Page 1

Akavalainen 4 | 2009

Ministerit Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen: kasvua etsittävä uusilta aloilta Akava haluaa lisää onnistuneita työvuosia Masennus vie asiantuntijoita eläkkeelle


Akavalainen 4 | 2009

Ratkaisun avaimet työurien pidentämiseksi ovat työpaikoilla 4 Lyhyet 6 Ministerit Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen: kasvua etsittävä uusilta aloilta 9 Korkeasti koulutettujen työttömyys ennätyskorkealla 10 Neuvottelukierros käynnistyi Ministerit haluavat lisää luovuutta ja rohkeutta kouluun ja työelämään

12 Lisää onnistuneita työvuosia! Akavalta tavoitteet työurien pidentämiseksi 14 Taloudellinen tilanne vaikuttaa vuorotteluvapaan käyttöön 15 LakiWoman 16 Esa Lonka: Sovittelujärjestelmä toimii myös muuttuneessa työmarkkinaympäristössä

HK

Intiassa heikennetään työlainsäädäntöä

18 Asiantuntijaorganisaatiot fuusion pyörteissä 20 Akanoita 21 Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua 22 Masennus vie asiantuntijoita työkyvyttömyyseläkkeelle 24 Asian laita Ovatko maan hallituksen toimet työllisyystilanteen helpottamiseksi riittäviä?

25 Budjetin talouspoliittinen linja hyvä Akavalaiset asiantuntijat myllerryksen kourissa THL:n fuusiossa

Akavalainen Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 www.akava.fi Päätoimittaja Hannamaija Helander hannamaija.helander@akava.fi

26 Sikainfluenssaan varaudutaan työpaikoilla 28 ILO: Oikeudenmukainen globalisaatio edelleen tavoitteena 29 ITUC: Talouskriisistä toivutaan ihmisarvoisella työllä 30 Intian työelämässä kilpajuoksu kohti pohjaa

Toimitussihteeri Tarja Arkio tarja.arkio@akava.fi Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen tarja.paajonen@akava.fi Taitto Aija Aalto aija.aalto@elisanet.fi

32 Tapahtumia 33 Tutkittua

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263 Seuraava lehti ilmestyy 4.12.2009 Kannen kuva: Eija Hiltunen Kuvassa: Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen



Akavalainen 4 | 2009

35 Nytt från Akava


Pääkirjoitus

Yleiskorotus voittaa kotiolot

K

un tämän syksyn ensimmäiset kokeet palautettiin, kotona alkoi taas kerran keskustelu hyvien koulusuoritusten rahallisesta palkitsemisesta. Kuulemma ”kaikkien muiden vanhemmat” maksavat huonommistakin koetuloksista. Hyvästä koulutodistuksesta taas voi tienata useita kymmeniä, jopa satoja euroja, etenkin jos lähisuku on valjastettu sponsoreiksi. Olemme pitäneet kiinni siitä, että rahallinen palkinto koulusuorituksista lankeaa aikanaan työelämässä, kunhan tekee koulussa parhaansa. Näin neuvottelusyksyn alussa väitteeseen on kuitenkin tehtävä pari varausta. Ensinnäkin, jos opiskelee ahkerasti, mutta väärää alaa, vaivannäköä ei välttämättä palkita riittävästi. Siitä esimerkkejä ovat monet julkisen sektorin vastuulliset ammatit, joihin vaaditaan yliopistotutkinto, mutta joiden palkka jää suomalaisten keskipalkan alle. Yleensä kyse on naisvaltaisista aloista, kuten

lastentarhanopettajista, museoamanuensseista, farmaseuteista tai sosiaalityöntekijöistä. Toinen varauma on, saako ahkerakaan opiskelija valmistuttuaan koulutusta vastaavaa työtä ja jos niin miten pian. Hapuilu työuran alussa voi heikentää palkkakehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Omalle koululaiselle pitänee ehdottaa, että hän järjestäytyy ja ryhtyy puuhaamaan tulopoliittista sopimusta koearvosanojen palkitsemisesta. Analogia työelämään ei kuitenkaan täysin toimi, sillä koululaisten ahkerointi ei paranna asiakkaiden hyvinvointia tai kasvata maksajan taloudellista tulosta, päinvastoin. Leikki on lapsen työtä ja oppiminen on koululaisen työtä, mutta vasta aikuisten tekemästä työstä maksetaan palkkaa. Eikä aikuisistakaan palkka aina tunnu oikeudenmukaiselta. Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta

Akavalaisen työttömyyden nujertamiseen tarvitaan uusia lääkkeitä

T

ämä syksy on työmarkkinapolitiikassa uurastuksen aikaa. Valmistakin on jo tullut, sillä teknologiateollisuudessa työskentelevät akavalaiset saivat jo uuden työehtosopimuksen. Onnittelut YTN:lle! Työnantajien on kuitenkin turha kuvitella, että yksi toimiala voisi sanella muiden alojen sopimukset. Kaikki neuvottelevat omat sopimuksensa oman alansa lähtökohdista, tätähän työnantajat ovat itse rummuttaneet. Työnantajilla on vimma siirtää asioita päätettäviksi työpaikkakohtaisesti. Paikallisissa neuvotteluissa on hyvä muistaa, että yhdessä olemme enemmän. Siksi kaikki työpaikan akavalaiset pitää tavoittaa. Akavalainen työttömyys on nyt ennätyksellisen korkealla, eikä sen nujertamiseen ole valmiita ratkaisuja, koska tilanne on uusi. Akavalaisten työllistämiseksi

tarvitaan uusia palveluja ja yhä räätälöidympää koulutusta. Haastankin nyt liitot ja aluetoimikuntien ihmiset hankkimaan tietoa siitä, millaista koulutusta työttömät akavalaiset tarvitsevat. Meidän on kannettava vastuu työttömistä jäsenistämme, oli sitten kyse nuorista tai varttuneemmista henkilöistä. Joukkotyöttömyyden aikanakin meidän on katsottava pitkälle tulevaisuuteen. On esimerkiksi pohdittava koulutussuunnittelua ja ratkaisuja työurien pidentämiseen. Akavalainen perhe kasvaa jälleen, kun Kirkon nuorisotyöntekijät siirtyy Akavan jäseneksi lokakuun alussa. Lämpimästi tervetuloa! Työtä on nyt yllin kyllin keskusjärjestössä, neuvottelujärjestöissä ja liitoissa. Toivotan kaikille intoa syksyn edunvalvontatehtäviin. Nyt tarvitaan ahkeria vastuunkantajia. Matti Viljanen Akavalainen 4 | 2009




Lyhyet

Kirkon nuorisotyöntekijät ry liittyy Akavaan n Akavan hallitus on hyväksynyt Kirkon nuorisotyöntekijät KNT ry:n yksimielisesti Akavan jäseneksi. Jäsenyys Akavassa astuu voimaan 1.10.2009. Muutos tuo Akavaan 1740 uutta jäsentä ja sen myötä Akavan jäsenliittojen määräksi tulee 34. Kirkon nuorisotyöntekijät KNT - Ungdomsarbetare KUA ry on kristillisessä nuorisotyössä toimivien työntekijöiden ammattijärjestö. Valtaosa sen jäsenistä toimii kirkon nuorisotyön viroissa nuorisotyönohjaajina, nuorisotyön johtajina, hiippakuntien ja kirkkohallituksen erilaisissa kasvatuksen tehtävissä sekä kristillisten järjestöjen palveluksessa. Järjestöllä on 300 opiskelijajäsentä. Kirkon nuorisotyöntekijöiden järjestäytymisaste on 90 % ja heidän koulutuksensa on ammattikorkeakoulututkinto. Kirkon nuorisotyöntekijät ry irrottautuu ylimääräisen vuosikokouksensa päätöksen mukaisesti lokakuun alussa itsenäiseksi ammattiliitoksi Kirkonalojen ammattijärjestö SVTL:stä, joka kuuluu STTK:hon.

Kuva: Gorilla

Akava osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun n Keskustelu ay-liikkeen osallistumisesta puolueiden vaalirahoitukseen on vellonut kuumana. Akava ei ole maksanut tukea puolueille tai ehdokkaille vaalien yhteydessä. – Akava keskusjärjestönä on osallistunut eri puolueiden järjestämiin vaaliseminaareihin ja Akavalla on ollut oman toimintansa esittelypiste muutamalla puolueristeilyllä. Se ei ole maksanut puolueille tai ehdokkaille tukea vaalien yhteydessä, toteaa johtaja Risto Kauppinen Akavasta. Periaatteena on ollut, että yhden puolueen tilaisuuksissa on ollut korkeintaan yksi osallistuja



Akavalainen 4 | 2009

Akavasta yhdessä seminaarissa/ vuosi. Kauppinen korostaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi Akavan perustehtävistä. Tällaiset seminaariosallistumiset, joiden kustannukset ovat olleet pieniä, eivät ole varsinaista puoluetukea, vaan ennen kaikkea verkostoitumista, yhteiskunnallisten suhteiden hoitamista ja kouluttautumista sekä Akavan markkinointia. Seminaariosallistumisen lisäksi Akavalla on ollut muutamia ilmoituksia puoluelehdissä, kalentereissa ja puoluekokousten ohjelmalehtisissä sekä juhlavuosijulkaisuissa. Yhteensä Akava on

käyttänyt tällaiseen vuositasolla noin 5000 euroa. Jotkut Akavan liitot ovat oman harkintansa mukaan tukeneet omia jäseniään, jotka ovat olleet ehdokkaina vaaleissa ja myyneet omista lehdistään ilmoitustilaa puolueille ja ehdokkaille. Osa Akavan jäsenjärjestöistä on kuitenkin tehnyt linjauksen, etteivät ne tue puolueiden toimintaa lainkaan. Akava ei ole keskusjärjestönä koonnut luetteloa jäsenjärjestöjensä antamasta puoluetuesta, sillä jäsenjärjestöt ovat itsenäisiä yhdistyksiä.


Uudet europarlamentaarikot aloittivat työnsä n Kesäkuun eurovaaleissa valitut mepit ovat aloittaneet viisivuotisen edustajakautensa. Heinäkuussa Strasbourgissa avajaisistuntoon kokoontunut uusi europarlamentti löi lukkoon euroedustajien valiokuntapaikat. Akavalle tärkeään työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaan valittiin jäseniksi Sari Essayah (Kd/EPP) ja Liisa Jaakonsaari (Sdp/S&D). Kulttuuri- ja koulutusasioista päättävässä valiokunnassa vaikuttavat Hannu

Takkula (Kesk/ALDE) ja Timo Soini (Ps/EFD). Muun muassa kuluttaja-asioista päättävään sisämarkkinavaliokuntaan valittiin Mitro Repo (sit/S&D) ja EijaRiitta Korhola (Kok/EPP). Heinäkuussa vaihtui myös unionin puheenjohtajamaa, kun Ruotsi otti ohjakset käsiinsä. Palkansaajilla on syytä uskoa, että ainakin vanhempainvapaa-, raskaussuojelu- ja syrjimättömyys- sekä terveyspalveludirektiivit etenevät.

Ruotsin puheenjohtajakauden työohjelmasta ei sen sijaan löydy mainintaa työaikadirektiivin tai lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohtalosta. Unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen näyttää kokonaisuudessaan jäävän vaisuksi. Itämeri-strategiassa, jonka Ruotsi haluaa valmiiksi puheenjohtajakautensa aikana, ei sivuta sosiaalisia kysymyksiä tai alueen yhteisiä työmarkkinoita.

Yliopistojen työnantajayhdistys Elinkeinoelämän keskusliittoon n Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY ry on liittynyt jäseneksi Yksityisen Opetusalan Liittoon (YOL), joka on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. Ensi vuoden alussa voimaan tulevan uuden yliopistolain mu-

kaan yliopistot saavat itsenäisen työnantaja-aseman. Yliopistojen yhdessä perustama SYTY valvoo jäsentensä yhteisiä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa ja toimii niiden yhteistyöelimenä työnantajapolitiikassa. Yhdistys neuvottelee työehtoso-

pimukset henkilöstöjärjestöjen kanssa ja toimii muillakin tavoilla yliopistojen hyväksi niiden työnantaja-asemaa koskevissa asioissa. Neuvottelutoiminta hoidetaan yhteistyössä Yksityisen Opetusalan Liiton (YOL) kanssa.

Työsuojeluvaalit tulossa! Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön uusi toimikausi teollisuudessa ja yksityisellä palvelusektorilla koskee vuosia 2010–2011, kunnissa ja seurakunnissa vuosia 2010–2014. Rakennusalalla työsuojeluvaltuutettu ja -toimikunta on valittava vaalivuodesta riippumatta aina, kun uusi työkohde aloitetaan ja työntekijämäärä sitä edellyttää.

KUVA Rodeo/Konstantinos Kokkinis

n Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit järjestetään suurimmalla osalla yksityisen sektorin sekä lähes kaikilla kuntien ja seurakuntien työpaikoilla marras– joulukuussa 2009. Työsuojeluvaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut, tarvittaessa myös työsuojelutoimintakunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Toimihenkilöillä on halutessaan oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työnantaja nimeää lisäksi työpaikalle työsuojelupäällikön.

Vaaliohjeet ja lisätietoja www.ttk.fi

Akavalainen 4 | 2009




Eija Hiltunen

Ministerit

kasvun ituja etsimässä Työministeri Anni Sinnemäki ja opetusministeri Henna Virkkunen ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi nousee nykyisestä taantumasta samoilla opeilla, joilla 90-luvun lamasta toivuttiin: korkealla osaamisella ja innovaatioilla. – Ei voida ajatella, että resepti löytyisi jostain muualta. Olemme tälläkin hetkellä esimerkkinä monelle maalle, jotka etsivät keinoja taantumasta selviytymiseen. Ne katsovat, miten Suomessa lähdettiin 90-luvulla satsaamaan osaamiseen ja innovaatioihin ja menestyttiin, korostaa Virkkunen. Myös Anni Sinnemäki uskoo, että osaaminen on nousun perusta. Menneestä on kuitenkin otettava opiksi. – Edellisen laman jäljiltä jäi iso joukko ihmisiä työelämän 

Akavalainen 4 | 2009

ulkopuolelle. Nyt kukaan ei halua näin käyvän, meillä on tahtoa viedä Suomi ehyempänä läpi taantumasta. Kylmempi taloudellinen peruste on, että jos haluamme huolehtia tulevien vuosikymmenten työvoiman tarpeesta, meillä ei ole varaa siihen, että jotkut jäävät kokonaan syrjään työmarkkinoilta. Kasvualat haussa

Suomen haasteena on ministereiden mukaan löytää ne kasvun idut, joista nousevat tulevaisuuden menestyksen alat.

– Bio- ja nanotieteet ovat esimerkkejä korkean osaamisen aloista, joilta on lupa odottaa ja toivoa konkreettisia läpimurtoja. Myös palvelutoiminta ja siihen liittyvät mahdollisuudet on otettava huomioon, sanoo Henna Virkkunen. Anni Sinnemäen mukaan Suomessa on parannettava erityisesti liiketoimintaosaamista ja markkinointia. – Näitä myyntimiesominaisuuksia on vahvistettava teknisten innovaatioiden lisäksi. Tässä maailmanajassa pitää olla aktiivinen uusien markkinoiden etsimisessä.


