Aamu- ja iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista toimintaa, joka on tarkoitettu kaikille peruskoulun 1.–2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen päätös tuen toteuttamisesta. Iltapäivätoimintaa järjestetään oppilaan koulupäivän päättymisestä kello 17 saakka joka koulupäivä, lukuun ottamatta lauantaityöpäiviä. Iltapäivätoimintaa järjestetään, mikäli ryhmässä on vähintään viisi lasta.
Äänekosken kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa viheralueilla eli Honkolan, Hietaman, Koiviston, Sumiaisten ja Konginkankaan kouluilla. Koskelan Setlementti ry. järjestää iltapäivätoimintaa Äänekoskella Koskela-opiston tiloissa ja Suolahden yhtenäiskoululla.
Äänekosken kaupunki ei järjestä aamupäivätoimintaa erillisenä toimintana. Aamuhoitoa voidaan tarvittaessa järjestää päiväkodeissa. Aamuhoito ei saa lisätä päiväkodin henkilöstöresurssia. Toiminnalle osoitetut yksiköt ovat Konginkankaan, Tiitelän, Koiviston, Koulunmäen sekä Kellosepän ja Katvelan päiväkodit
HAKUAIKA ON 31.3.-13.4.2026 JA HAKU TAPAHTUU SEURAAVASTI:
Ensimmäisellä luokalla olevien kohdalla haku tehdään Wilman kautta. Kirjaudu Wilmaan (aanekoski.inschool.fi), valitse yläosasta ”Hakemukset ja päätökset”, valitse avautuvan ikkunan oikeassa reunassa tai lehtisen takaa ”Tee uusi hakemus” ja valitse ”Hakemus aamu- ja iltapäivätoiminta”.
Tänä keväänä esiopetuksessa olevien kohdalla haetaan toimintaan Äänekosken kaupungin verkkosivuilta löytyvän linkin kautta: www.aanekoski.fi -> Kasvatus ja koulutus -> Perusopetus ja koulut -> Aamu- ja iltapäivätoiminta
Hakemukseen pääsee myös skannaamalla QR-koodin:
Lisätietoja:
Kaupungin toimipisteet: Maarit Saranpää, 0400 115 661, maarit.saranpaa@aanekoski.fi
Juhlitteko pyöreitä tai haluaisitteko varoja toimintanne tukemiseen?
KUULUTUS:
HONKAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON
OSAYLEISKAAVAN VIREILLETULO JA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Greenwatt Honkakangas Oy Ab suunnittelee tuulivoimahanketta Viitasaaren, Kannonkosken ja Äänekosken kuntarajan läheisyyteen Äänekosken kaupungin alueelle. Kaupunginhallitus on päättänyt 9.2.2026 § 32 käynnistää oikeusvaikutteisen Honkakankaan tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen. Kaava laaditaan alueidenkäyttölain 77 a §:n mukaisena yleiskaavana, jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakentamisluvan perusteena.
Hankealue sijoittuu Honkakankaan alueelle aivan kuntarajan tuntumaan rajautuen lännessä Kannonkosken, ja pohjoisessa Viitasaaren kuntarajoihin. Pinta-alaltaan kaavoitettava alue on noin 194 hehtaaria, mikä tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueelle tavoitellaan kolmen tuulivoimalan kokonaisuutta.
Osayleiskaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan mm. suunnittelun lähtökohdat, osallistumis- ja arviointismenettelyt sekä suunniteltu aikataulu. Äänekosken kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.3.2026 § 75 saattaa kaavahankkeen vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asetettavaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä 25.3. – 24.4.2026 välisen ajan kaupungintalon ala-aulassa ja verkkosivulla osoitteessa: www.aanekoski. fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat/honkakankaan-tuulivoima-alueen-osayleiskaava.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat kirjalliset mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 24.4.2026. Palautetta voi antaa kirjallisesti osoitteeseen: Äänekosken kaupunki, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai kirjaamo@aanekoski.fi
Lisätietoja antavat:
Hankkeesta vastaava Greenwatt Oy
Allan Nyholm Puh. 040 026 1440 allan@greenwatt.fi
Leo Raitanen Puh. 050 511 8465 LRA@europeanenergy.com
Kaavakonsultti
FCG Rakennettu Ympäristö Oy Laura Poutamo Puh. 044 278 5965 laura.poutamo@fcg.fi
Tekemällä liitteen ÄKS lehteen saatte yhdistystänne tunnetuksi ja samalla hankitte varoja toimintanne tukemiseksi. Liitteeseen myydyistä ilmoituksista maksamme provision.
Seuraava
ÄKS ilmestyy
8.4.2026
386/202 6 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Puheenaiheita riittää, mutta jos joskus on tilanteessa, ettei keksi mitään puhuttavaa, niin sää on varma vaihtoehto.
Ja siitä onkin nyt puhetta piisannut, kun linnut visertää, nurmikko viheriöi, raparperi työntää mullasta punaisena hehkuvaa pallukkaa, pälvet suurenivat silmissä, jää muuttui mustaksi, katupöly pölisee ja shortseja on näkynyt katukuvassa. Maaliskuussa!
Kun on nauttinut haravan vartta puristaessa, ei tullut heti mieleen, että metsäyhtiöt ovat helisemässä kun metsäkoneet vajoavat pehmenneeseen maahan ja puunkorjaus hankaloituu ja kelirikko on puurekoille oma lukunsa. Näin uutisissa kerrottiin. Myös maantiellä liikkuvat kärsivät nopeasta sulamisesta ja vesisateista, sillä asfalttiin syntyy reikiä helposti, kun vesi jää seisomaan tien pinnalle sulamisen aikana.
Näin aikainen kevät on hyvin poikkeuksellinen. Mitähän se lienee tarkoittaa maanviljelijöille? Mitä se tarkoittaa kuluttajille - voidaanko me alkaa odottaa kotimaista uutta perunaa jo ennen juhannusta tai makeita mansikoita jo ihan kohta. Toivottavasti syyskylvön sato ei nouse pintaan liian aikaisin, jos vaikka takatalvi pakkasineen iskee.
Pilkkijöille jää kausi lyhyeksi. Vanha ”viisaus” kertoo, että jos jää kestää jäniksen, niin kyllä se pilkkimiehenkin kestää. Nyt kannattaa olla tarkkana, ettei lähde kairan kanssa kaloja narraamaan, sillä jäät heikkenevät vauhdilla. Pörrin sillan kohdalla kun katsoo Kuhnamoa, niin vesi on jo ihan vapaana.
Kun ilmasto lämpenee, niin muuttolintujen etelän matka lyhenee. Västäräkistä vähäisen, pääskysestä ei päivääkään - näin sanoo sananlasku.
Joku oli jo nähnyt pääskysen. Minä olen naapurustoni kanssa saanut kuulla ahkeran tikan merkkaavan reviiriään katulampun teräksiseen kupuun. Kyllä muuten kuuluu, että kevät on täällä!
Marjo Steffansson
Olemme olleet viiden öljy-yhtiön hoteissa.
