ÄKS 64 by ÄKS-lehti

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 64 ·21.8.2013

Naisväki bloggaa s. 3

Asemakadun koulu? s. 5

Lunastaja Karhunlähteellä s. 13

Wilmatunnukset s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 4.9.2013

KIERRÄTYSMYYMÄLÄ

AVATTU!

550 € 3€ 2€

· Kattotyöt / sadevesijärjestelmät · Rakennuspellitykset / asennukset · Teollisuuden kunnossapito · Rautarakennetyöt · Ilmastointityöt

(tarjoukset voimassa 30.9. saakka)

Avoinna ark. 10-17.30, la 10-14.00

Koskikeskus, Äänekoski, puh. 050 336 1005 Avoinna ark. 9-17, la sop. mukaan.

ÄKS.FI UUTISET

ÄÄNEKOSKEN JOHTAVA VERKKOMEDIA · lue uudet uutiset päivittäin ilmaiseksi! · kommentoi uutisia ja keskustele yli 4000 kävijää päivässä tavoittavilla sivuillamme facebook-, twitter- tai sähköpostitunnuksilla · lue lehden suosittu näköisversio helposti netistä, vaikka maailman toisella puolella

Eija

Petri

Hanna

Anelma

Mari

Fysio Kanervo Puhelin (014) 520 580 Torikatu 5, 44100 Äänekoski fysio.kanervo@co.inet.fi Avoinna ma-to 8-18 ja pe 8-16

Jo 30 vuotta asiantuntemusta Sinun parhaaksesi Olen toiminut Äänekoskella yrittäjänä 30 vuotta. Fysio Kanervon nimellä yritys on toiminut 10 vuotta. Meillä on tilavat, valoisat tilat keskellä kaupunkia Arvostan fysioterapeuttiemme sitoutuneisuuta, yrittäjähenkisyyttä ja intoa kehittää ammattitaitoaan. Kouluttautuminen ja erityisosaamiseen panostaminen ovat yrityksen kehityksen edellytys. Toimintaamme monipuolistaa tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja -vammojen fysioterapian sekä neurologisen erityisosaamisen lisäksi Pilates- ja Fysionapis-ryhmät. Ryhmät ovat pieniä, max. 10 henkeä, jolloin ohjaaminen yksilöllisesti on mahdollista. Hyvä työilmapiiri, työn haastavuus sekä asiakkaiden tyytyväisyys on meille kaikille tärkeää. TOIVOTAMME SINUT HYMYSSÄ SUIN TERVETULLEEKSI! Anelma Kanervo

ERITYISOSAAMINEN · Tuki- ja liikuntaelinvaivat · Lasten ja aikuisten neurologinen fysioterapia · Urheiluvammat · Tukisukat ja -pohjalliset · Lympha Touch · Liikuntaryhmät · Akupunktio

-30%

Kaikki varastossa olevat terveystyynyt

SYKSYN LIIKUNTARYHMÄT ALKAVAT VIIKOLLA 36 (2.9.)

Katso ryhmien lukujärjestys kotisivuiltamme ja ilmottaudu (014) 520 580 2

6 4 · 20 13

| Ä ks

64/2013

Seuraava ÄKS ilmestyy 4.9.2013

Korkeinta voimaa on pohdittu niin yksityiselämässä kuin töissäkin.

JHL arjen kentällä

Markku Kinnunen

Toimittajalta Taija Kolehmainen

X64

Lempi, Johanna ja Veera

Lempijuttuja X kolme Ä

änekoskelaisen Kauton perheen naiset bloggaavat kauneudesta ja hyvinvoinnista. Vanhempi siskoksista pääsi juuri osaksi suomalaista bloggaajayhteisöä. Eilistä paistoa

Johanna Kautto, 46, on kirjoittanut Eilistä paistoa –blogiaan nyt noin puolitoista vuotta. Blogin ”vihreänä lankana” kulkevat helpot gluteenittomat kasvisvoittoiset arkiruuat, kotikosmetiikka, kotipuutarha, mökkikesät ja kirpparilöydöt. – Eilistä paistoa -bloginimi syntyi huumorilla ja siitä ajatuksesta että ohjeet päivittyivät nettiin yleensä päivänpari viiveellä siitä, kun ruoka oli oikeasti valmistunut, Johanna kertoo. – Lukijat siis tavallaan saavat eilistä paistoa. Johanna innostui kirjoittamisesta tyttäriensäkin aloitettua bloggaamisen. – Homma lähti alkujaan siitä, että tyttäret halusivat liittää omiin postauksiinsa heille mieluisten ruokien tai leipomusten valmistusohjeita. Kun olin vuoden verran istunut ja selittänyt blogijuttujen parissa touhuaville tytöille makaronivellin tai piimäpiirakan valmistusta, niin huomasin että helpommalla pääsen jos kirjoitan ohjeen itse, Johanna hymyilee. Juttujen aiheet sivuavat naisen päivän touhuja. – Nykyisin keittiössä on leikkuulaudalla veitsen ja vihannesten vieressä myös kamera. Kamera kulkee mukana myös metsäretkillä ja ulkona puuhatessa. äKs

| 64

· 2 0 13

Johannan blogin löydät osoitteesta http://eilistapaistoa.blogspot.fi/ Merenhelmi Veera Kautto, 19, oli perheen naisista ensimmäinen, joka innostui bloggaamisesta. Hän onkin pitänyt Merenhelmi –blogiaan jo noin kaksi ja puoli vuotta. Hän kirjoittaa kauneudesta, kosmetiikasta sekä paljon yleisesti omasta elämästään. – Blogin pitäminen on innostavaa, motivoivaa ja luovaa. Blogia tehdessä kehittyy myös kirjoittamaan ja valokuvaamaan paremmin. Yksi parhaimmista asioista blogin tekemisessä on vuorovaikutus lukijoiden kanssa, se on todella antoisaa. Monista blogini lukijoista on tullut myös hyviä ystäviä, Veera kertoo. Veera kirjoittaa suureen suosioon noussutta blogiaan joka päivä. Hän aloitti bloginsa kirjoittamisen harrastusmielessä, mutta tällä hetkellä hän tekee sitä työkseen. Sen lisäksi hänet on juuri valittu uudeksi Indiedays-yhteisön bloggaajaksi. – Indiedays on Suomen ensimmäinen blogiportaali joka kokoaa yhdelle sivustolle Suomen suosituimpia blogin kirjoittajia, Veera kertoo. Veeran blogia pääset katsomaan osoitteessa http://veeramerenhelmi. blogspot.fi/ Lempijuttuja Juuri lukion aloittanut Lempi Kautto, 16, seurasi aikansa innokkaasti siskonsa blo-

gin pitämistä ja päätti sitten aloittaa itsekin bloggaamisen. – Aloitin Lempijuttuja – blogini kirjoittamisen kun olin 13-vuotias. Aluksi tekstejä ilmestyi blogiin harvakseltaan, nykyään kirjoitan blogia aina, kun minulla on aikaa ja inspiraatiota. Joskus kiireisinä aikoina saatan postata vain kerran, pari viikossa, mutta toisinaan lähes päivittäin. Lempin blogi on lifestyle-tyylinen. Hän kertoo teksteissään muun muassa tanssiharrastuksestaan sekä esittelee tekemiään käsitöitä. – Rakastan tuunaamista ja uusia käsityöideoita syntyy mielessäni kuin sieniä sateella. Kierrätys ja ekologisuus vaikuttavat paljon myös tyyliini. Tykkään myös leipoa ja tehdä ruokaa mamman kanssa. Meillä on pieni Bichon Frise -Paavo, jonka kanssa lenkkeilen. Myös ystävät ovat tärkeä osa arkeani. Blogia kirjoittaessaan Lempi haluaa olla rohkeasti oma itsensä ja kirjoittaa aiheista, jotka ovat lähellä hänen sydäntään. – Tuntuu oudolta kuvitella, että blogia ei olisi. Yksi bloggaamisen parhaista puolista on se, että tehtyäni esimerkiksi jonkun käsityön tai suunniteltuani kivan asun, pääsen ''näyttämään'' sen muillekin, kuin vaan omille perheenjäsenille. Minulla on aina joku postausidea mielessäni, kunhan vain ehdin toteuttaa sen. Lempin blogiin pääset tutustumaan osoitteessa http://lempin.blogspot.fi/

Kun minä tavarani pian sullon muutamaan muuttolaatikkoon ja kuskaan ne 45 kilometriä tänne pohjoiseen Nelostietä, olen varsin pikainen paluumuuttaja. Vain reilu vuosi ehti vierähtää isolla kylällä ennen kuin tein sen, minkä vannoin olevan ajankohtaista vasta vuosikymmenten päästä. Syksyllä Äänekosken asukasluku nousee ainakin yhdellä nuorella. Aikanaan muutto Suolahdesta rajan yli Äänekosken puolelle oli jännittävä juttu ja sitä se vähintään on nytkin. Tein nimittäin yhden periaatepäätöksen: Aion nauttia äänekoskelaisuudesta täysillä, yhtään jarruttelematta. Äänekoskella on valtavasti harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia sekä tutustumisen arvoisia paikkoja ja ihmisiä. En koskaan suolahtelaisena ymmärtänyt sitä jatkuvaa valitusta, jota äänekoskelaiset tuntuivat harrastavan enemmän kuin mitään muuta. Tämän lehden 0-Xpalstaa kirjoittaessani huomasin ilokseni, että kylillä ollaan huomattu positiivisen ajattelun ja itsetekemisen arvo. Minä aion kiertää het kaiken maailman taidenäyttelyt ja teatterit, kehittyä keilaajana sekä ehtiä ennen lumia Riihivuorelle Suolahteen ja Hitonhaudalle Sumiaisiin. Sitten talvella voin kaatua muutaman kerran Äänemäessä. Tekemistä löytyy, kunhan jaksaa hieman kaivella ja uskaltaa kokeilla uutta. Tulevat kuukaudet aion nauttia äänekoskelaisuudesta hyvin perusteellisesti. Ja pilkkiä vähintään yhden kalan.

Vakio pals tat: Av aus

K a l ent e r i 6 - 7 Äk s ymi es

R uok a s a a r na a j a

Emma Kautto

Pikakelaus

Avaus

Metsä Fibre käynnistää syksyllä uusien prosessinhoitajien haun. Äänekosken tehtaalla työhön aiotaan kouluttaa muutamia uusia sellunkeittäjiä. 1992 syntynyt mies hyppäsi Asemakadulla sijaitsevan kolmikerroksisen talon katolta lauantaina ja sunnuntain välisenä yönä ja loukkaantui lievästi. Sumiaisten Kunnon Vili Sormusen voitti 17-vuotiaiden Suomen mestaruuden ampumajuoksukisoissa Tuusulassa. Suolahdessa Kellosepänkadulla sijaitsevan terveyskeskusrakennuksen purkutyömaa on täydessä käynnissä. Äänekoskella käy kansanedustajia tiheään: viime viikolla Vasemmistoliiton Anna-Kaisa Pekonen, Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo ovat kuunnelleet Koskelaisten kulumisia. Torstaina tänne saapuu Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä, mukanaan ministeri Päivi Räsänen. 28. päivä Äänekoskelle saapuu Perussuomalaiset mm. Timo Soini, Juha Väätäinen ja Teuvo Hakkarainen. Heinäkuun lopun korkeimmat kuntakohtaiset työttömyysasteet Keski-Suomessa olivat Äänekoskella (17,4), Jyväskylässä (16,4) ja Saarijärvellä (16,2) ja matalimmat Luhangassa (8,8), Kyyjärvellä (10,0) sekä Konnevedellä (10,9).

