311/2022
Seuraava ÄKS ilmestyy 22.3.2023
www.äks.fi
Päätoimittajalta
Eduskuntavaalikampanjassa alkaa pian loppukiri. Ehdokkaat jalkautuvat kansan pariin ja kansa antaa äänensä ja ehdokas liudan lupauksia. Kuinka lupaukset on pidetty, sitä voi jokainen käydä tutkimassa - mielestäni istuva hallitus on pitänyt lupauksistaan isossa kuvassa kiinni. Siitäkin huolimatta, että kausi on ollut historiallisen hankala: ensin tuli pandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, sitten energiakriisi ja siitä seuranneet talousvaikeudet niin yksittäisiin perheisiin kuin meihin yrittäjiinkin. Ja kirsikkana kakun päälle vielä Nato-asia.
Vedonlyöntiyhtiöt virittävät vaalipeliä ja media spekuloi hallituksen koostumusta, vaikka ensimmäistäkään ääntä ei ole vielä annettu. Politiikkaa tiukasti seuraavana sorrun itsekin tekemään omia variaatioita vaalituloksen suhteen.
Nyt vaikuttaa olevan tiukka tilanne. Mihin järjestykseen Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset asettuvat, sillä viimeisen kannatusmittauksen mukaan kolmen kärki on 1,8 prosenttiyksikön sisällä.
Kunhan äänet on annettu ja laskettu, aletaan muodostaa hallitusta. Sitten alkaa uusi jännittävä vaihe: jos tämän hetken ykkönen eli Kokoomus lähtee luotsaamaan hallitusneuvotteluita, kenet tai ketkä se saa mukaansa? Tiukkaa tulee olemaan ja kaikki arvailut voi 2. huhtikuuta heittää vielä kuperkeikkaa.
Kutkuttava tilanne. Keskustan suosio on romahtanut - paitsi Keski-Suomessa, sillä puolue on Unibetin vaikkauksen mukaan maakuntamme voittaja. Uskallan ennustaa, että istuva pääministeri on vaalien ääniharava. Istuuko äänikuningatar jopa hallituksessa ja missä roolissa, se me nähdään jo ensi kuussa.
Näin vaalien alla kannattaa tarkastaa omaa poliittista muistiaan. Toivottavasti se ei ole liian lyhyt. Ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla.
Marjo SteffanssonRinnalla kulkijan empatia ei yksistään riitä. Tarvitaan myös myötäelämisen taitoa.
Johanna Arho-ForsblomMikko Niskanen sai tilaa Äänekosken lukiolta. Rehtori Jaana Tani iloitsee erään haaveensa toteutumisesta.
Mikko matkasi lukiolle
Lukiolle rakentui näyttely Mikko Niskasesta. Elokuvaa rakastavalle ja Niskasta suuresti arvostavalle rehtori Jaana Tanille näyttely on tärkeä.
Jaana Tani asui lapsuutensa Äänekosken Pukkimäellä. Ensimmäiset elokuvakokemukset ovat Hirven elokuvateatterista.
– Tuli katsottua Tarzanit ja Pekka Puupäät – ne olivat sitä mustavalkoista elokuvan taikaa. Elävän kuvan erityisyys oli koskettanut syvältä, lukion rehtori Jaana Tani sanoo.
Lukion lukusaliin on ripustettu näyttely Mikko Niskasesta. Esineistö on saatu yllekirjoittaneen arkistoista, Jorma Niskaselta sekä kaupungin museolta. Näyttely on herättänyt jo kiinnostusta lukion opiskelijoissa. Tani aikoo tuoda lukion ryhmiä kuulemaan tarinaa kaupungin suurmiehestä.
– Kun Marjon ja Jorman Niskas-materiaalille ei löytynyt muuta sijoituspaikkaa, muutti aarteisto lukion tiloihin. Olen ylpeä professori ohjaaja Mikko Niskasesta. Hän on jotakin niin suurta, että emme tässä lähellä oikein ymmärräkään. Lukusalissamme on nyt Mikko Niskas -näyttely. Huikeita valokuvia, kirjoja, lehtileikkeitä. Kesällä näyttely vielä vähän laajenee tavaroilla ja filmeillä, Tani esittelee.
TANIN OLLI-ISÄ oli sähkömiehenä Niskasella, ja näin syntyi yhteys Niskasten sukukuntaan.
– Äidinkielen opettajan opintojen myötä elokuvamaailma tuli lopullisesti osaksi minua. Kotiseutuaktiivina olin jo ymmärtänyt, että ohjaaja Mikko Niskanen on elänyt samaa todellisuutta kanssani. Olimme nähneet saman pienen ihmisen ongelmineen ja kasvukipuineen. Hyvinvointiyhteiskunta oli vasta rakentumassa, Tani kertoo.
Tanin vetämä elokuvakerho Hopeahirvi aloitti Niskasen tuotannolla. Pojatelokuva itketti silloin aikoinaan ja itkettää yhä, usean katseluelämyksen jälkeen.
– Sota on kauheaa rintamalla, ja kuolema läsnä joka hetkessä. Kotirintaman taistelut ovat myös raadollisia. Kenen lauluja laulat, kenen matkaan lähdet. Entä kun äiti jättää, Tani huokaa.
MIKKO NISKASEN pojan Jorman tarinat Pojat-elokuvan kuvauksista ovat huikeaa kuultavaa. Ja mieltä kiehtoo myös ajatus siitä, miten hetkellä on merkityksensä.
– Jos Vesa-Matti Loiri ei olisi löytynyt Pojat-elokuvan päänäyttelijäksi, olisiko hän saavuttanut huikeaa uraansa.
Jaana Tanin ensimmäinen virkapaikka oli Pihtiputaan lukiossa.
– Olin jo valmistautunut Kahdeksan surmanluotia -elokuvan katsomiseen ja analysointiin. Onneksi jokin viivytti aikeitani, sillä vasta vähän myöhemmin ymmärsin eläväni keskellä tapahtumien
aiheuttamaa tragediaa. Emme koskaan katsoneet elokuvaa.
Surmanluodit on elokuva jossa pieni ihminen ongelmineen pyörii yhteiskunnan rattaissa.
– Viinan kiro, työttömyys ja köyhyys. Äärimmäisiin tekoihin johtaa aina väistämätön polku.
NISKAS-NÄYTTELY kertoo nuorille yhteisestä kulttuuriperinnöstämme. Se on myös osoitus siitä, että vaikeistakin oloista voi ponnistaa kauas ja korkealle.
– Näyttely on toki avoin kaikille, mutta kouluaikana kannattaa ensin ottaa yhteyttä minuun, jos haluaa tulla vierailulle. Kesällä voin työni ohessa toimia näyttelyoppaana, tarinoita on paljon. Elämys sekin, että näyttelyn valokuvassa poliisit ampunut Pasi istuu putkassa kalteri-ikkunan takana. Saman kalteriikkunan voi nähdä näyttelytilastamme, sillä kuvauspaikkana toiminut Äänekosken vanha poliisitalo on naapuritontilla.
Tehtaan varjosta valoon. Keskisuomalaisen tehdaskaupungin perintö on maailmankuulu, muistuttaa Tani ja iloitsee, kuinka yli 50 vuotta sitten ensi-iltansa saanut Kahdeksan surmanluotia kiertää nyt restauroituna ympäri maailmaa, suurkaupunkien elokuvateattereissatäysille katsomoille!
Kansanedustajaehdokkaat Petra Virtanen, Bella Forsgrén, Jari Halttunen, Joona Ilves ja Akseli Ekola tulivat vastaamaan lukiolaisten kysymyksiin. Kun heiltä kysytään, kan- nattaako äänestää on vastaus KYLLÄ!
Keskustelua ilmastonmuutoksesta moraalipaniikkiin
Äänekosken lukiolla järjestetyssä vaalipaneelissa saivat ehdokkaat eteensä parisatapäisen opiskelijajoukon sekä liudan tiukkoja kysymyksiä.
Jari Halttunen otti toisenlaisten näkökulman vaikka sanoi olevansa somesta samaa mieltä.
Paikalle tuli vihreiden kansanedustaja, Äänekosken lukiosta vuonna 2011 valkolakin saanut Bella Forsgrén sekä perussuomalaisten Petra Virtanen, keskustan Jari Halttunen, vasemmistoliiton Akseli Ekola ja kristillisdemokraattien Joona Ilves. Kutsu oli lähtenyt myös sosialidemokraateille ja kokoomukselle, mutta heidän edustajaansa ei paneeliin saapunut. Tilaisuuden juonsivat lukion oppilaskunnasta Josefiina ja Ellaliina. Kysymykset oli laatinut oppilaskunta yhdessä ykkösten kanssa.
VIIME AIKOINA on keskusteltu laajasti nykymuotoisen lukion tilanteesta. Mielipiteensä ovat ilmaisseet sekä lukiolaiset että opettajat. Lukiosta on koettu tulleen ”opetustehdas” jossa väsyvät sekä opettajat että oppilaat. Ensimmäinen tiukka väittämä kuului: Nykynuoren elämä on vaikeampaa kuin omassa nuoruudessasi. Jokainen panelisti oli väittämän kanssa yhtä mieltä.
– Sosiaalisen media on iso muutos omaan nuoruuteeni nähden. Lukiossa ollessani oli Facebook, mutta muita kanavia ei ollut. Sosiaalinen media on tuonut paljon hyvää, mutta myös lieveilmiöitä: tulee vertailtua toisten elämää omaansa ja siitä saattaa tulla raskas kokemus. Myös kiusaaminen on saanut uuden muodon, Bella Forsgrén sanoi.
Myös Petra Virtanen nosti sosiaalisen median keskiöön.
– Lapset ja nuoret saavat tietoa katastrofeista ja saattaa tulla olo, että pitäisi vaikuttaa, mutta en pysty. Media aiheuttaa nuorille myös ilmastoahdistusta. Omassa nuoruudessani ei ollut seitsemän sekunnin viihdykkeitä käsissä vaan oltiin ulkona ja tavattiin kavereita livenä, Virtanen muisteli.
– Poliisina näen nuorten ahdingon ja lisääntyvät mielenterveysongelmat. Kun minut kutsutaan paikalle, olemme epäonnistuneet jossain. Olen huolissani nuorten mielenterveysongelmista ja tiedän, että teitä lukiolaisia stressaa pakkosuorittaminen, Halttunen harmitteli.
Akseli Ekolan lukio-opinnoista ei ole kauan. Hän kertoo potevansa aika ajoin toivottomuutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Näen, että toisen asteen opinnoissa on tapahtunut huonontumista ja paineiden kasaantumista. Koulutuksesta on puristettu ja leikattu ja se heikentää oppilaiden jaksamista ja hyvinvointia. Tämä on ollut tietoisen politiikan tulosta ja siihen on saatava muutos, Ekola toivoi.
Joona Ilves kertoi oman lukiotaipaleensa olleen leppoisa. Omia lapsiaan seuratessa hän on huomannut muutoksen.
– Paineen taso on hurja. Annan vinkin, ettei nuorten tarvitse tietää kaikkea maailman menosta, keskittykää mieluummin opintoihin ja kavereihin.
