystävällisiä tuijottamisesta huolimatta.

– Se riippuu paljon sinusta, jos itse olet sulkeutunut, niin kukaan ei puhu sinulle, amerikkalainen Heidi Honkonen toteaa lopulta äidinkielellään, kun suomi ei enää taivu tarpeeksi pitkälle.

Taija Kolehmainen 6 8 · 20 13

| Ä ks

X-raatiin kokemusta tuovat Matti Pasanen ja Hannu Lönnroth.

Vapaaehtoistyöskentelyä ulkomailla EU:n piikkiin Nuorisokeskus Spotissa ja Äänekosken kouluissa saatat tavata kolmea ulkomaalaista nuorta. He ovat EVS-vapaaehtoisia.

Mikä se EVS oikein on?

– EVS eli European Voluntary Service mahdollistaa EU-maiden nuorten vapaaehtoistyösentelyn eri maissa, saksalainen vapaaehtoinen Janett Wochnik valaisee.

Kaikilla 18-30-vuotiailla on mahdollisuus osallistua EVS-vapaaehtoiseksi, sillä EU maksaa asumisen, ruoan, valmennukset ja 90 prosenttia matkakuluista. Lisäksi vapaaehtoinen saa vähän taskurahaa.

Janettin lisäksi Äänekoskella oleilee myös kaksi muuta EVS:n vapaaehtoista, saksalainen Lisa Böttcher ja romanialainen Dragos Marcu. Miten vapaaehtoistyöt ovat lähteneet nuorilla käyntiin Äänekoskella?

– Minulla ja Janettilla on ”saksakerho”. Kerromme siellä suomalaisille saksasta, soitatamme heille saksalaista musiikkia, kerromme maamme historiasta ja myös kokkaamme tyypillisiä saksalaisia ruokia, Lisa kertoo.

Myös Dragosilla on oman maansa kerho, Romanian kulttuurista eivät suomalaiset tiedä niin paljoa kuin Saksasta.

Lisa ja Dragos ovat viettäneet suurimman osan työajastaan kouluissa. Janett ei ole vielä kouluihin ehtinyt, mutta hän on menossa vierailemaan liikunnan tunneille ja lukioon.

– Olen käynyt muun muassa Keskuskoulussa saksan tunneilla ja Asemakadun koululla Suolahdessa. Ekaluokkalaisten mielestä oli outoa, etten osaa

lainkaan suomea, Lisa nauraa.

Miksi vapaaehtoiset valitsivat juuri Suomen, vaikka saisi lähteä käytännössä minne vain?

– Sitä on vaikea selittää, kertoo Lisa.

Valmistuin juuri, eikä opintojen jatkaminen huvittanut vielä. Eniten minua kiinnostivat pohjoismaat, joten siksi valitsin Suomen.

– Nuorisotyöntekijä Laura kertoi minulle EVS:stä. Valmistuttuani Romaniassa yliopistosta kuulin, että Suomessa on paras koulutusjärjestelmä koko Euroopassa, Dragos hehkuttaa.

– Minäkin valmistuin koulusta juuri, ja halusin tietää lisää muista maista.

Tykkään pohjoismaista, joten tulin Suomeen, Janett kertoo.

Tarkastajat KinoMikossa ÄKS käynnistää elokuvien tarkastustoiminnan.

Elokuvatarkastajamme syynäävät KinoMikon uutuusleffat ja antavat kuluttajille pikaraportin, kannattaako Painotalolle painella vai ei.

Ja jos kannattaa, niin miksi. Perustelut ovat luettavissa ÄKSän nettisivuilta aina ennen paikallista ensiesitystä.

X-raadissa on alan kokemusta: Hannu Lönnroth toimi jo 70-luvulla Äänekosken Elokuvakerhon pomona; Matti Pasanen on puolestaan pyörittänyt aikanaan elokuvateatteria niin Suolahdessa kuin Äänekoskellakin.

Kolmas kriitikkomme on lukion rehtori, kulttuuripersoona Jaana Tani. Reksi lupaa samalla, että nuortenkin ääntä tullaan kuulemaan eli X-raatiin saataneen mukaan myös lukiolaisia.

Ensimmäisen kerran tarkastajat iskevät kyntensä leijonaan!

Eli arvioitavana on nyt perjantaina KinoMikossa esitettävä Leijonasydän.

