Page 1


Jokaisella työntekijällä on oikeus tulla kohdelluksi työelämässä kunnioittavalla tavalla, saada työstä kunnollista palkkaa sekä näyttää ja kehittää omaa osaamistaan. Tämä opas tarjoaa avaintiedot oikeuksistasi. Työpaikalla tukenasi on henkilöstöedustaja, kuten luottamusmies tai ​yhdys­henkilö. Saat omasta ammattiliitostasi tietoa, koulutusta ja tukea työurasi kaikissa vaiheissa.

Työnhakijan muistilista Työtä monessa muodossa Palkka työn vaativuuden mukaan Aikaa työlle ja elämälle Työnantaja vastaa työhyvinvoinnista Jos työ päättyy Työmarkkinoilla vaikuttaminen Akava ja oma liittosi Kustantaja: Akava Kuvitus ja graafinen suunnittelu: Samuli Siirala Kirjapaino: Aldus ISBN 978-952-5628-49-4

  3 – 4   5 – 8  9 10 – 14 15 16 – 18 19 – 20 21 – 22


CV

Työhakemus on käyntikortti työpaikkahaastatteluun. Napakasta hakemuksesta käy ilmi silmäyksellä osaamisesi, vahvuutesi, pätevyytesi ja kehittymistoiveesi. Hyvä työhakemus on kohdennettu kulloiseenkin paikkaan ja perustelee, miksi juuri sinä olisit sopiva hakemaasi tehtävään. Hakemuksen tulisi olla lyhyt, suosituksena on yksi sivu. Työhakemuksesta ja palkkatoiveesta pitää näkyä, että tiedät, mitä tehtävää haet ja että tunnet toimialan tehtävät sekä palkkatason. Panosta myös hakemuksen ulkoasun viimeistelyyn.

Ansioluettelo eli CV (curriculum vitae) täydentää tietoja hakijasta. Se on 1–2 sivua ja siitä välittyy oleellinen tieto muutamassa silmäyksessä. Kokoa ansioluetteloon haettavan työpaikan kannalta oleelliset asiat, kuten koulutus- ja työkokemustiedot. Mainitse myös kielitaito, luottamustehtävät ja työtä ajatellen merkitykselliset harrastukset. Luettele CV:ssäsi koulutus- ja työtiedot tuoreimmasta paikasta vanhimpaan, työhistoria yleensä 5–6 viimeisen vuoden ajalta. Jos sinulla on työkokemusta usealta eri alalta, mieti, mikä on oleellista hakemasi työpaikan kannalta. Ansioluetteloon ei saisi jäädä puolta vuotta pidempää aukkoa. Jos olet ollut työttömänä tai viettänyt välivuotta, kerro, miten olet tuolloin käyttänyt aikasi ja kehittänyt itseäsi.

Palkkatoive Työpaikkahakemuksessa esitetään palkkatoive vain, jos sitä on pyydetty. Omasta ammattiliitosta voi tarkistaa toimialan tai työtehtävän vähimmäispalkan tai palkkasuosituksen.

Työnhakijan muistilista

Työhakemus

3


Työnhakijan muistilista

Työhaastattelu Valmistaudu hyvin: ota selvää työnantajasta, harjoittele haastattelutilannetta etukäteen ja varaudu myös soveltuvuusarviointiin. Mieti etukäteen, mitä haluat itse kysyä työnantajalta haastattelutilanteessa. Hyvät kysymykset voivat käsitellä esimerkiksi hakemaasi työtehtävää, työyhteisöä ja organisaatiota.

Työhaastattelussa usein kysyttyjä kysymyksiä • Kerro meille itsestäsi. • Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? • Mitä tiedät meistä yrityksenä tai yhteisönä? • Miksi haet nimenomaan tätä paikkaa? • Mitä odotat esimieheltäsi? Millainen on mielestäsi hyvä esimies, alainen ja työtoveri? • Millaisessa ympäristössä työskentelet parhaiten? • Mitkä asiat motivoivat sinua työssä ja elämässä? • Mitä harrastat tai teet vapaa-ajalla? • Miten työskentelet ryhmän jäsenenä? Entä itsenäisesti? • Millaisia muita työpaikkoja olet hakenut viime aikoina? • Miten reagoit stressiin tai kiireeseen? Anna esimerkki. • Millaista tukea tai koulutusta tarvitsisit tähän työtehtävään? • Mitä odotat eniten tältä työltä? • Miksi meidän tulisi palkata juuri sinut? Mitä annettavaa sinulla on juuri tähän työhön? • Talar du svenska? Do you speak English? • Mitä haluat kysyä meiltä? Kysymykset esimerkiksi seurustelusuhteista, lasten hankkimisesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta ja poliittisesta sitoutuneisuudesta ovat asiattomia ja jopa lainvastaisia. Sinulla ei ole velvollisuutta vastata niihin.

