Punnittua tietoa akavalaisista
Akavaakatilastokooste Kevät 2017
SISÄLLYS
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
3
1 Työllisyys ja työttömyys Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Ikääntyvien työllisyysaste nousee Yksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät liike-elämään ja teollisuuteen Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisista Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
4 6 8 9 12 14 16 17 18 19 21 23
2 Työajat ja työolot Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelle Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolella Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaa Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisesti Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaana Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä
24 26 28 30 32 34 35 36 38
3 Palkat, verotus ja ostovoima Palkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessa Suomessa korkeakoulutettujen nimellispalkat ovat länsieurooppalaista keskitasoa Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja Palkansaajien verotus kevenee vuonna 2017 Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Julkisella sektorilla työskentelevien ostovoima pienenee vuonna 2017
40 42 46 49 50 51 52 54
4 Koulutus Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja Uusien opiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan, suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain Kolmannes akavalaisista ei osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen
56 58 59 61 62
5 Perustiedot akavalaisista Akavalaisia on yli 600 000
64 66
ISSN 2342-5474 (painettu) ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Nimiö, www.nimio.fi Taitto: Jukka-Pekka Tolvanen Kuvat: Ida Pimenoff Ilmestymispäivä 5.6.2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
LINKKIVINKKI
Akavaaka on saatavilla osoitteessa www.akava.fi/akavaaka
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä Akavaaka on puolivuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeakoulutettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeakoulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten, korkeakoulutettujen ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevien työajoista ja työoloista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta, verotusta ja ostovoimaa koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista. Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.
AKAVAAKA
Akavaaka — kevät 2017 3
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
1 – Työllisyys ja työttömyys
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä.
Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on pienentynyt edellisvuodesta kolmella prosentilla, toisin sanoen 15 000 henkilöllä ja oli noin 443 000 henkilöä vuonna 2016. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi lähes samana ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2016 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä. Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki seitsemän prosenttia. Vuonna 2016 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä neljä prosenttia akavalaisista.
Kuvio 1.1 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Akavalaiset (443 000) Kokoaikatyö, pysyvä
Kokoaikatyö, määräaikainen
Kaikki
Osa-aikatyö
Yrittäjä
73
Työtön
10
4
7
5
Miehet (N = 209 000) Alle 35-vuotiaat
21
64
3
6
6
35–49-vuotiaat
84
5
3 4
4
50–60-vuotiaat
84
23
8
4
61–64-vuotiaat
52
3
Yhteensä
15
26
77
7
5 5
5
5
Naiset (N = 234 000) 52
Alle 35-vuotiaat
26 12 80
50–60-vuotiaat 61–64-vuotiaat
70
Yhteensä
70 0
20
60
7
10 80
5
5 4 3
21 13
6 3 3
9
4 2
40
2
13
73
35–49-vuotiaat
4
4
% 100
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
6 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkkinoille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2016 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista naisjäsenistä 26 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli vastaavassa ryhmässä 20 prosenttia. Määräaikaisten työsuhteiden osuus alle 35-vuotiaiden akavalaisten naisten keskuudessa on hieman lisääntynyt viime vuodesta. Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä ja alle 35-vuotiailla akavalaisilla naisilla. Osa-aikatyötä tekevät 61 vuotta täyttäneet ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa. Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 14 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä ja muilla kuin akavalaisilla 11 prosenttia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.
Kuvio 1.2 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Koko työvoima (2 613 000) Kokoaikatyö, pysyvä
Kokoaikatyö, määräaikainen
Kaikki
Osa-aikatyö
Yrittäjä
9
59
12
Työtön 11
9
Miehet (N = 1 347 000) Alle 35-vuotiaat
14
51
35–49-vuotiaat
13
50–60-vuotiaat 46
3
7
20
8
29
16
61
Yhteensä
13 16
4 4
64
61–64-vuotiaat
8
4 3
70
7
7 15
7
9
Naiset (N = 1 265 000) 38
Alle 35-vuotiaat
20
9 69
50–60-vuotiaat 57
61–64-vuotiaat
0
20
5 4
56
Yhteensä
4
26
65
35–49-vuotiaat
40
9
6
11
8
7
14
20 11
60
13
11
7
17 80
6 9
% 100
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 7
Määräaikaisesti palkatuista akavalaisista kaksi kolmesta on naisia.
Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Kaikista kokoaikaisista palkansaajista 14 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2016. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 12 prosenttia ja heitä oli 45 000. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista joka kolmannes teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä neljännes oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa. Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määräaikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2011 kuusi prosenttiyksikköä, 15 prosentista 24 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 15 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista 23 prosenttia vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä. Suurin osa, 62 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on kaikista määräaikaisista akavalaisista 10 prosentilla ja valtiosektorilla 21 prosentilla.
Arvio määräaikaisten määrästä, 1000 henkilöä
Kuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2016 Kaikki palkansaajat Akavalaiset palkansaajat
12
Akavalaiset palkansaajat Miehet Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat Naiset Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat
14
239 45
9 5
3
15 10 4 1 30 15 12 3
24 15 33
14 4
Koulutusaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen Ammattiryhmä Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Kaikki muut 0
9 13
4
9 4 26 1
21
28
14
13 19 13
7
12
5
5
13 14 19
10
15
20
25
30
35
% 40
12 20 8 3 3
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
8 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Ikääntyvien työllisyysaste nousee Korkeakoulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeakoulutettujen työllisyysaste on 86 prosenttia. Koko väestön työllisyys on heikentynyt 20–50-vuotiaiden ikäryhmässä vuodesta 2011. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Joka kymmenes korkeakoulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2016. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs. Ikääntyvien työllisyysaste on noussut 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2016 se oli 76 prosenttia. Ikäryhmässä 60–64-vuotiaat työllisyysaste nousi 23 prosentista 47 prosenttiin vuosina 2000–2016.
Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2011 ja 2016 100
%
%
100
90
90
80
80
70
70
60
60
50
50
40
Korkeakoulutetut 2011 Korkeakoulutetut 2016 Koko väestö 2011 Koko väestö 2016
40
30 Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %
20 10
Koko väestö 2016 2011 68,6 68,6 9,0 7,9 24,6
25,5
Korkeakoulutetut 2016 2011 83,6 85,9 5,9 4,1 11,1
30 20
10,5
10
0
0 Alle 20-vuotta
20–29-vuotta
30–39-vuotta
40–49-vuotta
50–59-vuotta
60–64-vuotta
Ikäryhmät Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2011 ja 2016
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 9
Kuvio 1.5 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 55–59-vuotiaat 100
Koko väestö
%
90
Korkeakoulutetut
86
80 70 59
60
63
65
66
66
65
67
68
71
89
88
88
85
71
74
90
88
73
74
88
73
85 74
88
85 76
74
50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2016
Kuvio 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 60–64-vuotiaat 100
Koko väestö
%
Korkeakoulutetut
90 80 70 60
56
60
57
57
64
61
58
50 40 30
23
25
26
27
29
34
37
39
41
39
39
62
56 42
42
45
45
60
46
60 47
20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2016
10 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2016 korkeakoulutetuista 70 prosenttia oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain runsas puolet (52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista neljä prosenttia, muista 14 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosenttia, korkeakoulutetuista seitsemän prosenttia. Alla oleva kuvio osoittaa, että työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2010. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.
Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2010–2016 Ansiotyö
Työkyvyttömyyseläke tai pitkäaikaissairaus
Työtön tai lomautettu
55–59-vuotiaat Korkeakoulutetut 2010
Muu työvoiman ulkopuolella
Eläkkeellä
86
2011
5 56
86
Väestö (1 000)
4
3 3
59,9
4
3 3
59,9
2012
87
4
6
12
61,8
2013
87
5
4 22
58,8
7
4 13
66,9
86
2014 2015
87
6
31 3
75,8
2016
86
8
3 2 1
68,9
2
55,6
60–64-vuotiaat 2010
54
2
6
37
2011
53
4
5
35
2012
52
9
7
2013
58
6
2014
58
8
2015
55
10
2016
55
55–59-vuotiaat Muut kuin korkeakoulutetut 2010
7
5 5 4 6
3
50,1
30
1
57,1
30
1
54,2
27
3
61,2
28
2
64,7
30
3
67,0
22
328,7
2011
68
11
17
3 2
317,3
2012
69
10
17
3 2
311,4
11
16
2 3
309,0
11
69
16
2013
68
2014
69
12
15
2 2
295,5
2015
68
13
14
2 3
289,7
2016
71
2 2
285,3
60–64-vuotiaat 2010
11 19
14
1
363,6
2011
35
8
18
37
1
359,5
2012
36
9
18
35
2
351,8
2013
37
10
34
2
339,7
2014
37
12
33
2
338,6
33
2
325,0
2
319,7
7
32
2015
38 0
10
20
16 16
10
16 13
40
2016
30
40
40
31
15 50
60
70
80
90
% 100
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2010–2016
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 11
Yksityinen sektori työllistää nuoria Vuoden 2016 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 29 prosenttia ja valtiolla 10 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkeakoulutetuista yhdeksän prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.
Kuvio 1.8 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Korkeakoulutetut (750 000) Valtio Kaikki
Kunta
Yksityinen
29
10
Yrittäjä 52
9
Miehet (N = 341 000) Alle 35-vuotiaat
10
35–50-vuotiaat
12
Yli 50-vuotiaat
10
Yhteensä
11
11
7
72 63
15 21
10 18
51 63
15
11
Naiset (N = 410 000) Alle 35-vuotiaat
35
7
35–50-vuotiaat
40
11 14
Yli 50-vuotiaat
0
26 43
41 20
7
43 53
10
Yhteensä
5
53
40
60
8 6
80
% 100
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
12 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Joka toinen korkeakoulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.
Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 72 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 53 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen yleistyy miesten ja naisten keskuudessa iän myötä. Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.
Kuvio 1.9 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Kaikki työlliset (2 371 000) Valtio
Yksityinen
22
5
Kaikki
Kunta
Yrittäjä 12
60
Miehet (N = 1 219 00) Alle 35-vuotiaat
4
35–50-vuotiaat
6
10
Yli 50-vuotiaat
5
12
Yhteensä
5
7
9
79 18
66
24
60
10
16
69
Naiset (N = 1 152 000) 3
Alle 35-vuotiaat
26
35–50-vuotiaat
6
Yli 50-vuotiaat
7
Yhteensä
6 0
5
65 49
36
38
45
9
51
36 20
9
40
60
8 80
100
%
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 13
Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.
Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät liike-elämään ja teollisuuteen Suurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2016 neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seuraavaksi suurimmalle toimialalle, terveys- ja sosiaalipalveluihin, teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 44 prosenttia työllisistä akavalaisista. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä lähes joka neljäs työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat liike-elämän palvelut (17 prosenttia) ja koulutus (14 prosenttia). Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisista 9 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 18 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (35 prosenttia) kuin miehillä (12 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 69 taulukosta 5.3.
Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2016 Koulutus
24
14
Terveys- ja sosiaalipalvelut
32 17
7
26 14
Teollisuus; sähkö- lämpö-, vesihuolto yms.
23
6 13
Liike-elämän palvelut
10
17
8 8
Kaikki muut
7 8
Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus
10
5 7 7
Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pak.sos.vak.
7
Kaikki
7
Informaatio ja viestintä
10
4 3
Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
3 0
Miehet Naiset
4 5
10
15
20
25
30
% 35
Työlliset Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
14 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Teollisuuden t&khenkilöstöä on vähennetty 17 prosenttia vuosina 2005–2015.
Vaikka tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on supistettu julkisella sektorilla, teollisuudessa sekä yliopistoissa viime vuosina, se työllistää edelleen kymmeniä tuhansia korkeakoulutettuja Suomessa. Teollisuuden korkeakoulutettua t&k-henkilöstöä on supistettu vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä 17 prosenttia. Yliopistojen t&k-henkilöstöä on saman ajanjakson aikana supistettu kaksi prosenttia ja vuodesta 2010 kahdeksan prosenttia. Akavan liittojen jäsenmäärät on esitetty sivulla 68 taulukossa 5.2. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.
Kuvio 1.11 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2015 Indeksi 2005=100 180
180
170
170
160
160
150
150
140
140
130
130
120
120
110
110
100
100
90
90
80
80 75
75 2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Teollisuus (14 931) Muut yksityisen sektorin toimialat (10 108) Julkinen sektori (4 441) Korkeakoulut (12 649) Kaikki sektorit (42 667) Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2015 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä. Henkilöstömäärän mittayksikkönä käytetään tutkimustyövuotta, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua tutkimus- ja kehitystyön määrää. Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 15
Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Korkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Suhteellinen osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeakoulutettuja yrittäjiä oli 68 000 vuonna 2016. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 19 000 henkilöä. Naisten osuus oli 41 prosenttia. Päätoimisista yrittäjistä 30 prosenttia on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön. Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta seitsemän prosenttia, noin 32 000. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen terveydenhuollon ammattilaiset, joita on 52 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Joka viides akavalainen yrittäjä toimii yhteiskunnallisella tai kaupallisella alalla ja 18 prosenttia tekniikan tai luonnontieteiden alalla. Kolme prosenttia on maa-, metsä- tai ympäristöalan yrittäjiä tai ammatinharjoittajia.
Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2016 Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
1 000 henkilöä 90
Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 83
80
75 69
70
64 58
60 50
51
10
59 13
15 15
74
18
87
19
17
12
12 40 30 20
65
60 39
48
47
51
54
68
57
10 0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Osuus korkeakoulutetuista
9%
10 %
10 %
10 %
11 %
11 %
10 %
11 %
11 %
Naisten osuus
38 %
47 %
36 %
42 %
43 %
42 %
44 %
43 %
41 %
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2016
16 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Korkeakoulutettujen työttömyysaste on matalampi kuin vähemmän koulutusta saaneilla.
Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeakoulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeakoulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien työttömyys on kasvanut. Vuoden 2015 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 9,4 prosenttia ja työttömiä oli 252 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 6,0 prosenttia ja heitä oli työttömänä 67 000.
Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2016 % % 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 16 16 16,2 15 15 14 14 13 13 12 12 10,6 11 11 10 10 9 9 9,4 8 8 7 7 6,1 6 6 5 5 5,7 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122013 2014 2015 2016 Kaikki (252 000) Perusaste (55 000) Keskiaste (130 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (44 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (23 000) Työttömien lukumäärät 2015 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2016 arvio
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 17
Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisista Akavan keväällä 2017 tekemässä luottamusmiesbarometrissa kävi ilmi, että 70 prosenttia yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista on vähentänyt henkilöstöä kyselyhetkeä edeltäneiden kahden vuoden aikana. Julkisella sektorilla henkilöstöä vähentäneiden työpaikkojen osuus oli 69 prosenttia. Tuotannollistaloudellinen irtisanominen on yksityisellä sektorilla yleisin tapa vähentää henkilöstöä. Henkilöstöä vähentäneistä yksityisen sektorin työpaikoista 75 prosenttia irtisanoi henkilöstöä tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten. Julkisella sektorilla yleisin henkilöstön vähentämisen tapa on ns. luonnollinen poistuma, jossa työpaikalta lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Henkilöstöä vähentäneistä julkisen sektorin työpaikoista 85 prosentissa henkilöstöä vähennettiin eläköitymisen kautta. 75 prosentissa vähennykset toteutettiin määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta niin, että määräaikainen työsuhde jätettiin uusimatta. Yksityisen sektorin luottamusmiehistä 85 prosenttia raportoi, että tuotannollistaloudelliset irtisanomiset olivat kohdistuneet heidän edustamiinsa työntekijöihin. Julkisen sektorin luottamusmiehistä näin kertoi 69 prosenttia.
Henkilöstöä on vähennetty 70 prosentissa akavalaisten luottamusmiesten työpaikoista edeltävän kahden vuoden aikana.
Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla 75
Työntekijöitä on irtisanottu tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten
37
50
Määräaikaisten työntekijöiden määrää on vähennetty tai määräaikaisuuksia ei ole jatkettu
75
49
Eläkkeelle siiirtyneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä
85
39
Työntekijöille on tarjottu työn päättämissopimus
5
35
Töitä on ulkoistettu
36 Yksityinen sektori 10
Muut
Julkinen sektori
7 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
% 100
Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Luottamusmiesbarometriin vastasi 775 luottamusmiestä. He edustavat lähes 180 000 ylempää toimihenkilöä. Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2017
18 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee Korkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan huhtikuussa 2017 oli työttömänä noin 43 500 korkeakoulutettua, joista noin 3 500 oli vastavalmistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi luokitellaan korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta vastavalmistunut. Työttömien määrä on vuoden aikana vähentynyt kaikilla koulutusasteilla.
Korkeakoulutettujen työttömyys on laskenut vuodessa lähes kahdeksan prosenttia.
Taulukko 1.1 Työttömät koulutusasteittain, kaikki Kaikki
2016/4
2017/4
Muutos, lkm
Muutos, %
Perusaste
83 203
73 608
-9 595
-11,5
Keskiaste
150 207
137 991
-12 216
-8,1
22 050
19 976
-2 074
-9,4
Alempi korkeakouluaste
25 005
22 967
-2 038
-8,2
Ylempi korkeakouluaste
20 431
18 957
-1 474
-7,2
1 696
1 571
-125
-7,4
Alin korkea-aste Korkeakoulutetut:
Tutkijakoulutus Korkeakoulutetut yhteensä
47 132
43 495
-3 637
-7,7
Kaikki työttömät yhteensä
316 384
287 683
-28 701
-9,1
Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Taulukko 1.2 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet Vastavalmistuneet
2016/4
2017/4
Muutos, lkm
Muutos, %
Perusaste
297
200
-97
-32,7
Keskiaste
13 570
12 004
-1 566
-11,5
323
308
-15
-4,6
Alempi korkeakouluaste
2 436
2 067
-369
-15,1
Ylempi korkeakouluaste
1 544
1 346
-198
-12,8
Alin korkea-aste Korkeakoulutetut:
Tutkijakoulutus
104
78
-26
-25,0
Korkeakoulutetut yhteensä
4 084
3 491
-593
-14,5
Kaikki työttömät yhteensä
18 346
16 047
-2 299
-12,5
Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 19
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kuluneen vuoden aikana vähentynyt useilla akavalaisilla koulutusaloilla. Eniten työttömien määrä on laskenut teknistaloudellisilla aloilla. Yleisimmistä akavalaistutkinnoista ainoastaan oikeustieteen maistereilla ja sosionomeilla työttömien määrä on kasvanut. Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeakoulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, lastentarhanopettajilla tai oikeustieteen kandidaateilla ja maistereilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.
