Page 1

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 1 9 · 2 3 . 1 1 . 2 0 1 1

Musiikkiopisto puhuttaa s. 3

Pressaxi? Paavo Väyrynen s. 8

Pikkujoulun juhlamenu s. 19

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000


Tervetuloa Joulukadun avajaisiin perjantaina 25.11. alkaen klo 15!

Tule tekemään löytöjä Jouluusi!

Myös kuljetus- ja noutopalvelu

2

19 · 2011

| Ä ks


Matti Jokihalme Maaseudun lipunkantaja

19/2011

Eksoottinen Madagasgar

Seuraava ÄKS ilmestyy 7.12.2011

14

16 Toimittajalta Marjo Steffansson

X19

Pallo hallussa

Kotilainen kertoo nauttivansa enemmän itse kentällä pelaamisesta kuin valmentamisesta. - Mutta valmentamisessa on enemmän eri ulottuvuuksia ja vielä paljon mahdollisuutta kehittyä, Kotilainen sanoo.

Salibandyn SM-mitalisti Pasi Kotilainen laittaa Suolahden Urhon salibandyn järjestykseen. Syys-lokakuun vaihteessa

valmentajana

aloittanut

Kotilainen uskoo joukkueen kykyihin.

Ä

änekosken Liikuntalolla, Liikkarilla, huutaa summeri korvia vihlovasti ottelun päättymisen merkiksi. Suolahden Urhon salibandyn II-divisiiona on juuri voittanut kotipelissä Riihimäen Laakan 11-7. Salista tungeksii ulos katsojia. Pian myös Suolahden Urhon salibandyn edustusjoukkueen valmentaja Pasi Kotilainen astelee ulos Liikkarin salin sivuovesta. - Aikainen ajankohta sunnuntaina ja sairastuvalla lepäävät miehet tekivät tästä hankalan ottelun. Ei oltu ihan parhaassa vireessä tänään. Onneksi kuitenkin saatiin voitto vähän huonommallakin esityksellä, Kotilainen kuvailee ottelua. Nykyisin valmentajan penkillä istuva Kotilainen juoksi vielä kolme vuotta sitten itsekin kentällä tekemässä maaleja. Salibandyn Kotilainen aloitti Jyväskylän Happeessa 12-vuotiaana. Nuori poika kehittyi nopeasti, ja kun hän sitten 15-vuotiaana siirtyi miesten joukkueeseen, ei paluuta enää ollut. Vuonna 2006 Kotilainen laukoi Espoon Oilersin puolustajan paikalta voittomaalin SM-finaalissa. Ei ihme, että Happeen nettisivuilla Kotilaista kuvaillaan ”Tärkeiden maalien äKs

| 19

· 2 011

miehiksi”. Espoosta Kotilaisen tie vei Seinäjoen Peliveljiin, SPV:hen. Itse asiassa Kotilainen ajautui valmentajaksi puolivahingossa. Hänen vaimonsa sai surmansa Kauhajoen kouluammuskelun yhteydessä ja niinpä Kotilainen muutti poikansa kanssa takaisin kotikaupunkiinsa. Jyväskylässä perhe aloitti uuden luvun syksyllä 2008. - Tarkoitus oli tulla pelaamaan Happeen miesten edustusjoukkueeseen. Joukkueen valmennustouhu oli kuitenkin hieman retuperällä ja niinpä aloin lopulta luotsaamaan joukkuetta. Päävalmentajaksi pyysin Suolahden Urhossakin vaikuttanutta Seppo Pulkkista, Kotilainen muistelee. Viime keväänä Kotilaisesta tuntui, että nyt olisi aika ottaa pieni aikalisä. Kova pyöritys ajoi nuoren miehen loppuun palamisen partaalle. Kotilainen luopui Happeen valmennustehtävistä, etusijalla olivat Kotilaisen 5-vuotias Elmeri-poika ja avovaimo Johanna. - Johanna on kotoisin Suolahdesta, se paikka tuntuu vetävän minua jotenkin kummasti puoleensa. Aloitin Urhon salibandyn II-divisioonan valmentajana syys-lokakuun vaihteessa. Tällä alueella on paljon potentiaalia, mutta tällä hetkellä sitä ei käytetä tarpeeksi tehokkaasti. Tavoitteena on kehittää joukkuetta niin, ettei nuorten tarvitse hakeutua muualle pelaamaan. Kotilainen tuumii, että tulevaisuudessa Urhon salibandyjoukkue saatetaan nähdä Jyväskylän Happeen farmijoukkueena. Ensiaskel kohti seurayhteistyötä otetaan 28. joulukuuta, kun Urho ja Hap-

pee kohtaavat Liikkarilla. Pelaajapohjan vahvistamiseksi on suunniteltu myös yhteydenottoa paikallisiin kouluihin. Pelin kehittämisen kanssa Kotilainen etenee hitaasi, jotta pelaajilla on aikaa omaksua uudet kuviot. Selväksi on joka tapauksessa käynyt, ettei pelaaminen ainakaan asenteesta ole kiinni. - Täällä on vahva työn tekemisen kulttuuri, pelaajat uskaltavat laittaa itsensä likoon. Peliä voidaan aina hioa, mutta asenneongelma on vaikeampi korjata, Kotilainen kiteyttää. Salibandykärpänen on purrut Kotilaisen Elmeri-poikaakin. Isän mukaan pojalta näyttäisi löytyvän innon lisäksi taitoakin. Avovaimo Johanna pelaa Happeen naistenjoukkueessa. Salibandy tuntuu olevan koko perheen harrastus. - Mutta kyllä minä kerkeän lukemista ja kalastustakin välillä harrastamaan. Lisäksi viime viikolla kävin Poken sosiaalija terveysalan pääsykokeissa. Minulla on ennestään alla liikunnan ammattitutkinto, nyt toivon valmistuvani lähihoitajaksi. Ehkä joskus tulevaisuudessa edessä on myös muutto Ääneseudulle, ehkä. Pelin vauhti houkuttelee Kotilaista edelleen. Hän vinkkaa, että SM-mitalisti saatettaisiin joskus tulevaisuudessa nähdä pelaamassa Urhon riveissä. - Katselen tässä, kuinka tennari kulkee. Pitäisi vain saada treenattua enemmän ja tuota painoa hieman tiputettua, Kotilainen naurahtaa.

Nyt eletään suorastaan ajassa ja kaikkia yhtä aikaa: pikkujouluaikaa, kaamosaikaa, odotuksen aikaa, tautista aikaa ja ennen kaikkea ostelun aikaa. Äänekoskella on mistä ostella, kun vaan osaisimme avata kukkaron nyörejä oman kaupungin kauppaliikkeiden kassalla. Citymarketin rantautuminen Työskin paikalle on saanut väkeä liikkeelle ruuhkaksi asti. Ajoin sunnuntaina Suolahdesta Äänekoskelle Koskelan kirjallisuusmatineaan valtuustosaliin, autoja oli jono takana ja edessä. Ajattelin, että kulttuuriväki on lähtenyt sankoin joukoin liikeenteeseen. Viiskulmassa kaikki autoilijat (paitsi minä) ajoivat risteyksestä suoraan. Menivät ostelemaan, minä kuulemaan äänekoskelaislähtöisiä kirjailijoita. Taas sai olla ylpeä juuristaan, kun kuunteli oman paikkakunnan talentteja. Äänekosken kaupungin satavuotisjuhlavuosi on kalkkiviivoilla. ÄKS halusi kantaa kortensa kekoon rakkaan kotikaupunkinsa kotiseututyöhön. Pian on saatavilla Kosketus-sarjan henkilöiden tarinat yksien kansien sisältä. Se jos mikä on pistämätön lahjavinkki, tarinoita Äänekoskelta, Äänekoskella syntyneiden tai syystä tai toisesta täällä olleiden kertomana, äänekosekelaisten kirjoittamana. Tarinoita lukiessaan huomaa, että joillekin täällä syntyneille Äänekoski on ollut takapajula, josta on ollut pakko päästä pois mahdollisimman nopeasti. Jotkut ovat löytäneet täällä harrastuksen, josta on lopulta tullut jopa ammatti. Muualta tänne muuttaneet ovat huomanneet, että pohjalaisten ja savolaisten välissä asuu ihmisiä, jotka kutsuvat itseään ylpeästi keskisuomalaisiksi. Yhtäkaikki, tarinat ovat hyvällä vireellä kerrottuja. Onko aika kullannut muistot, vai onko Äänekoski todella niin nostalginen ja mahtava paikka kun 55 kirjan tarinaa kertoo? On tää, het ihana -ainakin minusta.

Vakio pals tat: Av aus

K a l ent e r i 1 0 - 1 1 Kos k e t us

Taija Kolehmainen

04

21

Äk s y mi es

22

3


4

Yrittäjäajat us

Avaus

Joulupukki

Sari Åkerlund

JOULUKADUN AVAUS PUKKIA OOTELLESSA! Hei tonttu-ukot hyppikää koht on riemuraikkahin aika… Ihanaa, kohta ne tontut taas hyppii ja kurkkii ikkunoista. Lapset ovat ihmetelleet aiempina vuosina, että miten ihmeessä ne tontut pääsee meille kotiin sisälle täyttämään joulukalenteria kun ovetkin ovat lukossa. Huh,huh, aika jännä paikka, hirvittää vähän itseäkin. No nyt ne tontut sitten liikkuvat vähän näkyvämminkin eli ensi perjantaina Äänekosken joulukadun avajaisissa Joulupukin kanssa…karkkiakin varmaan tarjolla. Muutakin toimintaa on silloin luvassa mm. joululaulukaraokea , ponivaljakkoajelua, lapsiparkkikin löytyy muutamaksi tunniksi, jos joku intoutuu ostoksia tekemään omalta paikkakunnalta. Joulupukin junakin liikkuu Suolahden ja Äänekosken väliä. Jaa sitten vois tietenkin lahjahankintoihin antaa pienen vihjeen käyttäen vanhaa slogania, mikä onkin hyvin ajankohtainen ”Työllistä kotikuntasi, osta Äänekoskelta”. Lahjavalikoima seutukunnalla senkun kasvaa entisestään, valinnan varaa löytyy erilaisiin mieltymyksiin ja jos ei halua tavaralahjaa antaa niin palveluistakin löytyy paljon vaihtoehtoja. Unohtaa ei tietenkään sovi vähempiosaisia, lahjoituksiakin voi tehdä eri paikoissa mm. seurakunnalle. Lämmintä ja ihanaa, rauhaa, yhteiseloa, paljon riemua ja loistetta voi joulu tuoda ovesta. Pirteätä ja toimeliasta joulun odotusaikaa.