Eija Hiltunen

– Meidän voi kuitenkin olla vaikeampi löytää aloja, joilla olisimme kiistattomia edelläkävijöitä, vaikka siihen on edellytyksiä: hyviä työntekijöitä ja hyviä yrityksiä, hän lisää. Sinnemäki uskoo, että maailmanmarkkinoilla on mahdollista pärjätä erityisesti ympäristöteknologian, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla. Uusien kasvualojen etsiminen haastaa myös koulutuspolitiikan. Esimerkiksi metsäteollisuuden myllerryksillä on suora vaikutus opetuksen sisältöihin. – Tarvitaan uuden tyyppistä osaamista, ihmisiä ei kouluteta samoihin tehtäviin kuin aiemmin, huomauttaa Virkkunen. Hän kuitenkin korostaa, että koulutus pyrkii aina vastamaan pidemmän aikavälin tarpeeseen. – Pitää arvioida, mikä on tilanne 15–20 vuoden kuluttua. Lyhytaikaisesti muutokseen vastataan parhaiten lisäkoulutuksen ja erilaisen muuntokoulutuksen tarjontaa lisäämällä. Iloa ja itseluottamusta

Suomalaiseen peruskoulumaailmaan ministerit kaipaavat muutosta. Nykyisen oppivelvollisuusiän laskemista ei kannata kumpikaan. Sen sijaan opintojen sisältöjä pitäisi muuttaa niin, että oppilaiden itsetunto ja rohkeus itsensä ilmaisemiseen paranevat. – Ongelma on se, että menestymme PISA-tutkimuksissa hyvin, mutta samalla oppilaat viihtyvät kouluissa huonoiten maailmassa. Koulu ei voi olla pelkkää suorittamista. Pitää olla myös luovuutta ja iloa, enemmän leikkiä ja rohkaisua itsenäiseen ajatteluun. Lapsia ja nuoria on kannustettava luottamaan itsensä ja omiin kykyihinsä, ja samalla hyväksymään toiset ihmiset ja työskentelemään yhdessä, sanoo opetusministeri Virkkunen. Työministeri Anni Sinnemäki kaipaa lisää keskustelua, debatointia. Siinä omien näkemysten esiin tuomista pitäisi korostaa.

Ministerit toistensa tukena Pelkistäen voisi sanoa, että mitä paremmin koulutusjärjestelmä tuntee ja ennakoi työelämän tarpeet ja työelämä puolestaan koulutusjärjestelmän potentiaalin, sitä vankempi on se perusta, jolta Suomi ponnistaa. Työ- ja elinkeinoministerit tarvitsevat toisiaan omien tavoitteidensa toteuttamisessa. Mitä työministeri Sinnemäki voi omalla sektorillaan tehdä edistääkseen opetusministeri Virkkusen tavoitteita? – Ammattiin valmistuville nuorille pitäisi pystyä järjestämään ensimmäinen työpaikka nopeasti. On mahdollista, että koulutuksesta valmistuva nuori ohjataan taas koulutukseen. Parempi olisi, että valmistumisen jälkeen voi olla oikeasti mukana työelämässä

ja myöhemmin jatkaa opintojaan, jos niin haluaa, sanoo Virkkunen. Mitä opetusministeri Virkkunen voi omalla sektorillaan tehdä edistääkseen työministerin Sinnemäen tavoitteita? – Aikuiskoulutuksen uudistamiseen liittyvistä päätöksistä on paljon hyötyä. Yrityksillä ja työnantajilla on näiden toimien ansioista paremmat mahdollisuudet saada sopivaa ja hyvin koulutettua, motivoitunutta työvoimaa käyttöönsä, mikä auttaa niitä menestymään. Työssäkäyvillä on mahdollisuus kouluttautua ja sitä kautta pidentää työuraansa ja työttömillä työnhakijoilla on mahdollisuus käyttää koulutusjärjestelmän tarjontaa paremmin hyväkseen.

Muu maailma karkasi metsäteollisuudelta Osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen menestyksen avain, mutta joskus muu maailma vaan porskuttaa ohi. Anni Sinnemäki ja Henna Virkkunen ovat kriittisiä sen suhteen, miten suomalainen metsäteollisuus varautui rakennemuutokseen. – Paperiteollisuudella on ollut vaikka kuinka pitkä aika etsiä uusia tuotteita. Maailmalla keksintöjä on tehty paljon, mutta uusia asioita ei vaan tehdä Suomessa. Meillä puuta raaka-aineena ei ole voitu käyttää muuhun kuin perinteiseen paperiteollisuuteen. Tämä on teollisuudenalan oman intressin valvonnan tulosta, kritisoi Sinnemäki.

– Järjestelmästä on poistettava ne esteet, joiden takia puuta ei käytetä tuotteisiin, joita Suomessa pitäisi tänäkin päivänä osata tehdä, ja joihin ei tarvita yhtään uutta innovaatiota, hän vaatii. Myös Virkkunen on sitä mieltä, ettei metsäteollisuus valmistautunut riittävästi rakennemuutokseen. – Se tuli ikään kuin yllätyksenä, vaikka merkit ovat olleet ilmassa pitkään. Toimintaa pitää kehittää, sillä metsä on Suomelle merkittävä jatkossakin. Eihän metsäteollisuus loppunut siihen, kun tervakauppa loppui, aina on tullut uusia tuotteita, hän muistuttaa. Akavalainen 4 | 2009




Luovuutta joka sektorille

Eija Hiltunen

Ministerit ovat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnassamme pelätään liikaa epäonnistumisia. – On oltava lupa epäonnistua. Jos haluaa tehdä jotain innovatiivista ja kokeilla jotain mielenkiintoista, ei voi aina ottaa varman päälle, korostaa Virkkunen. – Peruskoulun opetussuunnitelmaa aiotaan uudistaa niin, että tuntijakoon tulee enemmän taitoja taideaineita. Näin rohkaistaan poikkitieteellisyyteen. Sinnemäki korostaa, ettei luovuus rajoitu taiteen tekemiseen.

Työministeri Anni Sinnemäki uskoo, että yhdessä tekemällä työpaikoilla synnytetään uusia, luovia ratkaisuja.

– Luovuus on uutta näkevää ajattelua. Uusia tapoja jäsentää asioita ja uusia ideoita tarvitaan kaikkialla. Harvoin yrityksetkään menestyvät, jos ne eivät kykene ratkaisemaan asioita uudella tavalla tai kehittämään uutta. Ja vaikka hallinto on luonteeltaan konservatiivisempaa ja tarkasti säänneltyä, sielläkin on jatkuvasti pohdittava maailmanmuutosta, sitä miten pidämme yhteiskunnalliset tavoitteemme hengissä uusissa oloissa. – Yleensä ihmiset löytävät uudenlaisia ratkaisuja asioihin, kun niitä pohditaan yhdessä: jokainen tuo oman osaamisensa, näkökulmansa ja ideansa pöytään. Muut vastaavat niihin, kehittävät niitä eteenpäin. Yhdessä tekemisen kulttuuri on tapa synnyttää uusia, toimivia ratkaisuja, uskoo Sinnemäki.

Akavalainen 4 | 2009

Opetusministeri Henna Virkkunen pitää tärkeänä, että koulussa kannustetaan itsenäiseen ajatteluun.

Kiire ja valtataistelut turmioksi

Työelämässä uusien näkökulmien kehittämiselle on Sinnemäen mukaan kaksi estettä. – On liikaa yleistä kiirettä. Työpäivät täyttyvät loputtomista kokouksista. Uuden ajattelutavan löytyminen tarvitsee väljyyttä. Työelämän uuvuttava tahti tekee ihmisistä rasittuneempia ja myös ajatukset kapenevat. Taistelu vallasta on toinen este - politiikastakin tuttu. – Kun juututaan puolustamaan valta-asemia, se haittaa parhaan mahdollisen ratkaisun löytymistä. Parhaita vaihtoehtoja ei välttämättä tuoda esiin, niitä ei käsitellä tai voida toteuttaa, sanoo Sinnemäki. Virkkusen mukaan luovuus työelämässä on ennen kaikkea johtamiskysymys. – Se edellyttää johtamiselta sitä, että siedetään erilaisuutta eikä pidetä tiukkaa kontrollia. Ihmisten on annettava epäonnistua ja asioiden rönsyillä. Tiukka kontrolli ja tulostavoitteet voivat hetken ajaa organisaatiota eteenpäin, mutta se tappaa luovuutta. TA



Eija Hiltunen

– Suullisen tradition ja heittäytymisen osuutta voisi kasvattaa. Siitä olisi hyötyä myös seuraavilla koulutusasteilla ja erityisesti yliopistoissa. Virkkunen kertoo vierailustaan kanadalaiseen peruskouluun, jossa luokan jokaisella oppilaalla oli oma kysymys valmiina vierailevalle ministerille. – Oppilaat olivat aktiivisia ja rohkeita. Suomessa vierailuilla on usein se tilanne, että muutamalle oppilaalle on jaettu valmiit kysymykset. Meilläkin kannustamista ja rohkeutta tarvitaan enemmän. Pitää olla lupa olla oma itsensä eikä pelätä, että näyttää tyhmältä.

Jos budjettivalta olisi rajaton Mikäli opetusministeri Henna Virkkunen saisi valtuudet kaksinkertaistaa jonkin oman hallinnonalansa budjettikohdista, rahaa saisi perusopetus. – Se on se tulevaisuuden kivijalka, joka antaa hyvät eväät elämälle. Valinta ei kuitenkaan ole helppo. Virkkusen listan kärjessä ovat tasaväkisinä yliopistot, aikuiskoulutus ja perusopetus. Opetusministeri uskoo, että yliopistosektorin rakenteellinen uudistus vapauttaa käyttöön resursseja, ja samalla rahalla saadaan jatkossa entistä enemmän aikaiseksi. Aikuiskoulutuksessa olisi myös tarvetta lisärahoitukseen, mutta ensi vuoden budjettiin rahaa tuli jo lisää. Jos budjettivalta olisi rajaton, Anni Sinnemäki astelisi epäröimättä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen tontille. – Vieläkin on siipi maassa siitä, että kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat niin vähän. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että kasvua on, vaikka on taloudellisesti vaikea aika.


Korkeasti koulutettuja työttömiä

ennätysmäärä

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä tohtoreita on työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yli 32 000. Ylemmällä korkeakouluasteella työttömyyden kasvu on kuitenkin hidastunut.

T

yöttömyystilastot heinäkuulta 2009 osoittavat, että työttömyys on kasvussa kaikilla koulutustasoilla ja lähes kaikilla koulutusaloilla. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti (4,5) on noin puolet koko työväestön työttömyysprosentista (9). Ero on kuitenkin supistunut ja jatkanee supistumistaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli lähes 15 400, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi sitten ennätykseksi kirjattiin 13 600. Vuodessa on tullut melkein 1 800 työtöntä lisää, kahdessa vuodessa lähes 3 000. Opiskelijoita valmistuu vähemmän

Ylemmällä korkeakouluasteella työttömyyskehitys on kuitenkin alkukesästä lähtien ollut kaikista muista ryhmistä poikkeavaa: työttömien lukumäärän kasvunopeus on lähtenyt voimakkaaseen laskuun, kun se muissa ryhmissä on jatkanut lähes aiemmalla tasollaan. Tämä selittyy ylemmältä korkeakouluasteelta vastavalmistuneiden työttömien lukumäärän nopealla vähentymisellä. Vuoden 2008 kesällä työttömäksi joutui karkeasti 800 ylemmän korkeakouluasteen suorittanutta enemmän kuin yleensä. Syynä oli tutkinnonuudistuksen määräajan päättyminen, joka sai aikaan viime kesän vastavalmistuneiden suman.

Yli vuoden kuluttua valmistumisesta henkilöä ei kuitenkaan tilastoissa enää lasketa vastavalmistuneeksi. Tämän lisäksi tänä kesänä vastavalmistuneita työttömiä on jopa vähemmän kuin normaalivuosina, mikä lienee seurausta paitsi viime kesän sumasta, myös valmistumisen viivästyttämisestä taantuman seurauksena. Työmarkkinoille ei haluta valmistua työttömäksi, vaikka osa työttömistä vastavalmistuneista on toki myös työllistynyt. Opiskelijoita valmistuu yliopistoista tällä hetkellä normaalia vähemmän. Työttömyyden kasvutrendi jatkuu todennäköisesti tulevinakin kuukausina, koska talouden suhdannetilanne on edelleen heikentynyt. Kausivaihteluun tosin kuuluu, että kesän jälkeen työttömien lukumäärä laskee jouluun saakka.

Tohtorityöttömyys kasvussa

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa työttömänä oli noin 16 500 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuodessa työttömien määrä on kasvanut lähes 4 000 henkilöllä. Kasvu on yleistä työttömyyden kasvua nopeampaa. Myös tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyys on kasvussa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 lisensiaattia tai tohtoria, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys. Kasvua vuoden aikana tuli yli 100 henkilöä. Myös vastavalmistuneiden työttömyys näyttää kasvavan. Heikki Taulu

Työttömyydestä eniten kärsivät akavalaiset alat Vähennys

Lisäys

Heinäkuu Muutos 2009 vuoden aikana

Insinöörit (ml.amk& rak.arkkitehdit) Filosofian maisterit (humanistit)

4847 1702

Tradenomit Kasvatustieteiden maisterit Filosofian maisterit (luonnontieteilijät) 0

1000

2000

3000

4000

2842

152

2208

818

1957

-201

1652

59

5000

Ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilasto

Akavalainen 4 | 2009




Neuvottelukierros käynnistyi

Teknologiateollisuuden ylemmille kolmivuotinen sopimus Yksityisen sektorin akavalaisten työehtosopimusneuvottelut ovat täydessä vauhdissa. Teknologiateollisuudessa työehtosopimuksesta päästiin jo sopuun, seuraavina vuorossa ovat suunnittelu- ja rahoitusala.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus pääsivät sopuun työehtosopimuksesta. Alan ylemmille toimihenkilöille on tarjolla tänä syksynä 0,5 prosentin korotus, joka paikallisesti sovittaessa tulee maksuun viimeistään vuoden loppuun mennessä. Jos paikallista sopua ei synny, korotus maksetaan joulukuussa yleiskorotuksena. Uusi kolmivuotinen sopimus tulee voimaan 1.10. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti- toukokuussa. Tällöin sopimus voidaan myös sanoa irti päättymään kunkin vuoden syyskuun lopussa. Myös laadullisiin asioihin saatiin muutoksia. Etävanhempi saa nyt oikeuden hoitaa sairasta lasta neljä päivää palkallisesti samoilla ehdoilla kuin samassa taloudessa elävä vanhempi. Luottamusmiesten asema vahvistuu

Luottamusmiehen toimintaedellytykset paranevat, mikä on vähintäänkin kohtuullista paikallisten neuvottelujen lisääntyessä työsuhdeasioissa. Luottamusmiehen palkkioon tulee korotus, luottamusmieheksi ehdolla oleville kolmen kuukauden ehdokassuoja ja lisäksi koko 10

Akavalainen 4 | 2009

joukko luottamusmiehen asemaan vaikuttavia uudistuksia. – Neuvottelutulosta voi näissä oloissa pitää torjuntavoittona. Maltillisella palkankorotuksella pyritään turvaamaan jäsenten ostovoima ja auttamaan alan yrityksiä työpaikkojen säilyttämisessä, YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. – Toisaalta emme ole sitoneet käsiämme. Pitkä kolmivuotinen sopimus voidaan tarvittaessa sanoa myös irti, hän toteaa. Tavoitteet jäivät kauas

Teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Markku Kivelä harmittelee, että taaskaan ei ylletty lähellekään tavoitteita. Palkankorotus jää pieneksi eikä työehtosopimuksen tekstiosaan saatu olennaisia parannuksia esimerkiksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta. – Meille ei tässä taloudellisessa tilanteessa jäänyt vaihtoehtoja Metalliliiton tehtyä oman sopimuksensa, Kivelä sanoo. – Työnantaja ei halunnut edistää edes työaikapankkijärjestelmää. Se ei olisi maksanut mitään ja siitä olisi paikallisesti sopien voinut muotoutua hyvä joustavuuden lisä puolin ja toisin. Myöskään koulutustakuu ei eden-

nyt, vaikka ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin työnantajalle. Tutut painotukset suunnittelualalla

Suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus sanottiin irti elokuun lopussa, ja nykyinen sopimus päättyy lokakuun lopussa. Viimeksi vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta korvaaminen eteni merkittävästi, mutta korvaustaso on edelleen matala ja kahden tunnin omavastuuaika kirpaisee. Luottamusmiehen asemaan ja tiedonsaantiin kaivataan parannuksia ja myös irtisanomissuoja on reippaan kohentamisen tarpeessa. – Työehtosopimukseen pitää saada selkeämmät kirjaukset esimerkiksi lomautusten keskeyttämisestä tai siirtämisestä. Ei ihmisiä voi roikottaa jatkuvan lomautusuhan hirressä kuukausitolkulla, suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju sanoo. – Myös ostovoiman pitää säilyä ja siksi on turha puhua nollatai miinusmerkkisistä ratkaisuista. Marketta Harinen/TEK


Eugen Koev: On huolehdittava sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydestä n

Neuvottelukierrokselta ei kukaan odota suuria seteleitä, mutta ostovoiman säilymisestä halutaan pitää kiinni. Akavan tutkimuspäällikkö, ekonomisti Eugen Koev muistuttaa, että liitoilla on nyt kahdenlaisia jäseniä, työllisiä ja työttömiä. Siksi sekä työllisten ostovoimasta että työllisyydestä on huolehdittava. Kun Akava kamppailee kotimaisen kysynnän ja palkansaajien ostovoiman säilymisen puolesta, se muistaa myös työttömiä jäseniään. –Työttömillä jäsenillämme pitäisi olla mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan, jotta työmarkkinakelpoisuus säilyisi ja paranisi työttömyyden aikana. Koulutettujen erityistarpeet on tunnistettava ja otettava huomioon, tarjottava räätälöityjä ratkaisuja ja mahdollisuuksia omaehtoiseen täydennyskoulutukseen, Koev huolehtii.