KESKUSTELUA käytiin myös nuorisorikollisuudesta sekä järjestäytyneen rikollisuuden rantautumisesta Suomeen. Panelisteilta kysyttiin, ollaanko muutoksesta huolissaan ja että mistä moinen ilmiö johtuu.
– Varmasti löytyy tapoja jolla saadaan rikollisuus kitkettyä pois, mutta minä kuulutan yksilön tahtotilan perään, Ilves sanoi.
Ekola sanoo jengirikollisuuden olevan mittakaavaltaan pieni ilmiö.
– Syrjäytyminen on inhimillinen tragedia ja menetys yhteiskunnalle. Meidän täytyy vastata tähän vakavasti, mutta emme saa lähteä moraalipaniikkiin tai
lähteä demonisoimaan ihmisiä. Huonoosaisuus kertyy tietyille alueille ja yhteiskuntaluokille ja tähän meidän pitää panostaa. Tätä ei ratkaista poliisin toimesta vaan viranomaisten yhteistyöllä.
Halttunen on poliisina huolissaan, sillä väkivalta on lisääntynyt nuorten - jopa lasten keskuudessa.
– Yleensä kohteena on toinen lapsi tai nuori. Haluan kääntää katseen koteihin ja kasvatukseen. Kaikki lähtee kotikasvatuksesta - me vanhemmat ollaan epäonnistuttu jos meidän nuori on potkimassa kaduilla mummoja tai puukottamassa kavereitaan, Halttunen puuskahti.
Petra Virtanen tarttui maahanmuuttajiin.
– Suomi on OECD-maiden heikoin kotouttaja, ja tietenkin tämä vaikuttaa tilastoihin. Jos ei osaa kieltä eikä tunne kulttuuria, niin väkisinkin irrottautuu terveestä yhteiskunnasta ja etsii itselleen paikan järjestäytyneen rikollisuuden luota, Virtanen sanoi.
Forsgrén halusi muistuttaa miten ihmisistä puhutaan.
– Mitään ihmisryhmää ei saa leimata: ei nuoria, ei vanhoja eikä maahanmuuttajia. Sen sijaan pitää miettiä miksi joillakin nuorilla menee huonommin. Opettajille laitetaan isot odotukset mistä kaikesta he voivat ottaa koppia. Meidän pitää huolehtia resursseista, ja antaa opettajien tehdä omaa työtänsä, Forsgrén muistutti.
PANELISTIT kertoivat tekevänsä omia ilmastotekoja omassa arkielämässään. Joona Ilves kertoi ajavansa biokaasuautolla.
– Tankkaan lehmän takalistosta tullutta kaasua. Mielestäni tämä on tosi siisti juttu, toisin että tankkaisin toiselta puolelta maailmaa tankkereilla tuotua polttoainetta, Ilves naurahti.
Ekola kierrättää ja ostaa vaatteensä
käytettynä.
– Syön kasvispohjaista ruokaa, pyöräilen tai käytän julkista liikennettä. Kestävät toimintatavat eivät synny yksilön toimesta. Politiikan tarkoituksena on luoda kannustimia ja rakenteita, joissa jokainen voi toimia. Tarvitsemme poliittista ohjausta ja keskustelua kuinka me valtiona ja yhteiskuntana toimimme kestävällä tavalla, Ekola sanoi.
Jari Halttunen kertoo kysyneensä tarjousta sähköautosta.
– Luovuin dieselautostani sunnuntaina, koska sillä ajaminen ei ollut ilmastoteko. Olemme energiasodassa Ukrainan vuoksi ja me olemme omilla ratkaisuillamme säästäneet 35 prosenttia kotitaloutemme sähkönkulutuksesta, Halttunen sanoi.
Petra Virtanen hoitaa 20 hehtaarin perinnebiotooppi metsää.
– Lehmäni laiduntavat siellä, ja ajan peltilehmäni aina loppuun asti. Syön kasviksia mutta tunnustaudun lihansyöjäksi sekä metsästän ja kalastan itse. Muistakaa, että somessa ja suoratoistpalveluissa aikaansa viettävät kuluttavat maapalloa enemmän kuin lentokoneella matkustavat, väitti Virtanen.
Bella Forsgren tekee omassa arjessaan valintoja ,jotka ovat hänen oman arvomaailmansa mukaisia.
– Pyrin syömään kasvis- ja vegaaniruokaa. Käytän julkista liikennettä enkä lennä maan sisäisiä lentoja. Yhteiskunnan täytyy tehdä yksilön valinnoista helpompia. Jauhelihapaketti on puolet halvempaa kuin vöner tai härkis, mutta sen yhteiskunnallinen hinta on paljon suurempi. Se johtuu siitä, että maatalousjärjestelmämme tukee lihantuotantoa toisin kuin kasvistuontantoa. Tähän pitäisi tulla muutos, Forsgrén sanoi.
Puuttuuko hammas?
Tervetuloa
maksuttomaan
implanttiarvioon
Hammassirkkuun
To 16.3.2023
Hämeentie 1, Äänekoski
Hammasimplantilla voidaan korvata yksittäinen puuttuva hammas tai jopa rakentaa kokonaan uusi hampaisto.
Tule keskustelemaan juuri sinun suuhusi sopivasta ratkaisusta.
Varaa aika 014 211 665
Professori Jari Kellokoski Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri
Ajanvaraus 014 211 665 | hammassirkku.fi
Salaojien tehtävä on pitää talon kivijalka kuivana. Toimimattomat salaojat voivat vaurioittaa alapohjarakenteita ja aiheuttaa jopa sisäilmahaittaa. Salaojat eivät näy, mutta sokkeli kertoo niistä paljon.
Varaa maksuton salaojien kuntotarkastus. 014-458 6878 | vesivek.fi
HAMMASLÄÄKÄRI
TAPIO SAKKI OY
Kotakennääntie 31, Äänekoski
puh. 014 512 636
Onkokäyttövesi-,viemäritai lämpöverkkoremonttiajankohtainen?
Tilaamalla LVI-asentajan Vestalolta,
Muista kotitalousvähennys remontin yhte ydessä! Kauttamme
MEILTÄ TARVIKKEET PÄÄSIÄISEN ASKARTELUUN!
HUONETUOKSUT 300ML Oriental Sandalwood ja Oak Wood & blackcurrent
Pitää telan irti maasta, säädettävä kork. 46-94 cm, max. 226 kg, pulverimaalattu teräs, paino 6 kg
LADATTAVA ULKOKAMERA
Langaton. Akkukäyttöinen. Seinä- tai kattoasennus. Yhdistetään wifi-verkkoon. Reagoi liikkeeseen, aloittaa tallennuksen automaattisesti. Mikrofoni ja kaiutin. Full HD. Laajakulmaobjektiivi, 130°. Yökuvaustoiminto.
MOOTTORISAHAN TERÄKETJU 56, 1,3MM 0,325
JARRUNPUHDISTUSSPRAY 500 ML
TYÖKALULAATIKKO 350x500x300mm
TAINA 17.3.
MULTI OIL 10W-30 STOU 20L
Monikäyttöinen puolisynteettinen öljy traktorien, maatalouskoneiden, joukkoliikennevälineiden ja niihin liittyvien laitteiden kaikkien mekaanisten komponenttien voitelua varten kaikkina vuodenaikoina
Voimassa 19.3. asti. Ei koske tarjous tuotteita. Palauta tämä kuponki kassalle
Pysy kartalla!
Yrittäjyys tuo uusia haasteita kartoittajan työhön.
Lasse Hämäläinen
Martti Hernesmaa seurasi isänsä jalanjälkiä.
– Kartoitushommat ja Äänekartan tarjoamat muut palvelut ovat tuttua jokapäiväistä työtä, mutta tämä yrityspuolen pyörittäminen on uutta ja oma taitolajinsa. Se vaatii aikaa ja paneutumista, kertoo Äänekartan uusi yrittäjä, kartoittaja Martti Hernesmaa.
Hän on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1991 perustetun perheyrityksen vetäjäksi. Maanmittausteknikko Raimo Hernesmaa jatkaa palveluksessa osa-aikaisena työntekijänä ja henkilökuntaan kuuluu myös maanmittausinsinööri Janne Häkkinen.
Martti Hernesmaa toteaa toki perehtyneensä uusiin haasteisiin, mutta kiittelee, että pitkään alalla toimineelta ja yritystä johtaneelta isältä saa tarvittaessa neuvoja ja ohjausta yrityskiemuroiden kanssa ponnistellessa.
– Ohjaus on todella tärkeää tässä alkuvaiheessa, kun kaikki asiat eivät ole vielä kokemuksen kautta tuttuja. On helppo kysyä, kun tietoa on lähellä, Hernesmaa kiittelee.
VETÄJÄVAIHDOKSEN myötä yritys muutti uusiin toimitiloihin Äänekosken keskustaan.
– Ruotinkylällä on oltu aika syrjässä, mutta asiakkaat ovat kyllä löytäneet meidät ja töitä on riittänyt vuosien varrella. Nyt ollaan sitten hyvinkin keskeisellä paikalla Kauppakadun varressa lä-
hellä kirkkoa.
Martti Hernesmaa toteaa, että asiakkaina ovat pääasiassa yritykset ja julkisen sektorin toimijat.
– Tavalliset kansalaiset ovat tarvinneet meitä lähinnä asemapiirrosten laatimiseen, rajojen määrityksiin ja rajapyykkien sijainnin mittauksiin, hän kertoo.
Pääosa tehtävistä on rakennus- ja infranmittausta. Työtä on sekä vanhojen rakenteiden selvittämisessä että uusien suunnittelussa.
Paikannetaan putkistoja ja kaapeleita sekä sijoitetaan rakennushankkeet kohdalleen. Karttapalvelu tuottaa työn tulokset nähtäville. Karttoja valmistetaan myös opetuskäyttöön ja suunnistukseen. Myös tilavuuksia lasketaan.
– Mittaamme maa-ainesten määriä ja paljon on selvitetty myös turveaumojen tilavuuksia.
Toiminta on painottunut lähiseudulle ja maakuntaan. Asiakkaina ovat kunnat, energiayhtiöt, rakentajat, kuljetusyritykset ja teollisuus.
MARTTI HERNESMAA sai tuntumaa maanmittaus ja kartoitustyöhön jo koululaisena kesätöissä isän yrityksessä.
– Sen verran hommat tulivat tutuiksi ja kiinnostivat, että oli luontevaa kouluttautua alalle ja nyt on takana talossa rapiat kymmenisen vuotta.
Maanmittaus- ja kartoitusalan laitteisto on kehittynyt valtavasti muutamassa kymmenessä vuodessa. Takavuosina kentällä liikuttiin jalan mittakeppien ja -vaijereiden kanssa. Käytössä oli käsikäyttöinen kulmamittari ja kartat piir-
rettiin käsin.
Nyt työvälineinä ovat GPS-paikannus, dronet ja robottimittaajat. Takymetrin ja tietokoneohjelmien avulla laskelmat saadaan nopeasti.
– Edelleenkin saa näissä hommissa hyvin happea, sillä maastossa kuluu aikaa huomattavasti enemmän kuin tietokeella ja toimiostossa, Hernesmaa kertoo.
