Page 1

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT NRO 169 · 3.8.2017

LOPUT GRILLIT

HYTTYSLYHTY KAHDEKSAN LED-VALOA, KAKSI KIRKKAUTTA • • • • • • •

torjuu hyttyset jopa 98-prosenttisesti luo 5 x 5 m hyttysvapaan alueen kantokahva, josta lyhty voidaan ripustaa vahva rakenne suunniteltu ulkokäyttöön paino 370 g laite toimii kaasupatruunalla pakkaus sisältää kaasusäiliön ja kolme karkotetyynyä • valo toimii neljällä AA-paristolla (ei mukana)

VESILELUT, UIMA-ALTAAT JA KELLUKKEET

29

00 kpl (35,00)

-40%

Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 avoinna ma-pe 8-18 la 9-16 SU 11-16

Meiltä yli 40 000 tuotetta!

Tarjoukset voimassa 13.8 saakka tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää.

-30% GRILLAUSLASTAT, -PIHDIT JA -KINTAAT

-50%

LOPUT PUUTARHAKALUSTEET

-30% KUKKARUUKUT (EI ORTHEX) SISÄ- JA ULKOKÄYTTÖÖN

-50%


Torikatu 3, 44100 ÄÄNEKOSKI p. 014 523 125 avoinna ma-pe 8-18 la 9-16 SU 11-16 MARJUKKA

MUOVISET PAKASTUSRASIAT koot 0,3l, 0,5l, 0,9l 5 kpl/pkt

1

95 pkt (2,20)

RAPUMERTA

9

95 kpl

alk.

CARMAN

BENSAKANISTERI 5L

4

95 kpl

KAIKKI VAHAKANKAAT

MARJUKKA

MARJUKKA

• ruostumatonta terästä

• muovinen

MEHUSTIN 8 L

42

3

(49,90)

ROUNDUP

RIKKAKASVIEN TORJUNTAAINE 1 L

15

90 kpl (17,90)

LEIVON

SOKERI- JA KANELIKORPPU 3 KG SÄKKI

9

95 kpl 3,31/kg

ERÄ! OVIMATTO 25X75 CM

2

2

00 kpl (3,95)

17

90 kpl

(19,90) 63,92/l

49

4

TAFFEL

PREGO

• eri makuja • 140-325 g

• portaaton lämmönsäätö • 1800W

PAITAPUSEROT

TALOLYHTY

29

00 kpl (39,95)

8

95 pkt

Tarjoukset voimassa 13.8 saakka tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää.

149

00 kpl

JUURESSÄKKI

KYLMÄLAUKKU 5 KPL 30 L 50X80 CM

(169,00)

KATTOKYNTTELIKKÖ 6 LÄMPÖKYNTTILÄLLE

30*30*35,5 cm

4 pss

5

18

00

(1,95/pss) 8,92-3,84/kg

JAMIE OLIVER

LASAGNEVUOKA 34X20,5 CM

8

MONITOIMILEIKKUULAUTA LEIKKUULAUTA, VEITSENTEROITIN, VEITSI

95 kpl alk. (9,95)

KÄSISAIPPUA 490 ML

2

6

95 kpl

90 kpl

• eri tuoksuja

• eri malleja ja värejä

• max paine 135 bar • letkun pituus 6 m

KOTIMAINEN STYROX

KEITTOLEVY

SIPSIT JA POPCORNIT

STANLEY

SXPW18E TERASSIPESURILLA 1800W

90 kpl

(5,90) 9,80/l

95 kpl

PAINEPESURI

24

90 kpl

00 kpl

3

95 kpl

(5,95)

CLASSIC

TIIVISTE 280 ML

2

00 kpl (5,00)

95 kpl

2 kpl

5

19

00

KOMPOSTIHERÄTE 6 L 100% LUONNONTUOTE

90 kpl

(2,95/kpl)

• eri tuoksuja

95 kpl

36

90 kpl

BIOLAN

• useita malleja ja värejä

SUIHKUGEELI 1000 ML

4

2

90 pkt

AURINKO- BRIGHTSOLAR SEINÄ- JA KENNO ULKOVALO • valkoinen VALAISIMET

Witikkalan Kartano Outlet ZE-ZE

9

4

(99,00)

HATTU

• koot s-xl

95 kpl

00 kpl

HYTTYS- JA HIRVIKÄRPÄS

TAKKI

SYTYTYS- EINHELL TRIMMERI SÄHKÖSAVUSTIN GEELI 1100 W 27 x 53 cm 250W 0,5L • sis. ritilän ja rasvapellin • 12000 rpm • 1,2 mm lanka N II S E • leikkuuala 22 cm TU LI P LIJA G RIL H II LILLE

ROUNDUP

• 2 kokoa

95 m

89

HYTTYS- JA HIRVIKÄRPÄS

PUUTARHASAKSET

MEHUPURISTIN 12 L

95 kpl

90 kpl

GILS

FREELIFE

MARJAPOIMURI

alk.

17

95 kpl alk. 2,99/l

SULKAPALLOSETTI

LAMBI

2 MAILAA, SULKA WC-PAPERI TALOUS24 RLL PAPERI 12 RLL JA VERKKO

9

95 pkt

7

95 pkt

2

00 kpl (2,95)

Tarjoukset voimassa viikon tai niin kauan kun eriä riittää. OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA!


169/2017

Seuraava ÄKS ilmestyy 17.8.2017 www.äks.fi

"Elämä voi viedä odottamattomiinkin suuntiin, kun laittaa omaa egoaan syrjään"

12

Timo Honkonen Päivi Peltola

Laura-Liisa Hyytiäinen haluaa olla puheenjohtaja, joka touhuaa aktiivisesti korisväen keskellä.

10 L

Äänekosken korispomoksi Laura-Liisa Hyytiäinen vaihtoi politiikassa vaikuttamisen koripallokentän yhtenäistämiseen. TEKSTI JA KUVA: TAIJA KOLEHMAINEN

A

ivan Äänekosken liikuntatalon kupeessa asuvan Hyytiäisten perheen autotalli pursuaa palloja ja telineitä. Ei ole epäilystäkään siitä, minkä asian pariin Laura-Liisa Hyytiäinen tulee lähiaikoina syventymään. Kesäkuun lopussa Huiman koripallon edustusjoukkueen puheenjohtajaksi valittu Hyytiäinen pitää etunaan, että tulee lajin ydinpiirien ulkopuolelta. – Näen asiat puolueettomasti ja osaan kyseenalaistaa vanhoja tapoja. Tiedän, että uudet tuulet saattavat aiheuttaa vastareaktioita, mutta toisaalta tiedän, että takanani seisoo vahva tukijoukko. Uudessa luottamustoimessaan Hyytiäinen aikoo levittää seuratoimintaan sitä, mitä reilut kahdeksan vuotta kaupunginvaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana opettivat: järjestelmällistä ja selkeää työskentelytapaa. Tähtäimessä on kuitenkin myös suurempi päämäärä eli Äänekosken yhtenäisen koripallokentän rakentaminen. JUNIORI- ja edustusjoukkueiden yhteistyön työstäminen alkoi Huimassa jo ennen Hyytiäisen astumista mukaan kuvioihin. Tiiviisti lajia katsomosta käsin seuranneena Hyytiäinen tietää, mitä häneltä toivotaan.

Ä KS

| 16 9

· 2 0 17

– Muistan elävästi Huiman huippuvuodet ja niiden aikana vallinneen yhteisen tekemisen ja yhteisöllisyyden tunnelman. Tuo positiivinen ote on sittemmin haihtunut ja eri puolet ovat urautuneet keskittymään omaan toimintaansa. Huiman naiset pelaavat tällä hetkellä Naisten Korisliigan tasolla ja miehetkin kärkkyvät liigapaikkaa vuodelle 2020. Hyytiäinen huomauttaa, ettei laadukas junioritoiminta saa kuitenkaan unohtua edustustason jalkoihin. – Sieltä tulee meille uusia tekijöitä tulevaisuudessa. On hienoa pystyä tulevaisuudessa sanomaan, että Huiman edustuksessa pelaa kovatasoista omaa väkeä ja että Huima toimii ponnahduslautana lajin ammattilaisille, Hyytiäinen sanoo. Yhden ison koripalloperheen hiomiseksi junnu- ja edustuspuolen toimijat järjestävät tulevana syksynä yhteisiä tapahtumia ja edustusjoukkueen pelaajat valmentavat nuorempiaan. – Siinä nuoremmat pääsevät näkemään idoleitaan läheltä ja vanhemmat muistavat, minkälaisella aidolla innolla tähän harrastukseen aikanaan lähdettiin mukaan. ENSIMMÄISEN kerran Hyytiäistä kosiskeltiin Huiman riveihin alkukeväästä, kun vuodesta 2014 edustusjoukkueen

puheenjohtajana toiminut Simo Salmelin ilmoitti jättävänsä pestin. – Sen jälkeen kahvittelin pitkät tovit useiden seuran aktiivitoimijoiden kanssa ja juttu lähti leviämään niin, että kaduilla ihmiset tulivat kyselemään, kuinka olenkaan lupautunut puheenjohtajaksi, Hyytiäinen naurahtaa. Ennen lopullisen vastauksensa antamista Hyytiäinen odotti vaalien jälkeistä kaupungin luottamushenkilöiden paikkajakoa. Sen jälkeen hän pystyi jättämään politiikan toistaiseksi taakseen ja suuntaamaan tarmonsa täysillä toisaalle. – Annoin päätöksen muhia ennen uuteen haasteeseen hyppäämistä. Toisaalta, olen niin tekevää sorttia, että uskoin selviäväni tästä hyvin. Pedanttina ja toiminnan naisena Hyytiäinen ei aio jäädä istumaan kokouspöytien ääreen vaan lähtee itse mukaan tekemään muun joukon jatkoksi. Lähitulevaisuudelle Huimalla on runsaasti suunnitelmia takataskussa. Muun muassa elokuun koripallon EM-kisat tulevat näkymään Äänekoskella. – Mutta hyvätkin ideat tarvitsevat ahkeran talkooporukan toteutuakseen,ja aion näyttää esimerkkiä ryhtymällä itse hommiin. Se on minun tyylini tehdä asioita.

17

Mikon matkassa

Ensimmäinen viikkoni toimitusharjoittelijana: alkufiilikset olivat hieman kauhistuneet, että kuinka tässä nyt pärjää. Mietin että, mitä jos en osaakaan yhtään mitään, enkä saa mitään aikaiseksi. Voisin sanoa, että hyppäsin täysin tuntemattomaan. Ensimmäisenä päivänä kirjoitin kolmea lausetta tunnin! Olo oli hirveän epävarma. Toisena työpäivänäni lähdin heti tekemään juttua Rantapuisto Piknikistä. Suuni meinasi tippua lattiaan, kun tajusin, että minun pitää mennä täysin ventovieraiden ihmisten luo, esitellä itseni ”Eevi Riikonen, ÄKSästä. Kysyisin muutaman kysymyksen.” Paikan päällä mietin hetken, että mitä jos vain menisinkin takaisin autoon, ajaisin kotiin ja antaisin koko jutun olla. Hetken rohkeutta ja itseäni keräillessäni ihmisjoukon keskellä päätin, että kyllä minä pystyn tähän. Kädet hieman täristen lähdin kävelemään ihmisiä kohti, esittäydyin ja kättelin. Yhtäkkiä huomasin, että kaikki se aikaisempi panikointi ja turhautuminen oli kadonnut. Kolmantena työpäivänäni yhtäkkiä huomasin, että asiat rupesivatkin tulemaan jo automaattisesti päästä. Sain haastattelut tehtyä ja kuvat otettua. Tajusin, että ehkä tämä alkaa sittenkin sujua. Nyt viikon jälkeen kolmea lausetta ei enää tarvitse kirjoittaa tuntia. Ja muutkin asiat sujuvat jo paljon paremmin. Siitä iso kiitos Milkalle ja Taijalle jotka ovat auttaneet ja vastanneet jopa kaikista tyhmimpiinkin kysymyksiini. Olen saanut varmuutta siihen mitä teen ja miten. Toimittajan työ on mielenkiintoista ja yksinkään päivä ei ole samanlainen. Asiat oppii myös näkemään aivan eri tavalla toimittajan silmin. Enkä ole hetkeäkään katunut sitä, että tulin ÄKSään harjoitteluun.

Eevi Riikonen

3


Omakotitalot

Kerrostalot

As Oy Äänekosken Rantapuisto

Äänekoski, Suolahti kt Äänekoski, Sumiainen okt

Äänekoski, Paatela okt 163/181 m2

Kuhnamonrinne 9. 6h,k,et,kph,s,3 wc,khh. C*. Tilava, kaunis koti joka suunniteltu esteettömäksi. Soveltuu isommankin perheen tarpeisiin. Lapsiystävällinen asuinalue. Oma tontti 1208 m2. Edulliset asumiskustannukset, rakennus liitetty maalämpöön. Parviainen 0500 645 722. Mh. 257.000 €. 585914

97 m2

Mäenpääntie 61. 2 mh, tupakeittiö, wc, pkh, ph, s. F*. Oma 2500 m2 kokoinen tontti, joka sijaitsee kauniilla paikalla maalaismaiseman keskellä, rauhaisalla kylällä noin 10 kilometrin päässä Sumiaisista. Tämän kodin hyviä puolia on erillinen, reilunkokoinen autotalli, talon avara ja tilava pohjaratkaisu sekä monipuoliset lämmitysmahdollisuudet. Kuntotarkastus tehty 12.7.2017. Mh. 88.000 €. 592799

Äänekoski, Karhunlähde kt 74,5 m2

Kyminkatu 2 A. 3h,k. D*. Siistikuntoinen ylimmän kerroksen asunto hissitalosta kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Asumismukavuutta luovat lasitettu parveke ja oma sauna. Lisäksi huoneistoon kuuluu autotalli. Mh. 52.800 € Vh. 62.500 €. 592141

Äänekoski, Pukkimäki kt Äänekoski, Kierälahti okt

Äänekoski, Ääneniemi okt

133/154,5 m2

Kettusentie 3. 6h,k,ph,s,khh. ei e-tod*. Tilava ja siistikuntoinen koti Ääneniemessä 1117,0 m2 kokoisella vuokratontilla. Isot terassitilat oleskeluun. Pihassa erillinen autotalli/autokatosrakennus. Kiva alue, uimaranta, leikkipuisto jne. lähellä. Es. 7.8 klo 16.45-17.15/Parviainen 010 256 5970. Mh. 198.000 €. 594205

93,3/123,9 m2

Harjukatu 1. 3h,k,kph,s,takkahuone, khh. ei e-tod*. Heti vapaa siistikuntoinen ja kodikas talo hyvien kulkuyhteyksien päässä myös Jyväskylästä. Oma tasainen suojaisa 1054 m2 kulmatontti. Autotalli ja varastotilat. Parviainen 0500 645 722. Mh. 110.000 €. 581920

114,5/170,5 m2

Kirkkokatu 2. 4h,k,takkah,ph,pkh/khh,s,2wc. D*. Kaunis koti aivan keskustan ja koulun läheisyydessä omalla 901 m2 tontilla. Paljon remonttia tehty. Edulliset asumiskustannukset. Hyvät varastotilat ja autotalli. Parviainen 0500 645 722. Mh. 169.500 €. 577307

73 m2

73 m2

Pohjantie 1 A. 3h,k,s. ei e-tod*. Hyväkuntoinen rivitalon päätyhuoneisto keskustan, koulun ja liikuntatalon läheisyydessä. Siistit ja hyvät sisäpinnat. Mh. 107.070 € Vh. 113.000 €. 595091

mh. 25 500 45 000 31 500 38 500 44 000

vh. 179 000 209 000 119 000 154 000 184 000

As Oy Äänekosken Lounaispuisto, Kalevankatu 4-6

Rivitalot

Äänekoski, Keskusta rt

Hinnat alkaen Tyyppi m2 3h,k,s 74,5 3h,k,s 79,5 2h,kt,s 42,5 2h,kt,s 56,0 3h,k,s 68,0

Kotakennääntie 6 A. 4h,k. D*. Pikaisesti vapautuva remontoitu, siisti ja viehättävä koti kaupungin keskustassa. Sijainti toisessa kerroksessa, lasitettu parveke. Parviainen 0500 645 722. Mh. 62.900 € Vh. 79.900 €. 583993

Äänekoski, Keskusta kt

Äänekoski, Kirkonmäki okt

Moderni kaupunkikoti Äänejärven luonnonkauniissa maisemassa

75 m2

Riihijärvenkatu 4 A. 3h,k. E*. Hyväkuntoinen ensimmäisen kerroksen kolmio jossa lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Seinäpinnat on pääosin uusittu viime vuosina, samoin keittiön tasot, allas ja hanat. Pyykinpesukone ja kuivauskaappi kuuluvat varustukseen. Mh. 68.000 €. 588468

Paraatipaikalle Äänejärven rantamaisemiin rakennetaan tyylikäs kerrostalo. Voit kotioveltasi astua suoraan kaupunkilaisten omaan olohuoneeseen, viihtyisään Rantapuistoon. Kaikissa asunnoissa on oma sauna ja lasitettu parveke puiston ja järven puolella. Nämä kodit ovat energiatehokkaita ja suunnittelussa on panostettu asuntopohjien toimivuuteen ja avoimuuteen. Sisustusmateriaalit ovat laadukkaita ja niihin pääset myös vaikuttamaan, kun olet tarpeeksi ajoissa liikkeellä. Yhtiössä on vastikkeeseen sisältyvänä taloyhtiölaajakaista sekä kaapelitelevisio-operaattorin palvelut. Keskustan monipuoliset palvelut ovat myös aivan käden ulottuvilla. Tämä nykyaikainen kerrostalo tarjoaa koteja erilaisiin elämäntilanteisiin - ikään katsomatta. Rakennustyöt käynnissä.

