Issuu on Google+

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 3 0 · 2 5 . 4 . 2 0 1 2

Do you Stand-X? s. 8

Yritysasiaa s. siellätäällä

Martti Kapanen kosketeltavana s. 17

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 9.5.


2

30 · 2012

| Ä ks


Helmer Pesonen Kosmoksen juurella

30/2012

12

Martti "Kapa" Kapanen kosketeltavana

Seuraava ÄKS ilmestyy 9.5.2012 Kuva: Sampo Rossi

Ville Kivimäki

Toimittajalta

- Syntynyt Suolahdessa 18.4.1982, asuu Äänekoskella - Töissä Valtralla/JT-Security - Kihloihin 3.3.2012 - Perhokalastuksen EM-kisoihin Portugaliin viiden suomalaisen joukkueessa 13.-20.5.2012 - SM-kisojen neljäs vuonna 2011

Henri Kataja-aho

K

Mies Kosken kuohuista Nuori mies seisoo keskellä kuohuvaa koskea, koleaa vettä pärskyy vyötärölle asti. Paikoillaan pitää pysyä useammankin hetken rauhallisena, etteivät kalat vaan säikkyisi. Välillä sitä kahlataan, välillä uidaan parhaiden kalannarrauspaikkojen perässä. Näin Ville Kivimäki tykkää viettää vapaa-aikansa kesäisin ja syksyisin, perhokalastuksen parissa. - Olen harrastanut kalastusta ihan pienestä pojasta saakka. Perhokalastukseen tutustuin kuusi tai seitsemän vuotta sitten. Liityin heti alussa Ääneseudun Perhokalastajiin ja kävin joella Väisäsen Janin, Nesteen Jounin, Leväsen Jukan ja Ilveksen Markun kanssa. Olin itse todella kiinnostunut oppimaan ja kyllä konkareiden seura avitti valtavasti. Lajin kunnolla sisäistäminen vaatii kuitenkin muutaman vuoden harrastamisen. Villen mukaan kaikkein tärkeintä on oppia tuntemaan kalojen ravinto, mutta myös virran eri pyörteitä ja virtauksia täytyy oppia lukemaan. - Perhot valitaan tarkasti kullekin kalalle sopivaksi. Kalastajan täytyy tietää, mihin vuodenaikaan kalat syövät mitä-

kin ravintoa. Hyväksi perhokalastajaksi oppii vain keräämällä tarpeeksi kokemusta ja osaamista, Ville painottaa. Ja Ville Kivimäki todellakin tietää, mistä hän puhuu. Hän sijoittui viime vuoden perhokalastuksen SM-kisoissa neljännelle sijalle ja sai kauden toiseksi kovimmat ranking-pisteet. Nyt Ville valmistautuu edustamaan Suomea neljän muun kovan kalastajan joukossa Portugaliin 13.-20. toukokuuta perhokalastuksen EM-kisoihin. - Ei tämä viikon reissu tule olemaan mikään huvimatka. Kalat ovat kyllä erittäin säikkyjä, mutta pahinta on kuumuus. Meidän kalastajien kahluukamppeet hiostavat entisestäänkin, ja lämpöä tulee olemaan 40 astetta. Joen vesi sen sijaan jää alle kymmeneen asteeseen, Ville kauhistelee jo etukäteen. Mutta on niitä hyviä kalajuttuja tullut kerrottavaksi illanistujaisiin aiemminkin. Joskus sitä on kalareissu päättynyt jopa hätänumeroon soittoon, kun kuohut ovat käyneet liian koviksi vastustajiksi. - Kerran me lähdettiin porukalla kalastamaan erämaahan Kilpisjärvelle. Kii-

reessä meiltä jäi taakse eväät ja kaverilta makuupussi. Asteet laskivat yöllä nollaan ja vettä satoi vaakasuorassa. Me nukuttiin yhteisissä makuupusseissa ja syötiin pelkkää harjusta. Ei ole kyllä tehnyt kalaa mieli sen reissun jälkeen. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä kuntarajoja edemmäs kalaan. Ville kehuu niin Äänekosken Kapeenkoskea kuin Naarakoskeakin hyväksi kalastuspaikaksi. Kevään ensimmäinen kalastuskokemus joessa napataan kuitenkin vasta Portugalista. EM-kisamatkaa sponsoroi Äänekosken oma ravintoloitsija Jore Sohlman. - Tapana on muistaa jokaisen kisajakson jälkeen henkilökohtaista tuomaria. Mä haluaisin antaa nyt palan Äänekoskea. Sovittiin, että jos on aikaa, niin Jore keksii jotain. Saa nyt nähdä, mitä sieltä tulee, Ville hymähtää.

17

X30

appas, kolmaskymmenes ÄKS eikä äksöni Äänekoskelta näytä loppuvan. Kuukauden päivät työharjoittelijana, ja nyt pääsee takapirukin kirjoittamaan. Tänään tarkastellaan koskelaista yrittäjyyttä ja ennen kaikkea yrittäjiä. Äänekoskelta löytyy jos jonkinlaista elinkeinon harjoittajaa. Ei mitään pörssipohattoja vaan pääasiassa avoimia ja ihmisläheisiä pienyrittäjiä. Pikkukaupungissa ei hapannaama pitkään puurtamassa pärjäisikään, koska huonosta palvelusta kuulee pian koko seutukunta. Äänekoskella toimii lähes tuhat yritystä, ja sekös kuulostaa mainiolta. Kaupunkimme yrittäjyys on monimuotoista. Kaduilla kävellessä törmää kukkakauppoihin, lahjaliikkeisiin, ravintoloihin ja parturi-kampaamoihin. Monipuolisuudesta ja innokkuudesta kertoo myös yritysten vaihtuvuus. Jos joku lopettaa toimintansa tai vaihtaa paikkakuntaa, aina löytyy uusi innokas yrittäjä toteuttamaan unelmaansa. Kuutena vuotenani paikkakuntalaisena olen kasvanut kiinni äänekoskelaisuuteen. Olen myös huomannut, että kaupunkimme on kaikkea muuta kuin tavallinen pikkukaupunki. Toista vuosisataansa käyvä Äänekoski on aktiivinen ja vetreä: ikä ei ole päässyt katukuvaan iskemään, ellei sitten jonkinlaista iän tuomaa arvokkuutta ole havaittavissa. Alati kehittyvä yrittäjyys on vain yksi hieno piirre kaupunkimme kasvoissa. Kun vielä saataisiin tuo talouden koukkuselkä suortumaan.

Taija Kolehmainen

TiedÄKS? Perhokalastus rantautui Suomeen jo 1800-luvulla. Perhoilla kalastetaan pääosin taimenta ja harjusta, mutta

Vakio pals tat:

myös esimerkiksi lohta. Tässä kalastusmuodossa on kyse perhon heitosta ja suurempien kalojen kohdalla

Av aus

kalan väsytyksestä. Kalastajat sitovat usein hyönteisiä muistuttavat perhonsa itse, Suomen kansallisperho

K a l ent e r i 1 0 - 1 1

on nimeltään Nalle Puh. Äänekoskella toimii Ääneseudun Perhokalastajat ry.

NET ä Ks

| 30

Lue Ville Kivimäen terveisiä suoraan perhokalastuksen EM-kisoista 13.-20.5. ÄKSän netistä!

· 2 012

4

I nbox 1 8 Äk symi es

22

3


4

Avaus

Pikakelaus

Äänekoskella keskusta-alueella sijaitsevasta asunnosta löydettiin perjantaiaamuna useita kymmeniä kannabiskasveja. Tapaus selvisi toisen rikoksen tutkinnan yhteydessä. Kuusi, noin parikymmppistä kaverusta otettiin kiinni, ja nyt on vangittuna kaksi viherpeukaloa. Koukkunimen teollisuusalueella on asemakaavan muutoksen myötä tulossa 25 uutta teollisuus- ja varastorakennustonttia kooltaan 2000-3000 neliöä. Äänekoskella koetetaan saada pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys aisoihin. Kaupunki on mukana valtakunnallisessa kuntakoeilussa, jossa kehitetään uusia toimintamalleja. Kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun ja kustantaa kaupungille 233 000 euroa. Pitkäkyntiset kävivät vierailulla Kotakennääntien Nesteellä, jonne murtauduttiin etuoven ikkunan kautta keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Ei toivottuja vieraita kävi myös Kuntokeskukselle. Kaava oli sama kuin helmikuun lopullakin, katon kautta ikkuna rikki ja henkilökunnan tilojen kautta asiakaspalveluun. Tiistairastikausi alkoi eilen. Vappupäivänä pääsee rasteja metsästämään Liikuntapuistoon. Rastikausi päättyy 2. lokakuuta. Nelostien remontti ei todennäköisesti tule toteutumaan ihan lähivuosina, mutta nyt kartoitetaan jo tien peruskorjauksen ympäristövaikutuksia. Erityisesti maankäytön suunnittelun näkökulmasta on tärkeää selvittää valtatien ja siihen kytkeytyvän maantie- ja katuverkon kehittämisen mahdollisuudet.

Leila Lindell Kesällä kaikki on toisin! Kevät on uuden syntymisen aikaa. Keväällä luonto herää, vesi virtaa, muuttolinnut palaa, ilma lämpenee, ruoho alkaa vihertää, pellot muokataan ja siemenet kylvetään. Samanlaiset uuden luomisen asiat ovat kuvainnollisesti vireillä myös meillä Äänekoskella. Huhtikuun valtuuston kokouksessa aloimme muokata organisaation maaperää ja teimme ensimmäiset linjaratkaisut toimintojen uudelleen organisoinnista. Maailma muuttuu ympärillämme ja samoin myös kunnat ovat keskellä muutospaineita. Paras- lainsäädäntö on voimassa ja vireillä on myös suuri kuntarakennehanke. On pystyttävä toimimaan siten että kuntatalouden perusta vahvistuu ja kyetään järjestämään palveluita tehokkaammin ja samalla lisäämään vaikuttavuutta. Meillä Äänekoskella kaupungin talouden tilan heikkeneminen on aiheuttanut sen, että jälleen kerran meillä on laadittavana talouden vakauttamisohjelma – jonka tekemiseen on aikaa kesän alkuun. Täytyy todeta, että vihdoinkin meillä on päädytty tarkastelemaan koko kaupunkiorganisaation toimivuutta, johtamisen tilaa sekä palveluiden nykyisen järjestämistavan vaikuttavuutta – prosesseja. Sitä miten kuntalainen palvelunsa saa. Valtuuston työseminaareissa on käsitelty kaupungin palvelujen toimivuutta ja yhteistyöprosesseja. Erityistä huomiota on kiinnitetty johtamiseen ja edellytetty jatkossa tarkempaa määrittelyä toimivaltasuhteisiin, esimiestoimintoihin ja viestinnän toimivuuteen sekä oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Uudistaminen koskee siten sekä johtamistoimintoja että toimialojen sisältöjä. Jokaiseen toimialaan kohdistuu näin ollen merkittäviä muutoksia. Muutoksen yhteydessä johtavien viranhaltijoiden tehtäväkuvat arvioidaan ja määritellään uudelleen nopealla aikataululla. Johtajien määrää tarkastellaan kriittisesti. Hierarkiaa puretaan ja edetään kohti matalampaa organisaatiorakennetta. Kyseinen työ on käynnistynyt ja tulee päätettäväksi ajallaan toukokuun loppuun mennessä. Muutokset organisaatiossa puhututtavat ja kuumentavat tunteita. Silti ne ovat välttämättömiä. Vastuullisina päättäjinä joudumme tekemään päätöksiä. Meillä on kuitenkin oltava selvänä tiekartta. Yhtä selvänä kuin se tosi asia, että kevään jälkeen tulee kesä. Kesäkuussa voinemme siten todeta, että tänä kesänä asiat ovat toisin. Olemme kyenneet tekemään päätöksiä Äänekosken tulevaisuuden eteen ja pääsemme nauttimaan toivottavasti aurinkoisesta kesästä ja syksyllä kevään kylvön antimista. Leila Lindell Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

0 X n ollas ta kymppiin Itä- ja Keski-Suomen lohkossa Kolmosta pelaava Huiman miesten joukkue aloittaa kauden torstaina Kuopiossa SC KuFu98:n vieraana. Ensimmäinen kotiottelu nähdään tekonurmella sunnuntaina 6. toukokuuta. Vastaan tulee JPS Jyväskylästä. ÄKS kysyi jalkapalloaktiiveilta nostaako tekonurmi jalkapallon tasoa Äänekoskella? Asteikko tutusti nollasta kymppiin. Jasu Rossi

Jukka Lehtinen

Hannu Liimatainen

FC Keitelejazz, puheenjohtaja

Urhon jalkapallojaosto, puheenjohtaja

Sumiaisten Pallo, puheenjohtaja

"Kyllähän se olosuhteiden pakosta nousee, mutta tason nouseminen vaatii myös muuta, kuten hyvät valmentajat ja paljon harjoittelua."

"Nostaa, kun on monipuolisemmat harjoitukset. Ei ole täyttä kymppiä kuitenkaan, koska tarvitaan myös toimihenkilöitä ja valmentajia."

"Meillä ei varsinaisesti jalkapallotoimintaa Äänekoskella ole, mutta kyllähän se terve järkikin sanoo, että jos treenikausi pitenee, niin taso paranee."

4

8

Kim Grenberg

Minna Porrassalmi

Huiman jalkapallojaosto, puheenjohtaja

FC Keitelejazz, naistenjoukkue

"Kyllä nostaa, kun treenikausi on huhtikuun alusta marraskuun alkuun saakka. On hyvät olosuhteet harjoitella ja pelata."

"Tottakai parantaa. Tekonurmi on tasainen ja upea, ihanan tuntuinen eikä ole töyssyjä. Varsinkin junnuilla ei ole vielä niin hyvä tekniikka, niin saa rauhassa keskittyä suoritukseen kun ei ole turhia häiriötekijöitä."

30 · 2012

| Ä ks


Henri Kataja-aho

Äänekosk en Men est y jät : T O P X

1. LVI Metso-Putki Oy 2. Keski-Suomen Liikenne Oy 3. T.A. Niskanen konser ni 4. Sohlmayer Oy 5. Ale-Makasiini Matti Riikonen Oy 6. Osk Äänekosken Kak 7. Valtra Oy Ab 8. Mika Lankinen Oy 9. Huoltoasema Väisänen Oy X. Jakotec Oy

(kauppalehti.fi 24. huhtikuuta 2012)

Kosken kovimmat Äänekosken kaupunki rypee taloudellisesti pohjamudissa, mutta elinkeinoelämä kukoistaa. Päälle parinkymmenen tuhannen asukkaan kuntaamme mahtuu noin tuhat yritystä, joiden tilanne on työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuisen tilanneraportin mukaan maan parhaita. Odo-

tukset ovat siis korkealla. Viimeisen kolmen vuoden aikana on seutukunnan elinkeinoelämä näkynyt muissakin tilastoissa. Äänekosken nimi keikkuu tilastokeskuksen yrityskatselmoinneissa:

perustettujen ja lopetettujen yritysten määrät ovat yritysten kokonaismäärään suhteutettuna maan kärkikastia. Tästä huomaa, ettei kaupungista yrittämisen intoa puutu. Yrittäjän on tärkeä tietää,

missä mennään, joten ÄKS otti suurennuslasinsa alle Äänekosken menestyneimmät yritykset. Menestystä voidaan mitata monin eri tavoin. Henkilökohtaisella tasolla yrittäjä voi olla menestyvä, jos hän pystyy tarjoamaan asiakkaalle tämän tarvitsemaa palvelua laadukkaasti. Yrityksen menestystä mitataan pääasiassa kannattavuuden, vakavaraisuuden sekä maksuvalmiuden mukaan. Kyse ei siis ole pelkästään rahanteosta, vaan järkevästä liiketoiminnasta ja sijoitetun pääoman tuottavuudesta. Kauppalehti kokoaa Suomen menestyneimpiä yrityksiä tilinpäätösanalyysien avulla. Listalle pääsevät yritykset, joiden liikevaihto on vähintään puoli miljoonaa euroa. Äänekoskelta tällaisia yrityksiä löytyy kahdeksantoista. Parhaat-listauksen tulokset saattavat yllättää. Ei uskoisi, että kaupunkimme elinkeinoelämä rakentuu vahvasti teollisuuden varaan. Meillä menestyy ravintola- ja huoltamotoiminta siinä missä koneenvalmistus, rakennus- ja kuljetustoimintakin, kaupan alaa unohtamatta. Ehkäpä teollisuus luo selkärangan värikkäämmälle kokonaisuudelle, joka tekee Äänekoskesta elinkeinoelämän eliittiä. Henri Kataja-aho

Tästä se kesä alkaa!