Hän arvioi, että Äänekoskella on ollut hyvä toimia ja tarvetta palveluille ja paikalliselle erikoisosaamiselle riittää jatkossakin.
– Äänekoski on vireä ja kehittyvä teollisuuspaikkakunta, jossa rakennetaan ja kaavoitetaan. Mittaporukat ovat hyvä merkki siitä, että jotakin uutta hanketta ollaan käynnistämässä, hän selvittää salaperäisesti myhäillen.
Martti Hernesmaa pyörittää nyt Äänekartan toimintaa. Uusi toimi- piste on avattu Äänekosken keskustaan Kauppakadun varteen.
Kansanedustajaehdokkaat yrittäjägrillissä
Äänekosken Yrittäjät ry on kutsunut äänekoskelaiset valtuustopuolueiden eduskuntavaaliehdokkaat vaalipaneeliin - kaikki kuusi mukaan kutsuttua ehdokasta ovat valmiina hiillostettavaksi.
ti tervetulleita tilaisuuteen, Äänekosken Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jarmo Vainikainen sanoo.
MYÖS YLEISÖLLE annetaan mahdollisuus kysymyksiin.
Vaalipaneeli järjestetään tiistaina
21.3. Kahvila ja Olohuone Willessä ja illan teemana on yrittäjyys. Vastaamaan saapuvat keskustan Jari Halttunen, kristillisdemokraattien Joona Ilves, vasemmistoliiton Sirpa Martins, sosialidemokraattien Seppo Ruotsalainen, perussuomalaisten Petra Virtanen ja kokoomuksen Matti Välilä.
– Yrittäjyys on vahva teema, sillä Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta, sanoo paneelin juontajaksi kutsuttu yrittäjä Marjo Steffansson
Kun on kyse yrittäjien vaalipaneelista, kysymykset koskevat yrittäjien elämää ja yrittämistä koskevia asioista.
– Paikalle toivotaan tietenkin yleisöä, joten järjestömme jäsenet sekä paikalliset yrittäjät yrittäjät ovat lämpimäs-
YRITTÄJYYS on kasvun ja investointien moottori. Suomen yrittäjien vaaliteemana on ”Nostetaan rimaa”. Riman nostaminen koskee kaikkia: julkista sektoria, päättäjiä, yrityksiä ja työntekijöitä.
– Kasvaakseen yrittäjä tarvitsee vakaan ja kilpailukykyisen verotuksen, osaavaa työvoimaa ja vähän byrokratiaa. Julkisen talouden on oltava kunnossa. Päättäjien on nostettava rimaa ja tehtävä kasvupolitiikkaa, joka vahvistaa Suomen talouden kestävää kasvua. Samalla on tehtävä sopeutuspolitiikkaa ja leikattava erityisesti niitä menoja, jotka jarruttavat kasvua ja hidastavat työllisyyden kasvua, näin linjataan yrittäjien vaaliteemassa.
– Olen saanut myös kysymyksen korkealta tasolta, Suomen Yrittäjien puheenjohtajalta, suolahtelaissyntyiseltä Petri Salmiselta. Kysymys tulee myös paikalliselta tasolta, eli Äänekosken yrittäjien hallitukselta ja lukion yrittäjyyskurssilta, Steffansson sanoo.
Äänekosken Yrittäjät ry kutsuu yhdistyksensä jäsenet ja paikalliset yrittäjät mukaan kuulemaan kuinka valoisaa tulevaisuutta äänekoskelaiset kansanedustajaehdokkaat lupaavat yrittäjille.
– Uskallan jo ennustaa, että vaalipaneelissa puhuttavat yrittäjien hyvinvointi, hankinnat, yrittäjän toimeentulo ja yrittäjien eläkeuudistus, Marjo Steffansson ennustaa.
Yrittäjien vaalipaneeli ti 21.3. klo 18-20 Wille Olohuone ja Keittiössä
Ihmisarvon ja työn kunnianpalautus
Mietin usein töihin mennessäni, tietävätkö päättäjät siitä arjesta, jossa julkisten palvelujen on tarkoitus helpottaa ihmisen elämää. Monesti palvelut toimivat huonosti tai eivät lainkaan. Paperilla asiat näyttävät olevan hyvin, mutta ruohon juuressa todellisuus on jotakin ihan muuta. Työttömälle järjestelmä on byrokraattinen sekamelska.
On kaunis sana – työvoimapalvelu –mutta missä on se palvelu? Eduskunnan kyselytunnilla, asiasta keskusteltaessa salissa päästellään suusta sammakoita, joiden kurnutuksesta käy selväksi, etteivät monet lainsäätäjät ole tiedon ja osaamisen eivätkä sivistyksen ytimessä.
TYÖSKENTELY VANHUSPALVELUISSA keskellä Suomen historian suurinta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja keskellä pandemiaa on opettanut paljon. Työntekijät ovat olleet kuormituksen äärirajoilla. Hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia ei houkutella suurella palkalla, suurta on vain työmäärä. Erityisen suuren vaikutuksen minuun on tehnyt työntekijöiden työmoraali, taito ja osaaminen: täällä ollaan sivistyksen ytimessä! He ovat ahkeria ja huolellisia hoivatessaan vanhuksia! Työyhteisöissä vallitsee elämänmyönteinen huumori ja hyvä henki, ihmiset kannustavat toisiaan jaksamaan. Korjataan palkka kohdalleen, niin saadaan tärkeä, merkityksellinen ala houkuttelevammaksi ja ihmiset jaksamaan työssään entistä paremmin!
IHAN VIHAKSI PISTÄÄ tuo ideologinen yksityistämisvimma, joka on ajanut tärkeitä julkisia palveluja kriisiin. Yksityisellä sektorilla on aina
Ehdokasesittely
56-VUOTIAS VANHUSTYÖNTEKIJÄ JA
TYÖNOHJAAJA ÄÄNEKOSKEN SUOLAHDESTA.
Olen ollut mukana kunnallispolitiikassa vuodesta 1988. Vaikutan aktiivisesti kansalaisjärjestöissä, kokemusta minulla on erityisesti työttömien ihmisoikeuksien puolustamisesta. Olen tehnyt pitkän työrupeaman pitkäaikaistyöttömiä työllistävissä hankkeissa. Toimin ammattiyhdistysliikkeessä julkisen puolen ja pienipalkkaisten työntekijöiden oikeuksien ja parempien työolojen puolesta.
Rakkaimpana harrastuksena on musiikki. Teen lauluja työstä, rakkaudesta ja ihmisten arkisesta aherruksesta. Viihdyn leirinuotiolla lasten ja kitaran kanssa. Tutkin paikallishistoriaa, teen julkaisuja kulttuurihistoriaporukan kanssa ja toimin talkoolaisena Suolahden Kansantalossa. Viihdyn hyvin kaikenlaisten ihmisten kanssa. Perheeseeni kuuluvat puoliso, lapset, lapsenlapset ja Viiru-kissa.
Luottamustehtävät:
Äänekosken kaupunginvaltuutettu ja valtuuston varapuheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen, Keski-Suomen Liiton hallituksen varajäsen, JHL ry:n edustajiston jäsen ja Ääneseudun Omaishoitajat ry:n hallituksen jäsen.
ollut oma roolinsa suomalaisessa hyvinvoinnissa. Kun ylikansalliset yhtiöt tulivat vanhuspalveluihin ja osoittivat huonoa hoivaosaamista, alettiin heräillä. Myös lastensuojelu on luisunut markkinaehtoiseksi ja sen seurauksena laskut on karanneet hallinnasta; myös inhimilliset kärsimykset ovat mittaamattomat.
NÄIN TAPAHTUU SUOMESSA, jonka itsenäisen historian suurin saavutus on kovalla työllä rakennettu hyvinvointivaltio. Puutteineenkin hyvinvointivaltio on rakettimaisesti saavuttanut jotakin, mistä muualla maailmassa voidaan vain unelmoida: Suomi, jossa lapset käyvät samoja kouluja vanhempiensa tulotasosta riippumatta, jossa lapsesta saakka on opittu toimimaan yhdessä, elämään ja tekemään työtä yhdessä.
KOLMEN VUOSIKYMMENEN aikana politiikka on kovasti oikeistolaistunut. Se on johtanut hyvinvointivaltion kiihtyvään rapautumiseen. Oikeisto ilmoittaa, ettei hyvinvointivaltioon ole varaa, pitää kuulema leikata, taas. Uutinenhan se ei ole. Oikeiston mielestä hyvinvointivaltioon ei ole koskaan ollut varaa. Mutta historiamme kertoo kuitenkin ihan päinvastaista.
JULKISILLA PALVELUILLA ja sen mittaamattoman arvokkaalla työllä on varmistettu hyvä elämä kaikille. Palvelut kuuluvat kaikille, siellä, missä pikkuiset ihmiset parkaisevat elämänsä ensimmäisen huudon. Julkiset palve-
Vaaliteemat
Oikeudenmukainen tulonjako
lut kuuluvat kaikille, siellä, missä otetaan ensimmäisiä askelia koulutiellä ystävien kanssa ja siellä, missä nuoret nousevat siivilleen ja lähtevät valloittamaan omaa ainutkertaista elämäänsä. Julkiset palvelut ovat siellä, missä tehdään työtä ihmisarvoisen elämän ehtoon turvaamiseksi. Julkiset palvelut ja kriittinen kansalaisyhteiskunta toimii siellä, missä kannatellaan kanssaihmistä elämän herkimpien ja vaikeimpien vaiheiden yli, iloisten ja surullisten hetkien läpi.
KAIKKIEN HYVINVOINTIA ei saa romuttaa ideologisesti oikeistolaisella, lyhytnäköisellä, surkealla talouspolitiikalla ja yksityistämisvimmalla. Hyvinvointia ei saa romuttaa julkisen talouden leikkauksilla, eikä harvoja, hyväosaisia suosivilla veronalennuksilla.
TÄRKEITÄ JULKISIA PALVELUJA rahoitetaan kaikkien työntekijöiden yhteistyöllä. Ihmiset ansaitsevat politiikalta parempaa! Politiikan tehtävä on varmistaa, että oikeudenmukainen työelämä ja ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille, ei harvoille. Ihmiset ansaitsevat reilumman huomisen ja rauhan maailmaan.
Sirpa Martins Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Keski-Suomi
Sinun äänesi
Jokaisella on oikeus taloudellisesti ja sosiaalisesti turvalliseen arkeen sekä ihmisarvoiseen elämään. Oikeudenmukaisella verotuksella turvataan julkiset palvelut: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, kulttuuri ja osallisuus kaikille.
Työelämä
Palkalla on tultava toimeen. Työssäjaksamiseen on panostettava myös työaikaa lyhentämällä. Oppisopimuskoulutus avaa nopeasti polkuja ammattiin ja suoraan työelämään myös ulkomailta Suomeen muuttaville. Reilun työelämän pelisäännöt sekä järjestäytyminen, neuvottelu ja sopiminen takaavat turvallisen työelämän kaikille.
