Glögit kylkeen Ei ole piparitestiä ilman suurta glögitestiä. Kokoonnuimme jouluiseen tunnelmaan maistelemaan seitsemää eri glögiä, niin alkoholittomia kuin alkoholipitoisiakin. Suosikiksi koko perheelle sopivista glögeistä valikoitui Valion vaalea glögi. Alkoholipitoisista ÄKSän raati suosi Alkon halvinta, Tähtiglögiä. Alle kahdeksan euron glögi sai 12 ja puoli pistettä siitäkin huolimatta, että alkoholi maistui siinä hyvin vahvasti.
Arla Ingman glögi Pisteet: 8 "Aromi melko lievä. Ei tarpeeksi syvä." "Ottaisin toisen kiitos."
Valio vaalea
Marli
Valio glögi tumma
Pisteet: 16
Pisteet: 9½
Pisteet: 10
"Joulu joulu tullut
"Jouluinen." "Perusglögi, ei herätä tuntei-
laimea."
makea."
ta."
"Liian kanelinen.
"Kitalakeen jää
Mehumainen."
limainen kalvo."
mukaan."
mausteinen."
mutta jälkimaku
"Mehumainen,
"Lähtis kaupasta
"Ei tarpeeksi
"Alkumaku kitkerä,
on!"
"Aromi mausteinen. Maku leveä, mutta hieman laiska."
Jouluglögi vadelma
Tähtiglögi
Pisteet: 8
Pisteet: 12½
Herrgårds Vit Vinglögg Pisteet: 10
"Erikoisen vahva vadelman aromi." "Kuin hillomunkki pullossa." "Vadelmaesanssi puskee päällimmäiseksi."
"Vahva alkoholinmaku." "Enemmän viini kuin
"Hyvä vaihtoehto perin-
glögi."
teisille glögeille."
"Onko tämä sitä rähi-
"Lapsuuden karut
näglögiä?"
muistot, mummun kitkerä raparperikiisseli raastaa sielua." "Katajainen, tulee mieleen lonkero. Erilainen."
Glögi lämmittää
Jouluglögi
Glögin voisi olettaa kuuluneen suomalaiseen jouluperinteeseen jo iät ja ajat. Glögi on kuitenkin kulkeutunut Suomeen yllättävän myöhään: vasta 1960-luvulla juoma levisi laajemmin tavallisen kansan keskuuteen. Glögin alkuperästä liikkuu monenlaista tarinaa. Jo muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten on kerrottu nauttivan maustettua viiniä - ei kuitenkaan kuumennettuna. Varhaisimmat historialliset viittaukset glögiin tiedetään 1400-luvulta. Tuohon aikaan saksalaisissa linnoissa alettiin kuumentaa punaviiniä ja lisätä siihen mausteita. Tätä hehkuviiniksi kutsuttua juomaa nautittiin kylmän karkoittamiseksi. Suomeen glögi ajautui Ruotsin kautta. Perinteisesti ruotsalaiset valmistivat glögin polttamalla paloviinaan kastettua sokeria maustetussa viinissä. Glögin salaisuus piileekin sen mausteissa. Glögi lämmittää, tuoksuu, hehkuu ja sen maku tuo mieleen muistoja. Mausteinen juoma on tullut osaksi suomalaista jouluperinnettä. Glögiä juodaan kuumana, kylmänä, terästettynä tai rusinoiden ja manteleiden kera - juoma on juojansa makuinen.
3 litraa vettä 2 litraa mustaviinimarjamehua tiivisteenä 3 kanelitankoa noin 10 kappaletta neilikoita yhden sitruunan mehut 1 rkl glögimaustetta Mittaa kaikki aineet kattilaan. Lisää myös sokeria, jos mustaviinimarjamehu on sokeritonta. Keittele hiljalleen miedolla lämmöllä noin puoli tuntia makua tarkastellen ja mausteita sen mukaan lisäillen. Muista hämmentää välillä pohjaa myöten, ettei kanelit pala pohjaan kiinni! Kun maku on kohdallaan, glögi siivilöidään ja kiehautetaan kerran. Varo keittämästä, sillä glögin maku voi kärsiä. Sitten vain pullottamaan. Sopii mainiosti punaviinin kanssa tai muuten vaan terästettynä. Hyvä juoma myös flunssaan.
Petra Rönkä
ä Ks
| 47
· 2 012
15