Stand-X käynnistyy toukokuun alussa

Nyt tuntuu taas kesältä, kun sormet ja vaatteetkin ovat het niin tahmaiset! Äänekosken Pirjon Burgerilla avattiin nimittäin pehmiskausi viime sunnuntaina 22. huhtikuuta. Suussa kirjaimellisesti sulava herkku houkuttelee kansalaisia heti auringon pilkistäessä pilvien lomasta. - Tämä oli suunniteltua, eivät ihmiset halua jäätelöä viileinä päivinä. Heti sunnuntaina täällä kävi paljon ihmisiä, Pirjon Burgerilta kerrotaan. ÄKSän toimitus jalkautui grillin terassilla istuvien ja jäätelöstä nauttivien pariin omat suklaa-vanilja-pehmikset käsissään. - Suklaa- ja mansikkapehmikset vuorottelevat noin kahden viikon välein. Silti ihmiset aina sattuvat haluamaan juuri sitä toista, tiskin takaa nauretaan.

Jorelta eivät ideat lopu sitten millään. Ensi viikolla toukokuun 5. päivä Pub Markuksessa ja Ravintola Kalliossa pyörähtää käyntiin Stand-X, joka tuo elämää Äänekosken ei-niin-kovin-vilkkaaseen stand up -kulttuuriin. Esiintyjälistassa komeilevat JP Kankaan, Jape Grönroosin, Arimo Mustosen ja Antto Terraksen nimet. - Oltaisiin ehkä haluttu vähän nimekkäämpiä artisteja, kuten vaikka Krisse Salminen, mutta niillä on jo kevät myyty ihan täysin loppuun, Jore kertoo. - Joten jouduttiin sitten tyytymään näihin vähän vähemmän julkisuudessa olleisiin taiteilijoihin. Suunnitelmana on, että ensin Pubissa on kaksi esiintyjää, jonka jälkeen porukka voi siirtyä Kallion puolelle kuuntelemaan kaksi viimeistä. Jore kertoo, että tarkoitus olisi aloitella jo 21-22 aikoihin.

Nam. Maiskis.

Lämmin aurinko paistaa suoraan terassille ja naapuripöydästä huikataan ”Nyt sitten alkoi kesä!” ÄKS komppaa, tervetuloa lämpimät päivät ja tahmeat suunpielet! Taija Kolehmainen

Gallup

- Halutaan kuitenkin, että ihmiset ovat vielä sen verran selvinpäin, että ymmärtävätkin jotain. Äijähuumorin kuningas JP Kangas saapuu kotikulmilleen Äänekoskelle hyvillä mielin. - Kiva tulla, kun toivottavasti näen samalla vanhoja tuttuja. Äänekoskella parasta on aktiivinen nuoriso sekä ihmiset. Ja se, ettei tämä ole Viitasaari. Pysyköön Teuvo Hakkarainen vaan siellä. No, kerro hei vitsi Äänekoskesta! - En näin aamusta ole oikein vitsituulella, mutta jos tälläinen yhden sanan vitsi: kunnanhallitus. Stand-X:ää on tarkoitus jatkaa syksyllä, eli stand upista pääsee nauttimaan Äänekoskella jatkossakin. Jee! Tilda Hopia

Mitä palveluja tai yrityksiä Äänekoskelta puuttuu? Saako täältä kaiken, mitä kuluttaja ikinä tarvitsee? Onko jotain, mitä pitää hakea kunnan rajojen ulkopuolelta?

Taisto Ilves, Suolahti

Marja-Leena Maukonen, Suolahti

- Äänekoskelta löytyy aika paljon kaikkea. Ehkä laatuvalikoima on vähän suppea.

- Erikoislääkärin palveluita ei täältä saa. Myös lankakauppaa kaipaan, lankoja olen joutunut hakemaan Jyväskylästä saakka.

ä Ks

| 30

· 2 012

Sirkka Kupsu, Konginkangas Anna-Liisa Sällinen, Kalaniemi Maire Juvonen, Äänekoski

Päivi Vertainen, Liimattala

- Harrastan kudontaa, eikä siihen tarvit- Aika paljon haetaan asioita Jyväskyläs- tavia tuotteita tahdo löytyä. Silkkivillasta tä, muun muassa auton varaosia, lasten saa onneksi tilaamalla. Käsityömessuilta vaatteita ja leluja. Myös Jyväskylästä saa- ostin valoryijyyn tarpeita. tavia erityispalveluja käytetään. Niin, ja on siellä on paljon halvempaakin, kuin täällä Koskella. 5


Nyt rokataan het talkoohengessä! Sumiaisissa kumahtaa tänä heinäkuussa taiteellisemmin kuin koskaan aiemmin. Suolirock on nimittäin saanut kaartiinsa mukaan taiteilija Ari Liimataisen. Liimatainen suunnitteli Suolirockille virallisen kuvan. - Lähdin mukaan erittäin mielelläni, onhan Suolirock sentään merkittävä tapahtuma Äänekoskella. Olen itsekin vieraillut Suolirockissa useasti. Jos vain pääsen, niin tulen tottakai tänäkin vuonna, Ari Liimatainen kommentoi. Liimatainenhan tunnetaan myös perinteisenä KeiteleJazzien kuvittajana. Ei kai Suolirock yritä haastaa paikkakunnan merkittävintä musiikkitapahtumaa, Suolirock ry:n puheenjohtaja Jasu Rossi? - Ei toki. Mun mielestä tämä Suolirockin 2012 kuva ei tuo mitenkään liikaa mielleyhtymiä Jazzeihin päin. Tässä näkyy Arin persoonallinen kädenjälki. Me ollaan todella iloisia, että saatiin juuri hänet piirtämään meille tämän kuvan. Taiteilijan hengen luomus tullaan todennäköisesti näkemään myös tämän vuoden virallisessa Suolirock t-paidassa ja hupparissa. - Paita kannattaa ennakkotilata, jos sen saamisen haluaa varmistaa. Niitä on vain rajallinen määrä tarjolla itse tapahtumassa, Rossi muistuttaa. Ennakkotilaaminen luonnistuu helpoiten lähettämällä meiliä osoitteeseen paidan koon ja yhteystietojen kera suolirock@gmail.com. Suolirock rekrytoi vapaaehtoista työvoimaa tapahtumapäivälle eli lauantaille 7. heinäkuuta. Apua tarvitaan muun muassa tapahtumapaikan järjestelyissä. Vaivan palkaksi Jasu Rossi lupaa lämmintä kättä, ruokaa ja t-paidan sekä mitä parhainta seuraa. Ei muuta kuin vapaamuotoista hakemusta skriivaamaan osoitteeseen suolirock@gmail.com!

Matilan Ankkuri avaa kesän lauantaina Kesän tietää alkavan viimeistään sillon, kun Matilan Ankkurin terassi alkaa houkuttelemaan. Onneksi sinne pääsee tänäkin vuonna, siitä pitää huolen joukko Jyväskylän Ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoita. Avajaiset ovat ensi lauantaina, sinne kaikki! Kesän toiminnasta vastaa Hamara Food & Service, joka on restonomiopiskelijoiden perustama osuuskunta. Matilan Ankkurista Hamara oli saanut tiedon vastaavalta opettajaltaan Mika Sachselta. - Mielenkiinnolla odotellaan avajaisviikonloppua ja koko kesää. Olemme vastanneet Jyväskylän Lutakossa sijaitsevasta Ravintolaidea -nimisestä a'la carte -ravintolasta ja sen toiminnasta koko kevään ajan, joten ravintolan pyöritys ei ole uutta. Koko kevään ajan toiminnassamme on näkynyt työn ilo ja rento meininki, samalla asenteella lähdetään työskentelemään Matilan Ankkuriin, kertoo keittiövuoropäällikkö Antti Ala-Hiiro. Hamara Food & Service osuuskunnassa on yhteensä 15 opiskelijaa joista kuusi on valittu Ankkurin ydinporukaksi. - Mökkikesä tästä taitaa olla tulossa! Toki vaihtelemme työtehtäviä muiden osuuskunnan jäsenten kanssa Jyväskylän ja Sumiaisten välillä, että kaikki saavat vaihtelua. Teemailtoja sekä artistejakin on luvassa, muun muassa Jean S, Pepe Enroth sekä Trio Roadsters astuvat lavalle kesän aikana. Matilan Ankkuri on auki toukokuun ajan viikonloppuisin: perjantaisin klo 1623 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-23. Kesäkuusta lähtien Ankkurin ovet ovat auki joka päivä! Avajaisia vietetään ensi lauantaina klo 10 alkaen aina klo 23:n asti ja Vapun kunniaksi terassista pääsee nauttimaan tiistaihin saakka.

Molskilla sählyä Suolahden voimailutalo on painin mekka, jossa on heitetty niskalenkkiä iät ja ajat. Molski on nyt joutunut ilkivallan kohteeksi, ja se ei painiväkeä tietenkään hymyilytä. - Matossa on reikä, siinä kävellään ja pelataan sählyä ja palloa kengillä. Voimailutalolla ei valvonta pelaa, ovet jätetään auki ja ikkunastakin kavutaan sisään, talolle pääsee kuka vaan. Lapset eivät uskalla mennä vessaan, kun punttipuolella on epäasiallista sakkia, kertoo Ismo Malinen, Suolahden Urhon painivalmentaja. Molski maksaa noin 3000 euroa, se on alle kolme vuotta käytössä ollut, ja nyt liki kelvoton painiin. - Minä korjasin molskia omilla kustannuksillani, mutta se taisi olla turhaa työtä, sillä kohta tällä menolla siinä on taas reikä, Malinen tuhahtaa. Painijaosto on allekirjoittanut vetoomuksen voimailutalon tilanteesta kaupunginvaltuustolle. Kirjelmä on luettu kaupunginhallituksessa maanantaina ja asia on siirretty vapaa-aikalautakunnalle saatesanoin: asia pitää selvittää. Marjo Steffansson

XpiX KAI MELASALMI:

XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.

6

"Huiman futiksen nousu lähti tietystä ikäryhmästä, johon kuuluin. Koska tunsimme toisemme hyvin, olivat palaverit ennen peliä rentoja. Ei tarvinnut olla kuin tikku paskassa. Siinä oli menestyksemme salaisuus. Kuva on pelireissulta ystävyyskaupunki Örnsköldvikiin huhtikuulta 1980. Olemme valmentajamme Rantasen Repen ja joukkueenjohtaja Kokko-Penan hotellihuoneessa. Kuvassa ovat Lukkarisen Pertti, Repe, minä, Wacklinin Leevi, Hapon Sakke ja Blombergin Jallu. Ennen peliä juostiin vetoja asfaltilla. Varmaan kummiseura Hägglundia vastaan pelattiin, en muista. Ö-vikissä käytiin muutamia kertoja. Ne oli hienoja reissuja. Pena hoiti kaikki eli ei tullut jano eikä nälkä.

Paluumatkalla vanhemmat pelimiehet joivat sitä ruotsalaista pilsneriä. Vähän ihmeteltiin sitä olutkulttuuria. Tällä kertaa ei päästy Ö-vikiin laivalla, kun oli lauttalakko. Piti ajaa Tornion kautta. En pahemmin seuraa Huiman futista nykyisin. Mutta menestystä ei tule ilman kovaa työtä. Silloin mentiin treenaamaan 20 asteen pakkasessakin. Tuskin ne nykyään menee." Kai Melasalmi Automaatioasentaja, synt. 1961 Yksi Huima-futiksen johtohahmoista 1980-luvulla, kun seura pelasi viisi kautta ykkösdivisioonaa 30 · 2012

| Ä ks


Rakennemuutosrahoitusta Ääneseutulaisille yrityksille

V

altioneuvosto nimesi 17. marraskuuta 2011 Äänekosken seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun saakka. Päätöksen taustalla oli Äänekosken hienopaperitehtaan toiminnan päättyminen ja siitä aiheutuneet työpaikkojen menetykset. Rakennemuutosalueeksi nimeäminen tuo seudun yrityksille mahdollisuuden saada investointi- ja kehittämistukia erityisesti nimetyn alueen käyttöön varatusta yritystukikiintiöstä. Ääneseudulle tätä kiintiötä on nyt alueen hakemusten perusteella myönnetty kahdessa erässä yhteensä 4,568 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi heti joulukuun alussa äkillisen työllisyystilanteen muutoksen aiheuttamiin ensitoimiin Ääneseudulle tukirahaa 1,378 miljoonaa euroa ja toisen kerran maaliskuun alussa 3.19 miljoonaa euroa. Myönnetyistä erityistukivaroista on Ääneseudulla toimivien tai aloittavien yritysten investointien ja kehittämistoimien tukemiseen osoitettu yhteensä 3,44 miljoonan euron suuruinen varaus. Summalla tullaan tukemaan erityisesti niitä yrityshankkeita joilla on selkeää työllistävää vaikutusta. Myönnetyn yritysten investointituen varauksen perusteena on Ääneseudulla toimivien yritysten esille nostamien suunnitelmien kautta syntynyt kokonaisarvio. Kiintiö on siis varattu nimenomaan Ääneseudulla toimivien yritysten tarpeisiin. Koska valtioneuvoston päätös erityisen rakennemuutoksen alueesta on voimassa vuoden 2014 loppuun, on seudulla mahdollisuus hakea perusteiden ilmetessä myös lisävarausta. Myönnetystä kokonaiskiintiöstä 790 000 euroa on varattu työllisyysperusteisiin investointeihin jotka tavanomaisesti ovat infran rakentamiseen liittyviä kohteita. Hirvaskankaan uuden

kaava-alueen rakentamiseen myönnetyn tuen avulla on tarkoitus vauhdittaa välittömästi niitä alueelle vireillä olevia yritysten hankkeita joissa työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan nopeimmin saavutettavissa. Vireillä olevien yrityshankkeiden toteutuminen edellyttää ensin alueen perusinfran rakentamista. Kohteeseen on myönnetystä tuesta osoitettu 540 000 euroa. Hankkeiden työllisyysvaikutusten arvioidaan yltävän jopa yli sadan uuden työpaikan syntymiseen. Rakennemuutoksen aiheuttamiin täydennys – ja uudelleenkoulutuksiin on osoitettu erillinen 338 000 euron määräraha. Koulutuksessakin pyritään panostamaan niihin toimiin joissa työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan nopeavaikutteisinta. Tukien haku tapahtuu aivan normaalin hakuprosessin mukaisesti. Tukien käsittelijänä ja pääsääntöisesti myös myöntäjänä on Keski-Suomen Ely-keskus. Erityistukialueen perusteella tuet pyritään kuitenkin myöntämään täysimääräisinä, Ääneseudulla pk-yrityksille 25% ja suuryrityksille 10% investoinnin kokonaisarvosta. Investointituen myöntämisen kriteerit ovat normaalit. Välitöntä tai välillistä työllistämistavoitetta kuitenkin korostetaan. Keski-Suomen Ely-keskuksen paikallisena edustajana toimii normaaliin tapaan Äänesudun Kehitys Oy josta saa tukia koskien lisää neuvoja ja ohjeita. Jouko Varis toimitusjohtaja Ääneseudun Kehitys Oy

Missä kunnossa ovat yrityksesi

markkinointimateriaalit? ”Ai niinku esitteet ja kotisivutko? Ei kai niitä tarvita, kun meillä on matkapuhelin ja firman logo auton kyljessä ja yrityksen seinässäkin?”