Virka-apua joulupukille, pliis! Terveisiä täältä Korvatunturilta. Nyt on joulupukin pakko avautua. Pukilla ovat nimittäin pasmat sekaisin ja sukset ristissä. Eikä pukki ole yhtään varma, viitsiikö hän lähteä tänä jouluna ollenkaan kiertämään maailman koteja. Jakamisen ilo on vähissä. Vielä pari viikkoa sitten pukin pajalta kuului kilkatus ja kalkatus, kun tontut paiskivat kolmessa vuorossa lahjoja valmiiksi. Kirjeitäkin tuli säkkikaupalla. Kaikki oli kunnossa. Yhtäkkiä kaikki muuttui. Valelääkärikohu herätti taas kerran henkiin kiivaan joulupukkikeskustelun. Aikanaan vähälahjaisiksi jääneet aikuiset saivat syyn levittää toreilla ja sosiaalisessa mediassa ikivanhaa huhua, jonka mukaan joulupukkia ei olisi olemassa. He väittivät joulupukkia valepukiksi. Joulupukki on muka ostanut tutkintonsa pietarilaisesta pakkasukkoinstituutista. Parta on tekoparta, poroa pukki ei ole nähnyt kuin lautasella Pohjanhovin ravintolassa. Pukin muorikin on se sama teeveestä tuttu Jenni Talvio-Pakkanen (21 v.), joka vannoo nykyään karppauksen nimeen. Ilma on sakeana vihapuheita ja solvauksia. Youtubessa rohkeimmat popparit näyttävät jo keskisormea pukille. Räppiäkin lauletaan. Lökäpöksyt hulmuavat. Stressi sai joulupukin sairastumaan harvinaiseen eksistentialistiseen oireyhtymään. Tauti äityi niin pahaksi, että joulupukin oli suljettava pajansa ja lomautettava tonttunsa. Jotta lasten ja lastenmielisten joulu ei menisi pilalle, joulupukki pyytää nyt virka-apua äänekoskelaisilta. Hän toivoo äänekoskelaisten ostavan omilla rahoillaan sopivaksi katsomansa määrän lahjoja läheisilleen. Näin varmistetaan se, että kiltit ihmiset saavat lahjoja siinäkin tapauksessa, että Korvatunturin varastotonttu tarjoaa ei-oota. Joulupukki suostuu jakamaan kaikki sellaiset lahjat, jotka on hankittu Äänekosken kauppaliikkeistä. Muualta hankitut lahjat saa jakaa rahaa vastaan joku tekopartainen valepukki, jonka henki haiskahtaa ja askel horjahtaa. Joulupukki Korvatunturi

0 X n ollas ta kymppiin Ala-Keiteleen Musiikkiopiston siirtyminen VPK:n talolta Keski-Suomen Opistolle (KSO) puhuttaa ja kuohuttaa tunteita. Adresseja kerätään ja keskustelutilaisuuksia järjestetään. ÄKS kysyi luottamusmiehiltä, mitä mieltä he ovat mahdollisesta muutosta. Pitäisikö musiikkiopiston pysyä paikallaan (0) vai siirtyä Suolahteen (10)?

Sirpa Martins

Pirjo Uusitalo

Vasemmistoliitto

SDP

"On viisasta siirtää toimintoja taajamiin. Pitää tutkia yhteistyömahdollisuuksia KSO:n kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista siirtää kaikkia musiikkiopiston toimintoja pois Äänekoskelta. Muskari ja musaopisto toimii kaikissa taajamissa. Asioiden muuttuminen koetaan raskaana, pitää ajatella, että muutos voi tuoda tullessaan hyvää. Nyt tilannetta tutkitaan ja selvitetään. KSO on optimaalinen ympäristö harrastaa musiikkia. Olisi järjetöntä jättää tämä kortti katsomatta."

"Kaikkia toimintoja ei tule VPK:n talolta KSO:lle siirtää. Hallinto on toinen juttu, se toimisi hyvin KSO:lla. Pienet soittajat voisivat käydä VPK:lla niinkuin ennekin, isommat KSO:lla."

4

9+

Kyllikki Lång

Matti Tiusanen

Kokoomus

Keskusta

"Asia on vielä erittäin vaiheessa, että tässä rytäkässä on mahdotonta ottaa vielä kantaa suuntaan tai toiseen. Suurin osa pienistä käyttäjistä asuu Äänekoskella, joten asiaa täytyy harkita ja miettiä tarkoin. Mielestäni musiikkiopisto toimii täällä nyt hyvin."

"Kun asuu Sumiaisten peräkylillä, niin matka on pitkä joka paikkaan. Oma poika harrastaa sählyä ja matkaa kirkolle tulee edestakaisin 34 km, siitä vielä Äänekoskelle ja takaisin. Silloin kun halutaan harrastaa jotain, matkat eivät ole esteenä. Tuntuu, että keskutassa asuvien on vaikea taittaa muutamaa kilometriä, vaikka on joukkoliikennevälineet, katuvalot ja hyvät tiet. Lapsiaan kuljettavat vanhemmat voivat harrastaa Suolahdessa odottaessaan vaikka mitä."

Suvi Tikander PS "Asiat ovat sellaisessa vaiheessa, että selvittely on paikallaan. On monta avointa asiaa, ja kaikki vaikuttaa toisiinsa. Musiikkiopisto on tuttu ja hyväksi havaittu yksikkö. Tiloja selvitellään kaupungin ja kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. Muutos ei ole aina pahasta."

19 · 2011

| Ä ks


Pikakelaus

Kaupunki vs. Metsäliitto

K

oiran hommaa. Sellaista yhteisten asioiden hoito usein on. Äänekosken kaupunginhallitus päätti tällä kertaa olla koira, joka puree ruokkivaa kättä. Vaihtoehtona oli räksyttää selän takana. Kyse on puun hankintakartellista, johon Metsäliitto, Stora Enso ja UPM syyllistyivät vuosina 1997-2004. Markkinaoikeus ratkaisi asian toissa vuonna. Maanantai-iltana kanteen nostamisesta päättivät kymmenet muutkin Suomen kunnat. Viime hetkillä, sillä erään tulkinnan mukaan viimeinen mahdollinen päivä oli vanhenemisen vuoksi juuri maanantai. Kuntaliiton näkemyksen mukaan 20. joulukuuta ehtii vielä. Kunnat lähtevät olettamuksesta, että puuta myytiin 25 prosentin alennuksella. Äänekoski myi puuta Metsäliitolle 1,13 miljoonalla, joten korvausvaade on noin 282 000 euroa. UPM:lle ja Stora Ensolle Äänekoski myi puuta huomattavasti vähemmän. Oikeudenkäyntiin liittyvän riskin vuoksi Äänekoski lähtee käräjöimään vain Metsäliiton kanssa. Jyväskylä arvioi menettäneensä kartellin vuoksi noin miljoonan. Metsähal-

SISÄILMASTA: Asemakadun koululla ilmaan on karannut epäpuhtauksia kellarin purkutöiden vuoksi hissikuilun kautta. Luokkiin hankitaan sisäilmanpuhdistajia. Jos oppilailla ilmenee oireita, on otettava yhteys kouluterveydenhoitajaan. Asiasta tiedotettiin vanhemmille perjantaina.

litus kaipaa oikeuden kautta peräti 283 miljoonaa. Metsäyhtiöiden mukaan kyse ei ollut kartellista vaan pelkästä tietojen vaihdosta, joten puun ostohintoihin teko ei vaikuttanut. Oikeustuvassa nähtäneen varsin tiukka vääntö. Äänekosken kannalta tilanne on ikävä, sillä Metsä-Botnian, Finnforestin ja kolmisen viikkoa sitten paperiteh-

taan sulkemisesta ilmoittaneen M-realin omistajana Metsäliitto on kaupungin merkittävin työnantaja. Päätös kanteesta pitää, jos mukaan lähtee 20 muutakin kuntaa. Kanteen nostosta vastaa Asianajotoimisto Krogerus Oy, jota ohjeistamaan valtuutettiin tonttipäällikkö Petri Konttimäki. Terho Vuorinen

Ihan pipariksikisa

Nyt uunit punaisiksi ja kamerat laulamaan! ÄKS järjestää ”Ihan pipariksi” kilpailun, aihe on vapaa ja sarjoja kaksi: lapset ja aikuiset. Toimi näin: Leivo piparitaikinasta mitä mieleen juolahtaa. Ota paistoksesta kuva ja lähetä se ÄKSään 18. joulukuuta mennessä osoitteeseen kuvat@aksa.fi

NYKYAIKAAN: Äänekoskellekin ulottuu pian 4G-verkko kun Elisa laajentaa langatonta 4G-verkkoaan näille levyksille vuoden loppuun mennessä. M-REAL: M-Real on hankkinut omistukseensa reilun hehtaarin maata kartonkitehtaan takaa ja suunnittelee alueelle varastoa sekä logistiikkakeskusta.

Äkileaks ★★Kuusi ykköstä aktivoi susipareja as-

tumaan avioon niin että rytinä kävi. Myös 1980-luvun Huiman jalkapalloilija numero 5 (pelinumeron 16 vei häneltä John Allen) ja suolahtelainen, Lekkerin parketilla notkeudellaan ihastusta aiheuttanut kaunokki, tarttuivat tähän maagiseen syöttiin. 27 vuoden harkinta-aika on päättynyt. Amen.

★★Äänekoskelta

lähtöisin, nykyään Mikkelissä asuva, kirjailija teki kuulaassa sunnuntaiaamussa hämmentävän huomion. Aamulenkillä Lossin rannassa hän tajusi, että aurinko nousee Suolahdesta.

★★Koska ÄKS on nuorekas tai ainaVoittajat julkaistaan 21.12. ja palkitaan joulupaketilla. Julkaisemme kilpailuun osallistuneet kuvat verkkosivuillamme www.äks.fi

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi Gallup

kin nuori, se on myös lisääntymiskykyinen. Tätä uutista on odotettu: meille tulee vauva! X-vauvan syntymää saadaan odottaa vielä huhtikuun loppuun. Sukupuolen arvuuttelu on niin kovassa käynnissä, että siitä lyödään jo vetoa. Päätoimittaja laatii parhaillaan monimutkaista kerrointaulukkoa.

Äänekosken kaupunginvaltuusto päätti nostaa kunnallisveroa 21:een prosenttiin. ÄKS päätti selvittää kaupungin kaduilta, mitä mieltä korotuksesta ollaan.

Seija Koskinen - Eihän se mukavalta tunnu. Mun mielestä on parempi nostaa veroja kuin vaikkapa karsia kaupungin henkilöstöstä. Esimerkiksi terveydenhuolto tarvitsee kipeästi lisää työvoimaa.

äKs

| 19

· 2 011

Juhani Tourunen - Ei kait se korotus nyt liian kova ole. Mutta eihän tämä tällöinen hääppöistä ole. Parempi kuitenkin korottaa veroja kuin napata pois palveluista.

Raija Apaala - En ole kauheasti tilannetta seurannut. Kaupungin veroaste oli jo ennestään melko korkea. Sillä tavalla tämä pahalta tuntuu, että ennestään nostetaan. Mutta toisaalta, parempi, että palvelut säilyvät hyvinä.

Laina Lahtinen ja Lempi Petman - Laina: Kyllä tässä pärjää edelleen.Tärkeintä on, että palvelut säilyvät edes tällaisina kuin ne nyt ovat. Lempi: Samalla kannalla minä olen. Kunnallisveroa saa nostaa, jostainhan sitä rahaa pitää saada.

5


Pääosassa laatu ja kohtelu Ä

änekoskella on toiminut vuodesta 2003 lähtien yksityinen kotipalvelu- ja sairaanhoitoyritys Kotiapu. Ilmarisenkatu 11 sijaitseva yritys toimii koko kunnan alueella. - Palveluillemme tunnusomaista on joustavuus, luotettavuus ja lämmin työskentelyote. Räätälöimme asiakkaidemme tarpeisiin kattavan palvelupaketin, kertoo palvelujohtaja Tuija Polvela. Monet vanhukset ja syystä tai toisesta hoitoa tai apua tarvitsevat ovat tyytyväisiä siitä, että kaupungistamme saa tämänkaltaista palvelua. Monet kodin askareet saattavat olla haasteellisia - jopa niin, että ajatellaan laitoshoidon olevan se ainoa vaihtoehto. - Voimme hoitaa jopa vuodepotilaita kotona. Nykyään ollaan valmiita maksamaan palveluista, jotta voidaan olla kotona mahdollisimman pitkään. Tarpeen mukaan käymme asiakkaan luona useita kertoja päivässä. Tarjoamme myös siivousapua, käymme kaupassa, annostelemme lääkkeet ja valmistamme ruokaa. Kotiavun viihtyisissä ja kotoisissa tiloissa kuuluu iloinen puheensorina. Lettukestit ovat saaneet väkeä liikkeelle. - Nämä ovat lettuja eikä mitään räiskäleitä, myö syyään täällä Keski-Suomessa lettuja, todetaan kuin yhdestä suusta. Letut menevät ääntä kohti nopeaa tahtia.