LINKKIVINKKI
Tuoreimmat korkeakoulutettujen työttömyystiedot ovat osoitteessa: www.akava.fi/ tyottomyystilastot
Muutos Huhtikuu 2017 vuoden aikana
Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.) Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yht.- tai hallintot. maist. Taideaineet (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Oikeustieteen maist. Luonnontieteiden kand. Lisensiaatti Lastentarhanopettaja Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Agronomi, maa- ja metsät. maist. Lääkäri Arkkitehti Farmaseutti Hammaslääkäri -1000 -500
Lisäys Vähennys 0
6 089 4 109 2 999 2 515 2 383 2 032 1 593 1 268 1 119 1 109 1 067 726 688 470 361 339 309 282 268 137 129 127 24
-859 -345 -165 -333 -177 -135 -49 -64 61 -40 -49 -119 -74 56 -1 -65 -7 -10 -33 -2 -13 -10 -2
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500
Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
20 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain Kuvio on arvio työttömyysasteista tutkinnoittain vuosina 2016 ja 2017. Laskentatapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaisemaan työttömyysasteeseen.
Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Filosofian maist.(hum.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Alempi korkeakouluaste Lisensiaatti Ylempi korkeakouluaste Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Valtio-, yht.- tai hallintot. maist. Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Tradenomi Agronomi, maa- ja metsät. maist. Diplomi-insinööri Sosionomi, sosiaalialan AMK Arkkitehti Tohtori Kasvatustieteiden maist. Farmaseutti Oikeustieteen maist. Lastentarhanopettaja
2016/4
Hammaslääkäri
2017/4
Lääkäri 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11 12
13
14
15
%
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Työttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeakoulutettujen keskuudessa vähiten työttömyys on kasvanut alle 30-vuotiaiden kohdalla: seitsemässä vuodessa 52 prosenttia. Muissa ikäryhmissä korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kuuden vuoden aikana 65–111 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat 30–39-vuotiaat nuoret aikuiset. Kaikkien korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut 83 prosenttia kuudessa vuodessa. Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Tämän ryhmän työttömien määrä on noussut 24 prosenttia vuosina 2011–2017. Ikäryhmässä 40–59-vuotiaat työttömien määrä on noussut 5–10 prosenttia. Yli 60-vuotiailla työttömien määrän kasvu on 56 prosenttia ja vastaavasti alle 40-vuotiailla kasvua on runsas kolmannes.
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 21
Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, korkeakoulutetut, helmikuu Indeksi 2011/2=100 225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90
225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011
2012
2013
2014
2015
2016
Alle 30-vuotiaat / 7 526 30–39-vuotiaat / 15 170 40–49-vuotiaat / 10 208 50–59-vuotiaat / 9 141 60–64-vuotiaat / 4 932
2017
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Helmikuun 2017 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, muut kuin korkeakoulutetut, helmikuu Indeksi 2011/2=100 225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90
225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011
2012
2013
2014
2015
2016
Alle 30-vuotiaat / 65 428 30–39-vuotiaat / 47 207 40–49-vuotiaat / 46 554 50–59-vuotiaat / 63 459 60–64-vuotiaat / 38 443
2017
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Helmikuun 2017 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
22 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Korkeakoulutetuista työttömistä 36 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä.
Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa Työttömyysjaksot ovat pidentyneet korkeakoulutetuilla neljän edellisen vuoden aikana. Huhtikuun 2017 lopussa korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömistä 36 prosenttia oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 15 600. Vuoden 2014 huhtikuussa korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 10 400 ja heidän osuutensa korkeakoulutetuista työttömistä oli 27 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys on korkeakoulutetuista työttömistä yleisintä tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneilla. Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneista työttömistä 44 prosenttia oli huhtikuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä. Ylemmällä korkeakouluasteella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 38 prosenttia ja alemmalla korkeakouluasteella 33 prosenttia. Tutkijakoulutusasteen suorittaneita pitkäaikaistyöttömiä oli 695. Ylemmällä korkeakouluasteella pitkäaikaistyöttömiä oli 7 200 ja alemmalla korkeakouluasteella 7 700.
Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2014–2017
Alempi korkeakouluaste 2015
30 27
2016
24
2017
26
2014
2015 2016
23
2017
23
2014 2015 2016 2017
23
21
19 21
28
2017
25 10
42 44
21
17
2016
22
19 19 30
30 33
20
20
20
31 37
21
18
25 23
0
21
25
Muut kuin korkeakoulutetut 2015
38 38
21
21
20
29 32
23
18
21
2014
22
22 18
19
33
21
21
Tutkijakoulutusaste
32
22
20
28
25 28
23
21
24
Yli vuoden
22
23 22
Ylempi korkeakouluaste 2014
27–52 viikkoa
13–26 viikkoa
0–12 viikkoa
40
Työttömien määrä
Yli vuoden työttömänä olleiden määrä
20 476
5 034
23 974
6 600
25 005
8 064
22 967
7 687
17 171
4 910
19 842
6 391
20 431
7 703
18 957
7 172
1 374
423
1 572
585
1 696
709
1 571
695
231 008
70 436
252 010
82 122
21
37
255 460
94 352
20
37
231 333 % 100
85 549
50
60
70
80
90
Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa. Työttömät ilman lomautettuja. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 23
2 – Työajat ja työolot
24 Akavaaka — kevät 2017
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2017 25
Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akava selvitti henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien yleisyyttä akavalaisten työpaikoilla vuoden 2017 luottamusmiesbarometrissa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmilla tuetaan suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työn kannustavuutta sekä edistetään pitkiä työuria. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ovat keskimäärin yleisempiä julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin työpaikoilla. Valtion akavalaisista luottamusmiehistä 60 prosenttia kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on voimassa oleva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Kunnissa osuus on 69 prosenttia. Teollisuus- suunnittelu- ja tietotekniikan palvelualoilla henkilöstöja koulutussuunnitelmat ovat keskimäärin harvinaisempia kuin muilla yksityisen sektorin aloilla. Teollisuus-, suunnittelu- ja tietotekniikan palvelualojen luottamusmiehistä 43 prosenttia kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Muilla teollisuusaloilla osuus on 58 prosenttia ja muilla palvelualoilla 65 prosenttia.
Kuvio 2.1 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla On suunnitteilla
Kyllä
Julkinen sektori Valtio
Ei
En osaa sanoa
60
Kunta
18
12 9
69
Yksityinen sektori Teollisuus-, suunnittelu- ja tietotekniikan palvelualat
43
10
58 65
Muut palvelualat
0
10
20
40
50
60
13
15
27
10 30
8
24 7
52
Muut alat
9
16
30
11
Muut teollisuusalat
10 13
70
10 80
90
Lähde: Akavan Luottamusmiesbarometri 2017
26 Akavaaka — kevät 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
% 100
Luottamusmiehiä työllistävät palkkaukseen ja matkustussekä työaikoihin liittyvät ongelmat.