”Käyntikortteja tarvittaisiin ... ja lomakkeita ja uudet kotisivutkin. Tarkemmin ajatellen myös suorakirjeen voisi suunnitella, painaa ja vaikka jakaa asiakkaille.”

”Suututtaa niin vietävästi, kun kaikki matskut ovat retuperällä. Saako sitten asiakaslehden tai facebook-yrityssivut avaimet käteen -periaatteella?”

Kyllä niitä tarvitaan! Esite on hyvä keino kertoa mitä yritys on ja mitä se tekee. Kotisivujen käyttäminen markkinointi- ja palautekanavana sekä yrityksen markkinointiviestintään on nykyaikaa.

Nuo kaikki on helppo hoitaa! Käyntikortteja ja myös lomakkeita saa helposti digipainossa, suorakirje painetaan offsetilla ja toimitetaan jakelijalle. Uudet kotisivut valmistuvat jopa alle parissa viikossa.

Kyllä saa, suunnittelusta valmiiksi asti! Asiakaslehti on edustava tapa markkinoida. Facebook on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi kanava myös yritysten viestinnässä.

Ota yhteyttä ammattilaisiin. Homma hoituu! Mainonnan monet | 3 0 · 2 012 kanavat tarjoaa:

ä Ks

Keski-Suomen Painotuote Oy Teollisuuskatu 7, Äänekoski (014) 518 1400 • www.kspaino.fi

Mainostoimisto AD Alfred www.ad-alfred.fi • 0500 795 275

7


Verkosta unelmien vaatteita Äänekoskelainen Johanna Harju on on pukeutunut päästä varpaisiin oman putiikkinsa, Wishwearin, asuihin ja asusteisiin: rönsyilevään pitsiin, hempeään vaaleanpunaiseen, seassa virkkausta, kukkaa ja sifonkia. Hurmaava sekamelska menneen maailman tyyliin vintagen hengessä. - Ei saa unohtaa romantiikkaa eikä folklorea! Pohjanmaalta kuusi vuotta sitten Koskelle muuttanut Harju on yrittäjä omassa putiikissaan ja verkkokaupassaan. - Verkko- ja kivijalkakauppa tukevat toinen toisiaan. Asiakkaat löytävät minut jo nimellä, Wishwear on eniten sivuillemme klikkauksia tuottava hakusana, se tuntuu mukavalta. Myös tuotemerkkien kautta asiakkaat päätyvät verkkokauppaan ostoksille. Asiakaskunta on ikähaarukaltaan ja asuinpaikaltaan kirjava ja kattava, 25 – 75-vuotiaista Helsingistä Ivaloon. Asujen ja asusteiden lisäksi tilata voi kenkiä, laukkuja, pusseja ja pussukoita sekä koruja. - Ostan sisään sellaisia tuotteita, joista itsekin pidän, sellaista joka on kaunista. Haluan tarjota asiakkaille tuotemerkkejä, joita ei löydy joka kaupasta. Yleisin syy ostaa Wishwearilta on se että halutaan ”jotain erilaista”. Myös laatu, design sekä hinta kulkevat käsi kädessä. Vaatteet ovat valmistettu pohjoimaissa. Harju inhoaa muovikasseja ja tylsiä paket-

8

Posteljooni kuljettaa ihania vaaleanpunaisia paketteja.

teja. Verkkokaupan asiakas saakin hakea postista ihastuttavan paketin. Liikkeen takaosassa odottaa muutama kauniskuosinen paketti postiin pääsyä. - Verkkokauppa ei ole vain sitä, että postitellaan ja kassakone soi. Aina ei mene kuin Strömsössä, paketteja lähetellään, pakataan,

puretaan ja hyvitellään. Haluan panostaa palveluun, asiakkaat voivat soittaa minulle ja annan mittoja tarvittaessa. Harju työllistää itsensä lisäksi yhden henkilön. - Kävin itseni kanssa henkien taiston, ennenkuin uskalsin palkata työntekijän. Se on

kannattanut, meillä synkkaa hyvin ja hän toimii verkkokaupassa mallina. Minä saan pitää joskus vapaapäivän – jos vaan malttaisin, Harju hymyilee. Marjo Steffansson

30 · 2012

| Ä ks


EXPERTILTÄ EDULLISESTI! 999€ Rosenlew-juhlavuoden tarjous

Rosenlew-juhlavuoden tarjous

LENTO ITALIAAN KAUPAN PÄÄLLE! Katso lisätietoja ja kampanjaehdot expert.fi/rosenlew60 tai kysy myymälästä.

Osta tämä pesukone – saat kaupan päälle

EDESTAKAISEN LENTOLIPUN ITALIAAN!

RTT2120 Pesukone - A-energialuokka, A-pesutulos - maksimi linkousnopeus 1 200 k/min - täyttömäärä 5 kg - LCD-näyttö, jossa ajastin ja   jäljellä oleva pesuaika - käsinpesuohjelma

399€

Valitse Venetsia, Rooma, Milano tai Firenze

Katso lisätietoja ja kampanjaehdot expert.fi/rosenlew60 tai kysy myymälästä.

A

ENERGIALUOKKA

RTT1025 PÄÄLTÄTÄYTETTÄVÄ PESUKONE

34950 € €

- A-pesutulos - linkous 1 000 k/min - täyttömäärä 5,5 kg - suomenkielinen käyttöpaneeli - LCD-näyttö- mitat k. 85, l. 40, s. 60 cm

AKP457IX MONITOIMIUUNI + AKM607 KERAAMINEN TASO

AA-LUOKKA!

699,-

AKZ247IX MONITOIMIUUNI + AKT809 KERAAMINEN TASO

1095,-

A-LUOKAN PIKAPESU 30 MIN

RW5540 Astianpesukone - AAA-luokitus - automaattiohjelma

A

399€

ENERGIALUOKKA

NÄE FORMULAKAUSI JA JÄÄKIEKON MM-KISAT KAIKILLA HERKUILLA! HANKI KATSELUKORTTISI NISKASELTA! Ensimmäinen kk 10 € + korttimaksu 3 kk määräaikaistilaus, jonka 3 ensimmäistä kuukautta yhteensä

39,90 € + korttimaksu 2,99 €/kk

(normaalisti 24,95 €/kk + korttimaksu). Määräaikaisuuden kokonaishinta 48,87 €. Avaus veloituksetta

479 € Laatuosat ja miellyttävä ajoasento. Useita runkokokoja 24-, 26- tai 28-tuumaisilla renkailla. Useita värejä. 24” värit: pinkki, vaaleanvihreä ja sininen. 26” värit: pinkki, punainen ja sininen. 28” värit: punainen, rosa, sininen ja vihreä.

3-vaihteisena

299,-

399,-

399,-

379,-

Jopon ostajalle Jopo-paita KAUPAN PÄÄLLE, arvo 20,-

Nopsa Ultra EQ 24/3

Nuorten hyvinvarusteltu citymaastopyörä 24”-renkailla. Pyörässä on tehokkaat levyjarrut, runkolukko ja tavarateline.

449,-

699,-

Neo´s 4T skootteri

179,199,-

| 30

· 2 012

Asics Kayano tai DS-Trainer sukat (24,90)

BW´s Naked skootteri

2390,- 2390,-

Nopsa Fleur, GT, Jazzy, Ultra FS & Spider

4990

99,-

Adidas Snova Glide kanta-päkiävaimennettu juoksukenkä (135,-)

-UBS-jarruilla 2490,-

20-tuumaiset

99,-

Asics Blackhawk kantavaimennettu kenkä (79,90)

Nishiki 401 hybridpyörä

Alkaen

119,-

Asics Pulse juoksukengät (139,-)

499,-

Useita värejä.

Valmistaudu Peurunkapatikkaan! Kevään uutuus: Asics Gel-Volt 33 (149,-)

7-vaihteisena

Helkama Jopo

ä Ks

PlusTV Verraton on erittäin joustava ja edullinen kanavapaketti. Voit valita pakettiisi seitsemän haluamaasi kanavaa. PlusTV Verraton -paketin kanavilta näet mm. suorat Formula 1 -kisat.

799 €

Laatua, lujuutta, oikea hinta!

Nopsa Jazzy

- jäljellä olevan pesuajan näyttö - ajastin 1-19 h

12-, 16- ja 20-tuumaiset lastenpyörät, joissa kaikissa malleissa jarruvoiman rajoitin ja alumiinivanteet. 12-tuumaiset

1490 4990 5990 Paljon yksittäisiä Asics juoksukenkäpoistoja esim. Stratus, Kayano, DS-Trainer... alk. 70,-

FOOTBALANCE

KLINIKKA

149,-

Äänekosken myymälässä torstaina 26.4. klo 12–17

179,-

• Footbalance-asiantuntija Joona Virkkala • Ilmainen jalka-analyysi • 30 pv tyytyväisyystakuu • 2 pr pohjallisia yhteishintaan (norm. 49,90/pr)

129,159,16-tuumaiset

Mikä tarjous! Adidas Exerta 4 Pro Touch juoksu- kanta-päkiä vaimennettu puku (79,90) juoksukenkä (90,-)

Kauppakatu 6, Äänekoski, 0207 189 800 • Asemakatu 11, Suolahti, 0207 189 807

8990

9


Eilen tänään

Ei enää vappumarssia

Tapaht umat Ke 25.4. ■■ klo 18 American Pie: Luokkakokous Kinomikossa

Äänekoski, 1.5.1993

To 26.4. ■■ klo 19 Heleästi Harmonikalla Äänekosken Vuosikymmenien perinne katkeaa, kun Kauppakadulla ei enää kuljekaan työläisten letka. kaupungintalolla, Ala-Keiteleen musiikkiopisÄänekoskella ei siis nähdä enää vappumarssia – ensimmäistä kertaa sitten kevään 1945. En- ton ja Jyväskylän ammattiopiston yhteiskonsimmäisen kerran Äänekoskella marssittiin ilmeisesti vuonna 1906. Joitain marsseja jäi väliin sertti, vapaa pääsy vuosisadan alussa lähinnä sotien vuoksi. Syy tunteita herättäneeseen marssin peruuttamiseen on yksinkertainen: suurin aatteen palo Pe 27.4. on hiipunut ja marssijat ovat käyneet vähiin. Ammatillisen paikallisjärjestön hallitus perustaa ■■ Kansallinen veteraanipäivä päätöksensä tylyihin lukuihin, sillä vielä 1980-luvun alkupuolella marssijoita oli tuhatkunta, Ääneseudun yhteistä Veteraanipäivän juhlaa mutta vuonna 1992 enää noin 300. vietetään perjantaina 27.4.2012 Äänekoskella. Metsä-Serlan pääluottamusmiehellä Heikki Korjuksella ei ole helppoa. Tulisimmat työläi- Seppeleen lasku klo 11.00 Äänekosken sankarivainajien muistomerkillä. Seurakunnan edusset ovat nostaneet marssittomuudesta metakkaa. – Kyllähän tässä on marssipäätöksen takia jouduttu vähän luimistelemaan. Kukaan ei ole tajana pastori Marika Närhi. kuitenkaan käynyt sentään kraiveliin kiinni, Korjus kommentoi päätöstä Keskisuomalaisessa. Äänekosken kaupungintalolla klo 11.15 Kahvitarjoilu klo 12.00 Juhla Järj. Äänekosken kaupunki ja Äänekosken seurakunta ■■ klo 10-14 työttömien parturi Suolahden Työttömillä! Veloituksetta hiukset ojennukseen vapuksi, mahdollisuus myös ripsien ja kulmien kestovärjäykseen. Työssä Poken parturi-kampaajat. ■■ klo 18.30 The Avengers 3D Kinomikossa La 28.4. ■■ klo 9 junnufudisfestarit Keskuskentän tekonurmella. Sarjat: pojat 02/03, pojat 00/01 ja pojat 99. Mukana paljon oheisohjelmaa ja muun muassa Mixu Paatelaisen futistervehdys. Lisätietoja Rauno Viiru rauno.viiru@ poke.fi ■■ klo 13 valtakunnallinen senioriharmonikkakilpailu Suolahtisalissa. Sumiaisseudun harmonikkojen 5-vuotisjuhlakilpailu tuomareina Veikko Ahvenainen, Teijo Rekonen ja Leo Mortamo. Järj. Sumiaisseudun Harmonikat Ry. Liput 15 euroa. ■■ klo 18.30 The Avengers 3D Kinomikossa

Dead Beat Society [unlimited] Improvisagesin vieraana ■■ Improvisages soittaa sävellettyä ja täysin improvisoitua musiikkia sekä monenlaista siltä väliltä. Sävellykset ovat omia - Mäenpään tai Hintikan kirjoittamia. Musiikillinen tyyli vaihtelee kauniin romanttisista balladeista rajuihin rytmiriehoihin, elektronicasta pelimannimusiikkiin. Improvisages on vuosien varrella esiintynyt kuvataiteilijoiden, lausujien, laulajien, muitten muusikoiden sekä kuorojen kanssa. Tällä kerralla perusduon lisänä on lyömäsoittaja Jaska Liimatainen. Mäenpää ja Hintikka ovat tehneet musiikkia yhdessä jo yli 20 vuotta. Nettilinkistä löytyy useita Improvisagesin tekemiä videoita. ( http://juhahintikka.1g.fi/kuvat/Videos/ ) Lisätietoja myös blogista http://www.improvisages.blogspot.com/ Dead Beat Society [Unlimited] on jyväskyläläinen post/deep-rock yhtye, liveharvinaisuus, joka soittaa omaa englanninkielistä materiaalia folk/jazz/blues vivahtein. Yhtye on tähän mennessä julkaissut yhden ep:n Songs for the Tide (2001). Esikoispitkäsoitto valmistunee vihdoin syksyllä 2012. Yhtyeessä soittavat Mika Satosaari (kitarat), Jani Pirkkalainen (rummut ja perkussiot), Anssi Lahtinen (basso), Jari K. Kokkinen (huuliharppu, kitara, laulu, perustajajäsen), Mirkka J-Alava (laulu, koskettimet), Pekka Alava (laulu, kitara) sekä Juha Hintikka (puhaltimet). Konsertissa kuullaan myös DBS:n sivuprojektien Intergalactic Folk Orchestran ja Cookie in the Jar'n tuotantoa. Kotisivut: listen.to/deadbeatsociety Konsertissa on väliaika. Liput 10 € Ennakkomyynti: Äänekosken kulttuuritoimisto, Painotalo, Kalevankatu 2, ma-pe klo 9-12, 13-15, p. 020 632 3256 Järjestäjä: Äänekosken kulttuuritoimi

kalenteri@aksa.fi 10

Su 29.4. ■■ klo 18.30 The Avengers 3D Kinomikossa

Ma 30.4. ■■ Vappuaaton säpinäpäivä Suolahden Työttömillä. Luvassa makkaranpaistoa, munkkia ja simaa. Musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. Järj. Suolahden Työttömät Ry ■■ klo 18.30 mieskuoro Metsot ja Kyläpelimannit – Jokainen ihminen on laulun arvoinen Suolahtisalissa. Liput 10 euroa. Ti 1.5. ■■ klo 13 vappumarssi Suolahdessa. Järj. Ääneseudun APJ ■■ klo 15 vappupäivän brunssi Suolahden kansantalossa. Järj. Suolahden Työttömät Ry ■■ klo 18.30 The Avengers 3D Kinomikossa Ke 2.5. ■■ klo 17.30 Kovasikajuttu Kinomikossa ■■ klo 18.30 The Avengers 3D Kinomikossa Pe 4.5. ■■ klo 19.45 Poikani Kevin Kinomikossa La 5.5. ■■ klo 15.30 Kovasikajuttu Kinomikossa ■■ klo 18 Poikani Kevin Kinomikossa ■■ klo 19 Improvisages ja Dead Beat Society [Unlimited] Suolahtisalissa. Liput 10 euroa. Ennakkomyynti Äänekosken kulttuuritoimistossa, Painotalolla. ■■ Stand-X -stand-up ilta Pub Markuksessa ja Ravintola Kalliossa. Esiintymässä JP Kangas, Jape Grönroos, Arimo Mustonen ja Antto Terras. Su 6.5. ■■ klo 13 Jalkapallo-ottelu Huima – JPS Keskuskentän tekonurmella ■■ klo 15 Niin paljon kuuluu rakkauteen AlaKeiteleen musiikkiopiston oppilaskonsertti Äänekosken Taidemuseolla, Kuhnamontie 1. Vapaa pääsy. ■■ klo 14.30 Kovasikajuttu Kinomikossa ■■ klo 17 Poikani Kevin Kinomikossa Ti 8.5. ■■ klo 18 Laulun helmiä Suomesta, Sibelius, Kuula ja Merikanto Ala-Keiteleen musiikkiopiston laulajien oppilaskonsertti Äänekosken Taidemuseolla, Kuhnamontie 1. Vapaa pääsy. ■■ klo 18 Kovasikajuttu Kinomikko

Näyttelyt ■■ 18.3.-29.4. Septimi – taidetta 25 vuotta Äänekosken Taidemuseolla, Kuhnamontie 1. Mukana Sirpa Falck-Leppänen, Liisa Verasdonck, Seppo Kuorelahti, Erkki Koskinen, Pertti Pasanen, Taisto Raatikainen ja Ilpo Riihimäki. Avoinna ti-to 12-15, su 12-16. Näyttelymaksu 2e/1e. Järj. Museotoimi

■■ 25.4.-4.5. Kädenjälkiä – Mämmen koulun oppilastöiden näyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa, Wessmanninkatu 2). Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Huom! Ma 30.4. klo 12-15 ja ti 1.5. suljettu.Vapaa pääsy.

