Issuu on Google+

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 2 6 · 2 2 . 0 2 . 2 0 1 2

Suolahti gastronomian kehto s. 3

Rakennus & sisustus s. 6-9

ÄKS romanihautajaisissa s. 16-17

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 7.3.


VIE

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

VIESTISI

kotiin

2

Äänekoskella

25 · 2012

| Ä ks


Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 2 6 · 2 2 . 0 2 . 2 0 1 2

Paula Nieminen-Lehto Virallista liftaamista

26/2012

Suolahti gastronomian kehto s. 3

Rakennus & sisustus s. 6-9

ÄKS romanihautajaisissa s. 16-17

12

Emilia Lajunen kosketeltavana

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 7.3.

Seuraava ÄKS ilmestyy 7.3.2012

18

Toimittajalta Riina Nygrén

Mestari keittiössä

S

uolahden Wanhalla Asemalla puhaltavat pian uudet tuulet, mutta vanhaa kunnioittaen. Pitkään tyhjäkäynnillä ollut asemarakennus saa isännän Ismo Piispasesta, monessa liemessä keitetystä mestarikokista. Mutta mistä kaikki alkoi? Mennään ajassa taaksepäin 114 vuotta, jolloin rakennus valmistui, ja tullaan takaisin lennossa tähän päivään. Suolahden kirjasto on ollut evakossa asemalla, jonne Piispasen tie vei. - Istuin lehtilukusalissa ja katsoin kaunista huonetta. Vanha sali, jossa on tilaa. Silloin päässäni syttyi lamppu: tähän voisin perustaa ravintolan! Minä en näe tätä juna-asemana, vaan arvokkaana rakennuksena, jossa voisi pitää ravintolaa, järjestää perhejuhlia ja kulttuuritapahtumia. Piispanen on häärinyt monissa keittiöissä. Kokemusta on kertynyt 22 vuoden aikana ravintola-alalta niin kansainvälisistä ketjuista, kuin valtioneuvostosta Smolnasta, Piilolan ja Mäntän klubeilta sekä Suomen suurlähetystöstä Berliinissä. - Mä en ole ikinä halunnut olla ravintoloitsija. Olen saanut toteuttaa unelmiani ravintola-alalla. Esimerkiksi uusia InterContinentaleja avattiin useina vuosina, ja sain olla mukana suunnittelemassa näitä jättejä. Sai toteuttaa itseään, ja kytö oman ravintolan perustamiseen jäi taka-alalle. Suolahti on Piispaselle tuttu. Tukiä Ks

| 25

· 2 012

kohta, eli koti on täällä, vaimo on Suolahdesta kotoisin, ja perheeseen kuuluu myös kaksi poikaa. On tullut aika asettua aloilleen. Wanhalla Asemalla on remontti käynnissä, se on aloitettu vauhdilla, mutta tarkoitus on avata ravintola verkkaisesti. - Vuokrasopimus alkaa 1.4. ja toiveena on avata ovet huhtikuun puolivälissä. Sataman puoleiseen päätyyn valmistuu kabinettitilat, joihin on oma kulku. Ravintolasta tulee bistromainen, myös viinibaari on suunnitelmissa. Kuulostaa ihanalta! Lounasta ja päivällistä tarjotaan, ja kauden herkkujen mukaan eletään. Lähiruokamyymälä avautuu aseman eteiseen, oman paikkakunnan tuottajien juureksia asetetaan myyntiin koreihin ja valmistetaan itse chili-paprika-punajuurimarmeladia. Viinikellarissa voi käydä maistamassa viinejä, ja ullakolla voi käydä tulevaisuudessa taidenäyttelyissä. Kuulostaa juuri siltä, mitä on kaivattu! Piispanen toivoo, että talo otetaan omaksi. - Se on sama pidetäänkö kukka- vai koiranäyttely, pääasia on se, että tehdään ja suunnitellaan yhdessä mukava ja sopiva tilaisuus. Minä en pidä massatapahtumista, sadalle henkilölle järjestetyt juhlat ovat ideaaleja. Pienistä ja persoonallisista tilaisuuksista jää hyvä maku kaikille. Nyt jyrää S-ketjukeskeisyys. Meidän on tarkoitus profiloitua muuhun kuin piz-

TiedäX Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui vuonna 1898. Asemarakennusta jatkettiin länteen vuonna 1904, jolloin aseman odotushuone-, konttori- ja rahtitavaratilat suurenivat. Suolahden ensimmäisenä asemapäällikkönä toimi vuosina 1898 - 1925 Rudolf Ahonius. Aluksi vaatimattomaksi laituriksi suunniteltu Suolahden liikennepaikka kehittyi tärkeäksi asemaksi ja asemarakennuksessa sijainneesta Ahoniuksen virka-asunnosta tuli merkittävä kulttuurikoti. Siellä vierailivat mm. taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kirjailija Juhani Aho.

zaan ja hampurilaiseen ja lämpölevyllä olevaan kastikkeeseen, jossa porkkanat lilluvat murheellisena. Avainsanat ovat bistro ja hyvä viinivalikoima, ranskalais-iltalialainen, sormin syötävä ja helppo. Konstailematon ja lähestyttävä. - Ei täällä kukaan halua syödä mitään vaahtoa lusikasta. Panostan lähiruokaan, marjoihin, sieniin ja kalaan. Keiteleen kuhan ei tarvitse käydä helsinkiläisellä tukkurilla kääntymässä, vaan se voi uida suoraan keittiöön paikalliselta pyytäjältä. Piispanen ihmettelee nykyajan gastronomiaa, sitä, ettei kokki maista ruokaa. Ja sitä, ettei kokki tarvitse enää tärkeintä työkaluaan, eli veistä. - Nyt tarvitaan sakset, jotta saadaan vakuumipakkaus auki. Kun ruoka maistuu tekijän suussa hyvältä, ei voi mennä kovasti pieleen. Mennään keskivertoa tietä pitkin, eikä se baana maistu miltään. Piispasen listalla ei ole lankkupihvi vuodesta toiseen. Pian saamme nauttia riista-, parsa ja juusto-, bliniviikoista. Läskisoossin tai konjakin ystävät saavat oman klubnsa, eikä ole pois suljettu ajatus viiniklubin perustaminen tai viinikurssitkaan. - Ei viinikellarin tarvitse olla vakava asia. Meidän Alko pitää hyvää viinivalikoimaa, Euroopassa nautitut pöytäviinit kalpenevat mennen tullen, kertoo Piispanen kokemuksen syvällä rintaäänellä. Marjo Steffansson

X26

Kun olin pieni, sain auttaa talomme rakennuksessa. On olemassa valokuvia pikku-Riinasta, joka ylpeänä on juuri saanut tapetoitua ulko-oven peittoon tai joka työntää isoisän kanssa betonista rullaa autotallin pohjaa tasoittaen. Rakennusajalta en muista paljoa, mutta jälkipyykki on jäänyt mieleen. Talon tultua valmiiksi katsottiin joka sunnuntai sisustus- ja remppaohjelmien putki sängyssä lojuen. Ideoita pursusi ja niitä myös toteutettiin, ja tällä hetkellä omakotitalossamme taitaa olla vain yksi huone, joka olisi tuossa 90-luvun lopun asussaan. Toiset ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen, eikä vähintään siksi, että siskoni ja minä pidimme kovasti nallekuvioisten koristeboordien repimisestä ennen nukkumaanmenoa. Uusia tapetteja, maalipintoja, kalusteita ja kaakeleita on käyty valitsemassa monena lauantaipäivänä, ja aina innosta puhkuen. Oli kiva auttaa isää liisterin sekoituksessa ja äitiä vanhan tapetin poistossa, vaikka välillä pöly ja sahanpuru kulkeutui sänkyyn asti eikä remontin ääniltä säästynyt koeviikoillakaan. Starkki ja Värisilmä tulivat tutuiksi, ja oli ihme, kun joku luokkakaveri ei tiennyt mitä niissä myydään. Ensimmäisessä työskentelystä unelmoin salaa edelleen, vaikka tämänhetkinen opinpolku johdattaa aivan muualle kuin raksa-alalle. Itse tehty on aina sydäntä lähellä ja ainutlaatuinen, oli kyseessä leivos, käsityö tai kokonainen talo. En voi kuvitella, että jonain päivänä meidän kodissamme asuisi joku muu, joka kenties vaihtaisi valitsemani ruosteenoranssin maalin siniseen ja repisi kauniit tapettikoristeet vessan ovesta. Tätä taloa tulen aina puolustamaan. vaikka minun on pian aika lähteä rakentamaan ja remontoimaan omaa pesääni. Olen kuitenkin aina valmis lähtemään vanhempieni mukaan ostamaan laminaattia, petsilakkaa ja tapettirullia.

Vakio pals tat: Av aus

4

K a l ent e r i 1 0 - 1 1 I nbo X

Ruok as a arna a j a

14 20

3


4

Avaus

Pikakelaus

Eero Ainesmaa

Jälki. Äänekosken työttömyyslukemat pomppasivat tammikuussa rajusti ylöspäin. Joulukuun lopussa työttömänä oli 1378 äänekoskelaista, kuukautta myöhemmin jo 1488. Pääsyytä rajuihin lukemiin ei tarvitse suuremmin pohtia, sillä M-real on joutunut antamaan lopputilin lakkautetun paperitehtaan väelle. Äänekosken työttömyysprosentti on nyt Keski-Suomen korkein (16,4 %). Äänekoski on selvästi muuttovoittokuntien joukossa, tämä huomattiin kun väestörekisterikeskuksen tilastot tulivat. 31.1. kuluvaa vuotta tehty laskenta kertoo, että meitä koskelaisia on 20 347, kun vuosi sitten oli 89 päätä vähemmän. Koskelaiset lottosivat männä vuonna 108 eurolla per pää. Innokkaimmat Keski-Suomalaiset ruksittavat kuponkeja Uuraisilla 144 euron edestä asukasta kohden. Telakkakadun koulun remontti venyy, rakentamaan ja korjaamaan aletaan vasta maaliskuun puolen välin paikkeilla. Peruskorjauksen tekijöiksi on ilmoittautunut kuusi rakennusliikettä.Tekninen lautakunta valitsi jatkoon kolme: NCC Rakennus Oy, Lujatalo Oy ja VRP Rakennuspalvelut Oy. Kaupungin tilapalvelut neuvottelevat Marko Moision johdolla näiden kolmen urakoitsijan kanssa, ja keskustelu päättyy tarjouspyyntöön. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) lakkauttaa koulutuksensa Suolahden lisäksi Joensuun ja Tornion kampuksilla. Näillä paikkakunnilla ei toteuteta opiskelijahakua enää vuonna 2013. Kampusten toiminta loppuu viimeistään tänä vuonna otettujen opiskelijoiden valmistuttua.

E

U:n tavoitteena on että kaikki uudisrakennukset ovat nollaenergialuokkaa vuonna 2020. Hiilidioksiidipäästöjä voidaan pienentää pienillä aktiivisilla energiatehostustoimilla 26% ja energiahuollon ekotehokkuudella 39%. Iso-Britannia pyrkii uudisrakentamisessa kokonaan hiilivapaisiin taloihin vuoden 2016 alusta. Tavoitteet ovat vaativia, matka niihin pitkä ja kello käy. Rakentaminen on monen osatekijän ja vaiheen summa. Rakentaminen alkaa maankäyttöpolitiikasta ja kaavoituksesta, juoni kulkee läpi yleiskaavan, asemakaavan ja rakentamistapaohjeiden kautta suunnitteluun, rakennuslupiin, rakentamisen valvontaan ja ohjaukseen ja rakennuksen käyttöön ja elinkaareen, lopulta purkamiseen asti. Ajattelu on laajempaa kuin ennen, kuten autokaupoissakin: nykyään ei osteta autoa jota korjataan aikanaan Arskan pajalla vaan kokonaisuus on paketoitu: auto tehdään riittävän vihreäksi että kuluttaja voi ja kehtaa ajaa sillä (valmistus), myydään vuosia kattavan huolto- ja takuupaketin kanssa huristeluun (käyttö) jonka jälkeen autosta jäävää romua kierrätetään niin paljon kuin mahdollista (elinkaari). Esimerkiksi Toyota on luvannut kierrättää vuoteen 2015 mennessä 95% auton painosta. Rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita (painon mukaan noin 50 %) kuin mikään muu teollisuuden ala. Lisäksi rakentaminen ja rakennusten purkaminen tuottaa noin 40 - 50 % jätteistä. Milloin rakentamisen kierrätys saadaan toimimaan? Tai edes aloitetaan? Talot eivät ole ikuisia. Laskelmien mukaan rakennuksen energiankulutuksesta kuluu 80 % käyttöön, ja vain 20% rakentamiseen ja purkamiseen. Vastaavaa huomasin ajellessani aikanaan vanhalla Pösöllä, auto oli halpa hankkia mutta vuosien kuluessa sen käyttökustannukset olivat kymmenkertaiset hankintahintaan nähden. Eikä autossa ollut edes suuria vikoja, tavallista huoltoa, vakuutuksia, renkaanvaihtoja ja ison auton bensalaskut. Mitä tavallinen äänekoskelainen voi tehdä? No, ainakin Suomessa tavis on mukana juonessa jo lainsäädännön myötä. Kuten demokratiassa yleensäkin, Matti Meikäläistä ohjataan yhteisen hyvän suuntaan niin autoilussa kuin rakentamisessakin, porkkanoilla ja kepeillä. Autoilua verotetaan CO2-päästöjen mukaan ja ensi kesänä tiukennataan jälleen rakentamisen energiamääräyksiä. Taloilla on jo huoltokirjoja ja energiatodistuksia. Suunnittelun kokonaisvaltaisuutta lisätään ja yhteistyötä vaaditaan kaikilta rakentamisen osapuolilta, alkaen maankäytön suunnittelijoista aina kiinteistön hoitajiin ja käyttäjiin. Rakennusliikkeille ja rakennuttajille, myös kunnille on tärkeää tehdä brändistään ympäristöystävällinen. Se on nykyään fiksua ja in. Olemme tulleet kauas siitä kun vaari rakensi rintamamiestalon. Vai olemmeko? Nuo käsintehdyt 50-luvun ajattomat kaunottaret tehtiin vähemmällä individualismilla kuin talot niiden jälkeen. Jokin merkillinen kollektiivinen estetiikka ja maalaisjärki sai aikaan kauniita alueita, kuten Äänekosken Markkamäen. Talojen tekniikka oli yksinkertainen, materiaalit läheltä ja suunnitelmat taloudellisia. Ne on rakennettu puusta, joka on sitonut valtavasti hiilidioksidia toisin kuin esimerkiksi teräs tai betoni. Ne palvelevat jo kolmatta tai neljättä sukupolvea. Niitä on korjailtu, tuunattu, entisöity. Ne uhmaavat aikaa kuin Lenita Airisto tai Fazerin Sininen, vaikka trendejä tulee ja menee. Niissä on historiaa, tarinaa. Niissä on synnytty, eletty ja kuoltu. Niitä on myyty ja peritty. Niitä on purettukin, tuliko tilalle jotain parempaa? Uskon että yhteiset energiahaasteet ajavat ihmisiä taas kollektiivisuuteen. Sankariarkkitehtien aika on ohi. Pullistelu rakentamisessa saa aikaan samaa myötähäpeää kuin Hummerilla ajaminen (kulutus 20-24l/100km). Estetiikan lait kirjoitetaan uudellen, nyt taskulaskin kädessä. Vapaan viivan tulee palvella suurempaa aatetta, ilmastonmuutoksen torjumista ja parempaa huomista. Rakennus ei ole enää vain talo, vaan sillä on myös elinkaari. Se jättää jäljen. Eero Ainesmaa, arkkitehti

0 X n ollas ta kymppiin Turvetuotannon lisääminen puhuttaa ja jakaa mielipiteet varsin kovaäänisesti. ÄKS kysyi huolestuneisuusastetta nollasta kymppiin, jos turvetuotantoa Keiteleen ympäristössä lisätään. Mitä suurempi numero, sitä isompi huoli.

