9.3.2011 oli päivä, joka merkittiin Äänekosken tiedottamisen historiaan, silloin nimittäin ilmestyi jokaiseen kotiin ÄKS. Kun sain ensimmäisen, painotuoreen lehden käsiini, niin olisinko uskonut, että vielä 15 vuoden päästä on lehtien ketju ollut katkeamaton.
Pisti miettimään. Olisinko uskonut? En osaa sanoa, osasinko sellaista edes miettiä, sillä tekemisen into oli pinnassa - ja on edelleen. Rakastan työtäni, rakastan kirjoittamista ja ihmisten tarinoiden kuuntelua, toki myönnettävä on, että raskasta on välillä ollut, kiitos postin, kiitos kovan kilpailun.
Jos uskoo omaan tekemiseen, on päässyt jo pitkälle. Aina olen uskonut, että ÄKS on se luettu ja odotettu lehti. Kun tähän vielä lisää verkossa käyvä lukijoiden kuhina, usko on erittäin kirkas. Kun vielä ropisee mukavaa palautetta ja ilmoittajaasiakkaat ovat uskollisia että tyytyväisiä, se auttaa jaksamaan ja jatkamaan. Olen siis erittäin kiitollinen, kun saan tehdä rakastamaani työtä!
ÄKSän varmasti luetuin juttu on niin sanottu X-henkilö. Olemme saaneet tuoda elämänmakuisia ihmisen tarinoita aivan alusta saakka. Jokaisella meistä on tarina kerrottavana, eli käytössämme on ehtymätön äänekoskelaisten sampo mistä ammentaa.
Itsenäiset lehdet alkavat olla Suomessa harvinaisia, kun suuret konsernit syövät tai ostavat pienet. Kun vielä maakuntalehtemme alkavat olla pureksittu kovin tasapaksuiksi, vailla paikallista identiteettiä oleviksi julkaisuiksi, on suunta huolestuttava.
Mediatutkija Ville Manninen pukee ajatukseni sanoihin: "Median monimuotoisuus on tärkeä yhteiskunnallinen aihe. Sivuuttamalla sen toimittajat tekevät yhteisölleen karhunpalveluksen ja sallivat huomaamattoman liu´un kohti entistä yksipuolisempaa mediaa. Se jos mikä on vaarallista demokratialle.”
Marjo Steffansson
10 kysymystä kirkkoherraehdokkaille
Tommi Lunttila 50 vuotta
Uusia tuulia
Marjut Parola on ÄKSän pirteä myyntipäällikkö, ja tuore osakas.
Äänekosken Kaupunkisanomat, ÄKS, on antanut lukijoilleen jo 15 vuoden ajan erilaisia näkökulmia, viihdyttäviä elämyksiä, tiukkaa faktaa sekä värikkäitä mielipiteitä. Se on huima saavutus, josta me täällä toimituksessa kipinöiden iloitaan.
Alkusysäys ÄKSän perustamiseen on yhä toimituksessa tekemisemme ykkönen: rakkaus kotiseutuun. Terävimmät särmät on jo hioutuneet, ja samalla huomattu, kuinka tärkeää on koettaa toimia positiivisesti ja ilolla. On onni ja ylpeys, että Äänekoski on eri taajamineen ja kylineen moniääninen paikka. Täällä on hyvä elää ja yrittää. Haluamme kiittää ihan jokaista ilmoittaja-asiakastamme näistä ensimmäisistä 15 vuodesta.
Toivomme että myös jatkossa voimme toiminnallamme edistää ja tuoda näkyväksi kaikkea äänekoskelaista tekemistä, koulutusta, päätöksentekoa, kulttuuria, urheilua ja yrittäjyyttä. Mikäpä siinä, sillä ÄKS on aidosti ainoa paikallinen, yksityinen julkaisu - meidän linjaamme ei määritä kukaan eikä mikään. Teemme asioita omalla, pirteällä ja ystävällisellä tavallamme. Parasta on se, ettei tekemisen intoa ole kukaan hillitsemässä. Journalismia voi tehdä monella tapaa, meillä se tapa ei ole klikkien metsästys tai ihmisten loukkaaminen ja vanhojen
turpeiden päivänvaloon kaivaminen. ÄKSÄN osakkeenomistajat ovat kaikki äänekoskelaisia tai äänekoskelaissyntyisiä, ja uskomme, että se kuuluu ja näkyy kaikessa tekemisessämme. Yhtiön osakkeet ovat olleet omissa, tutuissa ja samoissa näpeissä, mutta vuoden vaihtuessa mukaan tuli yksi uusi osakas, ÄKSälle tärkeä tekijä, Marjut Parola. Myyntitykkimme Marjut on toimituksessa se varsinainen ilopilleri - siitä pääsevät osalliseksi myös asiakkaamme, kun ”Markutti” soittaa tai tulee käymään.
Homma jatkuu entiseen malliin, vaikka grand old ladymme, Pirjo Hakkarainen, jää varsinaisesta jalkatyöstä osin eläkepäiviä viettämään, mutta jatkaa yhä toimitusjohtajana. – Minun päävastuullani on ilmoitusmyynti ja laskutus. Teen myös ilmoituksia ideoiden niitä yhdessä asiakkaan kanssa tai toiveiden mukaan, myyntipäälliköksi nimetty Parola kertoo.
Marjut on ollut äksäläinen jo 13 vuoden ajan.
– Olen yrittäjäperheestä, ja tehnyt aina myyntityötä. Tähänkin olen tullut töihin aina yrittäjäasenteella, se lienee
verissä. Mainosmyynti on haasteellista, kun kaupataan mielikuvaa eikä käsin kosketeltavaa tavaraa. Siinä piilee työn ihanuus. Tykkään työstäni aivan valtavasi, kun on kivaa olla mukavien asiakkaiden kanssa tekemisissä. Kokemuksesta tiedän, että ihmiset ovat mukavia kun heille on mukava, Marjut pohtii. Marjut on kiitollinen, kun on saanut oppia alan mestarilta, Pirjolta.
– Pirjo on minulle, niin kuin koko lehdelle, oikea äitihahmo. Nyt on tullut aika opetella uusi avaus päivään, kun olen päättänyt, että annan hänen juoda aamukahvinsa rauhassa ennen kuin soitan kuulumisia. Nyt on tullut hetki katkaista napanuora ja ottaa ohjat omiin käsiin, Marjut naurahtaa.
Marjut haluaa kiittää vuosien varrella tutuiksi tulleita asiakkaita ja toivottaa uudet tervetulleeksi.
– Lämmin kiitos kaikille! On ollut ilo olla viemässä yritysten ja yhdistysten tuotteita ja tekemistä näkyväksi ja samalla tehdä mielenkiintoista ja erilaista paikallista lehteä. Ollaan kuulolla - ota rohkeasti yhteyttä, toivottaa tuore myyntipäällikkö, ÄKSän osakas Marjut Parola.
Marjo Steffansson
Museo hyvissä käsissä
Ääneseudulta kotoisin olevat Matti Hintikka ja Vesa Tikander ovat avainhenkilöitä Olympiastadionilla toimivassa urheilumuseo Tahdossa.
Teijo Piilonen
Jos Ateneum, Kiasma ja Kansallismuseo on koluttu jo liiankin usein Helsinginreissuilla, kannattaa välillä poiketa vähän etäämmälle keskustasta Olympiastadionin kulmille. Sen kupeessa toimii urheilumuseo Tahto, jossa riittää nähtävää paitsi perusnäyttelyssä myös mielenkiintoisissa vaihtuvissa näyttelyissä.
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahtoon kuuluvat urheilumuseon lisäksi saman alan arkisto ja kirjasto. Tahdon johtajana toimii Sumiaisista lähtöisin oleva Matti Hintikka, joka tuuraa toimivapaalla kansainvälisissä tehtävissä olevaa Jukka-Pekka Vuorta.
– Lapsuuden kaksi tärkeää harrastustani Sumiaisissa olivat kirjasto ja urheilu. Olen ollut onnekas siinä, että sain yhdistettyä ne työurallani, Urheilukirjastossa ja tietopalvelussa pitkän uran tehnyt Hintikka sanoo.
Vesa Tikander ja Matti Hintikka ovat kantavia voimia urheilumuseo Tahdossa.
Latu yli aikojen – Suomen hiihdon historia.
MATTI HINTIKKA valittiin Tahdon vt. johtajaksi elokuussa, kun Jukka-Pekka Vuori siirtyi markkinointitehtäviin opiskelijaurheilun kansainväliseen kattojärjestöön.
- Vuonna 1986 aloitin teologian ja historian opinnot. Talvella 1990 näin Porthanian ilmoitustaululla ilmoituksen, jossa haettiin Urheilukirjastoon tietopalveluavustajaa. Siitä tämä tarina alkoi, Hintikka kertaa.