6
4
Juureton laulu
Lyyrisen minän tosielämän esikuvia, sellaisia löytyy Olga Kolarin nykyisestä ja menneestä elämästä.
Marjo Steffansson
Hietamalla asuva muusikko ja runoilija Olga Kolarin runoteos Juureton laulu antaa sanoille uutuusarvoa ja pohdintaa: kuinka otamme vastaan muualta tulleen? Kuinka kauan pidämme häntä outolintuna? Milloin uskallamme kutsua hänet kylään?
Esikoisrunokokoelmassaan Kolari käsittelee uusien juurien löytämistä, kun entinen kotimaa ei ole koskaan tuntunut omalta. Teos syntyi avoimen yliopiston kirjoittamisen opintojen päättötyön seurauksena. Runoteos lähti muokkautumaan näiden tekstien pohjalta. – Silloin kun äidin ja naisen mallia ei ole - samoin kuin lapsuudenystäviä tai merkityksellisiä muistoja - tarina on kirjoitettava itse uusiksi. On löydettävä 15-vuotiaana kirjoitetut runot ja löydettävä yhteys tuohon hankalaan teiniin, joka olikin lopulta aikuisia viisaampi. On puhuttava suu puhtaaksi toisiinsa kerrostuvista yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksista, Kolari sanoo.
LÄHTÖKOHTAISESTI runoteos on fiktiota, vaikka sen aineksista Kolarin tunnistaa. Omakohtainen kerronta kuuluu hänen runoissaan.
– Haluan ottaa etäisyyttä entiseen, mutta lyyrinen minä on oikeasti minä. Kolari kertoo, kuinka runot ovat pulpunneet hänen päässään pienestä saakka.
– Minulla on aina ollut salaisia runovihkoja, enkä osaa jäsentää kuinka runo syntyy. Se on minulle yhtä luonnollista kuin hengittäminen tai käveleminen. Runo on minulle prosessi, jota en ajattele pidemmälle.
Kolari kertoo käyvänsä runojen kanssa vuoropuhelua.
– Joskus koen, että joku runoilija on kirjottanut aivan väärin! Haluan kehittää tekstejä, en vain tunteiden vallassa, vaan myös älyllisesti tehden, Kolari naurahtaa.
ON MUODISSA julkaista terapeuttisia autofiktioita. Kolari haluaa tehdä pesäeron ja haluaa, että teosta käsitetään laajemmin, eikä vain hänen omien tunteiden ja kokemustensa vuodatuksena.
– Toivon, että teos on samaistuttava isommalle ihmisjoukolle, eikä sellainen, että kerjään yksinäisyyteeni sääliä.
Esikuvia löytyy kuten Eeva-Liisa Manner ja Mirkka Rekola. Kolari kertoo viehättyvänsä suomalaisesta vapaa-
mittaisesta runosta.
– 1970-luvun modernistit tuovat wow-elämyksiä, ne ovat olleet huikeita kielellisiä kokemuksia itselleni. Runon ei ole pakko olla riimillinen, sillä kielikuvien rikkauksia ei saa vangita muottiin. Suomi kielenä, sanojen pituudet ja painotukset eivät taivu sonetteihin mutta tietyllä tavalla soljuva kielellinen rytmi on ihailtavaa. Suomen kieli on musikaalinen ja suomalainen kirjallisuus rikas ja upea tutkimusmatka itselleni.
LUKIJA VOI itse päättää mitä sanat haluavat sanoa. Kolari ei lähde antamaan ohjeita tulkintaan.
– Runon juttu on monikerroksisuus. Runo puhuttelee lukijoita eri tavalla, enkä halua antaa valmiita mielikuvia mitä sanat ja lauseet tarkoittavat. Olen saanut palautetta, että runoni ovat ihmisläheisiä, samaistuttavia. Runoni ovat järkevää aikuisten kieltä, ajatuksia, josta lukija kyllä saa otteen. Mukana on ajatusten herättäjiä, ei julistusta tai yhden tunteen herättäjiä, Olga Kolari sanoo.
Kuka runoteokseen tarttuu, jää varmasti pohdiskelemaan.
Vain siten voi löytää oman äänensä. Vain siten saa voimaapäästäkseen eteenpäin.
Olga Kolari on äänekoskelainen runoilija ja muusikko.
Wallilan uudet tuulet
Jouko Kinnunen
Uusia tuulia
Piia Flink-Liimatainen ja Tiina Autio ovat päässeet kevään aikana visioimaan Suolahden Wanhan Aseman Cafe Möljän tuotteita. Leivonnaisten verkkokauppa on avattu ja edessä uusi ja iso juttu.
Piia Flink-Liimatainen on emännöinyt Cafe Möljää, jo neljän vuoden ajan. Asemarakennus valmistui vuonna 1898, ja sen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm. Toiminta laajenee entisen Keski-Suomen Opiston komeaan keltaiseen, arkkitehti Yrjö Blomstedt piirtämään jugend-tyyliseen rakennukseen, 1912 rakennettuun Wallilaan. Kun on käsissä kaksi kaupungin alueen reippaasti yli satavuotiasta arvorakennusta, se on jo omanlainen valttikortti toimintaa suunniteltaessa.
Molemmat historialliset arvorakennukset ovat oivia paikkoja järjestää juhlia.
– Ensi kesänä Wallilassa tanssitaan useammat häät. Myös Cafe Möljä on löydetty, ja olemme saaneet järjestää monenlaisia juhlatilaisuuksia: häitä, muistotilaisuuksia, ristiäisiä, syntymäpäiviä ja valmistujaisia, teatteri- ja konserttiohjelmisto rakentuu parhaillaan ja esitykset pyörähtävät käyntiin heinäkuussa Piia Flink-Liimatainen iloitsee.
Wallilasta saa juhlapalveluiden lisäksi myös majoituspalveluita. Huoneet ovat äskettäin remontoitu, mutta sisustussilmää omaava Piia miettii jo pientä päivitystä huoneiden tekstiileihin. Wallilan majoitustoiminta on kausiluonteista, keväästä syksyyn.
– Otan vastuun myös majoituksen pyörittämisestä. Talon yläkerrasta löytyy 19 kahden hengen suihkullista huonetta sekä sviitti. Naapurista löytyy 140 vuodepaikkaa, joten isommallekin ryhmälle löytyy täysi palvelu juhliin, Piia sanoo. PIIA SANOO, ettei Wallilan emännyys ollut pyörähtänyt edes mielen päällä. Päätös ei ollu helppo.
– Suolahtelaisena tiedän, että talo on kaunis ja alue mitä upein. Viime syksynä olimme Katri Bräysyn kanssa yrittäjien yhteisessä tapaamisessa, ja siinä hetkessä aloimme pohtia yhteistyön mahdollisuuksia. Kun Katri kertoi, että ovat etsineet Wallilaan cateringtoimijaa, aloin miettiä asiaa. En näe, että alkaisin pyö-
Tiina Autio ja Piia Flink-Liimatainen ovat uuden edessä.
– Leivon tuotteita kahdesta neljään päivään viikossa, aina sen mukaan mitä tarve vaatii.