Kari Kiiskinen

Sirpa Martins

Pentti Piilonen

Tuire Alatalo

Marke Tuominen

Vasemmistoliitto

Keskusta

KD

PS

SDP

"Lähettyvillä on tuhansia hehtaareja turvetuotantoalueita, ja mielestäni ei ole tarvetta lisätä tuotantoa enää yhtään. Keitele on puhdas ja kirkasvetinen järvi, suorastaan elämän lähde. Järven kuormitusta on hullua lisätä ehdoin tahdoin, päinvastoin, sitä pitäisi vähentää. Vaihtoehtoisia energiantuotannon lähteitä on, ja niitä pitäisi hyödyntää."

"Me tarvitaan turvetta energiantuotantoon, ja meillä on hyvät turvevarat. Kun otetaan käyttöön maa- ja metsätalousministeriön antamat ohjeet, ja toimitaan niiden mukaan, ei ole huolta. Me pystytään nostamaan turvetta ylös niin, että se ei leviä ilmaan eikä valu vesistöön. On oltava kuitenkin tarkkana."

"Turvetuotanto ei kasva Keiteleellä. Uusista sääntömääräyksistä johtuen en ole huolissani tilanteesta. Uskon, että uudet määräykset purevat niin, että mahdollisuudet pilata järviä ovat olemattomat."

"Turvetuotantoa ei varmaan kasvateta Keiteleen rantamilla. Mutta jos uusia turvesoita suunnitellaan, niin niitä ei saa tehdä vesistöjen kunnon kustannuksella. Järviin pitää panostaa, ja olla tarkkana myös metsäojituksien kanssa."

4

"Tilanne ei ole sellainen, että pitäisi kympin verran huolestua. Nyt ovat ympäristönsuojeluasiat tämänkin asian tiimoilta ovat paranemaan päin. Turvetuotantoa on, ja tarkoitus on toimia siten, että haitat saadaan pienenemään tai kokonaan pois. "

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

25 · 2012

| Ä ks


ÄKS-rock on kohta täällä! Ä

änekoskella pauhaa tänä keväänä ÄKS-rock kaksipäiväisenä 23.-24. maaliskuuta. Ärmyn järjestämä Sisisrock vaihtui tänä vuonna ÄKS-rockiksi. - Eipä tässä sen ihmeempää ollut taustalla. Kun kerta on mahdollisuus kokeilla, niin miksei kokeltaisi toisella tavalla, Ärmyn puheenjohtaja Lassi Pollari kertoo. Totuttuun tapaan niin Kallion kuin Pub Markuksen lavoilla kuullaan erityisesti hieman varttuneemman rokkikansan korvia hellivää musiikkia. Tosin täksi vuodeksi Pollari lupaa yhtä tai jopa kahta ”junioribändiä”, kun vanhemman väen yhtyeet loppuivat kesken. Tällä hetkellä varmistuneet esiintyjät: Not So Perfect Strangers, Arkunnaula, Circus Around, Kiro Heathen Hoof, Enu's Rock ja Alabama Raiders.

Mopot keikalle Sumiaisiin Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä Ramopunk-piknik siirtyy Haukivuorelta Sumiaisiin. Tapahtuman vetovastuu on Suolirock ry:llä. Pogoilemaan päästään heinäkuun seitsemäs. - Kilautin Neuroosiliiton Jasu Rossille ja Jasuhan oli intoo täynnä kun ilmapallo, kertoo Haukivuorella piknik-järjestelyistä vastannut Viljo Ikävalko. -Homma pysyy täsmälleen samana, ei lähdetä muuttamaan mitään muuta kuin järvi. Kyyvesi vaihtuu Keiteleeksi ja jos Keitele ei riitä, löytyy 100 metrin päässä toisella puolella Sumiaisjärvi, Jasu lupaa ja jatkaa: - Ei pääsymaksua, makkarasta ei tingitä, uimaan pääsee ja on muuten aika makoisa uimarantakin ja sauna on Suomen paras. Eikä tässä vielä kaikki. Koskelaisille erityisen kiinnostavaksi tapahtuman tekee Lenonid B:n ja Mopojen comeback!

Isärokkia Suolahdesta

Enimmäkseen suolahtelaisen isärockorkesterin Kiron uusi EP näki päivänvalon muutama viikko sitten. Laulaja Ville Liekkinen muistelee, että bändi perustettiin vuoden 2003 tienoilla. -Olen ollut aina tosi huono luonnehtimaan musiikkia. Se on rockia, melodista ja punkahtavaa. Kitaravetoista ja mollivoittoista kuten 95 prosenttia Suomen bändeistä. Ville kertoo olevansa ylpeä EP:stä. - Seison aivan täysin sen takana. Helpoin tapa päästä EP:tä kuuntelemaan on suunnata nettiin, koska halusimme sen olevan helposti saatavilla ja kuunneltavissa. Jos fyysinen muoto kiinnostaa, saa ottaa yhteyttä! Liekkisen lisäksi bändiin mahtuu veli Samuli, serkku Heikki Peura ja Ville Jaatinen, joka ei sentään ole sukua. Seuraavan kerron Kiron voi nähdä maaliskuussa ÄKS-rockissa. Käy kuuntelemassa! www.soundcloud.com/kirobandi

Tarinoita Valiolta Äänekosken Valio pääsee ihan het televisioon asti ensi kuussa! TV-tuotantoyhtiö Blue Media nappasi Äänekosken juustotaivaaksikin kutsutun homejuustotehtaan mukaan Tarinoita suomalaisesta työstä -televisiosarjaansa. Jaksossa vilahtaa myös paikallinen kummajainen, eli taikuri Jore Sohlman. Tarinoita suomalaisesta työstä kertoo ihmisistä ja töistä heidän takanaan. Tehtaanjohtaja Marko Palosaari paljastaa, että Äänekosken Valiolta esitellään juustomestarikisälli -asetelma. Sarjassa piakkoin eläkkeelle jäävä Matti Virta siirtää hiljaista tietoa eteenpäin seuraajalleen Jarmo Kelloniemelle. Jokaisessa televisiosarjassa näytetään pikaisesti myös joku paikallinen taiteilija. Äänekoskelta sarjaan bongattu hörhö, kuten hän osaansa sarjassa kuvailee, on oma Jore-taikurimme. - Mua pyydettiin esittämään jokin maitoon liittyvä temppu. Mutta mä en halunnu tehdä mitään perinteistä temppua enkä vaikuttaa taikurilta. Niinpä mä astun sisälle keittiöön ja sitten alkaa tapahtua. Kehitin sarjaa varten kaksi täysin uutta temppua maidolla ja homejuustolla, Jore Sohlman paljastaa salamyhkäisesti. Katso tarina äänekoskelaisesta työstä lauantaina 10.3. klo 17.15. alkaen MTV3kanavalta.

Gallup Pikkuhiljaa voi jo alkaa puhua keväästä, kun aurinko kurkkii päivä päivältä pidempään. Ja kevät taas tarkoittaa sitä, että kodeissa alkaa hyörinä. Pitää vaihtaa verhot, matot ja muutenkin herättää koti jälleen eloon. ÄKS kävi kyselemässä Konginkankaalla ja Sumiaisissa, mikä tuo kevään äänekoskelaisiin koteihin.

Anja Niskanen - Kevätaurinko paljastaa kaiken pölymäärän. Siivouksen lisäksi vaihdan keveämmät ja värikkäämmät verhot ikkunoihin. Ehkä jotain kukkakuvioita. Myöskin matot joutuvat vaihtoon. Kyllä viimestään vapuksi pitää saada koti kevätkuntoon.

ä Ks

| 25

· 2 012

Laura Siltanen - Nyt mulla on sellainen elämäntilanne, että taitaa mennä osa kalusteistakin vaihtoon. Tottakai perinteinen verhojen ja mattojen vaihtaminen vaaleisiin väreihin kuuluu kevätsisustamiseen. Kohta on myöskin aika laittaa pistokkaat ja siemenet kasvamaan. Tuovat kasvit ja kukatkin sitten vähän piristystä kotiin..

Päivikki Linna - Mulla ei ole aikaa laittaa kotia, mutta täällä Sumiaisissa Kahvila korpussa tulee kevään mittaan mielenkiintoisia näyttelyitä. Kohta pitää alkaa siivoamaan leirintäaluetta kevätkuntoon.

Pirjo Salminen ja Matti Laitinen - Matti: Käymme täällä Sumiaisissa mökillä muutaman kerran talvella, mutta kevään ja kesän myötä useammin. - Pirjo: Hieman myöhemmin keväällä puhdistamme kaikki hirret ja kyllähän sitä aina jotain pientä laittamista löytyy. Pitäisi kunnostaa kattoakin.

5


Keittiöstä halutaan selkeä ja helppo Sanna Autio Kahen Kalusteesta kertoo, että ihmiset hakevat tällä hetkellä yksinkertaisia ja käytännönläheisiä kalusteita keittiöönsä. Yhä useammat haluavat muun muassa integroiduit uunit. Kaiken halutaan toimivan sujuvasti.

Keittiö

Tasot

Vetimet

- Ihmiset etsivät nyt yksinkertaisia ja selkeitä kalusteita keittiöihinsä. Valinnat halutaan tehdä varmalta pohjalta, sillä useimmiten kalusteita on tarkoitus katsella jopa kymmenen vuoden ajan. Tietenkin trendit kiertävät. Nyt oviin ja pintoihin on jälleen tulossa kirkkaita värejä, erityisesti punainen on kovassa huudossa. Keittiökaapiston ala- ja yläosat halutaan usein erivärisiksi, alhaalle otetaan tummempi väri. Välitilaan toivotaan muuta kuin perinteistä laattaa, Autio kertoo.

- Yksivärisyys keittiökalusteissa on ollut pinnalla viime kesästä lähtien. Tällä hetkellä ihmiset hakevat keittiöihinsä valkoista, harmaata ja mustaa, myös kiiltäväpintaisia materiaaleja halutaan esille. Pähkinän- ja puunväriset pinnat ovat olleet nyt laskussa, mutta kyllä niitäkin menee, Sanna Autio paljastaa.

- Vetimillä saa jo paljon muutosta aikaan. Jos ei löydy rahaa tehdä kerralla koko remonttia, voi aloittaa pikkuhiljaa pienistä muutoksista, Sanna Autio vinkkaa.

TESTIVOITTAJAT TÖIHIN

PÖLYT POIS - ELECTROLUXILLA Kaikissa malleissa kahden vuoden takuu ja pölypussit kaupanpäälle!

199,- 239,- 249,-

E-Lux 3922 ∙ Markkinoiden hiljaisin! ∙ 1800W

E-Lux 8810 ∙ HEPA-Suodatin ∙ Hiljainen ∙ 2200W

E-Lux 2806 Varsi-imuri ∙ Johdoton ∙ Ladattava

69,-

Valaisin KAIKISTA TUOTTEISTA VÄHINTÄÄN

-20%

Volta 2330 ∙ Mikrosuodatin ∙ 1600W

49,-

E-Lux 3820 ∙ Pussiton ∙ Kompakti koko ∙ 2100W Philips 9160 ∙ Tri-active-suutin ∙ Erittäin tehokas ∙ 2200W

199,-

jatkuu...

-50% -30

%

Valaisimet saa myös sovitukseen. Tule valitsemaan omasi!

PIENKONEITA POISTOHINNOIN -50% 7

6

25 · 2012

| Ä ks


Sanna Aution mukaan ihmiset haluavat nykypäivänä keittiöönsä...

K

evätsisustuksessa halutaan päästää talvella piilotellut valo kotiin. Moni suosii sen vuoksi vuodesta toiseen vaaleita ja hillittyjä värejä sekä romanttisia kuoseja. Toinen ääripää taas kaipaa kirkkaita väriä ja räikeitä, graafisiakin kuvioita. - Tekstiileillä saa vaihdettua helposti ja halvalla kodin ilmettä, ei tarvitse alkaa mitään isompaa muutosta alkaa tekemään, kertoo Suoteksin myyjä Reija Pohjaranta. - Useimmat äänekoskelaiset kaipaavat tekstiileiden vaihtoa keväisin. Meiltä etsitään useimmiten verhoja, tyynynpäällisiä ja liinoja. Tämän kevään muotijuttuja ovat esimerkiksi röyhelöt, jotka eivät kuitenkaan ole liian romanttisia vaan enemmänkin rouheita ja viimeistelemättömiä. Perinteiseen tapaan kuvioista löytyy paljon keltaista ja oranssia. Tänä keväänä viljellään punaista pieninä mausteina vaalealla taustalla. - Purjerenkaat verhoissa ovat edelleen suosittuja, samoin kuin hissiverhot. Rinnalle ovat tulleet solmuverhot, joilla saa laitettua romanttista ilmettä.

1. korotetun astianpesukoneen ja uunin, 2. matalat yläkaapit tai ei lainkaan yläkaappeja, sillä seinät halutaan usein säilyttää tyhjinä, 3. käytännölliset mekanismit, esimerkiksi kaappeihin.

Taija Kolehmainen

Rouheita röyhelöitä

K E SK

I-SUOMEN

LAATUKALUSTE

ä Ks

| 25

· 2 012

7


Kevätkukat tulevat pastelliväreinä Kevät tulee, vaikka ikkunasta ulos katsoessa ei siltä välttämättä näyttäisikään. On aika alkaa miettimään kevätkukkien hankkimista. - Juuri nyt tulppaanit ovat kova sana, niiden sesonki on parhaimmillaan ja niitä saa kaikissa väreissä, yksivärisistä liukuvärjättyihin pastellinvärisiin, kertoo Satu Pajunkukasta. - Tällä hetkellä lähes kaikki kukat tulevat ulkomailta, joten saatavilla on vaikka mitä vaihtoehtoja. Satu neuvoo, että tulppaanit kannattaa laittaa kylmään veteen ja mielellään vähän viileämpään huoneeseenkin. Viileä hidastaa kukan kehitystä ja pitää sen nättinä pidempään. Kun vielä välillä muistaa uusia kukan imupintoja, tulppaanikimppu pysyy nättinä lähes viikon verran. - Eihän vielä mikään kevät ole, kun talvi, sanotaan heti Lumpeenkukasta. Lumpeenkukasta haetaan keväällä soilikkeja, orkideoja ja neilikoita. Tällä hetkellä eniten menee leikkokimppuja ja tulppaaneita. - Kevätesikot ovat kevään merkki, niitäkin alkaa jo saamaan! Suolahden puolella kevään tulo ollaan huomattu viherkasvien menekissä. - Se on kevään merkki kun niistä aletaan kiinnostumaan, kertoo Irene Kukkasuvannosta. - Paljon on mennyt vehkoja, rahapuuta, jukkapalmua ja traakkipuita. Ne ovat helppohoitoisia ja sopivat huonolle kastelijalle.