4


Työehtosopimus (TES) on ammattiliiton ja työnantajan tai sitä edustavan työnantajaliiton välinen sopimus Työ- ja virkaehtosopimuksista neuvottelevat ja sopivat yleensä työnantajia edustavat työmarkkinajärjestöt ja työntekijöitä edustavat työmarkkinajärjestöt, mutta yksittäinen työnantaja voi myös tehdä työehtosopimuksen työnantajaliiton kanssa. Työehtosopimuksessa säädetään alallasi noudatettavista työehdoista. Siinä voidaan esimerkiksi määritellä palkankorotuksen taso, työaika ja vuosiloman pituus. Työehtosopimuksen tehtävä on taata työnteon vähimmäisehdot mahdollisimman monelle siten, ettei yksittäisen palkansaajan tarvitse neuvotella niitä erikseen. Valtio- ja kuntasektorin sekä seurakuntien virkasuhteisen henkilöstön työehdot määräytyvät niissä noudatettavan virkaehtosopimuksen mukaan.

Henkilökohtaisella työsopimuksella ei voi sopia heikompia ehtoja kuin työnantajaa sitovassa työtai virkaehtosopimuksessa on määritetty. Työsopimus Työsopimus on työelämän perussopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle määrättyä työtä sovittua palkkaa vastaan. Huomaa, että työsopimus sitoo sinua. Työsopimuksen tekemistä edeltää sinun ja työnantajan välinen neuvottelutilanne, vaikka sitä ei sellaiseksi tunnistaisikaan. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Siihen on hyvä kirjata ainakin sopimuksen osapuolet, työn alkamisajankohta, työsuhteen muoto ja kesto, työntekopaikka, työtehtävät, työaika, palkka ja palkanmaksukausi, mahdollinen koeaika, irtisanomisaika ja sovellettava työehtosopimus.

Työtä monessa muodossa

Työehtosopimus

5


Työtä monessa muodossa 6

Työntekijällä on oikeus • työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan • työlainsäädännön ja sopimusten antamaan suojaan ja vähimmäistyöehtoihin, • yhdenvertaiseen kohteluun • järjestäytymiseen • turvalliseen työympäristöön

Työsuhde syntyy, kun työntekijä aloittaa työsopimuksen mukaisen työn tekemisen. Vasta tällöin sovelletaan kaikkia työlainsäädäntöön kuuluvia lakeja. Työsuhteessa työnantaja maksaa työntekijälle palkan, pidättää ennakkoveron sekä maksaa eläke- ja muut sosiaalimaksut. Kuitenkin jo työsopimuksen solmimisesta lukien alkaen on noudatettava irtisanomisaikoja. Mikäli työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti ja työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva tai yli kuukauden kestävä määräaikainen työsuhde, työnantajan tulee joka tapauksessa antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Nämä koskevat mm. palkkaa, työaikaa, vuosilomaa, sovellettavaa työehtosopimusta tai määräaikaisuuden perustetta.

Työntekijällä on velvollisuus • suorittaa työnsä huolellisesti • noudattaa työnjohdon ohjeita • pidättäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta • olla paljastamatta työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia

Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa on myös virkasuhteita. Virkaan nimitetyistä henkilöistä tehdään viranhaltijapäätös. Heitä sitoo virkavastuu, muutoin virkasuhde on pitkälti työsuhteen kaltainen. Työsuhteeseen liittyvä sopimusedunvalvonta on ammattiliittojen perustehtävä: henkilökohtainen työsopimus solmitaan nimensä mukaisesti yksilöllisesti. Siihen saat apua omasta liitostasi. Koeaika Työntekijä ja työnantaja voivat sopia pääsääntöisesti enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta, jonka tarkoituksena on selvittää työntekijän soveltuvuus tehtävään. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen


Vakituinen työ Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on yleisin työsuhteen muoto. Tällöin työsuhde on yleensä myös kokoaikainen. Käytössä on tavallisesti 7,5 tai 8 tunnin työpäivä ja 37,5 tai 40 tunnin työviikko. Yrittäjä Voit työllistää itsesi myös yrittäjänä. Keskeinen ero työsuhteeseen on, että yrittäjä sitoutuu tekemään työn korvausta vastaan itsenäisesti ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa.Yrittäjä maksaa itselleen palkan, eläke- ja sosiaaliturvan sekä muut vakuutukset. Yrittäjänä voit toimia ammatinharjoittajana tai yhtiön kautta. Toimintamuodolla ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, oletko työsuhteessa vai yrittäjä. Akavalaiset liitot palvelevat myös yrittäjiksi aikovia ja yrittäjiä. Apuraha Apurahan saaja ei ole työsuhteessa, joten työlainsäädäntö sekä säädökset työajasta ja lomasta eivät päde hänen kohdallaan. Apurahan saaja maksaa