– Hyödynnän Tiinan osaamista ja ammattitaitoa myös muussa toiminnassa niin Wallilan kuin Möljän tapahtumissa. Tiina on Piian apuna myös ruokatarjousten ja menuiden laatimisessa. Kun kaksi ahkeraa tekijää lyövät hynttyyt yhteen, alkaa ideat nousta pullataikinan lailla. – Piia etsi tekijää ja minä etsin muutosta. Olen tehnyt niin monta vuotta töitä yrittäjänä isolla intensiteetillä, niin koen, että tämä yllättäen eteen tupsahtanut työtarjous on aivan loistava. Katsotaan ja kehitellään, nyt haistellaan, mitä ihmiset toivovat. Wallila on aivan huikea paikka, jossa voidaan tehdä erilaista - Möljäänkin olen jo kehitellyt omaa leivosta ja näen tarjolla myös entisajan hiekkahentuset. Möljä Bakeryn verkkokaupasta voi tilata monenlaista suolaista ja makeaa, mutta on siellä sellainenkin osuus kuin: anna meille vapaat kädet, Tiina naurahtaa.
PIIA LÖYTYY keittiöstä aina kun on tarve. Yrityksessä työskentelee neljä henkilöä, ja talven mittaan kahvila on tarjonnut työhajoittelupaikan myös Poken opiskelijoille.
– Wallilan keittiö on minulle vielä vieras, mutta Tiina on tehnyt siellä töitä pitkään.
Tiina Autio kertoo, että Wallilan keittiössä voi valmistaa ruokaa ”vaikka tuhannelle hengelle”.
– Wallilasta löytyy kaupungin isoin tiskilinja. Yli sadan hengen juhlat valmistuu heittämällä, isossa keittiössä saa asiat hyvin järjestykseen, Tiina lisää.
Tämän kokoisessa kaupungissa yrittämisen suhteen pitää olla kärsivällinen.
rittää Wallilassa lounasta, mutta ajatus juhatilan kokonaisvaltaisesta pyörittämisestä alkoi kirkastua. Nyt on mahdollisuus tarjota asiakkaille avaimet käteen -periaatteella juhlia moneen lähtöön. Wallila taipuu juhlatilana moneen. Myös erilaiset kulttuuritapahtumat ja kokoukset voidaan toteuttaa - tai antaa tila käyttöön.
– Mun tosi iso haave on nostaa kulttuuritarjontaa, sillä onhan Wallilan historia täynnä erilaista kulttuuritoimintaa: konsertteja, laulu- ja musiikkileirejä. Näen rakennuksen taidenäyttelytilana.
TIINA AUTIO on pitkän linjan toimija. Hän valmistaa Cafe Möljä Bakeryn tuotteet.
– Heti ei pidä antaa periksi. Kun aloitimme Olennaisten kanssa pitämään Cafe Möljää, tiesin, että tähtäin pitää olla kaukana. Nyt alkaa olla pohjatyöt tehty, ja meidät on alettu löytää. Asiakkaita käy ympäri maakuntaa, Jyväskylästäkin. Myös vakiasiakkaita löytyy kuntarajojen ulkopuolelta. Olen sitä mieltä, että Tiinan mukaan tulo nostaa yritykseni profiilia. Ilman yksityistilaisuuksia ja omaa järjestettyä ohjelmallista toimintaa on täällä ihan turha yrittää kahvilaa pyörittää, pitkän linjan yrittäjät kertovat. – Pitää olla vähän hullu että lähtee tällaiseen. Eurot edellä on turha lähteä, siitä olisi ilo mennyt jo aikaa sitten. Tulevaisuutta en osaa ennustaa, mutta toivon, että yrittäjyydestä tulisi kokopäiväinen työ.
Marjo Steffansson
Wanha Asema on rakennettu vuonna 1898.
Wallila on upea juhlatila, josta löytyy myös majoitusta.
Kylämme sydän sykkii
6,50 € Alle 8 v - 3,30 € Kokoa mieleisesi aamiainen runsaasta valikoimasta!
2-vuotissynttärihulinat 30.3.-2.4.2026
Hylly+rekkipaikat alennettuun hintaan
2 vko 55€ (norm. 60€)
3 vko 80€ (norm. 90€)
4 vko 100€ (norm. 120€)
• Aarteenetsintää kaiken ikäisille (lahjakortteja myyntipaikkoihin ja kahvipisteeseen, pieniä herkkuja ym.)
Jouko Kinnunen on tehnyt pitkän päivätyön huoltoasemayrittäjänä viiden eri yhtiön väreissä. Hän on laittanut merkille, kuinka autokannan lisäksi myös ihmiset ovat muuttuneet.
Jouko Kinnunen kertoo syntyneensä pikkuiseen maalaisperheeseen, Reisjärvelle. Äidin ja isän lisäksi perunoita tosin keitettiin kahdeksalle lapselle.
– Olin lapsista neljäs. Työnteon makuun ei päässyt, vaan joutui, heti kun jotain kykeni tekemään.
Navetassa oli muutama lehmä, viljelyksiä muutaman hehtaarin verran ja pihapiirissä tiilitehdas, joka työllisti ihan jokaisen joka vain Kinnusen ruokakuntaan kuului. Jouko kertoo, kuinka moni Reisjärven julkinen rakennus on heidän tiilitehtaansa tiilillä noussut pystyyn tai verhoiltu.
– Heti kun oppi kävelemään, pääsi olemaan apuna. Tehtiin sitä mihin rahkeet riittivät: kannettiin lautoja ja nostettiin tiiliä hyllyille kuivumaan.
Uuniin sopi kymmenen tuhatta tiiltä kerrallaan. Kun uuni oli saatu täyteen, tiiliä poltettiin kolmisen viikkoa yhtä kyytiä. Kun omalta tontilta saatiin nostettua punaista savea, oli käsityö voimissaan.
– Isä oli kätevä käsistään, ja valmisti koneet joilla tiilet tehtiin, ja myllyn jolla savimassa jauhettiin. Työvaiheita oli monta, ennen kuin tiili saatiin valmiiksi ja markkinoille. Kouluhommat alkoivat omassa kylässä, kouluun oli matkaa viisi kilometriä. Kansakoulun jälkeen jatkui työnteko.
VUONNA 1969 pakattiin muuttokuorma määränpäänä Kinnula. Vanhemmat veljet lähtivät yrittäjiksi kirkonkylällä sijainneen Shellin autokorjaamo-huoltoasemalle ja sinne myös parikymppinen Jouko työllistyi.
– Äiti oli mukana yrityksessä. Koin, että oli pakko lähteä mukaan kun muutkin lähtivät. Siitä se minun huoltoasemapainajaiseni alkoi, eli siitä se ura urkeni, Jouko naurahtaa.
Kinnulan Shelliä pidettiin kuuden vuoden ajan, kunnes Evijärveltä löytyi uusi Shellin asema.
– Sisaruksista kaikki, jotka eivät olleet vielä lentäneet maailmalle tulivat mukaan.