8

Keväällä halutaan selvästi eroon jouluna tarpeeksi nähdystä punaisesta. Nyt haetaan kirkkaita värejä kuten oranssia ja keltaista, mutta myös pastellisia sävyjä. Myös Suolahden Kukka- ja Hautauspalvelun Eija on huomannut että viherkasvit kelpaavat ostajille. - Kaikkia kukkia menee tasaisesti. Nyt on alkanut tulemaan myös kevätesikoita.

Mullat vaihtoon

Kimppujen kuningatar

Viherkasvien mullanvaihdon aika on helmi-maaliskuussa ja kukkivien kasvien vuoro hieman myöhemmin. Kasvi saa uutta elinvoimaa tuoreesta mullasta ja samalla sille voi vaihtaa suuremman ruukun, mikäli edellinen on alkanut käymään ahtaaksi. Samalla voi suorittaa vuosittaisen leikkaamisen, mikäli kasvi sitä vaatii. ÄKSän ystävänpäiväkilpailussa eniten ääniä sai Suolahden Kukkasuvannon valmistama kukkakimppu. Muiden kilpailuun osallistuneiden tavoin kimpun hinta oli 15 euroa, ja herkkien tulppaanien seuraksi asetellut koivunsilmut viehättivät äänestäjiä. Arvonnassa lahjakortin Kukkasuvantoon voitti Mervi Pekkarinen Tilda Somero Äänekoskelta. Paljon onnea voittajalle ja kiitos äänestäneille!

25 · 2012

| Ä ks


Asuntokauppa ei ole juurikaan kärsinyt taantumasta

Mörtti suosituinta aluetta Äänekosken kaupungin tonttipäällikkö Petri Konttimäki valaisi kaupungin tonttitarjontaa. Mörtin alue on suosituin, sieltä vuokrataan vuosittain noin 10 tonttia. Rantatonttejakin on tällä hetkellä tarjolla Keiteleen rannalla Sumiaisten Kukkoniemessä. Uusia tontteja tulee saataville keväällä Suolahden Lehtorinteelle ja syksyllä Äänekosken Mörttiin.

Vuoden 2011 aikana asuntokaupan määrä ja hintataso pysyivät käytännössä samalla tasolla kuin vuotta aikasemmin. Kaikkiaan välittäjät tekivät kauppoja sekä vuonna 2010 että 2011 yhteensä noin 275 kauppaletta. Kerrostaloasuntojen hintataso oli molempina vuosina noin 900 euroa/m² ja rivitalojen 1120 euroa/m². Kun tarkastellaan Äänekosken asuntokauppaa vuoden 2011 viimeisen neljänneksen aikana, voidaan havaita, että kaupankäynti hiipui hieman. Vuonna 2010 viimeisen neljänneksen aikana tehtiin Hintaseurantapalvelun (HSP) tilastojen mukaan 48 asuntokauppaa ja viime vuonna kauppalukumäärä oli 37 asuntoa. Kauppahinnoissa ei asunto-osakkeiden osalla ollut erityisiä muutoksia puoleen tai toiseen. Tammikuussa 2012 kaupankäynti oli edelleen hieman nor-

maalia hiljaisempaa, kun kauppoja sovittiin 10 kappalettaa. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 19 kauppaa. Helmikuussa kaupankäynti on kuitenkin selvästi vauhdittunut ja kauppoja on jo alkukuussa sovittu enemmän kuin koko tammikuussa. Kevään eteneminen näyttää siis piristävän kaupankäyntiä. Kauppahinnoissa ei asunto-osakkeiden osalla ollut erityisiä muutoksia puoleen tai toiseen. Alkuvuoden kauppalukuja saattavat selittää myös pitkän jatkunut pakkasjakso ja esimerkiksi presidentivaalit.

Äänekoskella on tällä hetkellä vapaana...

Suositut siirtolapuutarhat

■■ 150 tonttia, joista ■■ 100 sijaitsee Äänekosken ja Suolahden alueilla.

Keskimääräinen tontin koko on... ■■ n. 1300m² taajamissa ja ■■ n. 3000-7000m² viheralueilla.

Jarmo Berg, LKV arviointipäällikkö auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA)

Suolahden Lehtorinteelle, Suojärven rannalle, viime vuonna kaavoitetut siirtolapuutarhapalstat ovat menneet kuin kuumille kiville. Alkuperäisistä 25:stä palstasta jäljellä on enää kolme kappaletta, joita voi varata kirjallisesti kaupungilta. Konttimäki lupaa keväällä kymmenisen uutta palstaa, jotka tulevat hakuun kesäkuun alussa.

Kaupungin rakennustarkastaja Arto Tavaststjerna kertoo, että tämän vuoden alussa on haettu yhteensä 25 rakennuslupaa. Rakennuslupien haku vilkastuu kevään edetessä.

Rakennuslupia haettiin vuonna... ■■ 2009 yhteensä 502 kappaletta ■■ 2010 yhteensä 482 kappaletta ja ■■ 2011 yhteensä 466 kappaletta.

ä Ks

| 25

· 2 012

9


Eilen tänään

Naiskuoro sai lippunsa Äänekoskella 22. helmikuuta 1959 Viime vuonna 70 täyttänyt Äänekosken Naiskuoro sai ensimmäisen tunnuksensa, rtintamerkin 1954. Vuosikymmenen lopulla pantiin vireille hanke omasta lipusta. Keski-Suomen väreihin, mustaan, punaiseen ja valkoiseen pohjautuvan lipun suunnitteli kuoron jäsen Lilli Karhunen, joka muisteli projektia Annemari Siistosen Jyväskylän yliopistolle tekemässä opinnäytetyössä 2005 seuraavasti: "Se sanottiin vaan, että minun pitäis se tehdä. Ja tota kyllähän mä estelin silloin ja sanoin ettei siitä tuu mitään, mutta Annikka (Wahrmann) sanoi ja Eva Hänninen, että rupee vaan suunnittelemaan. Mää sanoin, että mää voin jonkun tehdä. Ei sitä oo pakko sitten hyväksyä." Ja sehän hyväksyttiin. Lippujuhlassa 22. helmikuuta 1959 Yhteistalon sali oli tupaten täynnä. Lipun vihki SULASOLin Jyväskylän piirin puheenjohtaja, pankinjohtaja E. Sourander. Kuoron johtaja Wahrmann ja puheenjohtaja Hänninen iskivät ensimmäiset naulat.

Tapaht umat Ke 22.2. ■■ Naurujoogaa klo 18-19.30 Juhlaja koulutustila Huippu, Torikatu 6A, 3.krs. Järj. Tanja Elomaa, ilmoittautumiset puh. 045 114 0334 tai e-mail oivallustenpolku[at]gmail.com, hinta 15€/hlö  

To 23.2

■■ Härmä klo 18:00, KinoMikko ■■ Vaippakino klo 10 Elokuvateatteri KinoMikossa. Lapsiystävällinen elokuvatapahtuma, joka on ensisijaisesti tarkoitettu vanhemmille/isovanhemmille/ hoitajille ja vaippaikäisille lapsille (0-2v.). Elokuvalipun hinta aikuiselta on -2e normaalihinnasta. Järj. KinoMikko ja MLL:n Äänekosken paikallisyhdistys  

Pe 24.2

■■ Kulman pojat klo 18:00, KinoMikko ■■ Boccian joukkuekilpailut alkaen klo 8.30 Liikuntatalolla. Järj. Simo Mäkinen   ■■ Kuutamotapahtuma Liikuntapuistossa klo 16-20. Pulkkamäki, mehutarjoilua, arvontaa. Myynnissä kahvia, teetä ja makkaraa. Järj. Lapinkävijäyhdistys Kiehiset ry, Äänekosken kaupunki/vapaa-aikatoimi  

la 25.2.

Ekopaaston aika ■■ Tuhkakeskiviikosta on perinteisesti alkanut paastonaika kohti pääsiäistä. Mitä jos tänä vuonna jätettäisiin ne itsensä kriittiset tarkastelut ja ruokavalion keventämiset muille, ja paastottaisiinkin vähän eri tavalla? Ekopaasto on Suomen ympäristökeskuksen, Evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteistyö, jossa kannustetaan suomalaisia muuttamaan omia elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi.

Vinkkejä ekopaastoon:

■■ Lauantaina Tallissa esiintyvä Petri Nygård on yksi suomen suosituimmista artisteista. Nygård on suomiräpin rääväsuu jonka hitit ovat soineet suomen joka kolkassa. Juuri keikkatauolta palannut artisti on työstämässä uutta materiaalia ja nähtäväksi jääkin joko sitä esitetään tulevalla Äänekosken keikalla. Petrin keikathan on yhtä juhlaa, artistin tinkimätön ja rehellinen asenne musiikkia ja faneja kohtaan on yksi syy minkä takia keikkapaikat ovat järjestään täysiä. Kippis kulaus ja let´s menoksi keikalle. Ravintola Talli, 25.2. Liput 13€

kalenteri@aksa.fi 10

■■ Saapasjalkakissa 3D klo 13:00 Pappi lukkari talonpoika vakooja klo 15:30, KinoMikko ■■ klo 19 Harmonikan juhlaa –konsertti Suolahtisalissa. Veikko Ahvenainen, Carina Nordlund, Sumiaisseudun Harmonikat, Suomen Pelimannimestari Ida Rajala. Liput 12 €, lapset ja opiskelijat 5 €.  

Ma 27.2.

■■ Saapasjalkakissa 3D klo 13:00 Pappi lukkari talonpoika vakooja klo 15:30, KinoMikko

Ti 28.2.

■■ Pappi lukkari talonpoika vakooja klo 18:30 , KinoMikko

Ke 29.2.

■■ Risto Räppääjä ja viileä Venla klo 13:00, Saapasjalkakissa 3D klo 15:30, Vuosaari klo 18:00, KinoMikko

To 01.3.

■■ Saapasjalkakissa 3D klo 13:30, Pappi lukkari talonpoika vakooja klo 16:00, KinoMikko

Pe 2.3.

■■ Risto Räppääjä ja viileä Venla klo 13:00, Kinomikko

la 03.03. ■■ Matti ja Teppo - klubi osa 2 Pub Markuksessa. Vieraana Maria Lund ja Waltteri Tynkkynen, liput 5 €

■■ Krista Hännisen maalauksia ja piirustuksia Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali (Wessmanninkatu 2) 14.2.–1.3.2012. Avoinna ma–ke klo 12–19, to–pe klo 12–16 Vapaa pääsy - Tervetuloa! Yhteystiedot: Äänekosken kulttuuritoimi puh. 020 632 3256

Unelmapäivä: 19 koskelaista vanhenee vain joka neljäs vuosi

Timo J

ar t

ti 81

Petri Nygård lauantaina Tallissa

Näyttelyt

Su 26.2.

19

1. Patterit pienemmälle ja villasukat jalkaan. 2. Kilpailkaa, kuka käyttää suihkussa vähiten aikaa. 3. Pyykit voi pestä ihan hyvin 60 asteen sijaan 40:ssä. 4. Sammuta valot perässäsi. Huonekalut eivät niitä tarvitse. 5. Kävele enemmän, autoile vähemmän. Kunto kasvaa! 6. Vähennä lihansyöntiä ja suosi riistaa tehotuotetun sijaan. 7. Valmiustila kuluttaa myös sähköä, sammuta siis tietokone.

■■ Pappi lukkari talonpoika vakooja klo 15:30,Vuosaari klo 18:30, KinoMikko ■■ klo 17 Muumit & Benny Törnroos Painotalolla. Järj. Ton-Art Oy, liput (kaikki 1 v. täyttäneet) 10 € ennakkoon varattuna muumiorkesteri[at]saunalahti.fi sekä ovelta tuntia ennen konsertin alkua. ■■ Petri Nygård, Ravintola Talli Liput 13€

■■ klo 19 Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö - Lekaa ja leivoksia, ensi-ilta Hietaman Nuorisoseuran talolla, Rauli Jokelin & Panu Raipia. Komedia nykySuomesta. Tiedustelut ja lippuvaraukset Ulla Särkinen p. 040 700 3767  

■■ Todennäköisyys syntyä karkauspäivänä on yksi 1461:stä. Toisin sanoen vain 0,0684 % maailman asukkaista on karkauspäivänä syntyneitä. Koko maailmassa noin neljä miljoonaa karkaupäivänä syntynyttä ja Äänekoskella 19. ÄKS laittoi etsintäkuulutukseen Facebook-sivuilleen, ja niinhän se käry kävi. Äänekoskella Hauentiellä muutaman vuoden nuoruudessaan asunut Timo Jartti on syntynyt 29.2.1960. Miltä tuntuu, kun synttärit osuvat vain joka neljännelle vuodelle? - Mä oon tosi ylpeä syntymäpäivästäni! Oon tehnyt autokauppaa 30 vuotta, eli olen täyttänyt tuhansia rekisteröintipapereita, ja ainoastaan kerran on tullut vastaan karkauspäivänä syntynyt. Hän oli sattunut syntymään jopa samana vuonna, kuin minä. Viime aikoina synttärijuhlat ovat jääneet väliin, mutta lapsena niitä toki vietettiin. Äiti taisi säätää juhlapäivän sen mukaan, mihin viikonpäivään se sijoittui. Timo Jartti lupaa juhlia pitkästä aikaa synttäriään, osuuhan 29. päivä pikkulauantaille eli keskiviikolle. 25 · 2012 | Ä ks ÄKS onnittelee! Marjo Steffansson


Äksymyxiä Kymmenen kysymystä kynnelle kykeneville.

1. Äänekoskella aloitti 20 vuotta sitten, maaliskuussa 1992, paikallisradio. Sen nimi oli: a) Radio Kanava, b) Radio Keitele, c) Radio Aalto, d) Radio Ulappa? 2. Minä vuonna perustettiin Konginkankaan kyläyhdistys: a) 1918, b) 1948, c) 1978, d) 2008? 3. Millä kylällä on Jorma Kinnusen haamuheiton muistomerkki: a) Liimattala, b) Koivisto, c) Hietama, d) Ruotinkylä? 4. Minkä Äänekoskella sijatsevan rakennuksen arkkitehti on Erkki Kantonen: a) kirkko, b) liikuntatalo, c) kaupungintalo, d) Citymarket? 5. Kuinka monta eri postinumeroa Äänekoskella on: a) 21, b) 13, c) 8, d) 5? 6. Kuinka paljon Äänekosken kaavoitetuilla alueilla on kaupungin hoidossa olevia kevyenliikenteenväyliä ja jalkakäytäviä yhteensä: a) 15, b) 28, c) 43, d) 60 kilometriä? 7. Millä urheiluseuralla on Facebookissa 62 jäsentä: a) Suolahden Punakarhut, b) Äänekosken Viherpeipot, c) Mämmen Ampujat, d) Parantalan Peikot? 8. Minä vuonna Huiman naiset voittivat tähän mennessä ainoa Suomen mestaruutensa: a) 1996, b) 1999, c) 2003, d) 2005? 9. Mihin nimeen liitetään Ari Honkonen, Tommi Pakarinen ja Viljami Kinnunen: a) Dinosaurus, b) Minotauri, c) Minimoi, d) Ti-Ti Nalle? 10. Kuka emännöi Laajan Galleriaa: a) Kivi, b) Sorainen, c) Tiittanen, d) Liimatainen? Oikeat vastaukset sivulla 22.