Kati Kankainen Ruokakorin Ferrarit lautaselle Kiinnostus lähiruokaan on kasvanut huimasti viime vuosina. Erilaisista kyselyistä selviää, että ihmiset ovat halukkaita suosimaan lähiruokaa. Kummallista kyllä, ostoskorin sisällössä tämä ei kuitenkaan usein näy. Miksi kiinnostus lähiruokaan ei konkretisoidu teoiksi? Useimmiten perusteeksi esitetään hintaa, lähiruokaa pidetään kalliina. Totta onkin, että lähiruoka on usein kalliimpaa. Ja saakin olla. Jauhokilon voi saada halvemmalla marketin hyllyltä kuin lähiruokapiirin kautta tai suoraan tuottajalta. Miksi näin on? Olennaista on pohtia, ovatko kyseessä vastaavat tuotteet. Tilannetta voisi verrata vaikkapa autokauppaan. Sama kulkupeli: neljä rengasta, ratti ja ajovalot, mutta hintahaarukka eri automerkkien välillä on huikea. Kukaan kuitenkaan tuskin ihmettelee, miksi Ferrari maksaa enemmän kuin Lada, vaikka kyseessä on vastaava tuote. Laatu maksaa. Ostamalla lähiruokaa tuetaan paikallisia tuottajia ja pidetään eurot omassa maakunnassa. Lähiruuan puolesta puhuu muun muassa sen jäljitettävyys. Kun tuottaja myy torilla oman tilansa tuotteita, antaa hän tuotteilleen ”kasvot” ja samalla laatutakuun. Hän ei voi myydä sekundaa, sillä se tietäisi kuoliniskua pienelle tuottajalle. Valttina on myös tuoreus. Tuotteita ei varastoida pitkiä aikoja, vaan esimerkiksi jauhot jauhetaan pari päivää ennen myyntihetkeä. Ruuan kalleudesta puhuttaessa ei voi sivuuttaa ruokahävikin merkitystä. Niin kauan kun meillä on varaa heittää kolmannes ruokakorimme sisällöstä suoraan biojätteeseen, ei ruokaa voi pitää liian kalliina. Roskiin heitetty ruoka tekee vuosittain 500 miljoonan euron loven suomalaisten lompakoihin. Jos kotimainen lähiruoka tuntuu liian kalliilta, kannattaa tarkkailla, kuinka suuren osan ruuista roskis teidän perheessänne syö. Jättämällä ostamatta roskiin päätyvät ruuat nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana kahdeksan kertaa elokuvissa. Tai hankkisi aika monta kassillista lähituottajien tuotteita ulkomaisten halpatuotantoruokien sijaan. Lähellä tuotetun ruuan hankkiminen helpottuu Äänekoskella perusteilla olevan lähiruokapiirin myötä. JAPA ry:n hankkeissa on perustettu Keski-Suomeen jo kahdeksan vapaaehtoisvoimin toimivaa lähiruokapiiriä, joiden kautta asukkaat voivat tilata lähialueiden tuottajien tuotteita kootusti noin kerran kuukaudessa. Äänekosken ruokapiirin perustaminen on osa JAPA ry:n Paikallista patoihin -hanketta, joka saa Leader-rahoitusta Viisari ry:ltä ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Kati Kankainen koordinaattori, JAPA ry JAPA ry on jyväskyläläinen kestävää kehitystä edistävä yhdistys. www.japary.fi/paikallistapatoihin

0 X n ollas ta kymppiin Kuinka vireänä pidät kyläänne, 0-10? Palveluiden keskittäminen nostaa karvat pystyyn useiden taajamien kyläläisiltä. Mutta taajamissa ollaan myös huomattu, että itse tekemällä ja aktiivisten kyläläisten toimesta kylä pysyy vireänä.

Mirja Hallikainen

Juha-Matti Sirkka

Matti Jokihalme

Erkki Vilén

Leila Muli

Suolahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Sumiaisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Konginkankaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Kalaniemen kylätoimikunnan puheenjohtaja

Mämmen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalaniemellä on aktiivinen ja innokas porukka, joka järjestää ohjelmaa ja tekemistä. Kyläpäivät vetivät oikein hyvin porukkaa paikalle jopa kylän ulkopuolelta. Lisäksi naiset voimistelevat ja jumppaavat seurantalolla. Kylätoimikunta järjestää yhteistä ulkoliikuntaa ja eräs vuosikin pidettiin curlingia jääkiekkokaukalossa. Kauppoihin täytyy lähteä reilun kymmenen kilometrin päähän.

Meillä Mämmellä on virkeää! Kyläyhdistys järjestää harrastuskerhoja, kuten niin kutsuttua naisten ompeluseuraa. Lisäksi nyt syksyllä alkaa pyöriä ohjattua kahvakuulaa. Muutamana vuonna olemme järjestäneet syysmarkkinoita. Huoltoasema meiltä löytyy, mutta kauppaan täytyy mennä Äänekoskelle. Lisäksi meillä ilmestyy kylän lehti Lopatiläpykkä kaksi tai kolme kertaa vuodessa.

7,5

Nyt kun meidän terveyspalvelut ovat poistumassa ja uimahallikin on hieman vaakalaudalla, niin kyllähän se harmittaa. Onneksi meillä on sentään koulu, kirjasto, toimiva vanhushuolto ja nyt lapsiin panostetaan rakentamalla uusi päiväkoti. Kylän vireys riippuu ihmisten aktiivisuudesta. Suolahdessa onneksi järjestetään kaikenlaista ja harrastusmahdollisuuksiakin on hyvin.

Sumiaisista löytyy sellaiset peruspalvelut kuin pankki- ja terveyspalvelut tiettyinä päivinä. Kauppa ja kuntosalikin on olemassa. Ihmiset pärjäävät täällä ilman autoakin. Varsinkin kesäisin meillä järjestetään tapahtumia ja kyllähän talvellakin tapahtuu. Harrastusmahdollisuudet ovat melko liikuntapainotteiset: on lentopalloa, kahvakuulaa sun muita kursseja.

Konginkangashan on virkeä ja monipuolinen taajama. Meillä tapahtuu paljon ja kylällä järjestetään kaikenlaista säännöllisesti. Tosin harrastuksia voisi olla monipuolisemmin, jotta lapsia ei tarvitsisi kuskata kovin kauas. Toisen kaupan lakkauttaminen ja varjo terveyspalveluiden päällä tietenkin harmittavat. Mutta periksi ei ole tarkoitus antaa jatkossakaan.

6 4 · 20 13

| Ä ks

Gallup Ostatko lähiruokaa? ÄKS selvitti Äänekosken kaduilla, mitä mieltä ihmiset ovat lähiruoasta ja kuinka hyvin sitä löytyy kauppojen hyllyiltä ostoskasseihin sisällöksi.

Emmi-Julia Nurmi – Itse en osta meidän perheen ruokia, mutta kannatan lähiruokaa. Tällä hetkellä kaupoissa on melko pienet valikoimat lähellä tuotettuja tuotteita. Tiedän, että Ääneseudulla kasvatetaan marjoja ja tehdään mehuja. Lähiruoan syöminen on ekologista ja hyvä juttu myös omalle kaupungille. Viikonvaihteen Iltalehti tarjosi reilusti palstatilaa Asemakadun sisäilmaongelmille.

Remonttiin?

– Minä luin tällaisista ”selkeästi saastuneista luokkatiloista” Iltalehdestä. Tänne koululle ei ole tullut sellaista tietoa, että luokkien pitäisi olla käyttökiellossa. Rehtori Sari Valtonen

Rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi kertoo, että Asemakadun koulun tutkimustuloksia odotellaan yhä. Niiden valmistuttua saadaan työkaluja tulevaisuuteen. Tulokset pitäisivät olla valmiita tämän kuun loppuun mennessä. Vanhemmille ja henkilökunnalle järjestetään tiedotustilaisuus viipymättä, heti syyskuun alussa. – Koululle on tulossa iso remontti. Välilliset kustannukset nousevat suureksi, sillä epäkotiin tartuttaessa on purettava talotekniikkaa ja väliseiniä. Tämä vie myös rahan lisäksi aikaa. Remontti käynnistyy mahdollisesti syksyllä 2014. Koulua voidaan kuitenkin käydä rakennuksessa turvallisin mielin, Rautjärvi painottaa. Itse remontista ei ole vielä poliittista päätöstä tehty. Mutta varsin väistämättömältä remonttitarve kuitenkin näyttää. Viikonlopun Iltalehdessä Rautjärvi kertoo, että koululla on ”pari selkeästi saastunutta luokkatilaa, jotka on laitettu käyttökieltoon.” – Luokat ovat sellaisia, joissa on oireiltu voimakkaammin, ja varotoimenpiteenä on oppilaita siirretty toiseen tilaan. Rehtori Sari Valtoselle tämä tieto tuli yllätyksenä. Koulun henkilökunnalla ei ole tietoa yhdestäkään suljetusta luokasta. – Minä luin tällaisista ”selkeästi saastuneista luokkatiloista” Iltalehdestä. Tänne koululle ei ole tullut sellaista tietoa, että luokkien pitäisi olla käyttökiellossa. Olemme oma-aloitteisesti vaihtaneet yhden luokan oppilaat toiseen luokkaan, Valtonen sanoo. Rautjärvi toivoo, että Asemakadun koulu pääsee mukaan SISU- tutkimukseen. Hänen mukaansa, se olisi valtavan hieno mahdollisuus, mutta ensin on saataäKs

| 64

· 2 0 13

va henkilökunta sitoutumaan ja innostumaan. – Tutkimukseen valitaan tämän ja ensi vuoden aikana noin 15 koulua ympäri Suomea. Kymmenen vauriokoulun valintakriteerinä on se, että koulurakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia ja niiden syyt aiotaan korjata seuraavien 1–2 vuoden aikana. Vastaavasti mukaan valitaan viisi vauriotonta koulua. SISU (School intervention study) on valtakunnallinen tutkimushanke, joka tuottaa tietoa sisäilmatekijöiden vaikutuksesta terveyteen. Tulosten avulla pyritään parantamaan koululaisten ja koulun henkilöstön työympäristöä. Rehtori Valtonen kertoo, että henkilökunta on innostunut SISU-tutkimuksesta. Jos tutkimus toteutuu, niin kaikille koulun oppilaille jaetaan kotiin vietäväksi terveyskysely ja oirepäiväkirja. Lisäksi tutkimukseen sisältyy vain opettajille tehtäviä kliinisiä terveysmittauksia. – Näillä näkymin olemme mukana tutkimuksissa. Tutkimuksen aluksi rakennusinsinööri tekee kouluissa vauriotilanteesta rakennusteknisen tarkastuksen, jonka avulla lopullinen valinta tutkimuskouluksi varmistetaan. – Kaikki mittaukset tehdään samanlaisina ennen ja jälkeen korjausten. Korjausten jälkeiset mittaukset pyritään te-

Josefin ja Ossi – Mikä ettei lähiruokaa voisi ostaa. Ainakin kurkkua ja tomaattia tahtoo löytyä lähellä kasvatettuna. Esimerkiksi jauhoja voisi olla enemmänkin tarjolla. Lähiruoan suosiminen auttaisi pienviljelijöitä ja toisi kuljetuskustannuksia alas. Sehän maistuukin paremmalta!

kemään samaan aikaan vuodesta kuin ensimmäiset mittaukset. Kouluissa, joissa ei ole vaurioita, tehdään mittaukset vain yhden kerran.