Luottamusmiesbarometrissä selvitettiin myös millaiset sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat työllistävät luottamusmiehiä. Julkisellasektorilla yleisimpiä ovat palkkaukseen liittyvät ongelmat (76 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla matkustusaikoihin (59 prosenttia) liittyvät ongelmat. Myös työaikoihin liittyvät ongelmat ovat julkisella ja yksityisellä sektorilla verrattain yleisiä. Julkisella sektorilla työaikoihin liittyviä ongelmia oli kohdannut 72 prosenttia luottamusmiehistä ja yksityisellä sektorilla 52 prosenttia.
Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat Julkinen sektori
Yksityinen sektori
23 71
Matkustusaika
21
Työajat
21
Lomautus, irtisanominen
29
Ylityöt 19 15 20 20
22 7
50
40
30
28 27 24 19
Lomat 11
20
Koulutukseen osallistuminen
7
Määräaikaisuus
7
Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella
12 60
29
Etätyö
Muut henkilöstöresurssileikkaukset 16
70
Työaikajoustot
Palkkaus
23
80
44 38
Työsuhde-etujen heikennykset 14
76
41
59 52
Muu 10
0
6 4
0
11
10
20
30
40
50
60
70
% 80
Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavaaka — kevät 2017 27
Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat.
Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa Akavalaiset tekevät keskimäärin 40,6 työtuntia viikossa. Muilla palkansaajilla työviikon pituus on keskimäärin 40,8 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko (41,8 tuntia) on pidempi kuin naisten (39,4 tuntia). Yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa. Akavalaisista ammattiryhmistä pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 44,9 tuntia. Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat tekevät keskimäärin 38,0-tuntista työviikkoa. Muiden alojen erityisasiantuntijoilla viikkotyöajan pituus on 40,4 tuntia ja asiantuntijoilla 41,1 tuntia.
Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2016 Jakauma,
Keskimäärin
%
tuntia viikossa
25
mediaani
Fraktiilit
Kaikki
100
40,6
38
40
42
Miehet
52
41,8
38
40
44
Naiset
48
39,4
38
38
40
75
Työnantaja Yksityinen
53
41,7
38
40
44
Valtio
13
40,4
37
38
41
Kunta
34
39,1
37
38
40
Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet
15
44,9
38
42
48
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
41
40,4
38
38
40
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat
23
38,0
35
38
40
Asiantuntijat
16
41,1
38
38
41
5
39,8
38
38
40
Muut Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
28 Akavaaka — kevät 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Seitsemän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.
Akavalaiset ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevät ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista ylityön ja korvauksettoman ylityön yleisyydessä. Akavalaisista 22 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä neljännes tekee ylitöitä, kun kaikista palkansaajista ylitöitä tekee yksi viidesosa. Ero muihin palkansaajiin selittyy korvauksettomilla ylitöillä. Akavalaisista seitsemän prosenttia tekee korvauksettomia ylitöitä, kun kaikilla palkansaajilla osuus on kolme prosenttia. Korvauksettomat ylityöt ovat yleisimpiä yksityisellä sektorilla, jonka akavalaisista palkansaajista yhdeksän prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä. Valtiolla vastaava osuus on seitsemän ja kunnissa kuusi prosenttia.
Ylityötunnit keskimäärin, tuntia / viikko
Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2016 Korvaukseton ylityö
Korvattu ylityö
3
Kaikki palkansaajat
20
17 6
Akavalaiset
7,5 1 22
15
2
Muut palkansaajat
Sekä korvaamaton että korvattu ylityö
8,2
20
17
7,2
Akavalaiset palkansaajat Miehet
2
15
7
Naiset
24
8,7
1 21
15
5
7,7
Työnantaja 7
Yksityinen
16
5
Kunta
13
5
Valtio
1
8,4
25
1 19
14
2
6,8
20
10,6
Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema 7
Ylempi toimihenkilö
17
Alempi toimihenkilö
0
5
6,2
16
16
Työntekijä
7,9
1 25 19
17
2
10
15
8,6 20
25
30
%
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavaaka — kevät 2017 29
Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelle Akavalaiset toimivat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiesammateissa, joissa työn läikkyminen työajan ulkopuolelle on yleisempää kuin muissa ammateissa. Työn läikkyminen ilmenee korvauksettomien ylitöiden, iltaisin tehtävän ansiotyön, työajan ulkopuolisten yhteydenottojen ja tuotannollisten työaikajoustojen yleisyytenä. Akavalaisista 43 prosenttia tekee päätyöhönsä liittyviä töitä myös iltaisin. Iltatyön tekeminen on akavalaisilla ja ylemmillä toimihenkilöillä (44 prosenttia) yleisempää kuin muilla palkansaajilla, kun vuorotyön tekijät rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan muista kuin vuorotyötä tekevistä palkansaajista 32 prosenttia tekee iltatöitä.
Arvio iltaisin työtätekevien määrästä
Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät akavalaiset 2016 Säännöllisesti Kaikki palkansaajat
9
Akavalaiset
11
Muut kuin akavalaiset
Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työtehtävien vuoksi.
Silloin tällöin 32
23
510 193
33 20
8
168 598
43
341 594
29
Akavalaiset palkansaajat Miehet
11
Naiset
10
38 28
Työnantaja
37 35
10
Yksityinen Valtio
78 199
Kunta
88 467
45
39
7
90 400
49 38
23 493
46
13
56 638
40
27
Kaikki palkansaajat 11
Ylemmät toimihenkilöt
8
19
Työntekijät
8
15
0
44
34
Alemmat toimihenkilöt
10
260 014
26
146 855
23 20
30
40
50
% 60
102 639
Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä. Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto
30 Akavaaka — kevät 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Yksityisen sektorin luottamusmiehistä joka viides kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on käytössä työaikapankki.