X PriX

TAVATAAN TORILLA

NOKIA LUMIA UUTUUDET NISKASELTA! 710 - helppokäyttöinen, intuitiivinen ja näyttävä käyttöliittymä - salamannopea nettiselain - viihdettä tarjoavat Mix Radio- ja Keikkahakupalvelut, Nokia Musiikkikauppa sekä Xbox LIVE -pelisovellus - 3,7” kosketusnäyttö heijastuksenestolla - 5 Mpix kamera - Nokia Navigointi -palvelulla navigoit ilmaiseksi

299€ NOKIA LUMIA 800 ON TÄÄLLÄ!

PALKINTOKYSYMYS: Koripallokentillä otetaan levypalloja, mutta mikä oli se taustalevyjen maailman ykkönen, joka liittyi Äänekoskeen erittäin voimakkaasti vielä kymmenen vuotta sitten? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X25:ssa kysyimme seuraavaa: Yksi osa härille, yksi makaamista varten, yksi vangeille, yksi tavalliselle kansalle. Mikä on tämä vuonna 1985 päivänvalon nähnyt kohde? Oikea vastaus on Museojuna, joka oli matkailukohde 90-luvun alkuvuosiin saakka. Junassa oli neljä vaunua. Kyseinen museojuna ei ole enää olemassa sellaisenaan.

vain

3900 €/kk

24 kk sopimus

• Tyylikäs ja täydellisesti käteen istuva muotoilu • Uskomattoman helppokäyttöinen • Kaiken keskipisteenä ihmiset • Salamannopea ja takkuamaton selain • 8 Mpix kamera • MixRadio- ja GigFinder-palvelut, Nokia Musiikkikauppa sekä Xbox LIVE -pelisovellus • Nokia Navigointi -palvelulla navigoit ilmaiseksi

• • Sis. Netti-palvelun (1 Gt tiedonsiirtoa), 350 min. puhetta, huippupuhelimen ja Spotify Premium 24 kk ajaksi

Oikein vastanneita löytyi tällä kertaa 1 kappale. Lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Erkki Pulk-

kinen.

Kulttuuripalkittu duo Matti ja Teppo esittävät:

Maria Lund ja Valtteri Tynkkynen

■■ Useilla kulttuuripalkinnoilla ja kunniamaininnoilla voidellut lähes veljekset Matti ja Teppo tuovat tuulahduksen mannermaista estraditaidetta ja satakielimäistä poplaulantaa vahvistettuna huikealla raskaan- ja iskelmämusiikin osaamisella Pub Markukseen 3.3.2012. Silloin musiikillisen voimakaksikon vieraaksi saapuvat valovoimainen tulkitsija Maria Lund ja hänen puolisonsa legendaarinen bassotaituri Valtteri Tynkkynen. Marian taitavaa tulkintaa on saatu kuulla niin ulkomaisilla esiintymislavoilla, teatterinäyttämöillä, rock-klubien kuumilla lauteilla, kuin esimerkiksi Ilosaarirockin päälavalla. Valtteri on ansioitunut muusikko, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja, jonka kädenjälki kuuluu mm. Timo Rautiaisen viimeisillä soololevyillä, Ismo Alangon tuotannossa, Marian levyillä, unohtamatta mittavaa työtä YUP-yhtyeen biisintekijänä ja basistina. Matin ja Tepon ansioita ei tarvinne korostaa, sillä ne ovat laajalti tunnettuja ja tunnustettuja. Lauantaina 3.3. isännöimällään Matti & Teppo - klubilla he lupaavat samalla kertaa kaihoisaa ja sydämeen käyvää tulkintaa, sekä räväkkää rokin rämistystä tuttujen populaarimusiikin helmien saadessa uudenlaisen tulkinnan tämän lahjakkaan nelikon käsittelyssä. Pub Markus, Matti & Teppo – klubi lauantaina 3.3.2012 liput 5€

ä Ks

5 · 2 012 | 228.2. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä

Nokia Lumia 800 (norm. 16 €/kk), Netti (norm. 9,98 €/kk), Puhepaketti 350 min (norm. 19,99 €/kk) ja Spotify Premium (norm. 9,95 €/kk) yhteensä hinnalla 39 €/kk koko 24 kk sopimuskauden ajan. Sopimuskauden kokonaishinta 936 € (norm.1342,08 €/24kk). Tarjouspaketin etu sopimuksella 406,08 €. Puhepaketit koskevat normaalihintaisia kotimaan puheluita (ei palvelu- ja yritysnumeroihin). Minun Sonera-liittymän puhepaketin ylittävät puhelut kotimaassa 0,0998 €/alkava minuutti + puhelun aloitusmaksu 0,049 €/kpl ja tekstiviestit 0,0796 €/kpl. Palvelu sisältää 1Gt tiedonsiirtoa kotimaassa laskutuskauden aikana, jonka jälkeen voit ostaa lisäpaketin nopeaa tiedonsiirtoa tai jatkaa käyttöä 64 kbit/s nopeudella. Maksiminopeudet (jopa 16 Mbit/s ja normaali vaihteluväli 0,3–6 Mbit/s) käytettävissä ainoastaan 3G-verkon alueilla. Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Tarjouksen laitteen maksiminopeus verkossamme 12 Mbit/s. Katso suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus. Tarjous voimassa vain kuluttaja-asiakkaille 29.2.2012 asti. Tarjous koskee vain uusia Spotify Premium tilauksia Soneran kautta. Tarjous ei koske asiakkaita, joilla on jo liittymällä käytössään Spotify Premium. Tarjousajan jälkeen kaikki palvelut jatkuvat normaalein hinnoin toistaiseksi voimassa olevana. Lisäksi Nokia Lumia 800-puhelinpaketin ostajalle tarjotaan Tekstiviestipaketti 500 hintaan 5 €/kk, 24 kk ajan (norm 9,95 €/kk). Säästösi 119 €. 24 kk sopimuskauden jälkeen paketti jatkaa normaalihintaisena. Tekstiviestipakettietu poistuu jos laitetta vaihdetaan kesken 24 kk sopimuskauden. Tarjous voimassa 3.4.2012 asti. Lisäksi Nokia-puhelinpaketin ostajalle tarjotaan Multsaripaketti 50 hintaan 1 €/kk, 24 kk ajan (norm 6,95 €/kk). Säästösi 142,80 €. 24 kk sopimuskauden jälkeen paketti jatkaa normaalihintaisena. Multsaripaketti-etu poistuu jos laitetta vaihdetaan kesken 24 kk sopimuskauden. Tarjous voimassa 3.4.2012 asti. Tämän tarjouksen yhteydessä Uuden Minun Sonera-liittymän avaus veloituksetta (norm. 3,93 €). 3.4.2012 asti. Tämän tarjouksen yhteydessä Uuden Minun Sonera liittymän avaus veloituksetta (norm. 3,93 €).

S5230 - 3” kosketusnäyttö - 3,2 Mpix kamera - muistikorttipaikka - musiikki- ja videosoitin - FM-radio

TTU HUIPPUSUOSI TTÖÄY SN U KOSKET PUHELIN

48€

Uudessa esittelypöydässä voit testata kaikki kosketusnäytölliset! Kauppakatu 6, Äänekoski P. 0207 189 801 niskanen.fi facebook.com/Niskanen.fi 11


Paula Nieminen-Le

1. Täällä on koti 2. Sopiva koko 3. Ihmiset

X+1 Rakastan: Perhettä Inhoan: Ahneutta Ruoka: Puuro Juoma: Arkena rasvaton maito Henkilö: Hepo-ojan mummo ja pappa Eläin: Harmo-hevonen Elokuva: Taru sormusten herrasta -trilogia Kirja: En osaa sanoa yhtä, seuraan monia suomalaisia kirjailijoita Musiikki: Suomalainen pop-rock Paikka: Koti Motto: Elämä kantaa.

12

Kukkula k Ei ihan het välleen uskoisi, että harkitsevalla Paulalla on ollut menovietti ja kutka päästä joka paikkaan. Kun nuorena meni, koki ja näki, osaa olla nyt aloillaan, eikä vauhdin tarvitse huumata päätä. Puutarhanhoito ja lukeminen riittää.

25 · 2012

| Ä ks


teksti Marjo Steffansson - kuva Riina Nygrén

ehto

koitui kohtaloksi T

oukokuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta, siitä kun Paula tapasi äitinsä ensimmäistä kertaa. Hän syntyi paljasjalkaiseksi paatelalaiseksi, perheen viidenneksi lapseksi. Kuuselaksi ristitty koti rakennettiin pari vuotta myöhemmin ja mummola oli järven takana. Paula ponnisti maailmaan Paatelassa, kävi kiertämässä ympyrän ja palasi takaisin, mihinkäpä muualle, kuin Paatelaan. - Mun jälkeen syntyi vielä kaksoset, joista toinen kuolleena. Pekka jäi eloon, ja on istunut elämänsä pyörätuolissa. Se on ollut meidän perheessä semmoinen tekijä, joka on vaikuttanut joka suhteessa suhtautumiseen olemassa oloon ja elämään ylipäätään. Isä oli hitsaaja, kulki välillä matkatöissä ja äiti hoiti kotia ja katrasta. Autoa ei ollut, mutta lättähattu pysähtyi Rotkolan pysäkillä, ja kivenheiton päässä oli kaksi kauppaa ja kioski. Kaikki tarvittava oli käsillä, oli kavereita ja leikkipaikkoja. Väkeä oli paljon, Rotkolassa ja Paatelassa oli monta savua, joissa jokaisessa isot perheet. - Koti oli vaatimaton, mutta ei meillä koskaan mistään ruoasta pulaa olut. Meillä oli kolme huonetta ja keittiö, ja oli luonnollista, että tilaa jaettiin. Mutta pihamaa oli sellainen, että virikkeitä riitti kaikille. Oppi jakamaan myös tavaroita: vaatteet kierrätettiin, ja suklaalevy jaettiin tasan tarkasti paloihin. Kun leivottiin, äiti laski, kuinka monta pullaa kukin saa. Kun oli kuusi lasta, niin kenenkään suussa ei ollut kultalusikkaa. Minulla on hyvät muistot lapsuudesta, sai leikkiä sielun kyllyyteen saakka. Sai elää luonnonlapsena, harrastuspaikat oli pihamaalla. Itse tehtiin hiihtolahdut ja läheiseen lampeen aurattiin onneton luistinrata, mutta silloin se tuntui isolta, mokoma läntti. Pojat pelasivat jääkiekkoa ja me tytöt taiteiltiin luistimilla siinä seassa. Kettumäessä hypättiin mäkeä ja sukset oli aina poikki, niinpä me hiihdettiin eriparisuksilla, mikä ei menoa haitannut.

MUTTA OI, MIKÄ MUMMOLA,

Hepo-oja, se oli kesien paratiisi. Sijaitsi Kuhnamon takana, ja kun Niemisen pellavapäät huiskuttivat ja huhuilivat rannalla, niin mummo souti hakemaan. Ja mikä parasta, siellä oli hevonen! - Se oli ihana paikka, siskon kanssa ratsastettiin Vinhalla, niin, että tierat lensivät. Ei ollut satulaakaan, Vinha oli jo aika iäkäs, mutta innostui laukkaan, kun sitä vähän säikäytti. Mummo kuoli vuonna 1973 ja pappa pian sen jälkeen. Talo purettiin, ja Äänekosken kaatopaikka tuli Hepo-ojan vierelle. - Onneksi mummo ja pappa eivät nähneet sitä kammotusta.

VAIKKA RAHAA oli niukalti, niin

kokemuksia karttui siitäkin huolimatta. Kun katsoo maailmaa kirkkain silmin ä Ks

| 25

· 2 012

- Syntyi 30.5.1962 Suolahdessa Paatelassa, asuu Paatelassa - naimisissa, kaksi lasta - Äänekosken kansalaisopiston rehtori, Koskelan setlementin toiminnanjohtaja

näkee ja aistii kummia juttuja, sellaisia, joiden merkityksen saattaa huomata vasta aikojen päästä. - Paatelassa asui varsinaisia persoonia. Muun muassa Pysäkin-Maija, joka asui Pässinradan varrella sijainneessa vanhassa asemamiehen talossa. Maija oli aivan mahtava, ja me käytiin ompeluttamassa hänellä kevät- ja joulujuhlaan mekkoja. Talo oli sisältä kuin savupirtti, pimeä kuin mörön kita. Maija ompeli pitkäneulaisella ompelukoneella meille toinen toistaan ihanampia luomuksia, joihin löytyi mallit ja ideat saksalaisista ja ranskalaisista muotilehdistä. Se oli ristiriitaista, sillä ne lehdet olivat niin eri maailmasta, kuin Maijan tupa. Sisarukset olivat tärkeitä ja läheisiä, erityisesti siskot Pia ja Riitta. - Me haettiin kesälomalla kirjastosta pari kassillista kirjoja kerrallaan ja luettiin niitä yhdessä. Ala-asteella Suolahdessa keskustan koulussa, oltiin Monthanin Tiinan kanssa erottamattomat. Tai no melkein, sillä kesä ja loma erottivat meidät aina toisistamme. Viiden kilometrin etäisyys oli siihen aikaan potenssiin kymmenen. Tiina vietti lomaa sukulaisissaan ympäri Suomea, ja laittoi mulle postikortin Helsingistä, raportoiden ETYK- kokouksesta. Lapsuus oli ihanaa. Siitä on mahtavat muistot, mutta murrosikä ja yläasteelle meno oli sitten toinen juttu. Silloin elämä muuttui, ja olo tuntui hetken ulkopuoliselta. Joillain kavereilla lähti menemään kovaa, ja se oli hämmentävää aikaa. - Seiska- ja kasiluokat oli kaoottista katsottavaa, onneksi meno tasottui ysillä tai viimeistään lukiossa. Mutta sitten tuli tunne, että täältä peräkylältä on päästävä pois. Mä en ollut mikään hikipinko koskaan, osallistuin teinikunnan toimintaan ja olin aktiivinen yhteiskunnallisten asioiden seuraaja. Lukiossa olo oli mukavaa, järjestettiin bileitä ja osallistuttiin.

Lodzissa, jotta löydettiin virasto, mistä kortin sai. Arvaa vaan, kiinnostiko puolalaisia autoilijoita meidän liftauskortti? Yövyttiin teltassa, parin viikon matkalla budjetti oli 150 markkaa. Elettiin leivoksilla, ne oli hirveen edullisia, ja käytiin museoissa. Liftattiin me Tatrallekin. Saameri, kun oli karu herätys teltassa, kun mittari oli painunut pakkasen puolelle. Sen ajan makuupussit eivät olleet lämpimiä, eivätkä ultrakeveitä. Oli se aikaa. Kesätyöt olivat keino hommata rahaa menoihin. Suojarinne työllisti hyvin, se oli mieluinen paikka, kun vuorotyötä tehdessä palkkapussi pullistui iloisesti. Mutta tutuksi tuli myös siivojan työ ruotsalaisessa terveyskeskuksessa, sielläkin tienasi hyvin, vaikka oli vailla koulutusta. - Mutta aineet oli voimakkaat. Hinkattiin linoleumilattiasta tahroja, niin, että työn jälkeen lattia muistutti pakanamaan karttaa. Kun tätä hämmästeltiin, meidän kielitaito katosi.