Makuelämyksen kruunaa hillo ja kermavaahto. - Nyt ei karpata, sanoo herrakaksikko ja ottavat ties kuinka monennen santsiletun. Leena Sääkslahti on Kotiavun tyytyväinen asiakas. Hänellä on kontrastia kotona ja laitoksessa asumiseen. - Minulle tehtiin iso leikkaus ja olin sairaalassa kahdeksan kuukautta. Kyllä siinä ajassa meinasi laitostua. On-

neksi olen luonteeltani sosiaalinen ja tutustun hyvin ihmisiin. Kotiin oli kova ikävä ja sanoinkin lääkärille, että jos mä suinkin pystyn, niin olisin mielelläni kotona. Seuraavalla viikolla, kesäkuun kuudes päivä olin jo omassa kotona Pukkimäellä. Se oli todellinen juhlapäivä! Kotona asuminen ei tulisi kuuloonkaan ilman näitä tyttöjä. He pitävät mi-

nusta hyvän huolen ja käyvät luonani kolme kertaa päivässä, sanoo Sääkslahti ja laittaa vielä ripauksen sokeria letun päälle.

Marjo Steffansson

Hä?

(S)avuton alue R

eilu vuosi sitten Keski-Suomen Opisto muuttui savuttomaksi kampukseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opiston kuusiaidan sisällä ei röyhytellä. Kuusiaidan päähän on tuotu kurkkupurkki tupakoivien tuhkikseksi, siinä saa vapaasti kessutella. Suolahtisaliin menijöitä tervehtii törkyinen alue, kurkkupurkki on täynnä, tumppeja ja tupakka-askeja pitkin poikin pitkin matkaa. Savuttomasta alueesta kertova kyltti on kokenut muodonmuutoksen jonkun neronleimauksesta. Kyltistä on naprattu S kirjain pois, tuloksena avuton alue. Aivan: tupakoitsijat ovat olleet varsin avuttomia jätöksiensä suhteen. Keski-Suomen Opiston rehtori Hannu Salvi: Meneekö tämä nyt oikein, että opistolaiset käyvät roskaamassa naapurin tontilla? - Tilanne on sillä tavalla hassu, että opisto ei voi laittaa kurkkupurkkia kuusiaidan sisäpuolelle. Silloin me tuettaisi tupakointia ja kampus ei olisi savuton. Laki ei salli tupakointia oppilaitoksen alueella. Se on totta, että siisteyden pitäisi toimia. Tämä on nyt sellaista kissa-hiiri leikkiä. Olemme yrittäneet vastuuttaa oppilaita siihen, että jäljet siivotaan. On meillä siivoustalkoitakin pidetty. Ikävää on, että tilanne on taas ryöstäytynyt käsistä, pahoittelee Salvi. Kaupungin ympäristötarkastaja Jouni Kurkela pitää moraalisesti arvelluttavana, jos savuttomaksi julistautunut oppilaitos siirtää päätöksestä aiheutuneen ongelman naapurille. - Jos kaupungin puolelle tuodaan kurkkupurkki lieveilmiöineen siihen pitäisi olla lupa. En tiedä onko lupaa olemassa. On hävytöntä, kun kehutaan olevansa savuton kampus, ja savut sotkuineen tuodaan kaupungin alueelle, sanoo Kurkela. Heti puhelinsoittojen jälkeen alue siivottiin. Marjo Steffansson

6

Kaikenlaisia se kaupan leipä elättää 19 · 2011

| Ä ks


Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! KAMPAAMO

Avoinna 9-17 014 522634

W

WILHELMIINAN KONDITORIA

Joulunavaustarjous ke-la 23.-26.11.

Kahvi + Joulutorttu

220 Torikatu1, ÄÄNEKOSKI

ark. 8 - 19 la 8 - 16 su suljettu

YKSITEHO-

SILMÄ-

LASIT SIS.

VAKIOYKSITEHOLINSSIT.

ALK.

29€

Optikon tekemät näöntutkimukset kaikissa liikkeissämme. ÄÄNEKOSKI: Torikatu 1, 014 348 0044, ma-pe 9.30-17, la 10-14 Katso muut Specsavers liikkeet: www.specsavers.fi

äKs

| 19

· 2 011

7


teksti & kuva Terho Vuorinen

PressaXi? ÄKSän uudessa juttusarjassa esitellään tasavaltamme presidentiksi aikovat ehdokkaat. Tai ainakin ne, jotka tulevat Äänekoskelle ja suostuvat haastateltaviksi. Kunniapaikan PressaXi?-sarjan aloittajana saa viime viikon perjantaina Suolahden Wanhalla asemalla kampanjoinut Paavo Väyrynen. Hän kertoo ÄKSälle muun muassa sen, ettei lähde tanssilattialle, jos Pekka Haavisto tulee Linnan juhlissa pyytämään.

Tiedäks! Paavo Väyrynen - s. 2.9.1946 Kemin maalaiskunta - Suomen Keskustan presidenttiehdokas - muun muassa entinen kansanedustaja, entinen europarlamentaarikko, Keskustan entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri, viimeksi ulkomaankauppaministerinä 2007-2011

Milloin kävit viimeksi Äänekoskella? - Tänä vuonna, tänä vuonna… Se oli kai elokuuta. Muistaakseni. Mikä on parasta Äänekoskella? - Täällä on niin paljon hyvää. On sekä menestyvää teollisuutta että kaunista luontoa. Kuka on paras äänekoskelainen kaverisi? - Niin, Pentti Piilonenhan asuu Äänekoskella, eikö niin? Ehkä minä voisin hänestä näin sanoa. Oletko koskaan yöpynyt Äänekoskella? - Muistaakseni en – mutta kun mä olen 40 vuotta kiertänyt Suomea, niin en ole ihan satavarma. Kuka on mielestäsi kaikkien aikojen koskelainen? - Kaikkien aikojen… Tuota, onkos se Kinnunen täältä? Olisko se sitten hän? Ainakin kuuluisin. Jorma vai Kimmo? - Jorma. Keskustan kehittäminen on tärkeää. Miten sitä voi kehittää Äänekoskella? - Heh, pitämällä huolta myös syrjäkylistä. Ja eri kaupunginosista. Kuka presidenttiehdokkaista on lähinnä omaa ajatusmaailmaasi? - Ei kukaan, koska eri asioissa eri ehdokkaat ovat. Entä kuka on kauimpana ajatusmaailmastasi? - Sama vastaus.

En ole eläin

Paavo Väyrynen kuvaili itseään toimituksen vähemmän sattumalta valitseman kolmen kirjaimen avulla.

Plussat

Miinukset

+ leppoisa, terävä, rehellinen ja hauskakin + ÄKSän päätoimittaja pääsee Linnan juhliin

– ei erityisen läheistä suhdetta Äänekoskeen – hieman mielikuvituksettomia vastauksia – kehno keihäässä ja koriksessa – ei valinnut pizzaan Aurajuustoa

X-tuomio Joustavien taustajoukkojen ansiosta PressaXi?-haastattelu järjestyi näppärästi juuri ennen kampanjatilaisuuden alkua viime perjantaina Suolahden Wanhalla asemalla. Kiireen keskellä vastasi nopeasti - aikaa meni vain hieman yli kuusi minuuttua - ja turhia kaartelematta. Tähän mennessä paras Äänekoskella kampanjoinut ehdokas. Ja ainoa...

8

Mikä siinä on, että nimenomaan Paavot haluavat niin kovasti presidentiksi? - Koska Paavo vastaa viittä muuta miestä, vanhan sanonnan mukaan. Kadehditko mitään Paavo Lipposessa? - (pitkä hiljaisuus) En. Onko Paavo Arhinmäki missään sinua parempi? - Jalkapallossa. Kadehditko mitään Sauli Niinistössä? - Brändäystaitoa. Missä urheilulajissa et haluaisi kohdata Timo Soinia? - En missään. Mikä laulu kuvaa parhaiten Eva Biaudet´ta? - Jaa-a, Eeva oli minun valitsijamies-

ehdokkaanani vuoden 1988 vaaleissa, että meillä on pitkä yhteinen historia. Muistan hänet sieltä sellaisena nuorena tyttönä. Mutta mikä olis se laulu sitten… En ole mikään erityinen musiikki-ihminen. No, nyt vois ehkä sanoa, että Aikuinen nainen. Mitä tanssisit Linnan juhlissa Sari Essayahin kanssa? - Valssia. Jos Pekka Haavisto hakee Linnan juhlissa tanssimaan, niin menetkö? - En. Jos sinusta tulee presidentti, niin kutsutko ÄKSän päätoimittajan Linnan juhliin ensi vuonna? - En ole varma, mahtuuko ensi vuonna listoille, mutta varmasti kuuden vuoden kuluessa. Oletko huolissasi siitä, miten Suomen Palloliittoa johdetaan? - Olen yleensäkin huolissani siitä, miten urheilua johdetaan. Siinä on liian paljon pompöösejä johtajia, ja tuntuu, että urheilijat ovat siinä vain sivuroolissa. Mikä on ennätyksesi keihäänheitossa? - Hyvin huono. Olin aika vikkelä juoksemaan nuorempana, mutten ole koskaan ollut voimalajeissa hyvä. Oletko koskaan saanut kolmosta koriin? - En. Tietysti tähänkin voisi kaksimielisesti vastata, jos olis kaljaveikko, mutta kun en ole. Mitä mieltä olet aviomiehen sisaresta? - Aviomiehen sisaresta? (hiljaisuus) … en ymmärtänyt kysymystä. Tämä oli kompa. - Siis eihän minun… siis kenen aviomiehen? Voin vihjata, että tällä tarkoitetaan natoa. - Niin, niin joo, heh, no niin… En halua liittyä. Suosikkitäytteesi pizzassa? - Öö… Niitä pitää olla monta täytettä ja… kinkku ja juusto, tomaatti, sipuli. Jos olisit eläin, niin mikä eläin olisit? - En ole eläin enkä halua olla eläin. Mikä on mielestäni Kahdeksan surmanluotia -elokuvan tärkein opetus? - Niin… Sen voi esittää hyvin monella tavalla tietysti, sen opetuksen, mikä siinä on. Mutta kyllähän se on se, että ei pidä ihmisiä ajaa sellaiseen ahdinkoon, johon tämä päähenkilö siinä joutui. Eemeli-isäsi kuoli elokuun lopussa 101-vuotiaana. Millaisia terveisiä lähettäisit hänelle pilven reunalle. - Matkalla voittoon tässä ollaan. 19 · 2011

| Ä ks


teksti & kuva Marjo Steffansson

- TALKOOT Synttärit narikassa

K

olmekymppinen Kosken Laulu juhli synttäreitään täydelle katsomolle Suolahtisalissa. Selätettyään kolmannen vuosikymmenensä Kosken Laulu kysyi itseltään: "mitä on tullut tehtyä?" Konsertissa kuultiin kuorolaisille ne kaikista rakkaimmat ja tärkimmiksi muodostuneet laulut. Kuoron johtajana toimi Timo Laakso ja ohjaajana Antti Viitamäki. Käsiohjelma lupasi: " Kosken Laulu ei takerru joutaviin, vaan matkustaa laulujensa kanssa määrätietoisesti jo kohti seuraavaa rajapyykkiä." Ja näin kävi, joutaviin ei takerruttu, perinteisen kuorolaulun lisäksi mukana oli draamaa: vauhtia, lempeä ja lämpöä. Välikaikakahvilla oli tyytäväisiä naamoja. Kosken Laulu ei pettänyt taaskaan. Pirkko ja Pekka Leppänen kehuivat olleensa jo kymmenen kertaa aikaisemminkin Kosken Laulun konsertissa. - Kyllä kuulostaa ja näyttää hyvältä, täytyy olla ylpeä, että kaupungistamme löytyy täm-

äKs

| 19

· 2 011

Kosken Laulu osaa myös soida.

möinen kuoro, sanoo Pirkko Leppänen. Varsinainen kuorolaulun erityisasiantuntija istuu samassa seurueessa. Äänekosken Naiskuorossa laulava Raili Auranen on samoilla linjoilla: - Kuoro soi todella kauniisti ja kappaleiden sovitukset ovat osuneet kuorolle nappiin. Tätä on ilo kuunnella ja katsella. Koska sali oli koleana marraskuisena iltana täynnä, täyttyi myös ÄKSän hoitama narikka kuorolaulun ystävien palttoista, huiveista, käsineistä, kengistä, laukuista ja hatuista. Narikanhoitajat pitivät huolta myös parista kitarasta ja melodikasta. Ja mikä parasta: konsertin päätteeksi takit ja muut vermeet osuivat oikeille omistajilleen. Kosken Laulun konsertti uusintana 23.11. klo 19 valtuustosalissa.

