Aksa 338

Seuraava ÄKS ilmestyy

24.4.2024

Monenlaisia tauteja on tullut podettua, autokuumettakin.

Se on sellainen vitsaus, joka on ärhäkkä tarttumaan. Kun tuli aika vaihtaa autoa, alkoi naapuri ja oma isäkin haikailla uuden menopelin perään. Taitaa olla epidemia päällä, tai mikä lie sesonki.

Auto on toimittajan työtä tekevälle välttämätön paha. Ei onnistu keikkailu kyläbussin varassa olevalle, sillä liikkeelle on lähdettävä joskus salamaakin nopeammin. Ja viikonloppuisin, jolloin ei julkinen liikenne Äänekosken leveydellä palvele tarpeita.

Nainen autokaupoilla ei ole enää kuluvalla vuosituhannella outolintu. Toista oli silloin, kun ostin ensimmäistä autoani, Kuplaa, vuonna 1982, ei ollut muuta kriteeriä, että kunhan oli Kupla. Vaatimustaso on lisääntynyt: nyt auton pitää olla musta ja siinä täytyy olla viisi ovea. Kääntyvät etupyörät ja mielellään automaatti. Pikkuisen olen joutunut tinkimään, mutta pääasia, että pääsee lähtemään.

On mukava muistella vanhoja hyrysysyjä. Pysyin Kupla -kannassa siihen asti, kun lisäännyin ja tuli tunne, ettei turvaistuimesta huolimatta menopeli ole turvallinen maailman rakkaimman lastin kuljettamiseen. Sitten tuli alle kermanvärinen rattivaiheiteinen Saab 96. Sekin oli kiva, kunnes turvaistuimia alkoi olla kolme - ja autossa ovia saman verran.

Kummallisien auto, mikä on elämässäni ollut, oli Datsun 120 A Coupe. Punainen, jossa musta vinyylikatto. Siinä oli vaihteissa sellaiset välitykset, että käyttö vaati tuuria. Monet unohtumattomat matkat tuli silläkin pienipyöräisellä sympaattisella automobiililla tehtyä.

Kun ei ole merkkiuskollinen niin saattaa yllättyä. Vaihtamalla paranee - tai sitten ei.

Olen enempi semmoista tekevää sorttia, enkä ole päässyt työstä erkaantumaan.

Rompetorilla tavataan

Rompetori on jo perinteeksi muodostunut tapahtuma, jossa lasten tavarat ja vaatteet vaihtavat omistajaa.

Marjo Steffansson

KOVASTI odotettu tapahtuma on taas käsillä. Laura-Liisa Hyytiäisen ideasta 15 vuotta sitten käyntiin lähtenyt Rompetori on niittänyt mainetta kuntarajojen ulkopuolelle asti. Lapsiperheiden ilolla vastaanottama Rompetori on oiva tapa kierrättää pieneksi käyneet vaatteet ja kengät sekä lelut. Laitetaan hyvä kiertämään tai ostetaan hyvää tavaraa käytettynä - siinä on koko jutun juoni.

Rompetori on paikka johon voi tuoda pientä pöytämaksua vastaan lasten vaatteita, leluja, pelejä, urheiluvälineitä, syöttötuolia, hoitopöytää, pyöriä, vaunuja rattaita, turvaistuimia… lista on loputon, kunhan vain myyntiin tuodut tuotteet ovat lasten tarpeisiin. Rompetori on sosiaalinen ja ekologinen tapahtuma, joka tuo Painotalolle parin tunnin aikana satoja kävijöitä. Painotalon remontin myötä pöytäpaikkoja on nelisenkymmentä - ja ne menevät nopeasti kaupan.

VETOVASTUUN Rompetorista ottaneet Paula Pekonen ja Anna-Riikka Pentinpuro tietävät äiteinä, että lapsiperheissä vaatteiden käyttöikä jää varsin lyhyeksi.

– Tiedän, kuinka paljon tavaraa lapsiperheissä tarvitaan, ja kuinka paljon hy-

vää tavaraa jää pituukasvun myötä kaappiin, samalla kun uusien vaatteiden tarve lisääntyy. On upeaa saada vaatteita edullisesti kiertoon. Tämä on varsin tarpeellista nyt, kun tuntuu että kaikki kallistuu, Paula Pekonen sanoo.

Jokainen myyjä määrittelee hinnan tavaroilleen. Myös vaihtokauppaa saatetaan käydä.

– Myyjiä on ollut aiemmin reippaasti yli 50. Pöytämäärä on vähentynyt Painotalon isossa salissa, mutta saamme kuitenkin reilut nelisenkymmentä myyntipöytää katettavaksi, Anna-Riikka Pentinpuro kertoo.

KORONA katkaisi pitkän perinteen kolmeksi vuodeksi. Rompetori käynnistyi jo viime syksynä, jolloin talvivaatteita lähti uusille käyttäjille.

– Rompetoria on pidetty syksyisin ja keväisin, jolloin kausivaatteet vaihtavat omistajaa. Kun käynnistelimme koronan jälkeen tapahtumaa, saimme mukaan vanhoja tuttuja myyjiä. Nyt haluamme herätellä myös uusia myyjiä paikalle, Pekonen sanoo.

– Moni tykkää siitä, ettei tarvitse sitoutua viikoksi järjestelemään kirpputoripöytää, kun myyntitapahtuma kestää vain kaksi tuntia. Tässä rikastuu hyvin, jos löytää hyviä tavaroita itselleen, Pentinpuro vinkkaa.

Kaksikko tietää, että myös vähän leikityt lelut käyvät hyvin kaupaksi.

– Kaikenlainen tavara liikkuu, sillä lapsiperheissä riittää kysyntää moneen lähtöön ja tarpeeseen.

ROMPETORI järjestetään Keskustan kunnallisjärjestön nimissä.

– Tämä on maaseudun hengen sekä Keskustan ajatus siitä, ettei kaikkea tarvitse uutena omistaa, vaan voi myös kierrättää. Keskustan strategiaan on kirjattu verkostoituminen sekä tapahtumien järjestäminen, joten tämä vastaa myös siihen. Että kohdataan ihmisiä myös muutenkin kuin vaalien alla. Tässä toimitaan hyväntekeväisyysperiaatteella, sillä emme korjaa tilaisuudesta voittoa, vaan myyntipöytien vuokralla maksetaan tilavuokra, Pentinpuro sanoo.

Palaute on ollut hyvää ja juuri sen vuoksi on Rompetoria mukava järjestää.

– Painotalon remontti on avannut mahdollisuuksia järjestää myös kahvio paikalle. Paikalle tullaan lasten kanssa, joten luvassa on myös mukavaa vilskettä ja vilinää, Paula Pekonen ja Anna-Riitta Pentipuro sanovat.

Lasten tavaroiden

Rompetori Painotalolla la 20.4. klo 10.30-12.30

Paula Pekosella ja Anna-Riitta Pentinpurolla on Rompetorin järjestelyistä jo monen vuoden kokemus.

The Alabama Riders juhlii 35-vuotista taivaltaan

Marjo Steffansson

Ei treenaamalla vaan soittamalla

Rehellisen bluesrockin sanansaattaja, Alabama Riders, on laittanut sointuja riviin, potikoita kaakkoon ja komppia kohdalleen jo 35 vuoden ajan.