Miia Lahtivuori

Romanialainen Dragos Marcu sekä Janett Wochnik ja Lisa Böttcher Saksasta.

net

Lisää aiheesta ÄKSän nettisivuilla www.aksa.fi

Terho Vuorinen

Kosken leg enda

Syksyllä kaikki on toisin

K

uluvana syksynä Kauppakatu 13:ssa pankkitoiminta loppui 50 vuoden jälkeen. Värikkäiden vaiheiden myötä pankki jää elämään legendana muun muassa upean ikkunamaalauksen myötä mutta myös pankissa tehdyn kavalluksen ja inhimillisen tragedian vuoksi. Äänekosken Kauppakadulle avattiin Säästöpankin konttori 110 vuotta sitten.

Vuosien varrella nimi on muuttunut, mutta pankkina paikka pysynyt – tähän päivään asti. Säästöpankista tuli aikanaan Postipankki, sen jälkeen SampoLeonia, Sampo Pankki ja viimeisimpänä asiakkaat astuivat sisään Danske Bankin ovista. Äänekoskella Kauppakatu 13 juhlittiin uljaan Säästöpankin avajaisia tasan viisikymmentä vuotta sitten.

Säästöpankki-lehden mukaan Äänekosken-Suolahden Säästöpankki oli 1930-luvun tunnetuin pankki Suomessa, ja sen maantieteellinen vaikutusalue oli laaja. Pankin toimesta aloitettiin Keski-Suomen kansanopistossa Säästöpankkilain ja säästöpankkitietouden opetus.

Opettajana toimi kamreeri Matti Vainionpää. Vainonpäästä tuli myöhemmin Äänekosken Säästöpankin johtaja.

Jo 1960-luvulla keskitettiin toimintoja. Maaliskuussa 1967 ÄänekoskenäKs

| 68

· 2 0 13

Suolahden ja Jyväskylän Säästöpankin isännät tekivät päätöksen pankkien yhteenliittymisestä. Yhdentymistä perusteltiin pankkipalvelujen tehostamisella ja samalla vedottiin ajan pyrkimyksiin luoda kaikilla aloilla aikaisempaa suurempia yksiköitä. Äänekosken-Suolahden Säästöpankin pääkonttori sekä Suolahden ja Honkolan konttorit tulivat Jyväskylän Säästöpankin sivukonttoreiksi.

Pankkien yhdistymisen jälkeen tarkastuksessa ilmeni suuri kavallus, joka oli jatkunut vuosikausia. Kavalluksen pääsyylliseksi nimettiin pitkäaikainen pankinjohtaja Vainionpää ja myöhemmin vaadittiin syytteet myös kamreerille ja kolmannelle pankkivirkailijalle. Asiaa päätettäessä oli pankkien johtoelinten tiedossa, että vakuusrahastolta piti ottaa lainaa ilmitulleen kavalluksen aiheuttaman vajauksen peittämiseksi.

Urpo Sparf muistaa tapahtuman hyvin. Hän kertoo, että asia tuli todellisena yllätyksenä varsinkin heille, jotka Vainionpään tunsivat.

– Keskustelimme Vainionpään kanssa uskonnosta, filosofiasta sekä taiteesta eikä missään vaiheessa tullut esille Vainionpään ahdinko.

Sparf muistelee, että Vainionpää oli ajautunut kierteeseen ja yritti selvitä pi-

Kuva Äänekosken kaupunginmuseo

tämällä kaksinkertaista kirjanpitoa.

– Asiaan liittyy inhimillisiä tilanteita, eikä Vainionpää itse saanut taloudellista hyötyä tekemisistään.

Kuuleman mukaan Vainionpää olisi repinyt erään asiakkaansa velkakirjan, sillä muuten asiakas olisi joutunut kiperään tilanteeseen ajautunut konkurssiin ja menettänyt omaisuutensa.

Pankkitarkastajien tulessa pankkiin, Vainionpää meni miestenhuoneeseen ja riisti henkensä.

Kavallus jäi elämään Mikko Niskasen ohjaamassa elokuvassa Syksyllä kaikki on toisin (1978). Elokuvan käsikirjoitus muuttui ohjaajan käsissä satiirista melo-

draamaksi, kun kotikaupungin tapahtumat nousivat elokuvassa suureen osaan.

– Elämä ympärilläni, hahmot ja tapahtumat todellisuudessa saivat voimakkaan otteen. Näiden tapahtumien perusteella lähdin kokonaan uudelleen luomaan käsikirjoitusta, kertoi Niskanen Aamulehdelle 16.6.1978 Niskasen tarkoittamia tapahtumia oli muun muassa pankinjohtaja Vainionpään itsemurha ja sitä edeltäneet tapahtumat. Nimen elokuva sai tarinan Vainionpään viimeisinä elinkuukausinaan usein toistamista sanoista.