Tekstikysymykset kehiin

elementtejä, joita voi liikutella. Niitä ovat sopimuskauden pituus, palkankorotusten ja työsuhteen ehtoihin liittyvien neuvottelutulosten sijoittuminen sopimuskauden sisälle sekä korotusten kokonaiskustannusvaikutus. – Palkkoihin sisältyy myös liikuteltavia osia kuten erilaisia tulospalkkioita, joita maksetaan enimmäkseen ylemmille toimihenkilöille. Tulospalkkiot jäävät tänä vuonna todennäköisesti saamatta eli palkanlaskua on luvassa joka tapauksessa. Ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen saattaisivat Koevin mielestä olla sellaisia asioita, joista olisi helpompi neuvotella tänä syksynä kuin aiemmin. – Hyvä tulos on kyllä saavutettavissa, jos on tahtoa ja luottamusta toiseen osapuoleen, Koev uskoo. Yksi asia on kuitenkin varmaa: palkkoja alentamalla ei pelasteta tässä maassa yhtään työpaikkaa.

Koev huomauttaa, että sopimuksista neuvotellessa tarjolla on useampia

Marketta Harinen

TA

Akavan Eugen Koevin mukaan keskusjärjestön rooli liittokohtaisen kierroksen aikana on pyrkiä minimoimaan talouskriisin vaikutuksia kotimarkkinoilla.

Neuvotteluaikataulu Sopimus / Akavalaisten määrä / aikataulu

Syksy 2009

• Teknologiateollisuuden tes / 60 000 / sopimus hyväksytty syyskuussa. • Rahoitusalan tes / 5 000 / sopimus irtisanottiin 30.6., edellinen sopimus umpeutuu 30.9. • Suunnittelualan tes / 9 000 / sopimus irtisanottiin 28.8., edellinen sopimus umpeutuu 31.10. Kevät 2010

• kuntien yleinen virka- ja tes / 35 000 • opetusalan virka- ja tes / 66 000 • lääkärisopimus / 14 000 • teknisten sopimus / 13 000 • valtion yleinen virka- ja tes / 44 000 • kirkon virka- ja tes / 4 700 Yhteensä noin 180 000 akavalaista – kaikki sopimukset umpeutuvat 31.1.

• Kemian alan ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirja / 9 000 / sopimus umpeutuu 31.1. Akavalainen 4 | 2009

11


– Työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi. Vanhuuseläkeiän nostaminen ei sovellu keinoksi, vaan ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla, korostaa Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle.

Työurat pidemmäksi työoloja parantamalla

A

kava ja akavalaiset liitot painottavat, että työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni. Työelämän laadulla on tärkeä merkitys yksittäisten työntekijöiden elämässä, mutta työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä. Työurien pidentäminen on hyvä keino parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tällöin työntekoon kannustava veropolitiikka ja julkisten palvelujen tason säilyttäminen eivät asetu vastakkain. 12

Akavalainen 4 | 2009

Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa

Työuran pituus määräytyy työolojen mukaan

– Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein ns. pehmeiksi asioiksi, ovat ne tosiasiassa kivenkovia asioita. Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Viimeistään nyt kaikkien on pakko ymmärtää, että työhyvinvoinnista huolehtiminen on välttämätöntä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen kahdella vuodella toisi vain reilun puoli vuotta lisää työuriin. Hallituksen alkuvuodesta esittämät keinot eivät siten olisi ratkaisseet ongelmaa, toteaa Helle.

Kolmen vuoden pidennys työuriin vuoteen 2025 mennessä on haastava tavoite. Eläkelainsäädäntö on uusittu vuonna 2005. Arvioiden mukaan eläkkeelle siirtyminen myöhentyy 1,5 vuodella vuoteen 2025 mennessä ilman uusia toimenpiteitä. Akavan esittämillä keinoilla voidaan saavuttaa puolitoista vuotta lisää. – Ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla: niiden on panostettava työhyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaikajoustoihin. Tärkeitä keinoja työurien pidentämiseksi


tutkittu ja tunnustettu tosiasia. Siitä huolimatta työpaikkojen nykyiset käytännöt eivät tue työssä jaksamista riittävästi, eivätkä myöskään ikääntyvien pysymistä työelämässä. – Työelämän toimintamalleja on muutettava, ja työelämän arvoja on syytä pohtia. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on olennaista, kohtaavatko työntekijän ja työelämän arvot. Nyt tulee hakea uusia toimintamalleja nykyisen kaikki-tai-ei-mitään asetelman rinnalle, jossa jokaisen oletetaan olevan yhtä tuottava työuransa kaikissa vaiheissa, kuvailee Helle. Kuvatoimisto Comma Image Oy

Akava julkaisi vastikään työurien pidentämiseen liittyvät tavoitteet. Asiakirja on luettavissa osoitteessa www.akava.fi/julkaisut

ovat muun muassa työaikapankit, osa-aikatyö ja monipuoliset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä entistä tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa, kuvailee Helle. Hän katsoo, että esimerkiksi osa-aikatyön avulla voidaan helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tuoda lisää joustavuutta ja yksilöllisyyttä työuraan eri elämäntilanteissa ja ikävaiheissa. – On huolehdittava siitä, että osa-aikaisuus perustuu vapaaehtoisuuteen eikä osa-aikaisuuksien lisääntyminen saa vääristää työmarkkinoita. Riskinä on, että osaaikatyö kohdistuu erityisesti naisiin ja heikentää heidän asemaansa työelämässä, hän huomauttaa. Työelämän arki kuntoon

Helle muistuttaa, että työhyvinvoinnin merkitys työn tuottavuudelle ja tuloksellisuudelle sekä innovaatioiden syntymiselle on

Parempaa työterveyshuoltoa

Yhteys työterveyshuollon ja työpaikkojen välillä on monesti riittämätön. Työterveyshuolto painottuu liiaksi sairauksien hoitamiseen. Sairauslomalla oleva henkilö jää kokonaan työyhteisön ulkopuolelle eikä työhön paluuta edistäviä käytäntöjä ole olemassa. Jotta työhyvinvointia voidaan tukea tehokkaasti, yhteistyötä työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä on tiivistettävä. Helle huomauttaa, että painotus tulisi siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoon, jossa edistetään terveyttä. Henkinen työsuojelu on entistä tärkeämpää muun muassa tietopainotteisen asiantuntijatyön yleistymisen vuoksi, joten siihen on panostettava fyysisen työsuojelun rinnalla. Pitkä työura edellyttää osaamisen kehittämistä ja täydentämistä, joten on luotava entistä paremmat mahdollisuudet kouluttautua työn ohella ja työttömyysjaksojen aikana. Määräaikaisten työntekijöiden kouluttautumismahdollisuudet on Helteen mukaan saatava samalle tasolle kuin vakituisten työntekijöiden. Ikäsyrjinnästä päästävä

– Työuria voidaan pidentää toisaalta siten, että nuoret aloittavat työelämässä nykyistä aiemmin ja

Työurat pitenevät vain, jos työelämä kannustaa jatkamaan ja ikääntyneiden on mahdollista jatkaa työssä.

että toisaalta ikääntyvät jatkavat työssä pidempään. Irtisanomiset ja lomautukset painottuvat kuitenkin nyt iäkkäisiin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työssä, huomauttaa Helle. Ikääntyneiden asema työelämän arjessa on aivan muuta kuin juhlapuheissa vakuutellaan. Sen vuoksi viimeistään nyt on aika etsiä keinoja, joilla voidaan estää ikäsyrjintä. Helle toivoo, että löydetään uudenlaisia kannusteita, jotka edistävät ikääntyvien asemaa työelämässä. – Mutta jos muu ei auta, on harkittava esimerkiksi toimia, joilla lisättäisiin työnantajan vastuuta irtisanomansa ikääntyneen työntekijän työllistymisestä, Helle toteaa. – Akava haastaa työnantajat keskusteluun siitä, miten ikääntyneiden asema työelämässä saadaan kuntoon ja miten ikäsyrjintä saadaan loppumaan, Helle sanoo. Ritva Siikamäki

Joutuisammin työelämään Opiskelijoiden joutuisa valmistuminen edellyttää vahvaa opinto- ja ammatinvalintaohjausta. Opintotuen kannustavuus on keskeistä nopean valmistumisen kannalta, samoin toimivat mahdollisuudet limittää opinnot ja työnteko. Korkeakouluopintoihin tulee sisällyttää työelämätietoutta, jotta opiskelijat saavat oikeaa tietoa työelämästä, työnkuvista ja työelämätaidoista.

Akavalainen 4 | 2009

13


Taloudellinen tilanne vaikuttaa vuorotteluvapaan käyttöön Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutuksista unohtaa tärkeän muuttujan, joka selittää vuorotteluvapaan käyttöä: vuorottelijan taloudellisen tilanteen. TEM julkaisi kesäkuussa tutkimuksen vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutuksista. Sen päätulos on kaksijakoinen: vuorotteluvapaa ei paranna vapaalle lähteneen työssä jaksamista tai työllisyyttä – pikemminkin päinvastoin, mutta toisaalta se parantaa vapaalle lähteneen sijaiseksi palkatun työllisyyttä merkittävästi. Vuorotteluvapaa soveltuu erinomaisesti nykyisen taloustaantuman ja kasvavan työttömyyden oloihin katsomatta sen pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksiin. Sen avulla voidaan tarjota tuhansille työttömäksi joutuneille väliaikainen mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Sijaisina toimivat usein nuoret ja työuransa alussa olevat henkilöt, joiden työmarkkina-asema on varsinkin nykyään erittäin vaikea. Järjestelmän myönteiset vaikutukset kohdentuvatkin hyvin

Vuorotteluvapaajärjestelmä - Tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työssä jaksamis-

Työtaakkaa tasaisemmaksi

Työttömien työllistämisen lisäksi vuorotteluvapaajärjestelmä toimii erinomaisena työtaakan tasaajana. Sen avulla voidaan jakaa työn kuormaa niiltä, joilla sitä on liikaa niille, joilla sitä ei ole ollenkaan. Tämän merkitys korostuu pyrittäessä jatkamaan ikääntyneiden työuria. Mainitun tutkimuksen keskeinen menetelmällinen ongelma oli kaikkien niiden seikkojen huomioonottaminen, jotka vaikuttavat henkilön päätökseen lähteä vuorotteluvapaalle. Varsin perusteellisesta toteutuksestaan huolimatta tutkimuksen validiutta voidaan kyseenalaistaa tai ainakin problematisoida puuttuvien muuttujien osalta. Yksi tärkeä puuttuva muuttuja on vuorotteluvapaalle lähtevän taloudellinen tilanne.

ta ja parantaa sijaiseksi palkattavan työt-

Oma taloustilanne ratkaisee

tömän työllistymismahdollisuuksia työ-

Vuorotteluvapaalle lähdetään vain, jos se on taloudellisesti mahdollista. Näihin taloudellisiin oloihin tutkimuksen aineistossa ei päästy käsiksi. Työelämän ulkopuolelle jättäydytään vapaaehtoisesti vain, jos se on taloudellisesti mahdollista. Riittävän hyvä taloudelli-

kokemuksen avulla. - Vuodesta 1996 alkaen noin 150 000 käyttäjää. - Hallitus esittää järjestelmän vakinaistamista.

14

juuri näihin ongelmallisimpiin ryhmiin. Vuorotteluvapaajärjestelmän avulla heidän työttömyytensä voidaan katkaista ja sijaisena saadun työkokemuksen kautta heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä jatkossa.

Akavalainen 4 | 2009

nen tilanne siis tukee molempia ratkaisuja, mutta jää tutkimuksen selitystekijänä pois. Tutkimuksen ulkopuolelle jääneet taloudelliset tekijät voivat olla merkittävä syy sille tutkimustulokselle, että vuorotteluvapaalla olleiden työllisyys ja osallistuminen työelämään vapaan jälkeenkin oli vertailuryhmää huonompi lähes koko tarkasteluajanjakson ajan. Voi olettaa, että taloudellinen tilanne mahdollistaa, että kyseiset henkilöt jäävät eläkkeelle keskimääräistä varhaisemmin. Irtautuminen vaatii aikaa

On esitetty mallia, jossa vuorotteluvapaan kesto rajattaisiin kolmeen kuukauteen ja vain perustellusta syystä sen voisi pitää vuoden mittaisena. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi opiskelu tai omaisen hoitaminen. Tavoite tällaisessa kvartaalitalouteen muokatussa mallissa voi olla hyvä, mutta ongelma on se, että kolme kuukautta on liian lyhyt aika vuorotteluvapaalle lähtijän kunnolliseen työstäirtautumiseen. Vielä pahempi ongelma se on sijaiselle, joka ehtii kolmen kuukauden aikana vain pintapuolisesti perehtyä uuteen työhönsä. Jos vuorotteluvapaan käyttäjän tekemisiä halutaan jollakin tapaa ohjailla, voitaisiin esimerkiksi harkita eritasoisten korvausluokkien muodostamista sen mukaan, miten vuorottelija vapaansa käyttää. Heikki Taulu

Tutkimuksen tekivät Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Teuvo Junka, Ossi Korkeamäki, Miikka Rokkanen ja Roope Uusitalo.


Työntekijät hyötyvät henkilöstörahastolakiin tulevista joustoista Henkilöstörahastolain uudistusta valmistellut työryhmä haluaa helpottaa henkilöstön palkitsemista henkilöstörahastojen avulla. Akava pitää ehdotusta hyvänä. – Sitoutuminen työpaikkaan ja oman työn kehittämiseen paranee, kun työnteon ja palkitsemisen välillä on selkeä yhteys. Akavalaisissa tehtävissä sovellettavat tulospalkkiojärjestelmät rakentuvat yleensä tälle yhteydelle. Mahdollisuus siirtää tulospalkkioita myös rahastoihin tekee niistä luontevampia palkitsemisen välineitä, korostaa Akavan lakimies Maria Löfgren. Jatkossa organisaatiorakenteeseen pohjautuvat, yksikkö- tai ryhmäkohtaiset vaihtelut palkkioiden määräytymisperusteissa eivät estä palkkioiden siirtämistä henkilöstörahastoihin.