Kaupungissa yhtäjaksoisesti pisimpään toiminut bändi viettää juhlavuottaan konsertin merkeissä. Suolahtisalissa kuullaan yli sata biisiä käsittävästä soittolistasta vain pieni osa. Mutta ainakin tunti soitetaan, ellei sitten toinenkin - tai niin kauan kuin yleisö vaatii. Suolahtelaiset Mika Äijäläinen, Jari ”Quuppa” Pasanen ja Markku ”Makke” Pasanen muodostavat takuuvarman rytmiryhmän, jolta ei huku nuotit eikä poljento laahaa. Etelävaltioiden bluesmeininki on rehtiä äijäilyä, taidokasta musisointia ja sopivasti letkeätä rytmiä. Alabama Ridersia on saatu kuulla kymmenillä - ellei sadoilla - estradeilla Kotkasta Iisalmeen ja takaisin. Bändi sukeltaa bluesin juurille niin omilla biiseillä kuin omannäköiseksi sovitetuilla covereilla.

Bändin alkusanat lausuttiin Alkulan bänditiloissa. Kaikenmaailman kokokoonpanojen jälkeen on Alabama Ridersistä muotoutunut trio.

– Ojalan Kimmo, Rytkösen Mika ja veljeni Makke tulivat kysymään, lähtisin-

kö soittamaan bassoa. Ja läksin, basistivokalisti Jari Pasanen muistelee vuoden 1989 tapahtumaa, josta tuli elinkautinen.

Alkaa Alkulan bänditilojen kehuminen. Se oli aikaa, kun bändeillä oli paikka jossa soittaa.

– Se oli erinomaisen hyvä bänditila! Se oli semmoinen, jossa hengailtiin hyvässä hengessä, kun toiset treenaili. Se oli hyvä yhteisö, paikka, jossa tuli vietettyä enemmän aikaa kuin kotona. Siellä sai treenata rauhassa ja kaupunki hommasi vielä kaupan päälle pienen PA-järjestelmän. Terveisiä nuorisosihteeri Leppäsen Arjalle, ja kiitos ja anteeksi, Alabama Riders toteaa.

NIMI KEKSITTIIN samantien. Päätettiin, että sen pitää alkaa aakkosten ensimmäisellä kirjaimella, jotta päästää puhelinluettelossa kärkisijoille, sillä keltaiset sivut olivat sen ajan Google.

– Tämä on fakta. Ja eka biisi joka tehtiin alkoi myös a-kirjaimella: All over the Beach. Enää ei ole keltaisia sivuja, ei puhelinluetteloita, mutta bändi sentään toimii, rumpali Makke Pasanen naurahtaa.

Kuhnamon Studioilla tehtiin Rujoa Meininkiä II c-kasetti. Siitä lähti bändille kuuluvuus valtakunnan verkkoon saakka, kun radioaallot ottivat biisin soittaakseen.

– Kun kuuli oman biisin Radio Mafiassa, niin olihan se aika kova juttu, Jari huokaisee.

Jossain kohtaa vaihtui rumpali Moision Mikkoon, mutta Makke jatkoi keikkailemista miksauspöydän takana.

– Mä oon ollut koko ajan remmissä ja Makke on palannut takaisin rumpuihin jo parikymmentä vuotta sitten.

Treenikämppä on vaihtunut. Nyt ollaan päästy kerhotiloilta ja terveyskeskukselta Suolahden kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen. Monet bänditilat nähnyt toimittaja huomaa siisteyden, järjestyksen sekä kotoisuuden. Kahvipannu porisee, ja pöytään on katettu pullapitkon lisäksi kahvikermaa! – Ollaan pidetty tukikohtaa tässä jo vuodesta 2013 saakka. Kokoonnutaan torstaisin soittamaan, mutta ensin keitetään kahvit, vaihdetaan kuulumiset ja puhutaan päivän polttavat asiat halki. Joskus juttelu venyy niin, että soittohommat jää vähälle, vuodesta 2006 lähtien remmissä ollut kitaristi Mika Äijäläinen pohtii.

Ei vain soittoa ja ajatustenvaihtoa, sillä myös vahvistimia ja soittimia ja efektejä syntyy taitavissa käsissä.

– Niitä on tuolla pinossa, tuossakin sellainen kitara, mitä ei varmasti löydy mistään. Sen nimi on Derhanyr. Kaupasta ei saa ihan kaikkea mitä haluaa, niin silloin pitää rakentaa itse, Makke sanoo.

ENSIMMÄINEN KEIKKA on hävinnyt muistojen kultaisesta kirjasta. Ehkä se oli Kukkulalla, ehkä Komulassa. Kumpaakaan ei enää ole, mutta bändi rokkaa. – Aika monta keikkapaikkaa on jo kuopattu. Oltiin niin sanottu vakiasiakas Tampereella Kujasen baarissa ja sieltä on muistona tuo punainen lippalakki

seinällä. Kujasen baarikin on jo historiaa. Ei ole muuten Iisalmen Country ja bluesfestariakaan. Sielläkin käyty monta kertaa, Makke huokaisee.

Mukavia juttuja on kiva muistella. Kaikki eivät ole ihan painokelpoisiakaan, vaikka hyvässä hengessä ja herrasmiestyylillä hoidettuja ovatkin.

– Kerran kävi niin, että pakkasimme tarjotusta yökortteerista mukaamme yhden ylimääräisen makuupussin. Kohta tuli postikortti, jossa osoitteena: Alabama Riders, Keski-Suomi. Ja niin saatiin postitettua makuupussi takaisin omistajalleen. On meillä ollut sellainenkin keikka, jolloin artisti melkein joutui maksamaan, Jari naurahtaa.

SUOLAHTISALIIN Alabama Ridersia lämppäämään tulevat bändit Kasitahti ja Tapio.

– Jännittää ihan hirveästi, tuleeko sali täyteen vai jääkö penkit tyhjilleen. Soittaminen on ehdottamasti parasta mitä voi housut jalassa tehdä, joten toivottavasti yleisökin nauttii. Me soitetaan niin kauan kuin jalka nousee ja vissiin vielä sen jälkeenkin, Jari Pasanen sanoo.

– Eihän me täällä pelkästään soittamisen vuoksi käydä, sillä setit ovat olleet valmiina viimeiset 15 vuotta. On mukava tulla kattomaan kavereita ja soittamisella saa työasiat nollattua päästä pois, Mika Äijäläinen lisää.

Marjo Steffansson

Ala-Keiteleen pursiseura ry:n perinteinen kesälehti

REIMARI

julkaistaan 7.5.2024 ÄKS Äänekosken kaupunkisanomien liitteenä.

Jakelu joka kotiin koko Äänekosken alueelle ja Uuraisten taajmaan sekä veneilijöiden suosimiin kohteisiin ja palvelupisteisiin vesistöalueellamme. Painos 12 000 kpl.

VARAA ILMOITUSTILASI 26.4. mennessä

Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234

Terve suu –helppo hymyillä

Terve, tulehdusvapaa suu tukee yleisterveyttä.

Säännöllisillä hammastarkastuksilla varmistetaan, että suulla on kaikki kunnossa.

Varaa aika 014 211 665 hammassirkku.fi

Kiitos SM-hiihtojen yleisölle, kilpailijoille, talkoolaisille ja yhteistyökumppaneille!

Järjestämme kiitostilaisuuden talkoolaisille hiihtokauden päättäjäisten yhteydessä Koulunmäen yhtenäiskoulun ruokalassa ke 24.4. klo 18. Lämpimästi tervetuloa! SM-HIIHDOT

Huiman hiihtojaosto

hammassirkku.fi | 014 211 665 Hammassirkku Äänekoski | Hämeentie 1, Äänekoski Hammaslääkäri Kimmo Myllykangas

HS HS

Seuraava ÄKS

ke 24.4.

Porukalla parempiin päiviin

Leppoisa huumori on Jukka Järvikylän voimavara.