Fanit Pirkko ja Pekka Leppänen sekä kuoroasiantuntija Raili Auranen keskellä.

9


Eilen tänään

Tapaht umat

40 saa potkut Telenokialta

Ke 23.11.

27.11.1991 On keskiviikko. 150 Telenokian työntekijää ja toimihenkilöä saavat kuulla, että työttömyys odottaa vuoden vaihteessa 40:ää. Lomautusvaroituksista on kaksi viikkoa. Elokuun alusta puhelinvaihteita valmistavassa tehtaassa on tehty vajaata viikkoa. Ytneuvotteluja on käyty keväästä alkaen. Ollaan laman alkumetreillä. Aiemmin 60 prosenttia tuotannosta meni Neuvostoliittoon, mutta naapurin romahdettua kauppa tyrhehtyi. Markka on juuri laitettu kellumaan. Tulevaisuus näyttää samealta. Isäntä toimii. Edessä on 200 työntekijän matkapuhelintehtaan toiminnan lopettaminen Äänekoskella ja satsaus Saloon. Seuraavana vuonna muuttuu Telenokian kyltti ulkomaankieliseksi: Nokia Telecommunications. Muutoksia on edessä. Seuraavana vuonna vienti alkaa vetää Telenokialla, kun verkkojen kysyntä kasvaa Euroopassa. DX 200 on valttia. Heti alkuvuodesta liikevaihdon kasvu on peräti 17 prosenttia. Edessä on lisää nousua ja vihdoin laskua, yrityskauppaa ja lopulta Sanminan alasajo kymmenen vuotta myöhemmin. Mutta siitäkin on noustu. Valtio-omisteinen Televa tuli Äänekoskelle 1974. Nokia tuli enemmistöomistajaksi 1981, ja kuusi vuotta myöhemmin yhtiö siirtyi kokonaan Nokialle.

■■ klo 19 ”Matkan tehnyt oon” Kosken Laulun 30-vuotisjuhlakonsertin uusinta valtuustosalissa.

To 24.11.

■■ Naurupilleri – Suomen hauskin vitsitykitys. Koomikot Vesa Ruuska ja Raimo Suuronen Suolahtisalilla klo 14 ja 19.

La 26.11.

■■ Klo 10-15 Havutyökurssi. Kurssilla valmistetaan kranssi. Ohjaajana toimii Riitta Ollikainen-Oksanen. Kurssi sopii niin nuorille kuin aikuisille (Alle 10-vuotiaat aikuisen kanssa). Materiaalimaksu 4H-yhdistyksen jäsenille 3€ ja ilman jäsenyyttä 5€. Ilmoittautumiset Emma Pelliselle puhelimitse numeroon 040 356 3608 tai sähköpostilla aanekoski@4h.fi. Saarikkaan kylätalo ■■ Klo 10-16 Perinteiset Joulumarkkinat. Tanssikisa, josta varat paikalliseen hyväntekeväisyyteen, taikuri. Yksilölliset lahjat, leivonnaiset, pikkujoulun piristykset. Kahviossa kahvihetki ja ulkona grilli. Vapaa pääsy. Painotalo. ■■ Klo 16. Naisten koripalloa ilmaiseksi! Huima-Forssan Alku. Järj. Äänekosken kaupunki, Ääneseudun Kehitys ja Huima. Liikuntatalo ■■ Lauantaitanssit Pub Markuksessa

Su 27.11.

■■ Klo 13.Yleisön pyynnöstä Sonore uusii 20-vuotiskonserttinsa ”Barokista poppiin”. Lauluja kuullaan hengelliseltä puolelta mm. "Suojelusenkeli" sekä Mia Makaroffin "Kaikki maat te riemuitkaatte", virolaisia lauluja sekä irlantilaisia kansanlauluja kuten "Foggy dew" ja "Sally gardens". Popmusiikin saralta kuullaan Stingin "Fields of gold" sekä Toton "Africa". Luvassa on myös Mozartin nocturnoja. Johtaa: Malla Kärkkäinen. Suolahtisali.

■■ Klo 16. Leif Lindemanin & HyvänTähden -orkesterin joulukonsertti Suolahtisalissa. järj. Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosasto ja kulttuuritoimi. ■■ Klo 17.30 Kinkkubingo Suolahden Kansantalolla

Ti 29.11.

■■ Laulavan Pupujussin Matkalla Jouluun -koko perheen joulukonsertti kaupungintalolla klo 18.

Pe 2.12.

■■ Räppäri Steen1 ja listaguru Pyhimys Pub Markuksessa

La 3.12.

■■ Klo 13 Konsertti Kotiseudulle vieraana viulutaiteilija Wojciech Toklowicz (Puola) pianosäestys. Lisäksi lausuntaa ja yhteislauluja. Ohjelmalehtinen, johon sisältyy kahvitarjoilu, 5 euroa. Suopunki Suolahti. Järjestäjä: Äänekosken Taideyhdistys ry ■■ Klo 18 Joulun lauluja -konsertti. Vuonna 2010 "Joulun lahja" -levynsä julkaisseen Lauluyhtye Viiden joulukiertue alkaa tänä vuonna Suolahdesta. Rakastetuimpien klassikoiden lisäksi konsertissa kuullaan yhtyeen omia joululauluja, kuten viime vuonna radiossa paljon soinut "Tuodaan joulu meidän kotiin". Suolahtisali.

Su 4.12.

■■ Klo 17.30 Kinkkubingo Suolahden Kansantalossa ■■ Klo 19.00 Chisun konsertti Suolahtisalissa

Ma 5.12.

■■ Arttu Wiskari Tallissa ■■ Klo 15. Moottörin Jyrinän ”Metallimyrsky” -lasten itsenäisyyspäivän konsertti Suolahtisalissa.

Näyttelyt ■■ 2.11. - 25.11.2011 "Elämäniloa etsimässä" Marjatta Vilhusen pronssiveistoksia ja Laila Kaleniuksen grafiikkaa Yhteisnäyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali ma-ke 12-19, to-pe 12-16 Vapaa pääsy.

■■ 30.11.-29.12.2011. Pikkuautoja puunoksilla ja muita valokuvia. Tuuli Vuorinen-Oras valokuviaÄänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali (Wessmanninkatu 2) Avoinna ma-ke 12-19, tope 12-16 Vapaa pääsy - Tervetuloa!

Joulupukin juna

Joulun hittituote ■■ Mitä yhteistä on Matti Paatelaisella ja Jaakko Kolmosella? Maija Innasella ja Miranda Vuolasrannalla? Tero Jartilla ja Juhani Meriläisellä? Juicen basistilla ja Soundin päätoimittajalla? Ehkä joku on käynyt Lekkerissä tai kenties Huiman pelissä? Yhdistävä tekijä on se, että kaikilla kirjan 55 henkilöllä on kosketus Äänekoskeen, Suolahteen, Sumiaisiin tai Konginkankaaseen. Kosketuksia-kirjassa muistellaan, minkälaisen jäljen kaupunkimme taajamat tai kylät ovat keneenkin jättäneet. ÄKS haluaa tällä kirjalla onnitella satavuotiasta rakasta Äänekoskea ja osallistua näin omalta osaltaan kotiseututyöhön. Tulossa myyntiin lähtiaikoina! Pistämätön joululahjavinkki, varaa omasi ennakkoon toimitus@aksa.fi

10

Kuva Keitele-Museo/Jussi-Pekka Halonen

■■ Joulupukin juna puksuttaa Suolahden ja Äänekosken väliä perjantaina 25.11. Hyppää joulutunnelmaan, piletti on ilmainen! Matkan tarjoavat Äänekosken yrittäjät, Keitele Museo ja Joulupukki Tulo Suolahti Wanha Asema Äänekoski keskusta Suolahti Wanha Asema Äänekoski keskusta

17.20 19.15 20.20

Lähtö 17.00 19.00 20.00

19 · 2011

| Ä ks


Äksymyxiä Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi 1. Mitä liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sai Vihreä väylä kuntoon -lähetystöltä 22. marraskuuta 2001: a) tilaviiniä ja laseja, b) ruisleipää ja mukeja, c) kirnupiimää ja villasukat, d) perunapiirakoita ja karvalakin? 2. Minä vuonna Konginkankaan kirjasto muutti Osuuspankin entisiin tiloihin: a) 2004, b) 2006, c) 2008, d) 2010? 3. Kuka päävalmentaja nosti Huiman Tero Rantanivan ja Toni Ilmosen koripallomaajoukkueeseen joulukuussa 1997: a) Henrik Dettmann, b) Ari Tammivaara, c) Eero Saarinen, d) Aaron McCarthy? 4. Täydennä äänekoskelaiskeksinnön mainoslauseen viimeinen sana: "Voit ampua kaksi nopeaa laukausta ilman - - -": a) lipasta, b) piippua, c) tähtäintä, d) lukkolaitetta? 5. Missä oli demareiden järjestämä TarjaKahvila vuoden 2006 presidentinvaaleissa: a) Valintatalossa, b) Ale-Makasiinin ylä-

kerrassa, c) Ostoskeskuksessa, d) S-marketin alakerrassa?

6.12. 6. Kuka Puromäki on ollut Äänekosken valtuuston puheenjohtajana: a) Pentti, b) Pekka, Itsenäisyyspäivä c) Matti, d) Anssi?

7. Vuonna 2012 Äänekosken kunnallisveroprosentti on 21,0. Mikä oli Äänekosken veroäyri vuonna 1962: a) 13,0, b) 14,5, c) 16,0, d) 17,0?

ÄKS toivottaa onnea ja menestystä itsenäiselle Suomelle!

8. Kuka kuvataiteilija sai muutti Äänekoskelta Kuusamoon: a) Merja Ylitalo, b) Ari Liimatainen, c) Seppo Manninen, d) Maisa Kivi? 9. Sumiaispiiras jätti Sumiaisen vuonna 2007. Minne leipomo muutti: a) Tikkakoskelle, b) Konnevedelle, c) Hankasalmelle, d) Palokkaan? 10. Suolahti järjesti itsenäisenä kuntana maakuntaviestin yhden ainoan kerran, minä vuonna: a) 1957, b) 1973, c) 1989, d) 2005? Oikeat vastaukset sivulla 22.

X PriX TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Eräs Äänekoskella oppinsa saanut voitti kisan vuonna 1975. Vuosi ennen häntä samaisen kisan voitti herra Salo Turusta ja vuosi sitä aiemmin herra Lamberg Kokkolasta. Seuraavana vuonna eli 1976 ykköseksi kruunattiin eräs Suolahdessa oppinsa saanut. Mistä tittelistä on kyse ja ketkä ovat nämä paikalliset sankarit? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin Äänekoskelle. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X18:ssa kysyimme seuraavaa: Mikä paikka yhdistää lauseita "kiitää alla autostrada" ja "Hitler on hullu koira" ja miksi? Oikea vastaus on Suojoki Hietamalla. Ensimmäinen lause on liikenneonnettomuudessa Suojoen sillalla Hietamalla 1973 kuolleen Sammy Babitzinin hitistä Daa-da-daa-da; toisen lauseen sanoi puolestaan Suojoen tilalla lapsena asunut ulkoasiainministeri Rudolf Holsti 1938. Holsti joutui eroamaan pian tehtävästään sanojensa vuoksi. Oikeita vastauksia tuli jälleen runsaasti, 13 kappaletta. 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Tero Pesonen. Onnittelumme!