69,5 m2

Väinämönkatu 12 as 13. 3h+k+s. D2007*. Tilava ja valoisa asunto Väinämönkadulta aivan keskustan viereltä. Kerrostalon toisessa asuinkerroksessa oleva kolmio, jossa oma sauna ja lasitettu parveke. Huoneisto sijaitsee taloyhtiön sisäpihan puolella. Es. 7.8 klo 17.3018/Koljonen 050 3498543. Mh. 95.000 €. 598366

Äänekosken keskustassa kolme valoisaa, erittäin toimivaa ja siistikuntoista asuntoa. Talossa on hissi ja asunnoissa omat saunat ja tilavat parvekkeet. Soita, kysy lisää ja varaa oma esittelyaikasi! OPKK 010 256 6513

Hinnat alkaen Tyyppi m2 mh. 2h,k,s,p 60 52 413,59 3h,k,s,p 74 60 943,42

vh. 103 200 123 580

Äänekoski, Karhunlähde kt 52 m2 Konnevesi okt

100 m

2

Myllyntie 18. 2mh, oh, k, pkh, ph, s, khh, vh. ei e-tod*. Viihtyisä okt rauhallisella sijainnilla n. 2 km päässä Konneveden keskustasta. Omalla 3835 m2 kokoisella tontilla oleva kiinteistö, jossa vuonna 2012 valmistunut talo. Mh. 165.000 €. 597223

Äänekoski, Kierälahti rt

51,5 m

2

Harjukatu 11 A. 2h,kk,s. ei e-tod*. Siistikuntoinen päätyasunto rauhallisessa ja hyvinhoidetussa taloyhtiössä. Asunnolla oma aidattu piha-alue, josta näkymät Kuhnamo järvelle. Asunto on vuokrattu. Mh. 57.000 €. 566293

Puistokatu 7 A. 2h,k,kh,p. C2007*. Heti vapaana oleva siisti, remontoitu ensimmäisen kerroksen huoneisto jossa lasitettu parveke. Taloyhtiössä tehty paljon remonttia. Ensies. 7.8 klo 17.30-18/Parviainen 010 256 5970/ Äänekoski. Mh. 48.772 € Vh. 51.500 €. 585732

Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 010 256 5970 0500 645 722

Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 010 256 5955 050 349 8543

Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 010 256 5565 040 721 2351

ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513

Puhelut 010-palvelunumeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa: lankapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. matkapuhelimesta 0,0835 €/puhelu + 0, 17 €/min.Välityspalkkio 4, 96 % (sis. alv. 24%) velattomasta myyntihinnasta. Minimi 3100 € tai sopimuksen mukaan.

Hinnat voimassa TO-SU 3.-6.8.2017, ellei toisin mainita.

ÄÄNEKOSKI

HK

NAUDAN SISÄFILEE kokonainen n 1,5kg

SESONGIN KEITETYT TÄPLÄRAVUT

+10cm Suomi pyynti/säävaraus

29

95 KG

NAUDAN JAUHELIHA Suomi

6

Erä palvelusta

99 KG

NAUDAN ULKOFILEE palana Suomi

2.KPL

KUUMA GRILLATTU BROILERI

5

99 KG

SALAATTIPUSSI

100g (8,90/kg)

18

95 KG

0

MA–LA 8–21, SU 10-20

89 PS

Herkullista kesää kaikille! LOHIFILEE

Snellmann

MAATIAISPOSSUN ULKOFILEE tai Kymen Lihatukun ULKOFILEE Suolattu

kokonainen Suomi

14

10

90

95

KG

KESÄPERUNA Suomi 2 kg (0,85/kg)

1

T. Mika ja Cittarin väki

KIRJOLOHI

Norjan

Arla Ingman

CAFE MAITO laktoositon 1l (1,00/l)

Suut makiaks! Karkkikadun

Fast Pudix

Myös vegeirtokarkit!

toffee laktoositon 200g (2,50/kg)

4

KANNUSWURSTI n. 1,7kg tai Atria

GOUTER

KPL

PS

1600g (3,74-5.99)

PROTEEIINIVANUKAS

99 KG

ÄÄNEKOSKI Työskintie 3, puh. 010 538 2500

1.-

KG

Pouttu

1.-

69

IRTONAMUT

5

99

KG

2

PRK

5

99 KG/KPL

CITTARISSA TAPAHTUU!!!

KE-PE Wigren TO Sinuhe MunkkiShow 2€/10 kpl PE Elonen PE Kala-Lappi

MA–LA 8–21, SU 10-20


Ville Härtsiä, opetustoimen toimistosihteeri Maarit Saranpää ja Jaana Tani ovat ylpeitä uudesta lukiosta.

Lukio uudelle aikakaudelle!

Äänekosken uusi lukio on viime silausta vaille valmis. Opettajat ja oppilaat saapuvat ensi viikolla. TEKSTI JA KUVAT: MILKA KROGERUS

Ä

änekosken lukion rehtori Jaana Tani ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä esittelevät ylpeänä uuden lukion toimitiloja reilua viikkoa ennen koulujen alkua. Siellä täällä lojuu vielä pahvilaatikoita ja jossain saattaa olla vielä väärän korkuiset tuolit, mutta muuten lukio alkaa olla valmiina ensimmäisiä opiskelijoitaan varten. – Vielä on tulossa taidetta taidemuseolta ja verhotkin hankitaan vielä paikallisilta toimittajilta, mutta ihan koulujen alkuun ne eivät ehdi, Tani kertoo. Uusi lukio on avara, valoisa, värikäs ja täynnä toimivia ratkaisuja. – Kaikki tilat on suunniteltu työskentelyyn. Tässäkin voi ihan hyvin joku ryhmä tehdä ryhmätöitä, Härtsiä sanoo ja istahtaa toisen kerroksen aulan sohvaryhmän ääreen. TEKNOLOGIA ON tullut lukioon. Käytävillä on suuria näyttöjä ja joka nurkalla pistorasioita opiskelijoiden läppäreille ja tableteille. Luokissa on vaikuttavat 84-tuumaiset älynäytöt, joissa yhdistyvät tv, kirjoitusalusta, netti ja myös esittelyvälineet. – Oppilaiden laitteet saa yhdistettyä näihin. Eli jos oppilas tekee jonkun työn, hän voi jakaa sen tämän näytön kautta luokalle, Härtsiä selvittää.

Ä KS

| 16 9

· 2 0 17

Koko koulun alueella on toimiva langaton netti ja modernit laiteet tuovat oppimiseen tehokkuutta.Opettajatkin ovat asennoituneet uusien laitteiden käyttöön. – Meidän joukossa ei ole vastarannan kiiskiä, jotka olisivat laitteiden käyttöä vastaan, vaan kaikki ovat lähteneet hyvin mukaan. Opiskelijoilla on oltava omat koneet jo pelkästään sähköisten yo-kirjoitusten takia ja onhan tämä selvästi tätä päivää. On myös opiskelijan oikeusturvan mukaista, että opettaja osaa opettaa käyttämään näitä laitteita ja ohjelmistoja, Tani sanoo. – Eihän tässä ole mitään hankalaa, kun tämmöinen tumpelokin osaa käyttää, Härtsiä naurahtaa leikkiessään älynäytöllä. UUSI LUKIO ON turvallinen, toimiva ja ennen kaikkea terve tila oppia ja työskennellä. Sisäilmaongelmien takia on päätetty, että Hiskiltä, ei kanneta mitään tavaraa uuteen lukioon. –Opettajakunnan kanssa päätettiin, ettei vanhalta lukiolta tuoda mitään. Siellä on skannailtu ja tallennettu muistitikulle tärkeitä asiakirjoja. Ainoastaan muutamia fysiikan laitteita on putsautettu, sillä ne ovat kalliita. Toisaalta hirveän haikeaa jättää esimerkiksi hankittu am-

mattikirjallisuus pois. Mutta toisaalta, elämän inventaario on välillä hyvä asia, Tani sanoo. – Kaikki vanhat laitteet yritetään silti saada hyötykäyttöön. Niitä putsataan ja ne laitetaan kiertoon. Ei kuitenkaan niin, että kaikki menevät samaan paikkaan, että minimoidaan mahdolliset riskit, Härtsiä sanoo. No, ehkä pari asiaa tuotiin vanhalta lukiolta. Keväällä lukion väki kuljetti juhlallisessa kulkueessa uudelle lukiolle Äänekosken lukion hengen. Myös eräs tuttu käsinkosketeltava elementti löytää paikan uudelta lukiolta. – Carpe Diem-kyltti tuodaan tuohon pääovelle vielä, Tani tunnustaa. HUONEKALUISSA on kiinnitetty paljon huomiota toimivuuteen ja monipuolisuuteen: työpöytiä saa liikuteltua, on seisomapisteitä, motorisoituja pöytiä ja satulatuoleja. Vaikka tuntuu, että lukioon on hankittu paljon herkkuja ja hienoja kalusteita, budjetti on alittunut noin puolella miljoonalla. – Loppuselvitys on vielä tekemättä, mutta on ihan mainitsemisen arvoinen asia, että budjetti on pitänyt hyvin vaikka kaikki on saatu mitä tarvitaan, Tani vakuuttaa. – Joissain kohdissa on tingitty, mutta

niitäkään ei huomaa jos ei sanota, Härtsiä lisää. Tani on käynyt lukiolla myös lomansa aikana auttamassa tiettyjen ratkaisujen kanssa. Selvästi into uuden lukioaikakauden aloittamiseen on kova. – Ihan mieletön fiilis. Tää on aivan ihanaa. Kyllä tämä historian kirjoihin jää, kun Äänekoskelle saatiin ihan uusi lukio, Tani sanoo ylpeänä. – Ihan uskomatonta, tää on niin kähee! Ei kuusi vuotta sitten, suurien alijäämien aikaan, uskaltanut edes kuvitella, mitä nämä meidän koulut voi olla. Jos muuta ei meidän valtakaudesta jää, niin ei haittaa, Härtsiä nauraa. LUKIO ON VASTA ensimmäinen suurempi askel kohti uudistettua kouluverkkoa uudisrakennuksineen. Seuraavana rakennusvuorossa ovat Suolahden ja Koulunmäen yhtenäiskoulut ja Koiviston koulun peruskorjaus. Muutaman vuoden päästä Äänekosken kouluverkko rakennuksineen on niin hyvässä kunnossa, että vertaista pitää etsiä pitkältä.

NET

Katso ÄKSän netistä kokonainen kuvagalleria uuden lukion tiloista ja sisustuksesta.

5


Tapio Heiskanen Jokainen tie on koulutie Varsin monessa kodissa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja. Koulunsa aloittaa Keski-Suomen alueella noin 3 000 uutta ekaluokkalaista, eivätkä ne isommatkaan koululaiset vielä järin isoja ole. Vasta vuonna 2010 oltiin synnytyslaitoksella, ja nyt metrin mittaisen pikkuihmisen pitäisi herätä kellon soittoon sekä kulkea yksin koulumatkansa, halliten kaikki liikennesäännöt ilman tutun aikuisen turvaa. Moni vanhempi varmasti miettii, että mitähän siitä tulee? Sitten on vielä se suurin kysymysmerkki kaikista: mitä jos aikuiset eivät toimikaan liikennesääntöjen mukaan? Osa nuorista ja työikäisistä on ottanut ratissa ollessaan tavakseen katsoa kännykästä tuoreimmat somepäivitykset, vilkaista vähän sähköpostia ja lukea saapuvat tekstiviestit. Liikenneturvan #KunAjatAja -kampanja kehottaa keskittymään ajotehtävään, sillä tutkimusten mukaan keskimääräinen ”nopea vilkaisu kännykkään” kestää noin viisi sekuntia. Sinä aikana taajamanopeutta ajava auto kulkee 70 metrin matkan. Miten opettaa lapselle, että lähestyvä autoilija ei ajaessaan välttämättä katsokaan sinua – vaan älypuhelintaan? Kännykän käytöstä on hyvä toki sopia lapsenkin kanssa. Koulumatkoilla kännykän paikka on repussa, mutta jos kännykkää on pakko käyttää, pysähdytään turvalliseen paikkaan tekemään se. Lapsen ei myöskään tarvitse olla aina tavoitettavissa, eli kännykän voi hyvällä omallatunnolla jättää myös kokonaan kotiin koulupäivän ajaksi. Näkemykseni mukaan yksi vanhemmuuden vaikeimmista askelista onkin antaa lapselle sopivasti itsenäisyyttä, tilaa toimia ja arvioida asioiden syitä sekä seurauksia itse – turvallisessa ympäristössä toki. Lohdutuksen sanoina on todettava, että koulutiensä aloittavien pienokaisten vanhempien huoli on myös monella lailla aiheeton. Tilastojen valossa koululaisille sattuu koulumatkoillaan hyvin harvoin vakavia onnettomuuksia, ja tilastollisesti vaarallisin paikka alle 14-vuotiaalle lapselle on perheen auton takapenkillä. Tyttäreni aloitti koulutiensä vuosi sitten, ja huoli oli koko edeltävän kesän valtava. Nyt jälkikäteen ajatellen tuo huoli lähinnä huvittaa, sillä lapsi on vuoden aikana mennyt ja oppinut liikenteestä monenlaista ilman apuani (ja siitä huolimatta). Reipas tokaluokkalainen murehtii lähinnä sitä, minkä repun ja penaalin ostaisi. Tutustu Liikenneturvan #KunAjatAja -kampanjaan osoitteessa liikenneturva.fi/kunajataja ja tee itsesi kanssa sitoumus: en käytä kännykkää ajaessani – kun ajan, ajan. Tiedät kyllä miksi. Koivistolla ajettiin vauhdikkaat MM-rallit perjantaina 28. heinäkuuta. Suomalaiselle rallikansalle päivä oli varsinainen ilon päivä, kun päivän päätteeksi Suomella oli kokonaiskisassa kolmoisjohto. Neste Rally Finlandin voittajaksi kruunattiin sunnuntai-iltana Esapekka Lappi.

Tapio Heiskanen yhteyspäällikkö, Liikenneturva

Hallitus päätti siirtää sote-uudistusta siten, että se astuu voimaan vasta vuonna 2020. Miten sote-uudistuksen siirtäminen vaikuttaa paikallisesti?

Kunnissa ja maakunnissa Soten valmistelu jatkuu jo tehtyjen päätösten pohjalta! Hallituksen päätöksellä saatiin nyt Soten valmistelulle tarvittava lisäaika, ennen kaikkea kunnollisen, asiakaslähtöisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Sote-lain voimaantuloon saakka kunnissa jatketaan  aikaisemmin tehtyjen päätösten pohjalta.

Tämä mahdollistaa paremman valmistautumisen muutokseen. Huolellisesti valmisteltu organisointi mahdollistaa paremmat palvelut kuntalaisille. Terveyden hyvinvoinnin edistämiseen pystytään myös paremmin jouheammalla aikataululla saamaan toimivammat käytännöt. Myös uusi valtuusto pystyy paremmin osallistumaan suunnitelman tekoon ja ottamaan kantaa uudistukseen.

Epävarmuutta suunnitte- Nykyhallituksen pilaama luun tuo miten kunnan ta- uudistus törmäsi peruslous ja tehtävät ylipätään tuslakiimme ja asiantuntimuodostuvat.Vuoden 2019 joiden selkeään vastustuktalousarvot ja suunnitelmat seen. ”Valinnanvapaus”, menevät uusiksi. jonka kaapuun yksityisKuntaverolukko eli tulove- tämishanke puettiin, koki roprosentti josta vähenne- tappion ja voimme palata tään maakunnalle siirret- parlamentaariseen valmistävä osuus, siirtyy vuodella teluun. Se helpottaa asioiAikaa jää enemmän den edistämistä kunta- ja omaisuuksien,sopimusten, maakuntatasolla. Laki on henkilöstön selvitysten laa- tärkeä ja sen sisältämät timiseen sekä oman So- palvelut vielä tärkeämtekeskuksen tuotannon mät. Se koskettaa meitä kehittämiseen kilpailukyi- kaikkia, aika on käytettäseksi. vä nyt tehokkaasti.

Uudistuksen voimaantulon lykkääntyminen tuo mm. uudistuksen vaatimien ICT-järjestelmien rakentamiselle lisää aikaa. Lisäksi voidaan paremmin valmistautua muutokseen ja kehittää prosesseja mahdollisimman sujuviksi ja asiakaslähtöisiksi pitäen kirkkaana mielessä nopea hoitoon pääsy ja potilaan etu. Uudistuksen liittyvä valinnanvapaus tarjoaa kuntalaisille uusia mahdollisuuksia sote-palveluissa.

Koko ajan on näyttänyt siltä ettei sote-uudistus ehdi alkuperäisen aikataulun puitteissa toteutua. Vuoden siirto on enemmän kuin tervetullut lisäaika sekä paikallisesti, että koko uudistuksen kannalta.

Sote-uudistuksen lykkääntyminen antaa mahdollisuuden pitemmällä ajalla suunnitella toimintoja. Toisaalta monet sotepuolen kiinteistöt odottavat lopullisia päätöksiä - tarvitaanko niitä vai ei, kunnostetaanko vai myydäänkö? Pitkittyvät hankkeet voivat rasittaa myös henkilöstöä epätietoisuuden vuoksi.

Rolf Nyholm

Leila Lindell

Marke Tuominen

Olli Jämsén

Piia Flink-Liimatainen

Kimmo Tuikka

6

Simo Holopainen

16 9 · 20 17

| Ä KS


Ravien kohokohta oli tietenkin ravikuningas Vieskerin (oik.) esiintyminen, ja silloin kaikki kerääntyivät radan varteen taputtamaan viisinkertaiselle 28-vuotiaalle kuninkaalle.