Marjo Steffansson

17

ÄKSY MIE S

Yksityisasioita

P

äivää, teemme tutkimusta suomalaisten liikenneasenteista. Olisiko teillä hetki aikaa muutamalle kysymykselle?

- Ehkä on, ehkä ei. Riippuu kysymyksistä. En välttämättä halua muiden tietävän mitään itsestäni enkä ajatuksistani, sillä olen yksityishenkilö.

- Haastattelemme 10 000 suomalaista. Nimenne tai taustanne ei käy ilmi tutkimustuloksista.

- Kysykää sitten kokeeksi jotain. Katsotaan parin kysymyksen jälkeen, kannattaako jatkaa.

- Kun käännyitte äsken tänne parkkipaikalle, ette laittaneet vilkkuvaloa päälle. Huomasitteko sen itse?

- Kyllä, huomasin.

- Käykö teille useinkin niin?

- Aina. Tai siis aina kun minä käännyn.

- Voisitteko hieman selittää?

- Mitä se kenellekään kuuluu, minne minä käännyn? Vielä vähemmän kenellekään kuuluu se, jos minä ajankin suoraan ja käännyn vasta kaksi korttelia kotini jälkeen oikealle. Niinkin olen tehnyt, ihan vain näyttääkseni, että kuljen missä

kuljen.

- Olette kuin se mies kamelikengissä.

- Kyllä. Vapauttani et voi multa riistää.

- Mielenkiintoista, tehän olette kuin se Paula Koivuniemen Aikuinen nainen -laulun mies.

- Kyllä, mies, nimenomaan. Ja minulla soi Koivuniemi autossa aika usein.

Myös Einin boogie-kauden tuotanto on hyvää menomusaa. Samoin Hurriganesin Roadrunner.

- Mutta olette sitä mieltä, että vilkunkäyttö loukkaa yksityisyyttänne?

- Ehdottomasti. Vilkunkäyttö on esimerkki holhousyhteiskunnan luomista lukuisista säännöistä, joiden tarkoituksena on ainoastaan kerätä tietoa ihmisistä ja heidän liikkeistään. Isoveli valvoo.

- Mutta ette katso vilkun käytön liittyvän millään tavalla liikenneturvallisuuteen?

- Se liittyy yhtä vähän liikenneturvallisuuteen kuin muutkin liikennesäännöt.

Esimerkiksi väistämisvelvollisuus on täysin turha. Se väistää joka pelkää. Ja tasaarvoinen risteys on vain kömpelö keino lisätä tasa-arvoa. Jonkun on aina uskallettava ottaa ohjat omiin käsiinsä, risteyksessäkin. Mitä siitä tulee, jos kaikki vain nyökkäilevät, että mene sinä. Sitten kaikki lähtevät yhtä aikaa ja saadaan net-

tiin hauska neljän auton nokkakolarikuva.

- Mielenkiintoista. Teille liikenne on tavallaan vertauskuva yhteiskunnasta.

- Kyllä.

- Joukkoliikenne taitaa olla teille punainen vaate.

- Oli. Nykyään se on minulle vihreä vaate. Joukkoliikenteessä tyhmyys tiivistyy. Tämän koin jo luokkaretkellä, kun menimme linja-autolla Korkeasaaren eläintarhaan ja söimme Artturin kanssa kymmenen hopeatoffeetankoa mieheen ja oksensimme niin että jäivät apinat näkemättä. Sen jälkeen en ole joukkoliikennevälineeseen astunut.

- Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää muille tiellä liikkujille.

- Pysykää poissa tieltä.

- Kiitos, ja hyvää matkaa.

(Näyttää keskisormea, kiihdyttää, kääntyy tielle. Ei näytä vilkkuvaloa. Ajaa suoraan tukkirekan alle. Kun ambulanssi tulee paikalle, autossa soi Hectorin lainahitti Menin kipsiin taas.)

makujen yhdistelyyn, sommitteluun, värien yhdistelyyn, ruoan rakenteeseen sekä pöydän kattaukseen ja koristeluun.

Ravitsemuksesta kerrotaan se oikea totuus. Maustamisosuudessa ohjataan kotikokkailijoita mausteiden yhdistelemiseen ja siihen kuinka eri mausteet ja yrtit sopivat eri raaka-aineisiin. Samalla rohkaistaan kokeilemaan outojakin yhdistelmiä. Perusmakujen löytäminen eri raaka-aineista ja niiden yhdistely keskenään tuo uusia vinkkejä kotikeittiöön ja ehkä myös ammattikeittiöön. Värien yhdistely ja annosten sommittelu on jo puoliruokaa, sanotaan.