Tuntematon potilas ■■ Syksyn puhutuimpiin artisteihin lukeutuva Arttu Wiskari on saavuttanut nimikkoalbumillaan platinaa. Mökkitie ja Tuntematon potilas –kappaleista tutuksi tullut Wiskari hallitsi pitkään sekä radio- että albumilistaa. Wiskarin keikat ovat olleet jatkuvasti loppuunmyytyjä ja keikkakalenteri on täynnä myös pitkälle ensi vuoteen. Kyllä meitä nyt lykästää, kun saamme Wiskarin Äänekoskelle! Arttu Wiskari - Ravintola Talli 5.12.

äKs

| 19

· 2 011

11


12

19 · 2011

| Ä ks


盲Ks

| 19

路 2 011

13


teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

X+1 Rakastan: Perhettä Inhoan: Vääryyttä Henkilö: Paula-vaimo Eläin: Hevonen Ruoka: Muikkutirri ja halakopotut Juoma: Maito Musiikki: Vanha kotimainen laidasta laitaan Kirja: Ammattikirjallisuus Elokuva: Nuoruuteni savotat Paikka: Rantue Motto: Positiivisesti huomiseen

Matti Jokihalme

Maaseudun Matti on joka paikan höylä. Käsissä syntyy kaappikelloja, ja päässä syntyi kyläyhdistys. Jos Matti ei ole ropsimetsässä, niin kenties Lions-clubin kokouksessa. Entinen pankinjohtaja osaa tehdä muutakin, kuin pyöritellä papereita.

Parasta Äänekoskella 1. Luonto 2. Palvelut 3. Sijainti

14

19 · 2011

| Ä ks


-- syntynyt Kongnkankaalla 28.5.1947, asuu Konginkankaalla -- naimisissa, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta

n lipunkantajana Matti syntyi perheensä esikoisek-

si Konginkankaan Liimattalaan Isojoen varrelle. Myöhemmin hän sai vielä siskon ja veljen. Kotitalo oli pieni maalaistalo, navetassa oli kolme-neljä lehmää, sikoja, kanoja ja uskollinen ystävä Heikki-hevonen. - Meillä oli leipä tiukassa, ja jo lapsena oppi tekemään töitä. Reppu jäi tuvan penkille koulun jälkeen, kun piti lähteä keväällä parkkuulle eli kuorimaan ropsia. Elämä oli tiukkaa 50-luvulla, elettiin sodan jälkeistä aikaa. Meillä kotona majoitettiin talvisin ruukkilaisia. Siihen aikaan Konginkankaalla oli isoja savottoja ja hakkuita. Parhaimmillaan meidänkin tuvassa majoittui savottamiehiä kuusikin kappaletta. Äiti keitti aamulla ruukkilaisille perut ja teki läskisoosin ja illalla sama uusiksi. Päivän päätteeksi sai seurata puhdetöitä: tuvassa korjattiin sarkahousuja, saappaita, kirveenvarsia ja hevosten valjaita. Se oli todella elämää. Matti osallistui pienestä pitäen talkoohommiin. Silloin oli naapuriapu arvossaan ja autettiin toinen toisiamme, osallistuttiin yhteisiin kesän ja syksyn sadonkorjuutalkoisiin, kuten heinäntekoon, viljan korjuuseen ja puintiin sekä perunan nostoon. Olin kesäisin kaksikin viikkoa Heikki-hevosen kanssa kylällä töissä, silloin huolehdittiin toinen toisistamme. Muistan eräänkin talven, kun isä sairastui, ajoin veljeni kanssa isän sopiman tukkisavotan päätökseen. Metsätyöt kävivät tutuiksi ja ajattelin sen olevan tulevaisuuden työ, mistä tulee leipä pöytään. Koulumatka Liimattalan kansakouluun eli entiseen taidekotiin oli viiden kilometrin mittainen. Se taittui jalan tai suksilla. Matkaa ei tarvinnut yksin taittaa, sillä Matilla oli serkuksia kodin naapurissa yli kaksikymmentä. - Kulmala, Jaakkola, Toivola, Jokela, Jokiranta ja koti eli Peltola olivat siinä vieri vieressä, Isojen varressa. Kavereista ei ollut pulaa. Nykyään Matin nuorin tytär Elina asuttaa Peltolaa. - Isä kuoli vuonna 1981 ja äiti 2006. Vanha kotitalo poltettiin vuonna 2002 palokunnan toimesta, pitivät samalla savusukelluharjoituksen. Se oli dramaattista katsottavaa.

Matti lähti Karstulan kristilli-

seen kansanopistoon kuusikymmentäluvun alussa. Kiinnostus metsätöihin vei Matin harjoittelijaksi Metsäliitolle. Vuosi oli tuolloin 1964.

äKs

| 19

· 2 011

-- pankinjohtaja, yrittäjä, eläkeläinen, Konginkankaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja -- harrastukset: Lions toiminnassa 41-vuotta, talvisin hiihto, puukäsityöt ja rankametsä

- Tähtäsin metsäalalle ja ajattelin, että minusta tulee metsäteknikko. Pari vuotta myöhemmin, kun olin viettänyt helteistä kesää metsässä, itikoiden ja paarmojen syöttinä, ajatus muuttui ja päätin vaihtaa alaa. Äänekoskella aloitti vuonna 1966 kauppakoulu, johon parhaat kaveritkin hakivat. Minäkin päätin laittaa hakemukset ja tärppäsi. 18-vuotiaana aukesi kauppaoppilaitoksen ovet ja niitä ovia Matti aukoi kaksi vuotta. Koska Matilla oli ajokortti taskussaan, hän toimi koululaisten kuljettajana, ajaen vuokraamon autoa. - Ensimmäinen vuosi meni vuokraautolla ajaessa ja toinen vuosi kaverin autolla. Parhaillaan vuokra-auton kyydissä istui kymmenkunta nuorta.

Elämässä on ollut yksi lä-

heltä piti -tilanne, sellainen, että on ollut hengenlähtö lähellä. - Konginkankaalla järjestettiin maaliskuussa vuonna 1967 jäärata-ajot. Naiskuljettajan ajama sininen Renault 8 kilpa-auto suistui radalta katsomoon juuri siinä kohdassa, missä Liimattalan poikia oli seuraamassa kisaa. Onnettomuudessa sai surmansa naapurin poika ja moni loukkaantui vakavastikin. Minäkin sain aivotärähdyksen ja olin Äänekosken sairaalassa kaksi viikkoa hoidettavana. Kotiin päästyä huomasin, että toppatakki oli tahriintunut siniseen auton maaliin. Metsäala jäi ja ensimmäisen kauppakoulun vuoden jälkeen pääsin 1.6.1967 harjoittelijaksi osuuskassaan ja siitä lähti pankkiura käyntiin. Kauppakoulun jälkeen ensin pankin virkailijakoulutukseen ja sen jälkeen esimieskoulutukseen. Ensimmäinen vakinainen työpaikka oli 1969 Viitasaaren Osuuskassan notariaattiosastolla, seuraavana vuonna Konginkankaan Osuuspankin konttorinjohtajaksi ja parin vuoden päästä Vaajakoskelle osuuspankin konttorinjohtajaksi. Vuonna 1978 Keski-Suomen OPKiinteistökeskuksen myyntipäälliköksi ja sen jälkeen toimitusjohtaksi. Asuimme 12-vuotta Vaajakoskella, kunnes vuoden 1985 alussa palasimme takaisin Konginkankaalle ja pankkiin. Aloimme pankissa vahvasti kehittämään kylää, rakensimme rivitaloja vuosittain. Kylän palvelutason kohentaminen ja kehittäminen oli vahvasti myös esillä pankin keskusteluissa. Liikekeskuksen rakentamista valmisteltiin pankissa kahden vuoden ajan ja se valmistui vuonna 1989, juuri ennen lamaa. Se oli Konginkankaan onni. Liikekeskuksen rakentaminen ei olisi onnistunut myöhemmin siinä laajuudessa mikä se tänä päivänä on. Liikekeskuksen tilat ovat olleet hyvin täytettynä valmistumisesta tähän päivään saakka. Konginkankaalta tuli siirto Äänekoskelle Osuuspankin pankinjohtajaksi vuonna 1990. Tuohon aikaan pankeissa tapahtui paljon. Myllerrettiin muutoksessa, esimiesasema kravaatti kaulassa ilman työaikalain suojaa kulutti. Suomi devalvoi, pankkien konttoreita lopetet-

tiin, tutut ihmiset ja yrittäjät olivat liemessä valuuttaluottojensa ja vakuuksien arvon alenemisen kanssa. - Lokakuussa 1991 tehty suuri devalvaatio ja markan arvon heikkeneminen 1992 nostivat ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja hetkessä. Se harmittaa vieläkin, siinä näki monet kohtalot. Se oli valtion ja Suomen pankin taholta vikatikki, kun yksityisten ihmisten ja pienyritysten annettiin silloin ottaa valuuttalainaa. Vielä tänäänkin paranneellaan yhä niitä syviä haavoja, mitä devalvaatio ja vakuuksien häviäminen toi tulessaan yksityisille ihmisille ja pienyrityksille. Kauhulla muistelen sitä hirvittävää tunnetta, kun yhdessä yössä vakuudet hävisivät ja velat kasvoivat. Puhelin pärisi, kysyttiin onko mitään tehtävissä, oli neuvoton olo, minäkin tunsin itseni petetyksi. Muutenkin tapahtui kaikkea, mikä ei enää miellyttänyt: pankin notariaattihommia ajettiin alas maaseutudulla ja toimintoja keskitettiin Jyväskylään. Arvopaperimaailma tekee autuaaksi tai sitten ei, uudet tehtävät ja työnkuva eivät tuntuneet haasteelliselta. - Minä tein ratkaisun ja perustin oman notariaatti- ja kiinteistöpalveluyrityksen vuonna 1997. Olihan se rohkea veto heittäytyä varmoista hankkeista syrjään 27-vuoden jälkeen, mutta luotin vankkaan työkokemukseeni jota minulle oli karttunut vuosikymmenien aikana. Jotkut kyllä epäilivät, mutta minä en. Konttorini on kotona, täällä Rantueella. Koti on ollut liossa, mutta koko perhe on ollut tukenani.

Paluu Konginkankaalle

johtui siitä, että siellä oli sydän ja juuret. Matista tuli maaseudun puolestapuhuja numero yksi. - Konginkankaalla tapahtui paljon, sain vuonna 1989 Konginkankaan yrittäjäpalkinnon. Pankilla oli vahva kehittäjän rooli kunnassa. Kun Konginkangas ja Äänekoski yhdistyivät, monet saivat haavoja. Uskoisin, että nyt ne ovat arpeutuneet. Se on tosiasia, ettei Konginkangas olisi voinut pitkään keplotella itsenäisenä kuntana. Suolahden ja Sumiaisten olisi pitänyt yhtyä samaan syssyyn, olisi ajoissa tullut vahva Äänekosken seutu, olkoon se nyt sitten jälkiviisautta. Moni asia jäi kuntaliitoksesta kaivertamaan, itse kukin kävi vaan töissä, eikä jaksanut oikein välittää kylän asioista. Ihmiset eivät olleet tyytyväisiä, ja tuntui kummalta, kun päätöksentekoa pitää viedä aina kauemmas ja kauemmas, välillä Brysseliin asti. Sosiaalinen kanssakäyminen oli vähentynyt, kylien kyläkaupat loppuivat, pankit lopettivat konttorinsa. Meille ei tulisi käymään hyvin, jos ei alettaisi pitämään Konginkankaan puolta. Avattiin silmät, ja huomattiin, että asiat on hyvin: meillä on Konginkankaalla hyvät peruspalvelut. Meidän pitää muistaa, että ne eivät säily, jos niitä ei käytetä. Meidän pitää osata tuoda omat vahvuudet, tekijät ja toi-

”Kerran oli hengenlähtö lähellä.”

mijat esille.