Pikku Jukasta pidettiin hyvää huolta ja samalla hän pääsi mukaan suurperheen arkisiin rientoihin. Elettiin 1960-luvun puoltaväliä Konneveden Pyydyskylällä.

– Kun on syntynyt pienelle kylälle ja pieneen maataloon yhdentoista sisaruksen nuorimmaksi, niin kyllähän siinä on oppinut jo lapsena ottamaan toiset huomioon ja yhdessä tekemisen alkeet. Näin tuumailee äänekoskelainen kuljetus- ja monipalveluyrittäjä Jukka Järvikylä.

Jukka kertoo, että muutaman lehmän tilalla piti kehittää maitotilin päälle lisäansioita, jotta pärjätään. Isä ajoi metsäyhtiöille puuta traktorilla ja talossa oli myös siirrettävä kenttäsirkkeli, jolla kierrettiin urakoimassa lautaa ja lankkua asiakkaiden puista. Työtä oli tarjolla myös vankaksi pojaksi varttuneelle Jukalle ja velipojille, jotka eivät olleet kiinni muissa töissä.

– Aika nuorena olin monenlaisissa souveissa mukana. Työura taisi alkaa itikoiden ripsumisella, kun äiti tai sisko lypsivät käsin lehmiä ulkosalla, Järvikylä muistelee.

Pientilalla riitti monenlaista puuhaa ja varsinaiseen ansioon työhön ja toimeen hanakka poika pääsi jo reippaasti alle rippikouluikäisenä.

– Saatiin yhtiöltä töitä metsänperkuuseen ja piti vähän järjestellä, että pääsin mukaan vesuriurakkaan. Olin sen verran nuori, että palkka maksettiin äidin nimellä. Se oli ensimmäinen kerta, kun tuli tehtyä tiliä ja sain tienestiä itselle ja tietenkin kotiin.

Perheen eteen opittiin jo pienestä pitäen touhuamaan yhdessä ja yhteisvastuu ja yhdessä tekeminen iskostui mieleen melkeinpä elämäntavaksi. Aika ei tullut pitkäksi.

– Sitä oppi jo silloin tarttumaan toimeen iloisesti ja hanakasti.

VOIMIEN KARTTUESSA työkokemusta kertyi muun muassa sipulien nostosta ja listimisestä, metsänistutuksesta ja monenmoisista muista maaseudun talkoista.

– Siinä sivussa tykkäsin käydä peruskoulun, mies naurahtaa hyväntuulisena.

– Ensin oman kylän kansakoulua sitten jatkoluokille kirkonkylälle. Pari viimeistä vuotta olin juuri perustetussa peruskoulussa.

Ammatin hankinta tuli eteen ja sen sai Äänekoskelta ammattikoulusta rakennuslinjalta.

Jukka Järvikylä

– Tykkäsin siitäkin touhusta. Tehtiin jopa taloja ja sain taitoja, joista on ollut paljon hyötyä elämän varrella ja yrittäjänäkin. Ja tulihan niitä hyviä kavereita sielläkin, hän toteaa.

Kavereita kertyi myös armeijasta, joka vilahti luontevasti ohi sekin, kun asenne oli kohdallaan.

– Isä oli sodan käynyt mies ja semmoisilla eväillä sotaväki oli minulle ihan luonnollinen juttu. Eipä siinä touhussa juurikaan moittimista ollut, Jukka täsmentää.

Hän oli jo pikkupoikana kiinnostunut ympäristön tapahtumista ja ihmisistä touhuineen.

– Hakeuduin aina kuulolle, kun ukot turisivat ja juttelivat joskus sotahommistaankin.

Positiivinen elämänasenne, ystävällinen suhtautuminen ja sutkauksiin altis mieli auttoivat pärjäämään ja kantavat edelleenkin eteenpäin ihmisten kanssa hankalassakin rakosessa. Äitikin oli neuvonut, kun lapset kinastelivat, että parempi laiha sopu kuin lihava riita.

– Kevennyksille on aina tarvetta, kunhan pitää huolen, ettei nolaa muita kuin itseään. Tokaisu helpottaa kinkkisessäkin paikassa, kun tilannesilmä on kohdallaan. Sitä oppi jo kotona, että asiat ja hommat sujuvat, kun on hyvä henki päällä, Jukka pohdiskelee ja korostaa, että huumori on mittava voimavara, kun sitä käyttää taiten.

– Sehän on iloinen juttu, kun jollakin välähtää.

Hän muistelee mielellään lapsuus- ja nuoruusvuosian ja saamiaan oppeja ja kokemuksia. Niillä on ollut suuri merkitys hänen myöhemmälle elämälleen.

– Eiköhän ne varttumisen vuodet ole jokaiselle ihmiselle sitä aikaa, kun asenteet ja arvot muotoutuvat ja niiden kautta rakentuu myös ote elämään, hän tuumailee ja toteaa, että nykyään maailmanmenossa taitaa yhdessä tekemisen sijaan korostua ihmisen itsenäisyys ja oma pärjääminen. Minä itse on päällimmäisinä.

OMALLA KYLÄLLÄKIN liikuttiin kaveriporukassa, jossa touhusi myös mukavansorttinen naapurin tyttö Irene ja niinhän siinä kävi, että pian samanhenkiset vakka ja kansi hakeutuivat yhteen.

– Lapsesta asti on toisemme tunnet-

tu ja ihan nuorena aloitettiin seurustelukin. Kaukaa ei elämänkumppania tarvinnut haeskella, kahden tytön isä ja kahden lapsenlapsen pappa myhäilee.

Rakennustyömaatkin olivat tulleet tutuiksi, kun nuoripari muutti vuonna 1984 Äänekoskelle. Kaupunki tarjosi työtä ja muutama vuosi vierähti vahtimestarina ja pienissä remonttihommissa, joita tuli tehtyä myös virapelinä työn ulkopuolella lisäansioiksi. Kun vakituista paikkaa ei auennut Järvikylä siirtyi 80-luvun lopulla betoniyrityksen muottihommiin ja pian yrittäjäksi.

– Siinä sivussa oli iltaisin jaettu paikallislehtiä ja homma laajeni. Lopulta päätettiin perustaa yritys. Vaimo jatko työssään, mutta otti hoitaakseen paperihommat. Osakeyhtiö perustettiin sitten 1994.

Jukka kertoo, että saatiin liikenneluvat ja hankittiin ajan kanssa lisää autokalustoa, jolla oltiin valmiit mitä moninaisimpiin hommiin. Lehtijakelun lisäksi tehtiin muuttoja, ajettiin tavarakuljetuksia ja tehtiin yrityksille kiireellisiä noutoja lentokentille ja satamiin. – Silloinen Nokia oli Äänekoskella iso asiakas ja välillä viiletettiin keikalla pitkin Eurooppaa. Vastaavia töitä tehdään edelleenkin, mutta toimeksiantajat ovat vaihtuneet.

Alkoi edelleen jatkuva yhteistyö myös silloisen tielaitoksen eli nykyisen Destian kanssa. Lehtijakelu on nyt jäänyt taakse, samoin muutot.

KUN KYSYTÄÄN pärjäämisen edellytyksiä kovasti kilpaillulla kuljetusalalla, niin Jukka arvelee, että ainakin siitä on ollut apua, ettei ole oppinut sanomaan työlle ei.

– Olen enempi semmoista tekevää sorttia, enkä ole päässyt työstä erkaantumaan. Tietenkin yrityksen vetäminen vaatii aikaa ja huomiota, yrittäjä tuumailee, mutta toteaa olevansa edelleenkin mukana työtehtävissä.