Koteja kottaraisille ■■ Suolahden metsästysseura ry. järjestää lauantaina 28.4. jo perinteeksi muodostuneen lintupönttötalkoon. S-marketin pihalla valmistuu koteja siivekkäille ystävillemme klo 9-12. Voit rakentaa itse linnunpöntön tai talkoolaiset valmistavat sen sinulle, eikun siis pihapiirisi sirkuttajille. - Rakennamme pääosin pönttöjä tiaisille ja kirjosiepoille. Pöntöt ovat ilmaisia, kertoo Ruotsalaisen Erkki.

3.5. Maailman lehdistövapauden päivä ■■ Lehdistövapauden päivää vietetään sen vuoksi tehtyjä uhrauksia muistellen. Myös päättäjien on hyvä muistaa vallitseva sananvapaus ja kunnioittaa sitä. Eikö olekin hienoa, että meillä on mahdollisuus ilmaista itseämme ja mielipiteitämme? ÄKS juhlii! 30 · 2012

| Ä ks


Äksymyxiä Eli helmykäisiä saparohännille: 1) Mitä tukea Äänekoski saa: a) ÄRM, b) ÖYS, c) YTY, d) UPS? 2) Missä on sunnuntaisin bingo: a) Pub Markuksessa, b) Painotalolla, c) Suolahden Kansantalolla, d) Kuhnamon Päiväkeskuksessa? 3) Kenen kanssa Duo Tornado ei ole esiintynyt: a) Kari Peitsamo, b) Gösta Sundqvist, c) Matti Inkinen, d) Heimo Holopainen 4) Kuka valmensi Huiman ykkösdivisioonassa pelannutta jalkapallojoukkuetta 1980-luvulla: a) Wilen, b) Berg, c) Flink, d) Thoren? 5) Mikä tie kulkee Nuijamaalta ÄKSän levikkialueen kautta Kokkolaan: a) 4-tie, b) 9-tie, c) 13-tie, d) 23-tie? 6) Kuka aiemmin ÄU:ta edustanut juoksija voitti maratonin SM-kultaa kolmesti 1970-luvun taitteessa: a) Kalle Hakkarainen, b) Erkki Puolakka, c) Pentti Rummakko, d) Jalo Kumpulainen? 7) Mikä alue oli ehdolla uudeksi tuulipuistoalueeksi: a) Listonniemi, b) Ääneniemi, c) Kuokanniemi, d) Ukonniemi? 8) Kuka on ainoa Huiman koriskasvatti, joka on saavuttanut miesten SM-sarjan mitalin päävalmentajana: a) Jouko Rytkönen, b) Jyri Lehtonen, c) Vesa Sorri, d) Timo Lehtonen? 9) Mikä äänekoskelaisbändi selvisi yleisöäänestyksen kautta Lutakko Jäihin -tapahtumaan: a) West, b) North, c) East, d) South? 10) Legendaarinen pilapiirtäjä Kari Suomalainen kuvasi omaelämäkerrallisessa kirjassaan Kolmivarpainen sammakko erään entisen Äänekosken johtavan virkamiehen profiilia roomalaiseksi. Oliko kyseessä: a) Eero Rantanen, b) Ahti Kärkkäinen, c) Juhani Meriläinen, d) Veikko Heiskanen? Oikeat vastaukset sivulla 19.

X PriX TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Se on kännykkä, jolla voi soittaa Äänekoskelta niin Jäämerelle kuin Kreetallekin. Mutta toisaalta se on tie, jota pitkin Äänekoskelta pääsee niin Jäämerelle kuin Kreetallekin. Siis mikä se on? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X29:ssa kysyimme seuraavaa: Mikä mylly oli Sparin ja Tokmannin välissä? Oikea vastaus on niin sanotuksi varasto- ja poistomyymäläksi luokiteltu Hintamylly-niminen myymälä Äänekosken ostoskeskuksessa. Samalla paikalla toimi aiemmin Spar ja nyttemmin Tokmanni. Oikein vastanneita löytyi 11 kappaletta. Lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Mikko Heinonen. ÄKS onnittelee!

Makkararokki on jo hiilloksella ■■ 23. Makkararokin valmistelut ovat jo hyvällä mallilla. Keski-Suomen Opiston opiskelijoiden opetussunnitelmaan kuuluu myös yrittäjäjyys-jakso, ja rockin järjestäminen on oppia kantapään kautta. Makkararock ei ole siis mikään tavallinen rokki, vaan sitä järjestäessä ja toteuttaessa opitaan ja saadaan tuta myös yrittäjyyden iloja ja suruja. - Yrityksen nimi on Makkararock, jonka toimitusjohtajana on Ville Harden ja oikeana kätenään häärää Ossi Ritola. Tottahan yrityksellä on myös markkinoinnista ja rahoituksesta koostuvat vastuuhenkilönsä, unohtamatta turvallisuus-, esiintyjä- ja mainostiimiläisiä. Rokkia järjestäessä oppii tekemisen kautta laatimaan budjettia ja tietämään mitä on liiketoimintasuunnitelma, kertoo vastuuopettajana toimiva Katri Lindström. Se, mitä tästä jää käteen musiikin kuuntelun lomassa ja tapahtuman järjestelyn lisäksi, ovat pelimerkit tulevaisuuteen. Hommia on tehty hartiavoimin, on perustettu blogi ja Facebooksivut. Juliste on suunniteltu ja sponsoreita etsitty, mutta pääesiintyjä on vielä arvoitus. Rokkibreikkiläiset ja musiikkiopiston- sekä Ärmyn bändejä on jo buukattu mikrofonin jatkeeksi. Näin iso juttu tarvitsee taustalle tukijoita ja apuja. Järjestelyistä vastaavat opistolaisten lisäksi Äänekosken kulttuuritoimi, Suolahden nuorisotilojen talotoimikunta sekä Ärmy. Nuoret tekevät tapahtumaa nuorille, ja tänä vuonna myös koko perheelle. Perjantaina kuullaan musiikkia, juontajana itse Taikuri Jore. Lauantai alkaa mukavasti lastentapahtumalla, ja ilta jatkuu rock`n rollilla. Lue lisää: http://skene-x.net/groups/blog/id/693 jos tykkäät, käy tykkäämässä: http://www.facebook.com/Makkararock2012 Makkararock Keski-Suomen Opistolla - 12.5. Perjantaina klo 17 - 22 Lastentapahtuma lauantaina klo 11-14, rokki soi klo 14 alkaen.

ä Ks

| 30

· 2 012

Ääneseudun työväen

VAPPU 2012 Tiistaina 1.5.2012 Suolahdessa

13.00 Marssiin järjestäytyminen Suolahden uudella asemalla - Lapsille ilmapalloja 13.30 Marssi liikkeelle 14.00 Vappujuhla Vanhalla asemalla - Äänekosken Työväen soittajat - Puhe JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta - Puhe kansanedustaja Eila Tiainen Vappujuhlassa mukana järjestöjä esittelemässä toimintaansa Arvontaa Myytävänä makkaraa ja lettuja Lapsille pomppulinna Linja-autokuljetus Äänekosken torilta lähtee klo 12.45, Reitti: Mämmensalmen kääntöpaikka - Alatie - Vesitorni Honkolankatu - Äänekoskentie - Suolahden uusi asema. Paluukyyti Vanhalta asemalta takaisin lähtee klo 15.30. TERVETULOA!

Ääneseudun APJ

11


Helmer Pesonen

Ennakkoluuloja epäterveisiin järjestelmi Helmer Pesonen soittaa haitaria, tekee rakennusten kuntoanalyyseja ja kosteuskartoituksia sekä kasvattaa sienirihmastoa hehtaarikaupalla. Nyt on menossa oman elämän saattaminen kansien väliin. Sivuja on pian kolmesataa. Kun kirja ilmestyy, saattaa siltoja katketa moneen suuntaan. Kaikki eivät kestä kuulla totuutta. PESONEN TIETÄÄ yrittäjyydestä paljon, bisneksiä on kokeiltu sen

verran, että niistä voi puhua syvällä rintaäänellä. Hän kertoo pöyristyneensä kuulemastaan, että Suomesta on pienen ajan sisään mennyt Viroon noin 7000 yritystä. - Se on hirveä määrä ja määrä vaan kasvaa. Myö kävellään väärin päin ja väärissä saappaissa yrityskenttään. Suurin virhe on mennä ottamaan pankista lainaa yrityksen perustamiseen. Pankkien kanssa ei pidä ikinä ryhtyä tekemään yritystoimintaa. Pankit kuuluu niille, jotka ovat toisen töissä ja eläkeläisille, mutta yritysmaailman kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Pankista voi hakkee palakkasa ja tehä asuntoluotot, ei muuta.

PÄÄOMASIJOITTAJAT OVAT Pesosen mielestä avain menestyk-

seen. Etuna on se, että sijoittajat laittavat omaa rahaansa mukaan ja istuvat yrityksen hallituksessa. - Mitä pienyrittäjä tietää hallitustyöskentelystä? Ei mitään. Pääomasijoittajat tietävät kaiken ja yrittäjä pääsee käsiksi sijoittajan omiin asiakkaisiin. Verkosto on luotu samantien. Säälin niitä äänekoskelaisia yrittäjiä, jotka ovat pankeista riippuvaisia. Ei pankit auta niitä yhtään, lähettävät ainoastaan laskuja. Pankit eivät ole pisneksessä mukana, mutta pääomasijoittaja lähtee mukaan tietotaitoineen ja kumppaneineen ja auttaa markkinoinnissa. Pesonen haluaisi pitää kahden päivän pääomasijoittajapäivät Äänekoskella. Ei mitään lahmaamistilaisuutta, vaan henkilökohtainen tapaaminen. Luento on ihan turhaa, ei tarvita kuin huone, pöytä ja tuolit, Pesonen mesoaa. - Ne tulee ja kahtoo sun homman ja idean ja päättää lähteekö mukkaan. Jos lähtee, niin ne polokasee virman pyörimään. Ei nää pankit pysty siihen. Meillä on pankit sulettu kiinni Sumiaissa, Konginkankaalla ja Suolahessa. Pankkiin on varattava aika, jos mielii saada palvelua. Eihän tätä tällai voi pyörittää, ei missään maaliman kolokassa, paitsi Suomessa. Pesosen mielestä ei ole ongelmaa myydä bisnesideaa pääomasijoittajalle. Jos hän perustaisi nyt yrityksen ei pankin ovi narahtaisi, vaan hän katselisi internetistä sopivan sijoittajan. Euroopasta löytyy 25 000 pääomasijoittajaa. Pesosella on sijoittaja kuvioissa mukana. - Jos saa sijoittajan kimppaan mukaan, niin 90 prosenttia virmoista menestyy. Ne tutkii homman, mutta pankit tutkii ainoastaan vakuuspuolen, sitä, onko yrittäjällä omaisuutta. Pääomasijoittajaa ei kiinnosta sellainen pätkääkään. Sijoittajaa ei tarvihe pelätä, eikä sitä, että se vie sulta virman. Ei se niin ole. Tottakai se ottaa siitä hyödyn, saattaa ottaa puolet osakkeista, jotka se luovuttaa yrittäjälle sitten kun virma pyörii. On hulluuven hulluus, että mennään pankkiin pistämään omaisuus vakuudeksi. Pankki ei auta markkinoinnissa, eikä tee verkostoja. Seuraa vaan, että saa omat rahansa pois korkoineen. Jos pääomasijoittaja menettää rahansa, niin sä et ole vastuussa siitä hommasta. Se tuuppaa sua eteenpäin, kun taas pankit tuuppaa sut ovesta ulos. Sijoittajat pyörittää sun virmas pyörimään.

PESONEN ON VETÄNYT yrittäjäkursseja pitkäaikaistyöttömille.

Hänen mukaansa ihmisillä on sellainen käsitys pitkäaikaistyöttämästä, että se nukkuu yhteentoista ja alkaa puolilta päivin ryyppäämään. - Ei se näin ole. Työttömänä pitkään ollut on miettinyt tilannettaan jo riittämiin. Miettii, että miten tästä nyt eteenpäin. Ei kaikki oo puliukkoja ja tämmösiä, se on väärä käsitys. Pieksämäellä kolmelletoista pitkäaikaistyöttömälle pidetty kurssi poiki 12 yritystä ja yksi meni vieraalle töihin. Niistä virmoista on vielä kymmenen tänä päivänä pystyssä. Seuraavaan kurssiin otettiin toinen taktiikka kehiin. Ei starttirahoja, vaan alettiin tekemään bisnestä. Oppia haettiin Floridasta saakka. - Aatteppa sitä: kaks kuukautta veetään kauheeta koulutusta työttömälle, ei ollenkaan! Myö kerättiin rahat ja mentiin viikoks Floridaan. Ei siellä ryypätty,vaan kierrettiin yrityksiä ja tehtaita. Sinne jäi heti kaks koukkua, ja nämä tuovat maastopyöriä Suomeen tänäkin päivänä. Meijän yrittäjäkoulutus on ihan hullu. Otetaan kirjat käteen ja luetaan ”Mitä yritys on?” -kirjaa. Ei tämmöstä piä ollenkaan tehä! Minä oon sanonut, että elekää asutko niihin monttuihin, mihin minä oon astunut, niin työ seleviätte. En minä ruppea mittään kirjoja teille kantamaan luettavaksi.