MENOVIETTI ISKI rauhalliseen Pau-

kun Paula tapasi 18-vuotiaana Harri Lehdon. Oli elokuu ja abiturienttivuosi alullaan. Mystistä tapaamisessa oli paikka, vaikka ei sitä silloin hoksannut. Paula ja Harri kohtasivat Suolahdessa, työväenopiston elokuvakerhossa. Kukkula koitui kohtaloksi niin siviili- kuin työelämässäkin. - Kukkulalla toimi elokuvakerho Kangastus, jota veti Risto Jalkanen. Katsottiin taide-elokuvia. Kerran jopa niin taiteellista, ettei kukaan tajunnut sitä, kun Risto laittoi filmikelat pyörimään väärässä järjestyksessä. Harri oli tullut Suojarinteelle vajaamielishoitajakouluun. Mulla oli ajatus lähteä muualle, kauaksi kotoa, vihreimmille laidunmaille, suureen kaupunkiin - ja jäin Suolahteen. Pääsin ylioppilaaksi vuonna 1981, haettiin Harrin kanssa Jyväskylään yliopistoon ja päästiin sisään. Jyväskylästä oli vaikea saada asuntoa, mutta onneksi lättähattukyyti vei ja toi. Opiskelin seitsemän vuotta: yhteiskuntapolitiikkaa, his-

laankin. Holvari ja Kisis oli menomestat number one ja Rokkifestareille oli päästävä. Ruis-, Punka- ja Provinssirockit kolunneena oli kokenut Paatelan ja Rotkolan perspektiivistä katsellen paljon. - Mihin vaan pysty osallistumaan, niin mä lähin mukaan. Siihen aikaan mulla ei ollut bestistä, niin mä menin yksin. Reissattiin liftaamalla. Peruskoulun vikalla meidän luokalle muutti Ruokolahdelta Kuismasen Soile, ja me ystävystyttiin heti, oltiin samanhenkisiä. Me käytiin yksi kesä Puolassa liftausmatkalla, oltiin kuultu, että siellä liikutaan paljon liftaamalla. Kuultiin myös, että Puolassa on käytössä liftauskortti, ja kun hommaa virallisen kortin, liftaaminen on hyväksyttyä. Ensin piti saada lupa vanhemmilta, eikä se ollut helppoa. Eikä se liftauskortinkaan hankkiminen ollut ihan yksinkertaista. Me oltiin niin kuuliaisia, ja tuumittiin, että se kortti pitää saada. Nähtiin parin päivän vaiva

kemista aina. Kun oli alati menossa, lukeminen oli hyvä vastapaino vauhdille. Kirjojen myötä pääsi ajatusmatkailemaan. Tajusi, että on muitakin teitä, kuin tämä kotikylän raitti, että muualla on muuta, joka täytyy kokea. - Mä luin kuin Väyrynen konsanaan, nopeaan tahtiin ja paljon: Dostojevskiä, Tsehovia, Gogolia, kaikkea tämmöisiä. Lukeminen oli keino nousta vähän ylemmäksi ja katsoa mitä toisaalla löytyy. Näki, että on kaikkea muuta ja historia avautui ihan uudella tavalla. Suhtautuminen asiohin muuttui, kyseenalaistin ja tajusin katsoa myös nurkan taakse. Mä oon lukenut myöhemmin teokset uudestaan, ja ne olivat kuin eri kirjoja. Nuorena luki sen toimintaosan, ja näin vanhempana avatuu juoneen toisenlainen merkitys.

toriaa, filosofiaa, taidekasvatusta... mä tykkäsin siitä ajasta, sai keskittyä ja uppoutua kirjojen maailmaan. Harri opiskeli erityispedagogiikkaa ja sai paikan Suojarinteen koulusta. Paula valmistui vuonna 1989. Harri sai työpaikan Pohjois-Norjasta Varanginvuonon rannalta, Kirkenesistä, jossa toimi suomenkielisenä erityisopettajana. Paula toimi kehitysvammaisen pojan avustajana koulussa. Työhön kuului myös toiminta oppituntien jälkeen: kaupassa käyminen ja ympäristöön tutustuminen. - Mä opetin myös suomea lukioa vastaavassa koulussa ja pidin iltaisin ammattiyhdistyksille suomen kielen kursseja. Me oltiin Norjassa vuosi, ja mentiin siellä naimisiin. Kaamos tuli tutuksi, kun neljä kuukautta oli yhtä säkkiä. Harri palasi Suolahteen ja mä jäin Tornioon Länsi-Pohjan ammattioppilaitokseen opettamaan taide- ja ympäristökasvatusta sekä äidinkieltä. Torniossa meni taas vuosi, palasin Suolahteen ja Juho syntyi vuonna 1991. Opetin Kukkulalla sosiaalialan oppilaitoksella, ja Anni syntyi 1995. Seuraavana vuonna tuli työväenopiston rehtorin paikka auki. Hintikan Sinikka soitti mulle, ja yllytti hakemaan paikkaa. Kukkula oli hieno työpaikka: siellä havisi historia, koko Suolahden ja jopa Suomen. Talo oli rakennettu 1909 nuorisoseuran taloksi, toiminut Elisenvaaran yhtenäiskouluna, suojeluskuntatalona, sodan aikaan ruumiidensäilytyspaikkana ja sotasairaalana. Kukkula palveli työväenopistona vuodesta 1969 aina loppuunsa saakka. Toiminta oli matalan kynnyksen takana, sinne oli helppo tulla, vaikka se korkealla mäellä sijaitsikin. Talo oli täynnä äksöniä, siellä oli hieno kuljeskella. Talon säilyttäminen jakoi kyläläiset, rakennus oli huonokuntoinen ja lämmitysjärjestelmä toimi vähän niin ja näin.

TAITEKOHTA ELÄMÄSSÄ oli se,

Työväenopisto siirtyi Suo-

PAULA ON HARRASTANUT lu-

”Lapsuus oli ihanaa.”

lahden kaungintalolle ja toiminnot ripoteliin pitkin ja poikin. Paula muistelee, että hallinnon siirryttyä irralleen toiminnasta, ”putosi vähän kärryiltä”. Ja kun kuntafuusio tuli voimaan, Paulasta leivottiin reksi Koskelle. - Mä tulin näihin Koskelan tiloihin 2006. Tämä on ihana paikka, saa olla mukana toiminassa ja samalla saa kontaktin opiskelijoihin, meininkiin ja henkeen. Mä tein Siekkisen Pentin kanssa yhteistyötä vuosia, ja Pentin opastuksella opin myös Koskelan talon tavoille. Meillä oli työväenopiston ja setlementin kanssa samanlaiset periaatteet. Mä en osaa kaihota menneitä, elän mielummin niin, että menee päin uutta märehtimättä ollutta. Ja nämä uudet tilat on aivan upeat, ja näköalat ovat erittäin eteenpäin.

13


InboX Poliisi pysäytti abien ilakoinnin Viime viikolla järjestetty äänekoskelaisten abiajelu sai odottamattoman suuren mediajulkisuuden koko valtakunnassa. ÄKS kertoi ensimmäisenä verkkosivullaan kurahtaneesta abiajelusta, jonka startin poliisi eväsi. Sitten raportoi Iltasanomat, Iltalehti, YLE, Helsingin Sanomat, Aamulehti, MTV 3 jne. ja kaikissa linkki ÄKSän sivuille. Huh hellettä, het ol muuten klikkauksia! Mutta: samalla huomattiin, kuinka ”kärpäsestä paisui härkänen”, nettikeskustelu kävi punaisena kuin hillonuija. Osansa sai poliisi, abit ja rehtori ja se tollikko tolovana toimittaja, joka kutsui abeja kuljetanutta ajoneuvoa rekaksi... Tässä muutama pala verkkosivuiltamme sekä Facebookista. Asia kiteytyy loistavasti nimimerkki Abi 2 kirjoitukseen. ■■ Jos nyt vaikka ei sitten syytettäis tästä yhtään ketään! Rehtoria tai muita koulun opettajia yms. on varsinkaan turha lähteä syyttämään asiasta, koska heillä ei oo ollut minkäänlaista osaa ajelun järjestämisessä! Me ei olla poliisiakaan sen suuremmin syytetty, ollaan vain todettua, että asiasta olisi voinut ilmoittaa vaikka paria tuntia aiemmin niin oltais päästy aikataulun mukaisesti liikenteeseen kun oikeanlaiset rekat olis olleet hommattuna! Rehtorikin vain moitti poliisin toimintaa nimenomaan sen takia, että tulivat ilmoittamaan asiasta 15 minuuttia ennen lähtöä vaikka olivat jo aamulla asiasta sopineet. Muuten poliisin toiminta oli kyllä asiallista, sitä emme voi kieltää. Abiabiabiabiabiabiii ■■ Älähän nyt abiabi. Kyllä rehtorilla melkoisen iso vastuu on, mitä hänen johtamassaan koulussa tehdään ja mitä siellä tapahtuu. Vaikka kuinka vastuu ajelun järjestämisestä olisi ollut ns. abeilla itsellään, SILTI se suurin ja ylin vastuu on ja pysyy rehtorilla. Huoh, mitä isänmaan toivoja täältä tulee. Pave ■■ Turhaan täällä moititaan jaana tania, hänhän vain esitti vaihtoehdon kuinka asiasta olisi voitu tiedottaa. ihmiset erehtyvät, ja lopulta saimme ajelun toteutettua. uskallan sanoa että hauskaakin oli.

Suur-Äänekoski: sadan kilometrin keskusraitti Hallitus kaavailee Keski-Suomeen neljää suurkuntaa. Suur-Äänekoskeen liitettäisiin Konnevesi, Viitasaari ja Pihtipudas. Koillisen Keski-Suomen jättikunnassa olisi 35 000 asukasta ja pinta-ala peräti 3700 neliökilometriä, ilmenee valtiovarainministeriön suunnitelmasta. Nelostiestä tulisi Suur-Äänekosken keskusraitti, jossa etelästä Hirvaskankaalta pohjoisrajalle Elämäjärvelle tulisi matkaa peräti 120 kilometriä. Valtavat välimatkat tuottaisivat ilmeisiä vaikeuksia niin terveydenhuollon kuin koulumatkojen järjestelyyn. Ja tämä uutinen sai kynät teräviksi:

■■ Pihtipudas on liian kaukana Äänekoskesta. Viitasaareen kannattaisi harkita Pihtiputaan, Vesannon ja Keiteleen liittämistä. Vesanto on liian kaukana Kuopiosta ja Keitele Iisalmesta. Äänekoskeen kannattaisi katsoa Konneveden lisäksi Uuraista koska Hirvaskankaan kohdalla on jo paljon yhteistä intressiä. Harri ■■ Virkkuselta varsinainen kuningasidea! Minkähänlaisen työpaikan se arpoo kunnanjohtajana työskentelevälle miehelleen. Päätöntä menoa! Kaikkea se teetättää kallispalkkasella ministerillä, huh huh! Susi jo syntyessään ■■ Just joo! Mistä näitä ideoita oikein tulee?

Äly hoi!

Abi ■■ Ihmiset lukevat paisuteltuja juttuja abiajelustamme ja syyttävät milloin ketäkin. Ei tässä jutussa nyt ole kyse kenenkään syyllisyydestä vaan ainoastaan meille ihmisille tavallisesta asiasta, erehtymisestä. juuri tekstitaidon kokeeseen vastanneena abina nostaisin medialukutaidon tapetille. Ja sitä paitsi, abiajelulla oli hauskaa ja penkkaripäivä sujui mukavissa merkeissä. Abi2 "Opiskelija järjestää ja saa kirjalliset ohjeet. Sitten toimitaan erilailla kuin kirjalliset ohjeet. Instant mielipaha."

■■ Rovaniemi Äänekoskeen mukaan...ja porot päättäjiksi! Aika tynkä jako ■■ Tämän isomman kuntaliitoksen myötähän Härtsiälle aukeaa taas nippu uusia mahdollisuuksia toteuttaa ideoitaan ja jos telakan remontti menee puihin, niin hänhän voi osoittaa Äänekosken viheralueiden oppilaiden lähikouluksi esim. Viitasaaren yläasteen! Eheä opinpolku

"Ehkä ensi kerralla sitten asialla on aikuinen henkilö, eikä tällaisia asioita laiteta lasten hoidettavaksi. Abeilla tuskin on tällaisista asioista niin paljon kokemusta kuin vuosittain homman järjestelyä seuraavilla opettajilla/koulun henkilökunnalla"

Jos sinulla on painavaa asiaa, ota yhteyttä! Osallistu keskusteluun, nyt on sana vapaa! Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@aksa.fi Vaikka asiaa olisi paljon, tiivistä se tuhanteen merkkiin! Ne kirjoitukset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan ÄKSän verkkolehdessä www.äks.fi.

14

25 · 2012

| Ä ks


”Keitele-järvi - Etelä-Suomen latvavesien timantti” K Kaksi on Kaksi on kaunista katsella. Kesäpäivän myrskyävä vesi, järven laine – kun rantaan lyö. Se puhkuen pärskyen puhuu. On voima sillä aivan rajaton, eikä soutaja mieli sen syliin, vaan katsella voi sitä rannalta ja kuunnella kuinka se puhuu.

eitele-järven tilanne puhututtaa Äänekoskella. Viime vuonna äänestäjät valitsivat Keiteleen Keski-Suomen maakuntajärveksi Suomen ympäristökeskuksen ja YLE Suomi-Express ohjelmien järjestämässä kilpailussa. Tällöin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leila Lindell arvio järven valteiksi sen vehmauden ja lukuisat kosket. Tapio Heimonen on huolissaan Keitelen tilasta. - Keiteleen vesiä uhkaavat niin yläpuolisilta alueilta valuva humus kuin turvetuotantokin. Järven suojelemiseksi tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä kaikista vesistöä kuormittamista toimista, Heimonen huomauttaa. Äänekosken alueella veden laadun huononeminen on aiheuttanut muun muassa ranta-aluiden kiinteistöjen arvon laskua. Heimonen listaa vesien pilaantumisen johtavan muun muassa kalojen nopeampaan kuolemaan, järvien rehevöitymiseen ja virkistäytymismahdollisuuksien vähenemiseen. - Nyt on alettu vasta heräämään luonnossa tapahtuneisiin muutoksiin. Mutta onko enää mahdollista korjata haittavaikutuksia ja kuka sen maksaa? Heimonen kysyy. Heimonen painottaa, että vesistöalueiden tulevaa turvetuotantoa vasten on oltava selvät kriteerit. Hän pelkää, että Keiteleen puolella tulee ongelmia, jos Kivetyn alueen suunnitelmat toteutuvat. Veden laadun huononeminen johtuu turvetuotannon valumavesistä, jotka rehevöittävät järviä. - Keiteleen tila vaikuttaa aina helsinkiläisten juomalaseissa saakka. Keitele laskee nimittäin vetensä Päijänteeseen, josta otetaan suurin osa Helsingin juomavedestä. Heimonen harmittelee, että kunnat ovat tietoisia uhkakuvista, mutta tarvittavia toimenpiteitä ei ole saatu aikaan. Hän huomauttaa, että riskien minimoiminen kuuluu kaikille ja tuotantotoimintaa pitää tarkastella entistä tiukemmin.