Vuonna 2008 aloitettiin puuhaa-

maan Konginkankaan kyläyhdistystä, joka kattaisi koko vanhan Konginkankaan kunnan alueen eli kuusi kylää. Asiaa puhuttiin eri ryhmissä ja kesällä 2008 allekirjoitettiin perustamiskirja ja rekisteröitiin yhdistys. Pidettiin monia avoimia tilaisuuksia ennen hallituksen ja puheenjohtajan valintaa. Hallitus valittiin yleisessä kokouksessa helmikuussa 2009 ja minut puheenjohtajaksi. Konginkankaan kyläyhdistyksen kotisivut ovat suositut. Sivut ovat ahkerasti luetut ja klikkaajat lisääntyvät hyvää kyytiä. Tänä vuonna laskuri näyttää jo 23 500 kävijää, vaikka vuosi ei ole vielä lopussa. - Sivuja luetaan laajasti. Meillä on yli 800 kesämökkiä ja kesällä asukkaita ja lomalaisia 3000-3500 ihmistä. Lintulahden karavaanarialue on oma lukunsa, joka täydentää hienosti Konginkankaan matkailua. Laadimme Konginkankaan kehittämissuunnitelman, joka valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä. Hanke oli noin 30000,00 euron kehittämishanke, johon saimme avustusta Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarilta ja Äänekosken kaupunki tuki hankettamme. Suunnitelma on 50-sivuinen kattava kyläsuunnitelma, jossa on historiaa, tätä päivää ja luotaa mukavasti tulevaisuuteen. Tekijät ja toimijat on saatu yhteen. Meillä on suositut kesäpäivät, kylää ja kyliä kehitetään yhteisten kehittämis- ja investointihankkeiden kautta. Tavoitteena on saada kävelytiet, uimarantojen ja venepaikkojen kunnostaminen, Lintulahden alueen kehittäminen ja jne. Haaveena olisi myös saada kanava Pyyrinlahdesta kirkonkylän lahdelle, joka parantaisi ympäristöä ja Pyyrinlahden vesistön tilaa. Koululaisten syyslomaviikon alkaessa Jokihalmeella soi puhelin ja Sirpa Pekkarinen Keski-Suomen Kylät ry:stä kertoi, että sähköpostissa olisi tärkeää asiaa. - Siellä luki, että Maaseudun toimijat ovat valinneet Konginkankaan vuoden kyläksi ja kysyttiin, otammeko tittelin vastaan. Oli sovittu hallituksen kokous saman viikon torstaiksi. Laitoin viestin menemään, että nyt on tärkeää asiaa, joten kaikki paikalle. Ja kaikki tulivat. Minä kerroin uutisen ja väki katsoi, että puhutko totta ja alkoivat taputtamaan. Salaisuus piti säilyttää Martin Kievariin 4.11 saakka. Titteli edellyttää myös osallistumista Keski-Suomen edustajana valtakunnalliseen kisaan vuonna 2012. Kylätoimikunnan tärkein pointti on avoimuus, keskusteleminen ja tiedottaminen, sekä että kaikilla on mahdollisuus osallistua toimintaan. - Me hoidetaan hommat parhaan kykymme mukaan. Meillä on hyvä talkoohenki ja osallistumisprosentti. Näillä eväillä on hyvä jatkaa kisaa Suomen parhaan kylän tittelistä.

15


MADAGASKAR - Väkiluku: 20,6 milj. - Pinta-ala: 587 041 km2 - Maailman neljänneksi suurin saari - Viralliset kielet: malagassi ja ranska - Pääkaupunki: Antananarivo, 1,6 milj. asukasta - Valuutta: Madagaskarin ariary eli MGA (1e = n. 2700 MGA) - Maailman seitsemänneksi köyhin valtio

Kissamakeja ja bungaloweja Madagaskar on kaukainen saari Etelä-Afrikan rannikon kupeessa. Saaren turismi ei ole vielä kovin pitkälle kehittynyttä, joten Madagaskar on oikea seikkailijan paratiisi.

A

lkutalven tuodessa kylmät viimat, sadekuurot ja yhä pimenevät päivät moni haaveilee karkumatkasta ulkomaille. Madagaskarin tasavalta on oiva matkakohde niille, jotka ovat kyllästyneet toinen toisiaan muistuttaviin luksushotelleihin ja Kanarian rantalomiin. Maailman neljänneksi suurin saari tarjoaa elämyksiä ja ainutlaatuista luonnon rikkautta jokaiselle saaren kamaralle uskaltavalle. “PARASTA ON LUONTO” Madagaskarin saari sijaitsee noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta leudon ilmaston alueella. Yli sadan miljoonan vuoden eristäytyneisyyden ansiosta suurinta osaa Madagaskarin eläimistöstä ja kasvillisuudesta ei tavata missään muualla maailmassa. Äänekoskelainen Nana Meyer-Sohlman vieraili Madagaskarilla ystävänsä kanssa alkusyksystä. Ajatus Madagaskarista syntyi Meyer-Sohlmanille jo lukiossa tutkielman myötä. Tänä syksynä kävi ilmi, että matkakaveri haaveili myös pitkästä matkasta Afrikan kupeeseen. Pian matkailijat olivat lentokoneessa suuntanaan Madagaskar. Meyer-Sohlman ke-

16

huu Madagaskaria erinomaiseksi matkakohteeksi kaikista ennakkoluuloista huolimatta. - Parasta Madagaskarissa on sen monipuolinen luonto. Siellä pääsee nauttimaan niin etelän kuivasta ja karusta maastosta kuin itärannikon sademetsistäkin. Matkalla näimme suloisia kissamakeja eli lemureita, kameleontteja, gekkoja, upeita orkideoita, riisipeltoja ja mahtavia vuoria, Meyer-Sohlman kuvailee.

"

Amp a no toa maizina n k ylä: Kuljimm e ve n eku skiemm e op a s t a ma na pie n e n kala s t ajak y lä n lä pi. Oli tunkeilev a olo. Pie n t e n a s umu s t e n ton tie n r ajoja ei näk y n y t ja oli v aike a s a noa, kuljimm eko jonkun piha n p oikki v ai tiellä. Au toja t ä s s ä k ylä s s ä ei näk y n y t e n simmäis t äkää n, mu t t a ka noja ja koiria käveli pitkin p oikin. K ylä n a s ukkaa t oliva t kuin y h t ä s uur t a p er h e tt ä, mu t t a m eit ä ”tunkeilijoit akin” t er ve h dit tiin y s t äv ällis e s ti h y m y h uulilla.

VAARALLISTA ELÄMÄÄ Ympäri nettiä löytyy kaiken mailman varoituksia vaarallisista eläimistä, hyönteisistä ja madoista. Maan poliittinen tilannekin on epävarma, eikä maahan matkustamista suositella. -Varoituksista huolimatta kahlasimme järvissä ja maistoimme mielin määrin paikallista ruokaa seebun lihasta sammakonkoipiin. Söimme majoneesiin tehtyjä salaatteja, kanaa ja niiden munia, kalaa, kylmiä ruokia. Siis loppujen lopuksi kaikkea, mistä oltiin varoitettu, Meyer-Sohlman kertoo. Krokotiilejakin kaksikko tapasi kerran, aidan takaa. Paikalliset pitävät huo19 · 2011

| Ä ks


Teksti: Taija Kolehmainen Kuvat: Nana Meyer-Sohlman

"

L e s Ac acia s Bu ngalow s, Ma na nb a ton k ylä: Nä y tt äv ä n Ra s oeb a-jär ve n lä his töllä ei liie m min ollu t turis t eja. Me u skalle t tiin jo v ä hä n uit t a a jalkoja jär ve s s ä, kun nä h tiin, e t t ä muu tkin ih mis e t uiv a t siellä. Joka p aika s s a v aroit eltiin, e t t ä jär viin ei ka n na t a m e n nä uima a n. Make a s s a ve d e s s ä ku n e siin t y y ma toja, jo tka m e n ev ä t ihon läpi ja t ar tu t t av a t bilhar ziaa. Huhu t tiinp a jop a k roko tiilie n uiske n t elev a n s a tun nais e s ti näis s ä jär vis s ä.

len, etteivät Madagaskarin vaaralliset eläimet pääse häiritsemään kallisarvoisia turisteja. Välillä viidakossa kävellessä tosin saattaa yllättää torakat ja puista päähän tippuvat iilimadot. - Ja sitten on vielä merirosvot, maantierosvot ja taskuvarkaat, Meyer-Sohlman muistuttaa nauraen. RAUHA TURISTEISTA, EROSSA LUKSUKSESTA Vaikka lennot kaukaiselle saarelle ovatkin hieman kalliimpia, on itse eläminen

ja yöpyminen saarella erittäin halpaa. - Halvimmat hotellihuoneet maksoivat kahdeksan euroa yöltä. Luimme netistä kauhujuttuja muilta matkailijoilta, mutta lopulta kaikista yöpymispaikoistamme löytyi niin vessat kuin suihkutkin. Varasimme ennen matkaa varulta toiseksi viimeiseksi yöksi huoneen luksushotellista. Madagaskarilla ei ole pelkoa tekemisen puutteesta, sillä saari on niin sukeltajan, rantalomailijan kuin patikoijankin unelma. Madagaskar tarjoaa matkailijalla vuolaita vesiputouksia, kanjonea ja pit-

kiä valkoisia hiekkarantoja. Monien mielestä Madagaskarin tunnelma muistuttaa eniten itäaasilaista kulttuuria. Kaupunkien vilinä eroaa hurjasti pienten kylien elämästä. - Pääkaupunki Antananarivon liikenne on katastrofaalinen, autot määräävät tahdin ja jalankulkijat ja kanat juoksevat alta pois, jos ehtivät. Kaupunki on likainen ja rakennukset näyttävät luhistuvan hetkenä minä hyvänsä., Meyer-Sohlman kuvailee. Vasta 60-luvulla Ranskan siirtomaavallasta itsenäistyneen valtion turismi

on vasta kehittymässä. Matkailija pääseekin rauhassa tutustumaan tavallisten ihmisten elämään ja omalaatuiseen kulttuuriin, jota massaturismi ei ole vielä muuttanut. Ainakin osittain ikivanhat uskomukset ja magia näkyvät yhä tiukasti ihmisten arjessa. - Madagaskarilaiset olivat uskomattoman ystävällisiä ja vieraanvaraisia, vaikka he elivätkin köywhyydessä. Lisäksi olimme usein koko kylän ainoita valkoihoisia, Meyer-Sohlman muistelee.

KIINNOSTUIKS? Äänekosken Matka Töysän avuliaat virkailijat selvittivät kuinka halukas seikkailija pääsee Äänekoskelta Madagaskarille. - Eipä ole vielä kukaan aiemmin meiltä lähtenyt Madagaskarille. Hinta riippuu tietysti matkustusajankohdasta, mutta selvästi halvin vaihtoehto näyttäisi olevan pariisin kautta kulkeva reitti. Halvimmillaan lento yhteen suuntaan pyörii reilussa tuhannessa tai 1500 eurossa, virkailija kertoo. Matka Töysän kautta matkailija saa varattua niin lennot kuin hotelleja maan pääkaupungistakin. Elämyksiä etsivä ja halvemmalla haluava hoitaa itse hotellien varauksen suoraan

"

Ho t el Glacier, An t a na narivon ke sku s t a: Tä n n e oli hie noa t ulla e d ellis e n ”tor akka ho t elli” Ma noir Roug e n jälke e n. Siellä ei u skalle t tu s yödä mit ä ä n eikä juoda m uu t a kuin ka h via. Rie m u oli s uuri, ku n p ä ä s tiin v ä hä n t a s okka a mp a a n ho t elliin, jo s s a oli oikein minib aari!s e s ti näis s ä jär vis s ä.

sähköpostilla. Lue Nanan koko matkakertomus ja vinkit Madagaskariin

NET haluaville netissä osoitteessa www.aksa.fi. äKs

| 19

· 2 011

17


Uusia YIT Koteja Äänekoskelle Upea tilaisuus hankkia remonttivapaa ja huoleton koti kävelymatkan päästä kaupoista ja keskustan palveluista. Terveyskeskuskin on lähes naapurissa. Kuhnamonjärven lähellä olevissa Niittyleinikin laatukodeissa on korkeatasoiset materiaalit ja varustelu. Toimivissa pohjaratkaisuissa olohuone ja keittiö muodostavat avaran yhtenäisen tilan yhdessäolon hetkiin. Tilavalla parvekkeella on nautinnollista vilvoitella oman saunan rentouttavien löylyjen jälkeen. Tutustu monipuoliseen valikoimaan ja osta uusi unelmiesi YIT Koti!