Luonto ja ympäristö
Maapallo on meidän kotimme! Ei tuhlata väheneviä luonnonvaroja vaan panostetaan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kiertotalouteen. Energiaratkaisut on tehtävä uusiutuvalle, päästöttömälle pohjalle. Luonto ja sen monimuotoisuus on säilytettävä tuleville sukupolville.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelman löydät osoitteesta www.vasemmisto.fi
Paremman työelämän puolesta
Kodeissa tuskaillaan Venäjän hyökkäyssodan seurauksena nousseen ruoan hinnan ja sähkölaskujen äärellä. Toimeentulosta huolehditaan parhaiten, kun työstä saa kunnon palkan ja työelämän ulkopuolella taloudelliset tukiverkot ovat kunnossa. Hyvät julkiset palvelut antavat myös edellytyksiä työssäkäyntiin, kun terveydenhoito, lasten päivähoito tai iäkkäiden isovanhempien hoiva on kunnossa.
SAK kampanjoi näissä vaaleissa paremman työelämän puolesta ja työmarkkinarikollisuuden poistamiseksi. Mahdollisuus sopia työsuhteen eh-
doista liiton tuella koko alalle on tärkeä erityisesti duunariammateissa, joissa usein työntekijöillä ei ole yksin valmiuksia tasapuolisesti neuvotella palkasta ja muista työn ehdoista. Luottamusmiehen aseman vahvistaminen on myös tärkeää. Yksin voi pyytää, yhdessä voi vaatia! Hyvään työelämään kuuluu myös huolehtiminen ihmisoikeuksista ja luonnosta. Työntekijöille reilussa siirtymässä osaamisesta ja muutosturvasta huolehditaan niin, että duunarit pysyvät tukevasti mukana kelkassa, kun uutta työtä syntyy ja luontoa tuhoava
tuotanto muuttuu kannattamattomaksi.
Sirpalla on niin suuri sydän, että siihen mahtuu koko maailma. Hän on periksiantamaton työläisten ja työttömien oikeuksien puolustaja ja kantaa vastuuta koko yhteisöstään, niin pienistä kuin suurista.
Katja Syvärinen, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja
Kati Kytömaa on koulunkäynninohjaaja ja JHL:n pääluottamusmies Jyväskylän kaupungilla.
Vasemmistoliitto on duunarien puolue ja huolehtii kaikista heikoimmistakin. Lisäksi vasemmisto katsoo kauemmaksi kuin tähän hetkeen. Tiedämme, mitä syrjäytyminen loppupeleissä yhteiskunnalle maksaa.
Tällä hetkellä työelämään, työttömyysturvaan ja työmarkkinamalliin liittyvät kysymykset ovat pinnalla. Siksi nämä ovat palkansaajien kannalta kohtalon vaalit.
Eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä vaalien jälkeen on oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen työelämän turvaaminen, jossa palkalla tulee toimeen. Myös varhaiskasvatuksen epäkohtien korjaaminen ja varhaiskasvatuslain uudistaminen on tärkeää, koska ala on kriisissä.
Sirpalla on kokemusta ja osaamista politiikan saralta, ja hän on todennäköinen läpimenijä näissä vaaleissa. Ihmisenä Sirpa on yhteistyökykyinen, oikeudenmukainen ja sanavalmis. Vaikuttajana hän osaa perustella asiat johdonmukaisesti.
Kati Kytömaa JHL:n pääluottamusmies Jyväskylä
Ympäristökriisin hoitoa ei voi maksattaa köyhimmillä
Politiikan tärkein kysymys on ympäristökriisi. Tällä hetkellä Suomi vielä tupruttelee kasvihuonekaasuja ilmakehään enemmän kuin niitä sitoo. Samaan aikaan uhanalaisten lajien määrä lisääntyy hälyttävästi.
Suunnan on muututtava, nopeasti. Ilmastonmuutoksen osalta tiekartta on selvä: vähennetään päästöjä ja kasvatetaan nieluja.
Luontokadon tärkein selittäjä taas on maankäyttö, joten on saatava lisää suojeltuja alueita. Sen lisäksi on suunniteltava kaupungit, viljelymaa ja kasvatusmetsät niin, että mahdollisimman monet lajit voivat elää myös ihmisten käyttämillä alueilla.
Kaikki tämä tarkoittaa isoa muutosta. Historiasta tiedämme, että mikäli asiaan ei kiinnitetä huomiota, murroksista hyötyvät ne, joilla on ennestään paljon pelimerkkejä. Raskaimmat taakat taas sälytetään niille, joiden reput painavat jo valmiiksi.
Siksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus on aivan keskeinen osa reilua siirtymää. On huolehdittava, että säälliset elämisen mahdollisuudet sekä muut perusoikeudet turvataan kaikille. Ihmiset eivät sitoudu järjestelmään, jos kokevat sen epäoikeudenmukaiseksi.
Vasemmisto tapaa muistuttaa, että eriarvoisuutta lisäävä politiikka on yleensä myös taloudellisesti huonoa politiikkaa. 1990-luvun säästötalkoista maksetaan edelleen.
Sama pätee myös ympäristökriisiin: viivyttely lyhyen aikavälin säästöjen vuoksi on kuin ottaisi erittäin korkeakorkoista lainaa ilman varmuutta takaisinmaksukyvystä.
Talous on tärkeä väline, mutta lopulta kuitenkin vain väline. Viime kädessä se joustaa, ympäristö ja ihmisoikeudet eivät.
Anna Kontula kansanedustaja
Anna Kontula muistuttaa, että politiikan tärkein kysymys on ympäristökriisi, ja ettei sen hoidossa voi viivytellä.
Li Andersson vieraili Äänekoskella
Opetusministeri ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson keräsi ihmisiä keskusteluihin Keski-Suomessa: Jämsässä, Äänekoskella ja Jyväskylässä 7.-8.3.2023.
Tänne on aina niin ihana tulla, sanoi ministeri Andersson astuessaan sisälle Suolahden Kansantaloon. Pikavisiitillä kuunneltiin ensiesitys Sirpa Martinsin vaalibiisistä Leikkauslista. Laulu tarjoaa aivan erilaisen leikkauslistan kuin oikeistopuolueet kaavailevat.
Äänekosken Willessä keskusteltiin päivän polttavista teemoista ministeri Li Anderssonin kanssa. Hän korosti, että valtiovarainministeriön tasapainottamisohjelma koskee tavallisia ihmisiä ja heidän arkeaan.
Li Andersson korosti Vasemmiston olevan eri linjoilla tasapainottamisen
tarpeen mittaluokasta ja keinoista. Hän totesi, että leikkaamisen sijaan on tehtävä oikeudenmukaista veropolitiikkaa, että voidaan turvata hyvinvointia kaikille, ei harvoille.
Linjapuheen jälkeen alkoi vilkas keskustelu yleisön kanssa energiapolitiikasta, varhaiskasvatuksesta, koulu-
tuksen rahoituksesta ja perjantaisista läksyistä.
Tilaisuudessa kuultiin äänekoskelaista musiikkia Kurkiauran ja Mimi Steffanssonin esittämänä.
teksti ja kuvat tukiryhmä
Johanna Arho-Forsblom Sinnikäs myötäeläjä
Johanna on ollut aina ahkera. Vapaaehtoistyö ja auttaminen on hänellä verissä lapsesta sakka. Äänekoskelle asettuneiden ukrainalaisten auttaminen on hänelle sydämen asia.
Mila Johanna syntyi vuonna 1972 jyväskyläläisen perheen esikoiseksi. Hän sai pikkuveljen heti seuraavana vuonna.
– Isä ajoi rekkaa, kuljetti teuraseläimiä ja toimi yrittäjänä. Äitini oli jättänyt päivätyönsä, jotta voi olla meidän lasten kanssa kotona, mutta aamuisin hän jakoi postia. Suurimman osan lapsuudestani asuin Pupuhuhdassa, kerrostalossa.
Perhe vietti viikonloppuja maalla mummolassa, Laukaassa tai viihtyi muiden sukulaisten kanssa.
– Kesiin kuului Norjan matka teltaillen ja myöhemmin asuntovaunulla. Sunnuntaisin hiihdimme isän kanssa ja äiti keitti puuron sillä aikaa. Kesällä tehtiin yhteisiä matkoja metsään: marjaan, sieneen ja urheilemaan, sillä isä harrasti myös kuulantyöntöä ja kilpapyöräilyä. Mökkipaikka oli Laukaassa ja siellä meillä oli myös kasvimaat. Kuusveellä kalastelin itsekseni. Olin partiolainen ja pisin vaellus suuntautui Hollannin rannikolle ja talvisin olin mukana lapissa hiihtovaelluksilla, kesäisin rinkat selässä tuntureilla.
Kerrostaloyhteisö oli hyvin tiivis ja talkoita ja yhteisiä juhlia oli paljon.
– Kerhohuoneella pidin kerhoja nuoremmille jo hyvin nuoresta alkaen. Kuuluin myös Vapaaseurakunnan nuoriin ja kirjoitin ja luin valtavasti kirjoja. Vapaaaikaani kuului kavereiden lisäksi piirtämistä ja ompelua ja kansalaisopiston kursseja kuvataiteesta. Jossain vaiheessa ompelin itse kaikki vaatteeni.
Koulu oli Johannalle tärkeä ja joidenkin opettajien sanat merkitsevät edelleen.
– Silloinkin oli koulussa aikuisia, jotka kulkivat rinnalla ja uskoivat nuoriin. Äidinkielen opettaja jäi odottamaan ensimmäistä kirjaani.
Johanna jatkoi lukuja Lyseon lukiossa, mutta ahkeran opiskelun sijaan elämää tuli siinä vaiheessa muuta.
– Rakastuin naapuritalon poikaan ja avioiduin nuorena. Lyhyt avioliitto päättyi eroon pian saatuani esikoiseni vuonna 1991. Kirjoittaessani ylioppilaaksi, Janne oli kaksivuotias. Valkolakki oli yhteinen suorituksemme iltalukiosta ja poikani sitä saikin käyttää tulevat vappujuhlat. Vanhempani olivat muuttaneet Uuraisille ja vietimme paljon aikaa maalla.
Lukion jälkeen käsistään taitava haki Taidekorkeaan vaatesuunnittelijaksi.
– En päässyt ja opiskelin avoimessa yliopistossa arvosanoja. Olin kaksi vuotta töissä kouluavustajana ja sain tehdä paljon opettajan sijaisuuksia. Kotoa kumpusi ahkeruus ja se, että hyvä ihminen on tekevä ihminen. Taloudellinen tilanne toki myös kannusti töihin.
Syksyllä -95 pääsin opiskelemaan Savonlinnan OKL:een.
– Tein kahdessa vuodessa opinnot hyvin pitkälle. Välimatkat läheisiini saivat minut anomaan siirtoa takaisin ja vuon-
na 1997 jatkoin sivuaineopintoja Jyväskylän OKL:ssa.
JOHANNA oli kymmenkunta vuotta yksinhuoltaja. Hän osallistui aktiivisesti yksin- ja yhteishuoltajien yhdistyksen ja -liiton toimintaan, sekä kuulovammaisten lasten vanhempien yhdistykseen. Janne on keskivaikeasti kuulovammainen.