Vastuu painaa ja päivät voivat olla pitkiä. Haasteet on ratkaistava ja ongelmiakin tulee eteen.

– Pärjäämisen lähtökohta on hyvä palvelu ja luotettavuus. Pidetään se mitä luvataan. Lisäksi kilpailukykyyn tarvitaan joustavuutta, luovuutta ja yhteistyökykyä sekä sitoutunutta henkilökuntaa, Jukka selvittää ja pohdiskelee, että hyvä mai-

Jukka Järvikylä

s. 31. 3. 1964 Konnevesi, Välimäki, Pyydyskylä. Asuu Markkamäessä Äänekoskella

Rakastaa: perhettä

Inhoaa: epärehellisyyttä

Henkilö: vaimo

Eläin: naapurin koira oli hyvä kaveri

Paikka: loma-asunto Sallassa

Kirja: Seppo Jokisen Koskisdekkarit

Musiikki: kevyttä ja rokkia

Elokuva: Tuntematon sotilas, uusin ihan hyvä

Ruoka: ite tehty makaronilaatikko

Juoma: saunakalja, muulloin vesi

Motto: Rakentavalla asenteella eteenpäin

ne ja verkottuminen tuo työtä muillekin oman kylän yrittäjille ja osaajille.

– Jos ei ite ole mahdollista ottaa keikkaa, niin ohjataan se kaverille. Porukalla voidaan vastata teollisuuden ja liike-elämän tarpeisiin kattavammin ja joustavammin, hän arvioi.

– Eikähän siitäkään ole tainnut olla yrityselämässä haittaa, että olen kuulema iloinen ja lupsakka luonne ja altis palvelemaan. Mikäs sen mukavampaa kuin tulla toimeen ihmisten kanssa, sanoo Jukka hyväntuulisena.

Kalustona yrityksellä on rekka, jakeluauto, vaihtolavallinen kuorma-auto nostureineen sekä kolme pakettiautoa. Henkilökuntaa on 6–7 työntekijää sesonkien ja työtilanteen mukaan.

Työn vastapainoksi Järvikylät viettävät tavallisen tavallista suomalaista elämää. Saunominen rentouttaa, lukeminen on mukavaa, ruuanlaitto sujuu ja ollaan vaan ja ihmetellään. Lapset ovat maailmalla, mutta pidetään yhteyttä ja tavataan tiuhaan.

– Pilkilläkin väliin pistäydyn, mutta metsästys on jäänyt vähemmälle samoin karaoken laulaminen. Ennen käytiin etelän auringossakin, mutta nyt lomat vietetään Lapin majalla ja rentoudutaan hiljaisuudessa ja maisemassa, Jukka Järvikylä kertoo.

Olen enempi semmoista tekevää sorttia.

Hybridi on kysytty käytettynäkin

Autojen toimitusajat ovat normalisoitumassa.

Lasse Hämäläinen

UUSIEN AUTOJEN toimitusajat ovat normalisoitumassa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

– Joitakin malleja saa nyt käsiin hyvinkin nopsasti, kertoo O.K. Auton Äänekosken toimipisteen myyntipäällikkö Marko Hakkarainen

Vuosi sitten Ukrainan sodan aiheuttama komponenttipula ja logistiikkahuolet haittasivat autojen valmistusta ja markkinoita.

Liikkeen automerkki on Toyota, joka on vuodesta toiseen ollut eniten myyty merkki Suomessa. Äänekosken toimipiste on toiminut 35 vuotta ja O.K. Auto täyttää tänä vuonna 60 vuotta.

– Juhlavuosi näkyy monin tavoin vuoden mittaan ja sitä juhlitaan täällä meidänkin toimipisteessä, myyntipäällikkö ennakoi.

Hakkarainen kertoo, että kauppaa on tehty tasaiseen tahtiin ja autoliikkeen tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tavoitteet toteutuivat.

– Täällä Äänekoskella on varsinkin käytettyjen kysyntä ollut vilkasta ja kauppa käynyt.

HYBRIDIT kiinnostavat käytettyinäkin ja erityisesti itselataavat mallit ovat suosittuja.

Myyntipäällikkö muistuttaa, että Toyotan hybrideillä voi huoletta lähteä pakkasen paukkuessa lapin reissullekin.

– Ei muuta kuin pitää ja päästää. Tankkauspaikkoja riittää matkan varrella. Pienemmät ympyrät, kuten kauppareissut, sujuvat sähkön voimalla.

Hakkarainen arvioi, että itselataavilla malleilla pääsee sähköllä parhaimmillaan toista kymmentä kilometriä ja lataushybrideillä sadan kilometrin matkan.

– Viime talvi osoitti, että kovilla pakkasilla täyssähköautoilla reissuun lähtevän on edelleenkin syytä suunnitella reittinsä ja lataustaukonsa etukäteen ja varautua myös viivytyksiin. Hakkarainen opastaa, että täyssähköautolle kannattaa hankkia kotila-

tauslaite, jotta saa edullisimmat ajokilometrit. Toyotan osalta alkuvuoden autokauppaa ovat piristäneet uudet mallisarjat.

– Niiden markkinoille tulo osui koko maan autokaupan tilannetta ajatellen ajallisesti nappiin. Meillä on ollut uutta esiteltävää ja kiinnostusta on riittänyt. Käytettyjen autojen valikoima on ÄÄNEKOSKELLA ovat myös muiden toimipisteiden vaihtoautot.

– Meillä merkkiliikkeenä vastuuseikat painavat ja vaihtoautojen tarjonta on laadukasta eikä halvimman hintatason autoja ole valikoimassa. Vaihdokit on tarkastettu ja tarvittaessa kunnostettu ja niille annetaan takuu, Hakkarainen selvittää.

Hän lupaa aina keväisin nousevaan autokuumeeseen helpotusta.

– Moni pähkäilee talven jäljiltä kuraisen ja nuhjuisenkin ajopelinsä vaihtamista tuoreempaan. Jos edessä on huoltoja ja jopa kunnostuksia ja katsastuskin painaa päälle, sitä suuremmalla syyllä kannattaa poiketa oman kylän autoliikkeessä tutustumassa tarjontaan, Hakkarainen kannustaa.

Monikäyttöiset korimallit ovat perheautoina suosittuja. Hakkarainen kertoo, että kaupunkimaasturin tyyppiset ajopelit mukautuvat erilaisiin tarpeisiin.

– Moni haluaa mökkiteille hieman isomman maavaran ja mukautuvat kuljetustilat isommallekin lastille. Korkealta havainnoi liikenteen paremmin ja voi ajaa ennakoiden ja siten turvallisemmin, Hakkarainen selvittää.

HAKKARAINEN antaa myös tärkeän vinkin uuden tai ylipäätään vieraan ajopelin rattiin tarttuvalle.

– Nykyautoissa on monenlaisia toimintoja, laitteita ja ohjelmia, eli räplättävää riittää, jos siitä tykkää. Kannattaa tutustua etukäteen ohjekirjaan ja kokeilla sitten turvallisessa ympäristössä eri toimintoja. Tien päällä nappuloiden, radion ja näyttöruutujen raplaaminen on vaarallista. Erilaisista ominaisuuksista saa ilon irti turvallisesti, kun niihin tutustuu ja opettelee käyttämään ennen tien päälle lähtemistä, Hakkarainen pohdiskelee.

Pesten ja putsaten auton arvo säilyy

Fiksusti fiksatulla autolla on fiksu ajella.

KEVÄTAURINKO tuo esiin epäkohtia siisteydessä.

