Joukkue lähdössä sunnuntaina Helsingissä pelattuun SM-finaaliin Tikanderin huonekaluliikkeen (nykyisen Willen) pihalta. Oikealta autoa kuljettanut Otto Tikander, valmentaja Erkki Kotanen, Mikko Honka, Vesa Sorri, Reijo Rantanen, Pertti Ruosteinen, Esko Vuosjärvi (kasvot peitossa), Timo Uusitalo, Pertti Kovanen, Pekka Heikkilä (lippalakki päässä), Olli Honkaniemi, Kalevi Tourunen, Markku Lax ja Markku Auvinen.
Historiaa koriksessa –Huiman mitalitili auki! Helsingissä 14. huhtikuuta 1968 Äänekosken Huima on saavuttanut • historiansa ensimmäisen SM-mitalin
koripalloilussa. Huima hävisi 17-vuotiaiden eli B-poikien finaalissa Helsingin Urheilutalossa pelatun trillerin Helsingin Kisa-Tovereille niukasti lukemin 60– 58 (33–32). Erkki Kotasen ja Esko Lehtosen valmentama joukkue sai kehuja Helsingin Sanomissa. – Huima pelasi yllättävän valmista koripalloilua. Joukkue puolusti paikkaa todella riehakkaasti. Puolustuksen kärkimiehet Vesa Sorri ja Mikko Honka pakottivat HKT:n hätäisiin syöttöihin kovalla liikkumisellaan, HS raportoi ja jatkoi: – Huiman puolustus pelasi kyllä jatkuvasti sääntöjen vastaisesti, mutta kun tuomarit eivät siihen puuttuneet, ei suinkaan ollut äänekoskelaisten syy, että he näin puolustivat. Peli ratkesi pitkälti Huiman vapaaheittoihin, joita meni viimeisellä minuutilla ohi peräti neljä putkeen. Ratkaisevaa saattoi olla sekin, että Reijo Rantanen pelasi flunssaisena. Toisella puoliskolla HKT:n ”Jussi Muurinen pysäytti täysin Huiman pelinjohtajan Vesa Sorrin”. Kansan Uutisten mukaan ”Huiman paras oli sinnikkäästi yrittänyt ja liukkaasti läpiajanut” Kalevi Tourunen 18 pisteellään. Pisteitä tekivät lisäksi Honka (18), Sorri (14), Rantanen (6) ja Esko
Vuosjärvi (2). Muut hopeajoukkueen jäsenet ovat Markku Lax, Markku Auvinen, Pertti Ruosteinen, Timo Uusitalo, Olli Honkaniemi, Pekka Heikkilä ja Pertti Kovanen. Myöhemmin tapahtunutta: Ensimmäinen mestaruus Huimalle tuli keväällä 1972, silloinkin B-pojissa. Honkaniemi ja Ruosteinen olivat voittamassa hetkeä myöhemmin Huimalle myös A-poikien SM-kultaa. Sorri, Tourunen ja Honkaniemi nousivat myöhemmin poikamaajoukkueisiin, Honka aina miesten maajoukkueeseen saakka. Honka oli myös mukana Huiman ensimmäisessä SM-sarjajoukkueessa kaudella 1975–76. Rantanen keskittyi puolestaan jalkapalloon, jossa hänestä tuli SM-sarjan maalikuningas vuonna 1975. Tänä keväänä, pitkästä aikaa, Huiman poikajoukkue nähdään taas SM-mitalipeleissä. Lauantaina 14.4. eli tasan 50 vuotta historiallisen mitalipelin jälkeen Huiman nykyinen B-poikajoukkue pelaa ensimmäisen SM-välieränsä helsinkiläistä Sykkiä vastaan Sydän-Laukaan koululla kello 18. Joukkue joutui kevääksi evakkoon Laukaaseen Liikuntatalon remontin vuoksi.
Kysymys koskee Äänekosken entistä ”naapurikuntaa”, sitä, joka vuonna 1969 luopui leikistä – ja tämän vuoksi Äänekoskesta tuli kunnista suomenkielisesti katsoen se vihoviimeinen. Jos aikoo paikalle mennä, niin kannattaa hioa ruotsin kielen taitoja ja muistaa, että lyhin ajomatka on Möttösen kautta 224 kilometriä. Mikähän on tämä nykyinen pikkukylä, jonka futisseura pelasi vuosituhannen alkuvuosina jopa Kakkosessa? Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 23. huhtikuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin. Edellis-X kysyi, kenestä kansallisromantikosta kyse. Vihje meni näin: Lasse Virenin kunniaksi nimettyä katua ei taida vielä löytyä. Mutta erään toisen Myrskylässä syntyneen suurmiehen nimi näkyy Äänekosken nimistössä, ihan syystä. Pomarkustakin löytyy sama vastaavan niminen tie, Pietarsaaresta ja Pedersörestä ruotsiksi. Helsingissä miehen kunniaksi on nimetty etunimellä täydennettynä kuja ja jopa aukio. Myrskyläläisyys näkyy Suolahdessa, sillä kyse on Granholmintiestä. Tie on saanut nimensä Wanhana Asemana tunnetun rautatietieaseman suunnittelijasta, Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholmista (1857–1930). Oikeita vastauksia löytyi yksi kappale. Kyseisen assan kulmilta Granholmintieltä on matkaa Kauppakatu 18:aan aika tasan kymmenen kilometriä, mutta tämänhän lahjakortin voittanut Antti Jäppinen varmasti tietääkin!
Äksymykset Äänekoskelaiset ovat aina asuneet ”Koskella”. Mutta onpa Suomessa aika joukko muitakin entisiä ja nykyisiä kuntia, kyliä ja kaupunginosia, joiden asukkaat voisivat käyttää samaa ilmaisua. Tehtävänä siis tietää vihjeiden perusteella muita koski-sanaan loppuvien paikkojen nimiä. 1. Lähellä sijaitseva lintukoski, jolta ja jolle lennetään? 2. Eteläisen Keski-Suomen UPM-koski? 3. Naapurikoski, josta syntyisin mm. Mikko Hirvonen, Lalli Partinen ja Hannu-Pekka Björkman? 4. Hämäläiskoski, jossa paperiteollisuutta ja futiksesta kuulu Tehtaan kenttä? 5. Kymenlaakson taajamakoski, joka on 2010-luvulla menettänyt paperitehtaan ja futiksen liigajoukkueen? 6. Nykyisin Kouvolaan kuuluva ex-kaupunkikoski, johon kysymyksen 5 koski kuului vuodet 1977–2009. 7. Juicekoski? 8. Äidin veljen koski Saimaan rannalla? 9. Korvatunturikoski eli joulupukin ”kotikunta”? 10. Kalle Päätalo -koski, jossa myös IsoSyöte?
Vastaukset
X-Prix
1. Tikkakoski 2. Jämsänkoski 3. Kannonkoski 4. Valkeakoski 5. Myllykoski 6. Anjalankoski 7. Juankoski 8. Enonkoski 9. Savukoski 10. Taivalkoski
Eilen tänään
KEITELEJAZZ 2018 KEVÄT ON TULLUT JA KEITELEJAZZ T-PAIDAT! Soita jazz-infoon 045 134 3442 ja lunasta omasi! www.keitelejazz.fi 6
18 8 · 2 018
| Ä KS