Page 1

Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 0 9 · 3 1 . 1 . 2 0 1 9

IN

I R A A VENT

KODINTEKSTIILIT, SISUSTUSTYYNYT, TORKKUPEITOT, TYÖVAATTEET (ei työhanskat), NAISTEN VAATTEET, LAUKUT JA HUIVIT TAULUT, KELLOT, LELUT JA PELIT

LUMILAPIO

• Leveys 40cm • Vahvistettu alumiinikärki • Tukeva puuvarsi • Valmistettu Suomessa

MÖNKIJÄN LUMILEVY

KAHVI JA MUNKKI

• yleismallin kiinnikkeet • leveys 150cm levyn korkeus 40cm

299 ,12 E L A -50% 50

(ei talvi ulkolelut)

kpl

kpl

VAIN

• aurauskulman säätö • nosto vinssin avulla

1,yht.

joka päivä!

ÄÄNEKOSKI

TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI MEILTÄ YLI 40 000 TUOTETTA!

ARK. 8-18, LA 9-16, SU 11-16 PUH. 014 523 125 TARJOUKSET VOIMASSA 3.2. SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TARJOUSERIÄ RIITTÄÄ


Vesivelho 23 vuotta! Synttäritapahtuma

pe 1.2.2019

Uimahalli ja kahvio auki koko päivän klo 6 - 21 Lapsille vesileluja!

Vesijumppamaraton

ohjaajina kaupungin Liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat! klo 8-8.30

Matalan veden jumppa

klo klo klo klo klo

Matalan veden jumppa Matalan veden jumppa Matalan veden jumppa Matalan veden jumppa Syvän veden jumppa

16-16.30 16.30-17 17-17.30 17.30-18 18.15-18.45

Normaali uintimaksu, päivän vesijumpat sisältyy uintimaksuun!

Kahvitarjoilua! Lisätietoa www.aanekoski.fi/tapahtumat

KIINTEISTÖT • ProAvera löytää, vuokraa tai rakentaa aina sopivat, toimivat ja turvalliset tilat yrityksesi käyttöön. • Asiakkaitamme ovat kaikenkokoiset yritykset kaikilta mahdollisilta aloilta. • Kiinteistöt ja toimitilat löytyvät varmasti asiantuntevan henkilökuntamme avustuksella.

www.avera.fi

Palvelemme sinua Koskikeskuksessa!

ISÄNNÖINTI • MUUTTOILMOITUKSET • KIRJANPITO • REMONTTIASIAT • HÄIRIÖILMOITUKSET • TALOYHTIÖN EDUNVALVONTA • OSAKKUUSASIAT

Avera Isännöinnin henkilökunta tekee avointa yhteistyötä taloyhtiöiden hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on taata jokaiselle asukkaalle viihtyisä, toimiva ja turvallinen asuinympäristö. Avera Isännöinti toimii lukuisissa äänekoskelaisissa taloyhtiöissä aina pienistä rivitaloista liikekiinteistöihin saakka. Isännöitsijämme toimivat taloyhtiökokouksen asioiden valmistelijoina ja taloyhtiön päätösten toimeenpanijoina. Meidän tehtävämme on hoitaa taloyhtiön asiat sen haluamalla tavalla ja sen hyväksi.

 0400 152 222  avera@aanekoski.fi  Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski  Ma-pe klo 10–12 ja 13–15


209/2019 Seuraava ÄKS ilmestyy 14.2.2019

Kuuluisa isä ei ole ollut minulle taakka, vaikka joskus on pitänyt väistellä keltaisen lehdistön lööppejä.

8

www.äks.fi

Jorma Niskanen

Puolueiden uudet pomot

10

Erika (vas.) kadehtii Tiian sosiaalisuutta uusien ihmisten kanssa. Tiian mielestä Erika on hyvä kuuntelija, mutta kertoo asiat eteenpäin muille.

Toimittajalta Mikko Niskanen syntyi Äänekoskella tasan 90 vuotta sitten, ja tänään kaupungissa juhlitaan suurmiestä taidemuseolla avautuvassa Mikon Näköistä -näyttelyssä sekä KinoHirvessä avautuvien Mikkopäivien merkeissä. Kippis Mikolle, hänen töilleen ja meille antamalleen kulttuuriperinnölle! Mikon ylivoimaisesti huikein ja tärkein työ, Kahdeksan surmanluotia (1972), tuo aidosti esille työttömyyden, maaseudun autioitumisen, syrjäytymisen, päättäjien ja pienen ihmisen välisen syvän kuilun, jossa ei sijaiskärsijöistä ole pulaa. Kuulostaa aiheilta, joiden kanssa vielä vuonna 2019 kamppaillaan. Internetin ja modernin tekniikan tulo ei ole kyseisiä ongelmia poistanut, kenties vain lisännyt niitä. Mieleen hiipii, millaisia elokuvia mestari vielä tekisi, sillä tässä ajassa on aiheita mistä valita. Mikon elokuvien pääteemana oli maaseutu ja nuoriso – hyviä aiheita vielä tänäkin päivänä! Vaistonsa varassa elokuvia tehnyt Mikko saattaisi ottaa aiheeksi sykähdyttäviä tunteita herättäneet aiheet: maahanmuuton, palveluiden keskittämisen, kilpailuttamisen ja pitkäaikaistyöttömät, jotka sinnittelevät aktiivimalliviidakossa, sekä nuorten pahoinvoinnin ja lisääntyvät mielenterveysongelmat. Mikon töihin ja elämään tarkasti perehtyneenä toivon kaupungin ottavan suurmiehensä vakavasti. Toivon, ettei nuorisomme miellä Äänekoskea vain tehdaspaikkakunnaksi, vaan muistaa sen imagoon kuuluvan myös Mikko Niskasen. Toivon, että kaupunkimme menneisyydestä ja paikallistraditioista puhutaan ylpeästi, elokuvaohjaajaamme unohtamatta. Kouluilla on tässä tehtävän paikka. Käykää Taidemuseolla, näyttely on avoinna 17. maaliskuuta saakka. Osallistukaa Mikko-päiville tänään, perjantaina ja lauantaina! Kiitos Mikko, ja onnea sinne jonnekin. Marjo Steffansson

Ä KS

| 209

· 2 01 9

Kaksi yksilöä Ysiluokkalaiset Tiia ja Erika voivat vaihtaa luokkaa päikseen, eikä opettaja välttämättä edes huomaa. Lauantaina 2. helmikuuta vietetään kaksosten päivää. Riina Nygrén

J

Kaksosten päivä on monikkoperheiden oma juhlahetki, kuten myös kolmosten päivä, jota vietetään tottakai 3. maaliskuuta. THL:n synnytystilaston mukaan Keski-Suomeen syntyy vuosittain 30-50 kaksosparia. Kun äänekoskelainen Heini Konola sai Tiian ja Erikan, luku oli 51. – Odotin saavani kaksoset jo ensimmäisen raskauden aikana, sillä suvussani on paljon kaksosia. Ensin syntyi kuitenkin Netta-Maria, joka on vuoden ja 5 kuukautta pikkusiskojaan vanhempi, Heini Konola kertoo. Seuraavalla kerralla ultraäänessä sykkikin kaksi sydäntä. Konolat kertovat, että Äänekoskella on yllättävän paljon monikkoperheitä. Tiia ja Erika luettelevat heti lonkalta 3-4

oman ikäluokkansa kaksosparia. Liekö täällä vesijohdoissa jotakin. – Vauvavuosina meillä oli monikkoperheiden toimintaa täällä Äänekoskella. Vertaistukea ja keskusteluapua sai, kun arki kolmen pienen lapsen kanssa tuntui sumuiselta, Heini muistelee. Tämän lehden ilmestyessä Tiia ja Erika ovat 16 vuotta (ja yhden päivän) vanhoja. Elämässä kiinnostavat koripalloilu, koulu ja kaverit. Kaksoissisko on asia, johon on on tottunut, eikä se tunnu mitenkään ihmeelliseltä. – Se häiritsee, jos joku sanoo väärällä nimellä. Me ollaan kuitenkin ihan erilaisia, Erika toteaa. Heini-äiti kertoo olleensa aina tarkka siitä, ettei tyttöjä kutsuta pelkästään ”kaksosiksi”. Vaatteet ovat olleet erilaiset, aivan kuten lasten persoonatkin. Opettajat ja kaverit menevät joskus helpomman kautta ja kutsuvat yhteisellä sukunimellä.

Tiia ja Erika pelaavat koripalloa Huimassa. Tytöt ovat kuitenkin eri luokilla, ja kaveriporukatkin ovat muotoutuneet erilaisiksi. – Erika pelaa koriksen lisäksi jalkapalloa Jyväskylässä, niin sillä on enemmän kavereita siellä, ja mulla on enemmän täältä, Tiia sanoo. Peruskoulun jälkeen Tiia suuntaa Äänekosken lukioon, ja Erikan tavoitteena on pääsy Schildtin lukion urheilulinjalle Jyväskylään. Viimeistään silloin kenenkään ei tarvitse miettiä, oliko tuo pitkä vaaleatukkainen tyttö nyt Erika vai Tiia. 50 kilometrin etäisyyden luulisi tekevän tarpeeksi eroa. – Kyllä ne oli pienenä niin samannäköisiä että itsekin sekoitin välillä. Joskus ollaan mietitty että onko kummit ottaneet oikean lapsen kastajaisissa, Heini Konola nauraa.

3


Kuvattua

Avaus

Laura-Kristiina Moilanen Äänekosken Mikko Niskanen Äänekoskella voidaan olla todella ylpeitä siitä, että kuudesti parhaan ohjaajan Jussilla palkittu Mikko Niskanen on lähtöisin täältä. Niskasen merkitys suomalaisessa elokuvahistoriassa on ohittamaton. Elokuvat ovat tarkkanäköisiä aikalaiskuvauksia, joista vaikkapa 1960- ja 1970-luvun yhteiskunnallisen rakennemuutoksen ihmiskohtalot ovat myös nykyisen Äänekosken alueen asukkaiden historiaa. Edelleen jatkuva kiivas kaupungistuminen ja poismuutto saattavat estää näkemästä alueen positiivista, luonnonkaunista ja rauhallista ympäristöä, jolla on erityistä arvoa hektisessä nykyajassa.

Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura on määrännyt Äänekosken seurakuntaan ylimääräisen piispantarkastuksen 4.-5. maaliskuuta. Hiippakuntadekaani Kai Jantusen mukaan tarkastuksen taustalla on seurakunnassa vallitsevat johtamisen ja hallinnon ongelmat. Aiemmin Äänekosken seurakunnassa ei ole ylimääräistä piispantarkastusta pidetty. Ennen piispantarkastusta seurakunnassa tehdään hallinnon ja johtamisen selvitys.