– Useina kesinä olin vetämässä yhden vanhemman perheiden vertaistukileirejä kylpylöissä eri puolilla Suomea ja järjestimme Jyväskylässä EU-rahoituksella kerhoja lapsille. Kirjoitin lehtiin yhden vanhemman perheen asioista. Vastasin myös yksinhuoltajien tukipuhelimeen vapaa-ajallani.
Kesiin kuului matkat Venäjän Karjalaan orpolasten leireille vapaaehtoisena Love for Kids järjestön kautta.
– Janne oli iloinen vesseli ja halusi mukaan kaikenlaiseen harrastamiseen. Olin mukana JJK:n joukkueenjohtajana, JPS:n pelireissuilla ja istuin monta vuotta viikottain hänen viulutunneillaan konservatoriossa ja kävimme aktiivisesti Kaupunginteatterissa.
Johanna ajatteli, että ei ole olemassa erityislapsia tai erityisperheitä vaan on vain lapsia, joilla on erityiset tarpeet. – Kun osallistuin kuntavaaleihin vaalilauseeni oli: "Ei ole olemassa ongelmaperheitä. On vain tavallisia perheitä, joilla on ongelmia”.
Johanna istui yhden kauden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja KeskiSuomen maakuntavaltuustossa, Työväenyhdistyksen hallituksessa ja useissa lautakunnissa.
– Nuoruuden vappujen Jeesus-marssit muuttuivat punalippuihin. Eräänä vappuna sain juontaa Aki Sirkesalon konsertin 6000:lle ihmiselle Lounaispuistossa. Tänä päivänä minulle on tärkeää suhde Jumalaan. Metsä ja luonnossa kulkeminen ovat kirkkoni ja yhteyteni Häneen nykyään.
SITTEN TULI kohtalokas 30-vuotispäivä kun Johanna tutustui Eero Forsblomiin Jyväshovissa.
– Rakastuin ja avioiduin ja muutimme Palokkaan. Puolisoni toimi omassa firmassaan kiinteistönhoitoalalla. Minulla oli vihdoin iso, oma piha ja nurmikkoalueet muuttuivat kukkapenkeiksi ja hyötyviljelmiksi. Vapaa-aikaani vietin LC Palokka/Wilman aktiviteeteissä.
Johanna toimi luokanopettajana yhden vuoden Norssilla ja sen jälkeen olin 1,5 vuotta kuvataideopettajana.
– Ensimmäisen erityisopettajan paikan sain Vaajakoskelta, Haapakosken koulun EMU-luokan opettajana vuosituhannen vaihteessa. Mahdollisuus oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnnin tukemiseen ihastutti. En ollut pätevä, joten olin eri kouluissa vain vuoden tai kaksi. Opiskelin 2000-luvun alussa erityisopettajaksi ja sain viran Tikkakos-
ken yläkoulusta pienluokan opettajana. Työkavereistani tuli elämänikäisiä ystäviä ja monien oppilaiden kanssa pidän edelleen yhteyttä.
Toiveena oli iso perhe.
– Emme saaneet toivomaamme perheenlisäystä sillä yritykset päättyivät keskenmenoihin. Hakeuduimme lapsettomuushoitoihin ja keväällä 2007 saimme pojan. Isäni oli kuollut joulun alla ja Mikko peri hänen nimensä. Oli erityisen hienoa tulla äidiksi 35-vuotiaana. Janne oli silloin jo 15-vuotias ja iloitsi pikkuveljestään - sen mitä mopokesässään ehti.
Mikon ollessa taapero sai Johanna kutsun tunne- ja vuorovaikutustaitokouluttajaksi.
– Valmistuttuani aloin pitää sivutyönäni Elämisen taitoja Lions Quest -kursseja kasvattajille ympäri Suomea. Olen saanut jutella tuhansien opettajien kanssa sosioemotionaalisen oppimisen keskeisestä merkityksestä lapsen hyvinvoinnille. Olen myös Lions Quest -ohjelman pääkirjoittaja.
EERON YRITYSTOIMINTA loppui vuonna 2011 ja sitten avautui mahdollisuus toteuttaa haave maalle muuttamisesta.
– Löysimme kesällä 2012 unelmien kodin Sumiaisista. Muutimme vehreälle maaseudulle, viljapeltojen keskelle keltaiseen rintamamiestaloon, Saarikkaalle. Ihmiset olivat aitoja ja tulivat kylään koputtamatta ja toivottivat meidät tervetulleiksi kyläyhteisöön. Koin olevani enemmän oma itseni kuin vuosiin. Aikaa omalle perheelle ja itselle oli valtavasti, sillä se ei kulunut enää kaupungin liikenteessä ja kaupoissa. Täällä on mahdollista hidastaa sopivasti. Vuotta myöhemmin myös äitini muutti Sumiaisiin. Elämään kuuluu edelleen Lions-vapaaehtoistyö.
– Viime vuosina olen ollut mukana mm. puhtaiden vesien suojelutyössä ja kirjoittanut oppaan lapsen terveen nettikäyttäytymisen tukemisesta yhdessä Päivi Hamaruksen kanssa. Vuonna -2122 toimin alueemme piirikuvernöörinä ja vierailin useissa kymmenissä leijonien klubi-illoissa, aktiviteeteissä ja juhlissa. Lionien perushygieniatarvike-lahjoitus antoi mahdollisuuden päästä mukaan auttamaan Äänekoskelle muuttaneita ukrainalaisiakin. Siitä alkoi yhteinen FB-ryhmä ja syntyi valtavan laaja auttajien verkosto. Avun koordinointi on ollut sydämeni asia ja tuonut elämääni lisää sosiaalista verkostoa.
Rakas harrastus on kahvipussien punominen ja Johanna opettaa sitä Koskelassa.
– Kierrättäminen ja kestävä kehitys ovat minulle tärkeitä. Omassa kodissamme kierrätän biojätteet bokashimenetelmällä.
Luontokuvaus on uusin harrastus.
– Viime kesänä sain seurata omalla parvekkeellamme syntyvää haarapääs-
kypesuetta. Kaksi viimeistä kesää ovat olleet aivan erityisiä perhoskesiä. Aamuvarhaisesta olen kulkenut pelloilla ja pientareilla valokuvaten ohdakeperhosia ja keisarinviittoja. Viime kesänä löysin jopa haapaperhosen.
JOHANNA AJATTELEE, että elämässä hyvin menestyvä ei ole onnekas. Hän on sinnikäs.
– On intohimoa saavuttaa sellaista, mikä on itselle merkityksellistä. Pidän tärkeänä myös toiveikkuutta. Elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset ja vaikeat hetket ja omia tunteitaan pitää kestää. Sinnikkyyteen kuuluu myös avun pyytäminen silloin, kun sitä tarvitsee. Rinnalla kulkijan empatia ei yksistään riitä. Tarvitaan myötäelämisen taitoa. – Tarvitaan sosiaalista tietoisuutta ja älykkyyttä, joka mahdollistaa yhteyksien luomisen, pelkojen ja tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn ja terveen itseluottamuksen. Uskon, että tämä on tie onnelliseen elämään. Paras polku on sellainen, joka johdattaa toisen ihmisen luokse.
Johanna Arho-Forsblom
s. 26.2.1972 Jyväskylässä, asuu Sumiaisten Saarikkaalla naimisissa, kaksi lasta, yksi lapsenlapsi erityisopettaja Suolahden yhtenäiskoululla
Rakastaa: perhettä
Inhoaa: teennäisyyttä
Henkilö: äiti
Eläin: kissa
Paikka: metsä
Kirja: Coleman - Tunneläy
Musiikki: Juha Tapio
Elokuva: fantasiat
Ruoka: Karjalan paisti
Juoma: piimä
Motto: Muista hengittää.
Vauhti kiihtyy
Matti Leppänen laittaa pystyyn Suolahden ja koko Äänekosken historian kovimmat ysärimytkeet.
Kesä-heinäkuun taitteessa kuullaan Suolahdessa ysärimusiikin ilosanomaa, kun KuusYsärit räjähtää kaupunkiin. Järjestyksessään viidennet KuusYsärit tulevat kovempana kuin koskaan.
– Ääniä Festivaalin ilmoitettua että festari on taputeltu, jäi Äänekoskelle ison tapahtuman kokoinen aukko. Se on todellinen harmi, sillä festari oli hieno. Keikkakalenteria tutkaillessa tämä kesäkuun viimeinen viikonloppu iskee hyvää saumaan, sillä seutukunnalla ei ole suuria tapahtumia, Matti Leppänen hymyilee.
ESIINTYJÄKATTAUS on ysäriperheelle taatusti mieluinen. Lauantain pääesiintyjäksi on kiinnitetty Portion Boys ja Oku Luukkainen saa pukea jälleen kerran päällensä Urho -paidan. Isolle yleisölle Portion Boys tuli tutuksi viimeistään Uuden Musiikin kilpailuista - Euroviisikarsinnan kakkosija on hieno saavutus. Tiukkaan jäänyt korvamato ”Vauhti kiihtyy” kuullaan varmasti Asemakadun sykkeessä.
– Portion Boysin kiinnitys oli itselleni huippujuttu ja samalla taloudellisesti iso satsaus. Uskon kuitenkin, että bändi
vetää porukkaa todella paljon myös Suolahteen, sillä se on saanut esiintyä täysille saleille ympäri Suomen. Tällaiseen yrittäjävetoiseen tapahtumaan liittyy aina riskejä, ja niitä on vaan otettava, Leppänen laskee.
Perjantain neljästä esiintyjästä Leppänen paljastaa Basic Elementin ja Dj Tonyn. Hän haluaa pitää salamyhkäisyyden verhoa vain hiukan raollaan.
– KuusYsärin somessa voi käydä arvaamassa mitkä ovat viisi muuta artistia, jotka kapuavat Viljoksen kupeelle pystytettävälle lavalle. Oikein tai parhaiten arvaaville on jaossa lippupaketteja, Leppänen yllyttää.
LEPPÄNEN tietää jo vanhastaan, että ennakkolippukauppa alkaa käydä kuumana. Tänä vuonna myynnissä on yksittäisiä iltalippuja sekä festaripasseja jotka oikeuttavat molempiin iltoihin. Leppänen odottaa paikalle 4000-5000 ysärimusiikin ystävää.
– Myyntiin tulee myös tuttuja VIPlippuja, Leppänen vinkkaa.
Aina positiivinen Leppänen näkee asiassa pienen ongelman. Sääherran kanssa on hänellä hyvät välit tai mojovaa tuuria, sillä Kuusysäreitä ollaan saatu viettää tähän asti loistavan sään vallitessa.
– Itseasiassa käännän ongelman po-
sitiiviseksi: nyt vain jännittää, tuleeko porukkaa niin paljon paikalle, että festariareena käy pieneksi. Olen jo piirrellyt paperille kuinka lava sijoitetaan jotta saadaan kaikki halukkaat mukaan.
KUUSYSÄREILLÄ on jo historiaa takanaan. Yhteen hiileen puhaltava ysäriperhe tietää sen ja odottaa tapahtumaa
innolla. Nyt voi laittaa kalenteriin merkinnän ja lukita viikonloppu Suolahteen.
– Suolahteen suunnistaa ysärijyystäjiä ympäri Suomen, joten tapahtuma tuo myös mukanaan elinvoimaa paikallisiin yrityksiin sekä majoituspalveluihin, Matti Leppänen muistuttaa.