Äänekosken Niittyleinikki Kerrostalo | Terveyskatu 19 Rakentamisen arvioitu aloitus 04/2012. Esim. 2 h+kk+s 2 h+k+s 2 h+k+s 3 h+kk+s 3 h+kk+s 3 h+k+s 3 h+k+s

40,0 m2 49,0 m2 53,5 m2 62,5 m2 68,5 m2 73,5 m2 78,0 m2

mh. alk. 40 800 51 200 52 800 63 600 67 600 75 600 78 000

vh. alk. 102 000 128 000 132 000 159 000 169 000 189 000 195 000

* Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 5,95 senttiä/min.

YIT Asuntomyynti Kuormaajantie 7, Jyväskylä p. 050 390 1935, 040 826 1101, 020 433 6202*

18

19 · 2011

| Ä ks


Ruokasaarnaaja Jari Rossi Keittiömestari

ÄKSän ruokasaarnamies herättelee juhlijoita tervelliiseen ruokapolitiikkaan. Pikkujouluissa voi mässäillä myös terveyttä edistävästi, ihan totta!

Pikkujoulumenu neljälle Mehevää broilerin rintaa kermaisen kurkuma-mustapippurikastikkeen kera - 4 broilerin rintaa (minuuttipihvit) - 3 dl kuohukermaa - kurkumaa - mustapippuria - voita - 1 dl valkoviiniä (Heilbronn Württemberg Riesling 2010) Mausta broilerin rinnat kurkumalla, mustapippurilla ja ruususuolalla. Anna maustua hetken aikaa. Ruskista rintoja paistinpannulla molemmin puolin muutama minuutti keskilämmöllä. Kaada joukkoon valkoviini ja hauduta tovi. Lisää sen jälkeen kerma ja hauduta uudelleen kunnes kastike alkaa saostua.

Värikkäät kasvikset - porkkanaa - siitakesieniä - parsakaalia - punasipulia - valkosipulia - eri värisiä paprikoita - oliiviöljyä - makeaa soijakastiketta (ketsap manis) loraus - chiliä maun mukaan Varaa kaikkia kasviksia yhteensä noin 150 g per ruokailija. Leikkaa porkkanat, paprikat ja punasipulit noin 1 cm:n levyisiksi suikaleiksi. Pilko parsakaali sopivan kokoisiksi suupaloiksi ja keitä 4 minuuttia, jäähdytä. Lämmitä paistinpannu, lisää oliiviöljy ja paista porkkanoita ensin noin 2 minuuttia. Lisää sen jälkeen paprikat, sipulit ja sienet. Jatka vielä kasvisten paistamista toiset noin 2 minuuttia. Lisää joukkoon keittämäsi parsakaali ja lorauta sekaan hieman soijakastiketta.

äKs

| 19

· 2 011

Sitruunan makuista riisiä - basmatiriisiä maustettuna sitruunan kuorella ja korianterilla Keitä riisi ohjeen mukaan ja raasta kypsennyksen loppuvaiheessa joukkoon yhden hyvin pestyn sitruunan kuori. Pilko kypsän riisin joukkoon silputtua tuoretta korianteria ja mehevöitä riisi voilla. Painele riisi johonkin muottiin esim. kahvikuppiin ja kumoa lautaselle. VINKKI: Kurkuman bioaktiivisuus on itsessään varsin heikko, mutta kun joukkoon rouhii pippuria, niin teho on tuhatkertainen. Muita monia sairauksia (mm. syöpää) torjuvia kasviperäisiä biomolekyylejä sisältävät mm. chilin kapsaisiini, korianterin anetoli ja siitakkeen sisältämä lentinaani. Myös kaikki kaalikasvit ja sipulit ovat mannaa elimistöllesi. Kurkumaa ja pippureita sisältävät curryruoat ovat varsin tehokkaita elimistön terveyspoliiseja. Ne voisi määritellä jopa lääkkeeksi. Tervemenoa Intiaan ja muihin kaukomaihin syömään terveellisesti. Milloinkahan myös Suomessä herätään terveyttä edistävään ruokapolitiikkaan ihan oikeasti? Sehän olisi suorastaan pikkujoululahja. Ruokajuomaksi aterialle sopii erinomaisesti keskitäyteläinen ja hapokas Heilbronn Riesling Württemberg (2010) valkoviini.

19


- TESTAA Italian hovista Suolahden kansantalolle

B

ingo on ikivanha keksintö. Se sai alkunsa Italiassa 1500-luvun alussa. Suomeen bingo rantautui vuonna 1969. Äänekoskella on pelattu bingoa sen Suomeen tulosta saakka. Monen äänekoskelaisen kodin seinää koristaa Holvihallista voitettu seinäkello ja moni ajaa Komulasta voitetulla polkupyörällä. Monessa savussa syödään tänä vuonna Suolahden kansantalosta voitettu kinkku. ÄKS päätti testata kinkkubingon, ja paikalle lähetettiin allekirjoittanut. - Hienoa, en olekaan koskaan käynyt bingossa, sen verran jännittää, että otan isän mukaan! Isä on hyvä ja turvallinen valinta, sillä hän toimi kannustajana jo 1970-luvulla urheilukentän laidalla. Miinusta on se, ettei hänkään ole aiemmin bingonnut. Lähdimme hyvissä ajoin liikkeelle ja olimme paikalla jo tuntia ennen äksöniä. Saimme paljon neuvoja, ostimme bingolipukkeet ja -lapukkeet ja olimme aivan pihalla. - Onko tämä näin vaikeaa? Tässä on aivan liikaa omaksuttavaa, olisi pitänyt ottaa se jäniksenkäpälä mukaan.

Pikkuhiljaa kansantalon sali täyttyy bingoajista, keski-iän hipoessa 70 vuotta. Pyydän pöytäämme tutorin, sillä kuullut termit aiheuttavat paniikkia: hajarivi, lisäarvonnat, lämmittelykierros, rahapalkinto, viitosrivibingokierros, jatkobingo, pitkäbingo. Pian meille selviää myös se, että bingo(kin) on välineurheilua. Ja meillä on väärät välineet. - Nuo mustekynät eivät ole hyvät, minä voin lainata teille punaiset tussit, sanoo pitkänlinjan bingo-expertti, pelastuksemme Orvokki Halttunen. Halttunen on pelannut bingoa 30 vuotta. - Holvihallin bingosta voitin 5000 markkaa ja monta polkupyörää. Viime vuonna sain täältä kolme kinkkua. Bingo alkaa, numeroita huudetaan solkenaan ja me yritämme pysyä perässä. - Tässähän täytyy keskittyä. Minä voitan euron ostokortin, vaikka huusin bingon myöhässä. Ensikertalainen sai tämän anteeksi ja on euron rikkaampi. Eipä aikaakaan, kun isä huutaa: BINGO! - Ei voi olla totta, voittiko se kinkun? Ensikertalaisen tuuria. Peli jatkuu, kinkkuja on seitsemän kappaletta. Välillä juotiin kahvit ja jännitys tiivistyi, kun alkoi kisa rahapalkinnosta. Bingo huudetaan naapuripöydästä, tarkastus osoittaa, että jossakin on mennyt pieleen ja arvonta jatkuu. Seuraava numero on 55 ja se löytyy minun lapustani. -BINGO!! Isä katsoo minua tyypilliseen tapaansa: en usko. Kyllä, minä voitin satasen.

Kiitos neuvoista tutori Orvokki Halttuselle!

Ensikertalaiset jyräsivät. ÄKS toteaa testistä: tämä toimii. Isä soittaa myöhemmin, kertoo kinkun painavan 8,8 kiloa, ja sanoo, että ensi sunnuntaina uusiksi. Marjo Steffansson

Kelit kylmenevät!

VARMISTA AUTOSI VUOSIHUOLTO

MUKAVIN TAPA HANKKIA NOKIAN HAKKAPELIITAT?

AD-TAKUULLA!

RTAINEN MONINKEOITTAJA! TESTIV

Autosi merkkitakuu säilyy ja saat lisäksi AD-ketjun kansainvälisen kahden vuoden lisäturvan työlle ja asennetuille osille.

JOPI MOTORS OY

20

RATAKATU 11 44200 SUOLAHTI, P. 014 542 077

www.vianor.f i

MUISTA MYÖS AUTOHUOLTOPALVELUMME!

Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

Member of Nokian Tyres

19 · 2011

|

Ä ks


Yksityishenkilöiden ilmoitukset Ostetaan

-50 %

Myytävänä

Suolahden Kansantalo - Kisakatu 7 - Suolahti

Seuraava ÄKS 7.12. www.aksa.fi

äKs

| 19

· 2 011

21


ÄKSY MIE S

Mummo ja multimediat

M

ummon markka nosti Suomen edellisestä lamasta. Nyt samanlaista ihmettä odotetaan isomummon eurolta. Nähtäväksi jää, kuinka käy. Yritys ainakin on kova, mummo tekee kaikkensa lisätäkseen kulutuskysyntää, tosin uhkiakin on ilmassa. Mummon käsilaukku on jo vanha ja risa, rahaa valuu vuorien väliin ja vaikka minne. Raha on hupaa. Mummo ei itsekään tiedä, minne rahat katoavat. Muisti pätkii, mutta puhelin soi entistä päättäväisemmin. Pian mummolle tehdään taas huipputarjous, josta mummo ei voi kieltäytyä. Mummo on maailmanpankki ja YK. Koska mummon jalat ovat jo huonot, mummon ei tarvitse vaivautua ulos kotoa taloutta elvyttämään. Nykyaikana hän voi tehdä elvytyksen omassa kotona, lieden lämmössä ja kiikkustuolissa. Ystävälliset puhelinmyyjät ottavat yhteyttä, he ovat mummon käsilaukulla aamusta iltaan. Mummo tilaa puhelinmyyjältä puhelinliittymiä, maksullisia tv-paketteja, lehtiä, astioita, nimikoituja sukkia ja alushousuja sekä CD-levyjä ja ikuisia jäsenyyksiä hyväntekeväisyysjärjestöihin. Myös vuohia hän ostaa, koska ei pysty

enää itse kutomaan villasukkia kehitysmaiden lapsille. Lopputuloksena puhelinmyyntirumbasta on se, että mummolle tulee joulun alla kännykän SIM-kortteja enemmän kuin joulukortteja. Joululevyjä hän on ostanut syksyn aikana niin paljon, että Tauno Äikää on uruissa vielä vappunakin. Pihassa laiduntaa virtuaalinen vuohitokka. Sitä on soma katsella. Nurkassa mummolla on pino uusimpia kännyköitä, ne ovat siististi paketeissaan. Niissä on multimediat ja muutkin viimeisimmät herkut. Ne ovat tulleet kytkykauppana, kun mummolle luvattiin kaupan päälle yksi silkkihuivi ja sata ilmaista multimediaviestiä. Vai oliko se päinvastoin? Ja mistä hyvästä nuo paistiveitset oikein tulivat? Ja neljä purkkia villisikaa? Ilmapumpun vai parvekelasien kaupantekijäisinä? Mummo ei muista, mutta ei sen väliä, kunhan kauppa käy. Ja missä ne multimediaviestit oikein viipyvät? Tulevatko ne Ylen kanavilta vai Maikkarilta? Pitääkö istua ikkunan ääressä ja katsoa taivaalle? Ehkä ne lentävät kuin sputnikit mummon mökin yli? Mummo haluaisi nähdä elämänsä aikana edes yhden multimediaviestin, vaikka-

pa semmoisen, jossa tyttärentytär soittaa kevätjuhlassa nelikätisesti pianoa. Kun ostaa viidellä tonnilla releitä ja liittymiä, kyllä pitäisi saada edes pari tahtia kissanpolkkaa. Mummo ei halua numeroonsa puhelinmyynnin estoa, vaikka se olisi helppo hankkia. Hän pelkää, ettei silloin Selmakaan pääse läpi. Selma kun on niin kova puhumaan. Ja onhan sekin myynyt joskus arpoja torilla. Se voi olla mustalla listalla, niillä arvoilla kun ei voittanut muuta kuin kampoja. Lapsille suunnattuun markkinointiin on omat sääntönsä. Eikö olisi syytä harkita sääntöjä myös vanhuksille kohdistettuun markkinointiin? Siis semmoisia sääntöjä, joita noudatetaan. Ja eikö mummolta voisi alkajaisiksi ihan vain muodon vuoksi kysyä, mikä päivä ja vuosi tänään on, ja kuka on Suomen tasavallan presidentti? Niistä voisi vetää sitten tarpeen mukaan johtopäätöksiä tarjooman suhteen. Kekkonenkaan kun ei tainnut hirmu paljon mesettää. Hei haloo puhelinmyyjät, jättäkää mummo rauhaan! Reijo Honkonen