Puolueellisesti

SD

Katselin taannoin vuonna 1985 kuvattua Mikko Niskasen teatteri –ohjelmaa, jossa Niskanen esitti katkelmia Maksim Gorkin näytelmästä Pohjalla ja kertoi ajatuksiaan taiteesta. Näyttelijänä hän oli täysin vangitseva ja tuntui tekevän työtä oppiensa mukaisesti: näyttelijä tuo hahmoon kaiken kokemansa surun, tuskan, ilon, onnen ja juuri siksi se on niin aitoa. Niskanen oli ylipäänsä ohjaajana ja näyttelijänä erittäin lahjakas. Lahjakkuus tarkoittaa Gorkin sanoin uskoa omaan itseen ja omaan voimaan. Niskanen oli oman aikansa kiistelty kulttuurihenkilö, josta on sanottu, että vastoinkäymisten aikaan hän vasta oikein kokikin elävän-

Laura-K Äänekosken

Onko kaupungin julkisuuden hallinta ja tiedottaminen mielestäsi uskottavalla ja hyvällä tasolla?

KESK

PS

VIHR

KOK

KD

Julkisuutta Päätettyjen asioiden, joissa hallitaan vaihminä olen mukanatelevasti, päättä- eikä tiedotushoideta tasapuolisesti. mässä, kaupungintatiedotÄänekosken ilmoituslehtaminen on ollut asianmukilpailutus ei ole ainoa kaista ja tuotu den oikealla kilpailutavalla julkisuuteen.epäonnistunut Meditus kaupungissa. Olemme assa käydyt keskustelut ja päässeet kommentit voidaan myös asioissa näennäitilaan, ymmärtää monellasen erilakisääteiseen tamutta riittävä läpinäkyvalla, jolloin voi syntyä erivyys asukkaiden suuntaan laisia näkemyksiä asioista. ei toteudu. Some-tiedotus on kehittynyt harppauksin. Parempaan suuntaan on menty, mutta parannettavaa on vielä paljon.

Kaupungin julkisuuden hallinta ja tiedottaminen voisi olla paremmallakin tasolla. Kun uskottavuus ja luottamus menee sen takaisin saaminen on vaikeaa. Siitä kertoo myös useiden vuosien muuttotappiot.

Viestintä on keskeinen ja koko ajan kasvava osa kaupungin toimintaa, mikä pohjautuu kaupungin strategiaan. Viestintää johtaa, ja viestintÄvastuu on kaupunginhallituksella, käytännössä kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla. Viestintäkanavien ja tiedottamisen periaatteita tulee tarkastella kaupungin uudessa hallintosäännössä tarkemmin. Tarpeellisena näen tiedotuskanavien lisäämistä eri asukasryhmille.

Viestintä ainakin ralliratahankkeessa on ristiriitaista. Kaupungin eri toimijoiden rooli pitää tuoda selkeästi esiin. Suunniteltu paikkakin on ristiriidassa kaupungin omien kaavojen kanssa: moottoriurheilusta tuleva melu kuuluisi häiritsevänä alueelle, joka on kaavassa määritelty ekologisesti ja luontomatkailun kannalta merkittäväksi vyöhykkeeksi.

Kaupungin pitää antaa kuntalaisille ja sidosryhmille riittävästi tietoja valmisteilla olevista asioista tai suunnitelmista, päätöksistä, kaupungin palveluista ja vaikuttamismahdollisuuksista riittävän ajoissa. Tähän annettuun tietoon pitää pystyttävä luottamaan. Tiedottamisessa on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Näissä läheskään ei aina ole onnistuttu, joten petrattavaa on.

Kaupungin tiedotustoiminta on laajaa ja monipuolista. Sitä ohjaa kaupungin oma viestinnän toimintaohjeistus. Avoin kunta tiedottaa kuntalaisia jatkuvasti vireillä olevista asioista. Tiedottaminen kuuluu olla rehellistä ja avointa. Kaupunginhallitus johtaa viestintää ja ulkoisen viestinnän hoitaa yleisesti kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat. Mielestäni viestintä on toteutettu ohjeiden mukaisesti ja rehellisesti.

Sirpa Martins Seppo Ruotsalainen

Harri Piilonen

Marke Tuominen

Kimmo Tuikka

Tommi Lunttila

Piia Flink-Liimatainen

VAS

4

2 09 · 2 019

| Ä KS


Konginkankaan talkoolaisia lähdössä ladulle: Matti Jokihalme (vas.), Niilo Hämäläinen, Hannu Sinikorpi, Pentti Kinnunen, Janne Krog, Timo Kainulainen, Jorma Niskanen, Esko Orbinski, Veikko Krog ja Risto Puranen. Lähettäjänä Esko Oksanen.

Uusi hiihtoreitti vie Konginkankaalta Liimattalaan

Kristiina Moilanen n kulttuurituottaja

Parhaimmillaan talkoissa oli yhden päivän aikana 13 miestä ja kolme traktoria. Riina Nygrén

K

onginkankaalla pääsee nyt hiihtämään aivan tuoreelle reitille, kun talkooporukalla suunnitellut ja kunnostetut Liimattalan ja Häkkilän latulenkit on saatu avatuksi. – Halusimme tuoda hiihtoreitin kirkonkylältä Liimattalaan ja lähemmäksi asutusta, niin että ladulle olisi helppo lähteä monesta kohtaa, puuhamies Matti Jokihalme kertoo. Kellokorttia ei talkoohommissa heiluteltu, mutta miehet arvioivat 500 tunnin rajapyykin menneen rikki viime talvena henkiin herätellyn idean parissa. Huippupäivänä talkoisiin osallistui kerralla kolme traktoria kuljettajineen sekä tusina talkoolaisia. – Reitille mahtui 28 eri maanomistajaa ja perikuntaa, joiden kanssa piti käydä neuvottelut maa-alueiden käytöstä. Siinä oli aikamoinen savotta, ja olemme kiitollisia että he antoivat luvan ladun tekemiseen, Jokihalme toteaa.

Ä KS

| 209

· 2 01 9

Latu on 7,6 kilometriä suuntaansa ja profiililtaan helppo. Reitti on suunniteltu niin, että lenkille voi lähteä monesta eri kohdasta: säännöllisin välimatkoin on parkkipaikkaa ja taukomahdollisuuksia. Reitit on jo merkitty Latuinfo-sivulle, ja kaupunki huolehtii opasteita ja viittoja kertomaan, minne mikäkin tie vie. Sitten ulkopaikkakuntalaisenkin on helppo panna termari reppuun ja lähteä sivakoimaan kauniisiin peltomaisemiin. YHTEISTYÖ kaupungin kanssa sujui muuten hienosti läpi projektin, mutta latujen kunnossapidosta tulee hieman kritiikkiä. Haastatteluhetkellä eletään tiistai-iltapäivää, on pikkupakkasta ja poutaa. Latu on kuitenkin viime yönä sataneen lumen peitossa. – Sinne vaan semmoisia terveisiä, että ei oltu pyhänäkään ajettu latuja, edes jäälle, Esko Orbinski toteaa. Esko Oksanen arvioi, että Konginkankaan urheilukentän kuntovihkoon saattaa tulla päivässä jopa 30 hiihtäjän puumerkit. Uuden reitin toivotaan in-

nostavan niin paikallisia kuin SM-hiihtoturisteja kokeilemaan suksen luistoa. Hyvin hoidetut ladut ovat iso tekijä lajin suosiossa. Hiihtäjiä valuu tasaiseen tahtiin urheilukentälle myös näin keskellä päivää. Hiihtomiehet muistavat, miten viime talvena, juuri etelän hiihtolomien aikaan Konginkankaan ladut olivat retuperällä. – Sieltä tuli varmasti monta hiihtäjää mummolaan tai mökille, eikä päässyt ladulle. On aika kurjaa, kun joka kerta pitää ensin käydä katsomassa, onko reitillä lunta, ennen kuin laittaa sukset jalkaan, Orbinski ja Oksanen toteavat. UUSI REITTI tuo muistoja mieleen, sillä juuri siellä Liimattalan pojat hiihtivät jonossa kouluun jo 50-luvulla. Yhteishengessä latutalkoot sujuivat mutkattomasti. – Kyllä Matti oli tämän projektin aivot, ja me vain työmuurahaisia, Pentti Kinnunen sanoo Jokihalmeeseen viitaten. Reilu kymmenhenkinen talkoopo-

rukka kutsuu toisiaan leikillisesti Matin huru-tiimiksi. Jengiin ei pääse, ellei ala olla 70 vuotta mittarissa. Suomen hiihtokausi lienee lyhyt, mutta harrastus on elämän mittainen. – Vauhti ja kunto vaan kovenevat iän myötä, miehet vakuuttelevat. Ja toden totta: lähtöviivalla sukset ja silmät kiiltävät kuin Tour de Skissä konsanaan. Kenttää kiertämässä on nähty yli yhdeksänkymppisiäkin hiihtäjiä. Koko Liimattalan latuprojekti on ollut hurutiimille tärkeä fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitäjä. – Meillä on täällä periaate, että jos joku on kaksi päivää pois ladulta, pitää seuraavalla kerralla tuoda lääkärintodistus! Kyllä tämä on yhdessä mukavampaa, miehet toteavat.

5


Musiikki La 2.2. Klo 13.30 AKMO SOI! Musiikkimatka maailman ympäri Kaupungintalolla. Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto

Lady Red Pub Markuksessa. Liput 5 • euroa.

Ke 6.2. klo 18 AKMO SOI! Oppilaskonsertti kaupungintalolla. Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto

laiden kahvikonsertti Willessä. Järj. AlaKeiteleen musiikkiopisto Twain Chaps Band Pub Markukses• sa. Liput 5 euroa.

La 2.2. klo 19 Perinteiset lavatanssit: In the Mood ja KinoJake Kartano Kievarilla. Liput 16 euroa, alle 25v. 4 euron alennus. Alakerran karaokeen vapaa pääsy.

La 9.2. Klo 19 Perinteiset lavatanssit: Leif Lindeman & Amore Kartano Kievarilla. Liput 16 euroa, alle 25v. 4 euron alennus. Alakerran karaokeen vapaa pääsy.

Pe 8.2. klo 18 AKMO SOI! Harmoniika & Kitarakonsertti kaupungintalolla. Järj. AlaKeiteleen musiikkiopisto

Näyttelyt

La 9.2. klo 14 AKMO SOI! Harmonikkaoppi-

Liikunta Pe 1.2. klo 6 Uimahalli Vesivelhon synttäriuinti. Kuusi jumppaa päivän aikana.

Tanssi&Teatteri

To 7.2. Klo 19 Club Painis: Samae Koskinen Painotalolla. Konserttiliput ennakkoon Tiketistä alk.16,50 euroa, liput tuntia ennen ovelta 18 euroa.Vierailu pääkirjastolla klo 17. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi

1.1.-15.2. Helena Jääskeläisen Karhut -taidenäyttely Kahvila Korpussa.

4.1.-29.1. Valoa etsimässä -Harri Hämäläisen valokuvia Hoikkassalissa. Ma-pe 10-19, la 10-14. Vapaa pääsy!