Erilaiset juhlat vaativat teeman mukaisen pöydän koristelun ja kattauksen. Kaikki tärkeitä asioita, jos halutaan nauttia kokonaisuudesta ja pitää vieraista hyvää huolta. Ohjelmassa arvioidaan myös viinin, oluen tai jonkun muun ruokajuoman yhteensopivuus kyseiseen ruokalajiin.

Ohjelman loppu on leppoisaa keskustelua edellä mainituista asioista ja kaikki kokit saavat rohkaisun seuraavaan jaksoon. Ohjelman

pääasiallinen tarkoitus on antaa katsojille runsaasti vinkkejä ruoan valmistuksesta ja sen nauttimisesta kokonaisvaltaisena, positiivisena elämyksenä.

Missä olet rauhan keittiö?

Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Rauhan keittiö Rauhan keittiössä tehdään ruokaa verkkaiseen tahtiin, keskustellaan hymyssä suin, nautitaan ruoasta ja sen esillepanosta. Rauhan ruoan tuoksu leviää kotikatsomoihin satelliitin tai kaapelin kautta, ainakin teoriassa. Rauhan keittiön yllä leijailevat enkelit, ei korppikotkat.

Rauhan keittiö syntyy helvetin keittiön raunioille. Rauhan keittiön keittiömestarin reseptejä ei noudateta pilkulleen, vaan jokainen kokki saa tuoda valmistamaansa annokseen jotain omaperäistä ja luovaa. Maailma tarvitsee luovia ihmisiä. Rauhan keittiössä jokaiselle kokille jaetaan perusreseptit annoksesta, josta jokainen saa ”säveltää” oman versionsa.

Keittiömestarin peukku tykkää kaikista.

Ruoanlaiton ohessa on aikaa keskustella kokkien suosikkiruoista ja kenelläkään ei ole kiire. Ohjelman väliin lisätyt mainokset esittävät mm. suomalaista maalaismaisemaa, kalastusta, marjan ja sienten poimintaa, sadonkorjuuta ja aitoja suomalaisia raaka-aineita.

Eettisyyden ja ekologian nimissä maatilan isäntä juoksee mainoksessa lasso kädessä Valtran haalareissa porsaan perässä pitkin peltoja. Seuraavassa osassa isäntä painii patakintaat kädessä karhun kanssa. Ja sitten pieksut jalassa karvahattu silmillä poron perässä pitkin kairaa kuivaliha ja lapinleuku kädessä.

Hirven metsästys aloitetaan hiljaa hiipi-

18

en huopikkaat jalassa. Seuraavaksi isäntä maitotonkka kädessä menee vetelemään luomulehmän utareita viedäkseen raakamaitonsa läheiseen juustolaan. Jos lisää visioidaan, niin pohjoisten jokien lohet voisi uida kiinni vaikka Jani Sievinen tai ehkä uskottavuuden nimissä joku viehekauppias voisi onkimalla tehdä sen.

Kiira Korpi voisi demonstroida Polar – juusto suupielessä kuinka mateet kolkataan mahtavalla kärkihypyllä kirkkaalla jäällä iltahämärässä, toisaalla aito mateen kalastaja taustalla madepilkkiä heiluttaen. Elovena-tytön rinnalle ilmestyisi Elovena-poika ilmentääkseen tasa-arvoa ja jatkuvuutta. Mauri Kunnas voisi kuvittaa koko markkinointimateriaalin. Siinä sitä olisi markkinointimateriaalia ulkomaalaisillekin. Nyt vaan sitten kaikki rauhan keittiön suurlähettiläät joukolla Suomi-nimistä ruoka- tuotemerkkiä rakentamaan. Sen juuret ovat Suomen neljä vuoden aikaa ja isänmaan kokki, joka ymmärtää mikä on ruoan tekemisen ja syömisen perimmäinen tarkoitus.

Rauhan keittiön formaatti nojaa leppoisuuteen ja huumoriin. Tekijöillä, osallistujilla ja katsojilla pitää olla hyvä olla.

Ohjelma ohjaa katsojia hyvän elämän lähteisiin. Katsojille kerrotaan reseptit alusta loppuun. Rauhan keittiö on myös informatiivinen. Ohjelmassa perehdytään ravitsemukseen, maustamiseen,

Jari Rossi Keittiömestari

6 8 · 20 13

| Ä ks

LAUANTAINA 19.10.

NOISE OF MARKUS

Vinnhits ylpeänä esittää

CaroLai

Noise of Markus - Pubin levylauluilta, jota joku joskus leikkisästi karaokeksikin on kutsunut, starttaa jälleen Markuksessa!