Ura on jatkunut samassa paikassa lähinnä juuri kirjaston ja tietopalvelun puolella. Sympaattisena ja sujuvapuheisena tunnettu Hintikka on nykyisessä johtajan tehtävässään ehtinyt isännöidä muun muassa presidentin puolisoa Suzanne Innes-Stubbia, joka tutustui museoon yhdessä Islannin presidentin Halla Tómasdóttirin puolison Björn Skúlasonin kanssa lokakuussa.
- Skúlason on jalkapallomies, joten Jari Litmasen näyttely kiinnosti häntä erityisesti, Matti kertoo.
Litmanen kärräsi viime vuonna museon käyttöön ainutlaatuisen valikoiman esineistöä uransa varrelta. Litmasnäyttely onkin yksi syy siihen, että viime vuonna Tahdossa oli ennätysmäärä kävijöitä, noin 55 000.
Toinen vetovoimatekijä on ollut Tahdon liikuntaseikkailu, jossa etenkin lapset pääsevät kokeilemaan eri lajeja.
- Olemme museo, jossa saa juosta, hypätä ja heittää, Matti sanoo. Liikuntaseikkailun ansiosta Tahto on saanut erityisen paljon nuoria asiakkaita.
Museossa on näytillä kohde, joka kiinnostanee erityisesti äänekoskelaisia: Jorma Kinnusen katkennut keihäs. Tarina kertoo, että 1970-luvun lopulla ”Jorkku” iski keihään nurmeen merkiksi pojalleen Kimmolle. Kimmo tälläsi keihään taivaalle, ja se osui lopulta mittatikkuna olleeseen keihääseen, joka murtui keskeltä kahtia.
MONIA HOUKUTELLUT Litmasnäyttely loppuu maaliskuussa, mutta huhtikuussa tilalle tulee kiinnostava ja tuhansia suomalaisia koskettava Jumppatytöt-näyttely. Se perustuu huiman suosioon saavuttaneeseen samannimiseen näytelmään, joka ennennäkemättömällä tavalla paitsi tuo esiin joukkuevoimistelun lieveilmiöitä myös kysyy aiheellisesti naisvoimistelun arvostuksen perään.
Tietopalvelun ja kirjaston puolella erityisasiantuntijana työskentelee Äänekoskelta kotoisin oleva Vesa Tikander. Hänet tunnetaan monien urheilukirjojen tekijänä ja myös yhtenä Suomen parhaista urheilutietäjistä. Äänekosken Sarjakuvaseura voitti Vesan johdolla viimeksi viime syksynä urheilutiedon SMjoukkuekilpailun.
rusteilla kuin Mattikin. – Pystyin yhdistämään täällä historian koulutukseni ja intohimoni urheiluun, siinä mielessä tämä on unelmapaikka.
Vesa tuli urheilumuseon palvelukseen vuonna 1995 ja on siitä lähtien viihtynyt talossa mainiosti, saman tyyppisillä pe-
Tikanderin ja Tahdon väen tuorein ponnistus on maaliskuussa ilmestyvä ja Urheilumuseosäätiön kustantama kirja
– On erittäin hienoa saada näyttely naisvoimistelusta. Laji on harrastajamääriltään Suomen suurimpia, mikä ei kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä näkynyt julkisuudessa, Hintikka sanoo. Hän kertoo, että juuri naisvoimistelijat alkoivat ensimmäisinä keräämään Tahdon kokoelmia 1900-luvun alussa muun muassa Anni Collanin ansiosta.
– Jumppatytöt edustaa upeasti juuri sellaista arvostuksen kulttuuria, jota haluamme Tahdossa tehdä ja tukea, Hintikka korostaa.
Matti Hintikka esitteli urheilumuseota presidentin puolisolle Suzanne Innes-Stubbille ja Islannin presidentin Halla Tómasdóttirin puolisolle Björn Skúlasonille. Kuva: Tahto
Kuulokojetta on paljon vaikeampi huomata kuin kuulonalenemaa. Kohtaa rohkeasti kuulonalenema nykyaikaisten kuulokojeiden avulla. Uusimman tekniikan ladattavat kuulokojeet vaimentavat tuhansia ärsyttäviä sivuääniä ja korostavat sensijaan ääniä, jotka haluat kuulla. Näin käyttömukavuus ja sen kuuleminen mitä haluat kuulla helpottuvat. Automaattinen ja tarkka mukautuvuus ympäröiviin ääniin helpottavat puheesta selvää saamista. Pitkä akunkesto takaa kuuntelun koko valveillaolo ajan. Mikäli koet kuulossasi alenemaa varaa aika vastaanotolleni kuulontutkimukseen ja autan henkilökohtaisesti miten voimme edetä. Kojesuunnittelu on aina yksilöllistä juuri omaan kuuloosi ja tarpeisiisi pohjautuen. Valikoimassani kuusi eri kojemerkkiä. Kojeet Sveitsiläisiä sekä Tanskalaisia. Laaja hintahaitari.
Ylipainehappihoito tukee unta, palautumista ja hermostoa.
Hoidot ja tutustuminen vain ajanvarauksella: P. 0400 722 146
Osta Isänpäivälahjaksi Kotiavun lahjakortti
P. 040 7195 361 aanekoski@kotiapu.fi Ilmarisenkatu 11, 44100 Äänekoski www.kotiapu.fi
Kotiapu ja Hoivapalvelu
p. 040 512 4405 Kauppakatu 19, Äänekoski
Hiustuotteita poistohinnoin!
Tommi Lunttila 50 vuotta
Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, yrittäjä, Tommi Lunttila täyttää 50 vuotta. Tänä vuonna hänelle sattuu muitakin pyöreitä tapahtumia, ja mikä onnellisin tapahtuma voikaan olla, kun edessä häämöttää häät!
Marjo Steffansson
Takana paljon muutakin kuin poliittista uraa, ja kun on energiaa ja ideoita täynnä, on edessä tulevaisuus, jossa päivät ovat täynnä työtä ja vaikuttamista.
Lunttila oli ensimmäisen kerran kunnallisessa päätöksenteossa vuonna 1998, kun hänet valittiin ympäristölautakuntaan kesken kauden.
– Vuoden 1999 vaaleissa avautui paikka valtuustoon, sloganilla: ”Älä ole kusi, äänestä kasi”, Lunttila naurahtaa upean kartanonsa juuri remontoidussa salissa. Poliittinen ura alkoi vauhdilla, kun hän sai ensimmäisessä valtuuston kokouksessa puheenvuoron kaupunginjohtaja Arto Lepistöltä.
– Arto kysyi salin nuorimman kommenttia, ja silloin ajattelin, että minun mielipidettäni kuunnellaan. Se oli hieno hetki, ja tykästyin vaikuttamiseen.
Seuraavien vaalien jälkeen minut valittiin kaupunginhallitukseen ja olen saanut olla sen pöydän ympärillä tähän päivään saakka.
Se on puolet tähänastisesta elämästä.
LUNTTILA SANOO, että on ollut etuoikeus olla mukana politiikassa ja edunvalvonnassa. Hän sanoo että politiikassa on mahdollisuus olla vaikuttamassa parempaan tulevaisuuteen ja siihen, että Äänekoski on entistä parempi paikka asua, elää ja yrittää.
– Kun äänestäjä antaa äänensä juuri minulle, koen, että olen ison vastuun alla ja haluan olla luottamuksen arvoinen.
Arvostus politiikkaa kohden on noussut, ja on huomannut kuinka kuuntelulla on tärkeä rooli.
– Kun osaa kuunnella täysin vastakkain olevia ajatuksia, osaa jo paljon. Jos minulle pystytään perustelemaan miksi veroja pitäisi laskea tai nostaa, on arvokasta kuulla miksi toinen ajattelee asiasta päinvastoin kuin minä. Kun ymmärtää toista, se alkaa ohjata myös omaa ajattelua. Päätökset eivät ole aivan mustavalkoisia koskaan, jos tehdään kompromisseja, jossa kumpikaan puoli ei ole tyytyväinen, niin onko se lopulta hyvä asia?
MAANVILJELYS ei tuntunut omalta. Kun kävi hetken tehtaalla töissä, alkoi
50-vuotias Tommi Lunttila oppii koko ajan uutta. Viimeisin uusi taito on vanhan kaakeliuunin purku ja pystytys.
Tässä tulevan päivänsankarin ensimmäinen upea uuni, joka sai sijansa täysin remontoidussa Paloniemen kartanossa.