Puromäen arkisto

Se toinen on kesäillan tyyni järven pinta. Se hellien soutajaa oottaa. Ei laine liiku se katsoo vaan peilityyntä lahdelman rantaa ja kauniita peiliä piirtää. Niin kaunis auringosta heijastuen on kesäpäivä ja -ilta. Sen jokainen nähdä saa joka luontoa rakastaa.

Äänekoskella kalastus oli monien miesten jokaviikkoista puuhaa. Töiden jälkeen veneiden keulat suuntautuivat kohti Koivuselkää tai Karttuselälle. Mutta myös Suovallekin käytiin. Eino Heimonen (vas) ja Reino Puromäki 1950-luvun alussa saaliinaan 13,7 kg:n hauki.

Senni Heimonen Harinkaa Suovalla v.1991 Lue Tapio Heimosen koko NET kirjoitus ÄKSän netistä osoitteessa www.äks.fi.

Talviristeilyt

Risteilymatkat Erikoismatkat

Hotellimatkat

Baltic Princess-risteilyt Man of La Mancha -musi- Tallinna 1 yö, to, la, su alk./hlö 105€ ma, ke, la, su alk. B4/hlö 39€ kaali ja Viron kiehtovia kartanoita 22.-24.3. 2 yötä, la, su alk./hlö 112€ Maaliskuusta alk. bussikulj. alk./hlö 344€ päivittäin. Pietari 3 yötä alk./hlö 337€ Oopperamatka Riikaan 28.4.-1.5. Päivä Tukholmassa Miniristeilyt Tukholman risteilyt 7.-10.6. alk./hlö 443€ Sis. bussimatka ja majoitus 27.2., 28.2., 6.3., 8.3., 13.3. Vikingillä Vikingillä Silja Linella alk.C4/hlö 45€ Hyvä Olo! -risteily Viking Sokos Hotel Vasilievsky. 27.2., 28.2., 6.3., 8.3., 13.3. 7.3., 14.3., 21.3., 28.3. alk.C4/hlö 37€ alk. C4/hlö 30€ Miniristeilyt Silja Europa Linella Tukholmaan Risteily+hotelli 17.3. alk.B4/hlö 157€ 8.3. Laura Voutilainen Lastenristeily 7.3., 14.3., 21.3., 28.3. Baltic Princess + hotelli alk.C4/hlö 46€ Hintaan sis. ruokailuja. XPRS-risteilyt Tukholmaan ja Tom la, su alk./hlö 76€ Saarenmaan Tallinnaan Tits elämysmaailma Maaliskuusta alk. päivittäin. oopperapäivät Iltaristeilyt 29.2., 3.3., 6.3., 7.3. 29.2. ja 7.3. alk. C4/hlö 81€ Kiertomatkat 15.-19.7. 4 yötä alk./hlö 557€ XPRS + hotelli Türin kukkamarkkinat alk.B4/hlö 41€ alk./hlö 396€ 6.3., 13.3., 27.3. alk./hlö 98€ 17.-20.5. alk./hlö 376€ 19.-22.7. päivä perillä. ä Ks | Yö 2 5laivalla, · 2 012 Virussa alk./hlö 115€

punaisilla laivoilla!

KORTILLA MERKITYISTÄ MATKOISTA SAAT BONUSTA!

Katso tarkemmat tiedot www.pohjolanmatka.fi tai www.s-matkat.fi/bussi.

Vappumatka

Viron kylpylät

Pietariin uudella Allegrolla Pärnu, Haapsalu, alk. hlö 509€ Kuressaari, Tallinna to ja su 29.4.-1.5. Sis. mm. junamatkat Allegrol- Haapsalu su-su 354€ (4.3.)* la, 2 yötä Sokos Hotellissa Pie- Saarenmaa su-su 376€ (4.3.) tarissa, yhteisen vappujuhlan Tallinna su-to 180€ (4.3.) Pietarissa. Kysy lisää tai katso Tallinna to-su 198€ (1.3.)* www.s-matkat.fi/bussi!

*Osassa tähdellä merkityissä matkoissa täysihoito, muissa puolihoito tai vain aamiainen. 11.6. ja 2.7. alk./hlö 371€ Tarjoushinnat punaisella. Kylpylämatkojen hinnat alk. Hki, Ahvenanmaa liittymäkuljetus lisämaksusta. Eteläinen saaristotie Osa Viron kylpylämatkoista ker9.-11.7. alk./hlö 321€ ryttää S-Etukortilla Bonusta!

Sortavala-Valamo 3 pv

15

Palvelumaksu 10€/varaus, netistä 0€/varaus. Online-myynti 24 h www.pohjolanmatka.fi

JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Matkamyynti p. 0201 303 330 • Tilausajot p. 0201 303 329 • Ma-Pe 9-17

Puhelinmyynti su klo 10-14, puh. 0201 303 303 • Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min


Perhe, suku ja ystävät saattoivat Marita Lindgrenin viimeiselle matkalle. Kulttuuri ja sukupolvelta toiselle siirtyneet tavat näkyivät hautajaisjärjestelyissä. Romanihautajaisissa vainajaa tavataan vieläkin muistella pitkän kaavan mukaan ennen siunausta ja hautaan laskun jälkeen. Yön yli kestäviä ruumiinvalvojaisia järjestetään enää harvoin.

Voittajana perille

M

arita Helena Lindgren kuoli Turussa 22. tammikuuta. Hänen vanhempansa sekä neljä veljeään on haudattu Suolahden kirkkomaahan, ja sinne ”Aleksi-vainaan” Maritankin maallinen vaellus päättyi kipakkaana ja aurinkoisena pakkaspäivänä. ÄKS sai kunnian olla mukana.

Marita syntyi Konnevedellä ja kulki pitkin ja poikin: Viitasaari, Kerava, Helsinki, eivätkä edes Suomen rajat kulkijaa pidätelleet, ja niin Ruotsikin tuli tutuksi. Viimein Marita asettui Turkuun. Hän sai kolme poikaa: Kyöstin, Sepon ja Leifin. Oli uuttera, teki työtä siivoojana, myös kaupallinen ala tuli tutuksi. Marita sairasti pitkään, 66-vuotiaana vaivat uuvuttivat kulkijan, ja hän nukkui pois rauhallisesti. - Äiti oli suvun päähenkilö, piti kaikkia tasavertaisina ja auttoi voimiensa mukaan. Sairasteluista huolimatta hän hautasi oman sakkinsa. Sattoväkeä oli paikalla runsain joukoin: Turusta, Helsingistä, Lahdesta, jopa Ruotsista saakka. - Myö ajettiin Turusta tänne Suolahteen autoletkassa, se on meijän tyyli, kertoo Seppo Lingren, vainajan poika. Lähtökutsun tultua suku alkoi puuhaamaan hautajaisia vainajan toiveet huomioiden. - Äiti oli laittanut valmiiksi puvun, johon hänet puettiin. Valkoinen röijy, sekä lakana, jossa käsin virkatut pitsit ja kirjaillut joutsenet. Rinnan päälle asettiin oma Raamattu. Suolahden seurakuntatalolla on harras tunnelma.

16

Pöydät on verhottu valkeilla liinoilla ja koristeltu keltaisin ruusuin. - Äidin lempiväri oli keltainen. Minä hoidin äitiä loppuun saakka. Oli ongelma, kun olin poikalapsi, enkä voinut koskettaa äitiä, mutta kävin kaupassa ja sen semmoista, kertoo nuorimmainen Leif silmiään pyyhkien. Vainajan tavarat ja omaisuus on hävitetty, lukuun ottamatta joitakin muistoesineitä.

- Äiti osti joulun alla nahkaisen sohvakaluston. Myö viilleltiin se mattopuukolla palasiksi ja vietiin kaatopaikalle, vaatteet poltettiin ja astiat rikottiin. Se on meijän tapa, Seppo ja Leif kertovat. Maritan sakkikunta ja suku on laajalle levittäytynyt. Kun suku kohtaa, puheensorina on taukoamaton. Miehet ovat pukeutuneet ykkösiinsä, hajuvesi tuoksuu ja hiukset kiiltävät. Naisilla on päällään musta-valkea kansallispuku. Helmat kahisevat ja nahkatakit natisevat ja kulta kimaltaa. Halaillaan ja kaulaillaan. Miehet istuvat vasemmalla ja naiset omissa ryhmissään oikealla. Hengelliset laulut ja puheet elävöittävät tilaisuutta, jota Leif Lindeman johtaa. - Lauletaan lauluja ja pyydetään siunausta päivälle. Pidetään Maritalle rauhalliset ja hyvät hautajaiset. Pyydän, että Jeesus meitä siunaamalla siunaa. Sielunvihollinen käy ympärillä, kuin kiljuva jalopeura, ja sillä on kiire suistaa ihmiset pois taivaan tieltä. Marita muutti Jumalan kirkkauteen voittajana! Nyt ei ole enää kyyneliä, ei kysymyksiä, eikä katkeruuden hetkiä. Tämä on surujuhla, mutta Marita pääsi voittajana perille. Laulua ja puhetta säestävät penkeistä kuuluvat: ”Jeesus!” ja ”Aamen!” 25 · 2012

| Ä ks


teksti Marjo Steffansson & kuvat Riina Nygrén Hilkka Lindeman on tullut hautajaisiin Jyväskylästä. Hän on Maritan ensimmäinen serkku. - Vuonna 1961 myö tavattiin Keravalla, ja siellä tuli puheeksi, että myöhän ollaan serkkuja. Myö piettiin yhteyttä siitä saakka, soiteltiin ja minä kävin Turussa kahtomassa Maritaa, viimeksi joulupäivänä. Marita oli lämmin ihminen ja sukunsa tunteva. Marita vietti nuoruutensa Pihtiputaalla, jossa tapasi Rauha Palmroosin. Tämä ystävyys säilyi loppuun saakka. - Myö elettiin köyhää ja tavallista elämää. Oltiin paljon yhdessä, ja Marita oli sukkela keksimään pieniä ilkeyksiä. Niitä myö tehtiin - niin ja kuljettiin tansseissa. Myö ei tiettävästi oltu sukulaisia, tai se sukulaisuus on niin monen kirnuhuuheveen päässä, että sitä ei kannata mainita. Mutta meijän ystävyys oli sukulaisuutta. Ainahan kuolema on yllätys, niin tämä Maritankin. Hautas ite kaikki omansa ensin, nyt tuli hänen vuoronsa. Marita oli sen sakin pää.

"

Meillä on pullat hyvin uunissa, koska meillä on varaa laittaa äiti hautaan"

Kahvia menee, sekaan kastetaan kakkua, pikku- ja voileipiä. Tilaisuus kestää kolme tuntia. Sitten koittaa se hetki, jolloin päästään hyvästelmään vainaja. Arkku tuodaan seurakuntatalon pihaan ja avataan. Marita makaa tyynen ja levollisen näköisenä,kädet ristittynä raamatun päälle. Arkun ääreen asetutaan sakkikunnittain ja otetaan kuvia. Maritan matka jatkuu Suolahden hautausmaan kappeliin, autoletka on on pitkä, ajetaan

TiedäX Romanisuvuissa pitkän kaavan valvojaiset ovat kunniassa, vaikka järjestäminen tuo vaivaa. Kestitseminen maksaa ja nuori polvi kyselee, eikö yksi päivä riittäisi. Juhlan typistämisessä nuoret lähestyvät valtaväestön hautajaistapaa. Rauha Palmroos ja Hilkka Lindeman muistelivat ystävää ja serkkua.

hiljaa, hätävilkut vilkkuen. Kappelissa lauletaan Maa on niin kaunis ja Päivä vain ja hetki kerrallansa. Pappi puhuu, Leif Lindeman laulaa. Kukkalaitteet laittavat silmät pyörälle. - En ole koskaan aiemmin tehnyt noin isoa kukkalaitetta, kertoo hautausurakoitsija Antti Vainikainen. Kukkiin on satsattu. Vainajan pojat ovat tilanneet pari metriä korkean ristin, joka on verhottu keltaisin ja punaisin ruusuin sekä valkein liljoin. Laitetta tarvitaan kantamaan kolme miestä. Kukkien arkulle lasku tapahtuu sähäkästi. Leif Lindeman lukee värssyt ja pian avustajat ovat vuoranneet arkun toinen toistaan upeammilla hautavihkoilla ja kransseilla. Arkku kannetaan kappelista hautaan. Kolmen pojan lisäksi kantamassa on velivainajan pojat. - Tämä on viimeinen kanto. Myö ei käytetä kärryjä, sanoo Leif Lindgren vakavana. Romaneilla on selkeä käsitys identiteetistään ja tavoista, ja niissä tahdotaan pysyä. -Myö on asuttu tätä maata 500 vuotta. Voiko enempää vaatia saadakseen olla suomalainen?

Vanhemmat puoltavat perinteen säilyttämistä. Aina on tultu yhteen pitkienkin matkojen takaa. Seurakunnissa kirkkoon kuuluneen vainajan valvojaisille pyritään nykyään järjestämään paikka aina kun voidaan. Näin kunnioitetaan romaniperinteitä. Ruumiinvalvojaisten juuret ovat esikristillisellä ajalla. Valvojaisilla lepytettiin vainajaa, ettei tämä palaisi maan päälle. Lähtenyttä haluttiin suojella paholaiselta rukouksin, veisaamalla ja polttamalla kynttilöitä. Uskonpuhdistus kielsi syömingeiksi kasvaneet valvojaiset.

Äänekosken

4H-yhdistys

ä Ks

| 25

· 2 012

www.äks.fi

17


teksti & kuva Teijo Piilonen

FAKTA Emilia Lajunen - Syntynyt 23.5.1979 Suolahdessa. Asuu Helsingissä. - Viulupelimanni, joka soittaa myös nyckelharpaa ja laulaa. Valmistui maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta 2007. - Ensimmäinen sooloalbumi Turkoosi polkupyörä ilmestyi vuoden 2012 alussa. Esiintynyt ja levyttänyt useiden yhtyeiden kanssa, mm. Suo, Spontaani Vire, Kiikka-Iisakki, Kirjava lintu, Silmu ja duona sekä Eero Grundströmin että Suvi Oskalan kanssa. - Teki Sibelius-Akatemian lopputyönsä isoisän isoisästään Pilli-Hermannista eli Herman Saxbergista. Lajunen on koonnut ja levyttänyt Pilli-Hermannin arkkiveisuja. - Menestynyt useissa kansanmusiikkikilpailuissa, mm. Vuoden nuori viulupelimanni 1996. Toinen pohjoismaisen NORDmestaruuskilpailun soolosarjassa 2008. Voitti kesällä 2011 Kaustisilla Konsta Jylhä –kilpailussa soolokilpailun perinteisen sarjan ja oli kolmas vapaassa sarjassa. - Säveltänyt nykykansanmusiikkia mm. nukketeatteriesityksiin. Oma konsertti marraskuussa 2006 Umo Jazz Housessa. 2008 Nyckelharpa ja Urut –konsertti Kallion kirkossa Ville Urposen kanssa. 2010 ensikonsertti SibeliusAkatemiassa. - Opettaa Pakilan musiikkiopistossa, SibeliusAkatemiassa ja erilaisilla kursseilla.