Su 3.2. klo 15 II-div. Rautaliigaa Suolahden jäähallissa. Urho - Hokkarit

La 9.2. klo 16 II-div. Rautaliigaa Suolahden jäähallissa. Urho - IkurinVire

Muut

ki, Äänekosken seurakunta, MLL:n JärviSuomen piiri ry ja sen paikalliset

klo 18 Alle kouluikäisten tenavadisco • Nuorisokeskus Spotissa. Liput 1 euro ( aikuiset ja alle 1-vuotiaat ilmaiseksi). Järj. MLL Äänekosken paikallisyhdistys

Ma 4.2. klo 17.30 Kirjailta Suolahden kirjastolla. Heidi Jaatisen teos Koski. -Miehet syövät ja naiset yrittävät rakastaa.

To 7.2. klo 16 Taiteen lukupiiri Taidemuseolla.

• Klo 17.30 Kirjailta Äänekosken kir• jastolla. Shamsie, Kamila: Joka veljeään vihaa (2018). "Tältä siis tuntuu kun sy-

• 31.1.-2.2. Mikko-päivät KinoHirvessä. dän särkyy." To 31.1. Ke 13.2. klo 17 Maailman suurin Marttailta • klo 17.30 Lumipalloillaan! Iskä-lap• Suolahtisalissa. Vapaa pääsy! si-ilta Liikuntapuistossa. Järj. Äänekosklo 17.30 Vanhemmuudesta osa 3: Lapsen uhman kohtaaminen Mikonpuiston päiväkodissa. Järj. Äänekosken kaupun-

ken kaupunki, Liikuntapalvelut ja Perhekeskus

Sympaattinen Samae myös Kauko Röyhkän kanssa ja soittanut tämän livekokoonpanossa sekä Röyhkän ja Riku Mattilan levyllä. Lauluntekijä kertoo musiikin tekemisestä ja sanoituksen taiteesta Äänekosken pääkirjastossa alkuillasta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

KANSANEDUSTAJA PETRI HONKONEN TUPAILLASSA MA 4.2. KLO 18:00

Keikkaliput ennakkoon alk. 16,50eTiketti ja tuntia ennen ovelta 18e.

Harri ja Aino Piilosella Kortelahdentie 4, Äänekoski

Samae Koskinen 7.2.2019, klo 17, Äänekosken pääkirjasto, Wessmanninkatu 2 Konsertti klo 19, Painotalo, Kalevankatu 2, Äänekoski

MAAKUNNAN UUSI VOIMA

Lauluntekijä Samae Koskinen saapuu soolokeikalle Club Painikselle Äänekosken Painotalolle to 7.2. klo 19. Konsertti käynnistää Äänekosken kulttuuritoimen kevätkauden. Samae Koskinen on nostettu suurten suomalaisten tekstittäjien joukkoon lyhyessä ajassa. Muusikon kuudes sooloalbumi Hillitön elämä ilmestyi syksyllä 2017 ja siltä nostettu nimikappale on soinut radiossa tiiviisti. Samae Koskisen laulut ylistävät pientä ja merkityksellistä elämässä, läsnäoloa ja välittämistä. Esikoislevyn sanoitukset syntyivät aikoinaan yhteistyössä nykyrunoilijoiden kanssa. Koskinen on tehnyt sanoituksia

Maksaja: Pylköltä parlamenttiin ry

HS

Hammassirkusta saat laajat ja laadukkaat hammashoidon palvelut —kivuttomasti

Aamupuuro 2€ klo 7.00-10.00

Keittolounas 6.95€ sis. kahvi,kaakao tai tee

klo 10.30-15.00 Shell

PlusTerveys Hammassirkku Hämeentie 1, 44100 Äänekoski

Torikatu 9, Äki p. 0207 811 611 Ma-pe 6-21, La 8-21, Su 9-21

Ajanvaraus ma-to 8-20, pe 8-14 014 211 665 hammassirkku.fi

NYT SE ON TÄÄLLÄ! Vaatteita muotitietoisille, rentoa ja yksilöllistä tyyliä arvostaville naisille. Naiselliset leikkaukset, kauniit kuvioinnit ja laadukkaat materiaalit.

Tervetuloa tutustumaan!

HS SEURAAVA ÄKS TO 14.2.

Kauniita keväisiä värejä myös Capri Collectionilta! Jäteastioiden tyhjennyspalvelut koko Äänekosken alueella. Myös likakaivojen tyhjennykset. www.ymparistonhuolto.fi info@ymparistonhuolto.fi

050 310 0565 Toimisto 050 310 0559

Ps. Meillä on nyt ”Äijäparkki” Tule katsomaan!

Kauppakatu 8, 44100 Äänekoski Puh. 014 515 122 ma-pe 10-17.30, la 10-14


Juhalvalmisteluihin osallistuvat martat ennättivät pysähtyä hetkeksi kuvattavaksi. Alarivi vas: Saimi Pylväinen, Liisa Lakanen ja Päivi Vertainen. Ylärivissä Raili Koivunen, Aulikki Mäyränen, Teresa Salonen, Pirjo Kunnari Anu-Riikka Peuranen, Kaija Peltonen, Mari Moisio ja Sinikka Hämäläinen

Marttailua urakalla Maailman suurinta marttapäivää vietetään Suolahtisalissa. Koko perheen juhlaan ovat kaikki tervetulleita viihtymään. Marjo Steffansson

M

aailman suurin marttailta käynnistää Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden, ja tavoitteena on, että kaikki martat kokoontuvat samaan aikaan torstaina 31. tammikuuta klo 17-19 eri puolilla Suomea juhlimaan yhdessä. Juhlapäiväksi valikoitui marttajärjestön yhden perustajajäsenen, Alli Nissisen, nimipäivä. Äänekoskella marttaillaan Suolahtisalissa, ja mukana järjestelyissä on Äänekosken seitsemästä Martta -järjestöstä viisi: Äänesalon Martat, Äänekosken Martat, Liimattalan Martat, Kapeen Martat ja Suolahden Martat. Kyseisissä yhdistyksissä on jäseniä noin 140. Juhlavuotta käynnisteltiin näkyväksi jo joulukuussa, kun Äänekosken ja Äänesalon Martat pistivät näyttelyn pystyyn kaupungintalon aulaan. – Huomasin, että vitriinit ovat tyhjillään, ja siitä se idea sitten lähti, Pirjo Kunnari kertoo. Näyttelyyn on kerätty martta-aineistoa laajasti: martta-asuja, käsitöitä, lehtiä ja tietenkin myös Äänesalon Marttojen julkaisema keittokirja. Liisa Lakanen Suolahden Martoista toivoo ja muistuttaa, että jokainen yh-

Ä KS

| 209

· 2 01 9

distys voi laittaa oman näyttelynsä esille. – Juuri omannäköisensä, Lakanen sanoo ja toivoo, että paikkakunnan martoilla olisi enemmän yhteistä toimintaa. Marttailta on juuri sellaista, yhdessä tekemistä. Maailman suurin marttailta on yhteistyössä tehty tapahtuma, jossa viihtyy koko perhe. MARTTATOIMINTA on muutakin kuin villasukkien neulomista. Lapsiisä- sekä sieni-illat ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja näitä tilaisuuksia osataan jo odottaa. Martat osallistuvat myös erilaisiin tilaisuuksiin takuuvarmaksi tarjoilun järjestäjäksi. Vuosien varrella on osallistuttu kaupungin juhlien koristeluun sekä muihin isoihin projekteihin. Yhteistyötä on tehty myös urheilujärjestöjen sekä nuorisotoimen, seurakunnan ja lastenneuvolan kanssa. – Paistetaan lettuja tai tehdään kokonainen juhlaillallinen isollekin joukolle, Kunnari sanoo, ja muistelee kuinka martat olivat järjestämässä suurta tapahtumaa, jossa porisi sen seitsemän soppatykillistä rokkaa.

deissa, kokoontumispaikat ovat olleet välillä hakusalla, martat harmittelevat. Toimintaa on paljon, ja apua annetaan monelle eri taholle. Tämän vuoden teemana on kutoa kaikille ensisynnyttäjille sukat, myös adoptioäideille.

askertelunurkkaus, Kunnari luettelee ja sanoo, ettei juhlassa pönötetä vaan pidetään hauskaa. Ja totta kai saadaan suut makeaksi taattuun marttatyyliin järjestetyllä kahvitarjoilulla!

TÄNÄÄN torstaina Suolahtisalin juhlassa saadaan kuulla Marttaliiton videotervehdys. – Musiikista vastaa haitarillaan Jonna Hytönen ja tanssista Sini Sulander. Taikuri Jore saapuu tekemään taikatemppuja. Lapsille on järjestetty oma leikki- ja

Maailman suurin marttailta Suolahtisalissa 31.1. klo 17-19. Kaikki ovat tervetulleita tilaisuuteen, johon on vapaa pääsy.

Kaupungintalon aulassa voi käydä tutustumassa marttanäyttelyyn.

ÄÄNEKOSKEN Martat täyttää ensi vuonna 70 vuotta ja Suolahden Martat ovat toimineet ensi vuonna jo 75 vuoden ajan. – Alusssa Martat kokoontuivat ko-

7


Jorma Niskanen eläkeläinen kaksi lasta, yksi lapsenlapsi

X+1 Rakastaa: rehellisyyttä Inhoaa: saamattomuutta Henkilö: tytöt ja Meeri Eläin: koira Kirja: Tuska ja hurmio Musiikki: kotimainen iskelmä Elokuva: pojat Ruoka: matikkakeitto Juoma: vesi Paikka: koti Motto: Asioiden on tapana järjestyä - tavalla tai toisella.

8

2 09 · 2 019

| Ä KS


Teksti: Marjo Steffansson Kuvat: Max Steffansson

Jorma Niskanen

Isänsä poika Kun syntyy kuuluisan isän pojaksi, se voi olla joko taakka tai lahja. Jorma Niskanen muistelee tänään tasan 90-vuotta sitten syntynyttä isäänsä Mikko Niskasta kaipauksella ja kiitollisuudella.