Vaikuttamista, yrittämistä ja edunvalvontaa
traktorin koppi vetää puoleensa. Hän laskee olleensa maanviljelijänä tasan neljännesvuosisadan verran. – Kun isäni haki verottajalta ennakkopäätöstä sukupolvenvaihdokseen liittyviin kysymyksiin, avautui omat silmät. Verottaja hukkasi ennakkopäätökseen liittyvät paperit puoleksi vuodeksi ja ne löytyivät vasta viikkoa ennen kuin isä äkillisesti menehtyi. Sitten tuli päätös, että asiaa ei voi käsitellä, kun luovuttajaosapuoli on kuollut. Se tarkoitti sitä, että minun piti maksaa välissä yhdet lisäverot. Tajusin, että nyt olisi vaikuttamiselle paikka ja tämä kokemus toimi innoittajana lähteä mukaan etujärjestötyöhön. Pääsin mukaan MTK:n nuorten valiokuntatoimintaan ja Euroopan nuoriin tuottajiin ja komission nuorten viljatyöryhmään vuonna 2002.
20 vuotta sitten Lunttila valittiin MTK:n johtokuntaan ja vuonna 2013 MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi.
– Järjestö oli tuttu verenperintönä, sillä Pauli-isä ja Frans-pappa olivat mukana toiminnassa. Kun innostun asiasta, teen aina täysillä. Koen, että olen ollut epäpoliittinen henkilö etujärjestötyössä, sillä en ole halunnut ajatella maaseudun ihmisten elinkeinojen harjoittamista politiikan kautta. Olen kuunnellut mielipi-
teitä ja ehdotuksia, sillä mikään puolue ei voi määrittää mikä on hyvä asia maaseudun ihmisille.
Tajusin silloin, että politiikka on arvokasta ja tärkeää työtä.
LUNTTILA NÄKEE Äänekosken tulevaisuuden valoisana. Kun on pitkä matka takana ja hihaan tarttunut perspektiiviä isommista ympyröistä on sanoilla painoarvoa. – Uskallan väittää, että Äänekoskella on asiat hyvällä mallilla. Olemme maakunnan kakkoskaupunki, jossa teollisuus toimii hyvänä vipuvartena. Kun katsotaan tulevaisuuteen, näkyy uusia tapoja hyödyntää puuta ja saada sen myötä lisää työpaikkoja. Kun meillä on hyvät palvelut, terveet koulut, toimiva terveyskeskus, me pärjääämme kyllä. On selvä asia,
että leikkauksille on tarvetta, mutta onneksi olemme osanneet ennakoida asioita. Meillä on kunnossa oleva pohja.
KUN TOMMI LUNTTILAN pappa, talousneuvos ja maanviljelijä Frans IsoAnttila vietti syntymäpäiviään, oli onnittelijoiden jono Paloniemen tilan salista ulos saakka.
– Ajattelin silloin, että hän on todellakin ollut mukana päätösten teossa, ja että hänen teoillaan on arvoa. Tajusin silloin, että politiikka on arvokasta ja tärkeää työtä.
Lunttila ei juhli syntymäpäivänään siirtymistään elämän jälkipuoliskolle. Hän juhlii työn merkeissä koettaen saada viimeisimmän kaakeliuuniprojektinsa valmiiksi 17. maaliskuuta mennessä.
– Tarkoitus on, että synttärit vietetään, mutta myöhemmin. Olen kiitollinen, että olen saanut kokeilla monenlaista: olen ollut 30 vuotta yrittäjänä. Olen päässyt perustamaan eri alojen yrityksiä ulkomaanviennistä aina insinööritoimistoon ja kaikkea siltä väliltä. Olen myös ollut useiden eri yhtiöiden hallituksissa. Olen nauttinut joka päivästä, vaikka hankalia hetkiäkin on tullut koettua. Ne ovat tärkeitä, sillä niistä huomaa oppineensa eniten, Tommi Lunttila naurahtaa.
ASUMISEN JA KODIN PALVELUPALSTA
SAMMUTINHUOLTOA ÄÄNEKOSKELLA
• Paloturvallisuustuotteet
• Hiilidioksidintäytöt
• väestönsuojatarkastukset
Kotakennääntie 17, Äänekoski Avoinna sopimuksen mukaan, SOITA! p. 045 345 1525 posti@mohako.fi, www.mohako.fi
• Käytössämme on viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto
Jarmo 0400 542 560, Janne 0400 542 543, Kimmo 050 344 3243 Koukkuniemenkatu 16, Äänekoski
Keittiön ostajalle: Laminaattitasot veloituksetta
Työtasot tuovat keittiöön käytännöllistä laskutilaa ja tyylikästä tarjoilutilaa, mutta niillä on suuri vaikutus myös sisustukseen. Saat nyt keittiöpakettiisi laminaattitasot veloituksetta!
noblessa.fi/ajanvaraus
Terho Vuorinen
-VISA
15+15 kysymystä 15 vuoden takaa Äänekoskelta ja muualta
Vuonna 2011, kun Äänekosken Kaupunkisanomien eli ÄKSän taipale alkoi, Telluksella tapahtui muutakin – uskokaa tai älkää!
Mutta mitä? Tässä tietovisassa voi arvuutella tapahtuiko 15 vuotta sitten aa, bee, cee vai jopa dee. Oikea vastaukset sivulla 12.
Matkaan lähdetään tietysti ÄKSästä ja Äänekoskelta.