– Kyllähän sekä ulkoa että sisältä siistillä autolla on mukavampi liikkua, kuin sisätiloiltaan sotkuisella ja talven jälkeen ulkoa päin nuhjuisella ajopelillä. Fiksusti fiksatulla on fiksumpi ajella. Niin se vaan on, vakuuttaa äänekoskelaisen JM Carsin yrittäjä Jussi Hämäläinen ja muistuttaa, että siistin ja hyvin pidetyn auton arvokin säilyy paremmin kuin hoitamattoman. Hän arvioi, että auton vaihdossa tai myynnissä hintaero voi olla ihan tuntuva. Hämäläinen kertoo, että tarvittaessa myös moottoritila puhdistetaan ja moottori pestään.

– Katsastuksessa voi tulla takapakkia, jos nokkapellin alla paikat ovat kovin likaiset ja öljyiset. Puhtaus on myös turvallisuusjuttu, hän selvittää.

JM CARS sijaitsee Yrittäjäntiellä Nelostien tuntumassa. Hän kertoo, että yritys pitää huolta paikallisen merkkiliikkeen autoista. Vaihtoautot siistitään viimeisen päälle myyntikuntoon ja uudet viimeistellään luovutuskuntoon.

– Yhteistyö on pelannut jo pitkään. Yritys on toiminut 8 vuotta ja minulla on kokemusta alalta jo 15 vuotta. Työkaverina on Mikko Koljonen, jolla myös on rautainen ammattitaito näihin hommiin.

YRITTÄJÄ TOTEAA, että on sellaisiakin asiakkaita, jotka käyttävät autonsa viikoittain siistittävänä ja iso joukko niitäkin, joille kesän tulo tarkoittaa myös auton putsausta. Pimeän talven ja pakkasten jälkeen herätään horroksesta ja auton epäsiisteys pistää silmään, kun valoakin alkaa piisata. Syksyllä tulee asiakkaita, jotka haluavat auton siistiksi ja pinnat kiiltäviksi torjumaan talven kuluttavia kelejä loskineen ja tiesuoloineen.

– Pian alkaa olla kevätsesonki päällä. Meiltä saa ammattitaidolla tehdyt pesut, vahaukset ja kiillotukset. Naarmut fiksataan. Käytössä on keraamisia pinnoitteita. Asiakkaalle annetaan tyytyväisyystakuu. Vaikeatkin tapaukset hoidetaan kuntoon ja lopputulos on taattu.

Sisätilojen puhdistuksissa haastavimpia ovat eläinten karvat, joiden poisto voi teettää paljon työtä.

– Meillä on käytössä kunnon työvälineet sekä Auto Dude kemikaalit ja ammattitaito. Ei tarvitse arpoa mitä tekee ja siistiä syntyy tehokkaasti, Hämäläinen hehkuttaa.

Lasse Hämäläinen

Jussi Hämäläinen ja Mikko Koljonen kertovat, että JM Carsilla auto putsataan ja fiksataan sisältä ja ulkoa viimeisen päälle siistiin kuntoon.

Myyntipäällikkö Marko Hakkarainen kertoo, että Äänekosken ainoassa merkkiliikkeessä on nyt hyvä valikoima laadukkaita vaihtoautoja.

75 vuotta sitten:

USA:sta vaunulastillinen avustusta Suolahteen

S/S Kurikka-laiva lähti New Yorkista 28.12.1948 kohti Suomea, mukanaan 6 368 kg avustuslasti Suomen ensimmäiselle USAn avustuskummikunnalle, Suolahdelle.

KYSE OLI USAn tuesta sodan runtelemille eurooppalaisille pikkukunnille, ”Operation Democracy”. Laiva saapui Helsingin satamaan 2.helmikuuta 1949. Edelleen tavarat matkasivat junavaunussa Äänekosken asemalle maaliskuun alussa. Sieltä rahtasivat vapaaehtoiset lahjoitustavarat, 70 laatikkoa, Suolahden kauppalan kuorma-autoilla ja hevosilla Suolahteen, lasten päiväkodin yläkertaan. Se oli jakelupaikkana kaikkiaan 718 suolahtelaisperheelle.

Mannerheimliiton Suolahden paikallisosaston väki oli vapaaehtoistalkoiden järjestäjä. Maaliskuun 17. 1949 osasto kokoontui Impi Sirkan johdolla järjestämään avustuspakettien jakelun vähävaraisille suolahtelaisille. Ensin jaettiin suolahtelaisille halukkaille anomuskaavake, jolla saattoi anoa vaatepakettia. Anomukset käsiteltiin 21.maaliskuuta 1949. Sen jälkeen aloitettiin jako, jota kesti toukokuulle saakka.

LAHJOITETUT ruokatavarat talletettiin tärkeitä lasten kesäleirejä varten, erityisesti liha- ja vihannessäilykkeet. Kahvi juotiin kerralla, kun äitienpäivänä se tarjottiin suolahtelaisäideille. Sen sijaan 1 000 kg maitopulverista jaettiin 800 kg suolahtelaisten kauppaliikkeiden välityksellä ilmaiseksi, 1 kg /perhe. Tavaroissa tuli jonkun verran rusinoita ja saippuaa. Ilmeisesti mukana oli vielä omenoita, koska puhuttiin ”kaivatuista hedelmistä”?

Kun avustus oli Helsingissä purettu, todettiin, että käytettyjen vaatteiden joukossa oli myös nk. ylellisyystavaroita, kuten pari frakkia, hienoja turkkeja ja aivan uusia lastenvaatteita. Tätä varten päätettiin kysellä Mentorista, että voisiko ne myydä, jotta saataisiin Suolahden tarpeelliselle sairaalahankkeelle rahaa.

Se anomus evättiin, joten kuka lienee evakoista ja työläisistä sai frakkipuvun? Muutoinkin vaatteet olivat usein epäkäytännöllisen kokoisia – liian pieniä tai liian lihaville. Tärkeimmät vaatteet olivatkin lasten kokoa. Kenkiä oli yli 500 paria.

EPÄSOPUA syntyi kun vaatepakettien jaossa nähtiin hyvin toimeentulevia asiamiehiä, jotka veivät paketit perille perheille. Oli yyhdeksän epäselvää tapausta, jonka vuoksi Suolahden köyhät kokoontuivat neuvottelemaan ja laittoivat edustajan kysymään oikeutta. Selvisi, että oikeaan osoitteeseen paketit menivät, vaikka viejä ei ollut puutteenalainen.

Suolahdella oli Ruotsissa kaksi muuta kummia, Åsedan kauppala ja Älghultin kunta. Sieltä saatiin jo 1948 apua mm. Terveystalon pystytykseen Katvelaan ja 80 kg laatikollinen käytettyjä vaatteita.

Suolahden valikoituminen USAn kummikunnaksi oli Ester Hietalan ansiota, joka kävi Suolahdessa jo kesällä 1946 tutkailemassa kansanoloja sodan jäljiltä. Hietala oli Help Finland – järjestön pääsihteeri New Yorkissa ja suositteli tuntematonta Suolahtea Mentorin kaupungin kohteeksi.

Museo VÄKSYn huhtikuun Tapahtumaillassa 15.4. klo 17 kaikkien tuntema toimittaja Risto Korhonen kertoo muun muassa vierailustaan vuonna 1986 Mentorin kaupungissa. Siellä ollaan edelleen kummikunnasta hyvin kiinnostuneita.

Laajemmin Mentorin avusta ensi syksyn Pässinrata-lehdessä. Lisämuistoja Mentorin lahjoituksesta otetaan mieluusti vastaan: sähköposti: marrinkumpu@pp.inet. fi, tel. 040 7786370.