Marjo Steffansson

Fakta:

SISU-tutkimuksessa on mukana kaksi laitosta: THL ja TTL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat keräävät näytteet opettajilta ja tekevät altistumis- ja oireselvitykset. Sen jälkeen Työterveyslaitoksen tutkijat selvittelevät immunologista puolta eli sitä, miten ihmisen puolustusjärjestelmä reagoi. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, aiheuttaako sisäilma muutoksia sellaisillekin ihmisille, joilla ei ole mitään oireita.

Nina Poikonen – Perunaa tulee ostettua läheltä. Torppareillahan on hyvät valikoimat lähiruokaa ja kananmunat käymme hakemassa eräältä lähitilalta. Yleensä pyrin vähintään suosimaan suomalaista ruokaa. Ihmiset varmastikin valitsisivat useammin lähiruokaa, jos se oli paremmin esillä.

Raine Nyberg – Minulle hinta merkitsee paljon ja siksi valitsen yleensä mieluummin halvan tuotteen. Jo pelkästään suomalaiset elintarvikkeet ovat huomattavasti kalliimpia muihin verrattuna. Onhan se kuitenkin myönnettävä, että ne myös maistuvat paremmalta.

Eilen tänään

Elämä soimaan!

Lastenkoti ja terveystalo muuttavat yhteen

■■ Kosken laulu rekrytoi uusia laulajia riviinsä. 30-vuotias kuoro on alkanut lisääntymään, mutta samalla vähentymään. Siis häh? – Meillä on nyt vauvabuumi! Useampi laulajistamme on vauvalomalla, 19 vuotta laulanut Katja Nurmi ynnää. Syyskauden aloittaa 24 laulajaa, mutta joskus riveissä on ollut laulajia 30, joten mukaan otetaan avosylin uusia ääniä: sopraanoja, alttoja, tenoreja ja bassoja. – Uusien laulajien myötä saamme uutta verta ja energiaa, tietää Elina Pekkanen 25 vuotta Kosken Laulussa laulanut, ja lisää, että kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Kuorolaulu on muutakin kuin laulamista. Se on sosiaalista toimintaa upeimmillaan. – Harrastuksen kylkiäisenä meillä on solmittu avioliittoja ja saatu lapsia ja luotu elämän kestäviä ystävyyssuhteita. Kuoro on parhaimmillaan kuin toinen perhe. Kuorolaisia kuunnellessa Kosken Laulu taitaa olla juuri sitä.

Äänekoskella 29. elokuuta 1953 Palveluiden keskittäminen on nykyaikaa. Niinpä lastenkoti ja terveystalo löytyvät jatkossa samasta kokonaisuudesta Äänekosken Koulunmäeltä. Yksiköiden yhteisiä vihkiäisiä juhlitaan tänään kello 15 alkaen. Seitsemän vuotta sitten perustettu, Piilolanniemessä sijainnut lastenkoti muuttaa Pitkällekadulle nousseeseen uudisrakennukseen, kun taas äitiys- ja lastenneuvoloiden palvelut siirtyvät viereiseen kerrostaloon. Lastenkoti on moderni, sillä pihamaalla on muun muassa uima-allas. Johtajatar Mamma (Martta Matikainen) on valinnut taloon kalliit kalusteet.

Myöhemmin tapahtunutta: Mamma jätti Louhelan lastenkodin eli Loden 23 vuoden palvelun jälkeen vuonna 1969. Vuonna 1989 nimi muuttui virallisesti Perhetukikeskukseksi. Vuonna 2010 tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi Lodelle Kunnallisalan kehittämissäätiön myöntämän Arjen turvaaja -palkinnon. Viime vuodenvaihteessa Perhetukikeskus sulki ovensa. Lähteenä mm. Virpi Mannisen, Anja Saarelan ja Sirkka Seppäsen sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyö "Lode osana elämän historiaa" (2008).

– Tänne kun eksyy ja löytää paikkansa täältä, niin se on asia joka kantaa, tietää Kaisa Oinonen 9 vuotta Kosken lauluja laulanut. Kun elämän saa soimaan, niin siitä tulee voimaa, lauletaan laulussa. Musiikin voima on ihmeellinen. - Vaikka mä olen kuinka väsy niin silti laulamaan on mentävä, kertoo Pekkanen ja kertoo tarinaa kuoron voimaannuttavasta voimasta. Eikä pidä unohtaa sitä, että tässä saa pistää itsensä likoon vaikka ei haluaisi, naiset kertovat ja nauravat makkeasti päälle. Rekrytointitilaisuus järjestetään 4.9. kello 18 Koskelassa. Ota mukaan oma itsesi, jännittämisen voit jättää kotiin. – Nuottejakaan ei tarvitse osata. Me ollaan tavallisia talliaisia, toivottavasti rentous välittyy ja joukkomme on kutsuva. Marjo Steffansson

Olavi Uusivirta yhtyeineen Markuksessa ■■ Tämän viikon lauantaina astelee Pub Markuksen legendaariselle lavalle laulaja Olavi Uusivirta. Luvassa on erittäin kattava läpileikkaus Uusivirran urasta. Ensimmäisen levynsä ”Nuoruustango” Uusivirta julkaisi 20-vuotiaana vuonna 2003, hitiksi levyltä nousi kappale ”Raivo härkä”. Sen jälkeen hän julkaissut tasaiseen tahtiin viisi levyä, joilta hiteiksi ovat nousseet muun muassa kappaleet ”Me ei kuolla koskaan”, ”On niin helppo olla onnellinen” ja Anna Järvisen kanssa duettona esitetty ”Nuori ja kaunis”. Tämän vuoden helmikuussa Uusivirta paketoi tähänastisen uransa 27 suosikkia sisältäneelle kokoelmalevylle, singlenä

Kuva:Ville Malja

levyltä julkaistiin uusi kappale ”Tuhat vuotta sitten”. Laulu-uran ohella Olavi Uusivirta on myös kunnostautunut näyttelijänä. Teatterikorkeakoulusta vuonna 2012 valmistunut Uusivirta on näytellyt muun muassa vuonna 2007 ilmestyneessä Ganes-elokuvassa Cisse Häkkistä ja Markku Pölösen ohjaamassa vuonna 2009 ilmestyneessä Ralliraita-elokuvassa. Olavi Uusivirta yhtyeineen lauantaina 24.8 Pub Markuksessa. Liput 10 euroa. Teppo Seppänen

Eduskuntaryhmän kyselytunti TORSTAINA 22.8. alk. klo 17.30 Äänekosken valtuustosalissa Kahvi- ja kakkutarjoilu. Tervetuloa! Paikalla kaikki KD:n kansanedustajat Sisäasiainministeri Päivi Räsänen ja europarlamentaarikko Sari Essayah.

VETERAANIKERÄYS MA 2.9. SUOLAHDESSA Ilmasotakoulun varusmiehet suorittavat ovelta ovelle keräyksen Suolahden alueella klo 17.00-20.30 välisenä aikana.

Keltainen 12m68y Pantone 123C Haluttaessa kultaväriä Pantone 871 Sininen 100c56m18k Pantone 294 C

6 4 · 20 13

| Ä ks

Musiikki

La 24.8.

■■ Olavi Uusivirta Pub Markuksessa. Liput 10 euroa.

Pe 30.8.

■■ The Slipovers Pub Markuksessa. Liput 5 euroa.

DynaMics 2013 ■■ Merkitse kalenteriisi 31.8.-1.9. DynaMics. Kilpailupaikkana Kartano Kievari. DynaMics laulukilpailu on yksi tasokkaimmista karaoketaustaisista laulukilpailuista Suomessa. Kilpailu on saanut tunnustusta hyvistä äänentoistolaiteista ja suorasta palautteesta alan monipuolisilta osaajilta unohtamatta laadukkaita palkintoja! DynaMics-kilpailupaikalla Kartano Kievarilla on musiikkibisneksen kykyjenetsijöitä joten DynaMics voi olla huima askel menestykseen. Kilpailun yhteydessä valitaan myös ÄKS-suosikki, jolle luvassa mahtava palkinto. ÄKS-suosikin valitsee itse päätoimittaja Terho Vuorinen. Kisaa kannattaa tulla seuraamaan ja kannustamaan oma suosikki voittoon. – Ilmoittautuneita on tähän mennessä jo hurjat 84 laulajaa, kertoo Harri Hintikka, DynaMics laulukilpailun isä, ilmoittautumisen deadlinen aattona. Näyttelyt ■■ Ammattiasuista salonkipukuihin – muotitaiteilija Riitta Immonen Äänekosken taidemuseossa 5.6.-30.8. ti-pe klo 1218, la-su klo 12-16. Pääsymaksu 3e/2e ■■ Modernia kuvataidetta kankaalle – Iina Koppinen Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna 14.– 30.8.2013, ma–ke 12–19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Airi H. Lehtosen maalauksia Lounaskahvila Sinisessä Pannussa, Teollisuuskatu 45. Avoinna arkisin 9-15. Järj. Äänekosken Katulähetystö ry ■■ UusioX-näyttely Äänekosken EkoCenterillä, Tehtaankatu 3. Näyttely esittelee kaupunkilaisten tuunaamia kierrätystuotteita. Avoinna EkoCenterin aukiolojen mukaisesti arkisin 10-17.30 ja la 10-14. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken Katulähetystö ry ■■ Kamera mukana – Merja-Sisko Muukarin ja Jukka Partasen valokuvanäyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna 24.7.– 9.8.2013, ma– ke 12–19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi Liikunta

Ke 21.8.

■■ klo 18 Sisis-Kurikka Timber kesäkisa Suolahden urheilukenttällä, 2009-1998 syntyneet lapset ja nuoret. Järj. Suolahden Urho

Ma 26.8.

■■ klo 18 Lasten yleisurheilun viikkokisat Äänekosken Liikuntapuistossa. 7v/9v: äKs

| 64

· 2 0 13

60m ja pallonheitto, 11v ja yli 11v: 100m ja keihäs. Järj. Äänekosken Urheilijat ry klo 19.15-20.15 Zumba Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e, ilmoittautumiset huimannaisjaosto@ gmail.com. Järj. Huiman naisjaosto

Ti 27.8.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Niittylässä. Järj. Rasti E4

Ke 28.8.