ÄKSän päätoimittajana aloitti
a) Tuomo Kumpunen
b) Tarmo Laaksonen
c) Tommi Mäkinen
d) Terho Vuorinen
Keitelejazzeilla soitti
a) Michael Jackson
b) Thomas Jefferson
c) David Jenkins
d) Wilco Johnson
Äänevoiman laitokselta
karkasi Kuhnamoon iso
määrä
a) dieselöljyä
b) lamppuöljyä
c) polttoöljyä
d) risiiniöljyä
Äänekoskelaislähtöinen
kirjailiija Pasi Lönn julkaisi nuortenromaanin
a) Harhaisku
b) Nyrkinisku
c) Sähköisku
d) Tietoisku
Äänekosken Teatterin ensiillassa nähtiin Reko Lundanin
kirjoittama
a) Aina joku ehtii
Kirjallisuuden Finlandiapalkinnon voitti
a) Eeva Joenpelto
b) Anni Kytömäki
c) Rosa Liksom
d) Sofi Oksanen
Euroopan kulttuuripääkaupunkeina toimivat Tallinna ja a) Helsinki
b) Oulu
c) Tampere
d) Turku
Suomi voitti jääkiekon MMkisojen finaalissa
a) Ruotsin
b) Saksan
c) Slovakian
d) Tshekin
Vihreiden puheenjohtajana aloitti
a) Ville Niemelä
b) Ville Niinistö
66-vuotiaana kuolleen Steve
Jobsin yritys oli
a) Adidas
b) Alibaba
c) Apple
d) Audi
Tšekissä 75-vuotiaana kuolleen
kirjailija-poliitikko Havelin
etunimi oli
a) Jaroslav
b) Petr
c) Radek
d) Václav
Valtavaa tuhoa teki myrsky, joka sai nimekseen
a) Asta
b) Kyllikki
c) Mauri
d) Tapani
27-vuotiaana kuoli muusikko
a) Oliver Bierhoff
b) Amy Winehouse
b) Aina joku eksyy
c) Aina joku emännöi
d) Aina joku epäilee
ÄKSän avausnumeron kannessa esiintyi koripalloilija
a) Dominica Rawlinson
b) Kenya Robinson
c) Paris Richardson
d) Vienna Ranson
Lukijat äänestivät kaikkien aikojen äänekoskelaiseksi
a) Anita Hirvosen
b) Jorma Kinnusen
c) Mikko Niskasen
d) Kalle Piilosen
Äänekoski täytti
a) 50 vuotta
b) 100 vuotta
c) 200 vuotta
d) 400 vuotta
Äänekosken kaupunginjohtajana toimi
a) Hannu Javanainen
b) Harri Kymäläinen
c) Heikki Rasilainen
d) Henri Savinainen
Eduskuntavaaleissa kansanedustajan 1. varasijalle ylsi äänekoskelainen
a) Mirka Tuononen
b) Mette Tuohimaa
c) Maisa Tuomola
d) Marke Tuominen
Huiman miesten jalkapallojoukkue
a) putosi Kakkoseen
b) nousi Veikkausliigaan
c) putosi Neloseen
d) ylsi Suomen cupissa neljännesvälieriin 1
M-real ilmoitti
lopettavansa Äänekoskella
a) hienopaperin valmistuksen
b) kartongin valmistuksen
c) sellun valmistuksen
d) vanerin valmistuksen
Liikenteeseen Suolahdessa palannut Heikki on
a) höyryveturi
b) ilmalaiva
c) panssarivaunu
d) proomu
SM-sarjassa pelannutta Huiman naisten koripallomaajoukkuetta valmensi
a) Marja Niemi
b) Mervi Nurmi
c) Minna Nummi
d) Mona-Lisa Niska
Teollisuuskadun valtavasta tulipalosta kärsinyt yritys oli
Euroopan lentoliikennettä vaikeuttanut tuhkapilvi oli peräisin
a) Islannista
b) Italiasta
c) Turkista
d) Venäjältä
Itsenäisyyden sai Afrikassa
a) Etelä-Sudan
b) Länsi-Afrikan tasavalta
c) Pohjois-Namibia
d) Väli-Somalia
77 henkeä Norjassa vaatineiden terrori-iskujen tekijä oli
a) Anders Behring Breivik
b) Henrik Aksel Bråten
c) Kristian Mikkel Bøhler
d) Sindre Aksel Borgen
Yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Etelä-Korean
a) Aseongissa
b) Bajinissa
c) Daegussa
c) Allen Ginsberg
d) Cole Porter
SUORITUKSEN ARVIOINTI
1. Merkitse ensin ikäsi:
2. Lisää siihen 10 pistettä jokaista väärää Äänekoski-kysymysten vastausta kohden.
Merkitse summa:
3. Kerro summa kengännumerollasi. Merkitse summa:
4. Lisää summaan 2 pistettä jokaisesta muun maailman kysymysten oikeasta vastauksesta.
Merkitse summa:
5. Jaa summa sukunimesi kirjainten määrällä.
Merkitse summa:
6. Vähennä summasta mukanasi olevan käteisen rahan määrä.
Merkitse summa:
7. Lisää lopuksi summaan kansa-/ peruskoulusi päästötodistuksen liikuntanumero.
Merkitse loppusumma:
8. Jos loppusumma on plussan puolella, on myös ilman lämpötila juhannuksena todennäköisesti plussan puolella. Jos loppusumma on miinuksen puolella, on Suomen valtio todennäköisesti velkaa vielä ensi joulunakin.
9. Jaa kokemuksesi tästä visasta lähimmälle ystävällesi puhelimitse. Älä jaa kyseistä puhelinnumeroa somessa.
10. Kerro tapahtuneesta rehtorille tai poliisille.
MUU MAAILMA
Matti Hintikka
Matti Hintikka
Syntynyt 1965 Keiteleellä. Muutti perheen kanssa Sumiaisiin vuonna 1973.
· Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon vt. johtaja elokuusta 2025 alkaen.
· Olympiastadionilla sijaitsevan Urheilukirjaston palvelukseen alun perin vuonna 1990.
· Aloitti teologian opinnot vuonna 1986. ”Minusta ei tullut pappia, kun näin Porthanialla ilmoituksen, jossa haettiin tietopalveluavustajaa Urheilukirjastolle.”
· Perhe: Rouva ja kolme aikuista lasta.
· Harrastukset: Internetin selailu, somekeskusteluiden seuraaminen ja kuntosali. Nopeat
Äänekoski vai Suolahti?
– Suolahti
Sumiaisten perinneruoista kuivakalakeitto vai lanttu- ja naurispuuro?
– Aina kalavaihtoehto
Järvistä Keitele vai Sumiainen?
– Keitele
Olympiastadion vai Eläintarhan kenttä?
– Stadion
Lauri Markkanen vai Kimi Räikkönen?
– Markkanen
Mikä on tärkein urheilukirjasi?
– Wolfgang Wünsche: Kilpakenttien sankarit – huippu-urheilun kuvahistoria (suom. Pentti Vuorio).
Sain sen joululahjaksi vuonna 1973, se oli urani alkupiste.
Kirjojen ja urheilun maailmassa
7-vuotiaana Sumiaisiin muuttanut Matti Hintikka huomasi, miten vahvat juuret hänellä on paikkakuntaan.
Teijo Piilonen
Olen syntynyt Savon puolella Keiteleellä. Isäni on pappi, ja hänen työpaikkojensa mukaan muutimme ensin Polvijärvelle, sitten Hankasalmelle ennen Sumiaisia. Aloitin Hankasalmella peruskoulun, mutta kun muutimme toukokuussa 1973 Sumiaisiin, kävin yhden kuukauden kansakoulua Sumiaisten Rantakoulussa.
Muistan sen toukokuisen päivän, kun Norontauksen Jarmo kävi hakemassa opettajan Keskisuomalaisen, josta katsoimme kuvaa Jarno Saarisen onnettomuudesta Monzassa. Se on yksi ensimmäisiä urheiluun liittyviä muistojani.
Minulla oli alkuun sellainen olo, että en ole sumialainen. Vasta myöhemmin huomasin, miten vahvat juuret minulla on sinne. Kun piirretään Sumiaisista harpilla ympyrä 15-20 kilometrin säteellä Äänekoskelle, Laukaaseen, Konnevedelle, niin kaikki esivanhempani ovat siltä alueelta.
Molemmat vanhempani ovat Konneveden Hänniskylältä. Molemmilla isoäideilläni oli juuret Sumiaisissa. Toinen oli syntynyt talossa joka tunnettiin Roopen mökkinä, toisen isoäitini mummola oli Syvälahden kylillä.
Martti Rautiainen oli isäni serkku, jonka kaikki sumialaiset tunsivat Roopena. Sotaveteraani, metsuri, sellainen kaikkien tuntema ja rakastama hahmo. Hän sai sinne aikanaan oman nimikkotienkin. 88-vuotias isäni asuu edelleen Roopentiellä.
KIRJASTO OLI minulle tärkeä paikka. Luin lehtiä ja lainasin aluksi kaikki lastenkirjat, sitten urheilukirjat ja myöhemmin aikuisten kirjoja. Kirjastonhoitajana oli Olli Hytönen, joka oli myös keihään-
heittäjä ja Suomen tilastossa muistaakseni seitsemäs vuonna 1950. Se tarkoitti sitä, että jos Suomessa ilmestyi urheilukirja, niin se oli kyllä pian saatavilla Sumiaisten kirjastossa.
Muistan kuin sain Urheilu-Niskasesta Adidas-jalkapallokengät vuonna 1974, vihertäväraitaiset Adidas Burnleyt. Velipojan kanssa ostettiin keltamustat NHLluistimet. Uudet maksoivat 110 markkaa, mutta teimme mielestämme hyvät kaupat kun saimme edellisen vuoden mallit 95 markalla. Ostimme ne omilla säästörahoilla.
Korkeushyppyurani huipentui siihen, kun kuudennella luokalla voitin koulun kisat tuloksella 131 senttiä. Tajusin että ei se riitä mihinkään, kun kuulin että Äänekoskella samanikäiset Jari Parantainen ja Antti-Pekka Nikula hyppäsivät kymmeniä senttejä enemmän.
Jääkiekossa saatiin joukkue, kun viisi ikäluokkaa (1963-1967) kasattiin yhteen. Sen kanssa pelattiin Koskelan Kiekkoa vastaan. Äänekoskella käynti oli iso juttu. Isällä oli iso Land Rover -maastoauto, johon käytännössä puolet joukkueesta mahtui varusteet päällä. Hävittiin muistaakseni 3-4, mutta meille oli iso juttu pärjätä niinkin hyvin. Ihan huikeaa oli se, että Sumiaisissa voitettiin kaksi ottelua, toinen jopa 6-0 tai 6-1.
Seiväshyppyä harrastettiin sekä kotipihalla omatekoisilla välineillä että urheilukentällä. Kerran oltiin hyppäämäs-
sä kentällä, ja pikkuveljeni Timo hyppäsi 180. Liikunnanohjaaja käveli ohi ja kysyi, paljonko rimassa on. Syksyllä huomattiin Sisä-Suomen Lehdessä otsikko: ”Timo ja Seija piirin parhaat”. Hän oli pistänyt sen tilastoihin, ja se oli KeskiSuomen piirin paras tulos siinä ikäluokassa.
KUN ALOITIN lukion Suolahdessa, historianopettajaksi koululle tuli Jorma Heiskanen, joka harrasti paikallishistoriaa, teki koulukirjoja ja kouluradiota, oli aivan eturivin historianopettajia. Hän sai minut kiinnostumaan entistä syvemmin historiasta, sillä kirjatieto ei riittänyt, vaan piti myös keskustella ja analysoida. Hän oli vaativa opettaja, joten monen kiinnostus taisi vähentyäkin.
Kirjoitin ylioppilaaksi 1984 ja kävin armeijan Kajaanissa. Sen jälkeen olin työllistämistöissä kunnan sosiaalitoimiston palveluksessa. Kiersin autolla syrjäkyliä, vein ruokaa vanhuksille ja auttelin kotitöissä. Muistan esimerkiksi KuppariAlman, Alma Laulaisen, joka asui Rautionmäen suunnalla. Sain kuunnella samalla sumialaisten kiinnostavia elämäntarinoita.
Toukokuussa 1986 minulle soitettiin Vantaan Hiekkaharjusta. Hiekkaharjuntie 9:n taloyhtiön puheenjohtaja haastatteli ja palkkasi minut sivutoimiseksi talonmieheksi. Hän oli kotoisin Sumiaisten Rautionmäeltä, joten se työpaikka taisi löytyä sumialaisuuden ansiosta. Olin toki käynyt sivutoimisen talonmiehen kurssin Jyväskylässä.