Puoliso, isä, pappa ja isopappa

Leo Aukusti

KÄRNÄ

s. 29.07.1943 Jaakkima

k. 31.01.2024 kotona

On päivä päättynyt, on tullut ilta, uus kotiranta uneen kangastaa. On pursi irronnut maan laiturilta, vie virrat kuulaat kohti Jumalaa. Rakkaudella kaivaten

Pirjo

Minna, Mika, Mari, Juha ja Petri perh. lastenlapset ja lastenlastenlapset

Eila-sisko perh. Sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

rakas Maikki-mummo

Maire Helena LIIMATAINEN

o.s. Laulainen

s. 1.4.1944 Konginkangas k.1.3.2024 Jyväskylä

Kun mummot kuolevat, heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää ja joistakin mummoista tulee puita ja ne humisevat lastenlastensa yllä, suojaavat heitä sateelta ja tuulelta ja levittävät oksansa lumimajaksi heidän ylleen. Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.

Eeva Kilpi

Rakkaudella ja kiitollisuudella kaivaten

Milla, Jari, Pinja ja Paju

Jaska, Taija ja Jesse sukulaiset ja tuttavat

Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Iso kiitos Kyllön palliatiivisen osaston henkilökunnalle Maikin hyvästä hoidosta.

Mentorilaisten vieraiden ottama kuva Suolahden päiväkodista 1949.

Timo Enäkoski

Meille kaikille niin

SANA SINULLE

SEURAKUNTATYÖSTÄ JA

LUOTTAMUKSESTA

Pääsiäisen alla seurakunnan vapaaehtoiset järjestivät jälleen perinteisen pääsiäisvaelluksen, jossa yli 350 henkilöä pääsi tutustumaan pääsiäisenajan tapahtumiin. Kaikki tällaiset suuret jutut jäisivät järjestämättä ilman vapaaehtoisten aktiivista joukkoa.

Mietin usein osaammeko me seurakunnan työntekijät riittävästi arvostaa sitä työtä, jota seurakuntalaiset tekevät, ja vaikka arvostaisimmekin, niin osaammeko tu-

kea heitä oikealla tavalla. Kun joku kysyy mitä työhöni nuorisotyössä käytännössä kuuluu, niin olen usein vastannut, että nuorisotyönohjaajan tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Leirillä siitä tietää, että kaikki menee hyvin, kun ei ole mitään muuta tekemistä kuin olla. Se on kyllä välillä vaikeaa, usein olisi helpompi tehdä asiat itse, kun luottaa siihen, että vapaaehtoiset isoset hoitavat homman.

Tällaisen keskustelun kuluessa eräs tuttu toimitusjohtaja avasi kerran omaa johtamisen ideologiaa sanomalla: ”Jos antamasi luottamuksen määrä ei tunnu pelottavalta, et luota tarpeeksi. Lisäksi huomion keski-

pisteenä oleminen kohottaa egoa, mikä on addiktoivaa. Ikävä kyllä, jos johtaja keskittyy loistamaan itse, heidän työntekijöilleen jää vähemmän tilaa loistaa.” Sama pätee myös isosten kanssa työskentelyyn. Miten vaikeaa ja miten paljon pitää tehdä töitä itsensä kanssa, ettei mene sörkkimään sekaan ja mikromanageeraamaan tilanteeseen, jonka vapaaehtoiset jo handlaa täysin. Miten on vaikea luopua ohjaksista ja luottaa.

Luottamus on käsite mistä myös usein rippikoulussa puhutaan, kun yritetään selittää uskoa. Jos Jumala on olemassa, näin on riippumatta siitä, mitä ihmiset ajatte-

SEURAKUNTATOIMISTO

(Vellamontie 1a) avoinna ma-to klo 9–12, jolloin voit asioida myös puhelimitse 050 551 3672, 050 435 4751 tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan. Toimisto on suljettu perjantaisin.

KE 10.4. KLO 18 ÄÄNEKOSKEN KIRKOSSA URKUKONSERTTI, Janos Gyülveszi. Vapaa pääsy.

NEULENÄYTTELY OLISINPA VILLASUKKA 4.4.19.4. Äänekosken srk-keskuksen aulassa (Vellamontie 1) arkisin klo 9-15. Näyttelyssä esitellään seurakuntalaisten käsitöitä, neulomista vapaaehtoistehtävänä ja neulomisen merkitystä. Villasukkien myyntiä aamupuurolla to klo 9-10, käteismaksu.

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla.  Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltahartaus torstaisin klo 18 Facebookissa.

KONGINKANGAS

Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Maanantaikerho maanantaisin klo 13 srk-kodissa. Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodin toimistosiivessä parillisen viikon tiistaisin klo 17.

Su 14.4. klo 13 Messu kirkossa. Vuojus, Niskala. Su 21.4. klo 16 (huom. aika) Perheiden iltamessu kirkossa. Rauhanyhdistys, Juho Kamula, Juhani Hintikka.

Ti 23.4. klo 8 Konginkankaan hautausmaan haravointitalkoot. Aloitetaan klo 8 aamupuurolla ja päätteeksi keittolounas n. klo 12.

Ti 23.4. klo 17.30 Askarteluilta srk-kodissa, Marjut Lahti.

levat. Usko ei ole vain ajattelua ja tutkimista. Se ei myöskään ole pelkästään kokemuksia. Uskossa on kyse enemmästä, elämää suuremmasta luottamuksesta hyvään Jumalaan Taivaallisena Isänä Kuulostaa äkkiseltään helpolta, vaikka luottaminen voi kyllä olla pelottavaa. Ihmisen tarve yrittää ymmärtää ymmärtämätöntä ja selittää selittämätöntä on ymmärrettävää.

Jari Sikanen

Nuorisotyönohjaaja

SUMIAINEN

Aamupuuro torstaisin klo 8–10 srk-kodissa (Kuoppatie 2).

Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa.

To 11.4. klo 18 Seurakuntapiiri Liisa ja Leo Santalalla, Kirkkoseläntie 2 A 5.

Su 14.4. klo 18 Lauluilta Sumiaisten srk-kodissa. Tule yhdessä laulamaan tuttuja hengellisiä lauluja, Sumiaisten toimintaryhmä.

Ma 15.4. klo 12.30 Retki Konginkankaan Maanantaikerhoon. Lähtö Sumiaisten kirkon pihasta klo 12.30. Konginkankaalla yhteinen kerhohetki maanantaikerholaisten kanssa. Ilm. Susannalle p. 040 7263519.

To 18.4. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä. Su 21.4. klo 13 Messu kirkossa. Lampinen, Janhonen.

SUOLAHTI

Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12, muulloin ajanvarauksella p. 045 6577665. Raamattu-ja rukouspiiri maanantaisin klo 18 srk-talossa.

Käsityöpiiri tiistaisin klo 10 alkaen kirkon alakerrassa.

Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12 srk-talossa. Aamupuuro torstaisin klo 8–10 srk-talossa. Erräät torstaisin klo 15 srk-talossa.

To 11.4. klo 13–14 Kuulolähipalvelua seurakuntatalossa. Leena p. 040 5952659.

La 13.4. klo 18 Virontyön ilta. Raamattutunti Vallo Ehasalu, Elvan khra ja Viron vieraita Tiit Kuusemaa Puhjan khra, Imbi Tanisloo, pyhäkouluopettaja, Kristiina Löhmus, lapsityön koordinaattori. Musiikissa Erräät. Iltapala.

To 18.4. klo 8 Suolahden hautausmaan haravointitalkoot. Aloitetaan aamupuurolla klo 8 ja päätetään keittolounaaseen n. klo 12.