M

ikko Niskasen esikoinen ja ainoa poika, Jorma Niskanen istuu kotonaan, koko kansan tunteman elokuvaohjaaja, näyttelijä ja professori-isänsä ostaman talon olohuoneessa, Liimattalassa, vain huutomatkan päässä kuuluisasta Käpykolosta. Isänsä 90-vuotissyntymäpäivän kynnyksellä hän kertoo olevansa kiitollinen ja onnellinen kokemuksista, joita hän on isänsä kautta saanut. Ikkunasta avautuva maisema hohtaa valkoisena, ja nietokset kimmeltävät järvenselällä. Kaihon kyynel tulee kutittamaan silmäkulmaa. Juhlapäivän alla iskee haikeus ja ikävä. – Kuuluisa isä ei ole ollut minulle taakka, vaikka joskus on pitänyt keltaisen lehdistön lööppejä väistellä, Jorma sanoo. JORMA SYNTYI suhteesta liimattalalaisen Sanni Rautiaisen kanssa. Mikko oli 20-vuotias ja päässyt juuri Teatterikouluun. – Raskaana ollut äitini muutti isän perässä Helsinkiin ja yritti houkutella isää takaisin Keski-Suomeen, mutta turhaan. Jorma syntyi Helsingissä, eikä suurkaupunkiin asettunut perheonni kestänyt. Pienen pojan elämä muuttui vuonna 1953. – Isä toi minut mummolaan, Liimattalan Laitalaan. Laitalassa asui setäni Sakari, ja vuonna 1955 hänen menessä naimisiin Liisan kanssa, sain yhden sylin lisää. Oli siellä pappakin, mutta hänestä minulla ei ole tarkkoja muistikuvia, sillä hän kuoli vuosi Laitalaan tuloni jälkeen. Laitala oli turvallinen paikka, jossa aikuinen oli aina läsnä. Helsingissä asuva Sanni-äiti piti yhteyttä säännöllisesti, ja lähetti vaatepaketteja Laitalaan. Mikko oli isä, jonka vierailuja poika osasi odottaa. Vaikka uusia aikuisia elämään tulikin, oli Mikko isä ja Sanni äiti, joiden vierailuja Jorma odotti. – Isä piti erilaista komentoa yllä, mihin olin tottunut. Olin kuulemma kerran sanonut, että tuo voisi jo lähteä määräilemästä. Ymmärsin pienestä pitäen, että Sanni on mun oikea äiti, mutta mummo ja Liisa olivat erittäin hyviä sijaisäitejä. Olin kymmenen, kun mummolle rakennettiin oma pieni talo. Jäimme kolmisin Laitalaan, minä, Sake ja Liisa. Tästä muodostui minulle se niin sanottu ydinperhe. Äiti tuli aina lomillaan Liimattalaan, ja silloin vietin aikaa hänen kanssaan kotonaan Jaakkolassa ja Lapinnimentien varressa Mäenpäässä, Ida-mummon luona. Äidin isästä ei ole tietoa. Äidin puolelta tulleita serkkuja on tarkoitus tavata lähitulevaisuudessa. Jormalla on neljä sisarta: Marika, Marja ja Piia. He kaikki ovat Mikon lapsia, yhdestä avioliitosta ja suhteesta. Äidin puolelta on sisar Marja-Leena. – Pidemme yhteyksiä. Viimeksi perjantaina lähetin Piialle viestiä Ruotsiin Mikkopäivien tiimoilta.

Ä KS

| 209

· 2 01 9

PIKKUPOIKANA ei osannut ymmärtää, että isän ammatti oli hyvin erilainen, kuin Liimattalassa asuvien, maa- ja metsätaloudesta leipänsä saavien naapureiden. – Ei sitä silloin tajunnut, onko joku kuuluisa tai julkkis. En osannut pitää mitenkään erikoisena sitä, että isän mukana heinätöihin Laitalaan tulivat sen ajan kuumimmat elokuvatähdet. Minulle he olivat aivan tavallisia ihmisiä. Jorma oli 12-vuotias, kun Mikon esikoiselokuvaa Pojat kuvattiin. – Pääsin isän mukaan kesäksi Ouluun kuvauksiin ja toimin elokuvassa myös avustajana. Silloin ymmärsin, että isä on kuuluisa. JORMA ALOITTI koulutien vuonna 1956. Matkaa kouluun tuli muutama kilometri, ja se taittui talvisin suksilla ja lumettomaan aikaan kätevästi polkupyörällä. – Penttisen Timosta tuli minulle hyvä ystävä, ja hänen kanssaan pidetään yhtä yhä tänäkin päivänä. Mulla oli koulun ensimmäinen polkupyörä, ja pian sen jälkeen pyöriä alkoi koulun pihaan ilmestyä. Jorma kokee, ettei ollut mitenkään erilainen, vaikka biologiset vanhemmat eivät olleetkaan kouluun saattamassa ja läksyjä tarkastamassa. – En osannut reagoida sellaiseen. Elimme Laitalassa normaalia perhe-elämää. Sukumme on aina pitänyt yhtä ja yhteyksiä. Isän ja äidin kaipuuta ei Jorma osannut liiemmin tuntea. – Jossakin vaiheessa se tuli, kun osasin ymmärtää asian. KOULUN LOPUTTUA tarjoutui työtä sukulaisten yrityksistä. Ensimmäiset hankkeet tulivat metsätöistä. – Lähdimme Sakarin kanssa pimeässä anivarhain hevosreellä Pataman taimitarhan luokse. Matkaa yhteen suuntaan oli noin kymmenen kilometriä. Valoisan ajan verran myskäsimme painia puiden kanssa, ja illan päälle ajettiin kotiin. Sen ajan sarkavaatteet eivät olleet nykyaikaisen teknisiä, joten eipä ne aina olleet kuivia aamulla päälle pukiessa. Metsätyöt eivät innostaneet, ja nuoren miehen teki mieli lähteä etsimään jotain muuta. Jorma pääsi rippikouluikäisenä Äänekoskelle Esko Niskasen liikkeeseen juoksupojaksi. – Olin siellä armeijaan menoon saakka. Työhön kuului kaikenlaista mielenkiintoista hommaa, ja oli upeaa, kun pääsi verekseltään tutustumaan nykyajan vehkeisiin: televisioihin, matkaradioihin, nauhureihin ja mopoihin. Armeijan jälkeen Simo-setä otti Jorman Konginkankaalla sijaitsevaan sähköliikkeeseen töihin.

– Pääsin mukaan sähköasennuksiin, ja kiinnostus alaan kasvoi. Olin Simon leivissä vuoden verran, ja menin takaisin Eskolle. Oli kevät 1969, viikkoa ennen Pihtiputaalla tapahtuneita surmanluoteja. Jorma kouluttautui maahantuojien opein korjaamaan kodinkoneita, polkupyöriä, mopoja ja perämoottoreita. – Ennen tavaroita korjattiin, eikä niitä heitetty hukkaan. Pyörät ja mopot ajettiin viimeiseen kilometriin asti. Laitteet olivat ylellisyyskaluja, joita arvotettiin ja niistä pidettiin hyvää huolta, joten työtä korjausrintamalla riitti. Maahantuojien kursseja pidettiin usein Helsingissä, ja majoituin usein isän luokse. Myöhemmin etenin työnjohtajaksi ja olin Sähkö-Niskasella töissä 31 vuoden ajan. Elämästäni olen ollut Niskasilla töissä 43 ja puoli vuotta. Se on hyvä ja antoisa siivu. Työtä oli myös Suomen rajojen ulkopuolella. Moskovan olympialaisten aikaan Jorma teki reissuhommaa silloiseen Neuvostoliittoon. – Olin siellä muutamaan eri otteeseen, ja työrupeamat kestivät parista viikosta kuukauteen. Teimme Ei elämä vain pelkkää työntekoa ollut. Jorma meni naimisiin, perusti perheen ja rakensi omakotitalon Markkamäkeen. – Siitä liitosta on kaksi ihanaa tyttöä, ja nyt saan nauttia myös Meerin pappana olosta. Kaksi vuosikymmentä luottamustoimessa toi herrastuomarin arvonimen. Se myönnettiin käräjäoikeuden lautamiehelle pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta. – Siitä hommasta tykkäsin. ELÄKELÄISTEN kiireisiin on Jorma saanut tottua jo kuuden vuoden ajan. – Kyllä minä osaan nauttia myös toimettomuudesta, vaikka useimmiten hommia tuppaa eteen tulemaan. Metsänhoitoa, lumitöitä ja remonttia riittää, mutta ei niin suuressa määrin, etteikö hiihtämään ja tansseihin ennättäisi. Matkan varrella elämään on tullut suuri joukko mukavia ystäviä, joiden kanssa matkustelen ja käyn Lapissa. En ota paineita, osaan olla ottamassa. Jorma kokee tärkeäksi vaalia isänsä jättämää kulttuurista perintöä. – Minusta tuntuu, että sitä vaalii täällä moni muukin. Taidemuseolla tänään avattu Mikon näköistä -näyttely lämmittää sydäntä. Olen onnellinen, kun Yle on huomioinut isän tekemisiä näyttävästi kanavillaan ja Areenassa. Vaikka olen nähnyt nämä isästä kertovat dokumentit monta kertaa, on niitä ilo katsoa jälleen kerran. Toivon edelleen, että Mikko Niskanen olisi Äänekosken kulttuuriperinnön ykköstykki, jota voisi käyttää vaikka kaupungin markkinoinnissa. Minä olen osuuteni tehnyt, ja toivon, että asiasta otetaan koppi.

TUNTEMATTOMAT ihmiset tulevat nykäisemään hihasta haluten tietää, millaista on olla Mikon poika. – Kyllä se on lahja, vaikka välillä tuntui, että asia rassasi. Nyt kun ei ole mihinkään kiire, voin aivan tuntemattomienkin kanssa vaihtaa muutaman minuutin muistoja isästä. On myös mukava kuulla, mitä isän työt ovat merkinneet tai millaisia kohtaamisia heillä on isän kanssa ollut. Jorma haluaa pitää matalaa profiilia, eikä hän ratsasta kuuluisalla isällään. Äänekoskella Jorma tunnetaan, mutta tuntureilla hän saa olla rauhassa. – Jos joku kysyy, niin kyllä mä kerron. Olen saanut oman osani isän onnistumisista ja aallonpohjista tai muista julkisuuden kiroista. Vuonna 2001 Jormaa haastateltiin radioon ja tämän jälkeen sai kysymyksiin taas vastata. ÄKSässä lähes kolmen vuoden ajan ilmestynyt Mikon Matkassa -juttusarja sai Äänekoskella uuden Mikkobuumin päälle. – Olen tavattoman onnellinen, että isän työt tuotiin taas esille, ja että isä tuotiin takaisin Äänekoskelle ja Konginkankaalle. Koen asian hyvin tärkeäksi. JOS MIKKO eläisi, ja olisi hyvässä ruumiin ja sielun voimissa, on Jorma vakuuttunut yhdestä asiasta: hän tekisi elokuvia. – Jos isä olisi työkykyinen, hän tekisi sitä, mitä rakasti. Isällä jäi työt kesken, muun muassa dokumenttielokuva presidentti Urho Kekkosesta. En usko, että isä olisi palannut enää Konginkankaalle asumaan, mutta kyllä hän olisi täällä useasti käynyt meitä katsomassa. Elävän kuvan taltioimista voi tehdä lähes kuka tahansa, joka omistaa kännykän. – Isän kuoleman jälkeen on kehitys ottanut ison harppauksen. Uskon, että isä olisi pysynyt kehityksessä mukana, ja mukautua kaluston uudistumiseen ja tekniikan kehittymiseen, mutta ehkä pitkin hampain. Isä oli filmimies, joka syttyi liekkiin, kun kamera alkoi surista. Tänään, tämä lehden ilmestymispäivänä, Mikon 90-vuotissyntymäpäivänä, sytyttää Jorma kaikessa hiljaisuudessa kynttilän. Mestari kuoli marraskuussa 1990, vain 61-vuotiaana. – Siskot ja tyttäreni Riikka käyvät varmasti Malmin hautausmaalla. Juhlistan päivää omalla tavallani, muistellen, kaivaten ja kiittäen.