ÄITI KUOLI viisi vuotta sitten, mutta isä asuu edelleen Sumiaisissa. Siellä käydessä vietän isän kanssa laatuaikaa, käydään läpi paikkakunnan historiaa. Minulla on yhdeksän sisarusta, joista kaksi asuu seutukunnalla.
Vuodesta 2006 saakka sukumme on kokoontunut joka kesä Sumiaisten Veteraanipirtille. Se on edelleen yhtä hieno paikka kuin ennenkin: auringonlaskut kirkkoselän taakse näkyvät hyvin, ja vieressä on urheilukenttä. Urheilu on tärkeä harrastus suvun nuoremmillekin.
Kymmenen kysymystä
Toivotamme onnea kirkkoherrakisaan ja toivotimme iloa vastaamiseen.
Pyysimme myös selfien harrastuksen parista tai paikasta, joka on ehdokkaalle merkityksellinen.
Saimme vastaukset sekä kuvat, ja riemukkaista vastauksista päätellen ne on tehty ilolla.
Muistutuksena, että 11. maaliskuuta voi tulla tutustumaan kirkkoherraehdokkaisiin aivan nenätysten kun Äänekosken seurakuntakeskuksessa järjestettävään Hyvän mielen seurakuntailtaan.
1. Kasteella on sakramenttina erityisasema kirkon toimitusten joukossa. Tästä huolimatta pidän kovasti arvossa hautaan siunaamisia. On minusta erityisen arvokasta saada tukea ihmisiä heidän tilanteessaan menetyksen hetkellä ja luottamuksella jakaa heidän muistojaan läheisestään. Mukavimmat muistot toimituksista liittyvät siihen, että saa olla mukana yksilön ja perheen elämän eri vaiheissa. Tähän liittyvät parhaimmillaan matkan varrella olleet erilaiset toimitukset ja kaikki muu toiminta seurakunnassa, jossa on yhdessä saatu olla mukana.
2. Mielestäni seurakunnan tilojen pitää olla avoinna samaa sukupuolta olevien vihkimisille piispainkokouksen ohjeistuksen mukaisesti. Kirkkoherra vastaa siitä, että tämä toteutuu käytännössä.
Tästä mahdollisuudesta täytyy kertoa ihmisille.
5. Kirkkoherrana olisin ennen kaikkea luottamuksen rakentaja työyhteisössä ja luottamustoimessa, sekä suhteessa seurakuntalaisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.
6. Hyvä tekoni on, että toimin aina uudestaan Luojan eteeni johdattamissa tilanteissa ja ihmisten kanssa siten, kuin tahtoisin itseni ja minulle tärkeiden asioiden kanssa toimittavan. Tämä johdattaa vastuulliseen ja hyvään elämään.
7. Pienen, eksyksissä olevan ihmisen puolesta.
Kysymykset
1
Kerro, mikä on sinulle mieluisin kirkollinen toimitus ja miksi. Kerro mukava muisto kyseisen toimituksen tapahtumasta.
2
Mielipiteesi sateenkaariparien vihkimisestä Äänekosken seurakunnan tiloissa?
3
Lyhyt myyntipuheesi, jolla saat kirkosta eronneen tulemaan takaisin seurakunnan jäseneksi.
4
Kirkkoon on aina avoimet ovet, mutta kuinka sinä madaltaisit kynnystä tulla osallistumaan jumalanpalveluksiin?
5
Mikä olisi sinulle se tärkein tehtävä kirkkoherrana?
6
Jeesus korosti toisten auttamisen hyvettä. Mikä on sinun hyvä tekosi?
7
Kenen tai minkä puolesta rukoilisit juuri nyt?
8
Mikä on lehden ilmestymispäivän 11. maaliskuuta, saarnalle ajankohtaisin aihe?
9
Millaisena sinä näet Jumalan?
10
Jeesus on keskeinen hahmo kaikissa Uuden testamentin kirjoissa. Jos häntä ei saa mainita, niin kuka on sinulle Raamatun superhenkilö ja miksi?
3. Seurakunta tekee arvokasta työtä, joka puolella ympärillämme. Jäsenenä antaa tukensa seurakunnalle ja saa mahdollisuuden myös vaikuttaa yhteiseen työhön pienen ihmisen hyväksi. Seurakunnassa Kristus yhdistää ihmisiä ja kantaa eteenpäin arjessa, aina ajan rajan taakse. Tässä kannattaa olla mukana.
4. Tiedotuksen keinoin voi tehdä paljon. Ihmisten täytyy kuulla kutsu tulla yhteen. Henkilökohtainen kutsuminenkin on tärkeää, tähän voisi seurakuntalaisiakin kannustaa. Jumalanpalvelus pitää viedä myös lähemmäksi ihmisiä. Jumalanpalveluksia voisi järjestää fyysisesti lähempänä ihmisiä luovasti eri paikoissa. Jumalanpalvelukseen osallistuminen hyvin toteutetun striimatun jumalanpalveluksen välityksellä tulee olla aina mahdollista. Kaikki kun eivät fyysisesti pääse paikalle. Ehtoollisen saa pyydettäessä vaikkapa kotiinsa, jos ei pysty ehtoolliselle paikan päälle tulemaan.
8. Viikolla käsitellään edellisen sunnuntain aihetta ”Jeesus, pahan vallan voittaja”. Pahuutta esiintyy esimerkiksi arkemme syrjivissä rakenteissa. Ajankohtaisena näkökulmana naisten päivän ja Minna Canthin päivän välissä voisi olla kaikkien ihmisten välinen tasa-arvo.
9. Jumala on kaikkivaltias, kaikki on hänelle mahdollista. Kuitenkin hän pitää meitä pieniä ihmisiä niin tärkeinä, että tuli Jeesuksessa tänne maailmaan meitä varten. Jeesuksessa Jumala tuli lähelle ihmistä, ihmisen muodossa. Pyhässä Hengessä Jumala on läsnä seurakunnassa ja on jokaisessa kristityssä. Me saamme olla Jumalan työtovereita maailmassa ja toimia Kristuksen käsinä ja jalkoina toinen toisillemme.
10. Raamatun superhenkilöni voisi olla profeetta Joona. Joona on hyvin inhimillinen raamatunhenkilö. Joona noudatti Jumalan kutsua vastahakoisesti ja sai olla Jeesuksen ylösnousemisen esikuva, selvittyään ensin suuren kalan vatsasta.
Juho Hintikka
Marjo Steffansson
kirkkoherraehdokkaille
1. Kaste on vaan niin söpö, kaikki on silloin kaunista! Kristillinen sanomakin välittyy sellaisessa tunnelmassa kuin itsestään – niin ainakin minusta tuntuu. Pidän tärkeänä, että vanhemmat haluavat lapselleen enemmän hyvää, mitä itse voivat koskaan antaa. Kaste on juuri sitä eli uskon ja rakkauden suuri lahjapaketti suoraan kolmiyhteiseltä Jumalalta. Muistan, että olin saapumassa kastejuhlaan, kun pieni tyttö kipaisi vastaan ja innosti minua reippaasti: "Hei, tanssitaan!" Äiti kiirehti sanomaan, että kun häissä tanssittiin, tyttö luuli, että niin tehdään kaikissa kirkollisissa juhlissa.
2. Kuulostaa mahdollisuudelta, mikä ei ole keneltäkään pois, mutta joillekin harvoille se antaisi lisää hyvää. Suurin niistä on rakkaus!
3. Kirkollisveroalennus vuodeksi ja tulolahjana pieni lahjakortti lähikauppaan. Tervetuloa mukaan - ikuistenkin asioiden äärelle! Kirkkolaki antaa myöten veroalen, mutta sitä käytetään harvoin. Se on aina määräaikainen, mutta antaa silti kaikki jäsenen oikeudet. Sitä voi anoa kotitalouden tueksikin. Minusta se olisi mukava tervetulolahja! Lahjakortilla taas voi ostaa, mitä kokee tarpeelliseksi. On mahdollista, että ihminen, joka kokee huojennusta, haluaa löytää kirkosta muutakin hyvää, joka voisi tukea häntä arkisessa elämässä. Ehkä riparimuistot palaavat ja löytyy jälleen usko. Kokemukseni mukaan he, jotka löytävät tien takaisin kirkon yhteyteen, alkavat olla mukana toiminnassa ja tapahtumissa.
4. Tärkeintä on kohdata jokainen osallistuja ystävällisesti ja kunnioittavasti. Läsnäolossa ei koskaan mene aika hukkaan! Aloitusaika voi vaihdella viikonpäivän mukaan. Aina ei tarvitse olla pitkä kaava eli puhe voi olla lyhyt, eri tavoin luotua musiikkia, ehtoollinen kuljetettuna penkkiin. Toteuttajina voi olla useita seurakuntalaisia. Ruoka ja
kahvi maistuisivat. Paikkana voi olla myös kaunis alue luonnon keskellä tai tori kaupungilla. Jumalanpalveluksen voi toteuttaa myös vaelluksena ohjattua polkua pitkin.