Pe 19.4. klo 13 Rukouskävely. Lähtö Suolahden Vanhalta asemalta.

Su 21.4. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Janhonen.

Su 21.4. klo 15 Sanan ja rukouksen ilta srk-talossa. Toivon lähteellä. Anneli Montonen, Päiviö ja Erräät. Kahvi/teetarjoilu.

To 25.4. klo 10 Yhteisvastuun toripäivä Suolahden torilla. Myynnissä hernekeittoa, Marttojen muurinpohjalettuja, vesirinkeleitä, munkkeja, simaa, arpoja. Paikan päällä ruokailu vapaaehtoisella maksulla.

ÄÄNEKOSKI

Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna ma-ke klo 11–14. 15.4. Vierailija Reetta Kauppinen: Ravinto/ liikunta asiaa klo 12. 29.5. Turtiainen & Roseniuksen pojat musisoi klo 12. Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11. Muuna aikana tavoitat p. 040-5025481.

Aamupuurot torstaisin klo 7.30-10 srk-salissa (Vellamontie 1a). Puuroaamun rukoushetki kirkossa klo 9.

Ke 10.4. klo 18 Urkukonsertti kirkossa, Janos Gyülveszi. Vapaa pääsy.

To 11.4. klo 8 Äänekosken hautausmaan haravointitalkoot (säävaraus). Aloitetaan aamupuurolla klo 8 ja päätteeksi keittolounas n. klo 12.

Su 14.4. klo 10 Messu kirkossa. Vallo Ehasalu, Roseniuksen pojat, Tourunen, Niskala. Lounas messun jälkeen, maksu vapaaehtoinen, ohjataan Viron työlle. Viron vieraat mukana.

Ma 15.4. klo 18 Raamattupiiri Kirkon Olkkarissa.

To 18.4. klo 9 Hyvää Huomenta eläkeläismiehet Kirkon Olkkarissa.

Pe 19.4. klo 12 Rukous vainottujen kristittyjen puolesta Kirkon Olkkarissa. Open Doorsin - rukousryhmässä kokoonnumme rukoilemaan joka toinen perjantai (parilliset viikot) vainottujen kristittyjen puolesta eri puolilla maailmaa. Paula Forsgren.

Pe 19.4. klo 17-19 Kohtaamispaikka Olkkarissa. Kahvittelua ja iltapalaa, rentoa olemista, musiikkia ja iltahartautta.

Pe 19.4. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa. Timo Forsgren.

Pe 19.4. klo 19 Kaikille avoin, nuorten kanssa valmisteltu iltamessu kirkossa ripariperjantain yhteydessä. Nuoret mukana avustamassa. Lampinen, Kurtti, Väisänen.

Su 21.4. klo 10 Messu kirkossa. Tourunen, Juhani Hintikka, Kirsi Hintikka. Kirkkokahvit. Laaja 4 riparipyhä.

Su 21.4. klo 17 Majataloilta srk-salissa. Raad Azzawi, Arto Malmberg Satamaseurakunnasta. Majatalon muusikot. Lapsille pyhäkoulu. Nyyttäri-iltapala.

Ti 23.4. klo 18 Ilosanomapiiri srk-keskuksen nuorisotilassa. Luetaan Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.

Rauhanyhdistys Lantelantie 32

Pe 12.4. klo 18.30 Safkailta, ry, Lantelantie 32

Su 14.4. klo 16.00 Perheseurat, ry, Lantelantie 32

Su 21.4. klo 16.00 Perheiden iltamessu, Konginkankaan kirkko, Juho Kamula

LAPSET, NUORET, PERHEET

Tervetuloa mukaan perhekerhoihin! Perhekerhojen eri ryhmien kokoontumisajat ja –paikat löydät nettisivuiltamme https://www.aanekoskenseurakunta. fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot

Ilmoittautuminen päiväkerhoon kaudeksi syksy 2024-kevät 2025 onkäynnissä 11.-21.4.24 www. aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan kts. erillinen Päiväkerhohaku-ilmoitus.

Nuorten illat torstaisin klo 14-19 Äänekosken kirkolla.

Senni Sanelma Norontaus 93 v., Kerttu Kaarina Malinen 92 v., Saimi Klaara Raunio 88 v., Seppo Ilmari Valkama 86 v., Raija Sinikka Jalkanen 77 v., Eija Marjatta Peura-Pajari 79 v.

Konsta Onni Oskari Kuukkanen, Aaro Olavi Mattila, Elviira Iida Hellin Kauko-Jaakola, Elias Oliver Muittari, Emma Alina Jäske

KYSY EDULLISIA PAKETTITARJOUKSIA LEHTI- SEKÄ VERKKOMAINONNASTA

Marjut Parola

marjut@aksa.fi • 040 730 4234

TULOSSA

•Makkara- ja kahvitarjoilua

•Tarjouksia

Seuraa ilmoitteluamme!

Puukyläntie 2, Hirvaskangas Puh. 040 131 7449 hirvaskangas@autohuoltokinnunen.fi

Kimmo Sandelin puh. 0400 933 369 Hietama, Äänekoski • www rengaspaikka.com Esimerkillistä ajonhallintaa ja mukavuutta

Noudamme ajoneuvot kotipihastasi. Myös loppuvelan lunastus.

jätä tarjouspyyntö osoitteessa www.carbase.fi R engas Paikka

MUUTTOPALVELUT

YLEISKULJETUKSET

KIERRÄT YSPALVELUT

HUONEKALUKULJETUKSET

Vesa Melgin, Kangashäkki p. 040 620 4246 / www.kuljetusmies.fi

Soita 045 660 1473 tai

VALTUUSTON KOKOUS

Valtuuston kokous pidetään maanantaina 15.4.2024 kello 18.00 alkaen kaupungintalon valtuustosalissa.

Linkki kokouksen suoratoistoon (striimaukseen) julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta myös paikan päällä valtuustosalin yleisölehterillä.

Esityslista julkaistaan kaupungin verkkosivuilla 10.4.2024 ja pöytäkirja 19.4.2024.

Äänekoskella 10.4.2024

Henna Penttinen valtuuston puheenjohtaja

KULTTUURITILOJEN KÄYTTÖVUOROHAKU

LUKUVUODELLE 2024-2025

KULTTUURIKESKUS PAINOTALO

Os. Kalevankatu 2, Äänekoski

Ajalle 1.8.2024–31.5.2025

Tiedustelut: 0400 189 263, kulttuuri@aanekoski.fi

JÄRJESTÖTALO SUOPUNKI

Os. Riihijärvenkatu 2A, Suolahti

Ajalle 1.8.2024–31.7.2025

Tiedustelut: 040 351 9522, kulttuuri@aanekoski.fi

Kirjalliset hakemukset on toimitettava allekirjoitettuna pe 10.5.2024 klo 15.00 mennessä kulttuuri- ja liikuntatoimistoon joko skannattuna kulttuuri@ aanekoski.fi tai postitse: Äänekosken kaupunki / kulttuuri- ja liikuntatoimi, Kulttuurikeskus Painotalo, Kalevankatu 2, 44100 Äänekoski.

Käyttövuoroja haetaan tilojen käyttövuorohakemuksella, johon voi tarvittaessa lisätä liitteitä. Muulla tavoin tulleita hakemuksia ei käsitellä. Hakemuslomake löytyy Äänekosken kaupungin verkkosivuilta www.aanekoski.fi kohdasta Kulttuuri ja liikunta -> Kulttuuri -> Kulttuurikeskus Painotalo tai Suopunki

Lähetämme päätökset käyttövuoroista ensisijaisesti sähköpostitse, joten varmistathan sähköpostiosoitteen oikeellisuuden.