NOPEAT Konsta Jylhä vai Linda Lampenius? - Konsta Jylhä ehdottomasti. Linda Lampeniuskin soittaa hyvin, mutta Konstan persoona koskettaa enemmän. Keitelejazz vai Kirmot? - Nyt on paha, en ole nimittäin käynyt kummassakaan. Tutustuin Kirmo Lintiseen Keuruun musiikkileirillä, mutta sanotaan Keitelejazz, se on läheisempi. Etnoviisut vai euroviisut? - Voitimme Etnoviisut 2007 Suo-yhtyeen kanssa, mutta en edes tiedä pidetäänkö niitä vielä! Euroviisuista tekisi mieli sanoa... itse asiassa soitan muuten Sanna Kurki-Suonion kappaleella, jolla hän oli kerran ehdokkaana. Arkkiveisut vai rap? - Arkkiveisut. Vaikka näillä on kyllä paljon yhteistä. Suolahti vai Keuruu? - Keuruu on nyt vahvempi PilliHermannin kautta. Jos minulla olisi samanlainen juopporenttu esi-isä Suolahdessakin, niin tilanne voisi olla toinen!

18

Kosket us

Pilli-Hermannin jäljillä Emilia Lajunen innostui esi-isänsä arkkiveisuista.

A

loitin viulunsoiton jo 4-vuotiaana Suzuki-koulutuksessa Suolahdessa. Myöhemmin myös siskoni Elina ja veljeni Olli tulivat siihen, Elina soitti viulua ja Olli pianoa. Sieltä saimme kavereita, joiden kanssa pyörimme soittokuvioissa yhdessä, esimeriksi Savolaisen Sanna. Sitten pääsimme Ala-Keiteleen musiikkiopistoon, jonka orkesterin kanssa pääsimme reissulle muun muassa Ruotsiin ja Tanskaan. Joskus 10-vuotiaana kävin sisarusteni kanssa Mauno Järvelän vetämän Näppärikurssin Kaustisilla. Sen jälkeen innostuimme pistämään oman bändin pystyyn, nimeksi tuli Jälkisytytys. Laura Knuuttila Äänekoskelta tuli vielä basistiksi. Sillä kokoonpanolla lähdimme Nuorison taidetapahtumaan vuonna 1993. Voitimme nuorten Suomen mestaruuden 1995 Sepän Soitossa Mäntsälässä. Musiikkiopistossa soitimme klassista, mutta keskenämme kansanmusiikkia ja pääasiassa korvakuulolta, kuten Suzuki-menetelmässäkin. Kävimme pari kertaa vuodessa Kaustisilla Tallari-yhtyeen Ritva Talvitien opissa. Talvitie antoi vankan pohjan perinnetietoisuudesta, mikä oli hyvä. Vasta myöhemmin olen alkanut kuunnella kokeilevampia yhtyeitä ja löytänyt sitä kautta oman tieni. Musiikki oli meille hyvä harrastus, koska sitä kautta tuli kavereita ja pääsimme liikkumaan. Asuimme Ruotinkylällä, josta on kahdeksan kilometriä keskustaan. Majalan koulullekin oli viisi kilometriä. Se oli muuten tosi kiva, pieni koulu. Olen oppinut arvostamaan

sitä, kun olen Helsingissä käynyt näillä isoilla kouluilla. Esiinnyimme paljon kaikenlaisissa tilaisuuksissa, Suolahtisalissa, vanhalla asemalla ja höyryfestivaaleilla. Näiden vaalien aikaan tuli mieleen, että yksien presidentinvaalien aikaan esiinnyimme monen ehdokkaan tilaisuuksissa, ainakin Raimo Ilaskiven, Paavo Väyrysen ja Martti Ahtisaaren.

Soitimme aina koulun juhlissakin. Jotkut kaverit siitä vinoilivat, mikä tietysti harmitti siinä iässä. Harrastus antoi kuitenkin tosi paljon. Joskus murrosiässä oli kyllä sellainenkin vaihe, että harjoittelu tuntui työläältä ja koko soittaminen oli lähellä loppua. Lapsena en ajatellut, että soittamisesta voisi tulla ammatti. Päätin lähteä musiikkilukioon Kaustisille, koska siellä voi-

sin sitten katsoa, onko tästä ammatiksi. Olihan se iso muutos lähteä 15-vuotiaana vieraalle paikkakunnalle, mutta siellä oli paljon muita samassa tilanteessa olevia, eri puolilta Suomea tulleita. Jossain vaiheessa harkitsin biologian opintoja, mutta lukion jälkeen hain kuitenkin Sibelius-Akatemiaan. Nyt musiikista on tullut minulle ammatti ja elämäntapa. Äitini isä oli pelimanni, joka soitti haitaria, viulua ja kanteletta korvakuulolta. Hänen isoisänsä oli arkkiveisuja tehnyt Herman Saxberg eli Pilli-Hermanni. Olen kerännyt eri puolilta talteen hänen laulujaan ja levyttänytkin niitä. Pilli-Hermannille on pystytetty muistomerkki Keuruulle. Omien sävellysteni lisäksi olen muutenkin ajatellut hyödyntää nimenomaan keskisuomalaista kansanmusiikkiperinnettä. Vanhempani asuvat Ruotinkylällä ja käyn siellä aina kun ehdin. Järven rannalla on hienoa viettää aikaa etenkin kesällä. Vietin siellä 30-vuotisjuhliani parisen vuotta sitten. Oli tosi kivaa, kun vanhoista koulukavereistani Lehtosen Anne, Pitkäsen Henna ja Nymanin Anne-Mari tulivat yllätyskäynnille. Jotkut Suolahden aikaiset kaverit ovat asuneet muualla ja muuttaneet nyt takaisin sinne. Itse en sitä voisi tehdä nykyisten työkuvioideni takia. Viihdyn kyllä hyvin Helsingissäkin. Totta kai olisi hienoa päästä taas esiintymään vanhalla kotiseudulla.

25 · 2012

| Ä ks


Nollasta kolmeensataan

Naisten SM-sarjassa yhtäjaksoisesti syksystä 1996 alkaen pelannut Huima otti viime lauantaina 300:nnen voittonsa pääsarjatasolla. Koska merkkipaalua ei juhlittu Liikuntatalolla mitenkään, pitää ÄKSän muistuttaa muutamista lukemista.

1

- ensimmäinen voitto (lue oheinen juttu!)

8

- Huiman sijoitus SM-sarjan maratontaulukossa

58,3 - Huiman voittoprosentti SM-sarjassa Nykyisin nimellä Minna Porrassalmi tunnettu Huima-legenda pelailee vielä harrastusmielessä ja valmentaa seuran junnuja. Muistot kevään 2003 mestaruuteen päättyneestä aktiiviurasta ovat lämpimästi mielessä - kuten sarjanousun kunniaksi leikattu korisukka ja se kultainen mitali.

Eka kerta!

- satanen tuli täyteen 3. maaliskuuta 2002, kun

20. lokakuuta 1996, Äänekosken liikuntatalo. On Huiman naisten SM-sarjahistorian kolmas kotipeli. Kahdessa edellisessä voitot ovat karanneet FoKoPolle ja Pyrinnölle. Myös molemmat vieraspelit ovat päättyneet tappioon. Nyt vastassa on EBT Espoosta. Jännityksestä jäykät huimattaret hakevat sarjanousijalle niin tärkeää avausvoittoa. Rumpuryhmä hakkaa, mutta EBT kirii Huiman 18 pisteen karkumatkan kiinni ja menee puolestaan 15 pinnaa edelle. Viimeisillä sekunneilla peli on kuitenkin tasan 72-72 ja pallo on vastustajalla. Maajoukkuepelaaja Heidi Junnila (myöh. Adler) tuo palloa Huiman kenttäpuoliskolle, kun Minna Hartikka (myöh. Porrassalmi) iskee kobran lailla. - Menin kohti ja riistin pallon. Sitten ei muuta kuin hirveetä kyytiä korille lay-upia tekemään. Muistan kun pallo pyöri rengasta pitkin ja samalla pärisi summeri. Katsoin tuomariin, että hyväksyykö se korin, Porrassalmi muistelee yhtä pitkän uransa yksittäistä huippuhetkeään. Hyväksyttiinhän se, sillä pallo oli irronnut Huima-kipparin kädestä ennen ajan täyttymistä. Taululla seisoi 74-72 ja juhlat alkoivat. Keskipisteenä oli tietysti ratkaisukorin tekijä. - Oli ihan älyttömän mahtavaa. Yleisö taputti seisaallaan, ja tytöt taisivat heittää minua ilmaankin. Myöhemmin Porrassalmi voitti Huimassa Suomen cupin ja lopulta mestaruudenkin. Joukkueen ensimmäisellä SM-sarjavoitolla on kuitenkin oma paikkansa isompien saavutusten rinnalla. - Sitä hienoa tunnetta on vaikea verrata muihin. Silloin oli niin nuori, että se sykähdytti eri tavalla. Huiman tähti pelissä oli joukkueen ainoa ulkomaalaisvahvistus Medina Turner: 31 pistettä ja huikeat 27 levypalloa. Mutta ratkaisevalla hetkellä tarvittiin siihen mennessä pelissä kahdeksan pistettä tehneen Hartikan nopeutta. Minna muistetaan nimenomaan terävänä pallovarkaana. - Se on vaan semmonen taito, jota en osaa opettaa muille. Se tulee selkäytimestä, edelleen lajia harrastava ja Huiman junnuja valmentava Hartikka, siis Porrassalmi, kertoo.

Eniten pelejä keltapaidoissa Jämsen Sanna 406 Robinson Kenya 286 Bland Maiju 271 Hartikka Minna 208 Paananen Mari 193 Puranen Sari 188 ä Ks | 2 5 · 2 012 Päivärinta Anu 184

Karvonen Suvi 159 Kotisaari Noora 157 Lahtinen Nita 147 Uecker Susanne 138 Lind Saara 125 Pekkarinen Maria 111 Manninen Virpi 108

100

Miettinen Mari 107 Hämäläinen Elli 103 Jaatinen Karoliina 98 Myllylä Minna 97 Paananen Niina 93 Kumpulainen Anna 84 Puskala Sini 72

Honka kaatui kotikentällä välierien toisessa ottelussa 67-57.

200 - BC Nokia oli ottavana osapuolena marraskuisessa runkosarjapelissä, kun Huima otti 200:nnen voittonsa luvuin 84-63

300

- Kerava nurin Liikkarilla lauantaina luvuin 81-63.

515

- Huiman naisten pelaamat ottelut SM-tasolla. Yhtä monta kertaa joukkueen peräsimessä on ollut Rouva Huima eli Mervi Nurmi Terho Vuorinen

19


Vas taukset: Vastaukset sivulla 11 esitettyihin Äksymyxiin: 1. d (Radio Jyväskylän äänekoskelaisversio kantoi nimeä Radio Ulappa) 2. d (Konginkankaan kyläyhdistys aloitti toimintansa vuonna 2008) 3. b (elokuussa 1963 Kinnunen heitti kotikentällään Koivistossa keihään yli MEtuloksen, mutta koska kenttä oli liian pieni, keihäs lensi pellolle saakka, eikä tulosta voitu virallisesti mitata) 4. a (Erkki Kantonen on vuonna 1973 vihityn Äänekosken kirkon arkkitehti) 5. a (Äänekosken alueella on 21 eri postinumeroa kuten 44500 Viitasaari, jonka kautta posti löytää tiensä Haukihiekantien ja Niininiementien äänekoskelaisille) 6. c (Kaupungin hoidossa on kaavoitetuilla alueilla liikenneväyliä yhteensä 207 km, joista kevyenliikenteenväyliä ja jalkakäytäviä runsaat 43 km, kertovat Äänekosken nettisivut) 7. a (Suolahden Punakarhut on vaihtoehdoista ainoa, joka edes on olemassa seurana) 8. c (Huiman naiset voittivat SM-kultaa vuonna 2003) 9. b (äänekoskelaiset Honkonen, Pakarinen ja Kinnunen muodostivat doom metalia soittaneen ja kansainvälistäkin mainetta niittäneen yhtyeen nimeltä Minotauri, joka levytti vuosina 2000-07) 10. b (Liimattalantiellä sijaitsevan gallerian emäntä on Eeva-Liisa Sorainen)

Ruokasaarnaaja

Hippokrateen klinikka

H

ippokrateen mukaan taudit eivät olleet jumalien aiheuttamia, vaan kaikilla taudeilla oli omat luonnolliset syynsä. Hippokrates tähdensi toiminnassaan varsinkin ruokavalion merkitystä yhtenä merkittävänä hoitomuotona. Toinen oli elämänjärjestys. ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.” (ote Hippokrateen valasta) Jotenkin turvallista on ajatella, että jotkut lääkärit seuraavat Hippokrateen jalanjälkiä vielä nykymaailmassa. Ruokavalio ja elämänjärjestys. Vanhan viisauden mukana tuomaa pohdintaa voi meistä jokainen harjoittaa myös tänä päivänä. Hippokrates ymmärsi jo reilut 2000 vuotta sitten ruoan keskeisen merkityksen ihmisen terveydentilaan ja hyvinvointiin. Presidentti Paasikivi yritti aikoinaan saada joka kuntaan virkamiehen, jonka tehtävänä olisi ollut huolehtia kansalaisten terveydestä. Tehtävä edellytti vähintään ravitsemustieteen, sosiologian ja psykologian taitoja. Jostain kumman syystä lääkärikunta vastusti Paasikiven ehdotusta ja se raukesi. Eikö lääkärikunta halunnut ihmisten tulevan terveiksi? Markkinataloudessa ennaltaehkäisy ei ole tuottoisaa bisnestä. Lääkkeiden myynti sen sijaan on. Nyt olisi aika herättää nykymaailman Hippokrates-henki eloon ja perustaa uuden ajan klinikka; lääkäri-keittiömestari -klinikka. Toteutuakseen tämä vaatisi asiaan perehtyneitä ihmisiä. Ja niitähän

Esim. kauppasumma 15 000 - käsiraha/vaihtoauto 3000 + perustamiskulut 160 e. = rahoitusosuus 12 160 e. Käsittelymaksu 8 e/kk, laina-aika 48 kk, korko 2,9 %, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 5,17 %, luottokustannukset 1 277,58 e. Kk-erä 276,62 e.