5. Se yksi? Työyhteisön tukeminen, ohjaaminen, kannustaminen ja innostaminen. Jos työyhteisö ei toimi, oikein mikään muukaan ei toimi. Siksi johtaminen on tärkeää. Olen empaattinen ja tavoitteellinen, ystävällinen ja reipas. Selvitän vaikeat tilanteet keskustellen ja sopien, ohjaten ja määrittäen. Muutoin haluan olla myönteinen, kannustava ja innostava. Johtaminenhan käy turhaksi, kun kaikki toimii!
6. Se teki hyvää itselle: Ottolapsemme on nyt aikuinen. Jokaisella perheellä on oma rakkaustarina!
7. Nuorten työttömien puolesta, joilla on pieni toimeentulo ja vaikeus työllistyä. Heillä on oikeus tavallisen elämän alkuun - ja suureen toivoon!
8. Maailmanrauha. Tämän päivän historia on varsin traaginen ja ajattelin, että tämä suuri ja surullinen aihe sopisi siihen. Rauhattomuus maailmassa tuo helposti sisimpäänkin levottomuuden. Kristillinen usko voi rukouksen, musiikin ja Raamatun lohtusanojen kautta rauhoittaa mielen luottamaan Jumalan hyvään johdatukseen. Jeesuskin lupasi rauhan, jota maailma ei voi antaa. Kun maailmanrauha toteutuu, se antaa toiminnallemme vielä laajemmat mahdollisuudet kuin mielenrauha.
9. Jumala on armollinen Isä kuten tuhlaajapoikavertauksessa.
10. Maria oli rohkea nainen: nuori synnyttäjä, myös nuori leski ja nuoren aikuisen lapsensa menettänyt. Lopuksi hän oli alkukirkon aktiivinen jäsen eli poikansa Jeesuksen seuraaja.
1. Kaikki toimitukset ovat omalla tavallaan mukavia ja hienoja. Kun täytyy yksi valita, niin vastaan kaste. Kasteessa ovat läsnä kaikki Jumalan ihmeelliset lahjat, usein myös uuden elämän ihme ja paikalla olevien ihmisten ilo ja onni. Olin kerran kastamassa lasta, joka oli syntynyt jouluaattona. Paikalla oli myös kastettavan neljävuotias isoveli. Sukulainen kysyi isoveljeltä, että ”minä päivänä pikkuveli syntyikään?” Isoveli ei osannut vastata ja sama sukulainen jatkoi, että olikos se sen Jeesuksen syntymäpäivä. Milloin se Jeesus olikaan syntynyt? Minä seisoin alba päällä odottamassa kasteen alkua. Isoveli mietti hetken, mittaili sitten minua päästä varpaisiin ja kysyi: ”milloin sinulla siis on syntymäpäivä?”
2. Seurakunnan kaikkien tilojen avaaminen kaikille avioliittoon aikoville tai avioliiton kirkollista siunaamista pyytäville on minusta hieno asia. Rakkaus on yksi ihmeellisimmistä Jumalan lahjoista meille ihmisille.
3. Tämä on kutsu juuri Sinulle! Seurakunnassa on juuri sinun kokoisesi ja näköisesi aukko. Millaiseen yhteisöön sinä haluaisit kuulua? Olisiko seurakunta paikka, jonne voi tulla juuri sellaisena kuin on? Tämä kaikki on myös sinua varten. Kun kuulut kirkkoon, teet valtavasti hyvää joka kuukausi. Sinä voit siis saada oman paikan yhteisössä ja hyvän mielen arvokkaan työn tukemisesta.
4. Jumalanpalveluksissa pitäisi olla aidosti tilaa olla ja osallistua kaiken ikäisille ja kaikenlaisille ihmisille. Kutsuisin yhä enemmän ihmisiä toimimaan kirkossa. Jumalanpalvelus kun ei ole koskaan esitys eikä suoritus, vaan yhdessä koettua yhteyttä toisiimme ja Jumalaan. Jumalanpalveluksessa ei lopulta ole kysymys siitä, mitä me ihmiset teemme, vaan
siitä, mitä Jumala tekee. Myös erilaiset teemamessut voivat madaltaa kynnystä tulla kirkkoon.
5. Kirkkoherran tärkein tehtävä on olla muita ihmisiä varten. Olla työyhteisöä, luottamushenkilöitä ja jokaista äänekoskelaista varten auttaen, rohkaisten ja vierellä kulkien.
6. Nähdä ne tilanteet, jossa voin olla avuksi ja toimia toisten hyväksi.
7. Rukouksissani useimmiten ovat Suomen ja maailman lapset. Maailmalla sotien keskellä elävät ja monenlaisen hädän keskellä elävät lapset särkevät sydämen.
8. Nyt elämme paastonaikaa, syvintä valmistautumisen, katumuksen ja odotuksen aikaa. Valmistaudumme koko vuoden suurimpaan ja riemukkaimpaan juhlaan; pääsiäiseen. Jumala kulkee vierellämme joka askeleella, kärsimyksestä toivoon, surusta iloon ja kuolemasta elämään.
9. Minulle Jumala on turvapaikka ja vakaa kallio, pelastuksen, lohdun ja toivon tuoja.
10. Valitsin Mooseksen Raamatun superhenkilöksi, koska hänen tarinansa kertoo paitsi Jumalan ihmeellisistä teoista niin myös Mooseksen vakaasta luottamuksesta Jumala huolenpitoon. Se on tarina myös yhteisön suuresta voimasta, siitä, miten ihmiset selviävät rankoistakin ajoista yhdessä. Mooses jaksoi sitkeästi suorittaa oman tehtävänsä luottaen Jumalan apuun ja rohkaisuun.
Pirkko Hänninen
Laura Laitinen
Terhi ja Marimekko
Kaikki keski-iän ylittäneet ja monet keski-ikäisetkin miehet muistavat vielä Terhin.
Terhi-perämoottoreita valmistettiin Jyskän tehtaalla vuosina 1959 – 1979. Terhi oli oikukas ja huikentelevainen. Terhillä oli oma tahto. Joko se ei lähtenyt käyntiin tai se sammui kesken matkan. Slogan kuului: Terhi vie, tuuli tuo. Siksi Terhistä kehittyi haastava taistelupari bensantuoksussa viihtyvälle suomalaiselle miehelle. Terhi oli enemmän arvoituksellinen elämänkumppani kuin epäluotettava perämoottori. Lukuisat olivat ne Keiteleenkin rantojen tuvat ja olohuoneet, joissa talviaikaan purettiin raivopäänä Terhi osiin ja koottiin se
tokeskuksen mukaan muun muassa avioerojen määrä nousi Terhin viimeisinä valmistusvuosina jo yli kymmenen tuhannen.
Teki mieli olla vain hiljaa ja kävellä unikkokuosin perässä päätään nyökytellen, ettei tule sanomista.
Myös Marimekko on aina edustanut modernia suomalaisuutta parhaimmillaan, vaikka se syntyi aikana, jolloin oli saatavilla vain irtomaitoa. Marimekko ei tarjonnut vain keinoja verhota kehoja, vaan se oli 1950-luvun
Marimekon rooli suomalaisen naisen vapauttajana 50-luvulla olikin kiistaton. Vaatteiden oivaltavat leikkaukset ja värikkäät kuosit saivat naisen hengittämään vapaasti. Hän uskalsi vihdoinkin olla korsetista vapaa oma itsensä. 60-luvun alussa miehille suunniteltu Jokapoika-pakkopaita teki päinvastaisen tempun miehille. Se oli ahdistavampi kuin armeijan peltipaita. Se kutisti ja mykisti miehen. Teki mieli olla vain hiljaa ja kävellä unikkokuosin perässä päätään nyökytellen, ettei tule sanomista. Yhteiskuvassa nainen unikossaan ja mies raidoissaan olivat kuin Hyancinth ja Richard Bucket. Siinä oli pokassa pitelemistä.
Yhteistä Marimekon vaatteille on kautta aikain ollut niiden ajattomuus ja kestävyys. Ne kulahtavat edelleen hitaasti samaa matkaa kantajansa ja hänen ehdottomien mutta aikansa eläneiden mielipiteittensä kanssa. Marimekko sisältää aina myös asukoodin, joka on helppo avata. Kun istut kekkereillä Marimekko-kuosisen kanssa samaan pöytään, tiedät, mistä kannattaa keskustella
Rakkaamme
Irmeli Elisabet LAHTI
s. 29.9.1950
k. 30.1.2026
Vaikka tiemme erkani päällä maan, jäi meille muistojen silta.