– Kun eri tulosyksiköiden ja ryhmien toiminta voi vaikuttaa eri tavoin työpaikan menestykseen, on kohtuullista, että tämä erilaisuus voidaan ottaa huomioon myös rahastopalkitsemisessa. Nykyisissä voittopalkkiojärjestelmissä tämä ei ole mahdollista. Pätkätyöläiset mukaan

Työryhmän ehdotuksen mukaan myös lyhyissä työ- ja virkasuhteissa työskentelevät voivat hyötyä rahastoista, sillä nykyinen viisi vuotta kestävä nosto-oikeuden odotusaika poistuu. Akava pitää tätä välttämättömänä palkan-saa-

jien yhdenvertaisuuden takaamiseksi. – Yhtiöiden tulostavoitteissa onnistumista ei ole sidottu palvelussuhteen kestoon. Myöskään palkitsemista ei saa tähän sitoa. Pitkissäkin työsuhteissa viisi vuotta on liian pitkä aika odottaa rahojensa nostamista. Tällöin palkitsemisen ja työnteon välinen yhteys hämärtyy. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan roolia kasvatetaan päätettäessä henkilöstörahastoeriä kerryttävistä palkkiojärjestelmistä. – Aito vuorovaikutus tuo vastavuoroista hyötyä ja yhteisesti sovitut menettelytavat toimivat aina yksipuolisesti päätettyjä paremmin, myös henkilöstön palkitsemisessa, korostaa Löfgren.

15


Esa Lonka: Sovittelujärjestelmä toimii myös muuttuneessa työmarkkinaympäristössä Vaikka työmarkkinakenttä ja käsiteltävät työriidat ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana, sovittelujärjestelmä toimii edelleen. Tätä mieltä on elokuussa valtakunnansovittelijana aloittanut Esa Lonka.

S

ovittelujärjestelmän toimivuudesta kertoo myös se, että pian 50 vuotta täyttävä laki työriitojen sovittelusta on pääpiirteissään entisellään. – Lakia uudistettiin kesällä, mutta varsinainen sovittelutoimi ja sen pelisäännöt säilyivät ennallaan. Vanha laki ja ajatus siitä, miten sovittelijan täytyy toimia ja miten sovittelutoimi tehtävänsä täyttää, tuntuu olevan joustava ja erilaisiin tilanteisiin mukautuva, uskoo Lonka. 16

Akavalainen 4 | 2009

Työelämän viime aikainen nopea muutos näkyy toki sovittelijankin työssä. – Kun aloitin piirisovittelijana 1987, työriidat koskivat perinteisiä työehtoja, kuten rahaa ja työaikoja. Tätä päivää ovat järjestöriidat ja työehtosopimusten soveltamisalakiistat. Nykyiset työriidat kolkuttelevat myös lain rajoja. – Työriitalaissa puhutaan työnseisauksista, mutta kaikki nykyiset työtaistelut eivät kuulu määritel-

män mukaan lain soveltamisalan piiriin. Nyt on esimerkiksi listalakkoja ja ylityökieltoja, jotka eivät ole työriitalain tarkoittamia työnseisauksia, Lonka huomauttaa. Myös järjestöjen väliset rajariidat, jotka useimmiten koskevat työehtosopimusten soveltamisalaa, tunkeutuvat valtakunnansovittelijan tontille. – Kyllä rajariitoja käydään ja niitä puidaan myös täällä, vaikka eivät ne sovittelutoimin ole hoidettavissa.


Lonka muistuttaa, että rajaja järjestöriidat eivät koske pelkästään palkansaajapuolta, vaan myös työnantajia. Järjestökenttä on murrosvaiheessa molemmin puolin. Paikallinen sovittelu lisääntyy

Lakimuutos jätti historiaan piirisovittelijat, jossa tehtävässä Lonka itsekin ehti toimia reilut 20 vuotta. Uudet sovittelijat, joita tällä hetkellä on kuusi, ovat valtakunnansovittelijan käytettävissä tarpeen mukaan, koko maassa. Heidän roolinsa saattaa jopa kasvaa tulevina vuosina. – Suomessa on paitsi suuria valtakunnallisia työehtosopimuksia, myös koko joukko yrityskohtaisia, paikallisia työehtosopimuksia. Sovittelijoiden eli entisten piirisovittelijoiden tehtävän pääpaino on yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ja niihin liittyvissä kiistoissa. Kun työnantajapuoli haluaa entisestään lisätä paikallista sopimista, se voi tuoda sovittelijoille lisää töitä. – Tämä mahdollisuus on, jos keskitetyt ratkaisut vähenevät. Se lisää liittokohtaista neuvottelutoimintaa ja myös yrityskohtaiset neuvottelut eriytyvät. Sovittelijoiden töiden määrä voi olla kasvussa, Lonka arvioi. Pelisäännöt takaavat työrauhan

Vaikka paikallinen sopiminen lisääntyy, Lonka ei usko, että se murentaa työrauhasääntelyä. – Työehtosopimuksissa on alasta riippuen erilaisia neuvottelumääräyksiä siitä, mistä sovitaan tai voidaan sopia paikallisesti. Se sopimustoiminta, mikä sopimuksen sateenvarjon alla tehdään paikallistasolla, tapahtuu kuitenkin työrauhan vallitessa. On pidettävä mielessä, että paikallista irtiottomahdollisuutta ei ole. Esimerkkinä Lonka mainitsee teknologiateollisuuden työehtosopimuksen, josta saatiin neuvot-

telutulos elokuussa. Kolmen vuoden sopimuksessa sovitaan vain ensimmäisen vuoden palkankorotuksista ja järjestelmästä, jolla ne voidaan toteuttaa. – Seuraavat korotuspisteet ovat auki. Sopimus on myös irtisanottavissa. Tällöin voidaan mennä lailliseen työtaisteluun, kun ollaan työrauhavelvoitteen ulkopuolella. Jos sopimusta ei irtisanota, työrauhavelvoite säilyy. Pelisäännöt löytyvät kaikille. Taantuma tyynnyttää vaatimuksia

Syksyn neuvottelukierroksen Lonka uskoo olevan vaikea. – Kun edellinen sopimuskierros käytiin, kukaan ei osannut arvata mitä tapahtuu. Osa sopimuksista tehtiin sillä olettamuksella, että taloudellinen tilanne säilyy hyvänä. Nyt talous on romahtanut, eikä se voi olla vaikuttamatta sopimuskierrokseen. Toisaalta taantuman pitäisi tyynnyttää sopimuskierroksen vaatimuksia. – Molemmin puolin, myös palkansaajapuolella, pitäisi olla ymmärrys siitä, että ihan mitä tahansa ei voi saada. Toisaalta on paljon alakohtaisia kysymyksiä, joita halutaan nostaa esiin myös vaikeina aikoina. Se voi vaikuttaa siihen, että ovi käy täälläkin. Lonka korostaa, että kaikki yksittäiset sovittelut, ovat ne sitten liittokohtaisia tai tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, lähtevät liikkeelle osapuolten näkemyksistä. Ympäröivää yhteiskuntaa ei silti voi sulkea pois. – Sovintoesitysten tasoon ja sisältöön vaikuttaa ympäröivä maailma. Kyllä sovittelija pyrkii siihen, että ne ratkaisut, joita täällä tehdään, ovat mahdollisimman lähellä sitä. TA

”Ei tarvetta ylikansalliselle sovittelujärjestelmälle” Suomessa oikeusriidat käsitellään työoikeudessa tai yleisessä tuomioistuimessa. Intressiriitoja sovitellaan valtakunnansovittelijan tai sovittelijan toimesta. Samankaltainen järjestelmä toimii kaikissa Pohjoismaissa, tosin niissä ei kaikissa ole päätoimista valtakunnansovittelijaa. Peruskysymykset sovittelijan työssä ovat Esa Lonkan mukaan samoja kaikissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu työmarkkinajärjestöjen asemasta ja siitä, että lainsäädännöllä on annettu työehtosopimuksille tietty rooli. Myös työntekijöiden ja työnantajien korkea järjestäytymisaste selittää sovittelujärjestelmien yhdenmukaisuutta. EU-maiden sovittelujärjestelmät poikkeavat toisistaan melkoisesti. Monessa maassa oikeusja intressiriitoja sovitellaan samassa paikassa. Yhteistä eurooppalaista sovittelujärjestelmää ei ole vielä näköpiirissä, vaikka muutama vuosi sitten hankkeesta keskusteltiin. – EU-alueella ei ole olemassa ylikansallisia työehtosopimuksia, joissa sovittaisiin esimerkiksi tietyllä alalla työskentelevien eri maiden työntekijöiden palkoista. Jos näitä tessejä tehtäisiin, voisi ajatella, että ylikansallista sovittelujärjestelmää tarvitaan sopimusten ollessa katkolla. Se ei ole vielä tämän päivän asia, Lonka toteaa.

Tuomioistuin vai sovittelija? Työtuomioistuin tai yleinen tuomioistuin ratkoo voimassa olevia työ- tai virkaehtosopimuksia koskevat oikeusriidat. Valtakunnansovittelija ja hänen apunaan toimivat sovittelijat avustavat työmarkkinajärjestöjä ns. intressiriitojen sovittelussa, mikäli järjestöt eivät pääse sopuun työtai virkaehtosopimuksen sisällöstä. Pakollinen sovittelu: Jos järjestö uhkaa työnseisauksella, sen on ilmoitettava siitä sovittelijalle ja vastapuolelle kaksi viikkoa ennen seisauksen alkua. Sovittelija kutsuu riitapuolet neuvotteluun, johon osallistuminen on pakollista. Sovintoesitystä ei ole pakko hyväksyä. Vapaaehtoinen sovittelu: Työnantaja- ja työntekijäpuoli voivat yhdessä pyytää sovittelijaa puheenjohtajaksi neuvotteluihin jo niiden käynnistyessä. Akavalainen 4 | 2009

17


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdisti yli 600 akavalaista.

Asiantuntijaorganisaatiot fuusion pyörteissä JUKO:n pääluottamusmies Timo Sinervo on seurannut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistymistä aitiopaikalta. – Henkilöstön edustajat otettiin mukaan alusta asti, mutta toinen asia on, kuinka paljon meitä kuunneltiin, hän sanoo. Peruspalveluministeri Paula Risikon joulukuussa 2007 julkaisema selvitys suositti Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen (KTL) yhdistämistä. Jo vuoden kuluttua uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti toimintansa. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva asiantuntijaorganisaatio työllistää noin 1300 henkeä, joista noin 450 tuli Stakesista ja 850 KTL:stä. Suurin osa 18

Akavalainen 4 | 2009

toiminnoista sijaitsee Helsingissä, alueellisia toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla. Timo Sinervo on seurannut henkilöstön edustajana yhdistymistä alusta alkaen, ensin Stakesin akavalaisten luottamusmiehenä ja nyt koko THL:n akavalaisten pääluottamusmiehenä. – Hyvää prosessissa oli se, että fuusiota valmistelleiden työryhmien pöytäkirjat ja muu materiaali oli avoimesti saatavana intranetissä. Sieltä henkilöstö näki esimerkiksi eri yksiköiden muodostamisen vaiheet ja tehtävänkuvaukset. Henkilöstöllä oli edustus useissa työryhmissä, paitsi strategiaa pohtineessa johdon työryhmässä. Sinervo sanoo suoraan, että vaikka henkilöstöllä on edustajia fuusioprosessissa, on selvää, että

suunnan määrää omistaja – oli se sitten yritys tai valtio. – Välillä oli turhauttavaa istua kokouksissa kun tiesi, ettei sanomisilla ollut merkitystä. Toki jotain saatiin aikaiseksikin. Johto etäällä

Luottamusmiehen näkökulmasta fuusion suunnitteluvaiheen teki vaikeaksi epätietoisuus uuden laitoksen johdosta. – Johtoa ei ollut olemassa. Kaikki mistä neuvoteltiin oli eräänlaista sokkopeliä, kun ei tiedetty kuka asiasta päättää ja miten se mahtaa mennä, kun uusi laitos on perustettu. Lisäksi ministeriöllä oli voimakas ote. Henkilöstön kannalta tärkeää oli Sinervon mukaan se, ettei työntekijöitä lopulta vaadittu il-


Akavalaiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa • • • •

Noin 660 akavalaista lähes 20 jäsenliitosta Lisäksi 100 akavalaista valtion mielisairaaloissa ja koulukodeissa, joiden hallinnoinnista vastaa THL Eniten jäseniä Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta, Suomen Lääkäriliitosta ja Suomen Valtiotieteilijöiden Liitosta Akavalaisilla 6 luottamusmiestä

moittautumaan tehtäviin, vaan yksiköihin. – Alun perin työntekijöiden haluttiin hakevan uudelleen omia tehtäviään. Oli mahdoton ajatus, että tehtävät pystyisi kuvaamaan riittävän selkeästi tai että hakuprosessi voitaisiin tehdä riittävän tarkasti ja oikeudenmukaisesti. Useat projektit ja monimutkainen rahoitusrakenne korostivat menettelyn ongelmallisuutta. Tiukan aikataulun takia useita päätöksiä jouduttiin tekemään kiireellä, eikä kaikkiin ole fuusion jälkeen päästy riittävästi vaikuttamaan. Tiedonkulku ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat ainakin aluksi olleet riittämättömiä. – Laitoksen organisaatio on neliportainen ja sen pelättiin muodostuvan byrokraattiseksi ja johdon jäävän etäiseksi. Vaara on edelleen olemassa. Tiedonkulkua yritetään auttaa muun muassa pääjohtajan aamukahveilla, jotka järjestetään koko henkilöstölle noin kerran kuussa. Luottamusmiesten yhteistyö tarpeen

Kahden eri organisaation ja niiden toimintatapojen tunnetuksi tekeminen on vaatinut yhteistyötä myös luottamusmiehiltä. – KTL:n ja Stakesin luottamusmiesten yhteistyö fuusioprosessin aikana oli tiivistä. Meillä oli myös jukolaisista koostuva parinkymmenen hengen yhteistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. – Emme tienneet toistemme toiminnasta paljoakaan. Kävimme läpi käytännön asioita, kuten organisaatiorakenteita ja palkkausjärjestelmiä. Yhteistyö oli todella hyödyllistä, Sinervo kiittelee.

Tiedon jakaminen on erityisen tärkeää myös jatkossa, kun laitokselle sorvataan yhteistä palkkausjärjestelmää. Hyödyt esiin viiveellä

Organisaatioita työkseen tutkiva Sinervo korostaa, että fuusion hyödyt näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. – Väitän, että tehtiin fuusio miten hyvin tahansa, menee vuosi tai kaksi, jonka aikana laitoksen suoritustaso laskee. Pikku hiljaa päästään tasolle, jolla kaksi taloa erillään ollessaan olivat. Vasta viiden–kymmenen vuoden kuluttua tulevat varsinaiset hyödyt esiin. Sinervo pitää valitettavana sitä, että alhaisimman suoritustason vaiheessa laitokselle annetaan uusia haasteita, vähemmällä rahalla. – Ministeriöltä tulee kovia haasteita, käynnissä on kunta- ja palvelurakenneuudistus ja Kaste-ohjelma. Samalla meitä profiloidaan paitsi tutkimuksen ja kehittämisen saralla, myös toimeenpanon tukea tarjoavana laitoksena. Uudet tehtävät ovat nostaneet huolen tutkimuksen asemasta. Myös tuottavuusohjelma leikkaa varoja. Oma haasteensa on alueellistaminen, sillä laitoksen pitää siirtää sata ihmistä alueille. Liikkeellä on huhuja jopa irtisanomisista, lomautuksista ja lomarahoista luopumisesta, vaikka THL:n lain mukaan fuusiolla ei pitänyt olla henkilöstövaikutuksia. Tietoa ei kuitenkaan vielä ole. Vaikka laitosten yhdistäminen ei ole ollut helppoa, on Timo Sinervo toiveikas. KTL:n ja Stakesin osaamisen yhdistäminen voi tuottaa paljon hyvää.