■■ klo 18 Sisis-Kurikka Timber kesäkisa Suolahden urheilukenttällä, 2009-1998 syntyneet lapset ja nuoret. Järj. Suolahden Urho

To 29.8.

■■ klo 18-21 Yleisurheilun alueelliset nuoriso-kilpailut Äänekosken Liikuntapuistossa. Lisätietoja kilpailuista löytyy www.kilpailukalenteri.fi. Järj. Äänekosken Urheilijat ry

Ma 2.9.

■■ klo 19.15-20.15 Zumba Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Kertamaksu 5e, ilmoittautumiset huimannaisjaosto@ gmail.com. Järj. Huiman naisjaosto Muut tapahtumat

Ke 21.8.

■■ klo 13 Metsänomistajien metsätaitokilpailut Sumiaisissa, Saarikkaan kylätalon tuntumassa. Ilmoittautuminen klo 9.00 alkaen ja kilpailu klo 10.00. Ilmainen Mhy K-S:n jäsenille , muuta 10 euroa. Järj. Mhy K-S ■■ klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

To 22.8.

■■ klo 13 Helmer Pesonen, Reino ja Veikko-Kalevi päiväkahvilassa Koiviston Seurantalolla. Järj. Koiviston Kipinä ■■ klo 17.30 Päivi Räsänen kaupungintalolla eduskuntaryhmän kyselytunnilla -yleisötilaisuus.

Pe 23.8.

■■ klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

La 24.8.

■■ klo X Pub Markuksen järjestämä Jalkapalloreissu Kuopijoon. Liput x euroa.

Su 25.8.

■■ klo 10-13 Oravankierros -koko perheen luontotapahtuma Kovalan majalla (opastus Äänekoskentien ja Kovalantien risteyksestä). Tarjolla muun muassa luontopolkurasteja, askartelua, metsäkoneeseen tutustumista sekä makkaraa ja mehua. Oravankierros kuuluu valtakunnalliseen Ihan tavallisia asioita -kampanjaan. Järj. MLL:n Äänekosken paikallisyhdistys, Metsä Fibren Äänekosken tehdas klo 17.30 Bingo Suolahden kansantalolla

Ke 28.8.

■■ klo 16.30-18.00 Timo Soini Äänekoskella City-Marketin pihassa.

■■ klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

To 29.8.

■■ klo 16-19 Iltatori Äänekosken torilla. Tiedustelut Ulla Peuhkurinen 040 535 2470. Pöytäpaikka 12e. Järj. Huima

Pe 30.8.

■■ klo 18 Texas Hold'Em Pub Markuksessa

La 31.8.

■■ klo 10-13 Poliisin päivä Äänekosken torilla. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua poliisin kalustoon ja keskustella poliisien kanssa mieltä askarruttavista asioista. Tarjolla on kahvia, mehua ja pullaa. Lisätietoja http://www.poliisinpaiva.fi/ Järj. Keski-Suomen poliisilaitos

Su 1.9.

■■ klo 17.30 Bingo Suolahden kansantalolla

Ma 2.9.

■■ Veteraanikeräys Suolahdessa. Ilmasotakoulun varusmiehet suortittavat ovelta ovelle keräyksen Suolahden alueella klo 17.30-20.30. Elokuvat

Kekkonen tulee! Luokitus: Komedia, draama Ikäraja: K12 Tuotantovuosi: 2013 Kesto: 1.25 Liput: 10,00 € ■■ ■■ ■■ ■■ ■■

Ke 21.08.2013 19:00 Pe 23.08.2013 19:00 La 24.08.2013 19:00 Ti 27.08.2013 19:00 To 29.08.2013 19:00

Kick-Ass 2 Luokitus: Toiminta, seikkailu, komedia Ikäraja: K16 Tuotantovuosi: 2013 Kesto: 1.48 ■■ ■■ ■■ ■■

Liput: 10,00 € To 22.08.2013 19:00 Su 25.08.2013 19:00 Ke 28.08.2013 19:00

Varjojen kaupungit: Luukaupunki Luokitus: Toiminta, seikkailu, fantasia, romantiikka Ikäraja: K12 Tuotantovuosi: 2013 Kesto: 2.11 Liput: 10,00 € ■■ ■■ ■■ ■■

Pe 30.08.2013 19:00 Su 01.09.2013 15:30 Ti 03.09.2013 19:00 To 05.09.2013 19:00

Äksymyxiä Oikeat vastaukset sivulla 13. 1. Mikä ensi vuonna 30 vuotta täyttävä yhdistys on erikoistunut Lapin matkailuun? 2. Minä vuonna valmistui Konginkankaan seurakuntakoti? 3. Minä vuonna Suolahden Urho järjesti ensimmäisen kerran SM-painit? 4. Mikä kaatopaikka toimii Äänekosken jätehuollon loppusijoituspaikkana? 5. Missä sijaitsee perhekoti Havuranta? 6. Kenen kalustoon kuuluu Ä 21 Karhu-Sisu? 7. Missä kaupunginosassa sijaitsevat Pomola ja Onnelanmäki? 8. Kuka toimi Äänekosken apteekkarina vuosina 2004–10? 9. Koivuselkä, Ukonselkä, Räihänselkä… Mikä Ala-Keiteleen selkä puuttuu? 10. Mikä on kulkuneuvojen kutsumanimistä tehdyn väitöskirjan mukaan "Suolahden terrieri"?

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSMYS: Ei ole yleisurheilukesä vielä kokonaan ohi. Siispä kysymme, kuka Äänekosken keskuskentän kenttäennätyksen haltija mainitaan eräässä Simo Salmisen laulussa?

Vastaus ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 2. syyskuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Viimeksi arvuuttelimme näin: Ensin oli lautta. Sen korvasi finanssipalveluihin viittaava kulkureitti. Viimeisintä rakennelmaa on vasta rempattu. Minkä yli mennään? Oikea vastaus on Kuhnamo/Kotakennäänsalmi. Salmen yli kuljettiin aluksi lautalla, kunnes kapea, yhä käytössä oleva Pankkisilta valmistui 1930-luvun taitteessa. Nelostien liikennettä palveleva kaarisilta valmistui vuonna 1966. Oikeaan osui kymmenen vastaajaa. Kuhnamon kunniaksi Burgerille pölähtää Heikki Mannström.

Red 2 Luokitus: Toiminta, komedia Ikäraja: K12 Tuotantovuosi: 2013 Kesto: 1.56 Liput: 10,00 € ■■ La 31.08.2013 19:00 ■■ Su 01.09.2013 19:00 ■■ Ke 04.09.2013 19:00

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi 7

X+1

Parasta Äänekoskella:

Rakastaa: vaimo Inhoaa: laiskuus Ruoka: lihapullat Juoma: kokis 1. Luonto Eläin: koira 2. Rauhallinen asuinympäristö Paikka: sauna 3. Sopivan kokoinen pitäjä Kirja: Päätalon Iijoki-sarja Musiikki: tango Elokuva: komedia Henkilö: Sauli Niinistö Motto: Älä jätä huomiseksi sitä, minkä voit tehdä tänään

6 4 · 20 13

| Ä ks

Markku Kinnunen

Työmies Markku Kinnunen syntyi Saarijärvellä vuonna 1949. Sieltä hän muutti perheen mukana Konginkankaalle. – Olin toiseksi vanhin kuudesta lapsesta, meitä oli neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Ei siitä Saarijärven ajasta ehtinyt oikeen muistikuvaa jäädä, kun niin nuorena muutettiin Konginkankaalle. Siellä asun edelleen, välillä on vaan käyty muualla käymässä, Kinnunen muistelee. Lapsuus ja nuoruus kului töitä tekemällä ja hiihtämällä. Isä teki metsätöitä, äiti oli lähinnä kotona lasten kanssa. Painonnostosta tuli tärkeä harrastus, ja sitä se on edelleen. – Siihen aikaan oli luonnollista, että kaikki lapset teki töitä eikä sitä pidetty ollenkaan pahana asiana. Isän kanssa juostiin mehtätöissä ja sitten maatiloilla heiniä tekemässä, niin ne kesät kuluivat. – Kyllä silloin jo iskostui mieleen tuo työnteko, että sillä pärjää. Isä aina sanoi, että opettele tekemään töitä äläkä varasta, ja niin minä olen elänyt tähän asti. Kansakouluun kun päästiin, niin sieltäkin tultiin illalla tekemään töitä. – Ensimmäinen koulupäivä Konginkankaan kansakoulussa on jäänyt mieleen, kun piti esitellä itsensä ja kaikilla muilla oli äiti tai isä mukana. Meiltä ei vanhemmat ehtineet lähteä mukaan niin seisoin itekseni siinä pihalla. Äiti oli vaan kirjoittanut matkaan lapun, missä oli kaikki tiedot. Kun vuoro tuli, sanoin nimeni ja täräytin opettajalle lapun kouraan, hän nauraa. – Siihen aikaanhan kouluissa oli puulämmitys, ja keittäjä teki ruoatkin puuhellalla. Siellä sai myös halkoja pinota ja hakata, Kinnunen kertoo. – Uskonto oli hirveän tärkeää, ja jos ei muistanut ulkoa jotain niin heti sai laiskanläksyä. Sikäli se oli erilaista kuin nyt, hän miettii. Koulun jälkeen tehtiin poikaporukalla pieniä kolttosia, kierreltiin linnunpesillä ja hiihdettiin yömyöhään asti. – Semmoinen normaali lapsuus mulla oli. Kaikkea sitä tehtiin, hommia laidasta laitaan. En nyt osaa sanoa, olinko niin villikko tai kiltti, kun aina jotain pientä oli meneillään. Mikä pojankoltiainen olisin ollut jos en olisi jotain kehittänyt, Kinnunen sanoo pilkettä silmäkulmassa. Kansakoulun jälkeen Markku teki vähän aikaa töitä metallipajalla.