Sillä sillalla kanssasi olla saamme, joka ainoa päivä ja ilta.
Ikävöiden
Jukka
Janne ja Katri
Tiina ja Matti
Minna ja Mika
Susanna ja Tero
Sukulaiset ja ystävät
Joka hetkistä ajoilta lapsuuden ja kaikista päivistä jälkeen sen.
Sinua kiittäen mummo
Lastenlapset
Mummo kulta tähtiin sulle vilkutamme.
Kuule siellä taivahassa, mummo sua rakastamme
Isomummoa muistaen
Jade ja Frida
Emilia ja Simeon
Oliver
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
RIESKAA JA
RUISLEIPÄÄ
Työurani parhaan ja ainoan lähiesihenkilön ja minun tapani tehdä saarnaa on erilainen: pomon saarnat ovat valmiina hyvissä ajoin, minun vasta sunnuntaiaamuna. Tuttu näky suntioille on se, kun istun vielä sakastissa tekemässä muutoksia saarnaani. Toisella tarjolla ruisleipää, toisella rieskaa.
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Torstaisin klo 18 hartaus seurakunnan Facebookissa.
SURURYHMÄ on läheisensä menettäneille tarkoitettu vertaistukiryhmä, joka kokoontuu 6-10 kertaa puolen vuoden kuluessa. Seuraava Sururyhmä aloitaa ke 15.4. Kokoontumispaikka ja kellonaika määräytyy ryhmäkohtaisesti. Ilm. 8.4. mennessä seurakuntatoimistoon P. 050 438 9357 (ma-to klo 9-12). Lisätietoja Susanna Haliselta 040 726 3519.
Pe 13.3 klo 10.30 Äänekosken kirkossa pieni urkukonsertti Talvisodan päättymisen muistopäivän kunniakäynnin jälkeen, Tommi Kurtti. Su 29.3. klo 15 Konginkankaan kirkossa Kohti kevättä -konsertti, Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro. Liput ovelta, aikuiset 15 €, lapset ilmaiseksi.
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa.
Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa. Gospelryhmä torstaisin klo 17.30 srk-kodissa.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9–11, muulloin ajanvarauksella p. 050 400 6745.
Ti 17.3. klo 16 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri srk-kodin toimistosiivessä.
To 19.3. klo 13 Diakonia- ja lähetyspiiri srk-kodissa.
Su 22.3. klo 13 Messu kirkossa, Lampinen, Janhonen.
SUMIAINEN
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Klo 9 hartaushetki. Huom! Ke 25.3. Seniorineuvolan vastaanotto aamupuuron aikana Kotipesässä.
Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 040 726 3519.
Isä meidän -rukouksen yksinkertaisella pyynnöllä ”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme” me pyydämme, että Taivaallinen Isä pitäisi huolta meidän arkisista tarpeistamme, että meillä olisi se mitä tarvitsemme elääksemme, tehdäksemme työmme ja jaksaaksemme.
Niin kuin leipä oli Jeesuksen ensimmäisille seuraajille jokapäiväinen perusruoka, samoin Jeesus tahtoo olla se eväs, jolla me jaksamme astua eteenpäin. Jeesus ei vain anna leipää, vaan hän on se leipä, jonka
VIHITYT: Celina Lyydia Paaso-Rantala ja Kauno
Iisakki Pohjonen, Mira Maria Salmelin ja Nuutti Juho Johannes Tapper
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodin Kotipesässä.
To 12.3. klo 16 Ilosanomapiiri srk-kodin Kotipesässä. Tutkimme Raamattua Mailis Janatuisen Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Su 15.3. klo 13 Messu kirkossa, Summala, Niskala.
Su 22.3. klo 18 Yhteiskristillinen lauluilta srk-kodissa. Maisa Selin ja Kari Mouhu laulaa ja laulattaa. Iltatee.
Ti 24.3. klo 12 Tiistaikerho srk-kodissa. Vieraita Viitasaarelta. Aloitamme ruokailulla klo 12 (5€), jonka jälkeen on kerho-ohjelmaa.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–9.30 srk-talossa.
Kirkkokuoro torstaisin klo 16.30 srk-salissa.
Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talon neuvotteluhuoneessa.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665.
Raamattu- ja rukouspiiri srk-talossa maanantaisin klo 18.
Gospel-jumppa tiistaisin klo 17 srk-talossa. Jumppaa ohjaa Riina Anttila.
Ke 11.3. klo 11 Keskiviikkolounas srk-talossa.
Lounaan tuotto 5 €/annos, Yhteisvastuukeräyksen kautta vanhusten auttamiseen. Ruokailun jälkeen ohjelmahetkessä mukana hyvinvointikoordinaattori Päivi Kivelä. Yhteisöllisyydestä toivoa ja hyvinvointia. Lounaat kustannetaan Lunkin testamenttivaroin. To 12.3. klo 13 Kuulolähipalvelua srk-talossa.
Lisätietoja Leenalta, p. 040 595 2659.
La 14.3. klo 12-15 Kaapit tyhjiksi -kirpputori srk-talossa, Pajakatu 9. Pöytien vuokraus 5 €/pöytä. Tapahtuman aikana lapsiparkki kerhohuoneessa. Tiedustelut ja pöytävaraukset 11.3. mennessä Kaija p. 040 848 2404 tai Tarja p. 045 657 8899.
Su 15.3. klo 10 Messu kirkossa, Hintikka, Niskala.
Su 22.3. klo 10 Messu kirkossa, Hintikka.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–10 srk-keskuksessa ja aamuhartaus kirkossa klo 8.30.
Jumala antaa elääksemme: ”Minä olen elämän leipä.”
Kun Jeesus sanoo itseään leiväksi, hän tarkoittaa olevansa jotain elintärkeää, jokaiseen päivään kuuluvaa – niin kuin rieska ja ruisleipä. Elämän leipänä Jeesus ravitsee meidät ja antaa voiman tehdä rakkauden tekoja. ”Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.”
Alusta asti Jeesus on ollut jaettu leipä: murrettu leipä, sovinnon ja anteeksiannon
leipä. Elämän leipä, Kristuksen ruumis ja veri ovat taas jaossa kirkoissamme ensi sunnuntaina. Jaettu leipä riittää. Ketään ei suljeta Jumalan huolenpidon ja rakkauden ulkopuolelle. Kaikki saavat tulla armoa omistamaan.
Elina Tourunen
Kirkkoherra
KUOLLEET: Simo Kaino Nerg 98 v., Aune Ester Hänninen 97 v., Hilja Lydia Vakoniemi 91 v., Jaakko Samuli Myllylä 90 v., Onni Taavetti Kuoreinen 90 v., Kauko Kalevi Karioja 89 v., Seppo Emil Kokkinen 85 v., Erkki Ensio Venäläinen 83 v., Eini Hilda Korhonen 76 v., Esa Antero Malinen 75 v., Rauni Ellen Eliisabet Lax 72 v., Marja-Leena Nykänen 71 v., Sirpa Helena Nieminen 69 v., Merja Sisko Mäkinen 58 v.
Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 17 srk-salissa (ei 11.3.)
Kirkon Olkkari avoinna ma ja ti klo 11–14, os. Sammonkatu 2, Äänekoski. Ruokapankki avoinna ke ja pe 9-11.30. Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, muina aikoina ajanvarauksella p. 040 502 5481.
Ke 11.3. klo 17.30 Hyvän mielen srk-ilta srk-keskuksessa, os. Vellamontie 1a, Kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät ja vastaavat seurakuntalaisten kysymyksiin mm. paneelikeskustelun merkeissä. Mukana myös Laukaan seurakunnan kirkkoherra Harri Romar. Musiikkia ja muuta pientä ohjelmaa tarjoilujen kera. Tervetuloa tutustumaan ja vaikuttamaan. Iltaan on yhteiskuljetus, ilmoittaudu kuljetukseen puhelimitse 040 575 0360.
To 12.3. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiesten kokoontuminen Kirkon Olkkarissa.
To 12.3. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Pe 13.3. klo 10.10 Talvisodan päättymisen muistohetki. Kunniakäynti sankarihaudalla, puhe Jaana Tani. Pieni urkukonsertti kirkossa, Kurtti.
Pe 13.3. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa.
Pe 13.3. klo 19 Ripariperjantain messu Äänekosken kirkkosalissa, Kurtti, Lampinen. Mukana rippikoululaisia ja isosia.
Su 15.3. klo 10 Messu kirkossa. Kirkkoherraehdokkaan Pirkko Hännisen näytemessu. Mukana Summala, Kurtti. Messun aikana kerhohuoneessa pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Yhteiskuljetus, ilmoittaudu kuljetukseen puhelimitse 040 575 0360.
Su 15.3. klo 15.30 Yhteys ylös -Raamattupiiri kaikenikäisille srk-keskuksen nuorisotilassa. Lastenhoito järjestetty.