PESONEN KATSOO SURKEANA Äänekosken tilannetta. Tote-

12

aa, että huonosti käy, ja tietää, että syvälle syöksytään. - Ei tänä päivänä perusteta yrityksiä juhlapuheissa. Yrittäjälle pitää tarjota tilat ja valmiiksi katsottu pääomasijoittaja. Astuppas tuohon kelekkaan, nyt lähettiin ja koitahan pittää hatustas kiinni. Mutta miten Helmeri Pesosesta tuli yrittäjä? Verenperintönä vai miten lie? Elähän mittään, lueppa tuosta, niin pian sekin seleviää - Minä olin teollisuuden kasvatti, menin töihin 15-vuotiaana. Oon syntynyt pienellä rantatilalla Muuratsalossa. Tehtaan piiput varjosti sinne asti. Minä olin kolomen vanha kun isä kuoli räjähtämällä taivaan tuuliin. Isä oli Outokummussa porarina, ja yhtenä päivänä pyysi apulaista hakemaan pitempiä poria. Isä ei huomannut suutariksi jäänyttä, 300 kilon räjähdyspanosta. Isä poras panokseen, eihän siitä jäänyt mittään jälelle. Minä en muista tappauksesta, enkä isästäni mittään. Mutta koti oli ihana ja lapsuus aivan mahtava. Meillä oli periaate, että heti mennään töihin kun koulusta päästään. Sillä reissulla oon. Yrittäjyys on aina kiehtonut. Elli-äiti päätti, että pojasta tulee työnjohtaja. Mies toimi työntutkijana. Kellotti hommia ja tarkkaili tehokkuutta ja tehottomuutta. Samalla tuli kehitettyä lasikuitupinnote siinä työn ohessa. - Minusta kaheksan tunnin päivä oli liian vähän. Kävin illalla tehtaan labrassa kehittelemässä systeemiä ja päätin tehdä pisneksen siitä hommasta. Myö oltiin tosin kolokytvuotta ajasta eellä. Tehtiin Sumiaisissa Marimekon kankaista lasikuituisia seinälevyjä. Valmistettiin konttilevyjä ja muutettiin pisnes Konnevedelle, rakennettiin halli ja meillä oli paljon töitä. Homma kaatu raaka-aineen puutteeseen. Amerikassa on paljon huonoa, mutta siellä on yks mikä meiltä puuttuu, että jos sä menestyt, niin kaikki on sua tukemassa. Mutta jos sä epäonnistut täällä, niin päähänpotkijoita piisaa. Ja jos onnistut, niin kateelliset potkii. Kummastakin suunnasta on selekäsauna taattu. Meiltä puuttuu toisen eteenpäin työntäminen.

MATKUSTAMINEN ON HENKI ja elämä. Ja

matkalle lähdetään aina, kun tilaisuus koittaa ja Vihijärvellä ollessa suunnitellaan seuraavaa matkaa. - Mä kulen maalimalla ja mulla on ystäviä ympäri maapalloa. Aatteleppa äänekoskelaista yrittäjää joka ei käy kuin Jyväskylässä ja kerran vuodessa laivamatkalla. Mänisivät ulukomaille hakemaan ystäviä ja verkostoa itelleen. Mä en ymmärrä kaikkia Wahlroosin puheita, mutta siitä oon samaa mieltä, että myö ollaan hirveen huonossa tilanteessa. Myö jouvutaan kahtomaan, ettei nää meijän nuoret karkaa tekemään pisnestä ulukomaille. Ei meijän ikäluokka osannu kieliä eikä laskentoa. Nykyajan nuoret peruskoulusta päästessään pärjää englannillaan missä vaan. Minä en moiti nuorisoa, se on rautanen sakki, kun myö vaan tajuttais se.

KUN PESOSEN AUTO starttaa Vihijärveltä kohti

Helsinkiä, ei autoradio soita iskelmää. Ajomatka hyödynnetään pätkäajatteluun, jonka mies toivoo kaikkien ottavan käyttöön. - Mietin Leppälahteen asti pinnotetta tuuliroottorin siipiin. Sitten mietin Leivonmäelle nurkille tuuliroottorin jalus30 · 2012

| Ä ks


teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

iin

- syntynyt Muuramessa 8.3.1948, asuu Vihijärvellä - naimisissa, kaksi lasta - insinööri, keksijä, kirjailija, rakennusten kuntotarkastaja ja sienenkasvattaja - Suomen ensimmäinen virallinen kylähullu

taa. Joutsassa pähkäilen lahontorjunnan rakentamistarvikkeita ja Hartolassa puun aromiaineiden irrottamista. Heinolassa siitakesienen fermentointia, Lahteen päästessä Lakkakääpäjuustoa, Mäntsälässä käännän ajatuksen biokenttämittarin valmistukseen ja Keravalla suunnittelen lentävää uistinta mutta Kehätielle tullessa osmoosi-mikrokuplapuhdistusta. Ja kun Helsinki on kumijalan alla ennätän miettiä vielä kevytveneen valmistusta. Pesonen esittelee pätkämietinnän taulukkoa. Numero kahdeksan, eli lentävä uistin, on jo lähellä ratkaisua. - Kun se hyppää tuohon sataan rosenttiin, mietintä on loppuun suoritettu ja uistin pian tuotannossa. Taulukossa on eri levyisiä sektoreita. Leveät ovat hankalampia ja vaativat siten pidemmän mietintäpätkän, vaikkapa Heinolasta Lahteen. Sanelin pistää asiat ajaessa muistiin.

”Niin siinä kävi, että kansainvälinen patentti tuli, että napsahti.”

”Mieti Hemppu tuon paperilaatikon perälaatikon virtausnopeus. Että miten kannattaa laittaa hybridit kulukeen?”

PÄTKÄMIETTIMINEN ON tuottanut tulosta. Pesosella on patentteja, muun

muassa navetoissa toimivaan venttiiliin. Patentti on ilmastoinut reilut 2000 navettaa. Tuote oli pakkausta vaille valmis. Sopivaa ei meinannut löytyä millään, mutta viimein tärppäsi: Kankaan paperitehtaalla oli tehty virheellisellä tekstillä Pall Mall-laatikoita. -Minä sain neljä kuormalavallista painovirheellisiä tupakkilaatikoita ja lähetin isännille ilmastointiventtiilejä niissä. Kyllä ne ihmetteli postissa, että kuka niille tupakkia lähettää. Pätkämiettiminen on poikinut loistavia ideoita. Joskus on pitänyt miettiä pätkissä jopa viisi vuotta. Kun mietintä on saatu loppuun, ei riemulla ole rajoja. - Kerran tulin Kajaanista räntäsateessa ja Soinlahdessa eräässä risteyksessä mietintä tuotti tuloksen. Edellisen mietinnän pätkä oli katkennut Iisalmessa. Siinä risteyksessä huomasin: voi maalima, tää on näin yksinkertainen juttu! Hoksasin kuinka lämmitetään katon rajassa olevalla ilmalla sisäilmaa ilman mekaanista puhallinta. Pätkämietintä päättyi ratkasuun ja hyppäsin autosta ja huusin ja pompin ilimaan. Rekka pysähty siihen ja kuski kysyi mikä on hätänä? Minä kerroin, että oon ratkassu yhen jutun, jota oon miettiny viis vuotta. Tulin kotiin ja piirsin yöllä kuvat valamiiksi. Niin siinä kävi, että kansainvälinen patentti tuli, että napsahti.

ELÄMÄ ON ANTOISAA, kun sitä elää systemaattisesti. Monenlaista on tehty, ja haitarin soitto on harrastuksista tärkein. Pesonen soittaa kurttua siellä missä pyydetään vaikka Kokoomuksen ja kommunistien tilaisuuksissa. Leimaantuminen on pienellä paikkakunnalla varma asia. Jos soittaa Metsäkukkia demarien kokouksessa, kuuluu heti puolueeseen. Vaan Pesonenpa ei kuulu mihinkään. Kerran yritti kuulua, mutta ei sopinut joukkoon. Ei sitten millään. - Sumiaisissa päätöksen teossa oli 98 prosenttia kepulaisia, siis varsinainen hirmuvalta. Se tarkotti käytännössä sitä, että mun ideat torpedoitiin, ennenkuin edes pääsin esittelemään niitä. Päätin liittyä puolueeseen. Ne teki päätöksen, että puolue on niin täynnä, ettei siihen enää mahu. Soitin Väyryselle, ja kysyin, että onko teijän puolue tosiaankin niin täynnä ettei siihen enää mahu? Jos sieltä puuttuu jakkaroita, niin voin tuua oman pilikkijakkaran kokkoukseen mukkaan. Sumiaisten messuilla istu Pekkarinen heinäpaalin päällä, ja kun mä ihmettelin hänelle ääneen, kuinka teijän puolue on täynnä, niin arvaa niitä ilimeitä ympärillä. Arvaan, ja mietin samalla kumpi oli ensin, Spede vai Helmer?

1. Upea luonto 2. Emmää voi moittia ihmisiä 3. Tekemisen mahdollisuus

X+1

Pesonen on opettanut aivonsa kääntämään ajatukset lennossa asiasta toiseen. Kun ajatellaan seuraavaa, edellinen pätkä on pyyhkiytynyt pois häiritsemästä ajatustyötä. - Sä vaan opetat aivos systemaattisesti tekemään sitä työtä, minkä aika on. Ajaminen ei ole mulle enää ongelma, sillä takana on kolme miljoonaa kilometriä. On mulla ollut isonkin teollisuuden töitä, ja multa voi tilata pätkämiettimisen. MetsäLiiton tehas voi tilata mietittäväksi mulle että: ä Ks

| 30

· 2 012

Rakastaa: Elämää Inhoaa: Epärehellisiä ihmisiä Henkilö: Oma äiti Eläin: Ilves on jalo Ruoka: Itse tehty Juoma: Vihijärveläinen vesijohtovesi Musiikki: Hanurimusiikki Elokuva: Laineen Tuntematon sotilas Paikka: Vihijärvi Kirja: EU:n kausiraportit Motto: Aamulla noustaan optimistina ylös. 13


Salon mielestä perinteinen puskaradio toimii edelleen parhaiten. - Hyvä muistetaan, mutta niin huonokin, sillä on paljon voimaa, yrittäjä muistuttaa. - Vaikeinta omassa yrityksessä onkin ollut itsensä myyminen ja markkinointi, se ei ole mulle tuttua. Pitää osata löytää oikeat kontaktit. Onneksi on yhteistyökummaneita. Salo kokeekin yhteistyökummanit erittäin tärkeiksi. - En tiedä paljonko muut yritykset sitä tekevät, mutta suosittelen kaikille. Mielestäni on hölmöä ajatella, että olemme toistemme kilpailijoita. Pitäisi keskittyä siihen, että kaikki kannattaisivat paikallisia yrittäjiä. Lisäksi haluan kiittää Ääneseudun Kehitystä, josta ainakin itse olen Sami Salon mielestä on hölmöä ajatella, että yritykset Äänekos- yrittäjänä saanut paljon neuvoja ja apua kun olen tarvinkella ovat toistensa kilpailijoita. nut. Aikalailla tasan vuosi sitten tietenkin vähän hypätä tyh- toimintaa olisi tarkoitus laaMoni hakee Keski-Suojentaa myös talonrakentami- men Kylmäasennuksen palveSami Salon päässä kypsyi jän päälle, Salo myöntää. ajatus, että nyt tarvittiin elä- Mutta halusin välillä ko- seen ja muuttaa yritys osake- luita Jyväskylästä saakka, kun mään uusia haasteita. Salo oli kea muutakin. Pidän myös yhtiöksi. ei tajuta selvittää, että kylmäpäätynyt ensin harjoitteluun liikkuvammasta työstä. - Asiakkaallekin olisi sel- asennusta saa Äänekoskeltaja siitä oppisopimuksen kautPorista kotoisin olevan Sa- keämpää, kun laskut tulisivat kin. Paikalliselta yrittäjältä ta töihin YIT:lle, ja koki ettei lon oma yritys Keski-Suomen yhdestä paikasta seitsemän myös vika- tai takuuasiat hoilähes yhdeksän vuoden jäl- Kylmäasennus tekee kaikkea sijaan, Salo selvittää. tuvat varmasti helpommin. Sosiaalisen median tärkeen monitoimitalolla ollut mitä kylmätekniikkaan kuuenää annettavaa. luu, jäähdytyslaitepalveluis- keydestä markkinoinnissa - Vakityöpaikasta pelotti ta lämpöpumppuihin. Pian puhutaan koko ajan, mutta Tilda Hopia

Yhteistyökumppanit ovat yrittäjälle tärkeitä

14

30 · 2012

| Ä ks


Teollisuuskadulla pääsee samasta ovesta kahteen yritykseen. Lattiapinnotteiden lisäksi oven takaa löytyy K-S Autofix. - Uudet tilat ilahduttavat, sillä näihin mahtuvat käsittelyyn isommatkin autot ja auntovaunut, myhäilee Harri Tikkinen. Yrityksen työntekijä Tapani Huuskonen on

Designlattiaa tarjolla

myös tyytyväinen. Uudet tilat tuplasivat edelliset neliömäärät. - Tarjoamme ulko- ja sisäpesuja sekä vaha-

Lattian olisi hyvä olla sellainen, että se kestää kulutusta, on helppohoitoinen ja mielellään ilo silmälle. Ja jos kriteereitä saisi vielä lisätä niin uniikki, ei semmoinen tylsä. - Tämähän onnistuu, nyökkää Kari Kyttänen Tikkurilasta. Yksilöllinen designlattia on osa tilaajansa identiteettiä. Väri, kuviointi, personointi - kaikki on mahdollista. Keski-Suomen Lattiapinnoite Oy Äänekoskella pinnoittaa betonilattioita Tikkurilan Temaspeed-sävytysjärjestelmällä. Kari Kyttänen kävi opastamassa Harri Tikkistä Teollisuuskadulla. - Epoksipinnoite on saatavissa värikartan kaikissa sävyissä, nyt lisänä myös metallinhohtovärit, Kyttänen kertoo ja katsoo tarkasti, kun Tikkinen testaa maalin levittämistä. Tämä on vanha menetelmä, jota on käytetty teollisuushalleissa. Kyttänen muistaa tehneensä Helsingissä Esplanadissa

ä Ks

| 30

· 2 012

olevaan Marimekko-myymälään lattian tällä menetelmällä 1990-luvun alussa. - Lattia näyttää yhä uudelta, Kyttänen sanoo. Betonilattia on ensin hiottava ja esikäsiteltävä kunnolla. Sitten pohjustus, ja sävyt sekä kuviointi. Kuivaus ja se on siinä: uniikki ja kestävä lattia. - Kannattaa miettiä etukäteen ja tarkasti kuviointi tai muut kikat. Myös marmorointi, ohennekuviointi ja kuultovärjäys onnistuvat. Valmis lattia on täyskiiltävä ja erittäin helppohoitoinen. Aika näyttää, kuinka monen koskelaisen olohuonetta tallainen ihanuus koristaa, nyt se on helposti saatavissa ja ihan omalta kylältä. Marjo Steffansson

usta, penkkien suojakäsittelyä ja hajunpoistoa, Huuskonen kertoo. Putsauksen lisäksi saa pientä fiksausta: polttimoiden vaihtoa ja pissapojan täyttöä.

15


- Halusin ehdottomasti kotitoimiston vuokratilojen sijasta. Ei ole kuitenkaan sellainen olo että olisin koko ajan töissä, toimiston oven voi aina sulkea, Vainiontaus miettii. - Lisäksi käyn paljon asiakkaiden kotona. Monet kokevat sen hyvänä, ettei tarvitse itse lähteä mihinkään, kaikki tarvittavat paperit löytyvät kotoa eikä siellä ole ylimääräisiä korvia kuulemassa. Eduvalvontavaltuutuksesta on puhuttu paljon viime aikoina. Edunvalvontavaltakirja on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ihminen ei enää itse kykene päättämään omista asioistaan. Vainiontaus suosittelee sitä kaikenikäisille, kuten testamenttiakin. - Näitä asioita olisi hyvä miettiä nuorempanakin, koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Turvallisinta olisi säilyttää asiakirjat pankin asiakirjasäilytyksessä tai tallelokerossa, koska pankkiin mennään joka tapauksessa kun asioita aletaan kuoleman jälkeen selvittelemään. Tällä hetkellä Vainiontauksella on menossa neljäs vuosi yrittäjänä, eikä loppua ole näkyvissä. - Välillä vähän väsyttää, kun ei ole niitä vakituisen työpaikan kuukauden kesälomia. Mutta muutama päivä lepoa riittää ja sitten jaksaa taas, Vainiontaus sanoo. - En kuitenkaan olisi 10 vuotta sitten miettinytkään yrittäjäksi alkamista, joten ajatukset muuttuvat. Ei koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan.