”Johdon läsnäolo muutoksen keulakuvana tärkeä” Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel korostaa, että fuusiotilanteissa uuden johdon valinnalla on kiire, jotta kysymyksille löytyisi vastuunkantaja. – Johdon läsnäolo muutoksen keulakuvana on tärkeää. Muutoksen uskottavuus ja henkilöstön sitoutuminen siihen liittyy johdon kykyihin viestiä asioista eri vaiheissa. Johdon on perusteltava, miksi muutokseen on ryhdytty ja mitä se tuo tullessaan. Henkilöstö tarvitsee oikeata tietoa huhujen keskellä ja sen pitää pysyä ajan tasalla. Muutostilanteissa johtoa ja henkilöstöä askarruttavat usein eri asiat. Johto miettii uusia visioita, strategisia hyötyjä ja nimityksiä. Työntekijä pohtii, onko minulla työtä, miten hoidan keskeneräiset projektit, katkeavatko urasuunnitelmani tai menetänkö läheisen työtoverini.

Törmäyskurssille ajaudutaan helposti Saarelma-Thiel korostaa, että sulautuminen edellyttää henkilöstöltä uudelleenorganisoitumista ja erilaisten työpaikkakulttuurien kohtaamista. – Muutokset aiheuttavat helposti törmäyskursseja, kun on sovittava mitä käytäntöjä karsitaan ja keiden tavoilla jatketaan. Usein vähemmistö joutuu sopeutumaan vahvemman isännän otteisiin. – Fuusion jälkeen on tärkeää, että siirrytään pian takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Arkeen paluuta helpottaa keskittyminen perustehtävään: työn tekemiseen. Muutostilanne on aina melkoinen tunnemylläkkä ja siitä toipuminen vie aikaa. Omia tunteita olisi hyvä käsitellä kohtalotoverin tai ammattiauttajan kanssa. Myös työntekijöiden riippuvuus esimiehestä kasvaa rajuissa muutoksissa. – Esimiehen tärkein tehtävä on taata työrauha ja varastoida ilmassa leijuvaa ahdistusta, kun asiat eivät suju. Toinen esimiehen tehtävä on näyttää suunta, luoda toivoa ja rakentaa yhteistyösuhteet uudelleen.

TA Akavalainen 4 | 2009

19


Aka-noita

In innovaatio veritas

M

uistatteko smurffit, nuo valkohattuiset siniset menninkäiset 70-luvun lastensarjakuvassa? Smurffien kielessä useimmat substantiivit korvattiin sanalla ”smurffi” ja verbit sanalla ”smurffata” tähän tapaan: ”Useimmat smurffit smurffattiin sanalla smurffi.” Sinivalkoinen tutkimusmaailma on alkanut muistuttaa smurffikylää, jossa yleissanana on ”innovaatio”. Kun suomalainen tiedepoliitikko asettuu puhujanpönttöön, kuulija tietää, että pian kajahtaa ”innovaatio” yhtä varmasti kuin Paavo Lipposelta ”kauna” tai Pirkka-Pekka Peteliukselta ”apuva”. Innovaatio on näin syrjäyttämässä sanan ”huippu” sen tähänastisesta valta-asemasta. Innovaatio-sanan kilpailuetuna on se, että siitä saatava verbi ”innovoida” on paljon vähemmän kiusallinen kuin ”huiputtaa”. Etuliitteenä huippu pitää edelleen pintansa. Poikkeuksellisen hyvä innovaatio on tietenkin huippuinnovaatio. Mutta entä innovaatiohuippu? Sen täytyy olla jotakin sellaista kuin pelätty öljyhuippu, peak oil, hetki jolloin tuotanto saavuttaa huippunsa kääntyäkseen laskuun. Muutamien mielestä innovaatiot itse

20

Akavalainen 4 | 2009

kääntyivät laskuun jo 1800-luvun lopussa. Sen sijaan innovaatio-osastojen, innovaatioverkostojen, avoimen innovaation virallisten sivustojen, innovoinnin puiteohjelmien, innovaatio- ja osaamisjärjestelmien, innovaation ja luovuuden teemavuoden flagship-konferenssien, innovaatiokeskusten, innovaatio- ja yrittäjyyspalveluiden, innovaatioja teknologiainstituuttien, InnovaatioJournalismi-ohjelmien, innovaatiopäivien ja innovaatioseminaarien (kaikki Googlen neljältä ensimmäiseltä hakutulossivulta poimittuja todellisia esimerkkejä) tuotannon huippu ei näytä olevan lähelläkään. Niitä suihkuaa yhä uusista lähteistä kuin öljyä Rockefellerin aikana. Niiden pumppuaminen ja jatkojalostaminen on teollisuudenala tai oikeastaan, mikä vielä parempaa, palveluala jolle nuoria voi turvallisin mielin kannustaa. Mutta mikä onkaan huippuinnovaatiohuippu? Onko se poikkeuksellisen korkea innovaatiohuippu vai onko se hetki, jolloin huippuinnovaatioiden tuotanto on korkeimmillaan? Esimerkiksi pitkillä automatkoilla on hauskaa ajankulua muodostaa kaikki erilaiset kolmen, neljän, viiden jne. huippu- ja innovaatio-sanan yhdistelmät ja miettiä niille loogiset selitykset. Sellaista harrastaa perhe, joka haluaa lapsistaan tulevaisuuden menestyjiä. Useinhan innovaatiot syntyvät nimenomaan yhdistelemällä vanhaa uudella tavalla. Ei kuitenkaan aina, vaikka yhdistettäisiin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin parhaat innovaatiot kautta aikojen. Siksi innovatiivisille lapsille onkin myös hyvä aina kotoa lähtiessään muistuttaa: ”älkää sitten työntäkö ksylitolipurkkaa jakoavaimeen.”


Kohti eurooppalaista

korkeakoululuokittelua Keskustelu EU-tason yliopistorankingista putkahti esiin viime keväänä silloisen puheenjohtajamaan Tsekin aloitteesta. Epäluuloja vertailuja kohtaan on kuitenkin paljon.

V

ilkasta keskustelua yliopistojen luokittelusta käydään Euroopan unionin eri toimielimissä. Euroopan komissio tukee muutamia hankkeita, jotka tekevät tunnetuksi ja testaavat menetelmiä korkeakoulujen luokitteluun. Komissio haluaa tehdä piilotetusta tiedosta läpinäkyvää. Tavoitteena on tarjota informaatiota opiskelijoille, vanhemmille, instituutioille, työnantajille ja poliittisille päätöksentekijöille siitä, miten korkeakoulut menestyvät ja kuinka hyvin ne toteuttavat tehtäväänsä. Hankkeissa kootaan eurooppalaista yliopistojen tietokantaa ja testataan menetelmiä, joilla yliopistojen monipuolisuutta voitaisiin luokitella. Luokittelun lähtökohtana ovat yliopistojen eri tehtävät, kuten opetus, innovaatiot, alueellinen vaikuttavuus ja kansainvälisyys. Lisäksi arvioidaan yliopistojen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Talous- ja insinööritieteet testissä

Pisimmälle tähtäävä on eurooppalaisen korkeakoulututkimuskonsortio CHERPA:n hanke. Se tutkii menetelmiä, joilla mitataan korkeakoulutusinstituutioiden ja tutkimuslaitosten suoritustasoa eri tehtävien toteuttamisessa. Vuoden 2011 keväällä päättyvän projektin alat ovat taloustieteet ja insinöörikoulutus. Komission mukaan tavoitteena ei ole luoda kilpailevaa vertailulistaa, vaan “liikennevalomalli”. Se on kuin suuri Excel-taulukko, jossa jokainen osa-alue arvioidaan yliopistokohtaisesti liikennevaloin, menestyksen mukaan. Komission mittareissa opetuksella ja oppimisella on suurempi painoarvo, kun taas perinteiset Shanghaija Times-listaukset keskittyvät tutkimukseen. EU:n lisäksi aktiivinen toimija on OECD, joka toteuttaa parhaillaan käytettävyystutkimusta Assessment of Higher Education Learning Outcomes

eli AHELO-hankkeestaan. Myös korkeakoulu-PISAna tunnettu hanke mittaa asioita maavertailuna, ei yksittäisten oppilaitosten tai näiden laitosten suoriutumisten kautta. Suomella ei kantaa

Suomella ei ole virallista kantaa luokitteluihin. Suomi kuitenkin osallistuu sekä EU:n että OECD:n pilottihankkeisiin. Kansallisella tasolla keskustelu vertailujen tarpeellisuudesta on vielä suurelta osin käymättä – varmaa on se, että paine keskusteluihin voimistuu. Rankingeilla ei voi kuitenkaan korvata laadunvarmistustyötä, eivätkä ne koskaan osoita aukottomasti oppilaitosten paremmuutta toisiinsa nähden. Akava korostaa, että mikäli EU-tasoiseen listaukseen päädytään, tulee arvioinnin kohteiden olla monipuolisia. Mittareina on käytettävä esimerkiksi oppimistulosten arviointia ja laadullista työllistymistä. Simo Pöyhönen

Mikä ihmeen luokitus? Useat maat luokittelevat korkeakoulujaan paremmuusjärjestykseen erilaisilla listauksilla. Luokitukset perustuvat mittareihin, kuten julkaisujen tai kansainvälisten opiskelijoiden määrään, asiantuntija-arvioihin, maailmanlaajuisiin rekrytointitilastoihin ja Nobel-palkittujen määrään. Pisimmälle vietyjä malleja vertailusta on mm. Isossa-Britanniassa, jossa luokittelu on kansallinen

perinne ja vaikuttaa opiskelijoiden oppilaitosvalintoihin. Indikaattoreiden ja niiden painoarvojen määrä vaihtelee erilaisissa listauksissa, eivätkä listat ole yhteismitallisia. Niitä kritisoidaan myös yksisuuntaisuudesta, tieteenalojen painottamisesta toisten kustannuksella sekä opetuksen ja tutkimuksen väärästä suhteesta. Brändin aseman saavuttaneita listoja on kaksi: The Times Higher

Education Supplement University Ranking ja The Academic Ranking of World Universities by Shanghai Jiao Tong University’s Institute of Higher Education. Ne saavat joka vuosi valtavan julkisuuden, ja niin media kuin yliopistot itsekin vetoavat usein niiden tuloksiin.

Simo Pöyhönen

Akavalainen 4 | 2009

21


Asiantuntija-ammateista jäädään muita ammatteja harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Asiantuntijoilla masennus on kuitenkin useammin syynä ennenaikaiseen eläkkeeseen kuin muut sairaudet. Tämä käy ilmi Masto-hankkeen tuoreesta tutkimuksesta.

Kuva: ROdeo/Diego Cervo

Masennus vie työkyvyttömyyseläkkeelle enemmän alle 50vuotiaita koulutettuja naisia, jotka ovat sosioekonomisesti hyvässä asemassa.

Masennus vie asiantuntijoita

työkyvyttömyyseläkkeelle

M

asennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäi noin 4 000 henkilöä vuonna 2008, kun vielä vuonna 1997 heitä oli noin 2 500. Naisilla masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus oli keskimäärin 40 % suurempi kuin miesten. 22

Akavalainen 4 | 2009

Masennusta esiintyy enemmän naisvaltaisissa ihmissuhdeammateissa. Masennuksen ja eri ammattialojen välisestä yhteydestä puhuttaessa täytyy kuitenkin muistaa, että mikään työ sinällään ei aiheuta masennukseen sairastumista.

Työ ja työolosuhteet saattavat nopeuttaa masennuksen etenemistä niin, ettei sairastunut enää kykene työhönsä. – Mikään tutkimus ei tue väitettä, että työ syöksisi ihmisen masennukseen ja ennenaikaisesti eläkkeelle. Sen sijaan syrjäytymi-


nen työelämästä ja yhteiskunnasta saattavat johtaa työkyvyttömyyteen, korostaa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo.

Mitä tutkittiin?

Oireet heijastuvat suorituskykyyn

ammateissa vuosina 1997–2006.

Asiantuntija-ammateissa masennus oli työkyvyttömyyseläkkeen syy useammin kuin muilla työntekijäryhmillä. – Asiantuntijatyössä tarvitaan keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja aloitteellisuutta, ja jos näissä on puutteita, se heijastuu heti suorituskykyyn. Tässä saattaa olla yksi selitys siihen, miksi masennus on työkyvyttömyyden syy muita sairauksia useammin, arvioi Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen. Asiantuntijatehtävissä masennus piinaa erityisesti naisia. Naisten masennusperäinen eläke on keskimääräistä yleisempää johtajilla, kassanhoitajilla ja vakuutusvirkailijoilla sekä sairaanhoitajilla, vaikka näissä ammateissa työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi keskimääräistä vähemmän. Asiantuntijatehtävissä työskentelevillä miehillä masennusperäisiä työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi eniten sosiaalityöntekijöillä, virastojen ja laitosten asiantuntijoilla sekä toimittajilla ja taiteilijoilla.

30–64 -vuotiasta henkilöä. Tutki-

Naisjohtajat masentuvat

Erityisesti naisjohtajat siirtyivät masennuksen vuoksi eläkkeelle useammin kuin miesjohtajat. Kuntien eläkevakuutuksen ylilääkäri Tapio Ropposen mukaan yksi syy saattaa olla se, että naisjohtajat työskentelevät keskijohdon työtehtävissä. – Naiset ovat usein puun ja kuoren välissä. Paineita kasautuu sekä alaisten että ylemmän johdon suunnalta. Lisäksi perheestä huolehtiminen jää edelleen enemmän naisen vastuulle. Ropposen mukaan on myös tiedossa, että naisjohtajissa on enemmän naimattomia, jolloin alttius sairastua masennukseen on korkeampi.

Sosiaali- ja terveysministeriön

Miksi opettajien työhön paluu onnistuu?

Masto-hanke tutki masennusperäisten eläkkeiden alkavuutta eri Aineistossa oli 272 000 iältään muksen tekivät tukijat Tiina Pensola

Kuntoutussäätiöstä

sekä

Raija Gould Eläketurvakeskuksesta.Tutkimus löytyy osoitteesta www.tartumasennukseen.fi

Työn imu auttaa

Naisista ja miehistä yliopistoopettajilla ja tutkijoilla, peruskoulun ja lukion opettajilla, lääkäreillä ja proviisoreilla sekä tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoilla masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi keskimääräistä vähemmän. Vakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs arvioi, että työn imu saattaa olla yksi selittävä tekijä masennusten vähäiseen esiintyvyyteen. – Työn imu ja sitoutuminen työhön on vahva, eikä sairauslomalle hakeuduta kovin herkästi. Vaikka masennus ei sairautena ole uusi, siihen puuttuminen on edelleen hankalaa. Tapio Ropponen korostaa, että masentuneen kuntouttaminen työkykyiseksi vaatii varhaista puuttumista. – Tilanne on otettava hallintaan kolmen–neljän kuukauden aikana. Kuuden kuukauden sairausloman jälkeen masennuspotilaista palaa töihin puolet, vuoden kuluttua enää joka neljäs. Hoitoa suunniteltaessa on keskityttävä työhön paluuseen, hoidoksi ei riitä lääkitys ja sairausloma. Tilanne on kartoitettava yhdessä sairastuneen, hänen työnantajansa ja työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntija-apua, mikäli omat keinot eivät riitä.

Valtiokonttorin ylilääkäri Anne Lamminpää ei peittele tyytyväisyyttään kertoessaan toimista, joilla masennuksesta kärsiviä opettajia on saatu työkykyisiksi. – Opettajilla ei suinkaan ilmene muita ammattiryhmiä vähemmän masennusta, mutta sitä onnistutaan hoitamaan. Lamminpään mukaan opettajan työssä varhain esiin tulevat masennuksen oireet, kuten aloitekyvyttömyys ja ärtyisyys, eivät jää oppilailta huomaamatta. Suuri merkitys on myös yksilötekijöillä, elämäntavoilla ja opettajien hyvillä viestintätaidoilla. Ne auttava opettajia itseään ja heidän esimiehiään puuttumaan masennukseen ajoissa. Lisäksi opettajilla on vahva työmotivaatio ja he ovat sitoutuneita työhönsä, vaikka se onkin kuormittavaa. Menestyskertomukseen on siis monta syytä.