äKs

| 64

· 2 0 13

– Sitten lähdin Uuraisille ammattikouluun ja valmistuin viilaaja-koneistajaksi. Kun olin saanut paperit kouraan, tajusin, miten kehnot palkat alalla oli. Olisi pitänyt valita joko vuokranmaksu tai ruoka, kun molempiin ei rahat olisi riittänyt. Tietenkin molemmat sattuu olemaan aika tärkeitä, joten palasin Konginkankaalle ja metsähommiin. – Palkkakehitys on ollut kyllä aika hassua; vaikka palkat nousevat niin ei sillä summalla saa mitään siihen malliin kuin ennen vanhaan. Nuorena tuntui, että edellistäkin palkkaa oli jäljellä kun seuraava tuli, mutta nyt on niin että seuraavakin on mennyt ennen kuin sen edes saa, Kinnunen veistelee. Nuorena ravattiin tansseissa Kalaniemen lavalla tai Konginkankaan työväentalolla. – Ensin katsottiin muista mallia, että miten homma hoidetaan, ja sitten lähdettiin itse kokeilemaan, Kinnunen hymyilee. – Siellä oli kaikki kaverit mukana, varmaan koko konginkankaalainen nuoriso! Rakkaus löytyi 70-luvulla, kun Markku iski silmänsä baarin Markettaan. – Heti tuntui siltä että nyt pitää saada jonkinlaista kontaktia aikaiseksi, ja lähdettiin yhdessä kahville. Siitä asti on kävelty peräkkäin, hän kertoo. – Asuimme aluksi vuokralla kerrostalossa ja saatiin ensimmäinen lapsi silloin. Siinähän niitä sitten tuli parin vuoden välein, Markku muistelee. – 1979 Konginkankaalla sai kunnan tontteja yhden markan hintaan, kun asukkaita pyrittiin lisäämään. Mekin silloin ostettiin semmoinen ja rakennettiin kylälle omakotitalo. Siinä asuttiin aika pitkään, mutta nyt meillä on rantatontti Liimattalassa. Siinä oli saunamökki, mutta parin vuoden jälkeen Marketta alkoi kysellä, että kannattaako tätä väliä ajella ja rakennettiin sitten asuintalokin siihen ja muutettiin kolmisen vuotta sitten sinne. Lapsesta kasvoi poika, nuoresta mies. Asepalvelus tuli suoritetuksi Hämeenlinnassa. – Vähäksi aikaa sieltäkin löytyi ammatti, kun pääsin autokomppaniaan, mutta sitten taas ajoin mehtäkonetta. 18-kesäisenä alkanut sopimuspalokuntalaisuus kääntyi palomiehen ammatiksi vuonna 1982, ja sillä tiellä ollaan

teksti Riina Nygrén kuvat Max Steffansson

Markku Kinnunen - syntynyt 14.8.1949 Saarijärvellä - valmistui palomestariksi Kuopion pelastusoppilaitokselta vuonna 1997 - pelastustoimessa Äänekoskella vuodesta 1982, palomestariksi vuonna 1992 - jää virallisesti eläkkeelle 1.9.2013

edelleen. – Isältä ja veljiltä sain nuorena sen kipinän lähteä touhuun mukaan. Sieltä kautta olen tähän pisteeseen asti ajautunut. Muistan kun sopimuspalokunta-aikoina oltiin asemalla viikonloppupäivystyksessä perjantai-illasta maanantaiaamuun; ei siitä mitään korvauksia saanut mutta oltiinpahan siellä kumminkin, täydessä hälytysvalmiudessa. Pelastusopiston jälkeen tuli käytyä vielä päällystökurssi ja ylennyttyä palomestariksi. – Mun unelma-ammatti pienenä kansakoululaisena oli kokki, ja vielä ylemmissäkin kouluissa se kaihersi mieltä, että voisinko vaihtaa ja lähteä sille alalle. Tykkään vieläkin laittaa ruokaa, mutta ei musta sitten koskaan ammattilaista tullut! 1990-luvun alussa Kinnunen otti virkavapaata ja suuntasi vuodeksi Saksaan alkuperäisen ammattinsa pariin. – Yksi vanha työkaveri houkutteli, että lähde konehommiin sinne. Pari kertaa mietin, että hitto kun kaikkeen pitää lähteä, mutta olihan se hieno kokemus. En osannut kieltä pätkän vertaa, kun ensimmäisen kerran menin paikalle, mutta äkkiä sitä oppi sanakirjan avulla ja töitä tekemällä. – Saksalaisten työnteko on tarkempaa kuin Suomessa, ja siksi puolet hitaampaa. Suomalainen tekee ensin ja miettii sitten, mitä tuli tehtyä, kun Saksassa kaikki tehdään päinvastoin, hän nauraa. Rankat asiat ovat Markku Kinnuselle tuttuja. Korkeinta voimaa on pohdittu niin yksityiselämässä kuin töissäkin. Palomestari Kinnunen tunnetaan valtakunnallisesti Vuoden palomiehen tittelistä, jonka hän sai toiminnastaan Konginkankaan bussiturman ensihoidossa ja tiedotuksessa vuonna 2004. Hän on vakavasti sitä mieltä, että tiellä tapahtuvat onnettomuudet ovat työssä kaikkein pahimpia. – Myös talvi tuo työhön oman lisänsä, koska olosuhteet ovat aina palomiehiä vastaan ja huono keli aiheuttaa onnettomuuksia. Ja tietäähän sen miten käy, kun vettä lähtee viemään pakkaseen, Kinnunen selventää. – Konginkankaan tapaus kummitteli mielessä pitkään. Onnettomuuksista löysi joskus joitain samoja piirteitä, oli uhreja samoissa asennoissa tai muuta, ja

sitten se yö palasi mieleen. Auttajille järjestettiin tilaisuus puhua tunteista, joita tapaus herätti – En mä ole osannut vaikeista asioista puhua, ja vaikka tiedän että on väärin vaan niellä ne, teen niin silti. Joskus tulee osoitettua kysymyksiä yläilmoihin; kenen tahto voi olla että kaikkea tällaista pahaa tapahtuu? Kun Kinnunen haluaa tyhjentää päänsä, hän suuntaa pilkkireppuineen jäälle tai vesurin kanssa rankametsään. – Siinä mieli tyyntyy, kun on yksin ja keskittyy täysillä siihen puuhaan, mitä on tekemässä. Eikä mieti mitään muuta, mies kuvailee. Syyskuun ensimmäisen päivä on Kinnusen ensimmäinen eläkepäivä. – Toivottavasti sitä keksii jotain tekemistä, vaikka eläkkeellä onkin, mies sanoo pilke silmäkulmassa. Vaikka palomiehen fyysiset työt saavat jäädä, ei hän aio jäädä lepäämään laakereilleen. – Unelmissa olisi, että vielä pari vuotta voisi oman yrityksen kautta tehdä noita puuhommia, hän kertoo. Toiminimellä hän kaataa pihapuita, jyrsii kantoja ja toimii mökkitalkkarina. – Kantapään kautta olen oppinut näitä hommia jo nuorena. Sitten osaaminen on laajentunut, nyt on rakennuspuoltakin tullut tehtyä. – Jos terveenä pysyisi ja voisi töitä jatkaa, niin voisi olla tyytyväinen. Mutta niin se on, että tuota puunkaatoakaan ei enää montaa vuotta varmaan voi tehdä. Sitten kaivan niitä kantoja kesät ja talvet pilkin, Kinnunen uhoaa. Myös marja- ja sieniaika saavat aikaan juuri niitä oikeita ”eläkeläisten kiireitä”. Lastenlapsia on Markku Kinnuselle kertynyt kymmenen kappaletta. Kolmen lapsen jälkeläisten ikähaarukka ulottuu kolmevuotiaasta täysi-ikäiseen. – Omat lapset olivat niin kuin minäkin, kävivät maailmalla ja palasivat sitten juurilleen Äänekoskelle, Kinnunen kertoo. – Lastenlapset on pirskatin tärkeitä, silloin on koko muu maailma seis kun he tulevat käymään, onnellinen isoisä julistaa.

Harrastuksia Äänekoskella Lyhyt katsaus Äänekosken harrastustarjontaan.

Harrastus hakusessa

Ala-Keiteleen musiikkiopisto www.alakeiteleenmusiikkiopisto.fi

Syksyn saapumisen kunniaksi ÄKS esittelee kolme/neljä harrastusta, jot ka ovat kokeilemisen arvoisia. Äänekoskella ei tekemisen puute iske, jos vain lähtee seinien ulkopuolelle.

Ala-Keiteleen Pursiseura Mm. jollakoulutusta, veneiden katsastusta, tapahtumia http://www.pursiseura.fi/ Huima Mm. jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, jumppia www.huima.org Koskelan tanssi www.koskelansetlementti.net

Milja Hämäläinen, 16, aloitti jälleen Han Moo Don harrastamisen tauon jälkeen. Robin Kettunen jatkaa isänsä jalanjäljissä samassa yhdistyksessä kuin tämä aikanaan.

Kamppailutaitojen kameleontit

Koskelan kansalaisopisto Mm. soittotunteja, vieraita kieliä, käsitöitä www.koskelansetlementti.net Suolahden Urho Mm. jääkiekkoa, yleisurheilua, jalkapalloa http://suolahdenurho.net

Hanmoodoinit pyrkivät hallitsemaan kamppailutaidot kokonaisuutena. Kovimpina vastustajina ovat oma keho ja mieli. Suolahden Voimailutalolla nilkkojaan pyörittelee valkoasuinen sakki valmiina illan treeneihin. Mustalla takillaan kahdeksan vuotta Han Moo Doa harrastanut Joni Hämäläinen erottuu hyvin joukosta. Kun parisen vuotta sitten yhdistystä vetämään ei löytynyt ketään muuta, päätti hän ottaa vastuun itselleen. – Silloin kun aloitin harjoitusten ohjaamisen, niin tiesin lähinnä perusteet, vuosien varrella olen oppinut paljon. Harjoittelu perustuu lähinnä jatkuviin tekniikoiden toistamisiin ja peruskunnon kehittämiseen sekä kehon hallintaan, itsekin vasta 19-vuotias Hämäläinen tiivistää. Opeteltavia tekniikoita Han Moo Dossa toden totta riittää. Laji pohjautuu korealaisiin kamppailutaitoihin, joissa niin potku-, lyönti-, heitto- kuin asetekniikat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Hanmoodoinit hallitsevat lisäksi kaatumiset, lukot ja taklaukset. – Alussa opetellaan muistamaan liikeradat, joita voidaan myöhemmin soveltaa eri tilantei-

siin. Oikeastaan oppiminen vasta alkaa siitä, kun saat tekniikan toimimaan. Kertaamisen ja rytmiikan avulla onnistuu niin itsepuolustuskuin taistelutilanteidenkin hahmottaminen. Kovasta fyysisyydestään huolimatta Han Moo Dossa painotetaan mielenhallintaa ja kunnioitusta toista kohtaan. Keskinäisen kilpailun sijasta lajin harrastaja pyrkii itsensä jatkuvaan kehittämiseen. – Vaikka välillä meno olisi kova, niin vastustajalle kumarretaan aina ottelun alussa ja lopussa. Treenit päättyvät hiljentymiseen, Hämäläinen kertoo. Ainakin Han Moo Do pitää hämäläisten perheen ruodussa. – Mun kaksi pikkusiskoa käy treeneissä ja kyllähän me täällä saadaan tapella niin paljon, ettei sitten kotona enää tarvitse nahistella, Joni Hämäläinen nauraa. Lisätietoja Joni Hämäläinen 045 153 8569. Taija Kolehmainen

TiesiX? Han Moo Do on korealaisen Young Sukin Suomessa vuonna 1989 kehittämä, korealaisperäinen itsepuolustus- ja taistelulaji. Laji yhdistelee monipuolisesti usean eri taistelulajin osa-alueita. Han Moo Doon kuuluvia tekniikoita kaatumisesta, ottelu- ja itsepuolustukseen sekä heittoihin ja taklauksiin saakka harjoitellaan kokonaisuutena. Vöiden järjestys on valkoinen, keltainen, vihreä, oranssi, violetti, sininen, punainen, ruskea (kolme astetta) ja musta (kymmenen astetta). Miika Holopainen perusti Suolahden Han Moo Do -seuran vuonna 1990. Lajia treenataan Voimailutalolla kaksi tuntia neljä kertaa viikossa.