Satu astui Matin saappaisiin Yrittäjällä jokainen päivä on erilainen. Satu Vainiontaus saattaa viettää koko päivän kotitoimistossaan selvitellen ja valmistellen asiakirjoja, tai ajaa Sumiaisten kauimmaiseen kolkkaan tekemään perunkirjoitusta. Notaritaattipalvelu Satu Vainiontaus Tmi tekee kauppakirjoja, lahjakirjoja, perunkirjoituksia, pesänselvityksiä, testamentteja ja valtakirjoja. Lisäksi hän toimii isännöitsijänä ja tekee taloyhtiöiden ja yhdistysten toiminnantarkastuksia. Ja mitäköhän vielä! - Kaupanvahvistukset työllistävät tänä päivänä aika paljon. Niitä olen tehnyt jo 16 vuotta, Vainiontaus kertoo.

16

Vainiontaus aloitti uransa pankin kassalla, ja ehdi tehdä 23 vuoden aikana monenlaista pankkityötä. Kun Jokihalmeen Matti halusi alkaa miettimään eläkeelle siirtymistä, hän pyysi Vainiontausta oman yrityksensä jatkajaksi. - Mietin sitä monta kuukautta, uskaltaako lähteä vakituisesta työpaikasta yrittäjäksi, Vainiontaus muistelee. Lopulta päätös kuitenkin tehtiin eikä se kaduta. Jokihalme oli luonut yritykselle sabluunan, jonka avulla yrityksen pyörittäminen oli helppoa. Myös asiakkaat tunsivat Vainiontauksen ennestäänkin pankkityön vuoksi, ja monet Jokihalmeen asiakkaat ovat luontevasti siirtyneet uusiksi asiakkaiksi.

Tilda Hopia

Parasta yrittäjyydessä 1. Saa tehdä sitä työtä mitä haluaa 2. Mahdollisuus tehdä työtä myös kotona 3. Itsenäisyys ja mahdollisuus järjestellä työaikoja

30 · 2012

| Ä ks


teksti & kuva Marjo Steffansson

Kosket us FAKTA Martti ”Kapa” Kapanen - syntynyt 28.1.1949 Suolahdessa - asuu Jyväskylässä - valokuvataiteilija - avoliitossa - näyttelyitä ympäri maapalloa - teoksia Jyväskylästä Kiasmaan, Unkarista Sveitsiin. Palkinnot:

Pikipurkkaa ja eka pimiö Minä oon syntynyt Suolahdessa, tai siis Laukaan sairaalassa, syntymäkoti oli vaneritehtaan kupeessa Kumpuniemessä. Siellä oli Rauma-Repolan työntekijöille rakennettuja taloja puulämmityksineen ja kylminen vesineen. Lämmin vesi, suihku ja amme oli Saunanlahdessa sijaitsevalla Repolan saunalla, jossa kylvettiin kerta viikkoon. Meillä oli käsivälitteinen puhelin, ja puhelinnumerot olivat kolminumeroisia. Kaverin kanssa katsotiin virsikirjasta numeroita ja pyydettiin sentraali-santraa yhdistämään puheluita milloin enkeli taivaaseen, milloin suvivirteen. Ympäristö oli mielenkiintoinen ja täynnä vaarallisia virikkeitä. Leikittiin perinteisiä leikkejä, rakennettiin majoja puuhun ja maahan, tehtiin koiranputkista hernepyssyjä. Keitele liplatti rannassa ja aidan toisella puolella höyrysi tehdas. Aidan ali mennessä virikkeet senkuin lisääntyivät: kerättiin rikkipötkylöitä ja poltettaessa niistä tuli sininen liekki ja kitkerä savu. Mustaa mönjää, eli pikeä käytettiin peltitynnyriden paikkaukseen, ja sitä me syötiin kuin purkkaa. Lähellä oli metsikkö, jossa oli jättiläiskivi, jonka päällä syötiin eväitä. Metsässä asusteli villikissoja, joita naapurin isompi poika listi ritsalla. Syyspimeällä kokeiltiin, kuka uskaltaa kulkea pisimmälle tehtaan konttorin ohi, metsätietä pitkin. Aavemaisuutta lisäsi vanha, pelottava lato. Tehtaalla oli tenniskenttä. Löin palloa korkeaan punatiiliseinään ja joskus pääsin kokeilemaan oikeaa kenttää. Meillä oli kesämökki Hankalassa, ja mukavat mökkinaapurit, Toivaset Irja ja Antti sekä lapset Risto, Hannele ja Jarmo. Isäni Veikko oli sähkönsinöörinä ä Ks

| 30

· 2 012

tehtaalla ja äitini Kyllikki kansakoulun opettajana Keskustan koulussa. Äiti ei koskaan opettanut minua, en joutunut kiusatuksi – päinvastoin. Äidin oppilaat keräsivät pointseja puolustamalla ja jelppaamalla minua. Koulu tuntui isolta ja hienolta, se oli valmistunut kolme vuotta aiemmin, kun aloitin koulutieni vuonna 1955. Menin kouluun talvella jään ja junaratojen poikki, sulan aikaan Repolan suoraa pitkin, joka tuntui loputtoman pitkältä. Joskus jäin koulun jälkeen luokkakaverille leikkimään, mutta tärkein oli kuitenkin Kumpuniemen tarjoama suppea, mutta minulle sopiva toveripiiri. Lapsena vuodet tuntuivat välimatkojen tavoin pitkiltä. Porvariskodissa ei vappua juhlittu työväen menoin. Mutta kulkurin kuusella käytiin uutta vuotta vastaanottamassa.

Minulla oli seitsemän vuotta nuorempi veli. Vanhemmat olivat kyläilemässä, ja minä jäin kotimieheksi ja neljä vuotiaan veljeni vartijaksi. Meillä oli remontti

olohuoneessa, ja lattian purut oli kasattu ikkunan alle. Veli onnistui karkaamaan ikkunasta purukasan kautta ulos aina tehtaalle asti. Hakekuljetushihnan päässä oli kerrostalon korkuinen siilo, jonka katolta hänet yhytin. Sydän löi tuhatta ja sataa, kun tultiin käsi kädessä alas. Valokuvaharrastus alkoi Suolahdessa. Olin ekaluokkalainen ja johtajaopettaja Toivasten naapurissa oli vintille rakennettu pimiö. Toivasten pojat kertoivat minulle siitä silmät pyöreinä, ja kiinnostus oli taattu välittömästi. Pääsin katsomaan ihmettä: pieni huone pimennysverhoineen, punainen valo ja laatikkokamera. Pian sain riskattua isältä rahaa kameraan ja valokuvapaperiin. Ja kohta oli meidän ruokasalin pöytä verhottu sanomalehdin, joiden päälle oli asetettu altaat pelit ja pensselit. Insinööri-isä oli helppo höynäyttää laitehankintoihin, olihan kuvien kehittäminen tekniikkaa, ei taidetta. Minulla on säästynyt yksi kuva tuolta ajalta. Muutimme Imatralle vuonna 1960. Isä oli asettunut sinne jo vuotta aiemmin. Me asuttiin viimeinen vuosi koulun vieressä Impilinnaksi kutsutun talon yläkerrassa. Kumpuniemi jäi kerralla taakse, mutta onneksi Toivaset asuivat lähellä. Liityin Imatralla kameraseuraan ja opin kuvaamisesta lisää. Kirjoitusten jälkeen pyrin Ateneumiin elokuvapuolelle, mutta en päässyt onnekseni sisään. Opiskelupaikka löytyi Lahden muotoiluinstituutista. Valmistuin valokuvaajaksi, toimin Helsingissä kolme vuotta freelancer-kuvaajana ja huomasin, että Alvar Aalto-museolla on kuvaajan paikka auki. Pääsin sinne ja olin kunnan töissä 12 vuotta, sain pitkän apurahan ja lopetin työt museolla.

- Valtionpalkinto 1984 - Fotofinlandia-finalisti vuosina 1992 ja 2001 - Keski-Suomen taidetoimikunnan taidepalkinto 2001 - Valtion 5-vuotinen apuraha vuonna 1990 ja 15-vuotinen 1995

NOPEAT Ihmiset vai luonto? Luonto. Mä olen niin ujo ja hiljainen. Mä en osaa small-talkata olen enemmän tarkkailija. Filmi vai digi? Digi. En jaksa viettää enää aikaani pimiössä. Väri- vai mustavalkokuva? Sekä-että Jyväsjärvi vai Keitele? Saimaa. Minulla on mökki siellä.

17


InboX

Äänekosken TE-toimistolla ei enää oikeutta paikallisiin linjauksiin ÄKSän nettisivulla puhutti uutinen siitä, kuinka pitkäaikaistyötön ei saanut Työvoimatoimistolta lupaa työelämävalmennukseen juuri aloittaneeseen yritykseen. Juuri alalle valmistunut työtön halusi saada tärkeää työkokemusta, uusi yrittäjä saisi apua. Vaan ei kelvannut Työvoimatoimistolle, koska se vääristäisi kuulemma Äänekosken kilpailua. Uutta yrittäjää ärsytti. Työvoimatoimiston päätöksestä valitettiin. Lopulta Äänekosken TE-toimistosta otettiin puhelu Jyväskylään. Selvisi, ettei Äänekoskella ole enää oikeutta paikalliseen linjaukseensa. Niinpä työtön pääsi aloittamaan työelämävalmennuksensa ja tästä lähtien muillakin on mahdollisuus samaan. Yrittäjä toivoo, että moni muukin pääsisi työelämävalmennukseen ja saisi sen kautta töitä. ■■ Työkkärissähän vain noudatetaan seutukunnan linjaa. Sivistystoimenjohtajakaan ei anna kirjallisia päätöksiä vaan yrittää kuitata hakemukset toissijaiseen kouluun puhelinsoitolla. Ihmiset kun voisivat valittaa päätöksistä jos ne tulevat. Ongelma vain on se,että ihmiset tänä päivänä eivät ole niiiiiiiin tyhmiä kuin heidän luullaan olevan. Eivät työkkärin asiakkaina eikä lasten vanhempina.

■■ Ensinnäkin kelan päivärahalaiselle tuo yheksän euroa on jo ihan hyvä lisä kuukaudessa - onhan se sentää "puhtaana käteen"-rahaa.. Toiseksi pitkäaikaistyötön voi olla onnellinen kun saa edes jotain tekemistä (tietäen alueen työllisyystilanteen) ja työelämävalmennuksessa saa työkokemusta ja työnantaja on velvollinen työtodistuksen kirjoittamaan.. Kolmanneksi - miten Äänekoskella voi olla ihan omat linjauksensa, kun on osa Keski-Suomen TEkeskusta (sehän tarkoittaa, että linjaus pitää olla sama kuin Jyväskylässä eli jos Jyväskylässä tämä on mahdollista niin onhan se oltava mahdollista Äänekoskellakin).. Neljänneksi - pitäkää päänne, jos haluatte jotain tehdä ja ottakaa asioista selvää, elkääkä tyytykö ensimmäiseen vastaukseen, jonka saatte.

Yleinen käytäntö ■■ "Hän saisi yhdeksän euroa päivässä enemmän kuin kotona työttömänä ollessaan" No vautsi! Miten motivoivaa. Yrittäjät keplottelevat näillä tukimenettelyillä vain itselleen ilmaista työvoimaa. ei tipu myötätuntoa yrittäjälle

pitkäaikaistyötön

■■ no kyl mä ainakin mielummin ihan teen palkkatyötä kuin jotain orjahommaa tyött.korvauksella ja 9 eurolla. menee sitäpaitsi matkoihin tuo yheksän egee. töitä on muuallakin kuin äänekoskella, valintakysymys. munmielestä on kyykyttämistä teettää hommia ilmaiseksi ja maksaa muille samasta hommasta palkka. duunari ■■ "Ei sitä kotonakaan ikuisuutta jaksa olla." No josko hakis töitä. Kyllä mol-sivuilla on nytkin duunia jos jonkinlaista. Ei vaan kelepaa äänekosken lusmuille ku sossu maksaa kaiken. Nämä valmennukset ja kokeilut on vaan viranomaisten keplottelukeinoja saada tilastoja kauniimmaksi. En arvosta yrittäjiä, jotka käyttävät näitä yrityksissään.

■■ Niin - tottahan tuo, että tilastot ehkä kaunistuu mutta työtön etsii itse esim. työelämävalmennus -paikan, jonka jälkeen hyväksyttää sen työkkärissä, joten kyllä työtön voi itse vaikuttaa siihen mistä paikkaa hakee ja minkälaista työtä haluu kokeilla elikäs ei kuulosta hyvälle sanoa että työnantajat käyttäisivät tätä ilmaista työvoimaa hyväkseen - eikä yheksä euron ylläpitokorvaus vaikuta sossun etuihin - kyllä se on vaan omasta päästä kiinni haluuko tehä jotain vai ei.. pitkäaikaistyötön

niinpä

Osallistu keskusteluun, nyt on sana vapaa! Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@aksa.fi, nimimerkillä tai ilman. Lisää kuitenkin yhteystietosi. Vaikka asiaa olisi paljon, tiivistä se tuhanteen merkkiin! Ne kirjoitukset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan ÄKSän verkkolehdessä www.äks.fi.

Maalaismaisemaa

Keijo Hytönen

Elävä maaseutu Asiasta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja etsitty erilaisia keinoja ihmisten elinolojen turvaamiseksi ja parantamiseksi maaseudulla. Yksi keino on ollut erilaiset EU-hankkeet. Heikkoutena näissä on niiden määräaikaisuus. Monesti näitä hankkeita käynnistävät järjestöt tai muut isot organisaatiot, joitten päätavoitteena voi olla oman toiminnan rahoitus ja jonkun tietyn sopivan henkilön työpaikan turvaaminen. Ajatuksen hankkeesta tulisi lähteä liikkeelle kyläläisiltä. Onnistumisen edellytyksenä on ollut, että hankkeen vetäjä tuntee kylän ja sen tarpeet

18

sekä saavuttaa paikallisten asukkaitten luottamuksen. Hankevetäjän tulee myös näkyä ja liikkua siellä kyläläisten joukossa. Kylätoiminta on myös ollut hyvin tärkeä asia. Kylätoimikuntia alkoi syntyä -70 luvun loppupuolella, joista monet kylätoimikunnat ovat myöhemmin rekisteröityneet kyläyhdistyksiksi ja kyläseuroiksi. Näillä kylien omilla yhdistyksillä on merkittävä mahdollisuus luoda elämää ja monenlaista toimintaa kylille ja ennen kaikkea tiivistää kyläläisten yhteistyötä ja henkeä. Kyliähän on monen kokoisia. Toiset kylät ovat harvaan asuttuja ja näin varsin laajoilla alueilla ja sitten on näitä tiiviisti asuttuja taajamakyliä. Kylien tarpeet ja palvelutaso voivat siis vaihdella hyvinkin paljon. Kyläyhdistysten nettisivut peilaavat ulkopuoliselle pitkälti sitä kylän aktiivisuutta. Tärkein asia lienee se, että sivuja päivitetään, ettei tieto ole vanhentunut. Monesti haja-asutusalueelle mielivän

muuttopäätöksen on yhtenä tekijänä vaikuttamassa kylää hyvin markkinoivat nettisivut. Sivuilta pitäisi löytyä ainakin kyläyhdistyksen yhteystiedot, alueen tapahtumat ja tärkeimmät palvelut. Mielestäni sivuilla tulisi löytyä tarvittavat tiedot koulu- ja kyläkyydeistä, linja-autovuorot. Terveyspalvelut (lääkäri, hammaslääkäri, neuvola ja ”labranäytteiden otto”). Yhteisten tilojen käyttömahdollisuudet, Kansalaisopiston toiminta, muu harrastustoiminta, toimivat järjestöt ja niiden yhteistiedot. Alueen nähtävyydet, ulkoilu- ja virkistysalueet, tiedot kalastus ja metsästysmahdollisuuksista. Tonttitarjonta. Palveluja tarjoavien yrittäjien yhteystiedot ja muut ammatti-ihmiset, tiekunnat sekä teiden kunnossapitäjät. Tietojen kokoaminen ja ylläpito on mielestäni jopa tärkeämpää kuin muu kyläyhdistyksen itse harjoittama toiminta. Kyläyhdistys ei saa itse olla kilpailija toiminnan osalta, vaan enempi muitten

toimijoitten tukija ja tarpeen mukaan toimintojen täydentäjä. Katselin joitakin kyläyhdistysten sivuja ja mieleeni jäi Lankamaan kyläseuran sivut. Sivut ovat selkeät, antavat hyvän kuvan alueen monipuolisesta toiminnasta ja ovat päivitetty ajan tasalle. Oleellista kuitenkin lienee kuntien tekemät ns. poliittiset ratkaisut. Näitähän ovat mm. haja-asutusalueiden tonttitarjonta, kyläkoulut, tiekuntien tuki, harrastustilojen ylläpito, virkistysalueet, järjestöjen tuki ja kansalaisopiston toiminta. Kuitenkin kaikkein ratkaisevinta roolia näyttelee tällä hetkellä maan hallitus, joka uusine kuntakarttoineen ja keskittämispolitiikallaan on lannistamassa maaseudun ihmistä. Palvelut siirtyvät todella pitkien matkojen päähän. Valtiovallan toiminta pitäisi olla johdonmukaisempaa ja pitkäjännitteisempää, eikä aina tulla muutosta muutoksen perään. Näinhän kukaan ei uskalla investoida ja lähteä yrittämään mitään.