Juhlaravi vetosi ihmisiin

Konginkankaan juhlaravien vetonaula oli moninkertainen ravikuningas Viesker. TEKSTI: EEVI RIIKONEN KUVA: MERJA AHOLA-TURPEINEN

K

onginkankaalla juhlittiin AlaKeiteleen Hevosystäväinseuran 25-vuotis- ja samalla Suomenhevosen 110-vuotis juhlavuotta sunnuntaina 30. heinäkuuta. Ravien merkeissä tietenkin. Paikalle oli saapunut suuri yleisö, yli 700 ihmistä, todisti koko perheen tapahtumaa. Erityisesti vierailijoita kiinnosti muuramelainen 28-vuotias suomenhevosravuri ja ravikuningas Viesker. Juhlaravit sujuivat hyvin, vaikka ravihevosia ei ollutkaan paikalla niin paljon kuin alunperin piti. – Olemme saanut ihmisiltä erittäin myönteistä palautetta tapahtumasta. Ihmiset viihtyivät oikein hyvin ja sää suosi meitä. Ihmiset toivovat paikallisravien

jatkumista, mutta nykyään ei tahdo saada hevosia enää paikalle yhtä hyvin kuin ennen, Jukka Romppanen Ala-Keiteleen Hevosystäväinseurasta kertoo. PAIKALLISRAVIT eivät ole pelkästään ravit, ne ovat paljon muutakin: Ihmiset tulevat tapaamaan vanhoja tuttujaan, vaihtamaan kuulumisia ja katsomaan hevosia. Paikallisraveissa henki on hyvä. Tapahtumassa oli huomioitu nuorempiakin vieraita. Lapsille oltiin järjestetty muun muassa, poniratsastusta ja -talutusta, tapahtumassa oli keppihevosia ja Valtran traktori tutustuttavaksi. Lisäksi paikan päällä oli myös lakun ja jäätelön myyntiä, millä oli tietenkin suuri suosio

lapsiperheiden keskuudessa. Juhlaraveihin oltiin panostettu todenteolla. Huikeita palkintoja oli tarjolla niin ravihevosille, kuin yleisöllekin. Romppanen kiittelee, että talkoolaisia oli saapunut paikalle noin 50. Talkoolaiset tekivät kovan työn ja ahersivat ravien eteen paljon. Ilman heidän apuaan tapahtumasta ei olisi tullut sellaista, kuin siitä tuli. – Meillä oli viimeisen päälle loimet, jotka voittanut hevonen sitten sai, ja pääsylipun ostaneiden kesken arvottiin televisio. Tähän tapahtumaan panostivat kaikki niin paljon, että kyllä tästä vielä jonkinlaista kiitosta järjestetään talkoolaisille, Romppanen sanoo.

HEVOSYSTÄVÄINSEURAAN kuuluu toistasataa jäsentä, aktiivijäseniä on 20–25. Hevosharrastus siirtyy aina vain sukupolvelta toiselle ja vetoaa ihmisiin. – On niin mukava toimia hevosten kanssa. Kun saa hevosen vietyä raveihin ja huomaa miten on saanut hevosen hyvin hoidettua, se on hienoa nähdä, Romppanen kertoo. Vuonna 1979 perustettu harrastusseura omistaa raviradan Liimattalassa, jossa se on aktiivisesti järjestänyt paikallisraveja ja pitänyt yllä äänekoskelaista hevosurheilukulttuuria jo neljännesvuosisadan.

Äänekosken Urheilijat järjestää kansainväliset yleisurheilukilpailut

Ke 9.8. klo 18.00 Äänekosken liikuntapuisto Kuvassa Veikko Karvonen ja Äänekosken Urheilijoiden Erkki Puolakka maratonin kääntöpaikalla Helsingin olympiakisoissa 1952. Suomen Urheilumuseo.

Liput 5 € Alle 10-vuotiaat ilmaiseksi

www.aanekoskenenergia.fi

LAJIT: M: 100m, 400m, 1500m, korkeus, pituus, kuula, keihäs N: 100m, 400m, 800m, korkeus, pituus, kuula, moukari, keihäs Lisäksi nuorisolajit Lue kisoista ÄKSän verkosta! www.äks.fi


Uuden jätevedenpuhdistamon toimintaa ja päästörajoja tarkkaillaan tiukalla seulalla.

Vilkas vuosi häiriöpäästöissä Tehdasalueelta on viimeisen parin kuukauden aikana päässyt vesistöön öljyä, jätevettä ja nokea. Lisäksi Kuhnamossa on bongattu kuitupaakkuja. TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN, KUVA: MATTI HYTÖLÄ

K

uluvan kesän aikana tapahtuneet Äänekosken tehdasalueen päästöt on saatu kuriin ja siivottua mutta tehdastoiminnan ympäristövaikutukset ovat herättäneet huolta paikkakuntalaisten keskuudessa – ainakin sosiaalisen median kanavissa. Metsä Fibren käyvän sellutehtaan käytettävyysvastaava Matti Toivonen myöntää, että tämän vuoden häiriöpäästöjen määrä on ollut keskivertovuotta korkeampi. – Useimmiten tällaisissa tehtaalta ympäristöön lähtevien päästöjen tapauksissa syynä on, että tekniikka pettää ja tehdyt toimenpiteet eivät riitä tai ehdi korjata asiaa. Tai sitten ei yksinkertaisesti ole oivallettu toimia oikein. Jos olemme tunnistaneet huolimattomuutta omassa toiminnassamme, niin olemme aina pyrkineet oppimaan siitä, Toivonen toteaa. – Tämän vuoden tavallista runsaammalle päästöjen määrälle ei ole tunnistettu yhtä yhdistävää tekijää. Tietenkin tavoitteemme on, ettei tällaisia tapahtuisi

koskaan, hän lisää. Paikallinen ELY-keskus seuraa ja valvoo vastaavanlaisten akuuttien häiriötilanteiden vaikutuksia tehdasalueen lähiympäristöön. Toivosen mukaan nyt tapahtuneiden häiriöpäästöjen osalta vaikutukset ovat kadonneet nopeasti ja kyse on ollut lähinnä esteettisestä haitasta. SELLUTEHTAALLA on jatkuvasti paikalla noin 30 henkilön organisaatio, joka huolehtii, että tehdas pyörii ympäristön kuormituksen kannalta sovitusti. Häiriötilanteissa tehtaan organisaatio vastaa, että häiriön poistaminen ja jälkihoito sujuvat niin kuin kuuluukin. – Tavallista merkittävämpi erityistilanne tulee vastaan, kun käyvä sellutehdas ajetaan alas ja biotuotetehdas käynnistetään elokuussa. Tuolloin olemme varautuneet paikalle myös tavallista suuremmalla omalla miehistöllä, Toivonen kertoo. Metsä Groupin biotuotetehtaan starttia on suunniteltu hetki hetkeltä tarkasti

Tehdas tiukassa tarkkailussa K eski-Suomen ELY-keskus tarkastaa Metsä Groupin rakentaman biotuotetehtaan ympäristöluvan mukaisen toiminnan vuosittain. Viranomaiset muun muassa käyvät läpi laitoksen päästöraja-arvojen noudattamisen, vuosiraportin, tarkkailutulokset ja häiriötilanteet. Laitoksilla on ilmoitusvelvollisuus ympäristölle vaaraa tai haittaa aiheuttavista häiriötilanteista.

8

– Akuuteissa häiriöpäästötilanteissa arvioimme tapauskohtaisesti, onko meidän syytä lähteä paikan päälle ja minkälaisiin toimenpiteisiin on viipymättä ryhdyttävä. Selvitys poikkeuksellisen tilanteen syistä, päästöistä, vaikutuksista ympäristöön ja toimista vastaavien tilanteiden estämiseksi toimitetaan laitoksen valvojalle, Hannele Yli-Kauppila KeskiSuomen ELY-keskukselta kertoo valvovan viranomaisen toiminnasta.

etukäteen. Esimerkiksi jätevesipäästöjen riskiä on ehkäisty ennakkoon testaamalla uuden puhdistamon toiminta käyvän sellutehtaan jätevesillä. – Olemme saavuttaneet tasaisen tilan jätevedenpuhdistamolla, joka toimii nyt takuuarvojen mukaisesti. Itse biotuotetehtaan käynnistäminen tapahtuu pienemmillä vesimäärillä, mutta käytössä on myös varoallas, jonne odottamattoman suuret vesimassat voidaan tarvittaessa ohjata, biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio selventää. Ensimmäisen kuukauden ajan tehtaan käynnistymisen parissa työskentelee tiiviisti nykyiseltä sellutehtaalta uusiin tiloihin siirtyvien työntekijöiden lisäksi projektiporukkaa, päälaitetoimittajia edustavia työntekijöitä sekä päivystysrinki. SOSIAALISESSA mediassa ihmiset ovat olleet kiinnostuneita tietämään, tunnustavatko suuret metsäteollisuuslaitokset jokaista sattunutta kömmähdystä. Kuinka tarkasti päästöistä tiedotetaan,

Yli-Kauppilan mukaan ELY-keskus voi tarvittaessa seurata häiriöpäästön vaikutuksia ympäristöön ottamalla niin sanottuja valvontanäytteitä esimerkiksi vaikutusalueen vesistä. Yleisimmin näytteenotto hoituu kuitenkin laitosten itsensä toteuttamana tai tilaamana. Häiriötilanteiden syntymistä ja mahdollisia vahinkoja pyritään minimoimaan varautumalla niihin ennakkoon. Ympäristöluvassa esimerkiksi vaaditaan

käytettävyysvastaava Matti Toivonen? – Periaatteenamme on, että kaikesta kerrotaan avoimesti. Esimerkiksi heinäkuussa sattunut vähäinen öljyvuoto jäi tehtaan omaan rantaan eikä ollut haitaksi lähiympäristölle, mutta siitä huolimatta tiedotimme asiasta välittömästi, Toivonen vastaa epäilyksiin. Heinäkuun puolivälin tienoilla jätevedenpuhdistamon lähistöllä havaitun öljyn alkuperää ei pystytty selvittämään. – Päätimme kuitenkin tuon tapahtuman jälkeen varuilta virittää öljypuomin puhdistamon jäähdytysvesikanaaliin. Näin mahdollinen uusi öljyvuotokaan ei pääsisi eteenpäin, Timo Merikallio kertoo. Odottamattomien päästöjen sattuessa varsinaisen siivouksen suorittaa ulkopuolinen yritys. Öljyvuodon lisäksi esimerkiksi heinäkuun lopussa sähkökatkon takia sattuneen ja Niiniveden rantaan asti kulkeutuneen nokipäästön puhdisti Lassila & Tikanoja.

biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolle suunnitelma, jolla etukäteen varaudutaan mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja toimimiseen niiden aikana. Biotuotetehtaan ympäristöluvassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määräsi velvoitteita tarkkailulle, raportoinnille ja laitosta laatimaan täsmäselvityksiä erityisesti vesistökuormituksiin liittyen.

16 9 · 20 17

| Ä KS


KODIN & RAKENTAJAN PALVELUPALSTA

Tarvitsetko sähkömiestä? Soita 010 219 0270

JAT SÄHKÖ OY Teollisuuskatu 32 44150 Äänekoski

Paikallista osaamista! Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla

• Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennukset Paikallista osaamista! sekä -huolto • lmanvaihdon puhdistukset, mittaukset ja säätö Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla

• Lämpö-, Lämmitysputkistojen sykehuuhtelut vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto • Ilmanvaihdon Tarviketoimitukset mittaukset ja -säätö

Käyttövesiputkistojen

Tarviketoimitukset uusijalle GroheKysy rohkeasti tarjous! Kysy rohkeasti tarjous!

keittiökaarihana Muista kotitalousvähennys. Muista kotitalousvähennys. veloituksetta.

p. 050 502 8495

p. 040 417 2883

lvimoksanen@gmail.com

lvishartikka@gmail.com

www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi www.lvi-oh.fi | www.putkisaneeraukset.fi

Laadukkaita sähköasennuspalveluja Keski-Suomen alueella ”Meillä sujuu niin uuden suunnittelu ja asentaminen kuin vanhan asennuskannan uudistaminen ajan tasalle” 040-484 3510 www.jats.fi terho.uusitalo@gamil.com

RSA

RAKENNUSVALVONTA S. AHOKAS OY

• ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUKSET • KUNTOARVIOT • KOSTEUSMITTAUKSET • LÄMPÖKUVAUKSET • RAKENNUSVALVONTA • RAKENNESUUNNITTELU • ENERGIATODISTUKSET Seppo Ahokas Rkm 0400 546 559 • Kyösti Peltokangas RIns (Amk) 0400 328 710 www.rsavalvonta.fi • Pätevyydet: AKK, Kuntoarviot, Energiatodistukset

Meidän mainokseen pitäisi tehdä muutama muutos. sähköpostiosoite on vanha, uusi on toimisto@lvirossi.fi SKF-laatikosta voi poistaa sanan ”lukkorenkaat” tekstillä oleva ”meiltä “Se mukavasti erilainen punaisella kiinteistönvälitys” myös ilmastoini…..” voisi siirtää mustien pompuloiden rivistöön ja Asiakaslähtöistä, suoraselkäistä toimintaa poistaa sanat ”meiltä myös” tavoitettavuustakuulla jokaisena päivänä. laitetaan punaisen tekstin tilalle teksti Välityspalkkiot 3.9% (sis. alv 24%) tai sopimuksen mukaan, minimipalkkio 2500€. Ei kauppaa, ei kuluja. Ota yhteyttä! Olisikohan mainosta pitänyt vähän suurentaa ja laittaa vaikka noista meille myyntiin tulleist ToolPack työkaluista joku logo tms

WWW.VIAVESTA.FI | 045 136 1356 | Kauppakatu 15

• Kaikki LVI-työt ja huollot • Ilma- ja maalämpöpumput LAAKERIPISTE • Öljykattilahuollot ja korjaukset, Laakerit ja stefat myös kiinteistöautomatiikka • Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkitukset • Ilmastointikoneiden ja keskuspölynimureiden suodattimet

Uutena meiltä nyt ammattilaisten Boxo-työkalut, koneet ja laitteet Ratakuja 2, Suolahti ● puh. (014) 541 249 ● www.lvirossi.fi toimisto@lvirossi.fi ● myymälä avoinna ma-pe 7-16

REMONTTIJAKONEX

- Kiinteistöjen salaojitukset - Patolevyjen asennukset - Ulkomaalaukset

Kysy edullista tarjousta!

Puh. 045 225 7770

KYSY LVI-TARJOUS PAIKALLISELTA!

- Vaihde - Päivystys Äänekoski - Päivystys Suolahti - Talvikunnossapidon päivystys

020 0400 0400 040

632 2870 640 904 175 140 189 6580

150 ammattilaisen voimin!

• Käyttövesi- ja lämmitysverkkojen saneeraukset laatutarvikkeilla. Myös uudisrakennukset! • Verkostojen sykehuuhtelut • Öljypoltinasennukset ja -huollot

Kiinteistöjen hoito ja huolto

Remonttipalvelut

Aluekunnossapito

Sähkö- lämpöpumppuja kylmätyöt

Puhtauspalvelut

Turvapalvelut

Sähkötyöt

Soita ja varaa aika p. 0400 721 531

MUISTA MYÖS KOTITALOUSVÄHENNYS!

Teollisuuskatu 48, 44150 Äänekoski • 0207 343 190 • Jarkko 040 630 0323 • Teemu 040 630 0251 • www.lvimopet.fi

www.aanekoskenkiinteistonhoito.fi


Koulujen alun kunniaksi arvuutellaan opettajaa, joka kerran pisti kesänäyttelyn pystyyn lakkautettuun kyläkouluun. Tämä näyttely poiki ajan myötä merkittävän osan Äänekosken kulttuurihistoriaa. Kuka ope kyseessä? Vastaus ÄKSän toimitukseen tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 14. elokuuta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 15 euron lahjakortti Pirjon Burgeriin. X168 huomautti, ettei Äänekoskemme ei ole maailmassa ainoa. Pohjanmaalla eräs toinen Äänekoski yhtyy nimensä perusteella majesteetillisempaan jokeen ja laskee alas. Mutta mihin? Tämä toinen Äänekoski on muutaman kilometrin mittainen joki Soinin kunnassa. Äänekoski yhtyy Kuninkaanjokeen, joka laskee Alajärveen. Väittävät Kustaa Vaasan aikanaan metsästelleen Kuninkaanjoen maisemissa. Alapäätietoutta omasi kuusi vastaajaa. Kuninkaallisesti krillille käy Martti Hiekkanen.

■■ Sen verran isot juhlat Rannankylällä, että matkaan kannattaa lähteä Äänekoskelta saakka. Perille pääsee Äänekoski-laivalla – jos vaan mahtuu kyytiin. Muista varata 50 penniä sotaveroon!

Legendaarinen asepäivä tulee taas ■■ Niskasen Asepäivä järjestetään tänä vuonna Rajamäen ampumaradalla Leppävedellä. Asepäivän aikana pääsee tutustumaan uusimpiin tuotteisiin, tekemään edullisia hankintoja ja tietenkin vaihtamaan ajatuksia samanhenkisten harrastajien kanssa. Asepäivässä myös testataan aseita ja kävijöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua ilmaiseen kivääreiden koeammuntaan. Asepäivä on ainutlaatuinen tapahtuma Suomessa ja sana on kiirinyt pitkälle. – Tämähän on legendaarinen juttu koko maassa ja olen kuullut tästä paljon hyvää. Täällä on paljon hyviä esittelijöitä ja paljon ihmisiä. Tämä on todella hieno tapahtuma, ex-vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson hehkutti tapahtumassa viime vuonna. Niskasen Asepäivä pe 4.8. klo 13:00–19:00, Rajamäen ampumarata, Ampumaradantie 14, Leppävesi.