9


Puolueiden uudet pomot ÄKS istutti paikallisyhdistyksien vastavalitut puheenjohtajat kahvikupin ääreen ja kysyi, miten perussuomalaisilla ja vasemmistoliitolla oikein täällä Äänekoskella menee.

Tiia Turunen: ”Kotona voi harjoitella valtuustosalia varten” Riina Nygrén

T

iia Turunen on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, joka lähti edellisen puheenjohtajan Simo Holopaisen kehotuksesta ehdolle vetämään paikallisjärjestöä. – Järjestötyö on tuttua, mutta olen puheenjohtajana ensimmäistä kertaa. Olen ollut vaneritehtaalla työsuojeluasiamiehenä, joten luottamustehtävistä on jo kokemusta, Turunen kertoo. Helsingin Sanomien kyselyssä (HS Gallup 16.1.) vasemmistoliiton kannatuksen kerrottiin olevan maanlaajuisesti 9,4 %. Se on noussut vuoden takaisesta kuusi prosenttiyksikköä. Turunen uskoo, että hallituksen viimeisimmät päätökset selittävät suosion nousua.

10

– Ihmiset ovat reagoineet hallituksen toimiin eivätkä hyväksy niitä. Pienituloisten kyykyttäminen saa nyt riittää. Povaan vasemmistolle kovaa nousua ensi vaaleissa koko maassa. TURUNEN KERTOO lähteneensä kunnallisvaaliehdokkaaksi nimenomaan siksi, että politiikka tympäisi. Puoluekanta on aina ollut selvä: – Vasemmistoliitto on minun puolueeni, koska se ajaa pienen asiaa. Se on arvojeni mukaista. Olen työläis-yh-äidin kasvattama ja käynyt jo lapsena Pinskuleirillä Kangaslammella, Turunen toteaa. Tärkeimmiksi asioiksi paikallispolitiikassa Turunen nostaa vanhustenhoidon ja työllisyyden parantamisen. Hän kiittää sitä, että Äänekoskella on ollut paljon yhteistyötä yli puoluerajojen.

– Puheenjohtajakaudellani haluan panostaa siihen, että yhteistyö ja avoin keskustelu jatkuvat. Politiikka on Turusen mielestä mielenkiintoista mutta aikaavievää. – Sen toki tiesikin etukäteen. Harrastan teatteria, mutta luottamustehtävistä ei niin vaan olla pois: muu elämä rakennetaan niiden ympärille. Kuntalaiset ja äänestäjät ovat se syy miksi siellä ollaan, ja siitä pitää olla kiitollinen, Turunen toteaa. KUTEN KUKA tahansa aloitteleva poliitikko, myös Turunen on joutunut oppimaan, että tehdyt päätökset henkilöityvät herkästi. Paksua nahkaa tarvitaan, mutta Turunen kertoo palautteen nostavan sisua entisestään. – Pitää yrittää muistaa, että asiat rii-

televät, eivät ihmiset. Unelmani on saada aikaan jotain todella merkittävää, ja tahdon pysyä itselleni rehellisenä aina politiikkaa tehdessäni. Turunen asuu puolison, lapsen ja kahden koiran kanssa Huutomäellä. Hän on koulutukseltaan parturi-kampaaja ja merkonomi ja tekee tällä hetkellä töitä henkilökohtaisena avustajana. Pohjanmaalla syntynyt Turunen on muuttanut Suolahteen 14-vuotiaana. Lapualaisveri kuohahtaa herkästi, joten Turunen kyllä sanoo silloin, kun sanottavaa on. – Meillä on miehen kanssa tiukkoja vääntöjä saunan lauteilla: olemme tulisieluja ja joistain asioista niin eri mieltä. Siinä saa harjoitella kotona valtuustosalia varten, Tiia Turunen nauraa.

2 09 · 2 019

| Ä KS


Lauri Lax: ”Kun ryhdyn johonkin, se on varma homma”

Ä

änekosken kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Lauri Lax on tuttu näky kaupungin päätöksenteossa. Nyt hänet on valittu luotsaamaan Äänekosken perussuomalaisten paikallisyhdistystä, ja miehen luonne näkyy heti ensi metreillä. – Syyskokouksen jälkeen ehdotin, että puolueen päätöksenteko olisi useamman henkilön harteilla. Valitsimme yhdistyksen hallitukseen yhden jäsenen enemmän ja perustimme uuden sometiedottajan pestin, Lax kertoo. Lax tahtoo saada kaikki mukaan osallistumaan päätöksentekoon. Niin, että ei olla vain puheenjohtaja plus puolue vaan oikeasti yhtä joukkoa. Politiikka on kuitenkin yhteispeliä, Lax toteaa. – Tykkään auttaa toisia. Luonne on semmoinen, että välillä jopa muiden etu menee oman edelle. Toivon, että se tulee näkymään myös Äänekosken perussuomalaisten toiminnassa, ja uskon että luonteeni oli yksi syy puheenjohtajavalintaankin, hän pohtii.

Ä KS

| 209

· 2 01 9

Mitä luottamustehtäviin tulee, Lax ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Hän on ollut kahdesti luottamusmiehenä, viimeksi Liikuntatalolla, missä hän työskentelee nykyäänkin. – Kun aloitin Liikuntatalon vahtimestarina, minut valittiin myös luottamushenkilöksi. Sitten kaupunki päätti säästötoimena vähentää luottamusmiesten määrää, ja yhä enemmän on kasautunut pääluottamusmiehen harteille, Lax toteaa. Lax on nyt toista kautta Äänekosken kaupunginvaltuutettuna. – Valtuuston toisena varapuheenjohtajana minulla on kaupunginhallituksen kokouksissa puheoikeus, jota olen mielestäni käyttänyt aika hyvin. Olen tuonut oman puolueen näkökantoja esille asioita käsitellessä, eiköhän siellä ole otettu jotain huomioonkin. PERUSSUOMALAISTEN kannatus on noussut Helsingin Sanomien kyselyn (HS Gallup 16.1.) mukaan vuodessa

yli puolitoista prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä kannatus pyörii 9,7 prosentin tuntumassa. Lax toteaa, että maltillinen kasvu on parempi kuin suosion räjähtäminen käsiin. Perussuomalaisten puolueen hajotessa kannatus notkahti hetkeksi, joten nousu on odotettua. – Puolue on nyt vakaammalla ja varmemmalla pohjalla. Ihmiset on nähneet, miten hyvin Halla-aho on hoitanut asioita. Enää ei tehdä tyhjiä lupauksia ja luottamus puolueeseen on palannut. Olen jalat maassa -tyyppi, enkä haihattele, mutta uskon, että kannatus nousee pikkuhiljaa sekä Äänekoskella että muualla Suomessa. Tälläkin tasolla pysyminen on toki hyvä, Lax muotoilee. LAX ON syntyjään Äänekoskelta, mutta asui 20 vuotta Ruotsissa. Perheeseen kuuluu neljä lasta ja puoliso, joka on ollut vierellä jo vuodesta 1980. – Vaimolla on mahtava maalaisjärki. Tykkään kuunnella hänen ajatuksiaan ja keskustella asioista hänen kanssaan. Va-

paa-ajalla metsästän, kuulun peuraporukkaan Hietamalla, Lax kertoo. Laxille on tärkeää, että puolueessa ollaan ylpeästi sitä mieltä kuin ollaan, eikä mukailla muita. Vaikka perussuomalaiset pienenä puolueena on usein äänestyksessä häviäjän puolella, puoluekanta ei heilu. Lax jopa unelmoi pääsystä perussuomalaisten kansanedustajaksi. – Mietin politiikkaan lähtöä vuosien ajan. Kun johonkin ryhdyn, niin se on silloin varma homma. Äänekosken kaltaisella tehdaspaikkakunnalla työväenpuolueilla on syvät juuret, mutta koen että myös perussuomalaiset voisi laskea samoille linjoille: tämä puolue ajaa tavallisten ihmisten arkiasioita, Lauri Lax linjaa.

11


Heli Ingman-Piispanen (vas.) ja Mari Koistinen ovat kiinnostuneita siitä, miten nuoret voivat.

Puuttuvat palaset Nuoret kaipaavat kouluun lisää aikuisia. Yhteisöohjaaja on linkki koulun ja nuorisotyön välillä.

Riina Nygrén

M

ari Koistinen ja Heli IngmanPiispanen ovat yhteisöohjaajia. Nimike on suhteellisen uusi, sillä tekijät palkattiin viime syksynä pilottihankkeeseen Koulunmäen ja Suolahden yhtenäiskouluille. Opetushallitus rahoittaa hanketta perusopetuksen innovatiivisiin kokeiluihin ja kehittämiseen suunnatuilla valtionavustuksilla. Yhteisöohjaajan työn ja käynnissä olevan hankekokeilun tavoite on parantaa nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että yhä useampi nuori voi huonosti. – Osattomuuden kokemusta luo se, ettei pysty itse vaikuttamaan omaan elä-

12

määnsä liittyviin asioihin. Tämä tärkeä teema koskettaa ihan koko Suomea. Jo varhaiskasvatuksessa pohditaan, miten lapsia voisi osallistaa, Ingman-Piispanen toteaa. Tarkoitus on siis kysyä nuorilta itseltään, mitä koulusta puuttuu. Esimerkiksi luovaa tekemistä, työrauha, kiusaamiseen puuttumisen keinoja, sporttivälkkä – tai matalan kynnyksen juttuseuraa. Sitä varten Maria ja Heliä nyitään hihasta kaikkein useimmin. – Juttelijoita on paljon. Nuoret kaipaavat kouluun lisää aikuisia, sillä opettajilla ei ole aina aikaa kohdata, Koistinen toteaa. HANKKEEN kohderyhmää ovat 6.–9.-luokkalaiset. Yläkouluun siirtymisen nivelvaihetta helpotetaan järjes-

tämällä tutustumispäiviä ja yhteistä tekemistä. Yhteisöohjaajat tekevät myös kaikille yläkouluikäisille Mitä kuuluu? -kyselyn, jolla on tarkoitus kartoittaa jaksamista ja hyvinvointia. Hankkeen tärkein anti on löytää uusia tapoja toimia niin, että koulussa viihdyttäisiin, ja sen toivotaan myös lisäävän lasten osallisuutta opiskelun suunnitteluun. – Tuloksia voidaan käyttää apuna ohjaajan työn ja kouluympäristön kehittämisessä. Kyselyn jälkeen olemme paremmin kartalla siitä, miten nuoret Äänekoskella voivat, Koistinen ja Ingman-Piispanen kertovat. KOULUNUORISOTYÖ ei ole juurtunut Äänekoskelle, joten Koistisen ja Ingman-Piispasen rooli on uudenlainen: he ovat puuttuva linkki koulun ja nuoriso-

toimen välillä. Kun samat kasvot ovat vastassa ensin välitunnilla ja illalla nuorisotilalla, kynnys tulla juttelemaan madaltuu. – Nuoriin tutustuu eri tavalla, kun kohtaa heitä sekä koulussa että vapaaajalla. Myös nuorille se on helppoa: sama aikuinen on tavattavissa molemmissa paikoissa, Koistinen selittää. Ohjaajat ovat saatavilla nykyaikaisesti myös puhelimitse ja Instagramissa. Nuoret ottavat yhteyttä WhatsAppissa ja kertovat asioita, joista ei haluta puhua kavereiden kanssa. Ohjaajan tärkein osa onkin usein vain kuunnella ja saada nuori tuntemaan itsensä tärkeäksi. – Nuoria pitää kannustaa ja kehua enemmän. He tarvitsevat positiivisia kokemuksia arkeen, Mari Koistinen ja Heli Ingman-Piispanen toteavat.