eläke- ja muun vakuutusturvansa itse. Apurahan saaja on velvollinen ottamaan eläkevakuutuksen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta, kun hänelle on myönnetty Suomesta apuraha, jonka turvin hän työskentelee vähintään neljä kuukautta. Tarkasta vakuutusta koskeva euromääräinen alaraja vuosittain Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta: www.mela.fi. Vuokratyö Voit tarjota osaamistasi myös vuokrausyrityksen kautta.Vuokratyöntekijänä olet työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työskentelet käyttäjäyrityksessä sen johdon ja valvonnan alaisena. Työehdot määräytyvät vuokrayrityksen työehtosopimuksen mukaan, tai jos tällaista ei ole, käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan.Vuokratyöntekijän palkan ja eläketurvan maksaa vuokrausyritys. Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla on Vuokratyöopasjulkaisu, joka kertoo kattavasti vuokratyöntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista: www.tem.fi. Osa-aikatyö

Työtä monessa muodossa

kestosta 4 kuukauden enimmäispituus huomioon ottaen. Kumpi tahansa osapuolista voi purkaa työsopimuksen koeaikana päättymään välittömästi. Koeaikapurku ei kuitenkaan saa perustua epäasiallisiin syihin.

Työtä voi tehdä myös osa-aikaisena.Yleisesti se tarkoittaa alle 30 työtuntia viikossa. Osa-aikaisena saat palkkaa tekemäsi työajan mukaisesti. Samoin vuosilomat ja muut etuudet karttuvat työajan ja palkan mukaan. Muilta osin osa-aikaiseen työsuhteeseen ei saa soveltaa huonompia työehtoja kuin kokoaikaiseen työsuhteeseen.

7


Työtä monessa muodossa 8

Määräaikainen työsuhde

Töihin ulkomaille

Perustellusta syystä työsuhde voidaan sopia määräaikaiseksi. Perusteltu syy on esimerkiksi sijaisuus, kiire- tai sesonkityöntekijänä toimiminen, työn luonne tai muu näihin rinnastettava syy. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, samoin perusteettomia peräkkäisiä eli ketjutettuja tai toistuvia määräaikaisia sopimuksia. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia, että työsopimukseen kirjataan määräaikaisuuden syy ja päättymisaika. Työntekijän aloitteesta työsuhde voidaan sopia määräaikaiseksi ilman perustellun syyn vaatimusta. Jos työsopimus on määräaikainen, sinua ei voi irtisanoa ennen määräajan loppua. Sinäkään et voi vaihtaa työpaikkaa ennen kuin määräaika päättyy ilman että sovit asiasta työnantajan kanssa. Työnantajan velvollisuutena on kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti riippumatta heidän työsuhteensa muodosta. Määräaikaiseen työntekijään ei siten voi soveltaa huonompia työehtoja kuin vakituisiin työntekijöihin. Niin sanottuun keikkatyöhön sovelletaan samoja säädöksi kuin määräaikaiseen työsuhteeseen. Keikkatyöstäkin kannattaa aina tehdä kirjallinen työsopimus, vaikka kyse olisi hyvin lyhytkestoisesta työstä.

EU-kansalaisena voit hakea työtä mistä tahansa Euroopan unionin maasta. Jos harkitset ulkomaille lähtöä, kysy omasta ammattiliitostasi neuvoa viimeistään ennen kuin allekirjoitat työsopimuksen. Kussakin EU-maassa noudatetaan valtion omaa työlainsäädäntöä. Suomessa toimiva yritys voi lähettää sinut työskentelemään määräajaksi ulkomaille. Ulkomaan komennukselle lähetettynä pysyt tietyn ajan suomalaisen sosiaaliturvan piirissä ja myös suomalaista työlainsäädäntöä voidaan soveltaa. Tee työnantajasi kanssa kirjallinen sopimus, josta käyvät ilmi ainakin työtehtävät ja työaika, palkka ja ylityökorvaukset, vuosiloma, matkakulut ja päivärahat, asumiskustannukset sekä työ- ja asumisjärjestelyt komennukselta palattaessa.


oikeus palkkaan myös sairauden ja vuosiloman aikana. Myös perhevapaiden ajalta työnantajalla saattaa olla palkanmaksuvelvollisuus noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen taikka yrityksen käytännön mukaan. Saat palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelman, jossa eritellään palkan suuruus, sen määräytymisen periaatteet, mahdolliset lisät, verovapaat korvaukset (esimerkiksi päiväraha), peritty ennakonpidätys ja muut maksut. Jos nostat opintotukea samalta ajalta kuin olet töissä, pidä huolta siitä, etteivät opintotuen tulorajat ylity.