Äänekoski Games ■■ ÄU:n järjestämään kansainväliseen yleisurheilukilpailuun Äänekoski Gamesiin odotetaan ja toivotaan tänäkin vuonna paljon osallistujia ja katsojia. Valmistelut ovat hyvällä mallilla ja kenttä on hyvässä kunnossa. Kisaamaan saapuu muun muassa Äänekosken oma urheilija Arttu Mattila. – Tähän mennessä ei ole vielä paljon ilmoittautuneita, kun ilmoittautumisaikaa on vielä reilusti jäljellä. Loppuviikosta on osallistujat jo paremmin tiedossa, kertoo ÄU:n Tuukka Vuorinen. Paikalle odotetaan saapuvan reilusti katsojia. Varsinkin, kun kentällä nähdään kaupungin omia urheilijoita. Sään suhteen ollaan positiivisesti odottavin mielin. – Koitamme markkinoida tapahtumaa hyvin ja jaamme pieniä lippusia, sekä tiedotamme asiasta Facebookin kautta. Olemme katsoneet säätiedotteita, mutta tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa minkälainen sää kisapäivänä on. Enemmän on lupailtu lämmintä, kuin kylmää. Olisihan se kaikkien kohdalla otollisempaa jos ei vettä sataisi, Vuorinen sanoo. Äänekoski Games Ääneskosken liikuntapuistossa ke 9.8. klo 18

Avoimet ovet 9.8. klo 14-16

E

speri Hoivakoti Pukkimäki tarjoaa turvallista asumista ja hyvää hoivaa ikäihmisille kauniissa ympäristössä Äänekoskella. Tervetuloa tutustumaan 9.8. klo 14-16. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Palveluihin kuuluu myös tilapäinen asuminen, joka on hyvä ratkaisu esim. omaisen loman ajaksi, remontin ajaksi tai sairaalasta kotiutuvalle kuntoutumisen tueksi.

Tiina Soikkeli | 050 591 6114 Eija Jaalivaara | 040 778 3535 Kuhnamontie 16, Äänekoski | www.esperi.fi

T T E AT

ERI LUMPERO

JÄNIKSEN VUOSI Ohjaus Pasi Saarinen pe 4.8. klo 19 la 5.8. klo 16 su 6.8. klo 14

Paasilinna, Leskinen, Keski-Vähälä, Smeds ke 9.8. klo 19 la 12.8. klo 21 yönäytös la 26.8. klo 16 Suomi 100-näytös

Tiedustelut 040 7780 765 www.teatterilumpero.fi Osoite Lumperontie 12, 43100 Saarijärvi


Pe 4.8. ■■ klo 19 Matin karaoke Ravintola Majakassa. Semifinaali ja finaali. ■■ Klo 19 Deadlight Matilan Ankkurissa. Vapaa pääsy! La 5.8. ■■ klo 20 Hannu Wacklin & Kyläpelimannit Ravintola Majakassa. Liput 5 euroa ■■ P2 & Kimis Pub Markuksessa. Liput 5 euroa Su 6.8. ■■ klo 17 Kurkiaura Matilan Ankkurissa. Vapaa pääsy! Ke 9.8. ■■ klo 18 Sumiaisseudun Harmonikat Keiteleen rannat konsertit. Liimattalan Riihikahvio. Vapaa pääsy! Pe 11.8. ■■ klo 20 Matin Karaoke Ravintola Majakassa. La 12.8. ■■ klo 20 Gunnar Taipale orkestereineen Ravintola Majakassa. Vapaa pääsy!

Tanssi&Teatteri

Muut

23.6. - 5.8. ■■ Elämä Janottaa Kievarin kesäteatterissa. Lapinlahden Lintujen lauluihin perustuva musiikkikomedia. Ohjaus Mikko Kivinen ja Kalle Pylvänäinen. Esitykset X169 lehden aikana: to 3.8. klo 19 ja La 5.8. yönäytös klo 23. Näyttelyt

La 5.8. ■■ Lasten lauantai Matilan Ankkurissa.

6.6.-3.9. ■■ Enkelit kanssamme - piispa Arsenin maalauksia taidemuseolla. Ti-pe 12-18 ja la-su 12-16. Sisäänpääsy 3/2/0 euroa sekä Museokortilla. 4.-31.8. ■■ Sari ja Verneri Linna: Hetki Hoikkassalissa. Ma-pe klo 10-19. Vapaa pääsy! Liikunta Ti 8.8. ■■ klo 17-19 Tiistairastit Hitonhaudalla. Järj. Rasti E4 Ke 9.8. ■■ klo 18 Äänekoski Games Liikuntapuistossa. Järj. ÄU Ti 15.8. ■■ klo 17-19 Tiistairastit Hitonhaudalla. Järj. Rasti E4

Monenlaista menoa Matilalla

7.-13.8. ■■ Muistolaattojen paljastamiset: ma 7.8. klo 16 Kinttupolun muistomerkki Ravintola Willen vieressä, ti 8.8. klo 14 Wille Rutasen muistolaatta ja Kuntalan muistolaatta Ravintola Willessä, ke 9.8. Pitkä-Reinon muistolaatta Koivistonkylä, Niinivedentie 737, la 12.8. klo 11.45 Lauri Sutelan muistolaatta, Suolahti Granholmintie 4, su 13.8. klo 12 Rudolf Holstin (uusittu) muistolaatta Kartano Kievarin pihassa. Pe 11.8. ■■ klo 18 Elorieha Äänekosken Keskus- ja Rantapuistossa. Järj. Sisä-Suomen Lehti Ti 15.8. ■■ klo 17 Äänekosken sivutoiminen yrittäjyysinfo Kaupungintalolla. Järj. Äänekosken kaupungin elinvoimayksikkö

aura, viihdyttää kansaa menevällä musiikillaan. Keikkasetistä löytyy covereita aina Hectorista Apulantaan.

■■ Matilan Ankkurissa puuhataan ja musisoidaan tulevana viikonloppuna oikein urakalla. Perjantaina musiikista vastaa Deadlight, joka soittaa akustisesti sekä omia, että valikoidusti muidenkin rytmiryhmien biisejä. Lauantaina annetaan tilaa lapsille ja lapsenmielisille, kun paikalle hankitaan pomppulinna, metrilakumyyjä sekä mahdollisimman paljon kivoja pelejä ja leikkejä. Aikuisille tiedoksi, että paikalla on myös lasten tavarakirppis, johon voi tulla TEHDÄÄNkertyneitä YHDESSÄ myymään ilmaiseksi nurkkiin leluja, vaatteita ja JALAT KUNTOON muuta tarpeellista. Ja tietenkin paikalta voi tehdä hienoja löyKOTONASI! töjä omiin tarpeisiin. LOGO OLLAAN YHTEYDESSÄ PUH. 040 163 8643 Sunnuntaina lavan valtaa paikallisten muusikoiden Kurki-

Yrittäjä varaa ilmoitustilasi nyt!

Su 6.8. ■■ klo 11 Puistoaction lapsille ja perheille Matinpuistossa. Järj. Suolahden Helluntaiseurakunta

Matilan Ankkurissa Pe 4.8. klo 19 Deadlight. Vapaa pääsy La 5.8. klo 12–16 Lasten lauantai Su 6.8. klo 17 Kurkiaura. Vapaa pääsy!

Jalkahoitaja Suvi Tarvainen

Ä KS

| 16 9

· 2 0 17

p. 040 730 4234 p. 040 565 0941 p. 040 866 8829

Oikeat vastaukset sivulla alla.

OLLAAN YHTEYDESSÄ

PUH. 040 163 8643

Monipuoliset palvelut kotiin: - henkilökohtainen avustaminen - kotisairaanhoito - omaishoitajien lomitus - ulkoiluapu - asiointiapu - siivouspalvelut - lapsiperheiden kotipalvelu - sairaan lapsen hoitopalvelu

Painos 12 000 kappaletta.

OTA YHTEYTTÄ

1. Erik Piilonen haki Äänekosken myllylle tuulivoimaoikeudet vuonna a) 1768, b) 1811, c) 1856, d) 1901? 2. Kauppias ja sahanomistaja Matti Pasasella oli 1900-luvun taitteessa Konginkankaalla myös a) nahkatehdas, b) nappitehdas, c) narutehdas, d) naulatehdas? 3. Kapeenkosken myllyn vuonna 1910 osti a) A. Ahlström, b) Finlayson, c) Tampella, d) Hackman 4. Suolahden tervatehtaalla valmistettiin viimeisinä vuosina a) brie-juustoa, b) brikettejä, c) brodeerauksia, d) brunsseja? 5. Ennen traktoritehdasta samalla paikalla valmisti polkupyöriä a) Maksi, b) Mikro, c) Milli, d) Minimi Oy? 6. Vaneria valmistaneesta Oy Suolahden Tehtaista tuli 1942 osa a) Enso-Gutzeitia, b) Kymiä, c) Rauma-Raahea, d) Wärtsilää? 7. Earthpac valmistaa Äänekoskella a) kaakelilaattoja, b) kaiteita, c) kuntoiluvälineitä, d) kuormalavoja? 8. Vuonna 1977 valmistuneessa Televan tuotantolaitoksessa toimii nykyisin a) Ale-Makasiini, b) Hiskinmäen Eläinsairaala, d) Idefix, d) Ääneseudun Kuntokeskus? 9. Tuli tuhosi Suolahden Höyläämön sahan elokuussa a) 1997, b) 1999, c) 2001, d) 2003? 10. Normaalissa Valion Aura-paketissa on juustoa a) 122, b) 170, s) 200, d) 224 grammaa?

TEHDÄÄN YHDESSÄ JALAT KUNTOON KOTONASI!

Jakelu joka kotiin ja yritykseen Äänekoskella ja Uuraisten taajama-alueella.

Marjut Kinnunen Pirjo Hakkarainen Tuula Aarniovuori

Pian pukkaa piotehas pulppia! Mutta on niitä erilaisia tuotantolaitoksia ollut ennenkin!

1. c (1856) 2. a (nahkatehdas) 3. a (A. Ahlström) 4. b (briketti) 5. b (Mikro Oy) 6. c (Rauma-Raahe) 7. d (kuormalava) 8. a (Ale-Makasiini) 9. a (1997) 10. b (170 grammaa)

Musiikki To 3.8. ■■ klo 18 Sumiaisseudun Harmonikat - Keiteleen rannat konsertit Liimattalan Riihikahviossa. Vapaa pääsy!

050 514 2232 luot osent aksi@gmail.com

Myös 6 hengen kuljet ukset sekä

11


X+1 X+1 Timo Rakastaa: läheisiä Inhoaa: katkeruutta Paikka: Suomi Eläin: norsu Ruoka: lasagne Juoma: kahvi Kirja: mikä käteen sattuu Henkilö: Pekka Ervast Elokuva: Chaplinin elokuvat Musiikki: melodinen ja kaunis Motto: Iloa, valoa, toivoa!

12

Timo Honkonen s. 8.1.1967 ja Päivi Peltola s. 15.7.1979 - asuvat Savipohjassa Äänekoskella perheeseen kuuluu 4-vuotias Simo-poika ja Pirkkå-paimenkoira - toimivat yrittäjinä Wille Olohuone ja Keittiö -nimisessä kahvila-ravintolassa entisessä Kuntalan rakennuksessa - harrastavat mitä kivaa yrittäjyydeltään vain ehtivät

Päivi Rakastaa: Timo ja Simoa Inhoaa: piimää Paikka: Sav'pohja Eläin: valas Ruoka: wohveli Juoma: vesi Kirja: astrologian oppaat Henkilö: Wille Rutanen Elokuva: Monty Python: Brian's Life Musiikki: Rainbow: I Surrender Motto: C'est la vie – sanoi ranskalainen

16 9 · 20 17

| Ä KS


Timo Honkonen & Päivi Peltola

Katseet horisontissa

Yrittäjiksi hieman itseltäänkin yllättäen ryhtynyt pariskunta Timo Honkonen ja Päivi Peltola kohtasivat elämiensä murrosvaiheissa. TEKSTI: TAIJA KOLEHMAINEN, KUVAT: MAX STEFFANSSON

T

imo Honkonen teki vaikeaa irtautumista Vilppulassa sijaitsevasta Väinölä-yhteisöstä, jossa oli asunut viimeiset 17 vuotta. Samaan aikaan Päivi Peltola väisti sivuun kotitilansa haastavaa sukupolvenvaihdosta. Molemmat olivat ottamassa askelia kohti uudenlaista ja tuntematonta arkea. Kaiken muun keskellä Päivi odotti yllättäen lasta, jota parin ei olisi pitänyt voida edes saada. – Nämä yhtäaikaiset, oman elämämme suuret muutokset olivat varmastikin meitä yhdistävä tekijä suhteen alkutaipaleella. En olisi osannut vielä muutama vuosi sitten uskoa, missä olen nyt, Timo puhelee mietteliäänä pariskunnan pyörittämässä Wille Olohuone ja Keittiö -ravintolassa. Timo palasi Äänekoskelle, Savipohjaan vanhempiensa omakotitaloon, loppuvuodesta 2012 ja Päivi saapui pian perästä. Luonteikas Simo-poika syntyi jo maaliskuussa. – Olisin varmasti seurannut Timoa vaikka maailman ääriin, Pirkanmaalta keskisuomalaistunut Päivi nauraa. TIMO EI häpeä kertoa olevansa lähtöisin köyhistä olosuhteista. Niin köyhistä, että toisinaan ruokaa ei ollut syötäväksi asti. Tampereelta kotoisin ollut perhe päätti muuttaa Ruotsiin paremman palkkatason perässä, kun eräänä päivänä ainoana eväänä oli puolikas omena ja kadun toiselta puolelta kahvilasta varastettu kermanekka. – Suomessa isä ajoi maitoautoa ja kävi päivät töissä Lokomolla eikä raha silti riittänyt elämiseen. Ruotsissa meillä oli varaa ostaa auto ja pyykinpesukone, mikä tuntui valtavan suurelta jutulta. Suomeen nelihenkiseksi kasvanut perhe palasi juuri ennen kuin Timolla alkoi koulunkäynti. Äänekoskella hän löysi musiikin, kun isä hankki pojalle haitarin. – Isä on hyvin spontaani ihminen. En tiedä mikä päähänpisto sekin oli, kun päätimme ajaa bussilla Jyväskylään ja toimme minulle soittimen. Esiintymisen myötä luontainen ujouteni unohtui ja intohimokseni kasvoi omien tunnelmieni siirtäminen kuulijoille. Musiikki vei, ja Timo opiskeli soitonopettajaksi, mutta töitä oli valitettavan vähän. Itse opittuja ammatteja on sittemmin vuosien varrella riittänyt kirvesmiehestä ATK-konsultiksi, autonkuljettajasta miksaajaksi ja onpahan mies ehtinyt perustaa biopolttoainetehtaankin. – Tankkasin autoa joskus 2000-luvun alkuvuosina, kun Irakin sota riehui pahimmillaan ja mietin, että tässä minäkin ostan veren värjäämää öljyä polttoaineeksi. Suunnittelimme ystäväni Kimmo Piilolan kanssa sähköautobisnestä mut-

Ä KS

| 16 9

· 2 0 17

ta vielä siihen aikaan diesel-verotus teki idean toteutuksen mahdottomaksi. Lopulta päädyimme perustamaan biopolttoaineita valmistavan yrityksen Vilppulaan. Miehet kehittelivät itse sopivan kaavan, pystyttivät puitteet pienelle tehtaalle ja Timo keräsi rasvaa raaka-aineeksi muun muassa paikallisilta leipomoilta. ENSIKOSKETUKSENSA ervastilaiseen teosofiaan Timo sai Konginkankaalla Mikko Niskasen ateljeekodissa, Käpykolossa, 14-vuotiaana. Kokemus oli niin vahva, että se muutti nuoren pojan elämän suunnan välittömästi. Konginkankaalle Ihmisyyden Tunnustajat -niminen ryhmä päätyi, kun sen perustaja Martta Horjander etsi kirjeitse uutta paikkaa yhteisölleen ja Mikko Niskanen tarjosi tiloja teosofisen ryhmän vuokrattavaksi. – En vieläkään ymmärrä, miten isä alunperin päätyi vierailemaan Käpykoloon. Hän oli lukenut lehdestä ryhmän tapaamisesta ja impulsiivisena ihmisenä päätti mennä katsomaan tilaisuutta. Muista, kuinka pihalle lähtiessämme Martta juoksi peräämme juttelemaan, Timo kertoo. Yhteisön ydinajatuksena on noudattaa Pekka Ervastin Raamatun vuorisaarnasta kiteyttämää viittä peruskäskyä: Älä suutu, älä ajatuksissasikaan ole epäpuhdas, älä vanno, älä ole pahaa vastaan ja älä sodi vaan rakasta kaikkia ihmisiä. – Kun kuulin Martan puhuvan paikalle saapuneille ihmisille, niin jouduin aivan jonkinlaisen hartauden valtaan. Tästä hieman myöhemmin halusin muuttaa asumaan Ihmisyyden Tunnustajien joukkoon, mutta Martta kielsi minua ja sanoi, että ensin minun oli nähtävä maailmaa. 27-vuotiaana Timo päätti kiertäneensä ja kokeneensa tarpeeksi. Vuonna 1996 hän liittyi Väinölän kommuuniin, joka oli perustettu entiseen Vilppulan vanhainkotiin reilut kymmenen vuotta aiemmin. PÄIVIN lapsuudenkoti, iso maatila, sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä Väinölästä. Silti kaksikko ei tavannut toisiaan kunnolla ennen vuotta 2010. Päivi opiskeli Tampereella restonomiksi mutta haaveili maatilamatkailun tunnelmasta ja kiireettömän palvelun tarjoamisesta asiakkaille. Vuosituhannen vaihteessa vanha maatila kunnostettiin matkailu- ja majoituskäyttöön luomutilaksi. Päivi pääsi toteuttamaan urahaaveitaan perheyrityksessä. – Mutta sitten tuli hetki, jolloin meidän oli mietittävä sukupolvenvaihdosta.