Vaihtoehtoisia työjärjestelyjä Tärkeimpänä tekijänä Lamminpää kuitenkin pitää menestyksekästä työhön paluuta. Valtiokonttori on panostanut mielenterveyden takia kuntoutukseen hakeutuviin sekä uudelleenkoulutukseen. Töihin paluun nopeuttamiseksi käytössä on erilaisia työjärjestelyjä. Paluuta helpottaa myös opettajapula, jonka vuoksi toipilaatkin kelpuutetaan töihin. – Työhön palaava opettaja voidaan ottaa työkokeiluun lukukaudeksi kerrallaan. Lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on mahdollista siirtää opettajia suurempaan tai pienempään yksikköön tarpeen mukaan. Myös opettajien uudelleenkoulutuksesta kirjasto- tai informaatioalalle on hyviä kokemuksia, kertoo Lamminpää.

TA Akavalainen 4 | 2009

23


Asian laita

Ovatko maan hallituksen toimet työllisyystilanteen helpottamiseksi riittäviä? Akavan hallituksen niukka enemmistö on sitä mieltä, että järeämmät toimet olisivat paikallaan. Vaikka jotkut ekonomistit uskovat pahimman jo olevan ohi, ei talouden taantuma helpota lähitulevaisuudessa. Työttömyysluvut jatkavat kasvuaan. Maan hallitus on sisällyttänyt ensi vuoden talousarvioon toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nopeasti ja tehokkaasti tukea työllisyyttä ja työllistymistä. To i m e n piteitä kohdistetaan mm. nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämiseen, aikuisväestön osaamisen kehittämiseen mm. lisäämällä ammatillista lisäkoulutusta sekä oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille. Myös aikuiskoulutustukea nostetaan.

Ei 56%

”Roponen ei riitä”

Akavan hallituksen jäsenten ja varajäsenten niukan enemmistön mielestä hallituksen toimet työllisyystilanteen helpottamiseksi eivät kuitenkaan riitä. – Työttömyyden kasvuvauhti myös akavalaisessa kentässä on niin nopeaa, että järeämpiä aktivointitoimenpiteitä kaivattaisiin. Ei riitä, että annetaan hyvään tarkoitukseen yksittäinen roponen,

pitää antaa ainakin se kourallinen, jotta huono kehitys saadaan pysäytettyä ajoissa, sanoo Tekniikan Akateemisten Liiton yksikönjohtaja Joel Salminen. Vaikka hallitus suuntaa rahoitusta investointien aikaistamiseen, niihinkin kaivattiin lisää tehoa. – Taantuman aikana julkisen sektorin välttämättömiä investointeja, kuten verkostoja, julkisia rakennuksia ja uusia kaavoja pitää toteuttaa enemmän. Näin pidetään yhteiskunnan aidot ja normaalit rakenteet pyörimässä. Samalla investoinnit ovat kustannustehokkaampia, sanoo Kuntien Teknisten puheenjohtaja Keijo Houhala. Hän peräänkuuluttaa myös valtionyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta. – Ei ole mitään järkeä irtisanoa väkeä ja työllistää monesti toisarvoisempiin työllisyystöihin.

Kyllä 44%

”Vaikeissa oloissa oikeaa politiikkaa”

Ne vastanneista, jotka pitivät hallituksen toimia riittävinä, muistuttavat, että elvytystä tehdään velkarahoin.

– Tilanne ei voi ratketa yksin hallituksen keinoin, mutta sitä voi helpottaa ja se on tehty. Aina jää toivottavaa, kun työttömyys kuitenkin kohoaa. Hallituksen tulee tasapainoilla velan lisäämisen ja siihen liittyvän takaisinmaksun ja työllisyyden hoitamisen kapealla tiellä, korostaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Suomen Ekonomiliiton neuvottelujohtaja ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder pitää hallituksen politiikkaa vaikeissa oloissa pääosin oikeana. – On hyvä, että hallitus ylläpitää nykyisiä yhteiskunnan järjestelmiä, vaikka se rahoitetaan velanotolla. Lisäksi on hyvä, että hallitus pitää huolen siitä, että palkankorotukset tai muu veroluonteisten maksujen nousu kompensoidaan eikä palkansaajien verotus kiristy ensi vuonna. Fjäderin mukaan hallituksen tuki kunnille olisi voinut olla korkeampi. Rahat olisi voitu korvamerkitä tarkemmin peruspalveluihin kuten koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhoitoon. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen puolestaan muistuttaa, että rakennemuutos jatkuu. – Massiivisempi nykyrakenteen tukeminen ei auta Suomen pitkän jakson sopeutumista. Demografia osaltaan huolehtii työllisyydestä.

Akavalainen kysyi Akavan hallituksen jäseniltä ja varajäseniltä mielipidettä hallituksen ensi vuoden budjettiin sisältyvien työllisyystoimien riittävyydestä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 16 henkeä.

24

Akavalainen 4 | 2009


Budjetin

talouspoliittinen linja hyvä Valtion ensi vuoden budjetissa on hyvää se, että velkaantuminen pysyy siedettävänä. Myös koulutustukea suunnataan oikein.

Rodeo/Kati Molin

A

kavan talouspoliittisen yksikön johtajan Pekka Immelin mielestä hallituksen budjettiesityksen talouspoliittinen linja on oikea. – Valtion lisävelkaantuminen säilyy nykyisessä taloustilanteessa siedettävällä tasolla, varsinkin jos kolmikantaisessa valmistelutyössä työurien pidentämisessä onnistutaan ja viriämässä oleva kansainvälinen kysyntä pääsee vauhtiin. Immeli pitää hyvänä sitä, että hallitus esti palkansaajien verotuksen kiristymisen kaikilla tulotasoilla. Ratkaisu takaa sen, ettei työn verotus nouse, vaikka ansiot nousevat ja palkansaajien maksamat sosiaaliturvamaksut ja kunnallisvero nousevat. – Ratkaisua voidaan pitää torjuntavoittona, sillä on muistettava, että palkkaverotuksemme asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien palkkatasoilla on edelleen korkeampi kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Verotusta koskevat mahdolliset pitemmän aikavälin korjaustoimet tulee tehdä vasta ns. Hetemäen työryhmän selvityksen valmistuttua vuoden 2010 lopulla ja ne tulee sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Koulutustuki suuntautuu oikein

Akava pitää hyvänä hallituksen aietta korottaa aikuiskoulutustukea. Se on vaatinut tuen nostoa jo vuosikausia. – Oli jo aikakin saada tukeen korotus. On ollut nurinkurista, että aikuiskoulutustuki on jäänyt ansiopäivärahaa pienemmäksi, kun kuitenkin ihmisiä pitäisi kannustaa kouluttautumaan koko työuran ajan, Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen sanoo. Aikuiskoulutustuki on työssä käyville keskeinen taloudellinen tuki, jolla voi hakea työuralle uutta suuntaa oman kiinnostuksen ja työmarkkinakysynnän mukaan. Se on myös tehokas keino estää työttömyyden kasvua. Pöyhönen pitää niin ikään hyvänä, että hallitus kohdistaa budjetissaan toimenpiteitä nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämiseen. – Tutkimuksin on todettu, että huono startti työelämään voi haitata työuraa vuosia eteenpäin. Siksi on tärkeää, että vastavalmis-

tuneet pääsevät nopeasti työhön kiinni. Hallituksen lupaama lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin on kaikkiaan 50 miljoonaa euroa. Hallitus aikoo lisätä ensi vuonna oppilaitos- ja oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta sekä oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille. Tavoitteena on aikuisväestön osaamisen kehittäminen ja sitä kautta työllisyyden parantaminen. – On myös järkevää lisätä ammatillista peruskoulutusta, sillä lähivuosina monella alalla on kysyntää käden taitojen osaajille. Sen sijaan korkeasti koulutetuille ei välttämättä löydy oman alan työtä. Korkeasti koulutettujen työttömyys on nyt ennätyksellisen korkealla ja koulutusmäärät ovat joillain aloilla aivan liian suuret. Pöyhönen huomauttaa. Hallituksen budjettiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Akavalainen 4 | 2009

25


Sikainfluenssaepidemian leviämistä pyritään rajoittamaan tiedotuskampanjalla.

Sikainfluenssa herättää huolia erityisesti riskiryhmissä, mutta myös työpaikoilla. Sairauden leviämiseen on kuitenkin varauduttu monin tavoin ja sitä pyritään rajoittamaan viranomaisohjeilla ja tiedotuskampanjalla.

Sikainfluenssaepidemiaan varaudutaan työpaikoilla

M

aailman terveysjärjestö (WHO) on julistanut influenssa A(H1N1)v -viruksen, jota kutsutaan sikainfluenssaksi, maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Luokitus kuvaa tautiepidemian maantieteellistä leviämistä – ei sen vakavuutta. Pandemiaksi julistamisella ohjataan influenssaviruksen aiheuttaman epidemian torjuntaa. Suomessa on varauduttu monin tavoin A(H1N1)v-viruksen leviämiseen syksyn aikana. Sosi26

Akavalainen 4 | 2009

aali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antavat Suomessa koko yhteiskuntaa koskevat ohjeet sikainfluenssaepidemian suhteen, mm. lääkitystä ja rokotusta koskevat ohjeet. Koska mahdollinen laaja sikainfluenssaepidemia asettaa haasteita työpaikkojen toiminnalle, esimerkiksi Valtion työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat antaneet ohjeita epidemian varalta. Yksittäiset

työnantajat ovat lisäksi ohjeistaneet omia työntekijöitään siitä, miten sairastumisesta influenssaan tulee ilmoittaa. Sairauspoissaolokäytäntöjä on osin lievennetty sikainfluenssaepidemiaan varautumiseksi. Sairauspoissaolon syy todistettava

Lähtökohtana on, että sairaana ei pidä tulla töihin, jotta sairauden leviämistä voidaan rajoittaa. Sairauden vuoksi työstä pois jää-


misestä on ilmoitettava työnantajan edustajalle samana päivänä. Yleensä kolmen päivän poissaolo on mahdollinen henkilön omalla ilmoituksella, mutta sitä pidempi työkyvyttömyys on todistettava lääkärintodistuksella. Kuitenkin jos työntekijä epäilee sairastuneensa sikainfluenssaan, hänen tulee olla yhteydessä omaan työterveyshoitajaan, kun yrityksellä on sairaanhoitosopimus työterveyshuollossa, muuten terveyskeskukseen. Kun työterveyshoitaja on puhelinkeskustelun perusteella vakuuttunut kyseisestä sairaudesta, eikä katso aiheelliseksi kutsua henkilöä omalle tai lääkärin vastaanotolle, hän voi antaa hoito-ohjeita ja ilmoittaa henkilölle suosittelevansa työstä poissaoloa hoidon takia enintään viikon ajaksi ja kirjoittaa tästä suosituksesta kirjallisen lausunnon. Kyse ei ole varsinaisesta työkyvyttömyystodistuksesta, sillä sairauden todistaminen ei ole mahdollista potilasta näkemättä. Myös valtion virkamiehet voivat todistaa sikainfluenssan enintään 7 vuorokauden ajalta terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin kirjallisen lausunnon perusteella, jonka tämä on antanut virkamiehen kanssa käymänsä puhelinkeskustelun perusteella. Jos influenssa kestää enintään viisi vuorokautta, virkamies voi todistaa sairautensa myös muulla virkavapauden myöntävän viranomaisen hyväksymällä luotettavalla tavalla. Kuntapuolella käytännöissä on kuntakohtaisia eroja, mutta Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen asiasta. Henkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan, kun työnantajalle on toimitettu työnantajan riittävän luotettavaksi katsoma selvitys sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Pääsääntöisesti lääkärintodistus katsotaan tällaiseksi, mutta monilla työpaikoilla hyväksytään lyhyissä työkyvyttömyysjaksoissa työterveyshoitajan todistus. Näin toimitaan etenkin,

Toistaiseksi ei epidemiaa Suomessa Nimitys sikainfluenssa johtuu siitä, että uusi virus muistuttaa geneettisesti läheisimmin sian influenssavirusta. Taudin vakavuus muistuttaa yhä enemmän tavallista kausi-influenssaa eikä valtaosa sairastuneista tarvitse lääketai sairaalahoitoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan influenssa A (H1N1) -infektioon sairastunee kuitenkin normaalia suurempi osa väestöstä toisin kuin kausi-influenssaan. On vielä avoin kysymys, miten laaja epidemia sikainfluenssasta kehittyy meillä ja milloin epidemian eri vaiheet ovat ajankohtaisia. Lehden mennessä painoon tapausmäärät eivät ole kuitenkaan lisääntyneet nopeasti eikä laajoja yhteisötartuntoja ole ilmennyt.

jos työpaikan työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Epidemian vuoksi lievempi todistuskäytäntö

Jos sikainfluenssan sairastamisaika on normaali, työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus riittää sikainfluenssaepidemian aikana, sillä Kela on lieventänyt sairauspäivärahan hakemista. Oma ilmoitus tai luotettava selvitys riittää A(H1N1)vinfluenssaan viittaaviin oireisiin sairastuneilta päivärahan omavastuuajalta. Omavastuuaika on yhdeksän arkipäivää sairastumispäivän lisäksi, eli päiväraha alkaa vasta 10. arkipäivästä. Työsuhteiset palkansaajat saavat useimmiten sairausajan palkkaa omavastuuajalta.

Silloin työnantaja hakee sairauspäivärahan työntekijän puolesta ja selvittää hakemuksessa palkanmaksun perusteet. Yrittäjän omavastuuaika on kolme arkipäivää sairastumispäivän lisäksi. Jos influenssa estää yrittäjän työnteon tätä pitempään, tarvitaan lääkärintodistus sairauspäivärahaa varten. Jos sairaus pitkittyy, lääkärintodistus tarvitaan heti omavastuuajan jälkeen, jotta sairauspäiväraha voidaan maksaa sairausvakuutuksesta. Edellytyksenä on kuitenkin, että myös karenssiajan työkyvyttömyys on todettu ja todistettu asianmukaisesti. Pääsääntöisesti Kela hyväksyy myös terveydenhoitajan henkilökohtaiseen tutkimukseen perustuvan tänä aikana esittämän todistuksen, jos se on looginen lääkärin kirjoittamaan jatkotodistukseen nähden. Lapsen hoitaminen oikeuttaa poissaoloon

Työstä on oikeus olla poissa alle 10-vuotiaan lapsen sairauden hoidon vuoksi. Tästä tilapäisestä hoitovapaasta palkallista on yleensä kolme työpäivää. Työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä palkallisen poissaolon edellytyksistä sekä siitä, minkälainen selvitys työntekijän on esitettävä poissaolon perusteesta. Jos terveen lapsen hoitoa ei ole hoitopaikan sulkemisen takia mahdollista järjestää muulla tavoin, työntekijällä voi olla oikeus olla poissa työstä ns. pakottavan perhesyyn vuoksi. Tältä ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta työsopimuslain mukaan, mutta työehtosopimuksissa voi olla asiasta muita määräyksiä. Ajantasaiset tiedot tilanteesta, ohjeita työpaikoille ja lisätietoja sairaudesta osoitteesta www.thl.fi Ritva Siikamäki

Akavalainen 4 | 2009

27


ILO: Oikeudenmukainen globalisaatio edelleen tavoitteena Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työkonferenssin tärkein asia oli globaali talous- ja työllisyyskriisi. Kokous keräsi Geneveen lähes 5 000 edustajaa viime kesäkuussa.