Taas kului muutama vuosi ja sitten vaihtui Etelä-Pohjanmaa Kanta-Hämeeseen. Hämeenlinna olikin jo iso kaupunki.
– Otettiin vedettäväksi aika surkea Teboilin asema. Kun kaiken päälle tuli vielä ohitustie, joka vei liikennevirran mennessään, jäätiin paitsioon.
Pian öljy-yhtiön miehet tarjosivat paikkaa Keski-Suomesta. Tällä kertaa Kesoilin alle. Paikka oli hyvä ja asiakkaita ottava niin autojen kuin autossa matkustavien osalta.
– Ja niin me muutettiin Jämsään, Ysitien varrelle vilkkaaseen risteykseen vuonna 1979. Ajateltiin, että tässä on loppusijoituspaikka, kun omistaja vakuutteli, että saamme tehdä paikalla rauhassa ihan mitä vaan. Mutta kun hänen poikansa kasvoivat aikuiseksi, hän tulikin toisiin aatoksiin, ja meidän piti väistyä. Oltiin rakennettu asunnot ja kaikki. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin lähteä.
Olemme olleet viiden öljy-yhtiön hoteissa.
KUN LÄHTÖ ei ollut itsestä kiinni, tarjosi öljy-yhtiö paikkaa Mikkelistä ja Äänekoskelta. Mämmelle 1960-luvun puolivälissä rakennettua huoltoasemaa kuvattiin Suomen kauneimmaksi paikaksi tankata autoa ja vatsaa.
– Katsottiin, että tämä on vesistön ympäröimä, mukavan näköinen paikka. Otettiin riski, vaikka tiedettiin, että Mämmen Kesoil ei ollut taloudellisesti kovinkaan kannattava ollut. Me ollaan sellaisia, ettei kuljeta kravatti kaulassa, vaan ollaan mieluummin kädet öljyssä, niin päätettiin ottaa riski. Ostimme paikan itsellemme, kun kokemus osoitti, että lähtö voi tulla vaikka ei haluaisikaan. Vuodesta 1982 lähtien olisi voinut lähteä omasta tahdosta, ja tässä vain yhä ollaan. Tämä Mämmen Seo on meidän päätepiste.
Ennen Seo-asemaa ollaan nostettu myös Nesteen lippu salkoon. – Olemme olleet viiden öljy-yhtiön hoteissa.
Jouko kertoo, kuinka uuteen paikkaan on ollut aina mukava tulla yrittämään.
– Silloin on intoa ja suunnitelmia täynnä. Kun tulimme tänne, oli rakennus yksikerroksinen lättänä rakennus. Ollaan rakennettu yläkerta, halli ja asuintalo, eli rakentaa on saanut töiden lisäksi. Tehtiin 30 vuotta kahta tuuria, viikon jokaisena päivänä. Munkkitaikinaa on nostatettu, ruokaa tehty ja myyty polttoainetta. Kun korona tuli, päätettiin, että pidetään auki vain arkipäivisin.
Kun on saanut pitää viikonloput va-
paana, ei ole tullut katumapäälle. – Emäntä vallankin tykkää ihan hirveästi. Meillä on Viitasaarella mökki, ja meni 30 vuotta, että oltiin ensimmäisen kerran siellä yötä. Kun teki aamusta iltaan töitä, ei mökkeilylle jäänyt aikaa. Huoltoasematoiminta on muuttunut vuosikymmenten aikana. Jouko muistelee kuinka ennen juostiin kassalta tankkaamaan asiakkaiden autoja. – Nykyään ei huoltoasemilla huolleta autoja, mutta sen sijaan pidetään huolta asiakkaiden ruokahuollosta. Huoltohallissa on korjaamo, jota poikani Aki, kolmannen polven huoltoasemalainen huolehtii.
JOUKO ON menestynyt kasa-ampuja. Aseseppänä hän valmistaa itselleen kilpailu- ja harrastusaseensa. Kilpailu-ura alkoi 1990-luvulla, mutta metsästysharrastus alkoi jo pikkupoikana, kun pääsi kulkemaan isän ja isoveljien kanssa pienriistan perässä. Huoltoasemalta löytyy nurkkaus, jossa vitriineihin on laitettu näytteille hyllymetreittäin pokaaleja. Kasa-ammunta on laji, jossa ampumaaseella yritetään tietyiltä etäisyyksiltä saada laukaukset osumaan mahdollisimman lähelle toisiaan, pyrkimällä mahdollisimman pieneen osumakuvioon eli kasaan.
– Kilpailuhullutus kulki mukana parinkymmenen vuoden ajan. Tuli kuljettua kisoissa ympäri maailmaa, Amerikkaa myöten. Kasa-ammunnassa kiehtoo tarkkuus: kun ampuminen on kiinnostanut aina, niin miksipä ei sitten se, että ampuu niin tarkasti kuin vain pystyy.
Kun Jouko huomasi, ettei sopivia aseita ole tarjolla, hän päätti lähteä tekemään sellaisia itse.
– Ase valmistuu aivan umpiluusta alkaen, ainoastaa piipun rihlatun aihion otan muualta, ja teen kaiken muun itse. Aseita valmistuu aivan jatkuvalla syötölle toisille, välillä aivan ruuhkaksi asti tulee tilauksia. Olen kansakoulupohjainen aseseppä.
Kilpailumenestystä on tarttunut mukaan hyvien osumien myötä, mainittakoon nyt Euroopan mestaruus.
– Kisassa pitää olla skarppina, ja unohtaa kaiken maailman ilot ja surut. Taito ja erityisesti hyvä ase ovat menestyksen takeet, kun aloin valmistaa omia aseita, en ole muihin tarttunut. Minun aseissani on joitakin ideoita, joita ei muilla maailmassa ole: kun ase ladataan, ammutaan ja vedetään lukko taakse, tipahtaa hylsy alhaalta pois, kun yleensä hylsy lentää sivulta pois. Näin hylsy pysyy ehjänä ja tallessa ja sitä voidaan käyttää jopa satoja kertoja uudestaan. Amerikassa tälle yritettiin patenttia, mutta ei saaneet, kun olin valmistanut aseita näin jo monen vuoden ajan.
Jouko Kinnunen
s. Reisjärvellä 9.8.1949, asuu Mämmellä · yrittäjä, aseseppä · menestynyt kasa-ampuja · naimisissa, kaksi lasta, neljä lastenlasta
Rakastaa: elämää
Inhoaa: kaksinaamaista touhua
Henkilö: minä ite
Eläin: leijona
Paikka: mökki Viitasaarella
Kirja: Baskervillen koira
Elokuva: ne ovat hölynpölyä minulle
Ruoka: mämmi
Juoma: maito
Musiikki: tanssimusiikki
Motto: Ei kaikkia tänään, ehkä huomenna.