Nämä tilanteet voivat pahimmillaan olla erittäin hankalia hoitaa, koska siinä tunteet nousevat helposti pintaan ja ihmiset ovat liian tuttuja keskenään, Päivi sanoo. Samoihin aikoihin myös Väinölän kommuunissa kuohui. Martta Horjander kuoli joulukuussa 2009, ja hänen ympärilleen rakentuneen yhteisön perustat alkoivat huojua. Timo tunsi joutuneensa muiden asukkaiden silmätikuksi. – Olin niin tiiviisti mukana yhteisön päivittäisessä arjessa, että en vain voinut kävellä ulos. Pois muuttaminen oli pitkä kahden vuoden mittainen prosessi, aivan täysin avioeroon verrattavissa. Lukuisten keskustelujen ja pohdintojen jälkeen Timon ja Päivin mielessä varmistui ajatus yhteen muuttamisesta jonnekin muualle kuin Pirkanmaalle. Äänekoskelle sukulaisten lähelle palaaminen tuntui luontevalta, sillä pariskunnan elämää järisyttivät suuret uutiset. – MERKITYKSELLISIMPIÄ tapahtumia elämässäni ovat Vilppulan yhteisöön muuttaminen ja Päiviin tutustuminen. Elämä voi viedä odottamattomiinkin suuntiin, kun laittaa omaa egoaan syrjään ja on vastaanottavaisella mielellä, Timo pohtii. Eräs tällainen yllättävä käänne oli, kun Timo ja Päivi kuulivat saavansa lapsen. Sen ei pitänyt olla mahdollista kummallekaan – ainakaan ilman hedelmällisyyshoitoja. Timo sairasti 13-vuotiaana rauhaskuumeen, minkä seurauksena lääkärit ilmoittivat, että lasten saaminen voisi olla vaikeaa. Myös Päiville oltiin annettu tuomio, että spontaani raskaus olisi hyvin epätodennäköistä. – Edellisen parisuhteeni päättymisen yksi syistä olikin se, ettemme yrityksestä huolimatta saaneet lasta. Suhde rapisi siihen. Olen kuitenkin aina tiennyt haluavani äidiksi tavalla tai toisella, vaikka sitten sijaisvanhempana. Tuntuu, että jotakin olisi jäänyt puuttumaan ilman lasta, Päivi toteaa ja lempeästi ojentaa sylissään kärsimättömänä kiemurtelevaa uhmaikäistä. – Isäksi tuleminen vanhoilla päivillä oli jotain sellaista, mitä en olisi koskaan voinut aavistaa tapahtuvaksi enkä osannut kuvitella sen vaikutusta omaan ajatusmaailmaani. Kun kuulin raskaudesta, niin yhteisöstä irrottautuminen oli pahimmillaan kesken. Muistan, kuinka meinasin pyörtyä uutisesta. Mutta tässä me nyt olemme, elinikäisesti vastuussa toisesta ihmisestä. Horisontti muuttui kerralla aivan täysin, Timo toteaa. Muuttaminen tiiviiseen perhe-elämään oli suuri muutos molemmille mutta erityisesti kommuunissa pitkään asuneelle Timolle. Ristiriitaisesti edessä oli sosiaalisen elämän downshiftaaminen,

kun 30 asuintoveria vaihtui avovaimoon ja lapseen. Kuitenkin samaan aikaan kanssakäyminen kävi aiempaa huomattavasti intiimimmäksi, kun enää ei voinut milloin tahansa niin halutessaan sulkeutua omiin oloihinsa. – Eniten siinä joutui koetukselle itsetuntemus ja itsetunto. Sitä myöten on kuitenkin syntynyt toisen tunteminen ja yhdessä elämisen taito. On löytänyt yllättäviäkin ajatuksia itsestään, kun on joutunut rajoittamaan käyttäytymistään. TAMMIKUUSSA 50-vuotisjuhliaan viettänyt Timo on ideoija ja toteuttaja, jolle on turha yrittää lyödä jarruja pohjaan. Kun kaksikko saa jonkin ajatuksen, niin se vedetään läpi vaikka pelkällä tahdonvoimalla. Niin kävi Willen kahvilaravintolallekin. Timo oli väläytellyt ajatusta ravintolan pitämisestä ja Päivi tokaissut kaupungin museona toimineen vanhan rakennuksen nähdessään, että eihän tuosta tarvitsisi kuin ovet aukaista ja laittaa pannu tulille. – Voitimme tarjouskilpailun rakennuksesta marraskuussa 2015 mutta siitä se rämpiminen sitten vasta alkoikin. Yritystoiminnan perustaminen, avustukset ja muu sellainen tuntui menevän todella hankalasti. Kyllä siinä itku pääsi, kun tajusimme, ettei meillä ollut varaa ostaa edes remonttitarvikkeita, Päivi muistelee. – Saimme kaiken muun lisäksi konsultilta murska-arvion, että tämä ei voi olla kannattavaa liiketoimintaa näin kehittymättömällä alueella, Timo jatkaa. Valtavalla määrällä tuuria ja hyväntahtoisten, talkoohenkisten tuttavien ja naapureiden avulla kaksikko sai kuin saikin remontoitua kaupungin vanhan helmen ja avattua kuntalaisille ovet paikkakunnan historiaan. Nyt melko tasan vuotta myöhemmin kaksikko odottaa löytävänsä säännöllisemmän työskentelyrytmin. Juuri kun yrittäjän arki on tasaantumassa, niin Timo on kehitellyt todennäköisesti jo pitkän listan uusia ideoita, joita hän ei millään malttaisi olla kertomatta. Päivät kaksikko pyörittää yritystä yhdessä ja toimivat illat vilkkaan pojan vanhempina. – Lähestymme asioita aivan täysin vastakkaisilta laidoilta ja erilaisilla keinoilla, mutta päädymme lopulta samaan tulokseen. Meillä on samankaltainen näkemys elämän perusajatuksista ja elämäntarkoituksen etsimisestä, se pitää meidät tiukasti yhdessä, Päivi ja Timo pohtivat.

13


Hyvää ja halpaa

Kirppareilta ja kierrätyskeskuksista voi löytää tarvetavaraa ja vaikka Eero Aarnio design-tuolit (vas.).

Ensiasuntoon muuttaminen on rahallisesti haastavaa varsinkin opiskelijoille. Onneksi kirpputorit ovat monen pelastus. TEKSTI JA KUVA: EEVI RIIKONEN

K

irpputorit ja kierrätyskeskukset ovat opiskelijabudjetilla oivia paikkoja käydä etsimässä huonekaluja, astioita ja vaikkapa sisustustavaroita. Käykö opiskelijoita paljon kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa etsimässä tavaroita ensiasuntoihin? – Kyllä varmaankin, vaikea sanoa kuka on opiskelija ja kuka ei, mutta luulisin, koska meiltä saa paljon edullista tavaraa, kertoo Mörön puodin omistaja Ossi Pekkarinen. – Koulujen alettua ensiasunnon hankkineita nuoria käy etsimässä meiltä huonekaluja, astioita ja kaikenlaista muuta tavaraa laidasta laitaan, EkoCenterin työntekijät Johanna Itkonen ja Jani Liimatainen kertovat. – Kyllä käy silloin, kun koulut alkavat, kertoo Kehyapu Ry:n toimitusjohtaja Maire Jakonen.

KIERRÄTYSKESKUKSET ovat loistavia paikkoja käydä etsimässä huonekaluja ja sisustustavaroita. Hinta-laatusuhde on hyvä ja huonekalut saattavat olla lähestulkoon uudenveroisia, ellei uusiakin. – Pääasiassa meiltä löytyy hyväkuntoista tavaraa. Ihmiset kehuvat tavaroiden kuntoa. Meillä käy asiakkaita ympäri maakuntaa ja olemme saaneet kehuja siitä, että meillä on ihan eri kuntoista tavaraa kuin esimerkiksi Jyväskylässä, Pekkarinen sanoo. – Joskus on tarjolla uudenveroista tavaraa, mutta tavarat ovat aina siistejä ja käyttökelpoisia. Ihan priimakuntoista tavaraa ei edes kysellä, Jakonen sanoo. HUONEKALUJA OSTAESSA kannattaa olla tarkka, ettei kotiin päästyä tule yllätyksiä siitä, että ostettu huonekalu onkin esimerkiksi rikkinäinen.

– Huonekalujen kriteerit ovat puhdas ja ehjä. Huonekalut haetaan asiakkailta, puhdistetaan ja laitetaan myyntiin. Hinnoittelu tapahtuu kunnon mukaan ja hinnat ovat laidasta laitaan, Itkonen ja Liimatainen kertovat. Kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa käynti on yleistynyt viime vuosina opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa. Nuoret ovat kiinnostuneita enemmän kierrättämisestä ja ekologisuudesta. – Nuoret tukevat kierrätystä ja ekologisuutta. Sisään tulevan tavaran määrä on kiihtynyt koko ajan ja tavaran laatu on hyvää, Liimatainen kertoo. – Uskoisin, että kirpputoreilla käynti lisääntyy koko ajan nuorten keskuudessa. Kierrättämistrendin takia, Pekkarinen sanoo. – Nuorten käynti on huomattavasti lisääntynyt. Ja se on tosi kiva juttu. Nuoret ovat kiinnostuneita hyväntekeväisyydes-

tä, varsinkin nuoret miehet. Mitä nuoret sitten pääasiassa ostavat kirpputoreilta? – Meiltä nuoret ostavat pääasiassa vaatteita. On mahdollista löytää aivan uusia vaatteita, joissa on vielä hintalaput. Myymme myös ihan Mörön puodin nimissä täysin uutta tavaraa, kertoo Liimatainen. – Huonekaluja, sohvia, koulupöytiä, kaikkea mahdollista sisustustavaraa, Jakonen kertoo. EkoCenterin Top 5 ostetuimmat: Huonekalut Astiat Elektroniikka Sisustus Vaatteet

Opiskelijat asumistuelle

O

EkoCenterin Johanna Itkonen uskoo, että kirpparilta löytyy opiskelijoille paljon hyvää tavaraa.

14

piskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin elokuusta alusta alkaen. Joillekin muutos tarkoittaa muhkeampaa kuukausittaista tukea mutta toisille, erityisesti pariskunnille ja kimppakämpässä asuville lisää selvitettävää ja pahimmillaan avoliitossa asuville asumislisän menettämistä. Äänekosken Kelan toimiston asiakaspalvelusssa opintotuen muutokset eivät oikeastaan näy ruuhkana. Hakemusten käsittely kestää tällä hetkellä noin kaksi viikkoa mutta ruuhkaa on odotettavissa enemmän elo- ja syyskuussa. Hakemuksia käsittelevä Kelan Itäisen vakuutuspiirin alueelle on palkattu kymmeniä virkailijoita lisäresurssiksi hoitamaan opiskelijoiden yleisen asumistuen hakemuksia. Yleiseen asumistukeen siirtyminen

näkyy käytännössä: - Opintorahan määrä huomioidaan tulona asumistukea hakiessa. Asumistukeen vaikuttavat kaikki ruokakuntaan kuuluvien bruttotulot. - Tulot eivät vaikuta asumistukeen, jos yksin asuvan henkilön bruttotulot ovat alle 719 euroa kuussa ja esimerkiksi kahden aikuisen henkilön yhteiset bruttotulot ovat 818 euroa. - Asumistuen määrä lasketaan ja maksetaan ruokakunnittain. Yhdessä asuva pariskunta, lähisukulaiset, erillään asuvat aviopuolisot tai yhteisen vuokrasopimuksen allekirjoittaneet kämppäkaverit lasketaan samaan ruokakuntaan kuuluvaksi. - Kimppakämpässä asuvilla on oltava erilliset vuokrasopimukset, joissa ei ole mainintaa vuokravastuusta koko asuntoon.

16 9 · 20 17

| Ä KS


20

Avoinna: ma 10.30-14 ti-pe 10.30-20 la-su 12-20

Lounas ark. 10.30-14

Kauppakatu 19, Äänekoski p. (014) 512 211

Sabe Pizza ! UTTA

U

PANNUPIZZAT OMAN KEITTIÖN BURGERIT

MA-TO 10.00 - 21.00 PE 10.00 - 04.00 LA 11.00 - 04.00 SU 11.00 - 21.00

Torikatu 1, ostokeskus puh. 040 0267 410

KAHVILA NAMIS POKE, Piilolantie 17, Äänekoski Puh. 040 731 4544

Shell

Torikatu 9 p. Äänekoski 0207 811 611 Ma-pe 6-21, La 8-21 Su 9-21

Myös pehmis- ja irtojäätelöt Avoinna: Tori Äänekoski ma-to 10 - 23.00 pirjonburger pe 10 - 04.00 @suomi24.fi la 10-04.00, su 12.00-23.00 014 523 293

Avoinna ma-pe 10-22, la-su 11-22 Kauppakatu 23, Äänekoski p. (014) 523 292

LUKUVUODEN 2017–18 TYÖ- JA LOMA-AJAT

9.8. 21–29.10. 6.12. 22.12.–7.1. 24.2.–4.3. 30.3–2.4. 28.4.–1.5. 10.–13.5. 3.6.

KESKIVIIKKONA KOULU ALKAA SYYSLOMA (VIIKKO 43) ITSENÄISYYSPÄIVÄ JOULULOMA TALVILOMA (VIIKKO 9) PÄÄSIÄINEN VAPPUVAPAA HELATORSTAIVAPAA YO-JUHLA, KESÄLOMA ALKAA

ÄKS toivottaa TURVALLISTA KOULUMATKAA...

• Carpe diem • Kansainvälisyys – huikea kielivalikoima, kielimatkat ... • Urheiluakatemian valmennusta • Mahtava kurssitarjotin – paljon valittavaa, myös tuki- ja kertauskursseja • Yksilöllisiä teemaopintoja – biopolku, elokuvapolku, teatteripolku, tanssipolku, taidepolku, musiikkipolku, kansainvälisen vastuun polku …ja polkuja tulee lisää ...

peda.net/aanekoski/lukio

Äänekosken Sotaveteraanit ry. julkaisee Suomi 100 juhlaliitteen toimintansa tukemiseksi ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomissa torstaina 31.8.2017.

Vielä ehdit varata ilmoitustilasi: Marjut Kinnunen 040 730 4234 marjut@aksa.fi

VAHVA YHTEISHENKI – Yhdessä olemme enemmän, ME

Mannilantie 4, Äänekoski

020 632 3170


SUPERVIIKKO

24.-30.7.

16

16 9 · 20 17

| Ä KS


MIKON MATKASSA XIII: LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA Suuri joukko äänekoskelaisia ja konginkankaalaisia kaivoi ullakolta kamppeet päälleen ja lähtivät avustajaksi tanssikohtaukseen Kotimäelle elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta.

Tulipunakukan viides kerta Laulu tulipunaisesta kukasta on Mikko Niskasen elokuva, jossa rakkaus kotiseutuun näkyy. Vuonna 1971 ensi-iltansa saanutta elokuvaa kuvattiin Konginkankaalla. Filmillä vilahtaa suuri joukko tuttuja kasvoja, eikä pelkällä vilahduksella selvitty, sillä rooleihin kiinnitettiin useita äänekoskelaisia henkilöitä. TEKSTI: MARJO STEFFANSSON KUVAT: VESA KLEMETTI

V

uonna 1938 Teuvo Tulio tarttui Johannes Linnankosken vuonna 1905 kirjoittamaan Suomen ensimmäiseen bestselleriin, Laulu tulipunaisesta kukasta. Tätä ennen elokuva oli filmattu Ruotsissa kaksi kertaa ja Tulion version jälkeen vielä kolmannenkin. Mikko otti ohjat käsiinsä saadessaan elokuvasäätiöltä tukea Tulipunakukan päivitykseen. Näin Mikko muistelmissaan Vaikea rooli: –Miksi vain 50 000 markkaa? Kas siinä kysymys. Minä en satu olemaan sisärenkaan jäseniä. Minua ei ole kelpuutettu kertaakaan valtion elokuvapalkintojen jakotoimikuntaan. Muut ohjaajat ovat siellä olleet, jopa mainospalojen tekijätkin. En olisi lähtenyt tekemään Tulipunakukkaa, ellen olisi alun perin saanut rohkaisua Yleisradion johdon taholta, ja ellei tuottajana olisi ollut Arno Carlsted (sama mies, joka tuotti Käpy selän alla –elokuvan).

kaatuisi. – Vastustajien kaarti keräsi voimansa ja hyökkäsi laumassa, suojakilpenään entiset kokemukset toisten ohjaajien munauksista. ”Ei Niskasta, ei se sovi hänen tyyliinsä.” Miksi tämä aihe ei voi sopia tyyliini? Sisuni kuohahti. Te pölkyt, paukapäät ja muut jouhikuontalot, kuka teistä tietää, mikä on minun tyylini, kuohui Mikko muistelmissaan Vaikea rooli. Kun elokuvalle näytettiin vihreää valoa, Mikko heitti epäilykset syrjään ja tarttui toimeen kahta uhmakkaampana ja voimakkaampana. Hän otti itsestään ja muista elokuvaan osallistuvilta kaiken irti minkä vain sai puristettua. Mikko oli nähnyt Tulion Tulipunakukan. Hän piti siitä, mutta ei ottanut oppia kuitenkaan. – Otan oppia jokaisesta lehdestä, joka putoaa Käpykolon pihalle, jokaisesta hirrestä, jonka nostan Käpykolon uudisrakennukselle. Tässä on minun oppini, enkä matki ketään, Mikko sanoi.