30 · 2012

| Ä ks


Talotohtori

Vas taukset:

Rintamamiesten virheet Viime aikoina rakennustekniikan tietäjät ovat tuominneet vanhan ajan rintamamiestalot melkeinpä asuinkelvottomiksi. Katja Vaskoa ja Aarre Niemeläistä huolestuttaa. "Asiantuntija näkee riskejä ennen muuta perinteisessä ulkoseinärakenteessa. Mitä vastaat?" Vastaan: Huoli pois. Olen edelleenkin sitä mieltä, että rintamamiestalo on perusterve. Mikään tässä maailmassa ei kuitenkaan ole täydellistä. Rintamamiestaloja tehtiin usein amatöörivoimin ja oppaissakin oli virheitä. Esimerkiksi lattiatäytteen alla oleva tervapahvi kehotettiin nostamaan ylös seinän sisälaudoitusta vasten, jolloin pahvin ja laudan väliin jäi kivasti tuulen kuljettava rako. Jalkalistan takana olevan raon voi keksiä lämpömittauksella ja liimata umpeen. Samoin oli yleistä jättää muottilaudoitus umpisokkelin sisäpuolelle, jossa se tietysti ajan mittaan homehtui. Olen myös nähnyt itse tuulensuojana käytetyn kattohuopaa - vaikka ei siinä talossa vaurioita ollut. Huoltamattomuuskin haittaa: sokkelin tuuletusluukut voivat unohtua kiinni ja salaojat tukkeutua. Rintamamiestaloja rasittavat usein muutokset, varsinkin pesutiloissa. Nykyinen vedenkäyttö on myös talolle kohtuuton. Seistään päivittäin kymmeniä minuutteja avoimen suihkun alla, pesukoneet pyörivät melkein joka päivä ja pyykit kuivataan sisällä. Suosittelen taas kerran katollista suihkukaappia ja malttia pyykkäykseen. Kuitenkin homehaitat ovat allergiasairaalan asuntotarkastajan mukaan huomattavasti yleisempiä moderneissa omakotitaloissa kuin rintamamiestaloissa.

Hilkka ja Toivo Heiskasella on vanhoista hirsistä koottu saarimökki. "Kaksi vuotta sitten huomasimme, että vanhoihin mustiin reikiin on ilmestynyt elämää. Ulkopinnan reikiin on tullut vaaleaa puupölyä. "Etelän puolella olen nähnyt mustia pieniä, hyttysen näköisiä elukoita, jotka menevät reikiin. Auttaisiko kyllästysaine?" Mustat hyönteiset voivat olla vanhojen reikien uusia asukkaita, kuten muurahaisia, mutta ne eivät syö puuta eivätkä jätä pölyä. Mehiläiset eivät pieniin reikiin mahdu, ja ne yleensä muuraavat reiän umpeen toukkaansa varten. Mökkinne on voinut saada uusia asukkaita lähimetsän jumeista. Siveltävät "kyllästeet" eivät auta missään. Kuumentaminen +60 asteeseen on sen sijaan myrkytön ja takuuvarma keino. Hyönteisvaurioissa ei kiirettä ole. Ottakaa tarkkailtavaksi joku rajattu alue. Merkitkää jokainen siinä nyt oleva reikä vaikka tukkimalla se tulitikun pätkällä tai muovailuvahalla. Alueen valokuvaaminen on myös oiva keino tilanteen kehittymisen seuraamiseen: syntyykö pintaan joka vuosi uusia reikiä? Yleensä koteloituneet hyönteistoukat lentävät kuoriaisina puusta kevätaikaan ja jättävät jälkeensä pölykasan. Seuratkaa tilannetta muutamia vuosia. Palatkaa sitten asiaan!

Vastaukset sivulla 11 esitettyihin Äksymyxiin: 1. a (Äänekoski saa ÄRMiä eli äkillisen rakennemuutoksen kokeneille alueille myönnettyä tukea) 2. c (sunnuntaibingo löytyy Suolahden Kansantalolta) 3. b (Gösta Sundqvist ei noussut lavalle uransa aikana ilmeisesti kertaakaan, ei edes Tornadojen seurassa) 4. c (Turo Flink valmesi Huiman futisjoukkuetta vuodet 1982 ja 1983) 5. c (Honkolan risteyksestä Saarijärvelle kääntyvä tie on valtatie 13, ääripäinään Kokkola ja Nuijamaa) 6. c (ÄU:sta JKU:hun siirtynyt mestarijuoksija oli Pentti Rummakko) 7. a (tuulipuistoa pohdittiin Listonniemeen) 8. d (ex-Huima Timo Lehtonen oli ykköskäskyttäjänä, kun HoNsU voitti SMpronssia 1993) 9. b (keskisuomalaisista demobändeistä suurimman suosion ja Lutakko-keikan sai North) 10. a (50-luvulla jopa vt. kauppalanjohtajana toiminut Eero Rantanen kuului Kari Suomalaisen piireihin)

Panu Kaila Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

Hä?

Oivariinia Sumiaisten alakoululaisille! Kaikille eivät kevytlevitteet maistu. Äänekoskella ollaan tasavertaisia, joten pitää sitä Oivariinia saada muuallakin kuin keskustassa! ÄKSään tuli vinkki, että Sumiaisten alakoululaiset saavat leipänsä päälle vaan Floraa. Äänekoskella sen sijaan herkutellaan Oivariinillakin. Tämähän on ihan epäreilua, heti soittoa ruokapalvelupäällikölle. Puhelimeen vastaa Konginkankaan ruokapalveluesimies Eeva Liimatainen. - Aikaisemmin oli Beceliä, mutta se vaihtui kilpailutuksen jälkeen Floraan. Yläkoululaiset halusivat myös Oivariinia, kun eivät muuta suostu syömään, Liimatainen kertoo. - Kevytlevitteitä suositellaan kuitenkin vielä, vaikka monet ovatkin jo sitä mieltä, että oikea voi olisi terveellisintä. Seuraavaksi puhelimen päähän saadaan Suolahden ruokapalveluesimies Anu Korte. - Ilman muuta Sumiaisiinkin pitää saada Oivariinia, siellä pitäisi sitä olla jo. Todennäköisesti unohtunut tilata tai sitten laittaa pöytään, Korte arvelee. - Ollaan kuitenkin kaikki samassa kaupungissa, niin tasavertaisia pitää olla huolimatta siitä missä koulussa käydään. Soitanpa heti koululle että saadaan Oivariini leivän päälle! Tilda Hopia

ä Ks

| 30

· 2 012

19


Arvostele mun mutakakku

42/50

M

eillä oli täällä ÄKSässä erittäin hyvä ja lupsakka henki, siis kertakaikkisen mahtava. Oli, vaan ei ole enää! Rivit ovat rakoilleet, kyräily on lisääntynyt ja selän takana puhuminen on nyt ihan tavallista. Kaikki oli ennen toisin. Konsensus ja yhteen hiileen puhaltaminen on poissa, tai ainakin hetkellisesti kadonnut. Kiitos ”Arvostele mun mutakakku” -kilpailun. Kaikki alkoi viattomasta ideasta: jokainen tekee vuorollaan mutakakun, ja muut arvostelevat sen asteikolla 0-10. Ihan mahtava idea, saadaan suu makeaksi ja samalla tehdään tutkivaa journalismia reseptirintamalta. Vaan kuinkas kävikään, kilpailuvietti iski koko työyhteisöön, ja pian huomattiin, että joukossamme luuraa huonoja häviäjiä. Siitä ongelmat. Ongelmaa ja mielipahaa tuotti myös graafikkomme Sampo Rossi. Kakut kyllä maistuivat, mies arvosteli kovaan ääneen jauhopeukaloita, mutta ei uhoilustaan huolimatta saanut itse kakkua aikaiseksi. Onneksi emme ole pitkävihaisia. Tätä kilpailua muistellaan jo ilolla. Naureskellaan hampaiden kiristyksen säestyksellä pisteille ja arvosteluille, reseptejä on vaihdeltu ja hyvä henki on palannut takaisin ÄKSään. Näin asiakirjan ulkopuolella voin todeta, että pisteet menivät ikäjärjestyksessä. Nuorimmalle mahtava saldo, kun vanhimmat osallistujat saivat pisteistä rippeet. Ikärasismia? Yksi asia on kuitenkin varma: ÄKSän toimituksessa ei kannata mainita sanaa ”mutakakku”.

Voittajan on helppo hymyillä. Mariannemutakakku hurmasi testiyleisön.

Kisan voitti valokuvaajaopiskelijamme ja vauvamme Riina Nygren, alla voittajaresepti.

35/50

Marjo Steffansson

30/50

34/50

Pirjon kermavaahdolla höystetty mutakakku ei kerännyt huippupisteitä. Ikärasismia väläyteltiin.

32/50

Munan puute vaivasi Taijaa. Yhden munan mutakakkua ei pelastanut mustikat.

Tilda avasi kisan luomu-mutakakulla, mutta ei onnistunut ensimmäisenä vakuuttaamaan.

Marjon kakun kohtaloksi koituivat säilykekirsikat.

Marianne-mutakakku kuorrutteella Taikina: 200 gr (levy) Marianne-suklaata 200 gr voita 4 munaa 2 dl sokeria 2½ dl vehnäjauhoja 20 1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata suklaa ja voi ja lisää vaahtoon. Lisää vehnä- ja leivinjauhe ja sekoita varovasti taikinaksi. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja paista 200- asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Kuorrute: tummaa suklaata voita Sulata kattilassa voita ja suklaata. Lisää kermaa niin, että seoksesta kermaa tulee sopivan jäykkää, anna jäähtyä hetki ja levitä jäähtyneelle kakulle. Tähän voi kokeilla myös valkosuklaata, jos haluaa, tai ihan mitä vaan omaa suosikkikuorrutetta. 30 · 2012 | Ä ks


Seuraava ÄKS 9.5.

Kierrätysiltoja Suolahden nuorisotilalla

· äänekoskihenkisiä bloggaajia täältä ja muualta · kaikki lehdet näköisversiona, helposti luettavissa verkossa · aidosti yksityinen, aidosti paikallinen

et Facebo s i t

e. ill

mielipi te ro r e

i uutisesta es

K

Maaliskuussa tavoitimme 1 100 kävijää päivässä. Sivujamme luettiin yhteensä 115 459 kertaa.

ASUNTO OY ÄÄNEKOSKEN ISO-TOPIA TARJOAA NYKYAIKAISTA JA VAIVATONTA KERROSTALOASUMISTA MODERNI KERROSTALO KESKUSTAN PALVELUJEN ÄÄRELLÄ

TAIMIKONHOITO

- alkaen . . . . . . . . 290,-/ha - Kemera-tuki* . . . 139,-/ha metsänomistajan osuus vain

Pukkimäen parhaalla paikalla omalla tontilla, on nykyaikaisia koteja moneen tarpeeseen, tehokkaista kaksioista aina ylimmän kerroksen avariin kattoterassihuoneistoihin.

151 €/ha

Ylempien kerrosten iltapäiväaurinkoon suuntautuvilta lasitetuilta parvekkeilta avautuvat näkymät Kuhnamo-järven suuntaan. Kaikki keskustan palvelut ovat kävelymatkan päässä. Terveyskeskus on tien toisella puolella ja kaupungin uusimpaan markettiin on alle 500 m.

Eikä olisi pöllömpi asia tilata puunmyyntisuunnitelma MHY:ltä. Se on metsänomistajalle

Pukkimäellä nautit vaivattomasta elämästä ja luonnon läheisyydestä. Voit reippailla Kuhnamon ranta-maisemia mukailevilla liikuntareiteillä tai nauttia viereen rakennettavan uudentyyppisen kaupunki-puiston suomista ulkoilumahdollisuuksista; liikunta- ja leikkivälineineistä, nuotiopaikoista jne.

MAKSUTON!

MHY valvoo aina metsänomistajan etua. Puukaupan kilpailuttamisessa, korjuutyön oikein suorittamisessa ja tietenkin paikallisella, kotimaisella työvoimalla.

Jaa u u

· nopea ja ajantasainen uutispalvelu

issa. ok

Taimikonhoito helpottaisi lentämistä!

ON ÄÄNEKOSKEN JOHTAVA VERKKOMEDIA

eille ja mu m

Suolahden nuorisotiloille asteli korutarvikekorien kanssa Äänekosken kansalaisopiston Hanna Kemiläinen. Tila on Kemiläiselle tuttu, sillä nuoret ovat saaneet valmistaa kynttilöitä Kemiläisen ohjauksessa. - Mahdollisuuksia on paljon. Kun pitää silmät auki kirpputoreilla, niin ideoita syntyy. Usein tuunatessa tarvitaan materiaalin muokkaamiseen ompelukonetta tai muita työvälineitä. Tänne tiloille sopii hyvin tällainen pienempi tekeminen, Kemiläinen kertoo. Pian oli tehdas käynnissä: näppärissä sormissa valmistui paperihelmistä ja napeista rannekoruja. Ohjaustoiminnan artenomi sekä viiden lapsen kotiäiti Kemiläinen kertoi, että alkuperäinen ehdotus kierrätyskoru-iltaan oli lähtenyt häneltä. Kansalaisopisto tarjosi syksyllä Kierrättämö-kurssia nuorille, mutta kun kurssi ei käynnistynyt, otti Kemiläinen yhteyttä Leppäseen ja Arffamanniiin. Nuorisotyöntekijät olivat innostuneita aiheesta ja aiemmin onnistuneen kynttilänteon jälkeen yhteistyötä jatkettiin. Toiminta päätettiin tuoda nuorisotiloille. Kierrätysiltojen tarkoituksena on käytännön tekemisen kautta herättää nuoria ekologiseen, ympäristöä säästävään ajatteluun. - Miksi ostaa aina uutta kun vanhaa, käyttökelpoista tavaraa on runsaasti saatavilla, ja pienellä vaivalla siitä voi muokata monenlaista persoonallista uusiotuotetta, muistuttaa Kemiläinen. Nuorisotyöntekijät ja korujen tekoon osallistuneet nuoret olivat innoissaan Hannan ilmaantumisesta Suolahden tiloille. - On tosi mukavaa, että on tavallisesta arjesta poikkeavaa tekemistä, kertoo Maija Lehtonen näpräyksen lomassa. Nuorisotyöntekijöillä on oma näkökulmansa siihen, miksi on hyvä järjestää välillä erikoisiltoja tiloilla. - Näinä päivinä, me olemme vuorotellen aina yksin työvuorossa. Yleensä ei ehdi oikein keskittyä, kuin perustyöhön: nuorten kanssa seurusteluun ja heille sen mahdollistamiseen, että he pääsevät pelaamaan ja oleskelemaan yhdessä, turvallisessa ympäristössä, kuvaillee nuorisotyöntekijä Arja Leppänen. - Me opitaan itsekin kaikenlaisia uusia juttuja ihan ohimennen, kuittaa nuorisotyöntekijä Merja Arffman. Humanistisen ammattikorkeakoulun harjoittelija Mirva Rostedt

Pukkimäki, erityisesti Piilolanniemeen rajoittuva alue on rauhallinen ja miellyttävä asuinympäristö. Alueella on vanhaa, osin suojeltua rakennuskantaa idyllisine pihapiireineen, joissa viehättävät piharakennukset pilkistävät vanhojen puiden varjoista. Vapaana olevat asuntotyypit:

*Kemera-tuen saannin edellytyksenä on, että kohde on tukikelpoinen.

metsänhoitoyhdistys Ota yhteyttä metsäneuvojiimme: KESKI-SUOMI

Jarmo Kuorinki . . . . 0400 722 932 Jukka Vertainen . . . 0400 457 739

www.mhy.fi/keskisuomi

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Rakentaminen ja myynti:

Asunnot

P-ala

Mh alk.