Poistomallit

Äänekosken Karateseura http://aks.aanekoski.com/ Äänekosken Moottorikerho www.aanekoskenmoottorikerho. net/ Ääneseuden Perhokalastajat http://aaneseudunperhokalastajat. blogspot.com/ Ääneseudun Ratsastajat www.aaneseudunratsastajat.fi Äänekosken Urheilijat Mm. lentopalloa, hiihtoa, yleisurheilua www.aanekoskenurheilijat.fi

a -L Ke

Liivipäivät!

-15%

Äänekosken 4H-yhdistys http://www.4h.fi/

(Norm. hint. tuotteista.)

-30%

Pikkuhousuja alk.

10€!

Paljon erilaisia malleja ja kokoja! C-H cup 80-110cm Laboratorio ja vastaanotot, Perushoitaja

ma-pe 9.30-17.30 la 9.30-14.00

KESKUS-PUKIMO Äänekoski puh. 014 522234 Palvelemme ma-pe 9.30-18 la 9.30-14

6 4 · 20 13

| Ä ks

Silmäys syksyn muotiin Tulehan tuppaan! Marjo Happonen on toiminut parturikampaajana jo noin parisen kymmentä vuotta. Hyvän Ilman Kampaamoissa Happonen on työskennellyt lähes kahdeksan vuotta, ensin kolme vuotta Äänekoskella ja nyt pian viisi vuotta Konginkankaalla omassa parturikampaamossaan, Marjon Tuvassa. Kampaamo tarjoaa perinteisten hiusten leikkauksien ja -värjäyksien lisäksi myös kiharruskäsittelyjä, erilaisia hiusten hoitoja, ripsien ja kulmien värjäyksiä sekä juhlakampauksia. Mikä Hyvän Ilman Kampaamo? Ajatuksen Hyvän Ilman Kampaamosta on kehittänyt kotimainen Sim Finland Oy. Kampaamon erottaa muista se, että liiketyössä käytettävät tuotteet ovat kaikki tuoksuttomia. Myös asiakkaille kotikäyttöön tarkoitetut tuotteet ovat joko tuoksuttomia tai hypotuoksuisia. Tieteellisissä tutkimuksissa on tähän menneessä löydetty ainakin 26 hajusteallergiaa aiheuttavaa ainesosaa. Hyvän Ilman Kampaamon tuotteet eivät sisällä ainuttakaan näistä edellä mainituista 26 ainesosasta. Tuotteita ei myöskään ole testattu eläinkokeilla. – Sim Finland Oy ja Hyvän Ilman Kampaamo-yrittäjät haluavat omalta osaltaan vähentää kauneuden hoidossa käytettävien haital-

listen kemikaalien määrää, Marjo Happonen kertoo. Hyvän Ilman Kampaamo on koko perheen kampaamo. Sen lisäksi myös allergikkojen, astmaatikkojen ja migreenistä kärsivien on helppo käydä siellä juuri tuotteiden tuoksuttomuuden ja paremman, puhtaan hengitysilman takia. – Yksi kampaajien suurimmista ammattitaudeista ovat juuri allergiat. Hyvän Ilman Kampaamoissa työskentely on siis kampaajalle itselleenkin terveellisempää, koska tuotteissa ei ole hajusteallergiaa aiheuttavia ainesosia, Happonen lisää.

Hei vaan lyhyet lahkeet ja hihat! Syksy on täällä jälleen. Arkipukeutuminen muuttuu kerroksittaiseksi ja myös lämpimäksi. Toppa tekee jo tuloaan, mutta ei onneksi vielä. Syksyllä vaatekaappiin ilmestyy värejä. Valkoinen väistyy helteiden myötä ja tilalle tulee ruskan sävyt. Murrettujen värien seasta löytää tilansa myös yleviä vallan värejä. Murrettuja värejä pönkitetään syvän sinisellä ja kuninkaallisella karmiinin punaisella. Mutta: sekaan mahtuu myös pastellinsävyt. Olkatoppaukset odottivat uutta tulemistaan yllättävän pitkään. Ne ovat täällä jälleen, kun olkalinjaan halutaan saada kulmikas ja maskuliininen vaikutelma.

Happonen on työssään toisinaan törmännyt asiakkaiden harhaluuloon siitä, että tuoksuttomien tuotteiden teho olisi heikompi kuin tuoksuvien tuotteiden. - Se ei pidä todellakaan paikkaansa! Esimerkiksi nämä Hyvän Ilman Kampaamoissa käytettävät hiusvärit ovat kaikista parhaimmat ja tehokkaimmat mitä olen urallani tähän mennessä käyttänyt!

SKY-Kosmetologi

Anita Hynynen Pajutie 4, Äänekoski · p. 040 776 0100

Seuraava ÄKS ilmestyy 4.9.2013

UUTUUKSIA SAAPUU!

Kuva: Anette Häikiö, Lempi Kauton Lempiasioita-blogista. Lue lisää sivulta 3.

Emma Kautto

Kalevalainen jäsenkorjaaja

Viljami Kinnunen puh. 040 728 2843

www.kansanlaakintaseura.fi HIERONNAT · HERKUT · LAHJATAVARAT

Apua aineenvaihduntaan & unettomuuteen!

Kehoa puhdistava

DETOXJALKAKYLPY

30,-

MiniSpa Hoidot & puoti Hämeentie 1, Äänekoski

· 2 0 13

Hoitohuone

Sarastus

Jaana Tullila 045 130 3786 Torikatu 2, Äänekoski

Koulutettu hieroja Tanja Mehto

044 997 1119 Satu 044 556 6758 www.laitilat.com

Kuuntele kehoasi ja mieltäsi. Suo itsellesi rentouttava hetki ayurvedisessä hoidossa.

Varaa aikasi!

MYYMÄLÄSSÄ PALJON UUTTA! ARK. 12-17

| 64

Marjo Steffansson

”Ei tuoksua, ei tehoa!”

WWW.HEMMOTTELUHIERONNAT.COM

äKs

Turkissomisteet ja niitit ovat jälleen hitti. Rohkea koristaa garderobinsa näillä ja sujauttaa jalkaansa ylipolven saappaat. Sahalaitakuvioita on niin sukkahousuissa kuin neuleissakin. Syksyssä parasta ovat neuleet. Neuleiden struktuuri sekä kaula-aukkojen kirjo on loputon: palmikko, vene, patentti ja poolo. Kurkkusalaattikuosi sekä maihinnousukengät eivät jätä kylmäksi. Mustan ystävät: te olette muodissa myös tänä syksynä!

tai tanja.mehto@gmail.com Kauppakatu 19, Äänekoski · Liittojen jäsenalennukset · Valion alennus · Eläkeläisalennukset · Tehtaiden lähetteet

Arjen kentällä – Ammattiyhdistystoiminnan lähtökohta on työntekijöiden kuuntelussa. Vain siten tiedetään, mitkä ovat todellisia asioita työpaikoilla juuri nyt. Tästä on kampanjassamme kysymys – kuuntelemisesta ja arjen asioiden saamisesta esiin. Äänekoskella monessa työpaikassa on hyvä henki ja homma pelaa. Oli ikävä havaita, että meillä on myös työpaikkoja, joissa voidaan todella huonosti. Tähän on syynä johtajuuden puute. Juuri työnsä aloittaneelle palvelujohtalle ladataan kovat toiveet epäkohdan korjaamiseksi, pääluottamusmies Mirja Remonen tietää. Kentälle on hyvä jalkaantua. Se on jopa tervettä ja tervetullutta. – Nyt on erkaannuttu arjen työstä. Se on työhyvinvoinnin kannalta huono asia. Pitäisi tehdä tehokkaasti työtä, mutta jos henkilöstö voi huonosti, niin tulosta ei tule. Kuntaliitoksen myötä tuli muutoksia ja muutoksia tulee

JHL:n Hyvää työpäivää -kampanja vei ammattiyhdistyväkeä työpaikoille. Istuttin alas ja kuunneltiin kulumiset. Viesti ei ollut kaikilta osin mairittelevaa kuultavaa.

koko ajan lisää. Niihin ei aina oteta henkilöstöä alusta alkaen mukaan. Ja tämä näkyy. Tauko on osa hyvää työpäivää. Silloin juttukin luistaa paremmin. Siksi kehotamme taukoon. Istukaa alas ja jutelkaa, miten asiat työpaikallanne ovat. Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja kerhotoiminnassa työskentelevät henkilöt ovat niitä, jotka ottavat syliin, hoitavat, kasvattavat ja välittävät. Parikymmenpäinen päivähoitajajoukko kokoontui Kovalan majalle vaihtamaan ajatuksia. Ja ihmettelemään epäkohtia. JHL:n ammatillisen edunvalvonnan huomio kohdistuu tänä vuonna varhaiskasvatukseen. Kampanjan teemana on Ota syliin!

Työkalut hyvinvointiin Säädyttömän usein ihmiset havahtuvat oman kehonsa kuntoon ja huoltamiseen vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä. Terveystalon alkuvuodesta julkaiseman tilaston mukaan pelkästään selkävaivat maksoivat yhteiskunnalle arviolta 600 miljoonaa euroa vuonna 2012. Keväällä hierojaksi valmistunut Tanja Mehto tietää, kuinka helpottaa laiminlyödyn kehon ongelmia. Ennakointi olisi kuitenkin paras lääke moneen vaivaan. – Säännöllinen venyttely olisi erittäin tärkeä asia jokaisen muistaa. Yleisesti suosittelen hierojalla käyntiä aikaisemmin kuin vasta jonkin vaivan ilmaannuttua. Hieronnan pitäisi kuulua jokaisen normaaliin lihashuoltoon sen monien positiivisten vaikutusten vuoksi, aiemmin lähihoitajana työskennellyt Mehto neuvoo. – Sitten kun jokin paikka on huonossa kunnossa, niin työ onkin jo suurempi. Ensimmäinen hieronta on kuin ensiapu, mutta sen jälkeen paraneminen voi olla pitkä ja vaativakin prosessi, hän jatkaa. Juho Rautiainen, 21, käy hierojalla säännöllisesti. Harmia juoksua ja maastohiihtoa aktiivisesti harrastavalle Rautiaiselle aiheuttaa toisinaan temppuileva selkä.