Mukana Henna, Karoliina, Marja & Vinnhits kvarteti

Tuuppa laulamaan 15.10., 18.10., 25.10., 1.11., 8.11., 9.11., 15.11., 7.12., tai vaikka 20.12.

Caralan ja Lailan lauluja

Äänekosken Painotalo ut p i 19.10.2013 klo 18.30 L

15€

Liput 3e

AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.FI

Ääneseudun Kokoomusnaiset ry:n sääntömääräinen

Äänekosken sos.dem. yhdistys ylpeänä esittää

SYYSKOKOUS

- uudet uutiset päivittäin Korttelin 30 asemakaavamuutoksen luonnos (Niemelänkatu 1 – Kellankatu, Suolahti) nähtävillä 7.10. – 18.10.2013 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III kerros) ja kotisivuilla (www.aanekoski.fi/kaavoitus). Kaavassa liitetään puistoa omakotitalotonttiin ja tarkistetaan korttelin kaavamerkintöjä ja -määräyksiä.

Seuraava ÄKS 30.10.

Timo Harakka EU-vaaliehdokkaaksi

äks.fi

Kirjalliset mielipiteet on toimitettava viimeistään 18.10.2013 klo 15 mennessä os. Äänekosken kaupunginhallitus, PL 24, 44101 Äänekoski.

Lisätietoja: kaavasuunnittelija Mirva Jylhä, p. 0400 115 241

Tule tapaamaan Timoa sunnuntaina 20.10. klo 11.30 Café Annaan, Kauppakatu 10.

Tervetuloa!

Timo Harakan tukiryhmä

ti 29.10. klo 18.00 Äänekosken kaupungintalon takkakabinetissa.

Esillä sääntömääräiset asiat.

Liput 5e

4.10.2013 Äänekosken kaupunginhallitus

YksityisMyyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

puh. 040 841 2945

9-14

| 68

· 2 0 13

ilmoitukset

-50%

Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi

äKs

henkilöiden

VUOKRATTAVANA

Siisti yksiö Suolahden keskustassa Vapautuu 1.11.

Tied. 040 529 2365

19

KAIKKI KODINKONEET JA KEITTIÖPAKETIT TEHTAAN NETTOHINTAAN!

KEITTIÖPÄIVÄT YLI 300 € OSTOKSEN TEKIJÄLLE

Glorian koti, Glorian ruoka & viini, Kodin Kuvalehti, Mikrobitti tai Tiede-lehti kuudeksi kuukaudeksi kaupan päälle. Tarjous koskee tiettyjä televisioita ja kodinkoneita. Kysy tarkemmat ehdot myyjältä.

keittiöpaketti KEITTIÖPÄIVÄ USI 350€ T E HUIPPUTARJOUS

WHIRLPOOL PAKETTI

AKT802NE induktiotaso AKP457WH erillisuuni i WBE3321A+NFWM jää/pakastinkaapp e ADPU8773A+PC65WH astianpesukon

VAIN EXPERTILTÄ!

1699€

norm.

2049€

Samsung Galaxy Gio

• Tehokas Android-puhelin • 3,2” kosketusnäyttö • 3,2 Mpix kamera, videokuvaus • Personoi puhelimesi Android Marketin tuhansilla sovelluksilla • Angry Birds -yhteensopiva

Keittiöpaketin ostajalle rahtivapaa toimitus ja ilmainen varastointi vuoden loppuun saakka.

49€ Kertamaksu

+ Minun Sonera alk. 1,99€/kk 24 kk sopimus

Suoralla kaupalla.

229,-

Tai

Soneran 12 tai 24 kk sopimuksella.

Kysy lisää myyjältä!

Sonera Sopiva:

SuPErPAKETTI 19,90 €/kk

228,-

50 9

1200min 1000viestiä ja 21Mbit/s

€/kk

Asiantuntijat Äänekoskella

Miina Niskanen

Juha Lehtonen

(norm 29,90 €)

Asiantuntijat Suolahdessa

Janne Kuukkanen

Mikko Voutilainen

Kalevi Plattonen

Anne Vesamäki

Kotipalvelu

Erkki Manninen

Sami Pasanen

Arttu Puttonen

Kauppakatu 6, Äänekoski, 0207 189 800 • Asemakatu 11, Suolahti, 0207 189 807 www.niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi

www.expert.fi

Tarjoukset voimassa 21.10.2013 asti, niin kauan kuin tuotteita riittää. Tuotteet vaihtelevat myymälöittäin.