G

lobaali talous- ja työllisyyskriisi oli ILO:n 98. työkonferenssin tärkein asia. ILOn arvion mukaan maailmantalouden kriisin vaikutukset heijastuvat työllisyyteen vielä useita vuosia, 6–8 vuotta, vaikka elpyminen lähtisi käyntiin tänä vuonna. Maailman työmarkkinoille tulee vuosittain noin 45 miljoonaa uutta työntekijää, joten työllisyyden palauttaminen kriisiä edeltäneelle tasolle vaatisi, että kansainvälisesti kyettäisiin luomaan 300 miljoona uutta työpaikkaa vuodessa. Merkittävin saavutus oli kriisikomiteassa valmisteltu työllisyyssopimus Global Jobs Pact, joka hyväksyttiin täysistunnossa. Sopimuksen lähtökohtana on vuoden 2008 julistus sosiaalisesti oikeu-

denmukaisesta globalisaatiosta. Merkittävää on, että globaalilla tasolla kolmikantaisen yhteistyön kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vastatakseen talouskriisin työllisyydelle asettamiin haasteisiin. Tämänvuotisen työkonferenssin asialistalla olivat myös ILO:n työelämän perusoikeuksien julistuksen seurantaan liittyvä globaali raportti pakkotyöstä, budjetti vuosiksi 2010–2011, yleissopimusten ja suositusten toimeenpanon seuranta, HIV/AIDS ja työelämä standardien valmistelu, sukupuolten tasa-arvo yleiskeskusteluaiheena. Lisäksi kriisikomitea käsitteli globaalin talous- ja finanssikriisin seurauksia työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan.

© International Labour Organization

Työllisyyshuippukokouksessa puhui myös Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy. Taustalla ILO:n pääjohtaja Juan Somavia.

28

Akavalainen 4 | 2009

Taloudellisten kysymysten ohella työkonferenssi käsitteli myös muita työelämän kannalta tärkeitä asiakokonaisuuksia. HIV/AIDS ja työelämä – komitean tavoitteena on tuottaa uusi instrumentti sääntelemään näitä kysymyksiä työelämässä. Valmistelun ensimmäinen vaihe toteutettiin tämän vuoden työkonferenssissa ja se jatkuu lausuntokierroksen jälkeen ensi vuoden konferenssissa. Tasa-arvokysymykset olivat yleiskeskusteluaiheena työkonferenssissa. Konferenssissa hyväksyttiin lopulta julkilausuma sukupuolten välisestä tasa-arvosta ihmisarvoisen työn perustekijänä. Intensiivinen kolmen viikon työkonferenssi komiteatyöskentelyineen ja täysistuntoineen osoitti tahtoa ja kykyä saavuttaa kolmikannassa lopputuloksia myös kansainvälisellä tasolla. Tätä kykyä ja tahtoa ratkaista työelämän kysymyksiä tulee vaalia ja vahvistaa niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla.

Työllisyyshuippukokous keskusteli talouskriisistä Talous- ja työllisyyskriisi sekä työllisyyssopimus olivat keskusteluaiheina myös työkonferenssin yhteydessä järjestetyssä työllisyyshuippukokouksessa. Siihen osallistui valtionjohtajia eri puolilta maailmaa, mm. Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen, ministereitä, virkamiehiä sekä työmarkkinajärjestöjen johtajia ja muiden kansainvälisten järjestöjen johtoa. Huippukokouksessa käytetyissä puheenvuoroissa korostettiin työllisyyssopimuksen merkitystä sekä ILO:n kansainvälistä roolia ja sen vahvistamista. Oikeudenmukainen globalisaatio nostettiin useissa puheenvuoroissa esiin.

Paula Ilveskivi

Monenkirjava joukko Hallitusten, työntekijä- ja työnantajaorganisaatioiden äänivaltaisten edustajien lisäksi ILO:n työkonferenssiin osallistui lukuisa joukko neuvonantajia, avustajia sekä erilaisia seuraajia. Äänivaltaisina edustajina jokaisesta maasta päätöksentekoon osallistuu kaksi hallituksen edustajaa sekä yksi työntekijöiden edustaja ja yksi työnantajien edustaja.


ITUC: Talouskriisistä toivutaan ihmisarvoisella työllä Palkansaajajärjestöjen maailmantason kattojärjestö ITUC järjestää 7.10. Kunnon työ -toimintapäivän. Se kiinnittää huomiota työelämän perusoikeuksiin ja nostaa esiin ihmisarvoisen työn merkityksen.

T

avoitteena on saada työelämän perusoikeudet toteutettua kaikkialla maailmassa. Viime vuonna toimintapäivänä järjestettiin yli 600 tapahtumaa 130 maassa. Tänä vuonna kiinnitetään erityistä huomiota ihmisarvoisen työn merkitykseen talouskriisistä toipumisessa. Ihmisarvoinen työ edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja on avain köyhyyden vähentämiseen. Tavoitteena on saada ihmisten hyvinvoinnin edistäminen elvytystoimenpiteiden keskiöön ja edistää sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa globalisaatiota. Kunnon työn agenda on kansainvälisen työjärjestö ILO:n lanseeraama kampanja, jonka keskeinen viesti on ihmisarvoisen työn merkitys köyhyyden vähentämisessä. ILO:ssa sovittuihin työelämän perusoikeuksiin on sitouduttu laajasti, mutta niiden toteutuminen etenee hitaasti. ITUC:in toimintapäivänä ammattiliitot eri maissa tuovat esille ajankohtaisia aiheita ihmisarvoisesta työstä. Elämiseen riittävää palkkaa

Aasialaiset ammattiliitot lanseeraavat toimintapäivänä koko maanosan kattavan pohjapalkkaaloitteen - Asia Floor Wage - elä-

Decent work –toimintapäivän sivut: www.wddw.org Asia Floor Wage –aloitteen sivut: www.asiafloorwage.org

miseen riittävästä palkasta. Vaikka elämiseen riittävän palkan on katettava perustarpeet, ovat nykyiset minimipalkat usein huomattavasti pienempiä. Esimerkiksi Aasian tekstiilityöläiset ansaitsevat tällä hetkellä noin puolet perustarpeiden tyydyttämiseen riittävästä palkasta. Perustarpeisiin lasketaan ruoka, juomavesi, asuminen, koulutus ja terveydenhuolto. Asia Floor Wage -kampanjan esittelemässä laskurimallissa määritellään maittain elämiseen riittävä palkka. Palkka määritellään joka maan paikallisessa valuutassa ostovoiman mukaan. Ruuan hinta lasketaan tarvittavat kilokalorit ja ravintovaatimukset huomioon ottaen. Ruuan ja muiden perustarpeiden keskinäisen suhteen on havaittu olevan noin yhden suhde yhteen eli riittävän ravinnon tulisi viedä noin puolet palkasta. Panaasialainen minimipalkkatavoite määritellään näin vuosittain ostovoimakorjatuissa dollareissa. Haasteena Aasian maissa, kuten muissakin kehittyvissä talouksissa,on se, että työntekijöiden tavoitellessa parempia palkkoja tuotanto usein siirretään muualle. Asia Floor Wage pyrkii vastaamaan ongelmaan tavoittelemalla parempia palkkoja koko maanosaan.

International Trade Union Confederation ITUC Akava, SAK ja STTK ovat palkansaajien maailmantason kattojärjestö ITUC:n jäseniä. Järjestön tavoitteena ovat mm. työllisyyden ja kansainvälisten ayoikeuksien edistäminen, tasa-arvo ja työelämän perusoikeudet. ITUC:n jäsenenä on 311 järjestöä 155 maasta. ITUC edustaa maailman ammattiyhdistysliikettä mm. Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä. Lisäksi ITUC yhteensovittaa ILO:n työntekijäryhmän toimintaa, julkaisee vuosittain ay-oikeuksien mustaa kirjaa, joka nostaa esiin ay-oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia, ja on mukana lukuisissa eri hankkeissa.

Akava: Kunnon työn merkitystä köyhyyden vähentämisessä, kehityksessä ja talouskriisistä toipumisessa ei voi liikaa korostaa.

Liisa Folkersma Akavalainen 4 | 2009

29


Intian työelämässä kilpajuoksu kohti pohjaa Viime vuodet ovat nostaneet esiin taloudellisesti menestyvän ja kehittyvän Intian. Kuvaan tulee aivan toisenlaisia sävyjä, kun keskustelee intialaisten ay-aktiivien kanssa.

T

nontuneet. Aikaisemmin turvalliset ns. virallisen sektorin työpaikat ovat muuttumassa tilapäisiksi tai määräaikaisiksi ilman sopimusten ja lakien antamaa turvaa. Erityisen suurten rakenteellisten muutosten kohteena ovat olleet julkisen sektorin työpaikat. Julkisalojen kansainvälisen liiton hallituksen jäsenen Jay Bahnin mukaan Intian julkisen alan liittojen suurin ongelma on julkisen sektorin toimintojen supistaminen, tehtävien ulkoistaminen ja yksityistäminen. Rakennemuutoksilla on ollut myös välittömiä vaikutuksia ammattiliittoihin ja liittorakenteisiin. Henkilöstön supistaminen ja rekrytointikiellot ovat kohdistuneet myös terveydenhuoltoon ja kouluihin. Julkiset terveydenhuoltoyksiköt kärsivät kaikkialla maassa resurssipulasta, sairaalat ovat tupaten täynnä ja pulaa on erityisesti koulutetusta henkilöstöstä. Myös valtion koulut ovat resurssien puuttuessa ja opetuksen tason laskiessa muuttuneet entistä epäsuositummiksi. Yksin pääkaupungissa Delhissä suunnitellaan 120 koulun sulkemista oppilaspulan vuoksi. Julkisella sektorilla on myös toteutettu laajoja palvelutuotannon uudelleenjärjestelyjä. Tehtävien ulkoistuksia

Heikki Kehälinna

ällä vuosikymmenelon kuitenkin tuottanut tuloksia lä Intia on noussut yhmonilla mittareilla mitattuna. deksi maailman noKöyhyys on vähentynyt, nuorten peimmin kasvavaksi taloudeksi. lukutaito ja koulutustaso kohoaParhaina vuosina Intian BKT:n vat ja korkeakoulututkinnon suokasvu ylsi kahdeksan prosentin rittaneiden määrät kasvavat. tasolle. Nyt näyttää myös siltä, Julkinen sektori rapautuu että Intia on muun muassa laajojen kotimarkkinoidensa ansiosta Keskustelu intialaisten ay-toimielpymässä lamasta ensimmäisten joiden kanssa antaa varsin toisenjoukossa. laisen kuvan Intiasta. Intiasta on 1990-luvun alussa Samalla kun työ- ja elinolosuhkäynnistettyjen talousuudistusteet ovat varsinkin koulutetuilla ten jälkeen tullut monella alalla nuorilla parantuneet, monen peglobaali menestystarina. Alhaiset rinteisten alojen työntekijöiden työvoimakustannukset ja ulkotyösuhteet ja työolot ovat huomaisille yrityksille tarjottavat eritysedut ovat tehneet Intiasta houkuttelevan tuotannon sijoituskohteen kansainvälisille yrityksille. Samaan aikaan intialaisten yritysten menestys ja innovaatiot IT- teknologioiden hyödyntämisessä palvelutuotannossa ovat nostaneet sen informaatioteknologiaa soveltavien maiden kärkijoukkoon. Lisäksi Intia on noussut merkittäväksi toimijaksi muun muassa bioteknologian ja lääketeollisuuden aloilla. Intia muistuttaa väestömäärältään ja mittasuhteiltaan enemmän kokonaista manner- Uuden polven ay-toimijat ovat vähitellen ta kuin yksittäistä maata. Niin- tulossa esiin. Yksi heistä on State Bank of pä tiettyjen teollisuusalojen tai Indian Mumbain alueen ammattiliiton paikkakuntien menestys ei vä- puheenjohtaja Ms. Aniali Bedekar. Hän on littömästi näy kaikkialla maas- myös ensimmäinen nainen oman valtakunsa. Hyvä taloudellinen kehitys nallisen liittonsa hallituksessa. 30

Akavalainen 4 | 2009


New Trade Union Initiative (NTUI) –keskusjärjestön mielenosoituskulkue Maailman sosiaalifoorumin yhteydessä Mumbaissa 2004.

ja alihankintoja pannaan toimeen erityisesti yleishyödyllisiä palveluja tuottavissa yksiköissä kuten vesi- ja energialaitoksissa ja julkisessa liikenteessä. Monilta loppuvat työt kokonaan ja toisilla työt saattavat jatkua, mutta uuden työnantajan palveluksessa ja ilman entisiä työsuhde-etuja. Työlainsäädäntöä poljetaan

Talousuudistukset ja kansainvälisten yritysten rantautuminen Intian avautuville markkinoille ovat synnyttäneet vaatimuksia maan vanhan työlainsäädännön uudistamisesta. Uudistusvaatimukset ovat kohdistuneet muun muassa työaikalainsäädäntöön ja irtisanomissuojaan. Yritysten sijoittumispäätöksistä kilpailevat osavaltiot ovatkin käyttäneet hyväkseen Intian perustuslain suomaa oikeutta säätää osavaltiotasoisia työlakeja ja väljentäneet niiden avulla valtakunnallisia normeja. Myös Intian uusilla erityistalousalueilla sovelletaan varsinaista lainsäädäntöä lievempiä säännöksiä. Esimerkiksi työntekijäkunnaltaan naisvaltaiset puhelinpalvelukeskukset voivat toimia 24/7-periaatteella, vaikka yötyö on ollut perinteisesti naisilta kiellettyä. Monet ay-aktiivit toteavat synkästi, että Intian työelämässä on käynnissä kilpajuoksu kohden pohjaa, race to the bottom. Työlainsäädännön heikennysten lisäksi myös ay-liikkeen toimintaoikeuksia on kavennettu monissa osavaltioissa ja erityistalousalueilla. Vaikka Intian perustuslakiin on kirjattu ay-oikeuksista, alueellisten ja valtakunnallisten ammattiliittojen toiminta erityistalousalueilla toimivissa yrityksissä ei yleensä ole mahdollista. Samalla tavoin käyttäytyvät myös monet maassa toimivat kansainväliset rakennusalan yritykset. Ammattiliitot joutuvat organisoimaan toimintansa työmaiden porttien

Jukka Pääkkönen/ SASK.

ulkopuolelle, kuten esimerkiksi Delhin uuden urheilustadionin rakennustyömaalla. Kansainvälinen ay-liike aktivoituu

Kuluneet kaksikymmentä vuotta Intian uuden talouden aikaa ovat sysänneet maan perinteisen ammattiyhdistysliikkeen ahtaalle. Vanhat ammattiliitot ovat osoittautuneet hitaiksi reagoimaan muutoksiin, eivätkä ne ole osanneet organisoida työntekijöitä uuden talouden olosuhteissa. Liittojen vaikeuksia on lisännyt ay-liikkeen erittäin hajaantunut järjestörakenne ja Intian vanhentunut ay-lainsäädäntö. Ay-liikkeen suuria haasteita ovat epävirallisen sektorin suurten työntekijäjoukkojen edunvalvontaan panostaminen sekä uusien, nopeasti kasvavien tuotannonalojen saaminen edunvalvonnan piiriin. Viimeisen vuoden aikana myös IT-alan nuorille koulutetuille työntekijöille lienee valjennut kansainvälisten markkinoiden epävarmuus ja työpaikkojen menettämisen riskit. Konkurssit ja irtisanomiset ovat olleet shok-

kihoitoa, joka on saanut monet etsimään apua esimerkiksi 2005 perustetulta UNITES -ammattiliitolta (Union for Information Technology Enabled Services Professionals). Tämä suomalaistenkin tukema liitto on saanut lentävän lähdön toiminnalleen. Viime vuosina kansainvälisen ay-liikkeen kiinnostus Intian ayliikettä kohtaan on lisääntynyt. Tukea tarvitaan monella suunnalla; liitoissa ja ennen kaikkea järjestöissä, jotka käynnistävät toimintaansa kansainvälisissä yrityksissä. Ay-liike on mukana myös humanitaarisissä ja sosiaalisissa projekteissa. Näistä tärkeimmät liittyvät lapsityön kitkemiseen ja lukutaitokampanjoihin. Mahdollisuuksia erimuotoiseen yhteistyöhön on runsaasti. Heikki Kehälinna