– Varsinkin töissä toistuvat liikeradat ja jatkuva nostotyö rasittavat selkää, Valtran varaosapuolella työskentelevä Rautiainen kertoo. Tällä kertaa nuorimies kokeilee jotain uutta, kun Tanja Mehto tekee hänelle Kinesioteippauksen. Sen avulla liikettä haittaava kipu saadaan kuriin ja näin nopeutetaan paranemisprosessia. – Teippauksella saadaan pieni noste lihaksen päälle ihoa siirtämällä ja kivun tunne ei välity aivoihin. Kun kipu häviää, niin lihasta uskaltaa käyttää ja liikeradat paranevat. Tämä on pitkäaikaista tukea elimistön omalle paranemisprosessille. Jos jotain on vialla, niin se täytyy hoitaa ensin kuntoon, Mehto huomauttaa. Teippausta voidaan käyttää hyväksi ryhdin ja liiketuntemuksen kohentamiseen sekä turvotuksen laskemiseen. – Kehonhuolto on erittäin tärkeää niin treenaaville kuin kaikille muillekin. Venyttelyn, liikkeiden oikein tekeminen ja hyvän ryhdin pitäisi olla osa jokaisen arkea, Mehto painottaa.

Kampanjalla liitto haluaa nostaa esiin varhaiskasvatuksen tärkeimmän tavoitteen toteutumisen – lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. – Varhaiskasvatus on muutoksen kynnyksellä, sillä uutta lainsäädäntöä valmistellaan parhaimmillaan. Uusi laki astuu voimaan vuoden 2015. Olemme huolissamme siitä, että nykyisen päivähoitolain keskeinen ajatus hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta eriytettäisiin ja tilalle tulisi ehkä liikaakin lapsia koulumaailmaan valmentava malli. Haluamme, että lapset saavat olla lapsia ja kehittyä heille luontaisella tavalla, leikkimällä, luennoimaan saapunut JHL:n ammattiasian toimitsija Riitta Vehovaara muistuttaa. JHL edellyttää, että lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon säilyy. Se on lapsen oikeus ja tasa-arvon takaaja. – Nyt yhteistyö ontuu monin tavoin. Jatkossa koko päivähoidon ammatti- henkilöstön

pedagogista osaamista eli hyviä kasvatus- ja opetustaitoja lasten kanssa tulee kehittää tasapuolisesti. Vain siten saamme aikaan varhaiskasvatus- järjestelmän, joka vastaa lasten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin. Perhepäivähoitajat hoitavat kotona lapsia. Ryhmässä saa olla viisi lasta, hoitaja hoitaa, pitää sylissä, leikkii, ulkoilee, nukuttaa, valmistaa ruoat ja on silmät selässä. Joskus perhepäivähoitaja menee päiväkotiin töihin. Siellä hän pesee ikkunoita. – Päiväkodissa perhepäivähoitajat eivät saa tehdä ”mitään”, sillä heiltä puuttuu pedagoginen pätevyys. Toivottavasti lakimuutos takaa arvostuksen näille rautaisille ammattilaisille toimimaan myös päiväkodeissa, Remonen toivoo. Marjo Steffansson

Kehonhuollon pitäisi kuulua jokaisen ihmisen arkipäivään. Pienillä asioilla lihakset eivät olisi jatkuvasti jumissa ja suuremmilta ongelmilta voitaisiin välttyä.

Tanja Mehto tunnustaa, ettei itsekään käyttänyt hierojan palveluita tarpeeksi ennen kuin valmistui keväällä itse hierojaksi. Nyt hän tietää, kuinka tärkeää säännöllinen kehonhuolto on. Varsinkin fyysisen työn tekijän täytyy muistaa pitää itsestään huolta.

Taija Kolehmainen 6 4 · 20 13

| Ä ks

Vas taukset Vastaukset sivulla 10 olleisiin Äksymyxiin: 1. Lapissa ja muuallakin reissaa Lapinkävijäyhdistys Kiehiset r.y.

Lunastaja Karhunlähteellä Pasi Lönn on hermostunut. Uusin kirja Lunastaja ilmestyi tiistaina. – Mua jännittää enemmän kuin koskaan, Lunastajan ilmestymisen kynnyksellä ÄKSässä vieraillut Lönn huokaa. – Kritiikki ei jännitä, eikä sen vuoksi vietetä unettomia öitä. Kirjailija ei ole päässyt hypistelemään valmista teosta vielä tätä haastattelua tehtäessä. Selkänahka kestää kritiikin. Se hetki, kun saan kirjan käteeni ja pääsen tuntemaan sen näpeissäni konkreettisesti, jännittää. Kirjan lukeminen on kutkuttava mutta toisaalta kolkko hetki. Vaikka se on käynyt kustannustoimittajan ja oikolukijoiden sekä minun seulan, niin silti vaivaa epävarmuus, että jotain puuttuu tai fontti on vinksallaan. Kuulostaa varmaan tosi lapsellisesta, mutta näin se vaan on. Nyt on ilmestynyt uutta. Lönn on ottanut juoneen kolme näkökulmaa, jotka ovat hänelle henkilökohtainen juttu. – Mä täräytin julkaistavaksi sellaisen tarinan, joka on mun omaa. Lunastaja? Flink ja hänen kollegansa Riitta Mäkinen saavat selvitettäväksi harmittoman eläkeläispariskunnan murhan. Samaan aikaan liikkeellä on Marjukka, avohoitopotilas, joka uskoo päätyneensä taivaaseen. Salaperäisellä Tutorilla on hänelle tehtävä. Pia Vaahtera etsii edesmenneen isänsä ryöstösaalista Katajanokan

vankilahotellissa. Poliisin korviin kulkeutuu huhu aarteenetsinnästä, johon sotkeutuvat isä-tytär-suhteen monimutkaiset kuviot. Lopulta Flink päätyy pakon edessä Kuokkalan vesitornille, jossa hän joutuu mahdottoman valinnan eteen.

Lasse Flink on päätynyt toistamiseen kansien väliin. Tällä kertaa Flinkin tutkimukset ulottuvat Äänekoskelle, tarkemmin Karhunlähteelle. – Flink on kotoisin Äänekoskelta. Karhunlähde on juonen kannalta tärkeä tapahtumapaikka. Koska Äänekoski on Flinkille tuttu paikka, niin hän ymmärtää tiettyjen ajatuskulkujen kautta tietyn asia. Mutta eipä paljasteta enempää! Lönnin kirjoissa on käyty Äänekoskella aiemminkin: muun muassa Kirkonmäellä, Pukkimäellä ja Hirvaskankaalla. – Ne ovat itselleni kohottavia paikkoja. Haluan tuoda Äänekosken tarinaan kunnianosoituksena syntymäpaikalle, Lönn kertoo ja nimeää itselleen tärkeimmiksi lapsuuden areenoiksi Römmin, urheilukentän ja Pankkisillan uimarannan, myös kirjaston. Vaikka Lunastajassa rikoksia ratkaiseva Lasse Flink oli edellisenkin romaanin, Viimeinen tili, päähenkilö, niin varmaa ei vielä ole jatkuvatko Flinkin seikkailut Lunastajan jälkeen. – Se riippuu fiiliksestäni, mutta myös myynnistä, eli kirjan vastaanotosta, Lönn kertoo.

2. Kömiläiset saivat srkkotinsa 1973. 3. Kreikkalaisroomalaisen mitaleista väännettiin Suolahdessa 1949. 4. Jätteet kuskataan Saarijärvelle, Sammakkokankaan kaatikselle.

alkanut kiinnostaa uskonnolliset- ja ääriliikkeet. Lönn epäilee, että näiden sisällä saattaa olla paljon pahaa. – Joihinkin uskonlahkoihin voi mahdollisesti liittyä taloudellinen ja jopa seksuaalinen hyväksikäyttö. Haluaisin perustaa päähäni uskonlahkon ja kirjoittaa sen auki. Uskon pitäisi olla hyvä asia, joka tuo ihmiselle turvaa ja oikeudenmukaisuutta. Lunastajassa sivutaan aihetta. Lahkoon mukaan joutuminen voi tuntua alussa helpolta ja hyvältä ratkaisulta. – Kohta saattaa olla mukana kuviossa, jossa hyväksytään asioita, jotka eivät ole sinut moraalikäytännön ja lakien kanssa. Uskonnollinen liike on pahimmassa tapauksessa verrattavissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mafiaan, jossa vallitsee omat lait ja rahankeräykset.

5. Kalaniemen kylässä sijaitsevassa Havurannassa hoidetaan ikäihmisiä.

Ikuisesti äänekoskelainen?

9. Puuttuva Ala-Keiteleen selkä on Kertonselkä.

– Olen syntynyt Urheilukadulla ja asuin siellä kuusi ensimmäistä vuottani. Muutimme Römmille ja äiti asuu vieläkin siellä. Koskella tulee käytyä viikoittain, tällä käynnillä leikkaan äidin orapihlaja-aidan. Vaikka asun Jyväskylässä, niin Äänekoski, Sumiainen ja Jyväskylä on jotenkin sama asia. Olen kotiutunut Jyväskylään ja kotonani Äänekoskella. Rakas kesäpaikka Sumiaisissa tarjoaa retriitin ja antaa ajatukselle tilaa.

6. Karhu-Sisu kuuluu Äänekosken VPK:n kalustoon. 7. Pomolan alue ja Onnelanmäki ovat Pukkimäkeä. 8. Savonlinnaan siirtynyt Jyrki Tolvanen veti Äänekosken aptekkia vielä vuonna 2010.

10. Terrieri on Valmet 361 -mallin traktori, joka tuli markkinoille vuonna 1960.

Marjo Steffansson

Uskonto? Lunastajaan liittyy uskonnollinen retoriikka – nimikin tulee sieltä. Lönn pohtii uskonnon ja vallan tasapainoa ja huomaa epäkohdan. Häntä on

Ku rki Iiris Kettusen Kesäkurki -sarjan viimeinen osa.

äKs

| 64

· 2 0 13

ÄKSY MIE S

Wilma-viesti

iitokset Wilma-tunnuksista. Tulemme pitämään Wilman kautta päivittäin yhteyttä teihin opettajiin ainakin seuraavat yhdeksän vuotta. Toivomme teidän ottavan onkeenne ohjeistamme, ettei käy samalla tavalla kuin kävi lapsemme tarhavuosina. Ne vuodet poikivat vain oikeusjuttuja, joille ei loppua näy. Valotamme aluksi taustaa. Lapsemme nimi on Opossumi IV. Saatatte ihmetellä, miksi lapsellamme on noinkin erikoinen nimi. Vastaamme, että lapsessamme ei ole mitään tavanomaista. Jo odotusaikana minä äitinä tunsin, että tulen saamaan lapsen, josta tulee jotain suurta. Sarjanumero IV kertoo, että hän on neljäs lapsemme. Aavistukseni lapsen suuruudesta osui oikeaan, sillä Opossumi IV painoi syntyessään peräti 8540 grammaa. Hänen syntyhetkellään taivas täyttyi pääskysistä, jotka lensivät muodostelmissa synnytyslaitoksen yli vaikka oli talvi. Lumet sulivat hetkessä ja hellettä jatkui pitkälle helmikuulle. Maakuntaviestejä peruttiin. Muitakin ihmeitä tapahtui.