KuusYsärit Suolahdessa 30.6.-1.7.
Vielä on maltettava 107 päivää ja sitten starttaa KuusYsärit. Matti Leppänen on tilannut Suolahteen huikeat esiintyjät ja sinisen taivaan.
• Pienempien eläkkeiden määrätietoinen korottaminen.
• Vanhusten hoivan henkilöstömitoitus on turvattava.
• Omaishoidon resurssien lisääminen on tärkeää.
SEPPO RUOTSALAINEN
• Äänekosken kaupungin valtuuston 4.s varapj.
• Äänekosken kaupunginvaltuuston jäsen
• Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen
• Viisari Leaderin puheenjohtaja
• Äänekosken Sos.dem yhdistyksen pj.
• Keski-Suomen SDP piirin 2. varapj.
• SDP puoluevaltuuston jäsen
Kotiäänestys toteuttaa demokratiaa
Kotiäänestyksessä voi äänestää kotona. Tällöin ennakkoon kotiäänestykseen ilmoittautuneen luokse saapuu sovittuna ajankohtana kaupungin keskusvaalilautakunnan vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Äänestäjän on ilmoittauduttava keskusvaalilautakunnalle kaksitoista päivää ennen varsinaista vaalipäivää, eli viimeinen ilmoittautumispäivä on 21.3. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestyspäivinä kello 9 ja 20 välisenä aikana. Kaupungin hallintojohtaja Aleksi Heikkilä kertoo, kuinka Äänekoskella käytetään kotiäänestyksen mahdollisuutta verrattain vähän, ottaen huomioon kaupungin ikärakenteen
– Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kotihoidon asiakkuuksiin peilaten kotiäänestys on vähäistä, mutta niin se taitaa olla kaikissa kunnissa. Vuoden 2022 aluevaaleissa kotiäänestyksessä äänesti 29 henkilöä, tämä määrä sisältää myös omaishoitajia, jotka äänestivät samalla kertaa kotiäänestykseen ilmoitetun hoidettavan kanssa, Aleksi Heikkilä kertoo.
Heikkilä laskee, että korona-aikana kotiäänestyksissä näkyi pienoinen piikki ylöspäin.
– Tartuntojen pelossa äänestettiin mieluummin kotona, Heikkilä sanoo.
Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeu-
tetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.
KOTIÄÄNESTYKSEN työparina toimineet Pirkko-Liisa Lukkarinen ja Juha Takala ovat kiertäneet ihmisten kodeissa noin viiden vuoden ajan – aina vaalien aikaan. Viimeiset vaalit olivat aluevaalit ja nyt on edessä eduskuntavaalit. Takala ei pääse tällä kertaa mukaan.
– Jäätyäni eläkkeelle ryhdyin vaalitoimitsijaksi, eli kokemusta on karttunut jo useista vaaleista. Koen tehtävän tärkeäksi, ja ajattelen, että tämä on minun panokseni demokratialle. Teen tätä puhtaasti halusta auttaa, Juha Takala sanoo.
Takala pohtii kuinka tämänkaltainen on hänelle pieni panos.
– Äänestäjiltä tulee lämmin kiitos käynnistä. He ovat onnellisia, kun saavat käyttää äänensä, joka on heille annettu. Teen tätä rakkaudesta demokratiaan, Takala lisää.
Lukkarinen ja Takala ovat ajelleet työpareina pitkin ja poikin Äänekoskea äänien perässä. He olivat työkavereita ennen eläköitymistään.
– Viimeistään tämä työ on osoittanut sen, kuinka Äänekoski on laaja kunta. Me ollaan ajeltu sellaisilla kylillä, että on pitänyt miettiä, että voiko kukaan asua näin kaukana palveluista, Takala kertoo.
Lukkarinen sanoo, että vaalitapahtu-
ma noudattelee tarkasti tiettyä kaavaa.
– Ikävä kyllä kello on niin armoton, emmekä ennätä jäädä jutustelemaan. Olemme virkatöissä ja siihen pätee virkavastuu, Lukkarinen muistuttaa.
VAALITOIMITSIJOILTA tulee vinkkejä kotiäänestäjälle: ota valmiiksi esiin passi, kuvallinen henkilökortti, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja.
– Tämä nopeuttaa toimintaa huomattavasti. Myös ehdokkaan numero, tai ainakin ehdokas olisi hyvä olla tiedossa kun vaalitoimitsija saapuu paikalle, Lukkarinen sanoo.
– Ja että oltaisi kotona kun on sovittu. Välillä on myös haasteita löytää osoite, porraskäytävä ja rappu. Myös parkkipaikkaa on joskus saatu metsästää, Takala lisää.
Korona-aika toi omat mutkansa vaalityön tekoon.
– Meidän piti tehdä joka aamu koronatesti. Kesähelteellä olimme pukeutuneet vahvaan suojavarustukseen ja desinfioinneissa meni oma aikansa. Onneksi rajoitukset ovat helpottaneet, se auttaa kovasti myös itse äänestäjää, Lukkarinen sanoo.
Kiitosta lähtee kaupungintalon suuntaan.
– Siellä on osattu miettiä logistiikka hyvin, ettei meidän tarvitse ajella ristiin rastiin, Juha Takala kiittää.
LAITOSÄÄNESTYS järjestetään 22.-
28.3. välisenä aikana ja äänestys suoritetaan erikseen ilmoitettavana aikana seuraavissa laitoksissa: Palvelutalo Tukipuu, Äänekosken terveysaseman sairaala, Piilolan palvelukeskus, Eerolankadun palvelutalo, Esperi Hoivakoti Pukkimäki, Onnikoti Koivu, Palvelukoti Attendo Tallisaari, Hoivakoti Kotisatama, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Lehtolan ja Marianpolun asunnot, Konginkankaan palvelukeskus ja Sumiaiskoti.
Laitosäänestykseen ei tarvitse ilmoittautua.
Heikkilä kertoo, että laitosäänestyksissä ääniä kertyy enemmän kuin kotiäänestyksissä.
– He, jotka ovat laitoksissa, ei ole käytännössä vaihtoehtoa lähteä vaalipäivänä äänestyspaikalle, Aleksi Heikkilä sanoo.
Kotiäänestykseen ilmoittaudutaan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse, osoite Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai puhelimitse 040 740 7311 tai 040 574 2881.
Ilmoittautumisen on oltava perillä viimeistään tiistaina 21.3.2023 kello 16 mennessä.
Ilmoittautumislomaketta on saatavilla Äänekosken kaupungin www-sivuilta (www.aanekoski.fi) ja Äänekosken kaupungintalon palvelupisteestä (Hallintokatu 4, ala-aula).
Kotiäänestys järjestetään henkilöille, joiden kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, etteivät he pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Marjo Steffansson Pirkko-Liisa Lukkarinen ja Juha Takala ovat toimineet kotiäänestyksessä työpareina. Vaalivirkailija tulee ovellesi, jos et itse kykene lähteä äänestämään.Kansanedustajaehdokkaat Petra Virtanen, Bella Forsgrén, Jari Halttunen, Joona Ilves ja Akseli Ekola tulivat vastaamaan lukiolaisten kysymyksiin. Kun heiltä kysytään, kannattaako äänestää on vastaus KYLLÄ!
Kuva: Suomen Kaukalopalloliitto
Älyn äärellä – kaukalopallon SM-kulta ratkeaa Äänekoskella
Leijonien ex-tähti viihdyttää Suolahden jäähallissa järjestettävässä tapahtumassa, johon yleisöllä on vapaa pääsy.
Kaukalopallon SM-sarja huipentuu Suolahdessa, Äänekosken jäähalilla 25.3.–26.3. pelattavaan neljän joukkueen lopputurnaukseen, Final fouriin. Taistelusta Suomen mestaruuspokaalista, ”Kultaisesta Kotkasta”, povataan harvinaisen jännittävää.
– Mikä tahansa huipennukseen selvinneistä joukkueista voi voittaa mestaruuden, Kaukalopalloliiton toiminnanjohtaja Janne Borgström uskoo.
Suosikkina Suolahden energiatehokkaassa jäähallissa nähtävään viikonlopputapahtumaan lähtee kuopiolainen TNC, joka selvitti runkosarjan tappioitta. TNC:n päänahkaa havittelevat lahtelainen kaukalopalloylpeys RC Pajulahti (RCP), perinteikäs RB-Oulu sekä rovaniemeläinen NapaKP.
Lauantain välierissä kohtaavat TNC ja NapaKP (kello 13) sekä RCP ja RB-Oulu (kello 17). Sunnuntaina pronssiottelu alkaa kello 11 ja SM-finaali kello 15. Kaukalopalloliiton johto haluaa tarjota pelit ilmaiseksi katsojille.
– Uskon vankasti Suolahdessa nähtävän niin priimaluokan kaukista, että ylei-
sökin yllättyy. Kaukalossa riittää taatusti vauhtia ja hienoa pallotaituruutta, jotain sellaista, jota lajissa ei ole hetkeen nähty, Borgström sanoo.
– Halusimme yleisölle vapaan pääsyn, jotta paikallisilla olisi matala kynnys tutustua tähän upeaan peliin. Äänekoski sijaitsee Suomen kartalla keskeisellä paikalla, ja näin vihreän siirtymän aikana on hienoa, että pelit voidaan pelata energiatehokkaassa hallissa.
VAIKKA ÄÄNEKOSKEA ei löydy kaukalopallokartalta, osa kaupungin penkkiurheilijoista muistanee nimeltä ainakin Jari Viuhkolan, jääkiekossa neljät MM-kisat Leijona-paidassa pelanneen ikinuoren hyökkääjän (nyt 43).
Oulun Kärppien SM-liigajoukkueen ex-tähti kaukalopalloilee tätä nykyä RBOulussa.
– Kaukalopallon tulevaisuus on totta kai nuorissa, ja niihin kaikki SM-sarjajoukkueet alati kasvavassa määrin satsaavat, mutta on ollut mahtavaa nähdä Viuhkolan kaltainen peliälynero myös tässä lajissa. Kaukiksessahan äly, jos mikä on keskiössä, RCP:n valmentaja, takavuosien pelaajatähti Jarmo Kuhl-
berg näkee.
RB-Oulua tähdittää myös muun muassa hyökkääjä Olli Holopainen, yksi lajin viime vuosikymmenien taitavimmista pelaajista. NapaKP on jyrännyt kuluvalla kaudella ennen kaikkea tasaisuudellaan.
TNC:n riveissä puolestaan on useita nuoremman polven vauhtikoneita, jotka pystyvät loistamaan monipuolisesti – unohtamatta esimerkiksi kokenutta Pekka Palmia, joka voitti runkosarjan pistepörssin.
– Näin vastustajan näkökulmasta Viuhkola ja kumppanit tarjoavat kaikki mainion haasteen, RC Lahdessa huipputehoja takonut Kuhlberg sanoo.
– Eniten ilahduttaa se, että kaukiksessa saa nykyään ottaa kunnolla myös miehestä mittaa.
ERITYISESTI kaukalopallon tähtinimiä löytyy RCP:n riveistä. Lähtien jo hyökkäyksen tutkaparista Harri Hautajoki–Olli Pelkonen, joka pystyy taikomaan maalintekopaikkoja usein kuin tyhjästä.