Tutkija Heikki Kehälinna on kirjoittanut Akavan Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK:ilta tilaaman raportin Ihmeellinen Intia: Uusi talous – vanhat ongelmat. http://www.digipaper.fi/ akava/30112/ Akavalainen 4 | 2009

31


In memoriam Akavan puheenjohtaja Samuli Apajalahti Akavan entinen puheenjohtaja, kouluneuvos Samuli Apajalahti kuoli 16.6.2009. Hän oli syntynyt Helsingissä 1.6.1920. Apajalahti aloitti matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa, mutta sota keskeytti ne. Sodan päätyttyä hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1948. Samppa – kuten me häntä kutsuimme – kuului sukupolveen, joka taisteli Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi ja maan jälleenrakentamiseksi. Apajalahti vaikutti opettajana, rehtorina, opettajien edunvalvonnassa, oppikirjan tekijänä ja kirkon luottamustehtävissä sekä valtakunnallisesti opettajajärjestöissä ja Akavassa. Apajalahti oli Oppikoulunopettajien Keskusliiton puheenjohtaja aikana, jolloin tehtiin kaksi yhteiskunnallisesti merkittävää ratkaisua: siirtyminen peruskoulujärjestelmään ja opettajajärjestöjen yhdentyminen. Samalla hän toimi

Akavan varapuheenjohtajana vuodesta 1968. Apajalahti jatkoi Akavan ensimmäisenä päätoimisena puheenjohtajana (1976–82) akavalaisten voimien yhteen kokoamista ja edunvalvonnan tehostamista. Hänellä oli poliittista luottoa omien keskuudessa, työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Apajalahti luotsasi persoonallaan Akavan tulevaisuuteen. Ilman hänen toimintaansa ei olisi syntynyt suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä. Hän esti raastavan järjestösodan syttymisen vuonna 1978 ja edesauttoi 1970-luvun lopun lamasta selviytymistä. Apajalahden perinnöksi jättämään linjaan pohjautuu Akavan kasvu pienestä keskusjärjestöstä yli puolen miljoonan jäsenen työmarkkina- ja yhteiskuntavaikuttajaksi. Hänen keskeiset viestinsä työmarkkinoilla liittyivät yksilöllisyyteen, vastuunkantoon, tulok-

sen tekemiseen ja koulutuksen kannattavuuteen. Apajalahti eli ja työskenteli arvoille, periaatteille, perinteelle, Suomen menestystekijöiden turvaamiselle ja läheisilleen. Hän oli loistava esimies. Hänet palkittiin useilla valtiollisilla ja järjestöllisillä kunnia- ja ansiomerkeillä. Risto Piekka Akavan emerituspuheenjohtaja Samuli Apajalahden pitkäaikainen työtoveri ja ystävä

Ylempien toimihenkilöiden TYÖSUHDEPÄIVÄ EK-YTN Tuottavuustyöryhmä järjestää 3.-5.11.2009 Ylempien Toimihenkilöiden Työsuhdepäivän, nyt jo 19. kerran. Paikkana on Viking Linen Gabriella välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki. Odotettavissa on laadukas seminaari, joka analysoi taloudellista tilannetta ja sen vaikutuksia työelämään. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 2.10. osoitteessa www.ek.fi/tspaiva. Paikkoja seminaariin on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ohjelma ja lisätietoja osoitteesta: www.ytn.fi 32

Akavalainen 4 | 2009


Tutkittua Ay-toiminnan sosiaalisista verkostoista hyötyä työelämässä n Nykyekonomi tai diplomi-insinööri kartuttaa sosiaalista pääomaansa sekä sijoittaa omaan hyvinvointiinsa myös liitto- ja jäsenyhdistysverkostojensa jäsenyyksien kautta. Tämä käy ilmi Johanna Ahopellon väitöstutkimuksesta, johon liittyvään kyselyyn osallistui lähes 7 000 Suomen Ekonomiliiton ja

Tekniikan Akateemisten Liiton jäsentä. – Vapaa-ajan yhdistystoiminta nähdään yleensä työelämän kontakteista irrallisena toimintana. Kuitenkin ammatillisissa, koulutustaustaisissa liitoissa toimijat tapaavat myös työtehtäviensä kautta. He tarkkailevat toistensa kykyä hoitaa vapaa-ajan luottamus-

tehtäviä ja määrittelevät sen perusteella, miten houkuttelevia toimijat olisivat työelämän yhteistyökumppaneiksi silloin, kun työelämän ja sosiaalisen elämän verkostot sivuavat toisiaan ja risteävät, toteaa Ahopelto. Tutkimuksessa nousi henkilökohtaisesti merkittävimmäksi liittotehtäväksi työttömyysturva.

Yleisellä tasolla haluttiin, että liitto pitää huolta tutkinnon tasosta ja arvostuksesta. Myös vastaajan iällä on vaikutusta siihen, mitä omalta liitolta odotetaan. Erityisesti Ekonomiliiton jäsenet arvostavat työmarkkinallista edunvalvontaa sitä enemmän, mitä nuorempia he ovat.

Kuntaesimiesten ikäjohtamisen tunneälytaidot arvioitu n Ryhmä- ja yhteistyötaidot, kannustavuus ja taito hallita konflikteja ovat kunta-alan esimiesten selvästi heikoimpia tunneälytaitoja. Tämä käy ilmi Hannu Simströmin väitöskirjasta, jota varten kysyttiin lähes 1300 kunta-alan työntekijän näkemyksiä esimiesten tunneälytaidoista ja niiden merkityksestä ikäjohtamiseen. Kyseisten heikompien taitojen kehittäminen

on välttämätöntä, sillä niitä pidetään tunneälyn tärkeimpiä tekijöinä esimiestyössä menestymiseksi. Muita tärkeitä taitoja ovat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli ja läpinäkyvyys, empaattisuus ja kyky kehittää toisia. Vähiten tärkeinä esimiestaitoina pidettiin suorituskykyä ja omien tunteiden tiedostamista. Tampereen yliopistossa tarkastetun väitöksen mukaan eri-ikäisillä on

erilaisia arvoja ja osaamista. Myös johtamisodotukset vaihtelevat työelämän eri vaiheissa. Simströmin tutkimuksessa eri ikäryhmien näkemykset esimiestyössä tarvittavista tunneälytaidoista ovat kuitenkin yhteneviä. Kokeneemmat odottavat omalta esimieheltään enemmän avoimuutta, rehellisyyttä, luotettavuutta ja lahjomattomuutta. Nuoremmat, alle 35-vuotiaat ar-

vioivat oman esimiehensä tunneälytaidot keskimäärin hieman paremmaksi kuin muut ikäryhmät. Mitä koulutetumpi vastaaja oli, sitä myönteisempi käsitys hänellä oli yleisesti oman esimiehensä tunneälytaidoista ja niiden merkityksestä. www.uta.fi

OECD:n vertailuraportti: Suomalaiset kouluttautuvat entistä enemmän n Yhä harvemmat työikäiset ovat Suomessa vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus pienenee edelleen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Vuonna 1997 noin kolmasosa 25–64 -vuotiaista oli vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, mutta 2007 osuus on pudonnut alle 20 pro-

sentin. OECD-maiden keskiarvo pieneni samana ajanjaksona 37 prosentista 30 prosenttiin. 20 vuotta täyttäneet suomalaiset osallistuvat koulutukseen selvästi enemmän kuin OECDmaiden nuoret keskimäärin. 20–29 -vuotiaista 43 prosenttia on joko kokopäivä- tai osa-aikaopiske-

lijoita - OECD-maissa keskimäärin vain joka neljäs opiskelee. Raportin tietojen perusteella Suomella on kaksi koulutusjärjestelmän haastetta. Yhtäältä on alle 20-vuotiaita, joilla on riski syrjäytyä koulutusta vaille jäämisen takia, toisaalta 20–29 -vuotiaat siirtyvät työelä-

mään muiden maiden nuoria myöhemmin. OECD julkaisee vuosittain kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisun Education at a Glance. www.oecd.org

Akavalainen 4 | 2009

33


AOVA huolissaan: kiinnostus ammattiliittoon herää myöhään n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn työjaosto on huolestunut siitä, että ammattiliittoon järjestäytyminen alkaa useimmiten

Akava Camp jakoi tietoa työelämästä Oulussa syyskuussa.

kiinnostaa opiskelijaa vasta valmistumisen kynnyksellä, kun pelko mahdollisesta työttömyydestä nostaa päätään. Moni korkeakouluopiskelija kuitenkin tekee työtä opiskeluaikana. Tilastokeskuksen Oppilaitostilastot 2008 kertovat, että yliopistossa opiskelevien työllisten osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli vuonna 2008 yhteensä 59 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoista työssä kävi 56 %. – Valitettavan usein opiskelijalle selviää liian myöhään, että ansiosidonnaista olisi pitänyt alkaa kerryttää hyvissä ajoin opiskeluaikana tehdystä työstä. Myöskään työssäoloehtoa ei tunneta,

sanoo opiskelija-asiamies Maria Ranta. Syitä ammattiliiton ulkopuolelle jäämiseen on monia, joista tiedon puute tuskin lienee pienin. Aovalaiset uskovat, että vaihtoehtoja järjestäytymiskynnyksen madaltamiseksi on monia. – Maksuton opiskelijajäsenyys auttaisi varmasti rekrytointia. Ammattiliittojulistuksen levittäminen entistä suuremmalla innolla tuottaisi ehkä muutamia lisäjäseniä. Itse vannon erityisesti vaikutusmahdollisuuksien nimeen. Opiskelija janoaa tietoa Akavasta vain, jos hän kokee Akavan olevan olemassa häntä varten, sanoo Maria Ranta.

Palkitse yhdistyksesi aktiivi toiminnastaan tai kehittämisideoistaan

- Ehdota Vuoden Välkkyä n TJS Opintokeskus jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, joka on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai edesauttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat vir-

kistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Lähetä ehdotus perusteluineen tiedottaja Helena Vallalle 11.10.

mennessä, helena.valta@tjs-opintokeskus.fi tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, 00520 Helsinki. Palkinto jaetaan TJS:n hallinnon kokouksessa 16. joulukuuta. Lisätietoja: www.tjs-opintokeskus.fi

Akavan Erityisalat jalkapallomestariksi

Jyrki Komulainen

n Akavan Erityisalojen joukkue voitti kaikkien aikojen ensimmäisen Akava-yhteisön jalkapalloturnauksen. Turnaus pidettiin liittojen ja neuvottelujärjestöjen

työntekijöiden Kunnonpäivän yhteydessä. A-lomien järjestämään virkistystapahtumaan osallistui lähes 250 henkeä akavalaisista liitoista.

TEK-AE finaali alkaa.

Monimuotoisuudesta voimavara työyhteisöön n Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut Monimuotoisuus - työelämän mahdollisuus -oppaan, joka on tarkoitettu kaikille työyhteisöille. Opas tarjoaa tietoa siitä, miten työyhteisössä ja liike34

Akavalainen 4 | 2009

toiminnassa voi hyödyntää monimuotoisuutta, edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä ja poistaa syrjintää. Opas on osa kansallista syrjinnän vastaista tiedotuskampanjaa

Yhdenvertaisuus EtuSijalle –hanketta. Opas julkaistaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja selkokielellä. Se on luettavissa myös osoitteessa: www.yhdenvertaisuus.fi


Nytt från Akava Mer än 32 000 högutbildade arbetslösa n Det finns fler arbetslösa personer som avlagt lägre eller högre högskolexamen eller doktorerat än någonsin tidigare. Arbetslösheten bland de som avlagt examen inom högre högskolstadiet

ökar dock långsammare än tidigare. Arbetslöshetsstatistiken för juli 2009 visar att arbetslösheten ökar på alla utbildningsnivåer och inom nästan alla utbildningsom-

råden. Arbetslösheten för de högskoleutbildade (4,5 %) är omkring hälften av nivån bland den totala arbetsföra befolkningen (9 %). Skillnaden har dock minskat och fortsätter att minska.

Längre arbetskarriärer förutsätter ett slut på åldersdiskrimineringen n Akava betonar att det är nödvändigt att förlänga arbetskarriärer för att kunna trygga finansieringen av välfärdstjänsterna. Lösningen på problemet ligger inte i en förhöjd pensionsålder utan på arbetsplatserna. - Arbetskarriärer kan bara förlängas ifall arbetstagarna har lust att fortsätta sitt arbete, har god fysisk och psykisk hälsa, samt en arbetsgivare som bryr sig om sina arbetstagare, säger Minna Helle, chef för Akavas intressebevakning. Helle betonar att kvaliteten i arbetslivet är av stor betydelse

i den enskilde arbetstagarens liv, men att man inte bör nedvärdera de förlängda arbetskarriärernas nationalekonomiska sida. Därför finns det inget motsatsförhållande mellan å ena sidan en skattepolitik som uppmuntrar till arbete och å andra sidan en bibehållen nivå på de offentliga tjänsterna. Akava betonar att arbetskarriärer kan förlängas endast om det blir slut på åldersdiskrimineringen. Nu fokuseras uppsägningar och permitteringar på de äldre arbetstagarna, även om dessa skulle ha vilja och förmåga att

fortsätta sitt arbete. Man måste söka instrument för att förhindra åldersdiskriminering genom sporrande åtgärder, men om inget annat hjälper måste även sanktioner övervägas. Man bör till exempel överväga åtgärder för att öka arbetsgivarens ansvar för att försöka finna sysselsättning åt en uppsagd äldre arbetstagare. Akava publicerade i början av september sina mål för att förlänga arbetskarriärer under rubriken ”Lisää onnistuneita työvuosia”.

Vi behöver nya mediciner mot akavamedlemmarnas arbetslöshet n Denna höst är en jobbig tid inom arbetsmarknadspolitiken. Några resultat har dock redan uppnåtts. Akavamedlemmarna inom teknologiindustrin har uppnått ett nytt kollektivavtal. FHT gratuleras. Arbetsgivaren skall dock inte inbilla sig att en bransch skulle kunna diktera avtalen för de övriga sektorerna. Alla förhandlar fram sina egna avtal utgående från den egna branschens synpunkter. Detta har ju arbetsgivarna själva basunerat ut. Arbetsgivarna har en mani att föra ner beslutsprocessen till den enskilda arbetsplatsen. Vid de lokala förhandlingarna är det bra att komma ihåg att tillsammans är vi starkare. Man måste kunna uppnå alla akavamedlemmar på arbetsplatsen.

Arbetslösheten bland akavamedlemmarna är nu rekordhög. Vi har inga färdiga lösningar för att få bukt med den, eftersom situationen är ny för oss. Det behövs nya serviceformer och en allt mer skräddarsydd skolning för att skapa sysselsättning för akavamedlemmarna. Där uppmanar jag nu förbunden och regionkommittéerna att skaffa in uppgifter om hurudan skolning de arbetslösa akavamedlemmarna skulle behöva. Vi måste bära ansvar för våra arbetslösa medlemmar, både de unga och de som är äldre. Under en tid av massarbetslöshet måste vi kunna blicka långt in i framtiden. Vi bör till exempel överväga utbildningsplanering och åtgärder för att förlänga arbetskarriären.

Ordföranden

Akavafamiljen växer ytterligare då Kyrkans ungdomsarbetare blir ett medlemsförbund inom Akava från början av oktober. Varmt välkomna! Det är en arbetsdryg tid inom centralorganisationen, förhandlingsorganisationerna och förbunden. Jag önskar er alla iver och kraft att ta itu med höstens intressebevakning. Nu behöver vi flitiga ansvarsbärare. Matti Viljanen

Akavalainen 4 | 2009

35


Tietoa työelämästä Akava jäsenliittoineen esittäytyy Akava Camp-kiertueen tapahtumissa opiskelupaikkakunnilla eri puolilla maata syksyn aikana. Tiedot kiertueesta ja sen aikataulusta osoitteesta www.akavacamp.fi

Tule mukaan!

Yhteistyökumppanina:

Akavalainen 4/2009  

Akavalainen-lehden numero 4/2009

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you