TULIPUNAKUKAN päivitys laittoi vastustajat liikekannalle. Mikko koki, että hänen kimppuunsa käytiin juonittelemalla, jotta suunnitelma elokuvasta

ELOKUVAN käsikirjoitus syntyi Käpykolossa nopeasti, kun 26-vuotias kirjailija Panu Rajala uurasti pirtissä käsikirjoituksen kimpussa. Oli päätetty

Ä KS

| 16 9

· 2 0 17

osittain säilyttää Linnankosken tyyli. Sanat ja muut kohdat sävytettiin kirjailijan henkeen, mutta 1970-lukuun sopivaksi. – Käyn välillä neuvottelemassa hänen kanssaan ja annan suuntaviivoja seuraavalle kohtaukselle ja jätän sitten hänet kirjoituskoneen pariin, Mikko kertoi. Tarinan juoni jäljittelee löyhästi Don Juanin seikkailuja naismaailmassa. Elokuvan päähenkilö, Olavi Koskela, on suomalaisen kirjallisuuden hurmuri ja naistennaurattaja, joka kulkee kukasta kukkaan. Olavi on suuren talon poika, riitaantuu vanhempiensa kanssa, kun ei saa naida talon piikaa, suivaantuu tästä ja lähtee tukkilaiseksi. Elokuvassa nähdään komean ja salskean Olavin seitsemän rakastettua, kaikki kauniita tyttöjä, pieniä piikoja, joille hän antaa nimet: Metsänneito, Gaselli, Tumma tyttö, Tuomenkukka, Elämänlanka, Pihlajanterttu, Annansilmä ja Kyllikki. MIKKO ETSI Olavia pitkään. Kuvaukset alkaisivat parin päivän päästä, eikä pääosan esittäjää vielä ollut. Rooliin hän kaavaili Tapani Kansaa ja oopperalaulaja Jorma Hynnistä. Hynninen kieltäytyi,

koska epäili elokuvan sisältävän pornoa. Mikko löysi rooliin Pertti Melasniemen, joka suhtautui tarjottuun työhön vilpittömän kiitollisina. – Se olisi minun elämäni suurin tehtävä, jos saan tehdä sen. Melasniemi asetti Mikolle ehdon ottaessaan vastaan annetun tehtävän: hän toivoi, ettei Mikko jättäisi häntä pulaan näyttelijänä, vaan ohjaisi häntä. Melasniemen ulkoinen olemus sopi kuin nakutettu Olavin rooliin. Bonuksena hän pysyi myös tukin päällä, eikä koskenlaskuissa tarvinnut hankkia stunttia peliin. Melasalmi oli nuori ja komea. Juuri sellainen, kuin Linnakosken maalailema Olavi on: salskea rakastaja, joka ulkomuotonsa perusteella voi huoletta lentää mehiläisen lailla. Kukkapenkissä rehottaa monenlaisia kukkasia: on tummaa, on vaaleaa, on punaista. Kauniit naiset lankeavat Olavin pauloihin suuremmitta maanitteluitta.

17


MIKON MATKASSA XIII: LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA

Mikko ohjasi hurmuri Olavia eli Pertti Melasnimeä. Melasniemi on yhä kiitollinen Mikon antamista opeista.

Stadilaisesta tukkilaiseksi MARRASKUUSSA 70 vuotta täyttävä Pertti Melasniemi haluaa kuulla, ovatko hänelle tutuiksi tulleet äänekoskelaiset avustajat yhä elossa, onhan kuvauksista kulunut jo 46 vuotta. Luettelen kuinka moni on siirtynyt toisiin ulottuvuuksiin: poissa ovat Mikon lisäksi Ilmari Piilonen, Sulo Hokkanen, Lasse Rasi, Sakari Niskanen ja Toivo Parantainen. – Kyllä on tuuli käynyt, Melasniemi huokaa. Hän haluaa painottaa, että Konginkangas on hieno paikka, ja elokuvan tekemisen henki oli valtavan hyvä. Toivo Parantaisen Taidekoti toimi upeana tukikohtana ja eipä kaupunkilaispojalla ollut mitään sitä vastaan, että sai käyttöönsä Käpykolosta oman aitan. – En joutunut Konginkankaalle, vaan pääsin! Vietin siellä puolitoista kuukautta elämästäni, ja se oli hieno kokemus. Hän muistelee, ettei kaupunkilaispojasta kuoriutunut tukkilainen ihan vain tukkilaisreuhkan avulla. – Puvustuksella ei tukkilaista tehdä. Olin onneksi urheilullinen, joten tukin päällä kekkuloiminen onnistui jossain määrin. Laskimme uittoporukan kanssa koskea tukkilautalla, eikä se ollut minulle mitenkään helppoa, se oli hyvin vieras alue, täytyy myöntää. Autenttisia kuvia otettiin enemmän kuin ei-autenttisia. Jossain kohtaa tarvittiin stunttia, Melasniemi laskee. MELASNIEMI sai joukon naisia intiimeihin tai hyvin herkkiin kohtauksiin. Seitsemästä naisesta kuusi oli amatöörrejä näyttelijöinä. Tämä oli Melasniemen mielestä vain rikkaus. – Amatööriys ei ollut missään tapauksessa negatiivinen asia. Mikko otti, tai sanotaanko näin, uskalsi ottaa amatöörejä rooleihin, koska hän luotti kykyynsä löytää oikeat ihmiset ottoihin. Ei koulutus ole aina se juttu! Mikolla oli silmää, Melasniemi sanoo painavasti. Elokuvassa oli mukana suuri joukko konginkankaalaisia avustajia. – He olivat mukana positiivisella hengellä, olihan Mikko heidän omalta kylältään. Hänellä ei tuntunut olevan mitään vaikeuksia saada ihmisiä mukaan. Se oli

18

positiivista touhua alusta loppuun saakka. Melasniemi muistelee naureskellen erästä Kotimäellä kuvatun tanssikohtauksen jälkeistä tapahtumaa. – Kuvasimme koko päivän. Välillä käytiin huilaamassa Taidekodilla, jossa oli patjarivi lattialla. Sekin oli muuten hyvin ihastuttavaa, näin jälkeenpäin tajuttuna. Mikon tyttären ruotsalainen poikaystävä oli lämmittänyt Käpykolossa savusaunaa. Tulimme Mikon kanssa salmen rantaan, ja huomasimme, että saunan lämmitys oli mennyt pahasti pieleen: sauna oli ilmiliekeissä. Se oli hienoa, että sain olla näkemässä Mikon ilmeet, Melasniemi nauraa. MIKON KANSSA työskentely oli Melasniemen ammatillisen kehitystyön kannalta erittäin tärkeää. – Sain laajennettua näyttelijän karaktääriä. Olavin rooli oli jotain sellaista, mitä minun ei oletettu olevan. Sain ammatilliseen värikarttaani paljon uusia sävyjä. Tykkäsin Mikosta hirveästi hänen koko kirjavuudessaan, sillä hän oli laaja-alainen työssään ja toimissaan. Nyt huomaan, että olemme kulkeneet hänen kanssaan ammatillisesti samoja polkuja. Mikko teki tiestäni leveämmän kulkea. Hän osasi elokuvissaan ottaa kiiltokuvan pois ja laittaa elämän tilalle, itse ohjaajan töitä tehnyt Melasniemi sanoo. Mikko opetti 24-vuotiaalle kaupunkilaispojalle periksiantamattomuutta. – Jos hän jotakin tahtoi, niin hän myös pyrki siihen. Kävimme yhdessä pitkiä henkilökohtaisia keskusteluja maailmankatsomuksesta. Mikko oli peloton. Tulipunakukka oli sellainen savotta, joka jäi mieleen En voi lähteä arvostelemaan itse elokuvaa, mutta se on selvää, että henki oli lämmin sitä tehdessä ja Mikko oli löytänyt hienon armeijan sitä tekemään. Se oli sellainen työ, jota ei tehdä kirjoituspöydän ääressä. Elokuva ei ollut menestys. – Aika ei ollut otollinen sille, eikä tehnyt siitä elämää suurempaa elokuvaa. Silloin oli vallalla bensaa suonissa, Melasniemi pohtii.

MIKKO JOUTUI tositoimiin Lieksanjoen Ruunankoskella kuvatussa koskikohtauksessa. Hän oli valinnut Olavin kilpalaskijaksi erään näyttelijän, jota ei lopulta saatu tavoitettua. Mikko teki uhkarohkean päätöksen hypätä kameran takaa tukkilaisen rooliin, ja laskea kosken itse. Käsikirjoituksen mukaan Mikon piti pudota tukilta, eikä sitä putoamista tarvinnut näytellä. Mikko putosi ja kamppaili hengestään: hän oli kosken kuohuissa vuoroin liukkaan tukin alla ja päällä. Ääniraita tallettaa Sakarin huolestuneen ja aidon huudon: ”Saatana nyt se putos!” – Näen kuinka Sakari juoksee rannalla kuin mielipuoli keksi kädessään ja yrittää auttaa, kertoi Mikko kirjassa Vaikea rooli. Mikko selvisi mustelmilla, hän oli tyytyväinen, että kohtaus kuvattiin. Kamera kääntyy useasti Mikon veljeen, Sakari Niskaseen. Vaikka Sakarilla ei varsinaista puheroolia olekaan, halusi Mikko näin mitä ilmeisemmin kertoa arvostuksestaan isoveljeä kohtaan. Sakari oli Mikolle tärkeä. – Mikko sanoi minulle rehvakkaana, että hän on laskenut kaikenmaailman kosket, mutta niinpä hän joutui räpiköimään, Melasniemi muistelee. ELOKUVA ALKAA Liimattalassa sijaitsevalta Kotimäen kalliolta. Maisema on henkeä salpaavan upea, ollaan kuin Kolilla konsanaan. Kauniissa kesäillassa tanssitaan heinätansseja Matalan torpan balladin tahtiin niin että tanner tömisee. Tanssijalkaa tahdittaa maniskallaan Ilmari Piilonen ja haitarillaan Lassi Rasi. Kamera kuvaa ahkerasti Sakari Niskasta – hän kun oli hyvä tanssimaan! Tanssiipa joukossa myös tukkilaisen roolissa ollut Sulo Hokkanenkin! Näistä tansseista Olavi nappaa itselleen immen, kauniin Gasellin. Ennen tansseja hän piti peliä Metsänneitoa näytelleen äänekoskelaisen myyjättären Leena Åkerlundin kanssa. Liimattalassa sijaitsevaan komeaan maisemaan, Kotimäen tanssikalliolle haettiin avustajia lehti-ilmoituksella, ja ilmoitus poiki usean kymmenen kiinnostuneen paikalle.

– Kivellä seisten Niskanen toivotti ystävät ja kylänmiehet tervetulleiksi ja piti tunnelmaa yllä yhdessä Illu & Risti –yhtyeen kanssa. Se osaa ottaa ihmisensä tämä Niskanen. Yksinvaltias se on, mutta tuntee nämä ihmisensä. Se hyppii, hihkuu kivenjärkäleellä ja pyörii polkkaa kameran kanssa ja tartuttaa tunnelman porukkaan, maalaili toimittaja Kaarina Helakisa Apu –lehdessä heinäkuussa 1971. ELOKUVAA kuvattiin Konginkankaalla myös Iitsalon talossa ja tiluksilla. Martti Haltia oli 14-vuotias, kun mummolassa alkoi tapahtua. – Elokuvaa tehtiin mummoni Martta Pasasen tuvassa. Hääkohtauksessa vilahdan tuvassa ja veljeni Pekka näkyy pihamaalla, jossa huusimme morsiusparia ulos näytille, Martti Haltia kertoo. Elokuvan filmaaminen oli suuri juttu koko kyläkunnalle. Moni osallistui joukkokohtauksiin ja olihan se ihmeellistä, kun tienoo täyttyi epätavallisesta vilskeestä. – Ei sitä silloin ja siinä iässä osannut aavistaa, mitä kaikkea Mikko saa aikaan, Haltia huokaa. Kyllikin ja Olavin hääkohtausta kuvattiin elokuussa 1971. Paikalla oli satoja avustajia ja suuri joukko uteliaita, jotka halusivat nähdä kuinka elokuvaa tehdään, halusivat nähdä vilahduksen filmitähdistä ja Mikosta. Oli työmaa saada rajattua elokuvasta pois nykyaikaiset autot ja vaatetus. – Nykyisillä resursseilla vain harvoilla olisi varaa suorittaa avustajanpalkkioita tällaiselle joukolle. Konginkankaalaiset ovat osoittautuneet synnynnäisiksi näyttelijöiksi, eläytyneet suorituksiinsa sellaisella innolla että sitä on nautinto katsella – siis varmaan myös valmiissa elokuvassa. (Eero Marttisen kirjasta Täyttä elämää Mikko Niskanen elokuvamies)

16 9 · 20 17

| Ä KS


MIKON MATKASSA XIII: LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA lut jo parisataa tyttöä. Mikko tuli kotiini Liimattalan Pekkolaan äänittäjän kanssa, ja minä satuin olemaan paikalla. Menimme istumaan saliin. Mikko näki kirjahyllyssä Linnankosken kirjan, otti sen käteensä ja avasi sivun, ja käski Reginan lukea tekstiä pienen pätkän verran. Äänittäjä laittoi nauhan pyörimään. – Aikani luettuani Mikko sanoi: poikki! Se on tässä. Sinut on valittu satojen joukosta. Mikko näki minussa jotain sellaista herkkyyttä mitä oli etsinytkin. Alun perin Mikko kaavaili Reginaa Pihlajantertun rooliin. Kyllikkiä näytellyt Marjatta Pasanen ja Metsänneito Leena Åkerlund olivat Reginalle entuudestaan tuttuja. – Kohtauksen otto meni niin, että alkaa nyt ja päättyy nyt, ei harjoittelua. Mikko ei ollut ankara ohjaaja, vaan käyttäytyi kainosti ja lempeästi meitä kohtaan. Kohtaus kuvattiin Pekkolan takapihalla olleessa keinussa. Elämänlanka ja Olavi keinuttelevat. Elämänlanka nojaa kainosti Olavin olkapäähän. – Oli tuulinen päivä. Jouduin istumaan mahdollisimman epämukavasti ja selkäni taakse oli topattu tyyny, jotta asento saatiin Mikolle mieluisaksi. Roolini ei vaatinut puvustajan panostusta, vaan laitoin päälleni mitä nyt satuin keksimään. Olavin naiset olivat kauniita kaikki: etualalla istuva kolmikko on kotiseudun kukkasia. Vas Kyllikin roolin saanut kalaniemeläinen Marjatta Volanen (os. Pasanen), äänekoskelainen Metsänneito Leena Åkerlund, liimattalalainen Elämänlanka Regina Kiviranta (os. Pekkola).

Elämänlanka ja muita kukkasia MIKKO LÖYSI elokuvan naiset kohtalaisen helposti, mutta keskeistä roolia näytellyt Kyllikkiä piti hakea pitkään. – Äänekoskella tapasin tytön, joka oli ilmetty Metsänneito (Leena Åkerlund) ja Liimattalasta löytyi Elämänlanka (Regina Pekkola). Mikko lausui Liimattalan Taidekodin avajaisissa kaksi teosta: Uuno Kailaan Mestari Ameden ja Hamletin monologin ”Ollako vai eikö olla”. Kahvia tarjoilemaan oli saatu kaksi nuorta naista. Erään ohjelmanumeron aikaan kupit kilisivät häiritsevästi. Mikko ilmoitti, että kun hän esiintyy, ei mokomaa kilinää passaa kuulua. Toinen tarjoilijoista oli kalaniemeläinen Marjatta Pasanen, Sällilän talosta. Mikko kiinnitti huomionsa uljaaseen ryhtiin ja somaan pukeutumiseen. Marjatalla oli yllään hänen itse kirjailemansa mekko. – Olen etsinyt Suomen näyttelijäkunnasta Kyllikkiä, mutta en ole löytänyt. Ja nyt minä sen löysin, näin läheltä, Kala-

Ä KS

| 16 9

· 2 0 17

niemestä. Kun elokuva valmistui, Mikko lausui: ”Marjatta ei ollut Kyllikki. Hän on Kyllikki.” Järvenpäässä asuva Marjatta Volanen (os. Pasanen) vastaa puhelimeen mökiltään Kalaniemestä. Hän ei lähde analysoimaan Mikkoa ohjaajana tai ihmisenä, mutta itse elokuvaa hän muistelee positiivisella mielellä. – Tykkään siitä. Se on elokuva, jollaista ei nykyaikana tehdä. Aikaa on kulunut paljon, mutta jos katsoisin elokuvan nyt, ajatukset olisivat vain positiiviset yhä edelleen, Marjatta Volanen sanoo. REGINA KIVIRANNASTA (os. Pekkola) tuli Elämänlanka. Hän kertoi joutuneensa – tai ajautuneensa – rooliin. Hieman aiemmin hän oli saanut pikakomennon morsiameksi Kahdeksan surmanluotia –järkäleeseen. – Mikko etsi tyttöjä rooleihin. Hän kertoi, että olisi kuvannut tai haastatel-

KOHTAUS EI mennyt aivan kaavailujen mukaan, sillä yllättävä ulkopuolinen tekijä puuttui viheliäisesti peliin. – Naapurissamme Hannulassa lastattiin juuri samaan aikaan sikoja autoon. Ja siat kiljuivat, sillä eiväthän ne nyt mielellään teuraaksi menneet. Silloin Mikko suuttui. Huusi poikki, ja heitti lakin maahan ja uhkasi lähtevänsä ilmoittamaan, että moinen toiminta on pysäytettävä heti, sillä hänellä elokuvan teko on meneillään, Regina muistelee. Kohtaus jouduttiin ottamaan uudestaan. – Mikko oli käärmeissään, sillä hänen mielestään ensimmäinen otto meni paremmin. REGINA POHTII, että pääsi sisäänSuomen Nuoriso-opistoon Elämänlangan vuorosanojen avulla. – Lausuin pääsykokeissa Elämänlangan roolin, sillä repliikit olivat niin tuoreessa muistissa. Olin opetellut vuorosanani huolella ja niinpä elokuvassa kuultu rakkaudentunnustus tuli täydestä sydämestä. Muistan repliikkini yhä tänä päivänä. Kun elokuva tuli teattereihin asui Regina jo Mikkelissä, Paukkulan sisäoppilaitoksessa. – Menin elokuvateatteriin hieman häpeillen ja luimistellen tutkaillen, onko siellä tuttuja katsomassa. Muistan, kuinka katsoin itseäni valkokankaalta siten, kuin siellä olisi kuka tahansa näyttelijä. Eihän siinä mitään hävettävää ollutkaan, minähän se siinä olin. Reginasta Elämänlangan rooli oli ihana. – Täytyy kuitenkin sanoa, että äiti puuttui käsikirjoitukseen. Rooli muokattiin sellaiseksi, jonka äitini hyväksyi.