Su 15.3. klo 17 Omat papit Raamatun äärellä srk-salissa. Paastonajan luento- ja keskusteluillassa Jussi Summala, aiheena: ”Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.”
Ti 17.3. klo 19 kirkossa Rauhankellot ja rukoushetki rauhan puolesta. Tourunen, Kurtti.
Ke 18.3. klo 17.30 Ilta teille kahdelle, Äänekosken seurakuntakeskuksella. Ilmoittautuminen ja lisätiedot nettisivuilta/Diakoni Marjutilta
Pe 20.3. klo 12 Rukous vainottujen kristittyjen puolesta Äänekosken kirkolla. Open Doorsin -rukousryhmä. Paula Forsgren.
Pe 20.3. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa.
Su 22.3. klo 10 Marianpäivän messu kirkossa. Kirkkoherraehdokkaan Laura Laitisen näytemessu. Mukana Lampinen ja Janhonen, Äänekosken ja Suolahden kirkkokuorot. Kirkkokahvit. Yhteiskuljetus, ilmoittaudu kuljetukseen puhelimitse 040 575 0360.
Su 22.3. klo 17 Omat papit Raamatun äärellä srk-salissa. Paastonajan luento- ja keskusteluillassa Iiro Lampinen aiheella: ”Kantakaa toistenne taakkoja!”
Ma 23.3. klo 18 Naisten aamiaisen Iltapala, Äänekosken seurakuntakeskuksella. Iltapalan tarjoaa Keski-Suomen Painotuote Oy, iltaa vietetään Psalmitekstien parissa.
Ma 23.3. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Kirkon Olkkarissa. Kokoontumiskerrat joka toinen viikko.
Ti 24.3. klo 18 Nykyisten ja uusien äänilehden lukijoiden tapaaminen. Mukana vierailijoita Keski-Suomen Näkövammaiset ry:stä. Äänilehden lukijat tekevät paikallislehden ääniversiota näkövammaisia varten. Äänekosken seurakuntakeskus, nuortentila.
Ke 25.3. klo 17 Lähetyksen rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Pe 13.3. klo 18 Nuorten myyjäiset
Su 15.3. klo 16 Perheseurat
Ma 16.3. klo 18.30 Naistenilta
Ti 17.3. klo 13 Varttuneiden kerho
Pe 20.3. klo 19 Seurat
Su 22.3. klo 16 Seurat
LAPSET, NUORET, PERHEET
Pe 13.3. klo 19 Ripariperjantain messu Äänekosken kirkossa. Mukana Laaja 1 ja Laaja 3 rippikoululaisia sekä isosia.
La 14.3. klo 12-15 Kaapit tyhjiksi -kirpputori Suolahden srk-talossa, Pajakatu 9. Pöytien vuokraus 5 €/ pöytä. Tapahtuman aikana lapsiparkki kerhohuoneessa. Tiedustelut ja pöytävaraukset 11.3. mennessä Kaija p. 040 848 2404 tai Tarja p. 045 657 8899.
Ke 25.3. klo 16.30 alkaen Pizza-ilta lapsiperheille Konginkankaan srk-kodilla. Ilmoittautuminen 21.3. mennessä Kirsille p. 045-6575508
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook. com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
SUOLAHTI
MUSIIKKIA
VALTUUSTON KOKOUS
Valtuuston kokous pidetään maanantaina 23.3.2026 kello 18.00 alkaen kaupungintalon valtuustosalissa. Linkki kokouksen suoratoistoon (striimaukseen) julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta myös paikan päällä valtuustosalin yleisölehterillä.
Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla 18.3.2026 ja pöytäkirja 27.3.2026.
Kaavahankkeen ehdotusaineisto pidetään julkisesti nähtävillä kaupungin kotisivuilla osoitteessa: www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ vireilla-olevia-kaavoja sekä Äänekosken kaupungintalon ala-aulassa (Hallintokatu 4).
Kaava-aineistosta voi antaa kirjallista palautetta nähtävilläoloaikana Äänekosken kaupunginhallitukselle os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski (sähköpostiosoite: kirjaamo@aanekoski.fi).
- Maankäyttöpalvelut 11.3.2026
KIRJASTOSSA TAPAHTUU!
Satutunteja, lukupiirejä, novellikoukkuja... Lisätietoja kaupungin tapahtumakalenterissa!
Kaksikielinen satutunti / Читаем сказку на двух языках Äänekosken pääkirjasto
Kaikille avoimet Ilmiökahvit on katettuna kaupungintalolla valtuustosalissa pe 27.3.2026 klo 13-14.30. Kahvihetki on kuntalaisten ja kaupungin työtekijöiden epävirallinen kohtaamispaikka. Tervetuloa mukaan!
• Suolahden yhtenäiskoulun vanha sali ja uusi sali
Mikäli otteluita ja turnauksia järjestetään muulloin kuin varattuina harjoitusvuoroina, on niihin haettava erikseen käyttövuoroa. Muiden tapahtumien osalta on aina haettava erikseen käyttövuoroa ja alueen käyttölupaa.
Kirjalliset hakemukset on toimitettava ke 15.4.2026 klo 15.00 mennessä kulttuuri- ja liikuntatoimistoon joko skannattuna liikunta.hallinto@aanekoski. fi tai postitse: Äänekosken kaupunki, Liikuntapalvelut, Kalevankatu 2, 44100 Äänekoski
Käyttövuoroja haetaan tilojen käyttövuorohakemuksella, johon voi tarvittaessa lisätä liitteitä. Muulla tavoin tulleita hakemuksia ei käsitellä. Hakemuslomake löytyy Aanekoski.fi > Kulttuuri ja liikunta > Liikunta > Liikuntatilojen käyttövuorot.
Lähetämme päätökset käyttövuoroista ensisijaisesti sähköpostitse, joten varmistathan sähköpostiosoitteen oikeellisuuden. Käyttövuoroja voi hakea hakulomakkeella myös näiden hakujen ulkopuolella, mutta esimerkiksi vakiovuoroa tulevalle kaudelle ei voi hakea ennakkoon, vaan yhteisiä hakuja priorisoidaan vuorojen myöntämisessä.
Tule mukaan osallisuusfoorumiin to 26.3.2026 klo 17.30-19.30 valtuustosaliin pohtimaan, miten äänekoskelaiset yhdistykset sekä yhteisöt ja Äänekosken kaupunki voivat yhdessä edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen: 20.3. mennessä verkossa, lue lisää kaupungin tapahtumakalenterista. Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekoskella ja Uuraisten taajaman joka kotiin.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko. Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! www.äks.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja
Marjo Steffansson 040 841 2945 marjo@aksa.fi
ILMOITUKSET
Myyntipäällikkö
Marjut Parola 040 730 4234 marjut@aksa.fi
Ilmoitusvalmistu ilmoitus@aksa.fi
Sivunvalmistus Sampo Rossi
Ilmoitushinnat: Tekstissä ja tekstin jälkeen 2€/pmm
Ilona avoinna arkisin klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Maanantaisin neulekahvila Ilonassa klo 12-14. Ma kuntosali liikkarilla klo 13.30-15. Suopungissa turinakahvila klo 9-11 tiistaisin. Alkulan kuntosalivuoro Ilonalla tiistaisin klo 12-13. Ti lautapelikerho klo 16-18! Keskiviikkoisin Puuroryhmä Juhanankuja 2 ke klo 9-10. Keskiviikkoisin Ilonassa karaokea klo 13. To vesijumppa klo 14 Vesivelhossa. Nuortenilta to klo 16-18 Ilonassa. Hyvinvointiryhmä torstaisin klo 10 tennishallilla. Pe klo 13 askartelua. Lukion hävikkiruokaa jaossa arkisin klo 12.50. Omat rasiat. Kaupan hävikkiä jaossa keskiviikkoisin klo 9. Oma kassi mukaan! Mieli keinussa kaksisuuntaisten ryhmä 11.3. Klo 14. Digiryhmä 18.3. Klo 15-17. (videokuvaa, valokuvaa yms.) Naistenilta 25.3. Klo 15-18 Ilonassa. Sauna ja nyyttärit, kabinetissa! 2 euroa! Ilmoittaudu! Tulossa retki Jyväskylään 25.3. TeeLeidi ja klassisen musiikin konsertti ja omakustanneruokailu ja shoppailua. Paluu klo 15./20 euroa! Ilmoittaudu! Huhtikuussa Matkuksen retki! Toukokuussa Kangaslammen leiri. Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Ville 044 247 9658.
Äänekosken
Eläkkeensaajat ry
Lakisääteinen
KEVÄTKOKOUS
ti 24.3.2026 klo 14.00
Majakassa
Tervetuloa! Hallitus Suolahden Karjala-Seura ry sääntömääräinen