Maineikkaassa helsinkiläisessä Bewe Sportissa taannoin loistaneet Hautajoki ja Pelkonen löytyvät SM-sarjan kaikki-
en aikojen pistetilaston kärkipäästä, eikä kokemusta ja taitoa puutu myöskään Juho Hankkiolta ja Rami Välimaalta.
– On tosi nastaa päästä vääntämään Suomen mestaruudesta uudessa, kaikille joukkueille tasapuolisessa hallissa. Kun homma on kerrasta poikki, pienet marginaalit ratkaisevat, SM-sarjassa lähes 500 maalia iskenyt Pelkonen painottaa.
– Me yritetään RCP:ssä kehittää erinäisiä kikkoja, joilla onnistuisimme horjuttamaan poikkeuksellisen hyvin puolustavaa RB-Oulua.
Kaukalopallo on viime vuosina rämpinyt, mutta Pelkonen uskoo suunnan kääntyneen nyt.
– Laji on vaihteeksi hyvässä nousukiidossa. Uskon, että SM-sarja houkuttelee jatkossa yhä enemmän niitä lahjakkaita nuoria, joilla tie jääkiekon puolella syystä tai toisesta katkeaa, hän linjaa.
– Meidänkin riveissä heitä jo on, kuten poikkeuksellisen taitava Elmeri Hovinen. Jos äänekoskelaiset eivät muuta tekemistä keksi, kannattaa tulla hallille vaikka jo ihan Hovisen takia.
Kaukalopallon SM-sarja huipentuu jäähallilla 25.3.–26.3
Joku aika sitten mieleeni palautui vanhan
Äänekosken keskustassa sijainnut Siistosen leipomon talo ja se tuoksu, mikä leijui leipomorakennuksen ympärillä Ihana leivän tuoksu! Leipomon väki oli herännyt jo aamuyöllä paistohommiin
Näissä papinhommissa ei ihan aamuyöllä yleensä tar vitse herätä, mutta kyllä meidän
SEURAKUNTATOIMISTO
(Vellamontie 1a) avoinna arkisin klo 9–12 Voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 438 9415 (haudanhoitotai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan
PASTORIT SANAN ÄÄRELLÄ!
Rakkain Raamatunkohtani - 5 sunnuntaita Sanan äärellä Äänekosken srk-keskuksessa Omat papit tutkistelevat itselle tärkeää Raamatun tekstiä.
Su 19.3. klo 17 Juho Hintikka Room 8:18-30
Su 26 3 klo 17 Lauri Pietikäinen Ps 103
SU 19.3 KLO 13 KOKO SEURAKUNNAN AIKUISTYÖN KIRKKOPYHÄ Konginkankaan kirkossa Leipäsunnuntain messuun kutsutaan erityisesti kaikkia toimintaryhmäläisiä, pienryhmäläisiä ja piiriläisiä eri puolilta seurakuntaa Toteutuksessa mukana maanantaikerholaisia ja muita pienryhmäläisiä
KE 22.3. KLO 18 MIESTEN ILTA Sumiaisten srk-kodilla Maalaislääkäri Kiminkinen, musiikissa Vesa Kuitunen.
MA 27.3. KLO 18 NAISTENILTA
Sumiaisten srk-kodissa Mielen hyvinvointi, Ritva Häkkinen Iltaa ohjailee Aino Lepänjuuri ja Hillevi Suutala
SEURAKUN TA VERKO S S A
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Messulinkki kotisivujen etusivulla Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa.
suntiot lähtevät monesti liikkeelle lähes aamuyöllä sunnuntaiaamuisin valmistelemaan kirkkoja jumalanpalveluksia varten. Varsinkin jos yöllä on satanut lunta. Minkähänlainen tuoksu kirkoistamme leviää Äänekosken taajamiin ja tällä seudulla asuville ihmisille?
Jos se tuoksu on Jeesuksen tahdon mukainen, sekin on ihana tuoksu Seurakunta on olemassa siksi, että Jeesus jatkaa hyvää työtään tässä maailmassa. Kun kokoonnumme kirkkoon lukemaan Raamattua, rukoilemaan
ja ehtoolliselle, Kristus tartuttaa meihin oman tuoksunsa. Siihen tuoksuun kannattaa tulla lepäämään, vaikka joka pyhä! Olet tervetullut.
Jeesus tuli maailmaan, jotta Isän Jumalan rakkaus luotujaan kohtaan tulisi tutuksi Se rakkaus tulee todelliseksi siellä, missä ihmisten köyhyyteen ja kaipaukseen vastataan hyvällä sanalla, tai missä yksinäisyyden, syytösten ja ennakkoluulojen vankina eläneet vapautetaan, tai missä itsekkyyden sokaisemat ihmiset op-
pivat elämään ihmisiksi yhdessä toisten kanssa, tai missä sorretut saavat rinnalleen ystävän ja puolustajan Jeesuksen Vapahtajan työ toteutuu siellä missä lähimmäisenrakkaus toteutuu, sovinnon ja rauhan sanomaa julistetaan, missä pieniä puolustetaan ja jokaista ihmistä kunnioitetaan
Elina Tourunen
Kirkkoherra
Ke 29.3. klo 18 Pääsiäislaulujen yhteislauluilta kirkossa, mukana Grace-lauluryhmä, Markku Aho
ÄÄNEKOSK I
Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11 Muina aikoina tavoitat puhelimitse 040 502 5481.
Su 26.3. klo 10 Marianpäivän messu kirkossa Toteutuksessa mukana Sydänyhdistyksen väkeä, Tourunen, eht.av Martti Sormunen, Aho, Syke-kuoro Messu striimataan ja linkki löytyy seurakunnan kotisivuilta
Ma 27.3. klo 18 Raamattu ja - rukouspiiri kirkon Olkkarissa
Rauhanyhdistys
17.3. klo 18.30 Safkailta ry, Lantelantie 32
19.3 klo 16 Seurat ry, Lantelantie 32
26.3. klo 16 Koko väen pyhäkoulutapahtuma ry, Lantelantie 32
SUMIAINE N
Diakoniatoimisto (Kuoppatie 2) päivystys ma klo 10–12. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.
To 16.3. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä
Su 19.3. Ei messua Sumiaisten kirkossa, klo 13 Koko seurakunnan aikuistyön kirkkopyhä Konginkankaan kirkossa (ks ilmoitusten alku)
Ke 22.3 klo 18 Miesten ilta srk-kodilla Maalaislääkäri Kiminkinen, musiikissa Vesa Kuitunen
To 23.3 klo 13 Seurakuntapiiri Syvälahdessa Taina ja Pekka Pellisellä Heikkiläntie 47
Su 26.3 klo 13 Messu kirkossa, Juho Hintikka, Kaija Niskala
Ma 27.3. klo 18 Naistenilta srk-kodissa Mielen hyvinvointi, Ritva Häkkinen, Hillevi Suutala ja Aino Lepänjuuri
Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2)avoinna ma-ke klo
11–14 Päiviö Turtiainen laulattaa ke.29.3 klo:12 alkaen
Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.
Torstaisin klo 8 30 Puuroaamun aamurukous kirkkosalissa.
Su 19.3 Ei messua Äänekosken kirkossa, klo 13
Koko seurakunnan aikuistyön kirkkopyhä Konginkankaan kirkossa (ks ilmoitusten alku)
Ke 22.3 klo 18 Alfa-kurssi srk-keskuksen nuorisotilassa Mikä on seurakunta? Iltapala, alustus, keskustelua
To 23.3 klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet
Kirkon Olkkarissa
Pe 24.3 klo 18 Viikkomessu Hietaman kirkossa Miesten lauluryhmä Saarna Tapio Leinonen, Pietikäinen, Aho Messun jälkeen Hietaman miestenpiirin 70 v kahvit
Perhekerhojen kokoontumisajat löytyvät nettisivuiltamme!
Nuorten illat Äänekosken kirkon nuorisotilassa torstaisin klo 14–19
Diakoniatoimisto päivystys ti ja to klo 9–11 Suljettu viikolla 12 (20.–25.3.)
Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti
Ke 15.3. klo 17–18.30 Raamatun lukupiiri srk-kodissa Huom piiriä ei 29.3
To 16.3 klo 13 Diakonia-lähetyspiiri Riihilahden kylätalolla, Riihilahdentie 480, Muurikainen
Su 19.3 klo 13 Koko seurakunnan aikuistyön kirkkopyhä kirkossa (ks ilmoitusten alku) Kirkkokahvit seurakuntakodissa
Pe 24.3 klo 19 Salve Regina! Ihanainen Mariainen! Konsertti kirkossa, Marie Finne-Bray, Piers Bray, Andras Szabo Liput 20 € ennakkoon ja 25 € ovelta Järj La Kala – ooppera.
Su 26.3. klo 13 Marianpäivän kirkko, toteutuksessa Kömin Sparraajista saarnassa Merja Vasama, Päivi Leppänen, Eero Polsa, Ari Vertainen, Elle Kinnunen ja Pentti Kinnunen, muissa tehtävissä Timo Pasanen ja Markku Aho
SUOLAHT I
Diakoniatoimisto (Pajakatu 9) päivystys ti ja to klo 10–12 Muulloin ajanvarauksella p 045 657 7665
Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokOontuvat normaalisti.
Ke 15.3., ti 21.3. ja ke 29.3. klo 12–14.30
Yhteisvastuun Kaverikahvit srk-talossa Vapaaehtoinen maksu Mukaan myytävänä leivonnaisia ja keittoruoka-annoksia
Su 19.3. Ei messua Suolahden kirkossa, klo 13 Koko seurakunnan aikuistyön kirkkopyhä Konginkankaan kirkossa (ks ilmoitusten alku)
Pe 24.3 klo 14 Rukouspiiri Laineella, Niemelänkatu
11 as 1
Su 26.3. klo 10 Marianpäivän messu kirkossa, Hintikka, Niskala, saarna Liisa Linnala, Gospelryhmä
Su 26.3.23 klo 16 Sanan ja rukouksen ilta srk-talossa, Jumalan suunnitelma psalmeissa, Raamatun äärellä Tellervo Koivukangas, musiikkia Erräät ja Päiviö, Anneli Montonen
KULTTUURI- JA LIIKUNTALAUTAKUNNAN PALKINTOGAALA
Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan PALKINTOGAALA to 23.3.2023 klo 18 Kulttuurikeskus Painotalolla, os. Kalevankatu 2, Äänekoski.
Tilaisuudessa palkitaan mm. vuoden 2022 kulttuuripalkinnon saaja ja vuoden urheilija.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Järj. Äänekosken kulttuuri- ja liikuntatoimi
HAEMME KOKKIA
Haemme vakinaista KOKKIA Ateriapalvelukeskus Lipstikkaan Suolahteen, jossa valmistetaan Äänekosken, Suolahden, Konginkankaan ja Sumiaisten taajamien koulujen ja päiväkotien ateriat.