Palkka työn mukaan

Palkka on vastine tehdystä työstä. Se määräytyy pääasiassa työn edellyttämien vaatimusten ja henkilön työsuorituksen perusteella. Palkka, rahanarvoinen vastike, on työsuhteen muodostumisen edellytys. Näin ollen työsopimuslakia ei sovelleta palkattomaan työhön, esimerkiksi työharjoitteluun, jossa sopimus on tehty oppilaitoksen kanssa. Palkan perustan muodostavat työ- ja virkaehtosopimukset, joissa on voitu määritellä alan vähimmäispalkat. Niitä ei saa alittaa. Sen sijaan korkeampaa palkkaa voi maksaa. Huomaa, ettei työnlainsäädäntö määrittele minimipalkkaa, ainoastaan oikeuden kohtuulliseen korvaukseen työstä työnantajan johdon- ja valvonnan alaisena Jos alallasi ei ole työehtosopimuksen mukaisia vähimmäispalkkoja, yleinen alan palkka kannattaa tarkistaa omasta ammattiliitosta. Sinulla on

9


Aikaa työlle ja elämälle 10

Työaika Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika joustaa, mutta lain ja työehtosopimuksen raameissa. Palkansaaja-asemassa olevat kuuluvat työaikalain piiriin lukuun ottamatta johtavassa asemassa olevia. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi papit, kanttorit, puolustuslaitoksen virkamiehet, kalastajat ja osa metsätyötä tekevistä. Työmatkoihin käytettyä aikaa ei lain mukaan lueta työajaksi, jos se tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella. Tarkista matka-ajan palkallisuus työ- tai virkaehtosopimuksesta ja omasta liitostasi. Työnantajan velvollisuus on pitää työaikakirjanpitoa, mutta sitä kannattaa pitää myös itse.


Ylityö Teet ylityötä, jos työtä teetetään yli säännöllisen työajan enimmäismäärän.Ylityöstä pitää sopia etukäteen ja jokaisella kerralla erikseen. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylitöiden tekemisestä, mutta joskus erittäin pakottavien syiden vuoksi julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä ylityöstä. Saat tehdä ylityötä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla ja enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.Ylityöstä sinulle kuuluu erillinen korvaus, joka on työaikalain mukaan säännöllisen

päivittäisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosenttia ja niiltä seuraavilta tunneilta 100 prosenttia korotettua palkkaa. Viikoittaisen enimmäistyöajan ylittäviltä tunneilta ylityökorvaus on 50 %. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi joko kokonaan tai osittain vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan. Muista pitää omaa työaikakirjanpitoa! Tarkista lisäksi, että ylityökorvauksesi hoidetaan oikein, maksettiinpa se palkkana tai korotettuna vapaana. Vuosiloma Vuosilomaa ansaitaan työssäolon ja lomanmääräytymiskuukausien perusteella.. Niillä tarkoitetaan kalenterikuukausia, joiden aikana on tehty työtä vähintään 14 vuorokautta tai 35 työtuntia. Loman pituuteen vaikuttavat työvuodet. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa ansaitset vuosilomaa kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta, yli vuoden jatkuneesta työsuhteessa lomasi karttuu 2,5 päivää työkuukautta kohden. Tulevaa vuosilomaa kartutat lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3). Kesäloman osuutesi on sijoituttava lomakauteen, joka on toukokuun alusta syyskuun loppuun. Vuosiloman ajalta maksetaan normaalisti palkkaa ja myös palkkaan kuuluvat luontoisedut on maksettava lomaajalta vähentämättöminä. Pitämättä jääneet

Aikaa työlle ja elämälle

Työntekijällä on viikoittain oikeus 35 tunnin keskeytymättömään vapaa-aikaan eli viikko­ lepoon. Työajoista voidaan sopia paikallisesti työpaikalla lain ja sopimusten raameissa. Kello 23:n ja 6:n välillä tehtävä työ on työaikalain nojalla yötyötä. Laki sekä työ- ja virkaehtosopimukset määrittelevät yötyöstä maksettavan erillisen korvauksen. Liukuvalla työajalla tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi sovituissa rajoissa valita työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Joillain aloilla työaika voidaan järjestää jaksotyöajaksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia ja kahden viikon pituisena jaksona enintään 80 tuntia. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi poliisi- ja vartiointityö, sairaalat sekä majoitus- ja ravitsemusliikkeet.

11


Aikaa työlle ja elämälle 12

lomat maksetaan työsuhteen päättyessä rahana eli lomakorvauksena. Kannattaa myös selvittää, mitä vuosilomasta on sovittu alasi työ- tai virkaehtosopimuksessa. Vuosiloman yhteydessä maksetaan usein lomarahaa, joka perustuu työehtosopimuksiin ja työsopimuksiin. Sairausloma Työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairausajaltaan ennalta sovituista työvuoroista. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työantajalle sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta poissaolosta välittömästi ja esittämään lisäksi lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään, mikäli työnantaja niin vaatii.