Siinä oli uhka, että olisin joutunut saniaispusikkoon. Äidille ei tällainen olisi tullut kuuloonkaan! Mikko joutui pohtimaan, mikä olisi Pekkolan emännälle soveliasta. – Se oli se keinu, siellä kodin takapihalla. Vaikka jotain oli tapahtunut keinumisen jälkeenkin, sillä elokuvassa pari vuotta myöhemmin Elämänlanka lähettää Olaville kirjeen, jossa kertoo lapsen voivan hyvin. – Jotain tapahtui, mitä ei näytetty, Regina nauraa silmät sirrillään. AMMATTINÄYTTELIJÖITÄ elokuvassa oli vain kourallinen: Melasniemen ja Mikon lisäksi Leo Lastumäki ja Paavo Pentikäinen. Suuri osa Tulipunakukan näyttelijöistä oli amatöörejä, aivan tavallisia äänekoskelaisia ihmisiä. Ville Hytönen esitti elokuvassa renkipoikaa, Markku Metsola Olavin veljeä ja Mikon tyttären, Marjan, ääni tallentui Verenpisaran ääneksi. Mikon poika, Jorma Niskanen sai myös pienen avustajan roolin. Hän vilahtaa kohtauksessa, jossa kylän kateelliset miehet tulevat rökittämään aitasta kömpivää Olavia ja homma eskaloituu nyrkkitappeluksi. – Isä otti minut mukaan elokuviensa tekoon, joko kameran taakse tai vaikkapa etsimään kuvauspaikkoja. Tulipunakukkaan hän tarvitsi nuoria miehiä, ja pyysi minua mukaan sanoen: ”Eti joku sopiva kaverisi ja tulette kohtaukseen.” Pyysin ystävääni Ilpo ”Ipi” Jämseniä mukaan. Olin tuolloin 22-vuotias. Puheroolia ei miehillä ollut. Jorman mukaan he toimivat lähinnä rekvisiittana. – Ipi tuumasi myöhemmin, että kaikkeen sitä pitää lähteä mukaan, ja saa selkäänsäkin vielä kaiken päälle, Jorma nauraa. Mikon Esko-veljen tytär Leena Nicolau (os. Niskanen) sai puheroolin. Hän on yksi kylän tytöistä, jotka arvelevat Olavin olevan naistennaurattaja. – Ei siinä Hollywoodin ovet auenneet, vaikka harjoittelin vuorosanojani suurella hartaudella. Kahdeksan tyttöä istuu heinikossa, Lintulahdessa,Räihän myllyn uittorännillä. Nicolau muistaa tytöistä Strandin ja Helena Araveden – Jännitin aivan kamalasti ja omasta mielestäni suoritus ei ollut hyvä, vaikka Mikko muuta sanoikin. Nyt kun katsoin elokuvan, niin eihän se huono suoritus ollutkaan! Tunnistin jopa puseron joka oli päälläni. Naurattaa sekin huomio muistojen sopukoista, että puseroni oli ostettu Lontoosta, Nicolau huokaisee. Lähteet: Apu 7/1971, kirjat Vaikea Rooli, Täyttä Elämää (Eero Marttinen) Olitko mukana Mikko Niskasen elokuvissa. Ota yhteys Marjo Steffansson 0408412945 tai marjo@aksa.fi

19


Kuntala, eli nykyinen Wille Olohuone & Keittiö, on historiallisesti yksi kaupungin merkittävimmistä kohteista. Siksi sen lähistölle sijoitetaan useampikin muistolaatta.

Äänekosken historiaa muistiin

Kotiseutuyhdistys luetteloi ja laittaa uusia muistomerkkejä Suomen juhlavuoden kunniaksi. TEKSTI: TIMO ENÄKOSKI KUVA: VÄKSYN ARKISTO

P

aikallishistorian pysyvinä muistilappuina ovat muistolaatat, joita nyt elokuussa laitetaan kuusi kappaletta Suolahteen ja Äänekoskelle. Muistomerkkitiedot kaupungista ovat puutteellisia, joten niistä on koottu kuvaluetteloa. Suolahden osalta Hannu Kumpulainen laati jo toissa vuonna kaikenkattavat tiedot. Äänekosken osalta haetaan vielä puuttuvia kohteita ja tutkitaan taustoja tekstien luomiseksi. OVATKO KAIKKI PATSAAT ja laatat muistomerkkejä? Sitä voi kysyä esimerkiksi Pankkisillan vuosilukutolpan kohdalla ja miksei myös Ari Liimataisen vedenneidon kohdalla. Entäpä Hokkas-Sutin puuveistos? Jakaminen taiteellisiin luomuksiin ja kaupungin kehitykseen merkittävästi vaikuttaneiden henkilöiden ja rakenteiden muistopaikkoihin ei ole joka tilanteessa yksinkertainen päätös. Osin se on tunnekysymys, jota voi olla vaikea katsoa ulkopuolelta. Sitä paitsi paikalliset erikoisuudet ovat asioita, joita ei voi verrata keskenään. Kotiseutuyhdistys on esimerkiksi nyt ottanut uusien muistolaattojen ohjelmaansa sekä Kinttukujan, joka on vain itsekseen syntynyt polunpätkä, ja toisaalta puolustusvoimien komentajan syntymäkodin muistiinmerkitsemisen, jolla on valtakunnallista merkittävyyttä. Molempien takana on paikallisten äänekoskelaisten ihmisten laaja joukko, joka on omalla toiminnallaan edistänyt koko Suomen hyvinvointia ja turvallisuutta. Oikeastaan kyse on siis paikallisen yhteistoiminnan muistamisesta ja ihmisistä merkkihenkilöiden ja suurten luomusten takana. ERITYISESTI VANHAN Äänekosken Kotiseutuyhdistys toivoisi, että Pit-

20

kä-Reinosta levitettäisiin tietoja jo etukäteen laajalti Suomessa, jotta mahdolliset tiedot hänestä saataisiin talteen. Heikki Penttisen laatima historiateoskin syntyi viime hetkillä, sillä haastateltavista kaksi kuoli jo haastattelua seuraavana päivänä!

paikkakunnilla ja kiersi myös tanskalaisen Christensenin tivolin mukana pari vuotta. Luonnollisenkokoisen patsaan valmisti sukulaismies Aarne Kautto betonista vuonna 2001 suurin piirtein PitkäReinon syntymäsaunan (Tupsula) vieressä olleen siirtolohkareen eteen.

Kinttukuja Kinttukuja oli merkittävä sahan ja tehtaan työntekijöiden oikopolku 50 vuoden ajan keskellä tehdastaajamaa. Sen korvasi 1951 uusi silta.

Kenraali Lauri Sutela Puolustusvoimien komentaja Sutela syntyi vaihdemiehen poikana Suolahdessa ja asui nuorena vanhempiensa mukana useammalla paikkakunnalla. Suolahden asemapäällikkö Rudolf Ahoniuksen isänmaallisen aktivismin vaikutus oli suuri, sillä asemamiesten pojista tuli monista korkea-arvoisia upseereita Suomen armeijaan - alkaen hänen omista jääkäripojistaan. Suolahden Wanha asema ja useat asemanseudun rakennukset ovat vielä alkuperäisessä (1890-luvun lopun) asussaan.

Kuntala Kuntala oli vuoteen 1960 Äänekosken kunnan ja kauppalan virastojen keskittymä. Kuntala oli aiemmin myös kauppana, kouluna, lukutupana, Säästöpankkina, asuntoina ja myöhemmin huonekaluliikkeenä ja kaupunginmuseona. Wille Rutanen Laivuri,kauppias Wille Rutanen testamenttasi Äänekosken kunnalle sen ensimmäiset rakennukset, joista Harjula (myöh. Kuntala) oli keskeinen vuoteen 1960. Rutanen oli alun perin sumialainen, josta tuli monialainen kulttuurimesenaatti, osallistuen mm. seurakunnan ja kunnan, Säästöpankin ja VPK:n perustamiseen. Rutanen piti kotonaan ensimmäistä Äänekosken kirjastoa 1880-luvulla. Wille Rutanen muistetaan kävelykepin kanssa kävelyretkiä tehneenä herrasmiehenä, jolla oli mukana pieni koira Pitkä-Reino Pitkä-Reino oli eräs Suomen pisimpiä (237 cm) , ilmeisesti aikansa pisin 1920-30-luvulla, ennen 9 vuotta nuorempaa Väinö Myllyrinnettä (sotien jälkeen 247 cm). Pitkä-Reino asui useilla

Rudolf Holsti Rudolf Holsti oli Suomen ensimmäisessä hallituksessa ”Tokoin senaatissa” ja Suuriruhtinaskunnan viimeisessä eli ”Setälän senaatissa” ennen maan itsenäistymistä. Holsti oli ulkomaanpolitiikan ensimmäinen ammattilainen, väiteltyään ensin Lontoossa kansojen luontaisesta rauhantahdosta ja jatkettuaan sen jälkeen ulkomaan kirjeenvaihtajana. Holsti hoiti Suomen itsenäisyyden tunnustusten saannit toukokuussa 1917, sillä ketään muuta Englannin, Ranskan ja Venäjän ystävää ei maassa ollut. Rudolf Holstin toiminta diplomaattina ja YK:n edeltäjän Kansainliiton edustajana Genevessä oli poikkeuksellisen tarmokasta. Rudolf Holsti joutui muuttamaan Yhdysvaltoihin (professoriksi Stanfordin yliopistoon) arvosteltuaan Hitleriä.

Muistomerkkien paljastustilaisuudet: Ma 7.8. klo 16 Kinttukujan muistomerkin paljastus Äänekosken Viiskulmassa, ravintola Willen vieressä. Paljastuspuheen pitää uusi kunnanvaltuuston pj. Juho Kautto Ti 8.8. klo 14 Kuntalan, ensimmäisen kunnantalon, muistolaatan paljastus Äänekosken Viiskulmassa, ravintola Willen pihassa Ti 8.8. klo 14:30 Wille Rutasen muistolaatan paljastus Äänekosken Viiskulmassa, ravintola Willen sisätiloissa Ke 9.8. klo 18 Pitkä-Reino Rutasen muistolaatan paljastus Äänekosken Koivistonkylällä (Niinivedentie 737) PitkäReinon patsaalla (Aarne Kautto 2001). Paljastuspuheen pitää Martti Mäkinen, Pitkä-Reinon sukulainen. Tilaisuuden jälkeen Koivistonkylän Seuratalolla esitetään vuorovaikutteinen kuvakavalkadi. La 12.8. klo 11:45 Kenraali Lauri Sutelan muistolaatan paljastus Suolahden Wanhan Aseman vieressä Granholmintie 4 edessä. Paljastuspuheen pitää res.maj. Heikki Helasterä Su 13.8. klo 12 Ulkoministeri Rudolf Holstin uusitun muistolaatan paljastus Kartano-Kievarin pihassa Hietamalla. Paljastuspuheen pitävät Hietaman kylätoimikunnan edustajat.

16 9 · 20 17

| Ä KS


Sana sinulle

S

unnuntain evankeliumissa Jeesus lähtee Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin kanssa vuorelle. Korkealle vuorelle tai tunturille kiipeäminen on pysäyttävä kokemus. Siellä huipulla, avaran taivaan alla, huikeitten maisemien avautuessa ympärillä, tulee sellainen olo, että tänne on pakko jäädä vain olemaan ja ihmettelemään ja ihailemaan. Näin kävi Jeesukselle ja hänen ystävilleenkin. Pietari sanoi: ”Opettaja, on hyvä että me olemme täällä.” Pietari halusi rakentaa vuorelle majat ja jäädä sinne. Näkemään ja kokemaan Jumalan ihmeitä. Jakamaan ne hyvien ystävien kanssa. Olemaan huipulla ja unohtamaan matkanteon vaivat ja alas arkeen jääneet murheet.

Äänekoski:

Konginkangas: Suolahti:

ILMOITUS

Huiput ja huippukokemukset jäävät taakse – mutta Jeesus jatkaa matkaa ystäviensä kanssa. Ja se onkin se tärkein: Hän on ihmeellisen hieno ja hyvä ja voimakas. Ei tarvitse ponnistella ja kiivetä huipulle, jotta saisi kohdata hänet. Hän tulee alas arkeemme, rinnalla kulkijaksi ja matkaoppaaksi – joskus yllättävälläkin tavalla.

Ihmetellään ja ihastellaan tätä Luojan luomaa maailmaa – eikä pelätä mennä sinnekään, missä vaivat ja murheet painavat alamaihin. Juuri siellä Jeesus on kanssamme.

Seurakunnan työntekijöiden telegram -viestiketjuun ilmestyi joku aika sitten kaunis kuva: riparin raamisryhmässä tehty huoneentaulu, jossa oli teksti ”Muista että olen sanonut sinulle: Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.” Hyvä sana meille kaikille. Kiitos nuoret tästä! Ja siitä että olette omalla olemassaolollanne vahvistamassa seurakuntaamme. Jatketaan näin yhdessä: rohkaistaan toisiamme, ei lannisteta.

Fiia Aurora Sormunen, Tilta Rianna Markontytär Väisänen, Elise Adalmiina Piilonen Sini Sofia Akkanen Nea Julia Rajalin

Elina Tourunen Kirkkoherra

Äänekoski:

Suolahti:

Su 13.8. 10. sunnuntai helluntaista Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa Ps. 119:129-136; Sananl. 14:21–22, 25, 31; 2. Kor. 8:9-15; Matt. 25:1430

ÄÄNEKOSKEN KIRKKOPIIRI

Ke 9.8.- pe 11.8. Nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten leiri Laajaniemessä. Ilmoittautuminen 31.7. mennessä p.040-726 3519 (Susanna) tai 045 657 7665 (Jaana). Ilmoittautuneet saavat leirikirjeen edellisellä viikolla. Ke 9.8. klo 16 Kivilahden sauna lämpiää, Tervetuloa! KESÄKAHVILA JA KIRKKOMUSEO AVOINNA Suolahden kirkolla ke 9.8., to 10.8., ke 16.8. ja to 17.8. klo 13–16 ja su 27.8. klo 12–14. Muina aikoina museovierailulle pääsee sopimuksesta (p. 045 139 4031). Museokaupassa myytävänä kirkkolaukkuja diakonia- ja lähetystyön hyväksi. Tervetuloa! Ke 16.8. klo 16 Kivilahden sauna lämpiää, Tervetuloa! Su 20.8. klo 13 Luontokirkko koko perheelle Höyhenniemessä (Höyhenniementie 810) Konginkankaalla. Vuojus, Janhonen & tiimi, Välke-kuoro. Kirkkohetki pihamaalla ja kirkon jälkeen mm. keppihevosrata, kahvia, lettuja & makkaraa, hiljaisuuden polku ja yhdessäoloa luonnon rauhassa. Linja-autokuljetus Suolahden kirkon pysäkiltä klo 11.50, Äänekosken kirkolta 12.15 Konginkankaan keskustan kautta 12.35 (kirppiksen pysäkki). Sumiaisten kirkon pihasta yhteislähtö kimppakyydein klo 12.15. Paluukyyti tilaisuuden jälkeen noin klo 15.

To 3.8. klo 18.30 Seurat Mämmen kesäkirkolla Ouluntie 440. Pauli Linna (Rauhanyhdistys). Su 6.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Löytynoja, Aho. Vastaanottamassa Helmi Polmio. Su 6.8. klo 17 Kouluunlähtevien siunaus kirkossa, Vuojus, Hintikka, Nurmi, Valkeejärvi, Aho. Ti 8.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Lehmosilla, Järvenpääntie 165. Liedenpohjat tuovat terveisiä Ukrainan juutalaistyöstä, jossa he toimivat lähetysjärjestö Kylväjän lähetteinä. Illassa on myytävänä makkaraa ja mehua lähetyksen hyväksi ja kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan! Ke 9.8. klo 14.30 Hartaushetki Tukipuussa, Katri Vuojus. To 10.8.2017 klo 18 Elojuhla Koiviston Lähteelässä Niinivedentie 692, Antti Toivio, Petri Harju, Lauri Pietikäinen Pe 11.8. klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä Lantelantie 32. Su 13.8. klo 10 Messu kirkossa. Vuojus, Aho. Vastaanottamassa Tuula Vanhala. Su 13.8.klo 16 Seurat Rauhanyhdistyksellä Lantelantie 32. Su 20.8. klo 13 Luontokirkko Konginkankaalla, ks. yhteiset.

21.–24.8. Päihdekuntoutujien leiri Laajaniemessä. Ilmoittautuminen 14.8. mennessä Erkille p. 045 636 5191 tai Jaanalle p. 045 657 7665. Päiväkerhot ja perhekerhot kaikilla alueilla aloittavat viikolla 34! Vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella elokuun alusta Kirsi Hintikalta p. 045 657 5508.