KUN KERRAN munkinpaistaja on jo mainittu, niin palataan aimo harppaus taaksepäin. Vaimo tarttui mukaan Evijärven aikoina. Naimisiin mentiin vuonna 1971, lapset syntyivät 1976 ja 1983. Yhdessä käytiin olemassa Ruotsissa saakka. – Tein tehtaassa auton osia ja vaimo teki oven lukkoja, parin vuoden ajan, kunnes öljyfirma sai houkuteltua takaisin Suomeen. Asuttiin hetki Seinäjoella, josta vaimo valmistui parturi-kampaajaksi ja minä kurssitin itseni autosähköasentajaksi Jalasjärvellä. Kun on nähnyt monenlaista maantiekiitäjää voi sanoa, että autokannan lisäksi myös ihimislaji on muuttunut. – Ihmisistä on tullut kärsimättömiä ja äreitä, sehän on toki luonnollista, kun matka katkeaa joko nälkään, vessahätään tai polttoaineen vähyyteen. Huomattiin vaimon kanssa, ettei niin sanottu oikea kotiruoka enää kelpaa, vaikka listalta löytyi toistakymmentä annosta, joita nenä kippurassa katsottiin. Kun nähtiin, ettei hommassa ole järkeä päätettiin lopettaa ruokahuolto. Se ei palaa enää takaisin, kun iso ketju, joka tarjoaa bonuksia vetää tiellä liikkujat puoleensa. On ihme, että tällaiset meidän kaltaiset huoltoasemat ovat vielä pystyssä, pienyrittäjyyttä arvostetaan juhlapuheissa, siinä kaikki. Katsotaan milloin me laitetaan jakkarat pihalle, tässä yrittäjälle polttoaineen myynnissä on niin paljon kuluja, että rinnalla pitää ymmärtää yrittää muuta, ainakin niin kauan kuin jalat liikkuu ja pää toimii. Eihän sitä ihminen osaa olla tekemättä yhtään mitään.
Teksti & kuvat: Marjo Steffansson
Mistä tulimme ja mitä saimme aikaan
Museo Väksyn perusnäyttely uudistettiin ja näyttelyn nimi on Mistä tulimme ja mitä saimme aikaan. Väksyn talkoolaiset ovat hakeneet vastausta kysymykseen vuoden vaihteesta lähtien.
sekä äitinsä Liisa, joka huolehti taustalla maailman parhaiden keihäänheittäjien ruoka- ja vaatehuollosta.
Väksyn puheenjohtaja Satu Auvinen kertoo, että näyttelyn uudistaminen oli suurempi urakka kuin museomaallikot osasivat kuvitella.
– Luulimme, että olisimme saaneet näyttelyn auki tammikuun aikana, mutta tämä olikin yllättävän iso urakka. Kiitos kaikille, jotka ovat meitä auttaneet, ja suuri kiitos Kinnusen perheelle ja Veikko Pelliselle, ja erityisesti kiitos kuuluu talkooväelle, Satu Auvinen kiitteli.
Näyttelyssä on monta vetonaulaa: ensimmäisen maininnan ansaitsee ensimmäiset palkinnot, nimittäin Kimmo Kinnusen keihäänheiton MM-kultamitali sekä isänsä Jorma Kinnusen kokonainen mitalikavalkadi. Mitaleja ei ole liiemmin ollut nähtävillä viime vuosientai jopa vuosikymmenten aikaan. Näyttelyn avajaisiin saapui Kimmo Kinnunen
– Mitalit ovat maanneet laatikossa ja ovatpa ne olleet myös mieluisia lasten leikeissä, Kimmo Kinnunen velmuilee ja esittelee Urho Kekkosen isälleen Jormalle antamia pokaaleja.
KYLÄSUUTARINA toiminut Onni
Närhi (s.1899) tunnettiin Sumiaisissa keksinnöistään. Hänen käsissään syntyi erilaisia puutöitä, jotka ovat täynnä pienen pieniä yksityiskohtia. Eläkepäivillä syntyi myös Väksyn museosta kodin saanut ”Savupirtin väkeä” -nimeä kantava vekotin.
– Saimme tämän Rautionmäeltä Veikon Museosta tänne näytteille. Veikko on luvannut tulla korjaamaan sitä, jotta pääsemme esittelemään kuinka se toimii. Vekottimen alla oleva mekanismi sisäl täen kuminauhakoneiston, vaatii ym
märrystä, jotta se saadaan toi mintaan, Satu Auvinen naurah taa.
Melkoinen toimintavimma alkaakin kun pääsee kammesta kääntämään: yksi kehrää, toinen takoo, kolmas pyöräilee, neljäs sahaa, viides pyörittää myllykiveä.
JORMA KINNUNEN tunnettiin myös metsästäjänä. Hänen ampumansa karhun talja sekä kallo ovat päässeet Katvelankadun museoon. Näyttely muistuttaa, että elämä seudullamme on alkanut eräkaudelta ja savutuvista.
– On myös oravan ja kärpän nahko-
Maailmanmestari Kimmo Kinnunen toi hänen ja isänsä Jorman palkintoja näytteille. MM-kultamitali on harvinaista katsottavaa.
Yhdessä huoneessa voi kurkistaa koululuokkaan, ja ihailla muun muassa minun tekemää vohvelikangaskirjontaa, Markku Auvinen naurahtaa.
Perusnäyttely on suurelta osalta uudistettu kokonaan. Nyt pääsee näkemään miltä Kirppulan talo näytti 1800-luvulla, sehän oli paikka jossa Akseli Gallen-Kal-
8.4. ilmestyvän ÄKS lehden aikataulumuutokset:
Ilmoitusvaraukset viim. ma 30.3. Ilmoitusaineistot viim. ti 31.3. klo 10
ÄKSÄN VÄKI TOIVOTTAA OIKEIN MUKAVAA PÄÄSIÄISTÄ!
ÄKS LEHDEN JAKELUPISTEET
ÄKS LEHDEN JAKELUPISTEET:
Äänekoski: Citymarket, S-Market, Tarvikekeskus
Suolahti: K-Supermarket Suosikki, S-Market
Sumiainen: Kyläkauppa Voikukka
Konginkangas: Neste Lintulahti
Marjo Steffansson
Paasto
kirkastaa ajatuksia
Paaston aika on loppusuoralla. Luterilaisuuteen ruokapaasto ei juuri kuulu. Sen sijaan moni pohtii paastoviikoilla ajankäyttöään ja tottumuksiaan. Puntarissa voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median käyttö ja suhde toisiin ihmisiin.
Paaston aikana voi yrittää olla huolehtimatta asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Sen sijaan voi pyrkiä olemaan läsnä tässä hetkessä, Aino Lepänjuuri sanoo.
- Voisin vähentää sen seuraamista, mitä ikävää maailmassa ja ympärillä tapahtuu. Eikä seurata negatiivisia kommentteja julkisessa keskustelussa esillä olevista asioista. Olenkin rajoittanut esimerkiksi uutisten lukemista. Huolenkannon sijaan voi katsoa enemmän sitä, mikä on hyvää, Aino pohtii.
Hänen muita paastotavoitteitaan ovat tasapainon hakeminen toisten huomioimisen ja omilla ehdoilla elämisen välillä sekä huomion suuntaaminen keväisen luonnon pieniin ja suuriin ihmeisiin.