Lisätiedot: www.aanekoski.fi/rekry tai www.kuntarekry.fi (työavain 508177)
KYLÄPARLAMENTIN KOKOUS
Tervetuloa seuraavaan Kyläparlamentin kokoukseen ke 29.3.2023 klo 18 Cafe Möljään, Suolahden Wanhalle asemalle. Kokous on avoin kaikille kyläparlamentti- ja yhdistystoiminnasta kiinnostuneille. Asialistalla mm. tulevan kesän tapahtumat ja kylien yhteinen hanke.
Lisätietoja: Kehityspäällikkö Tanja Sulin, 050 440 0813, tanja.sulin@aanekoski.fi
SUKELLA SATUUN!
Satutunti Äänekosken kirjastolla ti 21.3.2023 klo 10, alakerran satunurkassa. Vapaa pääsy, tervetuloa sukeltamaan satuihin!
HAKU KOULULAISTEN AAMUJA ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN LUKUVUODEKSI 2023-2024
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1.-2. luokan oppilaille ja erityistä tukea tarvitseville. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Äänekoskella tulevana lukuvuotena seuraavasti:
Koskelan Setlementti ry:n toimesta Äänekosken keskustaajamassa aamu- ja iltapäivätoimintaa ja Suolahdessa iltapäivätoimintaa.
Äänekosken kaupunki järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa seuraavasti: Hietaman koulu, Honkolan koulu, Koiviston koulu, Konginkankaan koulu, Sumiaisten koulu, Suolahden yhtenäiskoulun erityislasten ryhmä, Koulunmäen yhtenäiskoulun erityislasten ryhmä.
Ryhmäkoko toimipisteittäin on rajallinen ja ryhmät täytetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Toimintaa järjestetään niissä toimipisteissä, joihin muodostuu vähintään 5 oppilaan ryhmä (ltk 20.2.2020 § 12).
Hakuaika on 31.3.-14.4.2023 ja haku tapahtuu seuraavasti:
Koskelan aamu- ja iltapäivätoiminta Ilmoittautuminen aukeaa 31.3.-14.4.2023 väliseksi ajaksi sähköisesti
Koskelan Setlementin sivuilla: www.koskelansetlementti.net -> Aamu- ja iltapäivätoiminta -> Ilmoittautuminen
Lisätietoja: Äänekosken toimipiste Virve Viirumäki, 040 801 9522, Suolahden toimipiste Heli Rämö, 040 751 0042
Kaupungin iltapäivätoiminta Kaupungin iltapäivätoimintaan hakeminen tapahtuu ensisijaisesti Wilmassa. Kirjaudu Wilmaan (wilma.aanekoski.fi), valitse yläosasta ”Hakemukset ja päätökset”, valitse avautuvan ikkunan oikeassa reunassa ”Tee uusi hakemus” ja valitse ”Hakemus aamu- ja iltapäivätoiminta”. Tarkemmat lisätiedot: www.aanekoski.fi -> Kasvatus ja koulutus -> Perusopetus -> Aamu ja iltapaivätoiminta
Lisätietoja: Maarit Saranpää, 0400 115 661
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN OPETUSPALVELUT KOSKELAN SETLEMENTTI RY
Torstaina 16.3.
klo 13
Sepon vaalikahvilassa
vieraana
kansanedustaja
Riitta Mäkinen
klo 15-17
Demareitten makkarakoju
S-marketin pihassa
Tervetuloa keskustelemaan!
Seppo Ruotsalainen 28
Vaikuta vahvasti, valitse viisaasti
VUOKRATTAVANA
Yksiö 26m2
Väinämönkadulla.
Vapautuu 1.4. p.040 350 8565
OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA
sekä vanhoja rahoja, kelloja, seteleitä, kolikoita, militariaa, vinyylilevyt, postimerkkejä ja rihkamaa yms.
Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla)
Torstai 16.3.2023
Klo: 09:30-11:00 Vaajakoski S-Market
Perjantai 17.3.2023
Klo: 09:30-11:00 Tikkakoski S-Market
Kotakennääntie 2.
Auki ma-to 9-16 pe 9-15.
Ruokailu klo 12.
Ilm. klo 9.30 mennessä.
Ma kuntosali klo 13.30-15
Liikkarilla. Maksuton.
Ti hyvinvointiryhmä
Pankkarilla klo 10.30-12.
S:ti vesijumppa klo 13.15.
Ke Puuroryhmä klo 9-10 Juhanankujalla.
To Arjenilona S:ti klo 13.
To Vesijumppa Ä:ki klo 14.
To klo 16-18 Nuorten hengailukahvila.
Pe ulkoilua klo 10.30.
Keilaamaan Pankkarille
14.3. klo 14.30-15.30. 5euroa.
Yhdistystoimintaa Seuraava ÄKS ke 29.3. ••• vaalilehti ke 22.3.
Peurungan kylpylä 22.3.
Yhteyst. Rita 0405919061, Eero 0400115361, Sirpa 0407698522, Kiki 0407698351.
Klo: 11:40-13:10 Suolahti Tori
Klo: 13:30-15:00 Äänekoski Tori
Klo: 15:10-16:40 Hirvaskangas ABC
Klo: 17:10-18:40 Jyväskylä Minimani
Klo: 11:30-13:00 Uurainen Tori
Klo: 13:30-15:00 Saarijärvi Tori
Klo: 15:30-17:00 Kannonkoski Sale
Klo: 17:30-19:00 Viitasaari Tori
KOTIKÄYNNIT 0800 150 150
Todennäköisesti aina paras hinta!
Honkola - Naarajär ven Osakaskunnan
VUOSIKOKOUS
Pe 31.3. klo 17 Kartano Kievarilla (Saarijärventie 434, 44170 Hietama)
Esillä sääntömääräiset asiat Ter vetuloa! Hoitokunta
Sisä-Suomen Diabetesyhdistys ry. Sääntömääräinen
KEVÄTKOKOUS
pe 14.4.2023 klo 13 Vanha Keitele. Hallitus Tervetuloa!
Myytävänä perjantaisin Äänekosken torilla perunaa, porkkanaa, sipulia, kauraa, ruista, myllytuotteita. Lyhteitä ja vastoja. Myös kuivia polttopuita.
Ristolan Tila Hirvaskangas p. 0400 547 489
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Toimitus Päätoimittaja
Marjo Ste ansson
• 040 841 2945
• marjo@aksa.
Sivunvalmistus
Max Ste ansson
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!
Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
Ilmoitukset
Myyntipäällikkö
Pirjo Hakkarainen
• 040 565 0941
• pirjo@aksa.
Ilmoitusvalmistus
• ilmoitus@aksa.
Ilmoitushinnat
Ilmoitusmyynti
Marjut Kinnunen
• 040 730 4234
• marjut@aksa.
Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,90€/pmm
Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri
Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,40€/pmm
Kuolinilmoitukset 1,40€/pmm
Hintoihin lisätään alv. 24%
Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.
ONKO SINULLA
VUOKRATTAVA KOHDE?
Vuokrauspalvelumme
tekee työn puolestasi.
• Vuokranmääritys
• Markkinointimateriaalin laatiminen
> asunnon kuvaaminen
> asiakirjojen tilaaminen
• Käynnistämme markkinoinnin
> op-koti.fi > oikotie.fi
> vuokraovi.com
> sopivavuokrakoti.fi
• Mahdollisuus digistailaukseen*
• Valvomme, että vakuutus otettuna ja vuokravakuus maksettuna
• Avaimien luovutus henkilöllisyystodistusta vastaan
• Opastamme kaikissa muuttoon liittyvissä asioissa
• Huoneiston esittelyt
• Käsittelemme asuntohakemukset (luottotietojen tarkistaminen)
• Esittelemme hakijat vuokranantajalle
• Sopimuksen laadinta
> helposti ja joustavasti sähköisesti
> toimistolla paikanpäällä
Likolahti okt 152/185 m2
Pellavatie 11. 5h, k, sauna. E 2018*. Omatalon valkotiilinen talo, jossa tilaa isommankin perheen tarpeisiin. Tontti on oma, 1050 m2 rajoittuu metsän reunaan. Lapsiystävällisellä asuinalueella 3,5 km:n päässä keskustasta. Mh. 99.000 €. 548912
Keskusta kt 83,5 m2
Väinämönkatu 4 C. 3h, k. C 2007*. Ylimmän kerroksen hieno päätyhuoneisto. Kh uusittu, asuintilojen pinnat maalattu ja keittiön kalusteiden ovet vaihdettu. Lasitettu sälekaihtimilla varustettu parveke. Autotalli, jossa vesipiste. Mh. 113.000 €. 549103
Pukkimäki kt 82 m2
Terveyskatu 13 A. 3h,k. E 2013*. Kauniisti remontoitu kolmio aivan terveyskeskuksen vieressä. Keittiön kalusteet uusittu ja kh remontoitu kokonaan. Taloyhtiössä uusittu käyttövesiputket mittareineen ja piha remontoitu. Mh. 65.705 € Vh. 69.900 €. 549058
Suolahti kt 60,5 m2
Keiteleentie 6 B. 2h,k. E 2018*. Heti vapaa toisen kerroksen huoneisto Suolahden palvelujen äärellä. Huoneistossa on lasitettu parveke sisäpihan puolelle. Siisti, heti muuttovalmis huoneisto. Soita ja sovi esittely. Mh. 19.500 €. 548439
• Asunnon muuttotarkastus (tarvittaessa)
• Digistailaus 80€
Soita ja sovi maksuton arviokäynti.
• Mahdollisuus käyttää kertyneitä OP-bonuksia
SUUNNITTELETKO ASUNTOSI VUOKRAUSTA ÄÄNEKOSKELLA?
OP Kodin vuokravälittäjä Sanna auttaa toteuttamaan parhaan mahdollisen lopputulokseen.
• Palkkiomme on verotuksessa vähennyskelpoinen
Olemme lähtövalmiina Sinua varten.
Lisää kohteitamme löydät osoitteesta www.op-koti.fi
OP Koti Keski-Suomi Oy
ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513
PALJAKKA GTX NAISTEN ja PAJUSAARI GTX MIESTEN KUORITAKKI Vaativaan ulkoilukäyttöön kaikkiin sääolosuhteisiin. 100% vedenpitävä, tuulenkestävä ja hengittävä.
249€
Sanna Seppänen kiinteistöassistentti 0440 215469
169€
PAATILA GTX NAISTEN ja PALOJOKI GTX MIESTEN KUORIHOUSUT
Vedenpitävä, tuulenkestävä ja hengittävä. Ovh 229 €.
KAIKKI LOPUT HIIHTOASUT HIIHTOHANSKAT JA PIPOT -50 % -30 %
ovh:sta
KEVÄÄN SÄHKÖPYÖRIÄ saapunut myymälään, tervetuloa tutustumaan!
MYÖS TYÖSUHDEPYÖRÄT! Esim.
Tutustu ja tule varaamaan sinulle sopiva sähköpyörä.
tarkistettu 10.3.2023.
CLAYPOOL SPORT GTX KÄVELYKENGÄT NAISILLE JA MIEHILLE Vedenpitävät. Ovh 140 ja 160 €. Matalavartinen Mid-vartinen
9990
119€
GHOST 14 GTX JUOKSUKENGÄT NAISILLE JA MIEHILLE Vedenpitävät. Alin hinta 30 pv aikana 190 €
149€