2 09 · 2 019

| Ä KS


Sana sinulle

ILMOITUS

Omin silmin, omin korvin

J

eesuksessa on jotain hyvin erityistä: hän saa kohtaamansa ihmiset tuntemaan olevansa erityisiä. Ainutlaatuisia, arvokkaita, rakastettuja. Näin kävi monille, jotka hänet kohtasivat. Näin voi käydä edelleen.

Omin silmin, omin korvin mekin saamme nähdä Jeesuksen ja kuulla häntä. Ai missä? Sanassaan ja sakramentissa hän tulee keskellemme. Kun istut kirkon penkkiin, kun tulet ehtoolliselle, sen tajuat: ”Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle.” Hän katsoo ymmärtäväisin silmin, hän kuulee ja vastaa. Kenenkään ei siis tarvitse uskoa Jeesukseen vain sen perusteella mitä muut puhuvat.

jotain pahaa, hän voi ja myös tahtoo minut vapauttaa. Hän on antanut minulle lähimmäisen, jotta rakastaisin häntä – eikä sitä rakastamisen tehtävää voi jättää toisten huoleksi. Hänen seurakuntansa jäsenenä minulla on vastuuni ja palvelutehtäväni – sitä vastuuta en voi siirtää kenellekään muulle. Kun joudun tekemään valintoja ja päätöksiä, itse joudun kamppailuni käymään ja kuuntelemaan mihin suuntaan minua johdatetaan. Omat itkunsa on jokaisen itkettävä, kipunsa kärsittävä, surunsa surtava. Mutta nekin Jeesus tietää ja tuntee.

SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT Äänekosken srk järjestää syntymäpäiväjuhlan syksyllä 2019 kaikille tänä vuonna 70, 75, 80, 85, 90 ja yli 90 vuotta täyttäville. 75-vuotiaiden juhlan järjestää kaupunki yhdessä srk:n kanssa. Juhlat järjestetään alueittain ja niistä ilmoitetaan syksyllä ennen juhlaa. Onnea jo etukäteen kaikille! Mikäli et pääse juhlaan, on mahdollista pyytää srk:n työntekijä kotiin vierailulle. Vierailutoiveen voit ilmoittaa kirkkoherranvirastoon tai työntekijälle, jonka haluat kutsua. Su 3.2. klo 10 Valoa kohti-messu Suolahden kirkossa, Närhi, Mertanen, Niskala, Gospelryhmä. Keskustelusaarna aiheena perhe. Kolehtiin voit tuoda koulutarvikkeita ja askarteluvälineitä Viron lapsityölle. Messun jälkeen yhteisvastuulounas srk-talossa. Jauhelihamureke ja kermaperunat, kasvikset, kääretorttukahvit. Perhe 25€, aikuiset 10€, 4-12- vuotiaat 5€, alle 4- vuotiaat ilmaiseksi. Aarteenetsintää, ongintaa, YV-keräyksen teeman esittelyä. La 9.2. klo 10-12 Naisten aamiainen Saarikkaan kylätalolla, Saarikkaantie 337. Mukana Lapinkävijäyhdistys Kiehiset ja Saarikkaan kyläyhdistyksen väkeä. Aamiaisen jälkeen mahdollisuus hiihtää Saarikkaan mainioilla laduilla. Tervetuloa! Su 10.2. klo 10 Messu Äänekosken kirkossa. Rippikouluryhmien ”Muualla riparin käyvät” ja ”Iltarippikoulu” riparipyhä. Löytynoja, Aho. Su 17.2. klo 14 Sota-ajan lauluja, Palokan viihdelaulajien kahvikonsertti Sumiaisten srk-kodissa. Lippu 10 € sis. kahvitarjoilun.

TOIMINTAA ÄÄNEKOSKELLA Taaperokerho maanantaisin klo 13.30-15.30 srk-keskuksessa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 srk-salissa. Aamupuuro torstaisin klo 7.30-10 srk-keskuksessa.

Keskustelusaarna Aiheena perhe. Messun jälkeen yhteisvastuulounas srksrk-talossa

Elina Tourunen © TPa 2019

Kirkkoherra

Anna-Liisa Hämäläinen 86 v.

SEURAKUNNASSA TAPAHTUU

Messu Suolahden den kirko kirkossa oss sa 3.2. klo o 10

Kolehti Yhteisvastuulle.

Alma Päivikki Rossi, Laura Maria Hämäläinen

Su 3.2. Kynttilänpäivä. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Ps. 48:11-15; Jes. 52:8-10; 2. Kor. 3:18-4:6; Luuk. 2:22-33. Su 10.2. Viides sunnuntai loppiaisesta. Kahdenlainen kylvö. Ps. 37:1–9; Hes. 33:10–16; Kol. 3:12–17; Matt. 13:24–30.

M JA PERH PER RH HTUMA H TUMA YHTEISVASTUUN HTEISVA VASTUUN VA MERKEISSÄ

Näkeminen ja kuuleminen on tärkeää – niin myös nähdyksi ja kuulluksi tuleminen.

Se on hieno asia ja kertoo siitä, miten jokainen ihminen on Jeesukselle erityinen ja arvokas. Mutta koska näin on, ei myöskään kukaan voi vetäytyä vastuusta, mennä vaan porukan mukana tai piileksiä toisten selän takana. On oltava rehellinen ja avoin Jeesuksen edessä – hän tietää kaiken mitä minä olen tehnyt, ja jos on

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

Katso tarkemmat tiedot alla olevasta ilmoituksesta.

Järjestää Äänekosken Seurakunta Tervetuloa! To 31.1. klo 13 Sotiemme veteraanit ja naisjaosto srk-keskuksessa, Mertanen. Su 3.2. Ei jumalanpalvelusta muissa kirkoissa: Valoa kohti- messu Suolahden kirkossa. Kimppakyydein lähtö Äken kirkon pihasta klo 9.15. Ks. Srk:ssa tapahtuu. Su 3.2. Klo 16 Yhteys ylös -raamattupiiri srk-keskuksen nuorisotilassa. Lastenhoito. Su 3.2. klo 18 Sanan- ja rukouksen ilta kirkossa. Sanassa ja musiikissa Riitta ja Timo Kuutti. To 7.2. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet, kokoontuminen Äken taidemuseolla, Mikko Niskasen muistonäyttely ja museoon tutustuminen Marjo Aholan johdolla. Pe 8.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Olavi Ruuskalla, Jokiniementie 79, Pietikäinen, Tiit. 3. Pe 8.2. klo 18 Naistenpiiri Olkkarissa. Su 10.2. klo 10 Messu kirkossa. Rippikouluryhmien ”Muualla riparin käyvät” ja ”Iltarippikoulu” riparipyhä. Löytynoja, Aho. Su 10.2. klo 15 Siionin kanteleen seurat Koiviston koululla, Sakari Ylönen, Ville Auvinen. Ma 11.2. klo 18 Raamattupiiri Olkkarissa. Hannu Lehmonen. To 14.2. klo 12 Hetki ystävyydelle Olkkarissa, Kyösti Kytöjoki ja Vivi-Ann Janhonen.

Rauhanyhdistys, Lantelantie 32 Su 3.2. klo 16 Seurat. Pe 8.2. klo 18.30 Myyjäiset. Su 10.2. klo 16 Seurat.

TOIMINTAA KONGINKANKAALLA Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 srk-kodissa. Ke 13.2. klo 9.30-11.30 Tule tutustumaan perhekerhoon -päivä. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Aamupuuro tiistaisin klo 8-10 srk-kodissa. To 31.1. klo 13 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksella, Vuojus, Janhonen. Su 3.2. Ei jumalanpalvelusta muissa kirkoissa: Valoa kohti- messu Suolahden kirkossa. Kimppakyydein lähtö Konginkankaan kirkon pihasta klo 9.15. Ks. Srk:ssa tapahtuu. Ke 6.2. klo 10 Virikekerho Muistajat ( Muistikahvila) srk-kodin toimistosiivessä. To 7.2. klo 12 Diakonia- ja lähetyspiiri Toini ja Matti Hytösellä Riihitie 94, Pietikäinen. Su 10.2. klo 17 Messu srk-kodissa. Löytynoja, Aho.