Perhevapaat Työsuhteessa on oikeus saada vapaata työstä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausiksi.


Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaana voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työntekijä ja työnantaja toisin sovi. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista kerrallaan. Vapaan ajalta Kela maksaa kotihoidontukea. Hoitovapaan voi saada myös osittaisena eli työajan lyhentämisenä.

Tilapäinen hoitovapaa Työntekijä on oikeutettu myös tilapäiseen hoitovapaaseen enintään neljä työpäivää kerrallaan alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseen tai hoidon järjestämiseen. Molemmat vanhemmat eivät voi pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Poissaolo pakottavista perhesyistä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen, palkattomaan poissaoloon, jos hänen perhettään on kohdannut ennalta arvaamaton sairaus, onnettomuus tai muu pakottava syy. Tällainen poissaolo ei kuitenkaan ole palkallista, mikäli työehtosopimuksesi tai työsopimuksesi ei määrittele näin. Opintovapaa Kun työsuhteesi on kestänyt vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa, voit pyytää opintovapaata. Ajalta ei makseta palkkaa. Opintovapaalla olevilla on irtisanomissuoja eli työsuhdetta ei voi irtisanoa.

Aikaa työlle ja elämälle

Niiden käyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Äitiysrahaa saa 105 arkipäivältä. Sen jälkeen Kela maksaa lapsen äidille tai isälle vanhempainrahaa 158 arkipäivältä. Kun isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään 12 viimeistä arkipäivää, hän saa 1–24 ylimääräistä arkipäivää vapaata. Tätä vapaata kutsutaan isäkuukaudeksi, joka on pidettävä yhdenjaksoisesti. Isäkuukauden ensimmäisiltä 12 arkipäivältä maksetaan vanhempainrahaa ja seuraavien 1–24 arkipäivän ajalta isyysrahaa. Vapaat eivät ole palkallisia, ellei siitä ole sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Neuvola, Kela ja oma ammattiliitto auttavat selvittämään oikeutesi.

Vuorotteluvapaa Sinulla on oikeus vuorotteluvapaaseen sitten, kun sinulla on vähintään kymmenen vuoden historia palkkatyössä ja olet ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta.Vuorotteluajalta saa ansioon suhteutettua korvausta ja sen jälkeen on oikeus palata aiempaan tehtävään.

13


Aikaa työlle ja elämälle 14

Sairausvakuutus Kun teet työtä työ- tai virkasuhteessa, sairausajan päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä muu sosiaaliturva suhteutetaan ansioihisi. Jos työskentelet yrittäjänä, sairaus- ja äitiyspäiväraha määräytyvät sen mukaan, paljonko maksat laki­ sääteistä yrittäjäeläkettä.


Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työsuhteesi kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tästä ei voi poiketa edes suostumuksellasi. Työnantajan on kerättävä tiedot ensisijaisesti sinulta itseltäsi tai suostumuksellasi. Työnantajalla ei ole oikeutta avata käytössäsi olevan sähköpostiosoitteen viestejä ellei asiasta ole sovittu. Sairauden, loman tai muun pidempiaikaisen poissaolon aikana työpaikalla on sovittava menettelystä, kuinka nimetty henkilö pääsee työnantajalle kuuluviin sähköposteihin.

dessä myös työterveyshuoltoon työn kuormittavuuden arvioimiseksi.

Työturvallisuus

Työnantajan on järjestettävä sinulle työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto koskee kaikkia työsuhteen luonteesta riippumatta. Työterveyshuolto voi kattaa myös sairaudenhoidon. Jos työskentelet yrittäjänä, sovi työterveyshuollosta kunnallisen terveyskeskuksen kanssa.

Sinulla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Jos kuormitut työssäsi fyysistä tai psyykkistä terveyttä vaarantavalla tavalla, koet häirintää tai epäasiallista kohtelua, työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohtien poistamiseksi. Voit olla yhtey-

Työsuojelu Työsuojelulla pyritään varmistamaan kaikin tavoin turvallinen ja terveellinen työskentely työpaikalla. Jokaiselle työpaikalle työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu työpaikoilla, joissa on vähintään 10 työntekijää. Työterveyshuolto

Työnantaja vastaa työhyvinvoinnista

Tietosuoja

15


Jos työ päättyy

Lomautus Jos työ vähenee tilapäisesti tuotannollisten tai taloudellisten syiden vuoksi, sinut voidaan lomauttaa. Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Saat kuitenkin lomautusajalta työttömyyskorvausta. Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän, jos hän tekee työtä vakituisen sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi töissä. Irtisanominen Työnantajalla on työsopimuslain nojalla oikeus irtisanoa työntekijä ainoastaan painavista syistä. Tavallisin syy irtisanomisiin on heikentynyt kannattavuus tai että töitä on järjestetty uudella tavalla.