Äänekosken seurakunnan kotisivut: www.aanekoskenseurakunta.fi

Luontokirkko koko perheelle Su 20.8. klo 13 Höyhenniemessä (Höyhenniementie 810) Konginkankaalla Vuojus, Janhonen & tiimi, Välke-kuoro. Kirkkohetki pihamaalla ja kirkon jälkeen mm. keppihevosrata, kahvia, lettuja & makkaraa, hiljaisuuden polku ja yhdessäoloa luonnon rauhassa.

Su 6.8. 9. sunnuntai helluntaista Totuus ja harha Ps. 92:5-10, 13-16; 1. Kun. 18:21-26, 36-39; Hepr. 4:1-2, 9-13; Matt. 7:13-14

Yhteiset tapahtumat

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA Luontokirkko koko pertheelle

Jouni-Paulus Näkkäläjärvi ja Jenna Kaisu Anniina Utriainen, Niko Kristian Pasanen ja Nora Maria Annastina Kataja-aho Veli-Arttu Vesala ja Satu Helena Nyrönen

LINJA-AUTOKULJETUS Suolahden kirkon pysäkiltä klo 11.50, Äänekosken kirkolta 12.15 Konginkankaan keskustan kautta 12.35 (kirppiksen pysäkki). Sumiaisten kirkon pihasta yhteislähtö kimppakyydein klo 12.15. Paluukyyti tilaisuuden jälkeen noin klo 15.

Äänekoski:

Erkki Emil Kapanen 88 v., Ulla Maritta Kanerva 73 v., Kari Raimo Holger Dahlblom 62 v., Matti Juhani Savolainen 58 v., Varpu Linnea Minkkinen 49 v., Konginkangas: Hannu Veli Kalervo Liukkonen 81 v. Suolahti: Ulla Ilona Ylönen 72 v., Päivi Sirpa Marita Puttonen 58 v.

Pe 11.8. klo 18 Kesäinen lauluilta Laajaniemen leirikeskuksen saunalla, Vuojus, Janhonen. Uinti- ja saunomismahdollisuus. Makkaraa & mehua. Su 13.8. klo 17 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Vuojus, Janhonen. To 17.8. klo 17.30 Gospelryhmä aloittaa syyskauden harjoitukset srk-kodissa. Tervetuloa mukaan myös uudet laulajat ja soittajat! Su 20.8. klo 13 Luontokirkko Konginkankaalla, ks. yhteiset. Kirkko ja Tapulikahvio avoinna arkisin klo 11–16. Aamupuuro tiistaiaamuisin klo 8-10 seurakuntakodilla.

SUMIAISTEN KAPPELISEURAKUNTA Su 6.8. klo 17 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Riitta Kuparinen, Niskala. Ma 7.8. klo 17 Kesäpyhäkoulu Veteraanipirtillä. Pyhäkouluhetki, makkaranpaistoa, mahdollisuus saunoa ja uida. Ti 8.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Lehmosilla, Järvenpääntie 165. Liedenpohjat tuovat terveisiä Ukrainan juutalaistyöstä, musiikissa Roseniuksen pojat ja Päiviö Turtiainen, mukana myös Marjaana Kotilainen lähetysjärjestö Kylväjästä. To 10.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Mäntyniemessä, Räisäsillä, Sumiaistentie 1409. Su 13.8. klo 13 Messu kirkossa. Gideonien kirkkopyhä. Ristin sotilaat. Tourunen. Su 20.8. klo 13 Luontokirkko Konginkankaalla, ks. yhteiset.

SUOLAHDEN KIRKKOPIIRI KESÄKAHVILA JA KIRKKOMUSEO AVOINNA Suolahden kirkolla ke 9.8., to 10.8., ke 16.8. ja to 17.8. klo 13–16 ja su 27.8. klo 12–14. Muina aikoina museovierailulle pääsee sopimuksesta (p. 045 139 4031). Tervetuloa! Su 6.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus Suolahden siunauskappelissa (huom.paikka!), Riitta Kuparinen, Niskala, tekstinlukijana Matti Kananen. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja hautausmaakierros, johdattelijoina Päiviö Turtiainen ja Jukka Kuparinen. Kuljetus Suolahden kirkolta kappelille klo 9.40. Paluu hautausmaakierroksen jälkeen. Ti 8.8. Kuljetus Suolahden hautausmaalle klo 9.25 Niskasen talon edestä. Kyydin hinta edestakaisin 3,30 €. Ke 9.8. klo 16 Kivilahden sauna lämpiää, lapset oman aikuisen valvonnassa. Tervetuloa! Ke 9.8. klo 18 Koko perheen nuotioilta kirkon pihassa, sateen sattuessa ohjelma sisätiloissa. Sanaa ja säveliä, ajankohtaista lähetystyöstä, kahvia, pientä purtavaa, makkaranpaistoa, mukavaa yhdessäoloa ja arvontaa. Lähetyksen tukiryhmä. Su 13.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Tourunen, Niskala, tekstinlukijana Ritva Koskinen. Ti 15.8. Kuljetus Suolahden hautausmaalle klo 9.25 Niskasen talon edestä. Kyydin hinta edestakaisin 3,30 €. Ke 16.8. klo 16 Kivilahden sauna lämpiää, lapset oman aikuisen valvonnassa. Tervetuloa! Su 20.8. klo 13 Luontokirkko Konginkankaalla, ks. yhteiset.

KONGINKANKAAN KAPPELISEURAKUNTA Su 6.8. klo 13 Messu kirkossa. Löytynoja, Aho. Kirkkokahvit Tapulissa. To 10.8. klo 13 Ehtoollishartaus Konginkankaan Palvelukeskuksella, Vuojus, Janhonen.

Seurakunnan tapahtumat löydät klikkaamalla seurakunnan banneria ÄKSän nettisivuilta osoitteessa www.äks.fi


Kävele hiljaa sillalla Voi hävityksen kauhistus! Kuulin, että herrapiireissä hohhaillaan tosissaan semmoisia aatoksia, että Kotakennään vanha Pankkisilta joutaa hetikohta palasiksi, kun saadaan nelostielle Kuhnamon yli uusi uljas ylitys. Muistojen ja paikallishistorian vinkkelistä hanke on minun mielestä kenkku. Huomasin, että itseäni sukupolvea vanhempi Erkki Hautamäki jo nosti huolta esille lehdessä muistelusten kera. Kyllä siinä menisi minunkin mielestä monien sattumusten ja tarinoiden kulttuurimaisema ihan pilalle, tunnelmasta puhumattakaan. Sillalla on ominaisuus yhdistää ja edistää ja onpa mokomalla laitoksella mielestäni ihan filosoofisia ulottuvuuksiakin. Lukuisat ovat ne kirjalliset teokset, joissa on silta, jota ilman ei olisi koko teosta. Sillat kannustavat myös kuvataiteiluun. Ekaksi tulee mieleen se maailmankuulu Huuto, vai laiturillako se ukko siinä möläjää, niin että taivas vallan venkoilee. Taulun tunnelma sopii kyllä hyvin hätään pankkisillan elämän puolesta. Sanosin rikkiviisaasti, että silta on aina myös henkistä pääomaa. Rikkominen

ja särkeminen, ihan vaan sen näkeminen, kouraisee sielua asti, jos hävityksen kohteen kanssa on vähänkään yhteisesti elettyä elämää. Helppohan sitä on semmoisen painaa hävityspaukun starttinappulaa, kellä ei ole mitään sidosta särjettävään.

neenäkin, jaksavan kantaa jalkamiestä, pyöräilijää ja mikseipä mobedistiakin, kunhan vaan pärinäpojat älyäisivät pyörtää desibelipeleillään pitemmän kautta. Arvioin siis, että Kierälahden kulmakunnan kulkijoiden kannalta vanhan väylän säilyminen edes kevytvaihtoehtona olisi sangen somaa ja suotavaa.

Melkoinen määrä aikaa on tullut kakarasta asti vietettyä Pankkarilla ja ihan sillan kutveessakin. Pikkupoikana oleilin sen erään kerran jopa keskipankilla. Könyttiin nimittäin Maran kanssa monesti lankkujen alle kuuntelemaan, miten kansi rymisi ja kauhistelemaan, kuinka rakenteet rytkyivät senaikaisten rekkojen viilettäessä vauhdilla rannalta toiselle. Nykyään samanmoisia liikennekauhutunnelmia koetaan katsomalla telkkarista Kanadan jääteiden rekkakuskien jännitysrientoja tai muuta tienpäällistä vekotinhurjaa.

Tuoksujakaan ei passaa unohtaa, kun puretaan muistelustunteiden kirjoa. Aikoinaan mahtavan ja näkyisän rautapalkkisillan eteläpäässä oli Kuhnamon kahden varppaajan tukikohta ja talvitelakka. Punaisesta tupasesta leijui helteellä voitelurasvan kelpo käry Nelostielle, eli nykyiselle Vaasantielle asti. Niin että olisko se ihan mukavaa, että silta säilyisi. Balttilaiseen tyyliin ruosteen ruskeanakin se ilahduttaisi, mutta ruotsalaisittain maalilla siistiksi siloiteltuna olisi vieraskoreampi esitellä turisteille. Varmaan jokin jekku, tuotteistaminen ja tapahtumanpoikanen edistäisi Pankkarin elämisen edellytyksiä. Onhan Kajaanissakin jokin Linnansilta, joka kulkee sekalaisen kivikasan päältä, ja kovasti se on suojeltu ja ylistetty nähtävyys kautta maan.

Kyllä! Lankkujen alla! Kansi on pultattu kasaan pystykantilleen ladotuista isomuslaudoista. Näin toimituksen 1990-luvun alussa ja ihan vankalta vaikuttaa teos vieläkin, joten luulisi siltavanhuksen nykykunnossaan, vaikka jo vähän väsähtä-

Eipä siis hötkyillä, vaikka uuden bioeli sellutehtaan paikallinen edistyshurmos pukkaakin pahasti päälle. Otetaan iisisti ja Pankkisillan kohalla rohkeasti käyttöön maailman kaunein lause, jollaiseksi takavuosina kansainvälinen arviointikaarti kuulosteli selevällä suomella sanotuksi: Kävele hiljaa sillalla. Lasse Hämäläinen

Kerro meille juttuvinkki osoitteeseen toimitus@aksa.fi

AUTOILUN AMMATTILAINEN Kysy edullisia sarjatarjouksia!

Solifer SENIORISKOOTTERIT ILMAINEN KOEAJO KOTONASI TAI MEILLÄ!

EI OSTOPAKKOA! VANHAT LAITTEET VAIHDOSSA.

Pirjo puh.

040 565 0941 pirjo@aksa.fi

Marjut puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi Tuula puh.

040 866 8829 tuula@aksa.fi

• TUULILASIEN VAIHDOT

JA KORJAUKSET • AUTON KÄSIPESU/KOVAVAHAUS

• MEILTÄ EDULLLISET KESÄRENKAAT

MYÖS PELKÄT RENGASASENNUKSET Puh. 044 980 8982 Jarmo Puh. 045 895 6752 Visa

Yrittäjänkatu 22 4, 44150 Äänekoski • Avoinna ark. 8-17

h 4 2

Äänekosken Hinauspalvelu Ky

0400 343 455

•Hinaus- ja kuljetuspalvelut

•Autovuokraus •AL-akkupalvelu

HINNAT ALK.

BR Motors Oy, Suolahti 1.995€ Puh. 050 559 7427 / Teemu

KAIKKI RENGASALAN PALVELUT

TUULILASIKORJAUKSET ASENNUKSET JA MYYNTI Vakuutusyhtiöiden hyväksymä vaihtopiste.

KAIKKI LASITUSALAN PALVELUT

• Terassilasitukset

•Louhinta- ja räjäytystyöt •Minikaivurityöt •Energiapuun/risujen kuljetukset

www.aanekoskenhinauspalvelu.fi

16 9 · 20 17

| Ä KS


KATSASTUS PALOKASSA 49€ SISÄLTÄÄ PÄÄSTÖMITTAUKSET

Nettivaraajan hinta, ei edellytä ennakkomaksua

PUBMARKUS.COM

P2 & KIMI$ PUB MARKUS HALUTAAN OSTAA Edullinen kerrostaloasunto Äänekoskelta ( keskusta ) 3-5 huonetta Tekstiviestit: 0400 818 400

LA 5.8.

5€ LA 19.8.

STAND UP

5€

LUUSERIT ON THE ROAD Mukana mm. Risto K., Mika Kivinen...

Kouvolan Casottojen

KOKOONTUMISAJO La 5.8.2017 klo 12

Heinä-elokuussa pehmis KAUPAN PÄÄLLE!

Sumiaisten leirintäalueella Tervetuloa!

040 596 8796

Casottoharmonikkojen ystävä

AJANVARAUS: k1katsastus.fi 0306 100 100

Palokanorsi 1 PALOKKA

VUOKRATTAVANA YKSIÖ 32 m2

SUOLAHDEN KESKUSTASSA

Hinnat voimassa netistä varattuna Palokan K1-asemalla henkilö- ja pakettiautoille toistaiseksi. Katsastus ilman päästömittauksia netistä 34€ ja suoraan asemalta 46€.

PUH. 0400 645 475

AVOIMET TYÖPAIKAT

Haemme

PUUAUTONKULJETTAJIA

MUISTAKAA NUOHOUKSEN AIKAVÄLIT -OMAKOTITALOT JA VUOKRAKÄYTÖSSÄ OLEVAT KIINTEISTÖT NUOHOTAAN JOKA VUOSI -VAPAA-AJAN ASUNNOT 3 VUODEN VÄLEIN

terminaaliajoihin Äänekosken/Jyväskylän alueelle

Sari ja Verneri Linna

Maalauksia, valokuvia ja veistoksia Äänekosken kirjaston Hoikkassali 4.-31.8.2017

Lisätietoja antaa: Pekka Szepaniak, 0400558045 www.szepaniak.fi

Joka toinen torstai!

Näyttely avoinna ma-pe klo 10-19

Tervetuloa! Vapaa pääsy. Äänekosken kulttuuritoimi

Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT

Toimittaja Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson

Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen puh. 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson puh. 040 841 2945 marjo@aksa.fi

HETKI

Myyntineuvottelija Marjut Kinnunen puh. 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Yksityinen, sitoutumaton kaupunkilehti Äänekosken joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein. Äänekosken kaupungin virallinen ilmoituslehti.

Verkkosivuiltamme uudet uutiset päivittäin:

ÄKS.FI

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

ma-to klo 9-13

Ilmoitusvalmistus Max Steffansson ilmoitus@aksa.fi Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,40€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,00€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY


N I T R EXPE ULUUN www,niskanen.fi

O K A T T U KA

D

UL L H RT-T V, F A M S ” 3 4 L AIN NET TISE

A AN A S U OR T S O L U A T O NE E S T TIETOK TA S E L A IT T E TAI ÄLY

Tarjoukset voim. 16.8. asti, niin kauan kuin tuotteita riittää.

M UK A

E 365 NA OFFIC

TOIMITU

S VKO 32

E YOUTUB STREAM 14-AX000NO

89

CANON PIXMA MONITOIMITULOSTIN

TS 5055

90

HUAWEI Y6 ÄLYPUHELIN

349

GRUNDIG 43” FULL HD LED SMART-TV

JBL LANGATTOMAT KUULOKKEET

• JBL Pure Bass -ääni • 11 h akku • Puheluiden ja musiikin säätö • 10 m kuuluvuus

(2017)

AL

249

ASUS 15,6” KANNETTAVA

TIA KUSMUIS 4 GB K E S R541UA-XO182T • HD-mattanäyttö (1366x768) S VKO 32 TOIMITU • Intel® Core™ i5-6198DU Y -tuplaydinprosessori -KOVLEV • USB 3.0, USB C, HDMI ja VGA 256 GB SSD • WiFi 802.11 b/g/n ja Bluetooth 4.0 • Windows 10

444

149 39

90

P E R S ON

14” KANNETTAVA

43VLE6725BP • 600 Hz PPRkuvanparannus • Sisäänrak. WiFi • Seinäänkiinnitysmahd. • HDMI/USB: 3/2

14”

4 Gt 32 Gt

KESKUSMUISTI TALLENNUSTILA

Koskikeskus, Kauppakatu 11, ÄÄNEKOSKI • 0207 189 800 • ma-pe 9-18, la 10-15

Koulutielle Niskasen kautta! NIKE NAISTEN T-PAITA

NIKE W TAKKI

HYVÄ VALIKOIMA REPPUJA! BURTON, VANS, ADIDAS, PUMA YM.

FJÄLLRÄVEN KÅNKEN

NIKE JR. COLLEGEHOUSUT TAI NIKE AIR JR. HUPPARI

6990 2990 5990

39

VANS ATWOOD JR KENGÄT VANS ZIP HOODIE (70 €)

90 39

PERINTEINEN NISKASEN

SUURI ASEPÄIVÄ Osoite: Ampumaradantie 14, 41310 Leppävesi

5990

Ilmainen kiväärien koeammunta (maksettu metsästyskortti mukaan). 350 m2 teltassa voit tutustua maahantuojien uusimpiin tuotteisiin, tehdä huippuedullisia hankintoja ja vaihtaa ajatuksia muiden samanhenkisten metsästyksen harrastajien kanssa. Tervetuloa!

URHEILUKAUPPA IHAN LÄHELLÄ

49

90

24

/TUOTE

Laukaan Rajamäen ampumaradalla pe 4.8. klo 13–19

VANS MADDIE KENGÄT

Kauppakatu 11, Äänekoski • 0207 189 802

90

ESITTELIJÖITÄ mm: • Sako/Beretta • Benelli • Nordis • Hjorth • Normark • Gyttorp • Remes • Zeiss • DipThis • Nordhunter • HW-company • Ultracom • Navitek • Pinewood • nettiaseet.fi • Riista-lehti • Metsästäjän Liitto/Keski-Suomen piiri • Hankkija • Jahti&Vahti

LISÄTIETOJA OSOITTEESSA niskanen.fi/asepaiva 16 9 · 20 17 Ä KS |

Aksa 169  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you