TOIMINTAA SUMIAISISSA

TOIMINTAA SUOLAHDESSA

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9-11 srk-kodissa. Ke 13.2. klo 9-11 Tule tutustumaan perhekerhoon -päivä srk-kodissa. Ruokatarjoilu. Tervetuloa! Aamurukous maanantaisin klo 8 Kotipesässä. To 31.1. klo 13 Seurakuntapiiri Airi Tourusella Saarikkaantie 409. Su 3.2. Ei jumalanpalvelusta muissa kirkoissa: Valoa kohti- messu Suolahden kirkossa. Lähtö kimppakyydein Sum. kirkon pihasta klo 9.15. Ks. Srk:ssa tapahtuu. Ma 4.2. klo 12-15 Askarrellaan omaksi iloksi yhdessä Kotipesässä. Pieni tarvikemaksu. Katja diakoni. Ma 4.2. klo 18 Naistenilta srk-kodissa, Näin minä uskon - miten ja miksi? Aino Lepänjuuri ja Hillevi Suutala. Ke 6.2. klo 18 Miesten ilta Veteraanipirtillä. Reijo Suutala soittaa ja tarinoi. Iltapala. To 7.2. klo 10.30 Arkikirkko kirkossa. Kirkon jälkeen ruokailu srk-kodissa. To 7.2. klo 13.30 Hyvänmielen kerho Kotipesässä. To 7.2. klo 17 Raamattupiiri Kotipesässä. Su 10.2. klo 13 Perinteiset kinkerit srk-kodissa. Kotiläksy: Isä meidän rukous. Kirkkokuoro. rovasti Niilo Hintikka. Pietikäinen. Ti 12.2. klo 12 Tiistaikerho eläkeläisille srk-kodissa. Ruokailu klo 12 (5€) ja sen jälkeen kerho-ohjelmaa. To 14.2. klo 13 Seurakuntapiiri Aira ja Martti Melalla, Kirjurintie 18. Su 17.2. klo 14 Sota-ajan lauluja - Palokan viihdelaulajien kahvikonsertti srk-kodissa. Lippu 10 € sis. kahvitarjoilun.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 srk-talossa. Ke 13.2. klo 9.30-11.30 Tule tutustumaan perhekerhoon -päivä. Ruokatarjoilu ja lapsille temppurata. Tervetuloa! Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 kirkon alakerrassa. Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa. Aamupuuro torstaisin klo 8-10 srk-talossa. Su 3.2. klo 10 Valoa kohti-messu kirkossa, Närhi, Mertanen, Niskala, Gospelryhmä. Keskustelusaarna aiheena perhe. Kolehtiin voit tuoda koulutarvikkeita ja askarteluvälineitä Viron lapsityölle. Messun jälkeen yhteisvastuulounas srk-talossa. Jauhelihamureke ja kermaperunat, salaatit, kahvit ja kääretorttu. Perhe 25€, aikuiset 10€, 4-12- vuotiaat 5€, alle 4- vuotiaat ilmaiseksi. Aarteenetsintää, ongintaa, YV-keräyksen teeman esittelyä. Ke 13.2. klo 13 Muistiryhmä srk-talossa. Ryhmää ohjaa muistiyhdistyksen Enni Leppänen.

Tule tutustumaan

Keskiviikkona 13.2. 9-11 Sumiaisten seurakuntakodilla 9.30-11.30 Suolahden seurakuntatalossa 9.30-11.30 Konginkankaan seurakuntakodilla Lapset voivat tulla perhekerhoon yhdessä äidin, isän, kummin tai vaikkapa isovanhempien kanssa!

Ruokatarjoilu! Tule ja tuo ystäväsikin!

Ä KS | 2 0 9 · 2 01 9 13 Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi


Äänekosken taidemuseolla voi tutustua lähemmin kaupunkimme suurmieheen.

Mikon näköistä ja Ajolähtöä Äänekosken taidemuseon uusin näyttely avataan tänään torstaina, taitelija-professori, elokuvaohjaaja ja näyttelijä Mikko Niskasen 90-vuotispäivänä. Näyttelyyn on kerätty Niskasen itselleen hankkimaan taidetta, elokuvien rekvisiittaa, valokuvia ja muuta hänen elämäänsä sivuavia asioita. Marjo Steffansson

K

onginkankaan Liimattalassa asui varsinainen kulttuurin kolmen kopla: lähes huutoetäisyydellä toisistaan asuivat Niskasen lisäksi taiteen kerääjä, opettaja Toivo Parantainen sekä taidegraafikko, taitelija Simo Hannula, joten Mikon näköistä -nimeä kantavassa näyttelyssä näkyy myös Parantainen ja Hannula: Parantaisen museon kokoelmissa olevia teoksia sekä Simo Hannulan grafiikkaa. Yksi osa näyttelyä on taide, eli Mikon itselleen hankkimat teokset. Toinen osa koostuu Niskasen Äänekoskella ja Konginkankaalla kuvatuista elokuvista: Laulu Tulipunaisesta kukasta, Ajolähtö, Kahdeksan surmanluotia, Pulakapina, Syksyllä kaikki on toisin sekä Päätalo -elokuvat. – Ajattelimme löytää näyttelyyn muutakin näkökulmaa kuin vain elokuvat, museoamanuenssi Marjo Ahola kertoo. TAIDEMUSEOLLA voi katsella myös Niskasesta itsestään tehtyä näköistaidetta. – Tuossa on Suomussalmen kunnan tilaama reliefi Mikosta, tuossa Miina Äkkijyrkän veistos, ja seinälle on ripustettu maalaus, jossa Mikko on roolissa, muse-

14

onjohtaja Pekka Soininen esittelee. Mukana on myös museon kokoelmiin päätynyt KinoMikkoon tehty Ari Liimataisen ruiskumaalaama kasvokuva. Jättimäisen teoksen edustalle on laitettu kirja, johon voi kirjoittaa omat muistonsa syntymäpäiväsankarista. – Olisi mukava saada kertomuksia talteen, Ahola ja Soininen toivovat.

NÄYTTELY avataan siis tänään torstaina ja on avoinna maaliskuun 17. päivään saakka. Näyttelyn aikoja on viilattu yleisöystävällisemmäksi ja pääsymaksuttomaksi.

NÄYTTELYÄ ei ole pureksittu valmiiksi, vaan katsojalle annetaan tilaa tehdä omia pohdintoja kaupunkimme suurmiehestä. – Käytössämme ei ole ollut valmista materiaalia kuin nimeksi. Onneksi olemme saaneet teoksia ja veistoksia lainaksi Jorma Niskaselta, Soininen sanoo. Kaupunginmuseolta löytyy Mikko Niskasen jäämistöä jonkin verran: Mikon käyttämä klaffi, elokuvassa Ajolähtö käytetty kypärä, elokuvan Pulakapina (1977) roolivaatteita, kasa Mikon privaatissa käyttämiä kipparilakkeja, valokuvia, elokuvien käsikirjoituksia sekä elokuvajulisteita. – Ja on meillä aito, Mikolle 27.8.1972 luovutettu Filmiauran Leo Stålhammarin ja Paula Talaskiven allekirjoittama Jussi-kunniakirja elokuvan Kahdeksan surmanluotia ohjauksesta sekä näyttelijäsuorituksesta, Soininen esittelee.

Mikkopäivillä katsotaan elokuvaa ja kuunnellaan musiikkia

Mikon näköistä -näyttely Äänekosken taidemuseolla ti, ke, to ja su klo 12-16. Vapaa pääsy

Mikkopäivien pitopaikkana toimii KinoHirvi. Elokuvafestivaalin avaa Mikko Niskasen elokuvista poimitun elokuvamusiikin konsertti. Mikon elokuvista jäi jälkeen ikivihreiksi nousseita kappaleita, muun muassa elokuviin räätälöidyt laulut Sinua sinua rakastan, Ajolähtö, Laulu rakastamisen vaikeudesta ja Mitä sai tällainen tyttö. Kapellimestarina toimii Esko Eirola. PERJANTAI-ILLAN teemana on elokuva Ajolähtö. Äänekoskella ja Konginkankaalla kuvattu elokuva sai yleisöltä suuren suosion. Elokuvassa vilahtaa tuttujen paikkojen lisäksi tuttuja kasvoja: Markku Hannula, Anitta Väisänen. Elokuva näyttää tarkasti nuoren polven maaltapakoa 1980-luvun alussa.

Ajolähtö (1982) oli yksi Mikko Niskasen tärkeimmistä elokuvista. Mikko halusi tehdä elokuvan Käpykolosta käsin. Hän tiesi, että elokuva jäisi viimeiseksi Käpykolossa toteutetuksi elokuvakseen. Ajolähdön työnimenä oli Vuosi elämästäni. Perjantai-ilta alkaa klo 18 elokuvakeskustelulla, jossa mukana Ajolähdön sävellyksistä vastannut Masi Luoma. Kello 19 katsotaan itse elokuva. LAUANTAIN aamupäivä on omistetettu lapsille, klo 11 alkavassa elokuvahetkessä, jonne on vapaa pääsy. Klo 13 jatketaan elokuvakeskustelulla, jonka aiheena Markku Pölösen Oma maa. Keskustelussa mukana elokuvan miespääosan esittäjä Konsta Laakso. Elokuva laitetaan pyörimään klo 14. Mikkopäivät KinoHirvessä to 31.1. Elokuvasäveliä Mikko Niskasen kunniaksi, kapellimestarina Esko Eirola, liput 10e pe 1.2. Elokuvakeskustelu klo 18, elokuva Ajolähtö klo 19, lippu 5e la 2.2. Lapsille elävää kuvaa klo 11, vapaa pääsy, klo 13 elokuvakeskustelu, klo 14 elokuva Oma maa, lippu 5e

2 09 · 2 019

| Ä KS


70’s Ro ‘n Roll!

LA 2.2.

LADY

RED

Se Red Hot C hili Peppersiä + mua coverea!

LA 9.2.

TWAIN CHAPS

BAND SOITA JA PYYDÄ TARJOUS

044 289 3500

Kaikki rakentaminen ja remontointi ammattilaiselta.

MYYTÄVÄNÄ

2 H + K + S + P 58,5 m2 Äänekosken keskustassa

Valoisa asunto läpitalon palveluiden ja rantapuiston läheisyydessä Ylin kerros järvinäköalalla Pyydä esitt. puh. 040 552 2424

Suosimme kotimaisia tuotteita

Suolahden Metsästysseura ry. HIRVIPEIJAISET lauantaina 9.2. klo 16 Hotelli Keitele, Suolahti Tervetuloa maanomistajat, seuran jäsenet ja naapuriseurojen edustajat.

VUOKRATTAVANA

OKT Kannelsuolla

Seuraava ÄKS 14.2.

3-mh, 122 m2

tori.fi/vi/53308577 P. 040 673 4114 (ilt. ja vkl.)

4h

2

Äänekosken Hinauspalvelu Ky

0400 343 455

•Hinaus- ja kuljetuspalvelut

Paikallinen rengasliikkeesi

Kaikki autoiluun liittyvä Renkaat, vanteet Akut Autohuollot Eber ja Webasto

•Autovuokraus •AL-akkupalvelu •Louhinta- ja räjäytystyöt •Minikaivurityöt •Energiapuun/risujen kuljetukset

www.aanekoskenhinauspalvelu.fi

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

Rengaskanava Oy Aatulantie 38 44200 Suolahti p. 014-543 335

Rokkamäentie 1 41350 Laukaa As. p.0207434590

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.

Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen  040 565 0941  pirjo@aksa.fi

Ilmoitusmyynti Tuula Aarniovuori  040 866 8829  tuula@aksa.fi

Ilmoitusvalmistus Marjut Kinnunen  ilmoitus@aksa.fi  040 730 4234  marjut@aksa.fi

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson  040 841 2945  marjo@aksa.fi Toimittaja Riina Nygrén  050 337 0028  riina@aksa.fi

Ilmoitukset

ÄKS.FI Sivunvalmistus Max Steffansson

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

ma-to klo 9-13

Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30€/pmm Kuolinilmoitukset 1,30€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY

& paikallista palvelua.