– Luonto hoitaa mieltä. Kevät on lempivuodenaikani.
Paaston aikana voi myös opetella kannustamaan sekä antamaan ja ottamaan vastaan positiivista palautetta. Myös paljosta puhumisesta voisi paastota.
– Että sen sijaan kuuntelisi enemmän toista ihmistä, kevättä ja itseäni.
Ainon mukaan paastotavoitteiden ei tarvitse olla vaikeita, eikä niiden eteen tarvitse kohtuuttomasti pinnistellä; ylipäänsä elämän ei tarvitse olla niin vakavaa.
– Paastotavoitteista on hyvä kuitenkin olla tietoinen.
Aino on kauan sitten kokeillut myös ruokapaastoa. Seitsemän paastopäivää opettivat arvostamaan pieniä iloja.
– Miten hyvää voi olla näkkileipä! Miten ihania makuja meillä on!
Paastoviikot voisivat merkitä luopumista joistakin asioista. Mitä paasto voi antaa pysyvämmin elämään?
– Ehkä uusia tapoja, avoimuutta elämälle. Sen näkemistä, mikä on oleellista ja tarpeellista. Turhista painolasteista voi yrittää luopua.
PAASTO ON YHTEISIÄ ASKELIA
Hillevi Suutala liittyy paastossa ikiaikaiseen perinteeseen.
– Asun vanhassa talossa ja olen osa ketjua, jossa edeltävät polvet ovat kulkeneet näistä ovista ja katsoneet näistä ikkunoista. Paastossakin kuljen toisten jalanjäljissä. Sekä minä että taloni tarvitsemme aika ajoin tyhjentämistä ja oleellisen etsimistä.
Viimeiset vuodet Hillevi on ollut paljon menossa ja viettänyt aikaa autossa. Matkat ovat puheluita, pysäkkejä, kirjojen ja radion kuuntelua.
– Tämä on seurausta siitä, että elämääni on tullut lisää ihania isoja ja pieniä ihmisiä. Oman vanhempani voimien vähetessä avun tarve lisääntyy ja keskustelumme käyvät yhä lyhyemmiksi, harvojen sanojen merkitys korostuu.
Suutala haluaa pysähtyä hetkiin ja kanssakäymiseen niin ihmisten kuin luonnon kanssa. Hän tarvitsee aikaa hiljaisuuteen, rukoukseen, kuvaamiseen ja kirjoittamiseen, jotka lähes huomaamatta jäävät muiden asioiden jalkoihin.
– Helposti välillä sujahdan keskustelemaan puolella korvalla ja keskittymättä. Tai uppoudun pitkäksi aikaa kuuntelemaan kirjaa, juuri nyt Anni Kytömäen Mirabilista tai vaikkapa katsomaan kiinnostavaa ohjelmaa, kuten dokumenttisarjaa Suomalaisesta muotoilusta. Ympärillämme on tarjolla niin monenlaista antoisaa ja mielenkiintoista.
Paaston aika osuu kevääseen. Sillä on vahva viesti.
– Keväällä lumi, tuuli ja sateet pesevät luonnon, karsivat tarpeetonta. Paaston aika muistuttaa samasta. Ohjaa katsomaan itseäni ja arvioimaan omia valintojani, ajankäyttöäni, etsimään oleellista.
- Haluan pysähtyä, niin että näen kasvun luonnossa. Luonto on meille annettu, sen monimuotoisuus ja herkkyys. Se on suuri lahja.
PAASTO PÄHKINÄNKUORESSA
›› Paastonajat edeltävät suuria juhlia, joulua ja pääsiäistä.
›› Paastoamiseen liittyy omastaan luopuminen, ”tyhjentyminen”, jolla tehdään tilaa Jumalan lahjojen vastaanottamiselle ja jakamiselle.
›› Paastoamisen esikuvana on Jeesus, joka valmistautui omaan tehtäväänsä rukoilemalla ja paastoamalla ruuasta.
Paastonajalla on useita tavoitteita, esimerkiksi:
· ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan sekä haluaa palata täyttämään Jumalan tahdon
· ihminen tutkistelee Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa
· ihminen pyrkii myös kasvamaan yhä vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.Paastota voi pidättäytymällä jostain omasta hyvästä siten että jää aikaa ja tilaa osoittaa lähimmäiselle rakkautta.
›› Ekopaastossa rohkaistaan kokeilemaan kohtuutta ja vahvistamaan luontosuhdetta. Ks. Ekopaasto - Evl.fi
Paaston aikaan moni suuntaa katseen heräävään luontoon ja sen pieniin ihmeisiin.
HYVÄ PAIMEN
Raamatun kertomuksista tutuin monelle on kertomus hyvästä paimenesta, joka vartioi ja pitää huolta jokaisesta laumansa lampaasta. Tarinan paimen on Jeesus, joka pitää huolta ja puolustaa laumaansa, siis meitä, ja kutsuu luokseen. Tietoisuus, että on aina tervetullut takaisin lauman suo-
KASTETUT: Adeliina
jaan, on lohduttava ja armollinen ja olet hyväksytty sellaisena kuin olet. Tämän päivän kaoottisessa maailmassa eksyneitä ja lohduttomia on paljon ja jotenkin usko, että joku etsii sinua ja tarjoaa suojaa ja ottaa takaisin laumaan tuntuu epätodelliselta. Usko horjuu ja onhan ymmärrettävää, ettei ihmismieli ymmärrä kaikkea ympärillä olevaa. Vihamielisestä vastakkain asettelusta saamme lukea päivittäin ja suurvalto-
Lilli Edith Amalia Virtanen, Väinö Aulis Juhani Ahven
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Torstaisin klo 18 hartaus seurakunnan Facebookissa.
KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS
TI 7.4.2026 KLO 18.00 Äänekosken seurakuntasali, Vellamontie 1a, 44120 Äänekoski
SURURYHMÄ on läheisensä menettäneille tarkoitettu vertaistukiryhmä, joka kokoontuu 6-10 kertaa puolen vuoden kuluessa. Seuraava Sururyhmä alkaa ke 15.4. Kokoontumispaikka ja kellonaika määräytyy ryhmäkohtaisesti. Ilm. 8.4. mennessä seurakuntatoimistoon P. 050 438 9357 (ma-to klo 9-12). Lisätietoja Susanna Haliselta 040 726 3519.
PÄÄSIÄISVAELLUS su 29.3. ja ma 30.3. Äänekosken seurakuntakeskuksessa (Vellamontie 1a). Opastetut kierrokset alkavat klo 18, 18:30 ja 19 Vaelluksella käydään lavasteissa näytellen ja vuorosanoin läpi pääsiäisen keskeiset tapahtumat.
MUSIIKKIA
Su 29.3. klo 15 Konginkankaan kirkossa (Kirkkotie 5) Kohti kevättä -konsertti, Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro. Liput ovelta, aikuiset 15 €, lapset ilmaiseksi.
Ma 6.4. klo 15 Äänekosken kirkossa (Vellamontie 1a) Kansainvälinen pääsiäiskirkko. Orkesteria johtaa Tuomo Mustonen.