16

Määräaikaista työntekijää ei voi irtisanoa, ellei mahdollisuutta siihen ole kirjattu työsopimukseen. Yli 20 henkilön yrityksissä työnantaja ei voi ryhtyä irtisanomisiin ilman yhteistoimintamenettelyä (ytneuvottelut), jossa työntekijöitä edustaa luottamusmies tai muu henkilöstöedustaja. Irtisanomisajat, joita työnantajan tulee noudattaa: • 14 päivää, jos työsuhde jatkunut enintään vuoden • 1 kuukausi, jos työsuhde jatkunut 1–4 vuotta • 2 kuukautta, jos työsuhde jatkunut 4–8 vuotta • 4 kuukautta, jos työsuhde jatkunut 8–12 vuotta • 6 kuukautta, jos työsuhde jatkunut yli 12 vuotta


Liikkeen luovutus Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan sitä, että yritys tai sen osa myydään toiselle yritykselle tai julkisella sektorilla esimerkiksi virasto tai sen osa muutetaan liikelaitokseksi tai yhtiöksi. Työsuhteesi säilyy ennallaan entisin eduin. Irtisanomisille on oltava samat perustellut syyt kuin muutoinkin. Työsuhteen purku Työsuhde voidaan purkaa välittömästi vain erittäin painavasta syystä. Sellainen voi olla esimerkiksi pitkä poissaolo töistä ilman pätevää syytä. Syyksi eivät kelpaa esimerkiksi sukupuoli, mielipiteet tai raskaus. Kun työsuhde puretaan, irtisanomisaikoja ei noudateta. Samalla tavoin kuin vakituinen työsuhde, myös määräaikainen työsuhde voidaan purkaa, jos työtekijä tai työnantaja rikkoo tai laiminlyö erittäin vakavasti velvoitteitaan. Työtodistus Työsuhteen päättyessä sinulla on oikeus saada pyytäessäsi työnantajalta kirjallinen todistus

työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Jos haluat, työtodistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työtaidoistasi ja käytöksestäsi. Muutosturva Sinulla on oikeus muutosturvaan, mikäli irtisanominen tapahtuu tuotannollisin tai taloudellisin perustein ja sinulla on vähintään kolmen vuoden työsuhde työnantajaasi. Muutosturva tarkoittaa, että voit ansiota menettämättä saada vapaata työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisten ehdottamaan työpaikan hakuun, työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun tai työvoimapoliittiseen koulutukseen. Myös määräaikaisilla työntekijöillä ja lomautetuilla on tietyin ehdoin oikeus muutosturvaan. Tarkasta ehdot liitostasi!

Jos työ päättyy

Jos irtisanoudut itse, sinun on työskenneltävä irtisanoutumisen jälkeen vähintään 14 päivää, mikäli työsuhteesi on jatkunut enintään viisi vuotta. Yli viisi vuotta kestäneessä työssä aika on yksi kuukausi. Irtisanomisajoista voidaan myös sopia toisin.

Työttömyysturva Voit liittyä oman alasi työttömyyskassan jäseneksi jo opiskeluaikana. Tällöin saat työttömyyden aikana ansioihin suhteutettua työttömyyspäivärahaa enintään 500 päivältä. Jäsenyyden aikana sinun on oltava palkkatyössä vähintään 34 kalenteriviikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana, työajan oltava vähintään 18 tuntia viikossa ja sinun on ansaittava vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jotta ansiosidonnaisen

17


Jos työ päättyy 18

työttömyysturvan ehdot täyttyvät. Poikkeuksena 18 tunnin viikkosäännöstä on kuitenkin opetusala, jossa työajan tulee olla vähintään 8 tuntia kalenteriviikossa (lastentarhanopettajiin sovelletaan kuitenkin 18 tunnin pääsääntöä). Opiskelijana voit kartuttaa työssäoloehtoa koko sen ajan kun olet päätoiminen opiskelija (korkeintaan 7 vuotta). Tällöin 28 kuukauden tarkastelujakso ei siis päde ja työssäoloehtoa voi kartuttaa opiskeluaikana vaikkapa viikon pätkissä. Myös esimerkiksi varusmies- ja siviilipalvelus, sairaus ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen pidentävät tarkastelujaksoa. Tarkemmat tiedot Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta www.tyj.fi. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa enintään 500 päivän ajalta. Se on palkan suuruudesta ja lapsien määrästä riippuen 50–70 prosenttia ansioista. Omavastuuaika, jonka aikana ei makseta ansiosidonnaista päivärahaa, on seitsemän päivää. Työtön henkilö, joka täyttää työssäoloehdon, mutta ei ole ollut työttömyyskassan jäsen vaadittua 34 viikkoa, saa peruspäivärahaa. Peruspäivärahan omavastuuaika on seitsemän päivää. Osa-aikatyötä tekevä työtön voi saada soviteltua päivärahaa. Työmarkkinatukeen ovat oikeutettuja ensi kertaa työmarkkinoille tulevat, jotka ovat jo saaneet