Huippu!

www.summassaari.fi

viikonloppu 150 €/hlö/2 vrk tai 75 €/hlö/vrk

8.–9.2.19

Sis. majoituksen 2 hh, aamiaiset, tanssiliput + kylpylän. 1 hh +30 €. PE 8.2. YÖLINTU JA APASSI, Sumppila Club LA 9.2. MARKKU ARO JA VIRVE ROSTI, Karaoke Varaukset 030 608 50 sekä online varaamosta Lanka 0,0828 e/ puh + 0,032 e/min. Gsm 0,192 e/min. Sis. alv 24%. Summassaarentie 180, Saarijärvi

KYLPYLÄHOTELLI

50

1968–2018


Äänekoski on hyvä paikka asua ja elää!

Viikon nostot Äänekoivisto, Hirvaskangas okt 139,5/153 m2

Äänekoski, Keskusta okt 136/159,3 m2

Äänekoski, Laajalahti okt

Äänekoski, Markkamäki okt 115/150 m2

Äänekoski, Likolahti okt 112/155 m2

Äänekoski, Suolahti okt

Äänekoski, Suolahti kt

77 m2

Äänekoski, Römmi kt

66 m2

Lahdentauksentie 160. 3 mh, oh, k, khh, ph, s, 2 x wc, työh. D2018*. Niiniveden rannalla omalla 0,7025 ha:n tontilla. Kaunis piha, kasvihuone, istutuksia, puita ja pensaita. Erillinen, v. 2008 rak. at, 96 m2, jossa askarteluh., puuliiteri sekä tilat kahdelle autolle. Maakellari. Aamun 620145 aurinkoon avautuva ranta. Mh. 249.000 €.

Suksitie 4. 3h, k, th, ph,s, khh, parvi, vinttihuone. E2018*. Uniikki ja arkkitehtuurisesti kaunis talo, aivan Äänekosken keskustan ja kirkon viereltä. Omalla 1043 m2 kokoisella tontilla oleva, houkuttelevan persoonallinen arvokoti sellaista etsivälle. 620030 Mh. 148.000 €.

118 m2

Kallelankuja 5. 2mh, oh, ruokailuhuone, k, wc, pukuhuone, ph, s. Ei lain ed. e-tod.Omalla 1240 m2 kokoisella tontilla oleva omakotitalo Laajalahdessa Äänekosken keskustan tuntumassa. 3-kerroksinen rakennus jossa monipuoliset lämmitysjärjestelmät. 632442 Mh. 79.000 €.

Äänekoski, Akanniemi okt 106/139,5 m2 Jenkkatie 1. 3 mh, tupakeittiö, 2 wc, khh, ph,s. Ei lain ed. e-tod. Lämminhenkinen ja valoisa okt. 1225 m2 vuokratontti. Tilava autotalli ja takka tuomassa lämpöä. Ensies. 4.2. klo 17.30-18/ Pajari 040 721 2351. Mh. 149.000 €. 641213

Sivakankatu 18. 2-3mh, oh,k,rt,th,ph,s,wc. Ei lain ed. e-tod.Rauhallisella puistoon rajoittuvalla omalla 875 m2 tontilla kiva koti odottaa asukkaita. Lämmin autotalli ja hyvät varastotilat ja iso ullakkotila. Rakennuksen tekniikkaa uusittu runsaasti vuosien 611499 aikana. Mh. 119.500 €.

Likolahdenkatu 68. 4h,k,s,ph/khh. Ei lain ed. e-tod. Pohjaratkaisultaan toimiva, viehättävä koti omalla 1049 m2 tontilla joka rajoittuu takaosaltaan puistoalueeseen jossa hyvät lenkkimaastot lähellä. Olohuoneessa varaava takka. Hyvät säilytystilat, kaksi tilavaa varastoa ja at. Mh. 127.000 €. 629617

68/160 m2

Kotikatu 9. 2h,k,s,ask.huone ja kellari/varastotilat. C2013*. Lämminhenkinen pieni talo Suolahden keskustan tuntumassa lähellä palveluita. Oma tontti 847 m2. Varaa aika esittelylle ja tee tarjous! 609529 Mh. 49.800 €.

Äänekoski, Koulunmäki rt 72 m2

Pohjantie 9 B. 3h,k,s. E2013*. Heti vapaa, iso ja kaunis terassi suojaisalla takapihalla. Tilavat, hyväkuntoiset pesutilat. Tupakeittiössä on varaava takka. Es. 5.2. klo 16.30-17/ Koljonen 050 349 8543. Mh. 125.000 €. 641212

Äänekoski, Mustaniemi rt

77 m2

Äänekoski, Likolahti rt

72,5 m2

Äänekoski, Suolahti kt

66 m2

Äänekoski, Suolahti kt

42 m2

Mannisenkatu 26 B. 3h,k. Ei lain ed. e-tod.Kaunis koti sataman lähellä. Tilavassa saunallisessa kolmiossa on erittäin toimivaksi suunniteltu pohjaratkaisu ja viehättävä piha-alue istutuksineen. Autokatospaikka.Taloyhtiö on rauhallinen ja hyvin hoidettu, mm. katto ja käyttövesiputket on uusittu. Mh. 82.900 €. 617143

Kumpurinne 2 B. 3 h, k, sauna. F2013*. Rivitalon päätyasunto aurinkoisella sijainnilla. Valoisa kolmio jossa sauna, erillinen wc sekä autokatospaikka pihassa. Tilavalla pohjaratkaisulla oleva koti. 633637 Mh. 66.000 €.

Hopeapajunkatu 3 as. 3h,k. E2013*. Saunallinen siistikuntoinen kolmio aivan Suolahden keskustassa toisessa kerroksessa. Kiva ja tilava lasitettu parveke. Hyvä sijainti palvelujen äärellä. Vuokrattu 28.2.2019 saakka. 638385 Mh. 32.900 €.

Äänekoski, Keskusta kt 71,5 m2

Väinämönkatu 13 A. 3h,k,s. E2013*. Ihastuttava päätyhuoneisto hissillisessä talossa. Olohuoneesta ja lasitetulta parvekkeelta näkymät Äänejärvelle ja rantapuistoon. Ensies. 6.2. klo 17-17.30/ Parviainen 0500 645 722. Mh. 178.500 €. 640970

Kellosepänkatu 18 A. 3h,k,kh. Ei lain ed. e-tod.Heti vapaa siistikuntoinen huoneisto erinomaisella paikalla sijaitsevassa yhtiössä keskustan palvelujen äärellä. Sijainti toisessa kerroksessa, parvekkeelta hyvät näkymät. Parviainen 0500 645 722. 625534 Mh. 48.000 €.

Keiteleentie 7 as. 2h,kk,s. E2013*. Suolahden keskustassa pintaremontoitu saunallinen asunto jossa on parveke. Huoneisto on sisäpihan puolella. Heti vapaa. 630557 Mh. 36.000 €.

Katajakuja 5 B. 3h,k. D2007*. Tunnelmallinen ja kaunis alakerran päätyasunto jossa asut kuin rivitalossa. Rauhallinen asuinympäristö ja hyvin hoidettu taloyhtiö. Oma terassi ja piha-alue. 61991 Mh. 59.900 €.

Tervetuloa viettämään kanssamme ENSIASUNNON ostajan viikkoa – löytyisikö näistä sinulle sopiva koti?

Tämä kohde omaksi esim. 193 €/kk

Äänekoski, Tippala rt

Tämä kohde omaksi esim. 202 €/kk

65 m

2

Sääksniementie 13 A. 2h,k,s. D2013*. Kävelymatkan päässä Suolahden keskustasta. Asunnossa on toimiva pohjaratkaisu, oma sauna, tilava vaatehuone ja aidattu takapiha. Pintaremontoitu v. 2013: tapetoitu ja lattiapinnoitteet uusittu. Mh. 59.900 €. 640461

Tämä kohde omaksi esim. 285 €/kk

Äänekoski, Keskusta kt

47,5 m2

Kalevankatu 8 A. 2h,kk,s. B2007*. Toisen kerroksen saunallinen kaksio hissitalossa hyvällä paikalla keskustassa. Huoneistossa on parkettilattiat ja tilava lasitettu parveke. Heti vapaa. 638837 Mh. 88.500 €.

Äänekoski, Kierälahti rt

Tämä kohde omaksi esim. 111 €/kk

60 m

2

Harjukatu 13 A. 2h,k,s. D2013*. Kiva, heti vapaa kaksio jossa suojaisa takapiha. Hyvä pohjaratkaisu, mm. vaatehuone ja erillinen wc. Rauhallinen sijainti. 606193 Mh. 57.500 € Vh. 62.766 €.

Tämä kohde omaksi esim. 144 €/kk

Äänekoski, Keskusta kt

47 m2

Sammonkatu 5 B. 2h,kk,kh,p. E2013*. Heti vapaa huoneisto aivan keskustassa. Kolmannen kerroksen lasitetulta parvekkeelta hyvät näkymät kaupungille. Hyvä kohde myös sijoittajalle. /Äänekoski. 637517 Mh. 44.800 €.

Äänekoski, Karhunlähde kt

Tämä kohde omaksi esim. 190 €/kk

62 m

2

Kelhostenkuja 4 B. 2h, k. E2013*. Viihtyisä ja hyväkuntoinen asunto kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Lasitettu parveke takapihan ja päiväkodin suuntaan. Valoisa läpitalon huoneisto palvelui635053 den läheisyydessä. Mh. 34.500 €.

Tämä kohde omaksi esim. 145 €/kk

Äänekoski, Keskusta kt

35 m2

Väinämönkatu 10 A. 1h,kk,p. D2007*. Toisen kerroksen hyvä yksiö jossa tilava lasitettu parveke sisäpihan suuntaan. Rauhallinen hyvin hoidettu taloyhtiö keskustassa. Heti vapaa! 640095 Mh. 44.900 €.

Nämä esimerkit ovat vain suuntaa-antavia. Rahoitusosuus 70 %. Oma lainasi räätälöidään tarpeidesi mukaan. Lainan korko ja muut ehdot annetaan sinulle henkilökohtaisessa lainatarjouksessa. Kerromme sinulle myös, miten lainasi kerryttää rahanarvoisia OP-bonuksia, joilla voit maksaa pankkipalvelumaksuja, OPKK:n palkkioita ja Pohjolan vakuutuksia.

Äänekoski, Keskusta kt

54 m2

Väinämönkatu 8 A. 2 h, k, kh. F2018*. Kaunis ja valoisa asunto viihtyisässä taloyhtiössä. 3. kerroksen täysin remontoitu asunto lasitetulla parvekkeella. Aivan keskustan viereltä. Ensies. 4.2. klo 16.3017/Pajari 040 721 2351. Mh. 59.000 €. 640551

Jari Pajari Arja Pilvinen Merja Parviainen Heikki Koljonen konttorinjohtaja kiinteistövälittäjä kiinteistövälittäjä myyntisihteeri LKV, LVV, KiAT LKV LKV LKV 010 256 5565 050 368 7835 010 256 5970 010 256 5955 040 721 2351 0500 645 722 050 349 8543

Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513

Profile for ÄKS-lehti

Aksa 209  

Aksa 209  

Profile for aksalehti
Advertisement