Monday 6th April at 3 p.m. International Easter Service at Äänekoski Lutheran Church (Vellamontie 1a). Orchestra conducted by Tuomo Mustonen. Welcome!
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa. Gospelryhmä torstaisin klo 17.30 srk-kodissa. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9–11, muulloin ajanvarauksella p. 050 400 6745.
Su 29.3. klo 15 Kohti kevättä -konsertti, Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro kirkossa. Liput ovelta, aikuiset 15 € ja lapset ilmaiseksi.
Ma 30.3. klo 18 Hiljaisen viikon maanantain iltakirkko, saarnaa Lassi Launonen Rauhanyhdistyksestä, Lampinen, Maiju Kovanen.
Ti 31.3. klo 16 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri parillisen viikon tiistaisin klo 16 srk-kodin toimistosiivessä.
To 2.4. klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, Summala, Janhonen, gospelryhmä.
Pe 3.4. klo 15 kirkossa Kristuksen kuolinhetken rukoushetki, Tourunen, Kurtti.
Su 5.4. klo 13 Pääsiäisen messu kirkossa, Porkola, Janhonen. Marie Finne laulaa.
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Klo 9 hartaushetki. Huom! Ke 25.3. Seniorineuvolan vastaanotto aamupuuron aikana Kotipesässä.
Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 040 726 3519.
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodin Kotipesässä.
To 26.3. klo 16 Ilosanomapiiri srk-kodin Kotipesässä. Tutkimme Raamattua Mailis Janatuisen Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Su 29.3. klo 13 Palmusunnuntain messu kirkossa, Summala, Niskala.
Ke 1.4. klo 18 Hiljaisen viikon keskiviikon iltakirkko kirkossa, saarnaa Ville Niemi-Korpi Rauhanyhdistyksestä, Hintikka, Janhonen.
To 2.4. klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko kirkossa, Tourunen, Maiju Kovanen.
Pe 3.4. klo 13 kirkossa Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, Summala, Janhonen, Sumiaisten kirkon musiikkiryhmä.
Su 5.4. klo 13 kirkossa Pääsiäisen messu, Tourunen, Niskala, Suolahden kirkkokuoron miehet laulavat.
Ke 8.4. klo 9 Kuulolähipalvelua srk-kodissa aamupuuron yhteydessä. Palvelu sisältää tietoa kuuloasioista, kuulolaitteen puhdistusta ja pattereiden uusimista. Liisa Ikonen Kuuloliitosta.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa. Kirkkokuoro torstaisin klo 16.30 srk-salissa. Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talon neuvotteluhuoneessa.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665.
Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa maanantaisin klo 18.
jen johtajat hakevat ymmärrystä ja oikeutusta toimilleen. Mikä saa meidät hyväksymään tämän? Olemme hiljaa ja päivittelemme kun katselemme hävitettyjä kaupunkeja ja asuinalueita. Meidän siskomme ja veljet ovat siellä epätoivon keskellä ja viha saa valtaa. Koston kierre on valmis. Nyt rukoilkaamme Paimenelta voimaa ja viisautta heille, jotka tekevät töitä rauhan ja sovinnon eteen. Luo heihin vahva henki, jotta saadaan
maailmastamme tasa-arvoisempi eri uskontojen ja kulttuurien välillä, ymmärrystä, rakkautta ja toivoa huomisesta. Hyvä Paimen, kanna maailmaa kädelläsi ja suojele meidät pahalta.
Sinikka Rautiainen Äänekosken toimintaryhmä
KUOLLEET: Veikko Emil Tourunen 93 v., Pirkko Aulikki Pekkarinen 90 v., Anja Irmeli Kumanto 89 v., Eila Onerva Huovinen 84 v., Anja Inkeri Kokko 82 v., Jouko Tapio Kumpulainen 79 v.
Gospel-jumppa tiistaisin klo 17 srk-talossa. Jumppaa ohjaa Riina Anttila.
Su 29.3. klo 10 Palmusunnuntain sanajumalanpalvelus kirkossa, Summala, Niskala.
Su 29.3. klo 15 Sanan ja rukouksen iltapäivä srk-talossa, Montonen ”ristin juurella”. Kahvi/teetarjoilu.
To 2.4. klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, Hintikka, Niskala, gospelryhmä.
Pe 3.4. klo 10 kirkossa Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus kirkossa, Hintikka, Niskala, kirkkokuoro.
Su 5.4. klo 10 kirkossa Pääsiäisen messu, Tourunen, Niskala, gospelryhmä.
Ke 8.4. klo 11 Keskiviikkolounas srk-talossa. Tarjolla kaalikanapelti, perunamuussia ja salaattia, jälkiruoka ja kahvit. Lounaan tuotto, 5 €/annos, Yhteisvastuukeräyksen kautta vanhusten auttamiseen. Ruokailun jälkeen esitellään Eläkkeensaajien toimintaa, mukana Eino Jämsen. Lounaat kustannetaan Lunkin testamenttivaroin.
To 9.4. klo 13-14 Kuulolähipalvelua srk-talossa, lisätietoja Leenalta p. 040 595 2659
ÄÄNEKOSKI
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–10 srk-keskuksessa ja aamuhartaus kirkossa klo 8.30.
Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 17 srk-salissa Kirkon Olkkari avoinna ma ja ti klo 11–14, os. Sammonkatu 2, Äänekoski. Ruokapankki avoinna ke ja pe 9-11.30. Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, muina aikoina ajanvarauksella p. 040 502 5481.
Ke 25.3. klo 17 Lähetyksen rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa.
To 26.3. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiesten kokoontuminen Kirkon Olkkarissa.
To 26.3. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
To 26.3. klo 18 Miesten saunailta Laajaniemen leirikeskuksessa. Yhdessäoloa saunan, Sanan ja pienen iltapalankin merkeissä.
Pe 27.3. klo 11.30 Diakoniatyön asiakkaille yhteisöruokailu. Ilm. Marjut diakonille p. 040 502 5481 saman viikon maanantai iltapäivään mennessä.
Pe 27.3. klo 17 Kohtaamispaikka Kirkon Olkkarissa. Illassa kahvittelua ja iltapalaa, rentoa olemista, musiikkia ja iltahartautta.
Pe 27.3. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa, os. Saarijärventie 441. Su 29.3. klo 10 kirkossa Palmusunnuntain messu, Lampinen, Janhonen. Messun aikana kerhohuoneessa pyhäkoulu lapsille.
Ma 30.3. klo 12-13 Päiviö Turtiainen laulattaa virsiä Kirkon Olkkarissa joka kuukauden viimeinen maanantai.
Ti 31.3. klo 18 Hietaman kirkossa Hiljaisen viikon tiistain iltakirkko. Toimintaryhmä, Tourunen, Kurtti. Ke 1.4. klo 13 Hietaman Toivoa naisille -pysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa, os. Saarijärventie 441. To 2.4. klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, Hannu Huttunen, av. Hannu Lehmonen, Kurtti. Pe 3.4. klo 10 kirkossa Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, Tourunen, Janhonen, kirkkokuoro. Su 5.4. klo 10 Pääsiäisen messu kirkossa, Porkola, Janhonen.