työttömyyspäivärahaa enimmäisajan ja eivät ole oikeutettuja perus- tai ansiosidonnaiseen päivärahaan, koska eivät täytä työssäoloehtoa. Muista ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jotta saat työttömyysturvaa. Työttömäksi työnhakijaksi kannatta ilmoittautua heti ensimmäisen päivänä valmistumisen jälkeen, jos töitä ei ole. Lisätietoa työttömille maksattavista tuista on Kelan sivuilla: www.kela.fi. Palkkaturva Jos työnantajasi tekee konkurssin tai on muutoin todettu maksukyvyttömäksi, voit perätä maksamatta jääneitä palkkoja palkkaturvana. Saatavaa on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Lue lisää: www.mol.fi. Eläketurva Eläketurva karttuu työuran mukaan. Työnteosta ansaitaan eläkettä 18 vuoden iästä 68 ikävuoteen saakka. Työllä ansaitun eläkkeen suuruus riippuu tehdyistä työvuosista ja ansaitusta palkasta. Eläkettä karttuu jonkin verran myös palkattomilta ajoilta kuten perhevapailta ja opiskeluajalta sekä vuorotteluvapaalta. Työntekijöiden eläketurvan järjestää työnantaja. Yrittäjän on huolehdittava itse omasta yrittäjäeläkkeestään.


Keskusjärjestönä Akava vaikuttaa ahkerasti jäsentensä arkeen. Se osallistuu työelämän lainsäädännön valmisteluun, sosiaaliturvan ja korkeakoulutuksen kehittämiseen sekä edistää jäsentensä työllistymistä. Tämä tapahtuu usein kolmikantaisesti eli palkansaajien, työnantajien ja maan hallituksen yhteistyönä. Kiitos kolmikannan, suomalaisilla on oikeus muun muassa viiden viikon vuosilomaan ja vanhempainvapaisiin. Tärkeä osa akavalaista edunvalvontaa on työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotteleminen. Akavassa työehtosopimuksista sopivat erilliset neuvottelujärjestöt. Jos työskentelet julkisella sektorilla, sopimuksestasi neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Yksityisellä sektorilla työskentelevien työehtosopimukset solmii Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Kunta-alalla sopijana on myös Tekniikka ja Terveys KTN. Monet akavalaiset liitot tekevät myös itse työehtosopimuksia.

Työmarkkinoilla vaikuttaminen

Akava valvoo korkeasti koulutettujen etuja

19


Työmarkkinoilla vaikuttaminen 20

Mikäli sovit palkastasi ja työehdoistasi työpaikalla, muista että sopimuksessa on aina noudatettava lakeja ja valtakunnallisten sopimusten määräyksiä. Työpaikan neuvotteluissa puoliasi pitää akavalainen luottamusmies tai yhteyshenkilö. Voit aina pyytää apua omasta liitostasi! Palkansaajien asioista, kuten työajoista, työsuojelusta ja vuokratyöstä, päätetään myös EUtasolla. Akavaa kuuluu Euroopan ammatilliseen yhteisjärjestöön ETUC:iin. Akavalla on edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Akava

toimii Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa sekä palkansaajien maailmantason kattojärjestössä ITUC:ssä. Tutustu työmarkkinakeskusjärjestöjen Työmarkkina-avain -verkkoportaaliin. Työmarkkinaavaimesta käyvät ilmi tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Se on käytettävissä myös ruotsin- ja englanninkielisenä. Työmarkkina-avain on osoitteessa www.tyomarkkina-avain.fi

Yhteistoiminta Akava-yhteisössä Jäsenjärjestöt Omaa jäsenistöä koskevat asiat • Neuvottelu- ja sopimustoiminta • Luottamusmiesorganisaatio ja koulutus • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen oman jäsenkunnan kannalta • Ammatillinen edunvalvonta • Yhdistystoiminta • Jäsenpalvelut • Järjestövalmiuden ylläpito • Jäsenhankinta ja -pito

Neuvottelujärjestöt (JUKO, YTN) Sektorikohtaiset asiat • Neuvottelu- ja sopimus­toiminta • Luottamusmiesorganisaation ylläpito ja koulutus • Sektorikohtainen muu edunvalvonta ja vaikuttaminen • Järjestövalmiuden koordinointi + Kiinteä yhteistyö KTN:n kanssa

Keskusjärjestö Akava Akavalaisten yhteiset asiat • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen • Neuvottelu- ja sopimustoiminta • Kansainvälinen edunvalvonta • Ammattijärjestötoiminnan edistäminen