Lahjagallup

Vas taukset:

ÄKS selvittää, minkälaisia pelejä ja leluja äänekoskelaiset toivovat.

Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin:

Kovin moni ei ole vielä etsiskellyt joululahjoiksi sopivia leluja tai pelejä Suolahden Kemikalikaupasta. Lelukaupan tiskin takana seisova Raija Kaijalainen on kuitenkin jo varautunut nurkan takana häämöttävään jouluhälinään. - Olen tilannut useita uusia leluja. Haluan, että täällä myydään kestäviä, turvallisia ja ennen kaikkea opettavaisia leluja ja pelejä, Kaijalainen kertoo. Kaijalaisen mukaan tytöt toivovat lahjoiksi edelleen nukkeja ja pojat autoja sekä muita härveleitä, aivan kuten jo vuosikymmenten ajan. Paitsi, että nykyajan nuket osaavat laulaa, tanssia ja esittää reilut 90 muuta toimintoa. Kuorma-autojenkin kauhan tekniikka ylittää muutaman äidin ja isän ymmärryksen tason. - Esimerkiksi eri malliset ja aiheiset pienten lasten lelutietokoneet opettavat lapsia pelien avulla toimimaan myöhem-

1. b (Konginkankaalta Sumiaisten ja Laukaan kautta Jyväskylään kulkevan tien puolesta puhunut "karvalakkilähetystö" vei ministerille ruisleipää ja väylän nimikkomukeja. 2. c (koulukeskuksen tiloista evakkoon lähtenyt kirjasto muutti nykyiseen osoitteeseensa vuonna 2008) 3. d (ToPosta maajoukkueluotsiksi noussut McCarthy otti Suomi-paitaan huimalaisia) 4. a (kyse mämmeläisen asesepän Jouko Kinnusen luomista JO-KI-kivääreistä. Kinnusen kotisivujen mukaan keksintö on ainutlaatuinen maailmassa) 5. b (Äänekosken sosialidemokraattinen yhdistys kampanjoi Halosen puolesta omissa tiloissa Mercuriassa, siis silloisen Ale-Makasiiinin yläkerrassa) 6. c (Honkolassa maatilaa pitänyt Matti Puromäki toimi korkeissa luottamustehtävissä 1930-luvulta 1970-luvulle) 7. a (silloisen Äänekosken kauppalan ennakkoveroäyriksi määrättiin 13,0) 8. c (Kuusamoon muutti Seppo Manninen, joka muun muassa sai Äänekosken kulttuurilautakunnalta apurahaa vuosien 1996-2001 välillä) 9. d (Kristina ja Risto Schubinin vuonna 1995 perustama leipomo muutti Palokan Heinämäkeen vuonna 2007) 10. d (Suolahti toimi ainoan kerran maakuntaviestin isäntänä vuonna 2005)

Noora Keikkanen, Ellinoora Autio, Rosamilla Hirvonen - Ellinoora: Mä varmaan toivoisin lautapelejä, tietovisailuja. Niitä on kiva pelata perheen kanssa, vaikka kun ulkona on kylmä. Noora ja Rosamilla: Visailut olis kyllä kivoja perheen ja kavereidenkin kanssa.

22

Retropelejä ja uusia nukkeja. Mitä yhteistä on Matti Paatelaisella ja

että perinteiset lauta- ja pulmanratkaisupelit ovat suosittuja edelleen. Palapelejäkin pitää aina olla varastossa muutaman kymmenen palan laatikosta aina jopa 2000 palan palapeleihin. - Nämä lautapelit, palapelit ja isot rakennussarjat ovat koko perheen joululahjoja. Niissä riittää tekemistä niin lapsille kuin vanhemmillekin, Kaijalainen vinkkaa. Löytyypä varastosta jopa vanhanaikainen hyrrä, tai siis retro, kuten Kaijalainen tarkentaa. - Nykyään on menossa oikea retrobuumi. Vanhemmat etsivät jatkuvasti enemmän puuleluja ja leluja, joilla he itse leikkivät pieninä. Omasta lapsuudesta tutut lelut ovat tuttuja ja turvallisia.

min oikeidenkin tietokoneiden kanssa. Vaikka tekniikka on tullut jäädäkseen lelumaailmaan, vakuuttaa Kaijalainen,

Taija Kolehmainen

Janna Nieminen, Nora Sohlman - Janna: Tietokoneelle olisi kiva saada jotain peliä. Nora: Meille ei tarvita ainakaan enemmän lautapelejä, meillä on jo Alias ja kaikkea. Palapelejäkin on kaksi kesken ja kolme odottaa.

Juho Lahtinen, Tuomas Hokkanen - Tuomas: Mä haluan sellainen kauko-ohjattava RC-lentokoneen, tai oikeastaan helikopterin. Juho: Mutta älä toivo samanlaista kuin mulla on! Mä haluaisin kauko-ohjattavan Nikonin auton. Sillä olisi kiva ajella talvellakin.

19 · 2011

| Ä ks


2TTMMHSSDKDSJNĎ@RTMSNRHĎLXXMSH¸Ď -XSĎNMĎ@HJ@ĎK@HSS@@ĎSTTL@RS@ĎSNHLDDMĎ ĎĎ

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, OKT

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu raken-

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä

78 m2 LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ„VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ„VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Muuttamaan pääset heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. Heinävedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, KT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

89 m2 LEPPĂ„VIRTA, OKT

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Muuttamaan pääset heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, KT, 4 h, k, p

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

89 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. Heinävedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. Heinävedentie 264.

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ„VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyväkuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. Heinävedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

LEPPĂ„VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistÜnvälitys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Äänekoski p. 010 228 4460

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä päiväkoti kävelymatkan etäisyydellä. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. Tähkäkatu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. Heinävedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ„VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026

.XQDVXQQRQYDLKWRRQDMDQNRKWDLVWDPHSDOYHOHPPH 7DUMRDPPHNl\WW||VLDPPDWWLWDLWRLVHWYlOLWWlMlWMDK\YlQ SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQVHNlP\\WlYlOOHNRKWHHOOHODDMDQ QlN\Y\\GHQQLLQQHWLVVlNXLQOHKGLVVlNLQ

LEPPĂ„VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystävällisellä alueella. Alakoulu vieressä sekä

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipäällikkÜ LKV, AKA auktorisoitu kiinteistÜarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo Häkkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295


Saunalahden pakettilliittymät hinnasto Liittymäpaketit

Puhelut alk.

Tekstarit alk.

KK-maksu

Norppa ja Norppa 3G

0,069 €/min

0,069 €/kpl

0,90 €

Norppa+ ja Norppa+ 3G

0,066 €/min

0,066 €/kpl

0,66 €

Tikka ja Tikka 3G

0 €/min

0,069 €/kpl

4,90 €

Tikka+ ja Tikka+ 3G

0 €/min

0,069 €/kpl

3,90 €

Pääsky+

0,039 €/min

0,039 €/kpl

14,90 €

Joutsen ja Joutsen 3G

0 €/min

0 €/kk

19,90 €

Otso ja Otso 3G

0 €/min

0 €/kpl

38,90 €

0 € Saunalahteen ja Elisaan 0 € Saunalahteen ja Elisaan sis. jopa 15Mbit/s –datayhteys

(3000 min/kk) (3000 min/kk)

(500 min/kk) (3000 min/kk)

(100 kpl/kk) (3000 kpl/kk)

Satakieli | Bonusta puheluista

0,069 €/min

0,069 €/kpl

0,90 €

MiniPaketti100+

0 €/min

0,09 €/kpl

9,90 €

MiniPaketti250+

0 €/min

0,09 €/kpl

14,90 €

sis. 0,5Mbit/s –datayhteys sis. 0,5Mbit/s –datayhteys

PerusPaketti500+

(100 min/kk) (250 min/kk)

sis. 1Mbit/s –datayhteys

(500 min/kk)

0 €/min

0,09 €/kpl

19,90 €

NopsaPaketti2000+

0 €/min

0,09 €/kpl

29,90 €

iPhone Mini150+

0 €/min

0,09 €/kpl

9,90 €

iPhone Mini300+

0 €/min

0,09 €/kpl

14,90 €

iPhone Perus600+

0 €/min

0,09 €/kpl

19,90 €

iPhone Nopsa3000+

0 €/min

0,09 €/kpl

29,90 €

sis. jopa 15Mbit/s –datayhteys sis. 0,5Mbit/s –datayhteys sis. 0,5Mbit/s –datayhteys sis. 1Mbit/s –datayhteys sis. jopa 15Mbit/s –datayhteys

(2000 min/kk) (150 min/kk) (300 min/kk) (600 min/kk) (3000 min/kk)

Saunalahti Norppa+-, Pääsky+-, Tikka+-, Satakieli-, MiniPaketti100+-, MiniPaketti250+-, PerusPaketti500+-, NopsaPaketti2000+-, iPhone Mini150+-, iPhone Mini300+-, iPhone Perus600+- ja iPhone Nopsa3000+ -liittymiin sisältyy Saunalahden sekä valittujen yhteistyökumppaneiden etuja ja tarjouksia mm. teksti- ja multimediaviestillä sekä sähköpostilla.

Saunalahden tekstiviestipaketit GSM-liittymiin (saatavilla Norppa, Norppa+, Pääsky+, Tikka ja Tikka+ -liittymiin) 300 kpl 500 kpl 1200 kpl (määräaikainen sopimus, 12 kk)

5,90 €/kk 8,90 €/kk 9,90 €/kk

GSM-liittymät, hintaedut AlleEuronPäivät

Puhu niin paljon kuin haluat kaikkiin kotimaan liittymiin, maksat enintään 0,99 €/vrk Lisäpalvelussa ei kuukausi-, vuosi- tai avausmaksuja (määräaikainen sopimus 12 kk).

Viikonloppuetu

Puhu lauantaisin ja sunnuntaisin mielin määrin Saunalahden, Kolumbuksen ja Elisan liittymiin enintään 1 €/päivä! Lisäpalvelussa ei kuukausi-, vuosi- tai avausmaksuja (määräaikainen sopimus, 12 kk).

Tarkemmat tiedot saat myyjiltämme.

77828 11/11

Voimassa 11/2011 alkaen.

ÄKS nro 19  

23.11. ÄKS 19

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you