Vmh alk.

2H+KK+S 2H+K+S 3-4H+K+S

45,0 55,0 84,5

65.250 73.750 104.725

108.000 126.000 185.000

ad

Soita numeroomme (014) 5292 200 ja pyydä lisätietoja sekä pohjapiirroksia. Löydät kohteesta lisää tietoa myös kotisivuillamme:

www.rkl-porras.fi


ÄKSY MIE S

Hassujen puheiden ministeriö

N

o niin, nyt käy taas kuhina. Puolueet pystyttävät toreille ja hotellien kabinetteihin kojujaan kuin romukullan ostajat ikään. Siellä voi kuntalainen käydä tarjoamassa itseään ehdolle ensi syksyn kunnallisvaaleihin. Lopuksi on tunti pillin mukaan tanssia. Joitain onnekkaita lähestytään henkilökohtaisesti. Puolueet skouttaavat kulmakuntien ”välkyimpiä” tyyppejä talleihinsa puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. Myös lukko-otetta käytetään. Silti ehdokkaita on vaikea saada. Ja jos joku täkyyn tarttuukin, on hän sen verran vahvasti arjesta ulkoistunut (pihalla), ettei ole kenenkään etu, että hänet valitaan. Tätä taustaa vasten tuntuu kummalliselta, ettei mikään puolue ole ottanut meihin itsenäisesti ajatteleviin yhteyttä. Edes pienen pientä vihjettä ehdokkuuden suuntaan ei ole kuulunut. Missäpä vika? kyselee nimimerkki epätietoinen. Onko niin, että puolueet pelkäävät uusia ajatuksia ja raikkaita avauksia? Jos et tanssi pillin mukaan, jäät seinäruusuksi. Ei mitään höpöjä selityksiä nyt. Kiitos.

Lyön tässä tiskiin keskeisimmän kunnallisvaaliteemani, jonka olen yön synkkinä hetkinä ihan itse kasaan miettinyt. Sen kortin varaan lasken kaiken. Vaalien tärkein asia ovat kuntaliitokset. Niihin minulla on jämäkkä kanta. Niitä en vastusta, mutta en kannatakaan, pikemminkin päinvastoin. Jos niihin ryhdytään, perustelut on mietittävä tarkkaan. Työryhmiä on perustettava. Autoilla on ajeltava rajalta rajalle. Asukkaita on kuultava. Kaikki on kirjattava sanasta sanaan muistioihin. Muistiot on paalattava ja vietävä viipymättä paperinkeräykseen. Jos kuntaliitosta ei haluta miettiä tarkkaan, voidaan sitä olla myös miettimättä. Näin voidaan menetellä siinä tapauksessa, että miettimisen sijaan ryhdytään nopeasti toimeen. Siis joko mietitään tarkkaan tai ryhdytään nopeasti toimeen. Jos saadaan porkkanarahaa, voidaan tehdä molemmat, vieläpä ristiin ja päinvastoin siten, että ensin mietitään nopeasti ja ryhdytään sen jälkeen tarkkaan toimeen. Maksimikoko kunnalle on 60 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos taksimatka kunnan etäisimmästä kapakasta kotiin maksaa yli 60 euroa, kunta on liian suuri. Kuntalaisen rahat menevät taksikyy-

teihin. Sossu ruuhkautuu. Alle 40 euron kunnat ovat taasen liian pieniä. Niissä karaokelaulu kuuluu tyynenä kesäyönä etäisimmästäkin kapakasta kotiin. Myös vonkaamisen äänet kuuluvat kapakasta oman siipan korviin saakka. Tämä ei tee hyvää vakiintuneille parisuhteille. Liitot natisevat. Kunnan on pakko palkata lisää kuraattoreita ja avioliittoneuvojia. Kouluja on lopetettava kun tarvitaan lisää tiloja parisuhdekursseille, joilla vonkaajat katuvat näyttävästi tekojaan ja saavat runsaasti visaisia lisätehtäviä liittojensa pelastamiseksi. Kunnan talous romahtaa. Yhden kapakan kunnat ovat elinkelvottomia. Kysyttävää? Mikä puolue ehtii ensin pyytää ehdokkaaksi? Jonoon, pliis. Vai onko syytä perustaa ikioma villi ja vapaa 60/40-niminen kuntapuolue?

Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Mäkkärivarikset ja Hesepulmuset Kasvukeskuksien variksenpoikasia (lue city-variksia) vaivaa nykyään erikoinen kehityshäiriö. Asiantuntijoiden mukaan se johtuu variksenpoikasien syömästä ”ravinnosta” jota löytyy yllin kyllin kaupunkien kaduilta, roskiksista ja terassipöydiltä. On pikaruoan tähteitä, leipää ja ranskalaisia, joita lintuemojen on vaivatonta löytää ja viedä sitten poikasilleen heti niiden kuoriuduttua. Näin sukukypsät varikset huolehtivat jälkeläisistään, tietämättään. Ihmiset menevät pikaruokaravintolaan ihan tietoisesti. Eläinpelastajien keskuudessa variksia kutsutaan "mäkkärilinnuiksi", sillä ne ovat kasvaneet roskaruoalla. Helsingin eläintarhan hoitajan mukaan mäkkärivarikset kärsivät proteiinin puutteesta. Varis on lihansyöjä, joten suurin osa ravinnosta pitäisi olla proteiinia, jotta sen sulat kehittyisivät normaalisti. Ravinneköyhä ruoka muokkaa myös sulkien väriä, mustasta variksesta on alkanut löytyä valkoisia läikkiä ja raitoja. Ovat siis alkaneet ottaa mallia ihmisteinistä tässäkin mielessä. Helsingin pelastuslaitoksen mukaan tietoon tulee yhä enemmän variksenpoikasista, jotka vain viruvat maassa, eivätkä pääse ensilennon jälkeen enää siivil-

22

leen. Ensilentoon lähtiessä, niiden sulat ovat yksinkertaisesti menneet poikki ja joskus linnuilla ei ole pyrstöä ollenkaan. Vaikeaa on lentäminen, jos siipisulat puuttuvat ja peräsinkin on tohjona. Maan vetovoima vetää vauhdilla alas, niin kuin naapurimaan Tupolevia. Lentämiseen vaadittava tekniikka puuttuu. Mäkkärivariksista ei tule koskaan kunnon variksia, eivätkä ne pysty lentämään, koska varikselle tärkeä proteiini puuttuu. Ihminenhän syö sen pihvin ja heittää liiat pullat ja ranskalaiset kadulle, kun ei nykyään ymmärrä mitä muuta niille voisi tehdä. Pikaruokakulttuuri rantautui suomeen 70-luvulla ja jo 80-luvulla oli havaintoja epämääräisen lentoradan omaavista variksista. Onhan sitten vielä muut city-siivekkäät, eli lokit ja pulmuset. Lokeilla on vielä toivoa, kun saavat kalaa syödäkseen. Tosin osa lokeista on tullut jo niin laiskaksi, etteivät viitsi kalastaa muuta kuin lihapiirakan tai jäätelön suoraan ihmisen kädestä ja huomenna varmaan jo suustakin. Mutta mitä jää puluille, kauppatorin lihapiirakoiden ja donitsien tähteetkö? Mistä näille ruokaa, kun röyhkeät lokit vievät kaikki. Näemmekö me tulevaisuudessa lentotaidottomia pingviinien kaltaisia maassa

vaappuvia city-lintuja, jotka sitten nokkivat ihmisten nilkkoja ruokaa saadakseen, kun eivät enää syliin pääse. Miten on meidän ihmisnuorukaisten laita? Hauraista luista kärsivien lapsien määrä on yleistynyt huimasti. Luun murtumien takia tehdyt leikkaukset ovat lisääntyneet 62 % viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Terveen luuston pitää kestää aikamoisia tällejä, mutta nykyään lasten luut rätsähtävät poikki jo pelkästään kävellessä ja nuoret ovat fysiikaltaan melkein vanhuksia. Sanovat että se johtuu D- vitamiinin puutteesta. 60 – 80 -luvun nuorilla ei muistaakseni luut rasahtaneet poikki heti ensimmäisen eikä vielä toisenkaan kompastumisen jälkeen. Ei ainakaan minulla ja jossain vaiheessa nuoruutta kaatuiltua tuli. Silloin ei menty autolla kouluun ja saatiin auringosta Dvitamiinia. Pikaruokakin oli läskisoosia. Pitäisikö lasten liikkua muuallakin kuin virtuaalimaailmassa? Ja pitäisikö sinne Mäkkäriin vaikka kävellä sitä pullaa syömään? Onko niin, että tulevaisuuden nuorten kulkuväline on rollaattori, moottorilla varustettuna tietenkin ja Mäkkärin pihassa lämmin, katettu rollaattoriparkki. Have a nice day!

Mutta, mutta… Älkää nyt suotta huolestuko lintujen puolesta. Suomen hallitus tekee kaikkensa, että maaseutu saadaan tyhjennettyä ja kaikki ihmiset kasvukeskuksiin toistensa syliin asumaan. Siinä sitä on linnuilla ihmettelemistä. Varikset, lokit ja pulut saavat tulevaisuudessa yltäkyllin pullaa syödäkseen vai pitäisikö sittenkin huolestua…?!

Jari Rossi Keittiömestari

30 · 2012

| Ä ks


STAND-

STAND UP-KLUBI 5.5.2012 · LIPUT 10€

Lähde mukaan iloiselle avustusmatkalle Karjalaan 17.-20.5.2012 Matkamme suuntautuu Lahdenpohjaan ja Petroskoihin. Viemme avustustarvikkeita lastenkotiin sekä lasten ja naisten toimintakeskukseen. Matkan hinta 250,00 € sisältää matkat, majoituksen, ruokailut ja viisumin. Pikaiset ilmoittautumiset ja lisätietoja matkasta: Suolahden Työttömät ry, Sirpa Martins 040-7529 943

Kalle Niskanen

Pirjo Viitasaari

asianajaja, varatuomari

asianajosihteeri

Jussi Kärkkäinen

p. 020 768 9870

asianajaja, varatuomari

Katso työttömien kevään muut tapahtumat: www.suolahdentyottomat.net

Lähde mukaan matkalle Давайте вместе!

ASIANAJOTOIMISTO KÄRKKÄINEN & NISKANEN Palvelemme Äänekoskella ja Jyväskylässä

Luettu, ei selattu!

ä Ks

| 30

· 2 012

23


“Koulu asuinympäristönä on vaikuttanut minuun suuresti”

“Lapsuus maalaisympäristössä kasveineen ja eläimineen on vaikuttanut pysyvästi.”

Sisustusarkkitehti Petri Vainio ja hopeaseppä-kuvanveistäjä Eila Minkkinen sekä 54 muuta muistelevat aikaansa Äänekoskella Kosketuksia-kirjassa.

30€

Koskettava lahja äideille! Torppareilta, Citymarketista tai Suosikista. Cittariss

To. 26.4. L a Ruokamarkk inat Vapu äh n kunnia Pe. 27.4. Ä ileipää! Keurulaise n uunituo ksi: itien teke retta Kon mää ruok esittelyss n a e a v ! Saariois ä! Palvim edeltä. e puun! Ar la Apetina estarin lihaisat ma n Ihanat Uutuudet istuvat tu Vappujuu varaleivok otteet vap stot. My set. Valio ll yn Paras jäätelö Uu Leipomon U u tuus viera tuudet Ain Uunituore so & - jääte et herkut. mäeltä es löt. Ruthin Ihanania ittelymyy kalaherkk nnissä Au uja Martin ralohi rull La. 28.4. P a ja Kylmäs alvimesta avulohi. rin lihaisa Ma. 30.4. Elosen uu t tuotteet. Palvimesta nituoreet rin parha Vappuher at täyslih kut! anakki ja Blå Band juustonak mausteka k stikkeet. Pringles s i Vappuun! ip sit. KCM Lihamestarin

HINNAT VOIMASSA TO–MA 26.–30.4.2012 arjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

Tuore

KCM Lihamestarin

KIRJOLOHI

kokonainen, Suomi, n. 2 kg raj. 2 /talous

4

POSSUN ULKOFILEE

ER Ä

palana, myös marinoitu Suomi

7

99

99 kg

Atria BROILERIN

KOIPI-REISI

ER Ä

5

99 kg

VALKOSIPULIVOIPATONKI

7

pkt

kg

-23 %

Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,59 /rs (3,24 kg)

Valio Aura

1

00

2

pss

rs

-11 %

Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,69 /kpl (15,28 kg)

2 kpl/pss

2

2 rs

-37 %

PRINGLES

-50 %

29

95

Vapun ajan aukiolot Ma 30.4. 8-18 Ti 1.5. Vappu Kiinni

kg

kp l

4

Valmis ja hyvänmakuinen Fazer NAMI-NAMI MUNKKI pakaste 12 kpl/336 g (11,88kg)

3

00

99

3 kpl

Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yksittäin 1,90-1,99 /kpl (10,47-11,37 kg)

UUSI ÄÄNEKOSKI Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

pkt

Hinta ilman K-Plussa-korttia 7,99 /pkt (9,63 kg)

-29-32 %

150-190 g (7,02–8,89 kg)

3

3

99

50

Suomi

39

10 kpl/370 g (8,08 kg)

830 g (4,81 kg)

Hinta ilman K-Plussa-korttia 1,99 /rs (3,98 kg)

Takuumurea

170 g (14,06 kg)

VUOKSEN PIIRAKKA

AITO NAKKI

500 g (2,50 kg), Intia

NAUDAN SISÄFILEE

SINIHOMEJUUSTO

410 g (7,29–10,68 kg) tai Fazer

2

VIHREÄT RYPÄLEET

400 g (2,50 kg) värilajitelma, Hollanti

rs

MAALAISJÄTTIPATONKI

HK

PAPRIKA

99

280 g tai

99

-43 %

Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yksittäin 3,79 /2-pack (1,- L) sis. pantit 0,80

800 g (2,49kg)

kpl

Uunituoreena Fazer

99

VIRVOITUSJUOMAT 1,5 L

00

PERUNA-, PUNAJUURIJA ITALIANSALAATIT

2

kg

2x2 pack sis. pantit 1,60 raj. 1 erä/talous

Saarioinen

1

Suomi

CocaCola

n. 1 kg, marinoitu raj. 2 rs/talous

0

NAUDAN PAISTIJAUHELIHA Meillä paistettu

pkt

Oikein Mukavaa ja ratkiriemukasta Vappua kaikille! T. Cittarin väki

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi


ÄKS 30