Tervetuloa Tallinnatunneli Edellisessä lehdessä tämän sepustuksen ja sen otsikon ristiriita oli ilmeinen. Aattlivat lukijat varmaan että, nyt sillä on kirjoittaessa toinenkin naula päässä. Jutun yllä luki jotakin naulasta kerrallaan, vaikka piti olla, että matkailu puuduttaa. Oli livahtanut Honkosen Repen palstan otsikko ikään kuin kertauksen vuoksi toisen kerran esille. Vaan mitäpä tuosta, tekeville tapahtuu. Sainpahan hyvän tekosyyn täydentää edellistä törinääni. Siinähän Eikka ajeli mopolla Turusta Kömiin ja takaisin eikä ollut matkasta moksiskaan, mitä nyt alapää hitusen puutui, mutta yläpää pysyi virkeänä maisemia katselessa.
Kalle-Aake Mustapää, eli Finni, eli vinni. Kirja on jännä juttu Alaskan puskalentäjistä, joita karhutkin rutistelee ja metsäpalot uhkaa. Hyvänä höysteenä ovat uraaniagenttien uhkat ja lääkärilennot. Heti kättelyssä jyrisi Fokker ja ulisi Norseman taivalle kellukkeet alla. Sea Bee oli puolestaan lentovene, josta sai pyörätkin pihalle.
Teemana jutussa pyrki olemaan joissakin ihmisissä ilmenevä luontainen positiivisuus ja ystävällisyys. Unohtui kertoa se, että kun aikoinaan ihmettelin, että eikö ne maisemat paluumatkalla olleet jo tuttuja, tuumasi Eikka, että kyllä näkymät oli ihan erilaisen virkistäviä, kun ajoi eri suuntaan. Joo, ottakaa kaikenvalittajat mallia ja samalla myönteistä otetta elämään.
Elettiin viiskytluvun loppua. Jyväskyläiset Särkän veljekset kiersivät lentovärkkeineen ympäri maata kuskaamassa kansaa taivaalle. Kovalan lavalla oli tanssipainit ja yleisölennätyksiä. Olin päässyt alle kouluikäisenä mukaan päivärientoihin ja Unti kysyi haluaisinko koneen kyytiin. No heti iliman muuta!
Pysytään matkailuteemassa. Löytyi kirpparilta Gummerruksen nuortenkirja Alaskan lentäjä vuodelta 1958. Kirjoittaja on ruotsalainen Karl-Aage Schwartzkopf, eli suomeksi minun kielitaidolla
Piti ottaa netistä selvää millaisia härveleitä nuo olivat ja eikö vaan saakutirallaa alkanut alitajunta pelata, sentään edes se, kun tuli Norsemanin kuva näkyviin. Vautsi vau! Olen tehnyt ensilentoni mokomalla härvelillä.
Rähisevä härveli tuli rantaan ja purki kuormansa rantahiekalle veteen töröttävän veneen kautta. Samaa reittiä mentiin toiseenkin suuntaan ja astuin kellukkeelle. Lentäjä opasti, että ovelle pääsee kiipeämään työntämällä jalat koneen kupeessa askelmina toimiville
PÄÄSIÄISEN AUKIOLOAJAT
TO 13.4 12.00 - 18.00 PE 14.4 Suljettu LA 15.4 12.00 - 18.00 SU 16.4 12.00 - 18.00 MA 17.4 Suljettu
TO 13.4 12.00 - 17.00 PE 14.4 - MA 17.4 Suljettu Uimahalli suljettu vapunpäivänä ma 1.5
UIMAHALLI Suljettu - VAPPUNA SU 30.4 - MA 1.5 - TOUKOKUUN SUNNUNTAIT KESÄN 2017 UIMAKOULUJEN ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT! LISÄTIETOA UIMAHALLIEN NETTISIVUILTA JA UIMAHALLEILTA. Uimahalli VesiVelhon kassa 020 632 3212 Suolahden uimahallin kassa 020 632 3218 Uimaopettaja puh. 020 632 3210
reijille. Varotti potkimasta laitteen kylkiä ja silloin tajusin, että koko hökötys oli kangasta . Enpäs lähekään aattelin, mutta myöhään. Isä ei ollut enää mukana, vaan säästösyistä takaisin rannalla. Itkeä en kehdannut ja piti siis könytä koneeseen. Remmipenkeille mahtui viitisen matkustajaa ja sitten hösseliksi. Nousussa töyssytti mahottomasti ja moottorin meteli oli ihan hirveä. Sitten meno tasaantui ja uskalsin vilkaista ikkunasta ulos. Aluksi en tunnistanut paikkoja alhaalla, mutta kun esiin lipui tehtaat ja Äänejärvi, paikansin kotikylän heti. Tehtaan pitkään piippuunkin näki sisälle, oli musta, kun kone kaarsi ja kallistui juuri sopivasti sen kohdalla. niin vain sitten tultiin hengissä takasinkin, eikä lasku ollut olleenkaan enää paha metelin puolesta. Tuon jälkeen olen lennellyt enempi perseelleni kuin koneilla. Mitä nyt on muutaman kerran tullut puolipakolla ja kauhusta kankeana räpisteltyä Euroopan reiteillä. Tevetuloa ja äkkiä Tallinnatunneli ja pikajuna Berliiniin.
Lasse Hämäläinen