Tiloissa noudatetaan voimassa olevia käyttömaksuja.

- Kulttuuri- ja liikuntatoimi

TERVETULOA TAIDEMUSEOON

TAITEILIJATAPAAMISEEN!

Äänekosken taidemuseolla Kari Marjon taiteilijatapaaminen su 14.4.2024 klo 13-15, os. Kuhnamontie 1.

Kari Marjo kertoo ajatuksiaan kuvanveistosta ja taiteen tekemisestä sekä esittelee näyttelynsä ”Löydettävissä”. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN

JA POKE:N LIIKUNTATILOJEN

KÄYTTÖVUOROHAKU LUKUVUODELLE 2024-2025

Ajalle 12.8.2024–25.5.2025. Hakemukset on toimitettava kirjallisesti ke 15.5.2024 klo 15 mennessä.

KAUPUNGIN LIIKUNTATILAT

Käyttövuoroja haetaan tilojen käyttövuorohakemuksella, johon voi tarvittaessa lisätä liitteitä. Muulla tavoin tulleita hakemuksia ei käsitellä. Yksittäiset jaostot eivät voi hakea käyttövuoroa, vaan hakemuksen on aina tultava keskitetysti seuralta. Haettavat vuorot on yksilöitävä ryhmäkohtaisesti.

Hakemuslomakkeeseen pääset osoitteesta: www.aanekoski.fi -> Kulttuuri ja liikunta -> Liikunta -> Tilojen käyttövuorot

Lähetämme päätökset käyttövuoroista ensisijaisesti sähköpostitse, joten varmistathan sähköpostiosoitteen oikeellisuuden.

Äänekosken kaupungin hallinnoimissa tiloissa noudatetaan voimassaolevia käyttömaksuja.

Alla olevien tilojen hakemukset ensisijaisesti verkkolomakkeella. Vaihtoehtona postitse osoitteeseen: Äänekosken kaupunki, Liikuntapalvelut, Kalevankatu 2, 44100 Äänekoski

• Koulunmäen yhtenäiskoulu: A-rakennuksen pikkusali

• Lukion sali

• Suolahden yhtenäiskoulu: vanha sali, uusi sali

• Suolahden uimahallin kuntosali

• Suojarinteen painisali

• Äänekoski Areena Pankkari: palloilusali, lämmittelykuntosali

• Äänekosken ylipainehallin kentät

• Äänekosken liikuntatalo: palloilusali, vapaatila, juoksusuora, painitila, TG-kuntosali, Hurrikaani-kuntosali, voimailusali (kilpailut)

Alla olevien viherkoulujen hakemukset ensisijaisesti verkkolomakkeella tai toissijaisesti sähköpostilla suoraan kunkin koulun rehtorille.

• Hietaman koulun sali

• Honkolan koulun sali

• Koiviston koulun sali

• Sumiaisten koulun sali

• Konginkankaan koulun sali

POKE:N LIIKUNTATILAT

• Opinahjontien sali

• Piilolantien sali

POKE:n liikuntatiloja koskevat vapaamuotoiset käyttövuorohakemukset on toimitettava kirjallisesti marina.rossi@poke.fi tai Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, PL 41, 44101 ÄÄNEKOSKI

POKE:lle menevässä hakemuksessa on ilmoitettava:

• Käyttövuoron hakijan nimi (yhdistys, yritys, yksityinen, joukkue/ryhmä) ja vastuuhenkilön yhteystiedot

• Haettavat harjoitusvuorot ryhmäkohtaisesti ja niiden kesto (tilan nimi, viikonpäivä ja kellonaika). Ottelut / turnaukset / tapahtumat haettava erikseen.

POKE:n tiloissa noudatetaan kuntayhtymän hallituksen hyväksymiä käyttömaksuja. Varaus on sitova, eikä yksittäisiä käyttämättömiä vuoroja hyvitetä.

- Äänekosken kaupungin liikuntapalvelut ja Poke

Kutsu vuorovaikutustilaisuuteen Äänekosken kaupunki, sovittuaan asiasta Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa laatii liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaista tiesuunnitelmaa Maantien 642 (Äänekoskentie) liittymäjärjestelyt välillä Paatela-Rotkola, tiesuunnitelma, Äänekoski

Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken kaupungissa maantiellä 642 välillä Kuhnamonkatu - Rotkolan alikulkusilta. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan uusi liittymä maantieltä 642 Henttalanmäen asemakaava-alueelle elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tiesuunnitelmaluonnoksia esitellään kaikille avoimessa vuorovaikutustilaisuudessa tiistaina 16.4.2024 klo 17.00–19.00 Äänekoskella, Äänekoski Areena Pankkarin ruokasalissa (Vanha Vaasantie 462, 44100 Äänekoski). Tilaisuutta on mahdollista seurata myös Teamsin kautta. Luonnoksista voi esittää mielipiteitä ja parannusehdotuksia tilaisuudessa ja sen jälkeen.

Teams-linkki löytyy varsinaisesta kutsusta, joka on julkaistu 8.4.2024 verkkosivuilla osoitteessa: www.vayliensuunnittelu.fi

Lisätietoja: Jukka Karppinen, Äänekosken kaupunki, puh. 040 559 1632, jukka.karppinen@aanekoski.fi

Mika Kaukoranta, Proxion Plan Oy, puh. 040 841 4421, mika.kaukoranta@proxion.fi

Äänekosken teatterin kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen

VUOSIKOKOUS

sunnuntaina 21.4.2024 klo 16

Hiskinmökillä, Äänekoskentie 311B

Esillä sääntömääräiset asiat Hallitus Tervetuloa!

Ääneseudun Ilona ry:n sääntömääräinen KOKOUS

perjantaina 26.4. klo 14 Kotakennääntie 2, Äänekoski

Kokouksen muissa asioissa käsitellään tarkennettu talousarvio.

Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Hallitus

Vasemmistoliito Äänekosken kunnallisjärjestö ry

KEVÄTKOKOUS

Torstaina 25.4. klo 17.30

Suolahden Kansantalossa

Käsitellään sääntömääräiset asiat Toimikunta

Pannu kuumana , tervetuloa

Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 12.00, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Ma Neulecafe klo 12. Kuntosali klo 13.30-15

Maksuton. Ti vesijumppa suolahti klo 13.15. Ke Puuroryhmä Juhanankuja 2 klo 9-10. Kaikille avoin. Ke klo 13 kässäri ryhmä. To Vesijumppa Ä:ki klo 14. Arjen Ilona Suolahdessa Kotirannassa klo 13.30. Nuorten hengailukahvila klo 16-18. Täysi-ikäisille. Tervetuloa! Hävikkiruuan jakoa arkisin klo 12.30-14. Omat rasiat mukaan! Teemme Tukilinja hakemuksia ja tuettujen lomien hakemuksia. Ke 10.4. naistenilta klo 16-18. Pe 12.4. makkaranpaistoreki Suolahden kukkulalle klo 13-15. 19.4. Kirppis ilonassa. 23.4. Matkukseen Kuopioon, 20 euroa. Ke 24.4. klo 14-16

Lintubongausta Äänemäen näkötornilla. Opastaa Seppo Mertanen. Kahvit! Ilmoittaudu! Yhteystiedot: Rita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Anssi 040 769 8351.

Yrittäjissä kenenkään ei tarvitse sinnitellä omin avuin, vaan asiantuntijamme neuvovat, opastavat ja auttavat. Sinä voit keskittyä olennaiseen: kehittämään liiketoimintaasi. Tule mukaan!