Kestävyysvaje katosi, samoin kolmikanta. Opossumi IV sävelsi ensimmäisen oopperansa nelivuotiaana. Opossumi IV olisi saanut oopperan valmiiksi jo kolmivuotiaana, ellei hänellä olisi ollut korvakierrettä. Ärhäkkä korvakierre söi voimavaroja muutenkin, mm. hänen ensimmäisen romaanitrilogiansa viimeinen osa ilmestyi vasta viime syksynä. Vaikka se sai kiittävät arvostelut ja käännössopimuksia on jo kolmelletoista kielelle, emme tiedä, miten Opossumi IV takaiskusta selviää. Emme käy tämän tarkemmin lapsemme saavutuksia lävitse. Urheilun saralta on silti syytä mainita, että hän on ylittänyt seiväshypyssä 640 senttimetriä (bambuseipäällä). Muut ansiot selviävät ansioluettelosta (liite 1). Ja nyt toivomme teidän opettajien perehtyvän huolellisesti vaatimuksiimme (liite 2). Ne olemme koonneet kesän aikana yhdessä lapsemme kanssa. Lista saattaa vaikuttaa pitkältä (38 sivua), mutta kun muistamme lapsemme ainutlaatuisuuden, lista on päinvastoin lyhyt. Päivitämme listaa tarpeen mukaan.

Nostamme vaatimuksistamme tässä esiin vain muutaman ns. kärkivaatimuksen. Luotamme siihen, että te opettajina saatte liitteen auki ja perehdytte muihin vaatimuksiimme itsenäisesti, mikäli sisälukutaidossa löytyy. Koska Opossumi IV on huomiotalouden kasvatti, häntä ei saa kohdella tasavertaisesti muiden kanssa. Hänen on tärkeää saada tuntea olevansa muiden yläpuolella. Kaikenlaiset säännöt ovat myrkkyä hänen herkälle mielelleen. Parhaiten asiat sujuvat, jos kaikki tapahtuu hänen joskus oikukkaidenkin toiveidensa mukaan. Jonottamaan älkää häntä laittako, sillä hän on kärsimätön ja saa jonoissa itkupotkuraivareita. Urheilusta ja käsitöistä hänet pitää vapauttaa, samoin matematiikasta, romaanisista kielistä, maantiedosta sekä kasvi- ja elukkaopista. Muille tunneille hän saattaa sille tuulelle sattuessaan osallistua, jos saa pelata tunneilla Angry Birds -pelejä ja syödä voilla maustettuja popcorneja. Kysyttävää? Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Ruoka opetussuunnitelmaan! – osa 1 Koulun keittiöiden toiminta keskitettiin aikoinaan tuottavuuden huumassa, kuten tehtiin muillakin aloilla. Tuotantoa piti tehostaa ja kunnan yksilölliset keittiöt, joissa oli vielä lämpöä ja elämää, piti lopettaa. Keskittämisen melskeessä rationalisoitiin lähes kaikki, jopa henkilökunnan henkinen tila. Ruokaa alettiin sitten kuljettaa paikasta paikkaan. Suurissa kaupungeissa kuljetetaan ruokaa keskuskeittiöistä jakelukeittiöihin jopa yli 10 000 annosta päivittäin. Melkoista tehtailua. Tämän kaltainen logistiikka toimii hyvin kuolleilla tuotteilla, kuten mutterit, paperi, viemäriputket, hiekka, muu eloton materiaali ja valitettavasti myös ruoka. Ruokaa voi myös tehdä itse, koulun omassa keittiössä. Ei sitä tarvitse riepotella ympäri maailmaa. Mikäli ruokaan kohdistettuja määrärahoja lisättäisiin, niin se mahdollistaisi puhtaan ruoan ostamisen läheltä. Samalla koululaiset saisivat terveellisempää ruokaa. Tämä taas mahdollistaisi uutta yrittäjyyttä maaseudulle, joka toisi kunnille lisää verorahoja. Lopulta tämä olisi kaikkien etu; koululaisten, kuntien ja yrittäjien. Pitkällä tähtäimellä myös sosiaali- ja terveysmenot vähentyisivät. Varmasti. Ruotsissa poliitikot ovat aktiivisesti ottaneet puheeksi kouluruokailun ja nimenomaan ruoan laadun. Puheet ovat

johtaneet myös tekoihin. Siellä tuntuu olevan töissä vastuuntuntoisia aikuisia ihmisiä, jotka rakastavat lapsiaan. Viime vuonna nämä vastuuntuntoiset aikuiset säätivät lain, joka kiinnittää suuren huomion kouluruoan ravitsevuuteen. Kouluruoan ravitsemuksellista laatua tutkitaan ruotsissa vuosittain. Ruotsissa 66 prosenttia kouluista valmistaa ruoan itse omassa keittiössään ja vain kahdeksan koulua sadasta ottaa kaiken ruoan valmiina. Suomessa lähes kaikki koulut alkavat olla pelkkiä jakelukeittiöitä, joihin kaikki ”ruoka” tuodaan valmiina. Samaa logistiikkaa toteutetaan luultavasti myös tulevaisuudessa kaikissa päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja muissa kunnan ja valtion ylläpitämissä laitoksissa ja ikävä kyllä myös ravintoloissa. En kadehdi ruoka-alan ammattilaisia, jotka tekevät työtä vasten tahtoaan, laittamalla esille enimmäkseen elintarviketeollisuuden eineitä. Suomen kouluissa ruokailu ja siivous ovat tukipalveluita, mikä kertoo kaiken oleellisen. Tukipalvelut eivät saa maksaa mitään. Kaikesta huolimatta kouluruoka on tärkeä sosiaalinen tuki perheille. Mitä suurempi perhe, sitä merkittävämpi tuki se heille on. Murheellista on se, että joillekin lapsille kouluruoka on päivän ainoa ateria ja sen köyhä sisältö. Kouluruoka saa maksaa kunnas-

ta riippuen 0,40 – 1 € per ruokailija ja mielellään vähemmän. Sillä saa juuri ja juuri ne ”ravitsevat” lihattomat nakit ja kalapuikot, rasvatonta maitoa ja margariinia leivän päälle. Ei siis mitään ravitsevaa vaikka ravitsemuspäällikkö kuinka todistelee. Mikäli virallinen taho ja päättäjämme välittäisivät lapsistamme ja tulevista veronmaksajista enemmän, niin kouluruoan sisältö saattaisi olla hyvinkin erilainen. Mitäs jos suomalaisen kouluruoan ravitsemuksellista sisältöä ja laatua alettaisiin seurata. Tulevat veronmaksajamme haluaisivat varmasti elää terveinä ja mieluusti hoitaisivat terveempiä vanhuksia, mikäli sitä lapsilta kysyttäisiin. Ruoka ja ravitsemus pitää sisällyttää opetussuunnitelmaan. Vakavasti ajatellen ruoka on ainoa ja tärkein pakollinen oppiaine ala-asteelta lukioon, ammattioppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin

ja muihin oppilaitoksiin. Puhdas ravitseva ruoka on elämää ylläpitävä aine ja kuollut (käsitelty) ruoka sitä tuhoava. Miksi poliitikkoja ei aihe juuri kiinnosta? Valtion ja kuntien tulevaisuus ratkaistaan vain terveillä ja hyvinvoivilla ihmisillä. Jari Rossi Keittiömestari

6 4 · 20 13

| Ä ks

TAPANI KANSA

LAUANTAINA 24.8.

OLAVI UUSIVIRTA

LIPUT 15€

(ALLE 13-VUOTIAAT ILMAISEKSI)

Liput 10e PERJANTAINA 30.8.

LIPULLA OSALLISTUT VIKING LINE -LAHJAKORTIN ARVONTAAN! (ARVO 280€)

THE SLIPOVERS Liput 5e AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.FI

p. (014) 586 588, Jari 044 284 8275, Kirsi 044 288 2113

PIKAHUOLTO!

Neste Äänekoski

PIZZAT, SALAATIT, KEBABIT, YM... KOTIINKULJETUS KE - SU KLO 12-20. TOIMITUSAIKA N.45 MIN. ma-to 10.30-22 pe-la 10.30-05 12-21 su

Lähde syysmatkalle Tallinnaan 27.-28.9. Hinta 120€

Torikatu 5 · p. (014) 523 008

Uutuus! PILKINGTON

Primacy 3 -

kolminkertaista turvallisuutta

· Tuulilasimyynti · Tuulilasiasennukset · Tuulilasikorjaukset Teollisuuskatu 48 · p. 0400 274 233

Esitteet Nesteeltä.

Mauri p. 040 576 5002

Sis. limsan.

Lounas Scan Burger palvelee arkisin ark. 10.30-20.30 la-su 11.00-19.00

Neste Oil Äänekoski

Ark. La-su

Kotakennääntie 55, p. 014-522073 Avoinna ark. 6-21, la 8-20, su 9-20

10.00 - 22.00 11.00 - 22.00

Kotakennääntie 47 44100, Äänekoski

SUOLAHDEN HAN MOO DO Han moo do on monipuolinen Suomessa kehitetty Korealainen itsepuolustus/taistelulaji. Harjoittelemme alussa paljon perusteita ja kasvatamme yleiskuntoa. Tervetuloa kokeilemaan Suolahden voimailutalolle tiistaina 3.9. klo 18.00. Peruskurssin treenit ovat tiistaisin ja torstaisin aina klo 18.00. Ennakkoilmoittautumiset/kysymykset: Joni Hämäläinen, puh. 045 153 8569

Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

puh. 040 841 2945

Seuraava ÄKS ilmestyy 4.9.2013

Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi

9-14

äKs

| 64

· 2 0 13

www.koskenrengas.fi

ULKOILMAKONSERTTI LAUANTAINA 31.8. KLO 14

DynaMics

Kartanokievari Äänekoski 31.8.-1.9.2013

Dynamics on yksi tasokkaimmista karaoketaustaisista laulukilpailuista Suomessa. Tule ja kannusta oma suosikkisi jatkoon ja voittoon. Vapaa sisäänpääsy! Neljä kilpailusarjaa: Naiset ja Miehet sekä Naiset ja Miehet +45 v.

- Kilpailu alkaa lauantaina ja sunnuntaina noin klo 11.30 - Alakerrassa kaksi laulupistettä, jotka ovat myös yleisön käytössä

NyT UUTTA DyNAMIcSISSA!

Mahdollisuus kappaleiden tallennukseen erillisessä studiossa ammattilaisten avustuksella, lisätietoa karaokelaitteet.fi - sivulta.

UUTTA! Kilpailussa valitaan DynaMics Äks-suosikki kaikkien kilpailijoiden joukosta!

-suosik

Äks-lehden raati toimii erillään muusta tuomaristosta ja suosikki voi olla kuka tahansa kilpailija! Äks-suosikille on varattu hieno palkinto, Pioneer MCS-FS232 Bluray -karaokesarja (arvo n. 500 €).

LAUANTAIN LOPPUILLASSA VIIHDYTTÄÄ SINITAIVAS TANSSIOrkeSTerI Liput 15 €

Palkintojen yhteisarvo yli 5 000 e

LISÄTIETOJA TAPAHTUMASTA www.karaokelaitteet.fi Yhteistyössä:

Suomen Polkupyöräkeskus

KapeenKosKi oy

Euro-Dynamics Oy

Yhteistyössä:

Suomen Polkupyöräkeskus

KapeenKos Ki oy

Euro-Dynamics Oy