Ma 6.4. klo 10 kirkossa Toisen pääsiäispäivän messu, Summala, Janhonen, saarnaa Eero Katainen Rauhanyhdistyksestä.
Ma 6.4. klo 15 Kansainvälinen pääsiäiskirkko Äänekosken kirkossa. Pappina Jussi Summala. Musiikissa seurakuntalaisia Tuomo Mustosen johdolla. Rauhanyhdistys Lantelantie 32
La 28.3. klo 11 Lasten lauantai
Su 29.3. klo 16 Kodinilta
Su 5.4. klo 16 Pääsiäisseurat
Ma 6.4. klo 12.30 Pääsiäisseurat
LAPSET, NUORET, PERHEET
Päiväkerhohaku kaudelle syksy 2026-kevät 2027 on auki 1.-14.4. nettisivullamme: www. aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan. Päiväkerhot ovat ilmaisia ja niihin voivat hakea 2021–2023 syntyneet lapset. Päiväkerhoryhmien mahdolliset kokoontumispaikat: Äänekoski, Hietama, Sumiainen, Suolahti ja Konginkangas. Lisätietoja päiväkerhohausta antavat lastenohjaajat tai Kirsi Hintikka, kirsi. hintikka@evl.fi, p. 045-6575508. Ke 8.4. klo 9.30 Ei perhekerhoa Konginkankaalla ja Äänekoskella!
SUMIAINEN
SUOLAHTI
Anita Tuulikki Lindgren,
Rakkaamme Aaro Johannes LIIMATAINEN
s. 1.7.1948 Konginkangas
k. 18.2.2026 Konginkangas
Ei aukene tuttu ovi, ei saavu keinuun istujaa. Joka kuunteli säveltä tuulen, pihapuunkin sirkuttajaa. Sen istujan paikka on tyhjä, kotipihakin vailla kulkijaa
Kaivaten
Ritva Janne, Niina ja Pinja Venla ja Joonas Veljet perheineen Sukulaiset ja ystävät
Saappaat suuret ovenpieleen nojaa, niiden tarina valvottaa öistä kulkijaa. Lämpöinen mökki muistoja suojaa, ranta kaipaa sen hiljaista soutajaa. Laituri vielä askeleet sen muistaa, järvi hiljaisuutta nyt kuiskaa. Vaikka ovi nyt yksin tuulessa soi, sen ääni muistoihin taas tarinoi. Papan tytöt
13.5. Kahden keikka- karaokeyhteislaulut 20.5. Hemmottelupäivä - POKEn hiusalan opiskelijat 27.5. Historia-ajelu Äänekoivisto-KapeeSuolahti Kari Polle Perälän johdolla Verensokerin ja verenpaineen mittaus. Maistuvaa lounasta ja kahvit 3 euroa. Miesten 1 divisioona A
Tervetuloa mukaan!
Suolahden Kansantalo Sirpa Martins 040-7529943
6.5. Alueylilääkäri Keijo Lukkarinen ajankohtaisia kuulumisia terveyspalveluista ja Ääneseudun omaishoitajat ry
Suolahden Työväenyhdistys ry
Pieni, ylimmän 3krs YKSIÖ 24m2 Ei hissiä, ei parveketta. Kotakennääntie 6, Ä:ki. S-Marketin, lukion ja Poken lähettyvillä.
Puh. 040 565 0941
Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS
ti 31.3. klo 17.30
Suopungissa Riihijärvenkatu 2, Suolahti
SEURA- JA JÄRJESTÖPALSTA
kokousilmoitustarjouksia!
Marjut Parola marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Äänekosken Eläkkeensaajat ry Ulkoilupäivä Hiskinmökillä ti 7.4. klo 13.00 alkaen
Tarjolla kahvia, mehua, makkaraa ym. Tuuriin 5.5. lähtö klo 8.00 S-Marketin pysäkiltä, paluu n. klo 18.00. Junassa vaunu, johon on esteetön kulku. Hinta 40 €. Matka on avoin kaikille. Tied. ja sitovat ilm. 15.4. mennessä Seija-Liisa Suomi, puh. 040 777 3612
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Ilona avoinna arkisin klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Maanantaisin neulekahvila Ilonassa klo 12-14. Ma kuntosali liikkarilla klo 13.30-15. Suopungissa turinakahvila klo 9-11 tiistaisin. Alkulan kuntosalivuoro Ilonalla tiistaisin klo 12-13. Ti lautapelikerho klo 16-18! Keskiviikkoisin Puuroryhmä Juhanankuja 2 ke klo 9-10. Keskiviikkoisin Ilonassa karaokea klo 13. To vesijumppa klo 14 Vesivelhossa. Nuortenilta to klo 16-18 Ilonassa. Hyvinvointiryhmä torstaisin. Pe klo 13 askartelua. Lukion hävikkiruokaa jaossa arkisin klo 12.50. Omat rasiat. Kaupan hävikkiä jaossa keskiviikkoisin klo 9. Oma kassi mukaan! Ilmoittaudu!
Ilona suljettu pitkäperjantaina 3.4. Ja 2. pääsiäispäivänä 6.4. Tiistaina 7.4. jälleen avoinna normaalisti! Retki Matkukseen ke 29.4./20 euroa. Tulossa hevosvoimaa ryhmä 7.4 ja 4.5 ja 10.6./10 euroa kerta. Ilmoittaudu!
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522,
VUOKRATTAVANA
1-STEP MYLLYTYS SISÄLTYY HINTAAN! J
Säästä 22 Säästä% %
Saat kolmen operaattorin tarjoukset yhdellä kertaa!
Forter DrymaxX -naisten ja miesten kuoritakki ja -housu (130 ja 90 €) Ajatonta tyyliä vaihteleviin olosuhteisiin. Arjen ulkoiluun ja vapaa-aikaan.
9999
6999
Felis Low DX -naisten ja miesten kävelykengät (90 €)
Vedenpitävät matalat nauhalliset ulkoilukengät. Nopeasti kuivuva tekstiili vuori ja vedenpitävä DrymaxX® kalvo.
7999
7999
Felis Mid DX -naisten ja miesten kävelykengät (100 €)
Vedenpitävät matalat nauhalliset ulkoilukengät. Nopeasti kuivuva tekstiili vuori ja vedenpitävä DrymaxX® kalvo.
149
Speedcross 6 Gtx -naisten ja miesten maastojuoksukengät (170 €)
Kevyempi versio, jossa on vahvempi ja pitävämpi tuntuma maastoon ja ulkopohja, josta muta irtoaa nopeasti. Vedenpitävä kalvo.
verkossa tai varaa aika pyörän keväthuoltoon: niskanen.fi
149
Xa Pro 3D V9 GTX -naisten ja miesten maastojuoksukengät (170 €)
Vakautta, kestävyyttä ja tukea. Tämä polkujuoksukenkä on kestävä haasteellisimpiin seikkailuihin. Vedenpitävä kalvo.