20

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti puh. 010 5228 210 Avoinna ma-pe klo 9-18, la klo 10-14

JÄMSÄ Keskuskatu 25 Automyynti puh. 010 5228 280 ma-pe klo 9-17, la klo 9-13

tuntuu jo löytyvän. Lääkäri Antti Heikkilä on parantanut ruokavaliolla ihmisiä jo vuosikausia. Uusimmat tulokkaat Taija ja Jani Somppi ovat myös omaksuneet mistä sairauksissa on todella kysymys. Ja kyllä tässä maassa muitakin löytyy, ovat vaan turhan vaatimattomia. Maailmalta näitä todellisia terveyden ammattilaisia löytyy roppakaupalla lisää. Joka päivä ”syntyy” aitoon ja luonnolliseen ruokaan uskovia keittiömestareita. Pohtia voi, kuinka nämä avarakatseiset valkotakkiset lääkärit ja keittiömestarit saataisiin saman katon alle tekemään jotain vielä enemmän. Kuvitellaanpa vaikka näin: Lääkäri tekee potilaasta diagnoosin, jonka jälkeen hänelle suunnitellaan terveellisempi ruokavalio. Keittiömestari suunnittelee asiakkaan kanssa yhdessä maittavan ruokalistan ja käy myös tarvittaessa toteuttamassa sen asiakkaan kotona. Palveluun kuuluu myös testatut ruokareseptit, joista asiakkaalle luodaan henkilökohtainen reseptikansio. Hyvältä maistuva ja ravitseva sijoitus tulevaisuuteen ja asiakas tuntee elävänsä, ei riutuvansa. Ja vielä lääkärin valvonnassa, sillä potilaan terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Haihattelua ja haaveilua, ajattelee moni tässä kohtaa. Keittiömestarin täytyy olla ystävänpäivän ”humalassa” vieläkin. Ellei peräti kestokännissä, eli pudonnut ”pontikkapataan” Obelixin lailla jo rintaruokinnan loputtua. Sitä paitsi humalassa maallikon on mukava leikkiä ravitsemustieteilijää ja psykologia,

Sisältää kaskon ja liikennevakuutuksen, hinta 1. vuodelle. Volvo vaihtoautoille. Vakuutusyhtiö Volvia. Koskee helmikuun loppuun saakka tehtyjä kauppoja.

sosiologista puhumattakaan, eikö olekin? Voinhan minä olla tietysti valekeittiömestarikin. Mutta en millään jaksa uskoa, että elintasosairautemme, kuten esimerkiksi, reuma, osteoporoosi, kihti, leukemia, niveltulehdus, virtsa- ja munuaiskivet, sydän- ja verisuonitaudit, alzheimerin tauti, diabetes, syöpä, allergiat, korvatulehdus, vilustuminen jne. syntyvät itsestään. Vai ovatko ne sittenkin ”Jumalien aiheuttamia”? Jossain täytyy olla selitys siihen, mistä kaikki nuo elinvoimaamme ja hyvinvointiamme heikentävät sairaudet syntyvät. Ja ennen kaikkea kuinka ne voitaisiin estää. Tutkimuksia on tänä päivänä pilvin pimein, mutta läheskään kaikki eivät tavoita rivikansalaisia. Rivikansalainen on se, jolle tuota informaatiota ei jaeta. Pitäisikö jakaa?? Ja miksi se jätetään jakamatta? Todellista tietoa kyllä löytyy. Missä olette tulevaisuuden avarakatseiset, rohkeat sekä ennakkoluulottomat lääkärit ja keittiömestarit?

Jari Rossi Keittiömestari

Katsastusviranomaisen hyväksileimaamille, alle 6 vuotta vanhoille, alle 200 tkm ajetuille ja huolletuille autoille.

25 · 2012 Puhelut 010-yritysnumeroihin: 8,28 s/puh. ja lisäksi lankapuh. 5,95 s/min. ja matkapuh.17,04 s/min.

| Ä ks


Talotohtori

Lumi apuna ja kiusana "Minulla on vuonna 1986 rakennettu tiilivuorattu talo. Toiset sanovat, että lumi on hyvä eriste seinien vieressä, toiset sanovat, ettei se saa nousta kivijalan yläpuolelle tiiliseinään. Mitä sanot", kysyy Juha P. "Loin 13 tuntia lunta katolta tiilitalon seinän viereen. Vaan kinoksen jälkeen tuli mieleeni, että pitääkÜ tämä osittain jäinenkin kasa siirtää pois", tuskailee Riitta Kurki.

L

Vaaran vähentämiseksi kylmän ullakkotilan pitäisi olla mahdollisimman hyvin tuuletettu. Uuteen kattoon voidaan tehdä metalliverkolla ampiaisilta ja oravilta suojattu reilu rako räystäille ja päätyihin avattavat luukut tai ikkunat. Harjan tuulettaminen on tehokkainta. Joskus ei edes ullakon tuulettaminen auta. Katon jiirit ja ulokkeet voivat kasata kinoksia pohjoisen puolelle niin paljon, että niistä muodostuu pato kylmällekin katolle. Silloin tarvitaan alakatetta. Vanhat tiilikatot tehtiin usein päreiden päälle, mutta peltikatoissa ei ollut mitään suojausta.

| 25

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

¡ 2 012

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 78 m2 LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ„VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ„VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. Heinävedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, KT, 3 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Muuttamaan pääset heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ„VIRTA, OKT

ä Ks

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

89 m2 LEPPĂ„VIRTA, OKT

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Muuttamaan pääset heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, KT, 4 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. Heinävedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. Heinävedentie 264.

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistÜnvälitys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski p. 010 228 4460

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyväkuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. Heinävedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

2TTMMHSSDKDSJNĎ@RTMSNRHĎLXXMSH¸Ď -XSĎNMĎ@HJ@ĎK@HSS@@ĎSTTL@RS@ĎSNHLDDMĎ ĎĎ

umesta muutama prosentti haihtuu ilmaan keväällä, kun ilmat lämpiävät. Suurin osa lumesta siis sulaa vedeksi, ja luulisi, että perinteen mukaan "silmiä myÜten" lumetut julkisivut kärsivät kastumisesta. Mutta ei. Seinä kastuu vuoden vesisateissa monta kertaa enemmän kuin sulavasta lumesta keväällä. Lämpimän seinän viereen sulaa joka tapauksessa muutaman sentin tuuletusraArja SacklÊn jatkaa: "Betonitiilikatto alkaa olla sammaloiko, niin ettei lumi toimi eristeenä enää, kun sitä ei tarvita. tunut ja huonon näkÜinen. Mietimme kannattaako se pestä Nuoskaa kevätlunta tuskin kukaan mättää seinälle. ja käsitellä kemikaaleilla sekä maalata ammattilaisten avulla Siis tiiliseinä tavallisesti.XQDVXQQRQYDLKWRRQDMDQNRKWDLVWDPHSDOYHOHPPH hoitaa oman tuuletuksensa. vai pitäisikÜ koko katto uusia jollain muulla materiaalilla." Sammal lienee pureutunut tiileen jo niin syvälle, että pinta Lumen tepposia on kattojen vuotaminen. 7DUMRDPPHNl\WW||VLDPPDWWLWDLWRLVHWYlOLWWlMlWMDK\YlQ on rosoinen. Sammalkatto on kuitenkin kaunis ja se kannatArja SacklÊn kirjoittaa:SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQVHNlP\\WlYlOOHNRKWHHOOHODDMDQ "Viime keväänä kahden kattoik- taisi säilyttää niin kauan kunnes alkaa oikeasti vuotaa. Koska kunan välistä oli hieman vesivuotoa kylmään ullakkotilaan ja kyseessä on rintamamiestalo, suosittelen kolmiorimoin tehtyä QlN\Y\\GHQQLLQQHWLVVlNXLQOHKGLVVlNLQ kesällä katsoimme pellitykset jne. ja kaikki näytti olevan ok. huopakatetta - tai uutta betonitiilikatetta. "Sanoivat että runsaan lumen johdosta kattoikkunoiden yläpuolelle oli muodostunut jotain jääsiltoja ja vuoto olisi johPanu Kaila tunut niistä." LämpÜvuodoista aiheutuva jääpato räystäällä tai kattoikKysymykset: kunan päällä nostaa sulamisaikana seisovaa vettä sisään tiilien ja peltikatonkin saumoista - vain huopakatto pystyy toiTalotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 mimaan vesialtaana. Helsinki

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Lisää kohteitamme ja kohteiden

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipäällikkÜ LKV, AKA auktorisoitu kiinteistÜarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo Häkkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

Kysy välityspalkkiotarjoustamme. Normaali välityspalkkio velattomasta kauppahinnasta on 4 % + alv. 23 % = 4,92 % ja vähimmäispalkkio 2 000 ₏ + alv. 23 % = 2 460 ₏. Puh.hinnat 010-alkuisiin numeroihin lankapuh. 0,0828 ₏/puh + 0,595 ₏/min ja matkapuh. 0,028 ₏/puh + 0,1704 ₏/min (alv 23 %). SKV KiinteistÜnvälitys Oy, Puutarhurinkuja 2, Helsinki, Y-tunnus 0851924-5.

21


ÄKSY MIE S

Luovuuden alkeet Luovuus on pop. Kun mikä tahansa organisaatio vetäytyy miettimään arvojaan, se palaa ihmisten ilmoille luovuus salkussaan. Suomen valtiokin perää meiltä kansalaisilta luovuutta ja innovaatioita. Suomi ei ole enää maa vaan aivoriihi. Unohtuu, ettei se ole kovin luovaa, kun kaikki löytävät luovuuden yhtä aikaa. Miksei joku voisi mennä vastavirtaan ja löytää karua arkea ja tylsää suorittamista ja sanoa, että jee, tämä riittää minulle? Luovuuden markkina-arvon nousu on paha rasti etenkin taiteilijalle. Siinä käy helposti niin, että aika kuluu paitoja ja kolttuja silitellessä, sillä eihän edes luovuusseminaariin kukaan kehtaa suoraan työhuoneelta ponkaista. Ne seminaarit kun ovat ihan jotain muuta kuin taiteilijatapaamiset. Niissä ei puhuta rahasta vaan luovuudesta. Semmoinen vetää taiteilijan väkisinkin ruikulille. Mukana on tutkijoita ja liike-elämän väkeä. Miehillä on puvut tai vähintään pikkutakit; naisilla on monilla helmet jo heti aamusta ja hajuvettä vienosti korvan takana. Tuoksu on vienosti viettelevä, mutta ei tyrkyttävä. Illan päätöstilai-

suuteen löytyy jälkimmäistäkin laatua, ja ihan määriä jo. Vähän kaikelle yliherkistynyt taiteilija aivastelee ja ihmettelee, miksi silmät vuotavat, vaikka kaikilla on niin mukavaa kuin Putte Possun nimipäivillä. Seminaarissa videotykki heijastaa kankaalle käyriä ja kontribuutioita, joilla tutkija osoittaa luovuuden vaativan aikaa ja päämäärätöntä vaeltelua. Kello pitää unohtaa, jos aikoo houkutella luovuuden esiin. Luovuusseminaarin ensimmäinen kahvitauko on klo 9.30 reikä reikä. Kaikkien pitää olla takaisin salissa klo 9.45 reikä reikä, koska seuraavan luovuustutkijan juna Helsinkiin lähtee klo 12.55 reikä reikä. Iltapäiväkin etenee tarkasti käsiohjelman mukaan, koska junat ja bussit eivät odota. Seminaarin puheenjohtajalla on tiimalasi ja kongi, johon hän lyö vaikka kesken lauseen. Ennen taiteilijan puheenvuoroa yleisöllä teetetään luovuustehtävä. Jokainen tekee käsiohjelmasta lennokin ja heittää sen ilmaan. Sitten huudetaan kolme kertaa täysillä: Minä olen luova! Lennokit pysyvät pauhun voimasta ilmassa kak-

si ja puoli sekuntia tavallista pitempään, mikä on tutkijan mielestä osoitus siitä, että ihmisen pitää vain uskoa itseensä ja uskaltaa huutaa ääneen, että on luova. Taiteilijan tekee mieli sanoa, että tutkija on hullu, mutta hän ei tee sitä, vaan käyttää senkin oivalluksen tulevassa romaanissaan, jossa on jo nyt luvattoman paljon väkeä. Mutta kyllä sinne yksi hullu tutkija aina mahtuu mukaan. Sopu sijaa antaa. Taitelijan puheenvuoro on lyhyt, mutta ei niin kovin ytimekäs. Hän sanoo, ettei ole koskaan pysähtynyt miettimään luovuuden olemusta. Siinä voi käydä samalla tavalla kuin taiteilijalle kävi pienenä, kun hän rupesi miettimään fysiikan lakeja kesken polkupyörällä ajon. Kitkakerrointa ajatellessaan hän menetti pyöränsä hallinnan ja kaatui pahasti. Sen koommin hän ei ole pyörän sarvissa fysiikan lakeja miettinyt. Eikä oikein muulloinkaan, vaikka ne niin kovasti häntä pienenä kiehtoivat. Kongi kumahtaa. Taiteilija yrittää selventää sanomaansa, mutta mikki ei ole enää päällä. Väki poistuu, sillä kello on 16 reikä reikä. Reijo Honkonen

22

25 · 2012

| Ä ks


VIIKON TARJOUS!

Seuraava ÄKS 7.3.

VIE

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

ä Ks

| 25

· 2 012

VIESTISI

kotiin

Äänekoskella 23


Citta

rissa To Pe. 24.2 . 23.2. Sinuhen Ruokama . Ru rkkinat leipomo ,G ruokake thin leipomo, K rmat, Hy ivikylän od Morgon täys : m vää Päiv li ää hyvin haisat tuotteet, ehut. O s La. 25.2 . Kivikylä ta, saat kaupan vointijuomat 0,5 Valio maustetu t L1 pää n li Parisien Cafe au haisat tuotteet, lle UUTUUS ma ,99 plo (3,58€) un. lait r Arla maistele maan klo anskalainen aa n Luomusarja U m UT 10-15! H ia illitön Ta ismaitokahviju UUDET, Paulig K e lk k o Katso lis a lv ätietoa fa kyyditystä, Arvo irieha klo 11-1 ma Tervetuloa 6 Hevos ntaa, Mu cebook.c ajelua, siik om/citym arket.aa kia ym. nekoski TERVETU LOA! Fazer CAPO

HINNAT VOIMASSA TO–SU 23.–26.2.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

POSSUN ULKOFILEE Suomi

KAUPUNGIN PARHAAKSI KEHUTUT Lihamestarimme

KARJALANPAISTILIHAT Suomi

DA PÄTKIS TAI g (14,28 kg) 70 kpl /ltk 14

6

9

99

19

99

kg

Atria

00

Candy King

IRTOK ARKIT

99

5

99

ltk

kg

ERÄ REILUSTI ALLE PUOLEEN HINTAAN! Elmerin laktoosittomat

ATRILLI GRILLIMAKKARA

0

1

99

KUNINGATAR MUNKKI 6 kpl/330 g (3,00 kg)

39

pkt

KUKKO KAINALOSSA HIIHTOLOMALLE

kpl

SININEN LENKKI

viipaloitu 400 g (2,50 kg)

1

2

00

12pack

PIHVI JOKA SUORASTAAN SULAA SUUHUN!

19

pkt

ps

99 kg

3

Israel

50 -33 %

COCA COLA TAI FANTA

Suomi

15-pack, sis. pantit 2,25 (1,56 L)

NAUDAN SISÄPAISTI

99

12

90

pk t

Hinta ilman K-Plussa-kor ttia 2,79 /pkt (5,58 kg)

kg

Takuumurea

500 g (3,98 kg)

1

1

99

2 pk t

Hinta ilman K-Plussa- kor ttia ja yksittäin 2,65/pkt (4,57–8,55 kg)

MEIJERIVOI

LEHTIPIHVIT

ps

KLEMENTIINIT

310–580 g (3,02–5,65 kg)

12-pack (yks. 2,57 kpl) Voimassa 1.1.2012 alkaen.

11

0

99

HK

KOKOJYVÄLEIPÄ

99

6

boxi

Moilanen

KUKKO III-OLUT

naudan ulkofileestä Suomi

KUNINKAALLISTA HERKKUA NARRIMAISEEN HINTAAN!

JÄDEBOXIT KERMAJÄÄTELÖ 1L

400 g (2,48 kg)

kg

-28 %

9

99

kg

UUSI ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

15pack


ÄKS 26