Akava ja oma liittosi

Suomalaisista palkansaajista lähes 75 prosenttia on järjestäytynyt oman alansa ammattiliittoon, mikä on kansainvälisesti erittäin korkea luku. Oman ammattiliiton rekrytointipalvelut ja työvoimatoimisto tarjoavat monipuolista asiantuntemusta työtä haettaessa. Monet akavalaiset liitot tarjoavat uraneuvontapalvelua. Työvoimatoimistoista saat tietoa myös kansainvälisestä harjoittelusta ja työmahdollisuuksista muissa EU-maissa. Korkeasti koulutettujen asemaa työelämässä ja yhteiskunnassa puolustaa ammatillinen keskusjärjestö Akava. Siihen kuuluu 34 jäsenliittoa, jotka edustavat yli 550 000 osaajaa. Jo yli 100 000 opiskelijaa on valinnut puolestapuhujakseen akavalaisen liiton. Heitä edustaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA, jota kuunnellaan Akavassa, mutta myös muissa yhteiskunnan päättävissä elimissä.

21


Akava ja oma liittosi

Akavan jäsenjärjestöt Agronomiliitto www.agronomiliitto.fi

Akavan Erityisalat www.akavanerityisalat.fi

Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI

www.oaj.fi

Professoriliitto www.professoriliitto.fi

Päällystöliitto

www.akiliitot.fi

www.paallystoliitto.fi

Akavan Yleinen Ryhmä AYR

Sosiaalialan korkea­ koulutettujen ammatti­ järjestö Talentia

www.akavanyleinenryhma.fi

Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL www.dtl.fi

Driftingenjörsförbundet i Finland DIFF www.diff.fi

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT www.knt.fi

KTK Tekniikan asiantuntijat

www.talentia.fi

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Suomen Psykologiliitto

YTY & Valmentajat

www.psyli.fi

www.yty.fi www.saval.fi

Suomen Puheterapeuttiliitto www.puheterapeuttiliitto.fi

Suomen Työterveys­ hoitajaliitto www.stthl.net

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL www.sval.fi

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

www.safa.fi

www.tek.fi

Suomen Ekonomiliitto SEFE

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat

www.sefe.fi

www.taja.fi

Suomen Eläinlääkäriliitto

Tieteentekijöiden liitto

www.sell.fi

Suomen Farmasialiitto

www.ktk-ry.fi

www.farmasialiitto.fi

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

Suomen Hammas­ lääkäriliitto

www.luonnontieteilijat.fi

www.hammaslaakariliitto.fi

Metsänhoitajaliitto

Suomen Lakimiesliitto

www.metsanhoitajat.fi

www.lakimiesliitto.fi

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

Suomen Lääkäriliitto

www.smkj.fi

22

Opetusalan Ammatti­järjestö OAJ

www.laakariliitto.fi

www.tieteentekijoidenliitto.fi

Tradenomiliitto TRAL www.tradenomiliitto.fi

Upseeriliitto www.upseeriliitto.fi

Uusi Insinööriliitto UIL www.uil.fi

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL www.ykl.fi

Akavan neuvottelujärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO www.juko.fi

Tekniikka ja Terveys KTN www.ktn-ry.fi

Ylemmät Toimihenkilöt YTN www.ytn.fi


Ammattiliiton tarjoamat edut • Oman alan edunvalvontaa • Työsuhdeturvaa – luottamusmies työpaikallasi, lakimies liitossasi • Oikeusapua ja neuvontaa ongelmatilanteissa, koskien esimerkiksi palkkaa, työsopimusta, ylitöitä, määräaikaisen työsuhteen ehtoja tai irtisanomista • Työttömyysturvaa – työttömyyskassan jäsenenä voit kartuttaa ansiosidonnaisen työssä­ oloehtoa kaikista työsuhteistasi • Ammatillista neuvontaa oman alan koulutuksesta, työharjoittelusta ja ammatin­ harjoittamisesta • Hyödyllisiä ammattijulkaisuja, kursseja, seminaareja, koulutusta, verkostoitumista • Mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa työelämän tulevaisuuteen • Rahanarvoisia etuja: vakuutuksia, polttoainealennuksia, lomakohteita… ja paljon muuta Liittojen opiskelijajäsenmaksu on yleensä 0–30 euroa vuodessa. Joissain liitoissa jäsenmaksu on prosentuaalinen osuus palkasta työssäoloehdon täyttyessä. Löydä oma liittosi: www.järjestäydy.fi


Ammattiliitot apunasi www.akava.fi

Menestyst채 ja turvaa yhdess채

ALDUS 9/2011

Valppaana tyoelamassa - opas opiskelijoille  

työelämätietoa opiskelijoille, työelämän pelisäännöt

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you