Page 20

Keijo Häkkinen ja Esko Santala istahtivat Sumiaisten entisen kunnantalon edustalle muistelemaan kunnanihmettelijää.

Kunnanihmettelijältä laiha raportti Vuonna 1986 Sumiaisiin palkattiin kunnanihmettelijä. Tätä ennen pieni itsenäinen kunta oli tullut valtakunnassa tunnetuksi videoiduista poikamiehistään. Poikamiespankki on monen muistissa, mutta kuka muistaa kunnanihmettelijän? TEKSTI JA KUVA: MARJO STEFFANSSON

T

ässä kuussa tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sumiaisten kunnanhallitus päätti perustaa ja täyttää epävirallisen määräaikaisen kunnanihmettelijän toimen. Maaseudun kehittämispäivien alustajana toiminut Erkki Vasama (s.1933, k. 2015) ilmoittautui tehtävään. Sumiaisten viimeinen kunnanjohtaja Esko Santala muistaa tapahtuneen kuin eilisen päivän. – Mutta joko siitä on niin kauan, Santala ihmettelee. Vasama palkattiin kuntaan viikoksi. Santala laskee palkkion olleen mitätön. – Vasaman idea roihahti tuleen ja hän kiitteli, että Sumiainen on valveutunut kunta. Pitihän mies palkata hommiin, Santala kertoo. Palkkion olemattomuutta muistelee myös Sumiaisten silloinen elinkeinoasiamies Keijo Häkkinen. – Ruokapalkalla tuli, ja ehkä matkakorvausta maksettiin. Vasama majoitettiin Lepänjuurille korvauksetta, Häkkinen kertoo. Seura-lehti kertoi kunnanihmettelijän tehneen jopa 19-tuntisia päiviä. Häkkinen ja Santala kertovat, että Vasama kävi ihmettelemässä muun muassa kunnanhallituksessa, jututti virkamiehiä ja sumialaisia. Ottipa luurin kouraansa ja soitteli summassa kuntalaisille etsien epäkohtia. – Ikuisesti muistan, kun se koputti oveen ja tuli kysymään, että olisiko minulla mitään kerrottavaa kunnanihmettelijälle. Sitä otti sen alkuunsa semmosena hupihommana, mutta sitten kun

20

sisäisti asian, tajusi, että tämä on hyvä juttu kunnan kannalta, Häkkinen sanoo. – Vasamalla oli oikea tyyli lähestyä ihmisiä, niinpä kuntalaiset, poliitikot ja virkamiehet eivät häntä tyrmänneet. Se soitteli ihmisille ja kyseli epäkohtien perään, Santala kertoo ja miettii työpäivän pituuden johtuneen kenties siitä, että Vasama saattoi filosofoida Risto Lepänjuuren kanssa yötä myöten. POSITIIVISTA asiassa oli, että Vasama oli ulkopuolinen ja sitoutumaton muuhun kuin asiaansa. Jämsässä asunut Vasama kuvasi itseään itselliseksi. – Hän toimi asioitsijana ja hoiti byrokratian murtamien ihmisten asioita. Vähän niin kuin Karpo. Vasama oli kiinnostunut ihmisestä, Santala linjaa. Vasama toimi itsellisyyden lisäksi maakuntaliiton toiminnanjohtajana vuosina 1976-1981 ja opetti Jyväskylän lyseossa suomea ja latinaa 16 vuoden ajan. Sosialidemokraatti Vasama istui Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 14 vuotta. – Sehän se tässä hauskaa olikin, kun demari tuli tänne kepulaiseen kuntaan ihmettelemään. Hän kävi eri puolueiden kokouksissa ja tupailloissakin, Santala tietää. Seura-lehti kertoo homman nytkähtäneen paikoiltaan, kun edes vasemmistolaisilla ei ollut kunnan toiminnoista huomauttamista. – No, ei meillä kunnan päätöksen teossa aina niin auvoista ollut, Santala toppuuttelee.

VASAMA IHMETTELI kunnan hallintokoneiston sujuvuutta ja sitä, kuinka suuren kaupungin koneisto tavoittaa ihmiset huonosti. – Mitä kauemmaksi mennään ihmisestä, niin ihmiset eivät tavoita virkamiehiä eivätkä virkamiehet halua tavoittaa omia elintärkeitä kuntalaisiaan. Ilman kuntalaisia ja heidän veromarkkojaan ei olisi kuntaa, ei virkamiehiä, ei mitään. Mitä laajempi hallintokoneisto on, sitä enemmän on käytössä moottoroitua hevostykistöä. Sumiaisissa rakennustarkastaja palvelee suoraan ihmistä. Yritäpä hoitaa asioita Helsingissä, niin se voi viedä pahimmassa tapauksessa hengen. Sumiaisissa ihmiset ovat ihmisiä varten, Vasama kertoi Seuralle vuonna 1986. HÄKKINEN SANOO, että Sumiaisissa oli enemmän intoa kuin varoja. Santala pohtii Häkkisen sutkausta. – Ihmiset syttyivät lennossa toimintaan mukaan. Kun ei ollut rahaa, piti tehdä asioita, jotka ei maksaneet. Esimerkkinä mainittakoon se, kuinka Sumiaisten Harjula oli ammuttu täyteen yleisöä, kun järjestettiin paneelikeskustelu Tiurismi vastaan Suminismi. Kansanedustaja Martti Tiuri (kok) ajoi keskittämisfilosofiaa, kun taas Sumiainen edusti pientä. Silloin otettiin kantaan asioihin, eiköhän Vasamalla ollut tässäkin sormensa pelissä? Se oli huippukeskustelu, Santala huokaa.

hyvä värvätä myös Äänekoskelle. – Varmaan joka kunnassa olisi tällaiselle tarvetta. Äänekoskelta löytyisi tänä päivänä paljon ihmeteltävää, miehet tuumaavat. Itse he eivät olisi valmiita lähtemään Äänekosken asioita ihmettelemään. – Minä olen liian sisällä tässä systeemissä. En osaa sanoa istuisiko tämmöinen ihmettelijän pesti suureen Äänekoskeen. Ehkäpä ihmettelijä voisi palastella kaupungin ja käydä taajamissa ja kylillä ihmettelemässä. Voisi täältä jotakin raporttiin tarttua, Santala miettii. – Se pitäisi olla sellainen henkilö, joka tulee omilla virikkeillään ihmettelemään. Vasama tuli tiettyihin julkisuusarvoihin viitaten, ja onnistui työssään hyvin. Uskon että painoarvoa ihmettelijän raportilla olisi enemmän, kuin kymmeniätuhansia euroa maksavien konsulttien. Konsultti tekee arvionsa yleensä niin, kuinka maksaja haluaa, mutta Vasama teki juuri niin kuin asian näki, Häkkinen kiteyttää. YKSI ONGELMA Sumiaisten kunnanihmettelijällä, Erkki Vasamalla, oli: hänellä ei ollut mitään ihmeteltävää. Ihmettelijä koki turhautuneisuutta, sillä ihmettelemistä oli niin vähän: Sumiaisissa kukaan ei arvostellut, moittinut eikä kritisoinut nimeksikään.

SUMIAISTEN ex-pääduo on vahvasti sitä mieltä, että kunnanihmettelijä olisi

128 · 20 16

| Ä KS

Aksa 128  
Aksa 128