Työstä johtuvat työaikajoustot ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työtehtävien vaatimuksesta, puolet asiakkaiden tarpeiden vuoksi ja joka viides esimiehen vaatimuksesta. Työtehtävien ja asiakkaiden vuoksi työajoissa joustavien osuudet ovat muilla palkansaajilla pienemmät. Joka kymmenes ylempi toimihenkilö joustaa työajoissa, koska työskentelee eri aikavyöhykkeillä. Muilla palkansaajilla työskentely eri aikavyöhykkeillä on hyvin harvoin syynä työajoissa joustamiseen. Esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustavien osalta ei ole eroja eri asematasojen välillä. Akavan syksyllä 2016 teettämässä gallupkyselyssä selvitettiin, mitä akavalaiset pitävät omalta kannaltaan parhaana keinona lisätä työajan joustavuutta. Parhaimpina keinoina pidettiin työaikapankkeja, henkilöstön työaikaa koskevan päätösvallan lisäämistä ja etätöitä. Ammattiryhmien välillä oli kuitenkin eroja siinä, mitä keinoja korostettiin. Työaikapankkien merkitys korostui erityisesti tekniikan alan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla, joista 30 prosenttia piti työaikapankkeja parhaimpana keinona lisätä työajan joustavuutta. Työnteon ajankohtia koskevia päätösmahdollisuuksia korostettiin erityisesti sosiaalialan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden keskuudessa (37 prosenttia). Opettajien ja opetusalan asiantuntijoiden oli muita ammattiryhmiä selvästi hankalampi vastata kysymykseen, mikä näkyy ”En osaa sanoa” -vastausten suurena osuutena. Annetuista keinoista tärkeimpinä opetusalan asiantuntijat pitivät työaikapankkeja ja työhön sidonnaisen ajan kirjaamista paremmin työajaksi.
Kuvio 2.5 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat 58 44
Työtehtävien vaatimuksesta
Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt
34 45
Työntekijät Kaikki palkansaajat
48 42
Asiakkaiden tarpeiden vuoksi
28 40 21 22
Esimiehen vaatimuksesta
18 21 11
2
Työskentelee eri aikavyöhykkeillä
1 4 0
10
20
30
40
50
% 60
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavaaka — kevät 2017 31
Kuvio 2.6 Akavalaisten kannalta parhaat keinot lisätä työajan joustavuutta Akavalaiset yhteensä
22
Johtajat
22
21
19
22 30
Tekniikan alan ja luonnontieteiden asiantuntijat
11
15
Sosiaalialan ja terveydenhuollon asiantuntijat
0
20
14
20
19
21 5
40
6
8
5
10
38
30 11
17
3 15
7
37
15
Muut
19
6 12
22 18
11
25
Muut asiantuntijat
23 19
16
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
13
16 60
4
9
11
34 80
Työaikapankki Parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia päättää työnteon ajankohdista Etätyön mahdollistaminen Parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia lukea kaikki työhön sidoksissa oleva aika (mukaan lukien matkustaminen) työajaksi Osa-aikatyö Muu/en osaa sanoa Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016
Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolella Työajan seuranta yhdistettynä joustaviin työaikajärjestelmiin edesauttaa työstä palautumista, parantaa tuottavuutta ja ehkäisee harmaata ylityötä. Työaikaa ei seurata 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä millään tavalla ja 34 prosenttia kirjaa työtuntinsa itse. Työaikaa seurataan 30 prosentilla kellokortilla tai kulunvalvonnalla. Valtion ylemmistä toimihenkilöistä 28 prosenttia on työajan seurannan ulkopuolella ja yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä 35 prosenttia. Työajan seurannan piirissä olevien osuus on pienin kunnissa. Akavan vuoden 2017 luottamusmiesbarometrissä julkisen sektorin luottamusmiehistä 27 prosenttia kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on voimassa oleva työaikapankki. Julkisen sektorin luottamusmiehistä 13 prosenttia kertoo työaikapankin kertoo olevan suunnitteilla. Yksityisellä sektorilla 22 prosenttia luottamusmiehistä kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on voimassa oleva työaikapankki. Työaikapankin kertoo olevan suunnitteilla seitsemän prosenttia yksityisen sektorin luottamusmiehistä.
32 Akavaaka — kevät 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
% 100
Kuvio 2.7 Työajan seuranta Kellokortti/kulunvalvonta 30
Ylemmät toimihenkilöt
Kirjaa itse
34
36 41
35
Alemmat toimihenkilöt
24
41
Työntekijät Kaikki palkansaajat
Ei seurata
40
19
39
35
26
Valtio Ylemmät toimihenkilöt
49
Alemmat toimihenkilöt
28
23 68
Työntekijät
27
53
Kaikki palkansaajat
5 26
21
56
19
25
Kunta 35
24
Ylemmät toimihenkilöt
41
37
Alemmat toimihenkilöt
28
40
32
Kaikki palkansaajat
34
37
29
Työntekijät
17
46
Yksityinen sektori Ylemmät toimihenkilöt
28
Alemmat toimihenkilöt
35
37
29
41
30
Työntekijät
40
43
Kaikki palkansaajat 0
10
17
40
34 20
40
30
26
50
60
70
80
% 100
90
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikolla Kyllä
Julkinen sektori
27
0
10
Ei
En osaa sanoa
13
56
7
22
Yksityinen sektori
On suunnitteilla
20
5
68
30
40
50
60
3
70
80
90
% 100
Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavaaka — kevät 2017 33
Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaa Kaksi palkansaajaa kolmesta liikkuu työssään päätyöpaikkansa ulkopuolella ainakin osan työajastaan. Asiantuntija- ja esimiestyötä tekevillä on muita palkansaajia tyypillisempää, että työ on osittain liikkuvaa ja että työssä liikutaan maantieteellisesti laajemmalla alueella. Asiantuntijoissa ja esimiehissä on silti verrattain vähän niitä, joiden työ olisi täysin liikkuvaa. Ylemmistä toimihenkilöistä 84 prosenttia liikkuu ainakin osan työajastaan päätyöpaikkansa ulkopuolella, kun alemmilla toimihenkilöillä osuus on 62 prosenttia ja työntekijöillä 58 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä kolme prosenttia liikkuu työssään lähes koko työajan, kun täysin liikkuvaa työtä tekevien osuus on työntekijöillä 25 prosenttia. Vajaa puolet ylemmistä toimihenkilöistä liikkuu työssään jonkin verran, mutta vähemmän kuin neljäsosan työajastaan. Liikkuvaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 56 prosenttia liikkuu eri puolella Suomea, 23 prosenttia naapurimaissa, 28 prosenttia Euroopassa ja 15 prosenttia Euroopan ulkopuolella. Alemmilla toimihenkilöillä eri puolella Suomea liikkuvien osuus on 35 prosenttia ja työntekijöillä 37 prosenttia. Ulkomailla työnsä vuoksi liikkuvien osuudet ovat alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä verrattain pieniä.
Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia Lähes kokoajan
% 100 90
15
Noin 1/4 työajasta
Puolet–3/4 työajasta
Vähemmän kuin 1/4 työajasta
Ei lainkaan
16 40
80
38
34 45
33
42
70 60
49
48
50 37
40
36
23
21
36
35
5 30
4 22
20
20 10
9 12
12
3 2 0 2008 2013 Ylemmät toimihenkilöt
8 6
10 10
7
8
20
25
9 9
6
2008 2013 Alemmat toimihenkilöt
11
2008 2013 Työntekijät
12 10 10
2008 2013 Kaikki palkansaajat
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013
34 Akavaaka — kevät 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavan vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan kolmannes akavalaisista tekee etätöitä ja kolmannes olisi kiinnostunut etätöiden tekemisestä. Etätyöllä tarkoitettiin kyselyssä työtä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätöiden tekeminen on yksityisellä sektorilla yleisempää kuin julkisella sektorilla. Kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat etätyöhön myönteisemmin kuin vanhemmat ikäluokat.
Kuvio 2.10 Etätyöt akavalaisilla
Akavalaiset yhteensä
0
10
20
35 30
40
9
50
6 21
31
47
Muu yksityinen sektori
3
36
46
Yritys
4
27
39
20
Kunta
26
41
23
Valtio
7
33
27
36
5
13
35
35
Yli 50-vuotiaat
26
49
30
35–50-vuotiaat
En osaa sanoa
35
34
Alle 35-vuotiaat
En tee, enkä ole kiinnostunut tekemään
En tee, mutta olisin kiinnostunut tekemään
Kyllä teen
60
70
80
2
15
2
90
100
%
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016
Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisesti Työn henkinen kuormittavuus on vähentynyt 2000-luvulla, mutta silti kaksi kolmesta asiantuntija- ja esimiestyötä tekevästä ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko raskaaksi. Alemmista toimihenkilöistä 49 prosenttia ja työntekijöistä 28 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan työ koetaan henkisesti kuormittavaksi erityisesti ihmissuhdetyössä ja työpaikoilla, joissa esiintyy ristiriitoja. Työssä koetulla kiireellä on erityisen selvä yhteys henkiseen kuormittavuuteen. Ylemmistä toimihenkilöistä, joiden työtä kiire haittaa erittäin tai melko paljon, 87 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Muista ylemmistä toimihenkilöistä henkisesti kuormittavaa työtä teki 57 prosenttia. Kiirekokemuksissa palkansaajaryhmien välillä ei ole suuria eroja. Ylemmistä toimihenkilöistä 30 prosenttia kokee kiireen haittaavan työtään erittäin tai melko paljon, kun vastaava osuus on alemmilla toimihenkilöillä 27 prosenttia ja työntekijöillä 28 prosenttia.
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Akavaaka — kevät 2017 35
Kuvio 2.11 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire Työn henkinen rasittavuus¹
100%
Haittaava kiire työssä²
90 80 70
72
72
68
66
60
54
54
55
40 30
33
30
31
30
32
31
32
27
34 32 32
28
3232
27 28
52
51
50
49
50
33
30
48 31
28
20 10 0 1997 2003 2008 2013
1997 2003 2008 2013
1997 2003 2008 2013
1997 2003 2008 2013
Ylemmät toimihenkilöt
Alemmat toimihenkilöt
Työntekijät
Kaikki palkansaajat
¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta. ²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon. Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaana Sairaana työskentely ja sairauspoissaolot ovat todennäköisempiä niillä, jotka kokevat työnsä henkisesti rasittavaksi tai joilla kiire haittaa työtä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan henkisesti rasittavaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 64 prosenttia on ollut edeltävän vuoden aikana pois töistä oman sairauden vuoksi ja 54 prosenttia on ollut sairaana töissä. Haittaavaa kiirettä kokeneista sairauspoissaoloja on 65 prosentilla ja sairaana työskentelee 61 prosenttia. Niistä, jotka eivät koe työtään henkisesti rasittavaksi tai koe haittaavaa kiirettä, sairauspoissaoloja on 54 prosentilla ja sairaana työskentelee 37 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 61 prosenttia on vuoden aikana tehnyt töitä sairaana. Saman ikäryhmän miehillä osuus on 41 prosenttia. Kaikista ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentelee 49 prosenttia. Sairauspoissaoloissa miesten ja naisten väliset erot eivät ole ylemmillä toimihenkilöillä yhtä suuria kuin sairaana työskentelyssä. Sairauspoissaolot ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla ja 35–50-vuotiailla naisilla, joista 65 prosentilla on sairauspoissaoloja. Alle 35-vuotiaista miehistä sairauspoissaoloja on 62 prosentilla ja 35–50-vuotiaista 64 prosentilla. Pitkät, vähintään yli 10 päivän mittaiset sairauspoissaolot ovat yleisempiä 35 vuotta täyttäneillä kuin näitä nuoremmilla.
36 Akavaaka — kevät 2017
Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla. TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Kuvio 2.12 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä Kyllä Kaikki yhteensä
Ei ole ollut sairaana
Ei
49
44
7
Alle 35-vuotiaat
50
42
7
35–50-vuotiaat
50
43
46
Yli 50-vuotiaat
Miehet yhteensä
44
Alle 35-vuotiaat
8
48
47
Yli 50-vuotiaat
8
48
41
35–50-vuotiaat
7
46
10 7
47
41
9
50
Naiset yhteensä
54
0
10
20
7
39
51
Yli 50-vuotiaat
4
35
61
35–50-vuotiaat
6
40
54
Alle 35-vuotiaat
6
43 30
40
50
60
70
80
% 100
90
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
Kuvio 2.13 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä Miehet
Naiset 63
59 53
56
Yhteensä
8
1–3 päivän sairauspoissaolot
14
7
4–9 päivän sairauspoissaolot
9
62
65
59
61
Alle 35-vuotiaat
9
Vähintään 10 päivän sairauspoissaolot
14 5
4 64
65 57
58
35–50-vuotiaat
9
13
8
10
48
59 41
50
Yli 50-vuotiaat
4 % 70
Oman sairauden vuoksi pois töistä edellisten 12 kk aikana
14
8 60
50
40
30
20
10
9 0
0
10
20
30
40
50
60
% 70
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavaaka — kevät 2017 37
Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineistossa vain yhdeksän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä luokittuu ammattinsa puolesta johtajiksi ja 90 prosenttia eri alojen erityisasiantuntijoiksi. Kuitenkin 56 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä työ sisältää toisten töiden johtamista ja työtehtävien jakamista muille. Esimiestehtävät ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (38 prosenttia). Ylemmistä toimihenkilömiehistä 60 prosentilla ja naisista 51 prosentilla työhön sisältyy toisten työn johtamista. Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt 2000-luvulla samalla, kun toiminnallisten eli ilman alaisia olevien esimiesten osuus on kasvanut. Vuonna 1997 hallinnollista esimiestyötä tekevien osuus oli ylemmillä toimihenkilöillä 49 prosenttia ja toiminnallista esimiestyötä tekevien osuus neljä prosenttia. Vuonna 2013 toiminnallisten esimiesten osuus oli 21 prosenttia ja hallinnollisten esimiesten osuus 35 prosenttia.
Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten esimiesten osuus kasvanut.
Kuvio 2.14 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä Esimies, omia alaisia
%
Esimies, ei alaisia
70 63 60
5
64 61
60
59
17
13
54 51
21
50
42 3
40
30
46
53
17
4 13
17
13
56
54
21
21
58 48
47
39
49
39
20
37
33
42
41
35
30
10
0
1997
2003
2008
Miehet
2013
1997
2003
2008
Naiset
2013
1997
2003
2008
2013
Kaikki
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
38 Akavaaka — kevät 2017
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Naisesimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää.
Aikaisempaa suuremmalla osalla palkansaajista on nainen esimiehenä. Naisten alaisina toimivien palkansaajien osuus on kasvanut erityisesti ylempien ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Vuonna 1997 reilulla neljänneksellä ylemmistä toimihenkilöistä ja noin puolella alemmista toimihenkilöistä oma esimies oli nainen. Vuonna 2013 osuudet olivat ylemmillä toimihenkilöillä 37 prosenttia ja alemmilla toimihenkilöillä 57 prosenttia. Edelleen verrattain harvalla miehellä on nainen esimiehenä. Vuonna 1997 ylemmistä toimihenkilömiehistä 14 prosentilla lähiesimies oli nainen, kun vuonna 2013 osuus oli 19 prosenttia. Naisesimiesten alaisuudessa työtään tekevien osuus on kasvanut erityisesti ylempien toimihenkilönaisten keskuudessa: vuonna 1997 osuus oli 38 prosenttia ja kuusi vuotta myöhemmin 55 prosenttia.
Kuvio 2.15 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen 80
Miehet
%
71
70
Naiset
Yhteensä
70
66 62
60
58
55
56
61
59
56
63
64
49
48
50
57
54
60
59
43 40
37
33 30
19
34
19
15
14
17
19
25
23
23
22
21
13 10
10 5 0
1997
36
28
26
20
41
40
38
2003
2008 2013
Ylemmät toimihenkilöt
1997
2003
2008 2013
Alemmat toimihenkilöt
1997
7
6
2003
2008 2013
Työntekijät
11
9
1997
2003
13
15
2008 2013
Kaikki palkansaajat
Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimusten aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013
TYÖAJAT JA TYÖOLOT
Akavaaka — kevät 2017 39
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
3 – Palkat, verotus ja ostovoima
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Palkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessa Kokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2015 keskimäärin 4 360 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 900 euroa ja naisten 3 920 euroa kuukaudessa. Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 31 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 530 euroa kuukaudessa, kun naisista 16 prosentilla ansioihin sisältyi keskimäärin 300 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jolla 32 prosenttia akavalaisista sai lisäpalkkion. Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.
Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 900 euroa ja naisten 3 920 euroa kuukaudessa.
Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2015 Akavalaiset keskimäärin e/kk
Kaikki palkansaajat keskimäärin e/kk
Miehet
4 900
3 730
Naiset
3 920
3 060
Valtio
4 700
3 870
Kunta
3 940
3 050
Yksityinen
4 590
3 490
Kaikki
4 360
3 390
Sukupuoli
Työnantaja
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015
42 Akavaaka — kevät 2017
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.
Lähes joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 110 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisen sektorin työntekijät. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.
Tulospalkkiot saajaa kohden, e/kk
Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2015
Kaikki Miehet Naiset 20
Kaikki palkansaajat
23
16
23
Akavalaiset
31
16
280
350
190
440
530
300
530
580
420
230
240
220
70
80
60
Työnantaja 32
Yksityinen
39
24 3 3 3
Valtio
Kaikki 11
Kunta
10 0
Miehet 15
10
Naiset 20
30
40
50
Tulospalkkiota saavien osuus, % Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2015
Luontoisedut saajaa kohden, e/kk
Kuvio 3.2 Luontoisedut 2015
Kaikki Miehet Naiset 29
Kaikki palkansaajat
26
32 48
Akavalaiset
42
55
130
160
90
110
140
80
140
150
110
50
50
60
60
60
60
Työnantaja 58
Yksityinen
47 6 6 6
Valtio
Kaikki
Kunta
35 0
67
10
20
30
Miehet
40
Naiset
41 40
50
60
70
Luontoisetuja saavien osuus, % Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 43
Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista ansaitsi vuonna 2015 vähintään 3 860 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 610 euroa (desiili 10) ja joka kymmenes yli 6 350 euroa (desiili 90) kuukaudessa.
Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2015 (ilman tulospalkkioita) desiili 10 2 610
Akavalaiset
Kaikki palkansaajat
desiili 10 2 110
desiili 90 6 350
860mediaani mediaani 33750
desiili 90 4 970
22850 960mediaani mediaani
e / kk 1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000 6 500
Kokoaikaiset palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015
Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 3 480 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 820 euroa. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä akavalaisten keskimääräiset palkat olivat valtiolla parisataa euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla. Vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden välinen palkkaero on parikymmentä euroa valtion hyväksi. Tämän selittää osittain se, että Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastosta puuttuvat yksityisen sektorin ylimmän johdon palkkatiedot. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa. Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 390 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Mitä korkeampi koulutustaso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot ovat. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.
44 Akavaaka — kevät 2017
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2015 Euroa/kk 5 500
5 500
5 250
5 250
5 000
5 000
4 750
4 750
4 500
4 500
4 250
4 250
4 000
4 000
3 750
3 750
Valtio
3 500
Yksityinen
3 250
Kaikki
3 000
Kunta
2 750 25–35
35–44
45–54
3 500 3 250 3 000
2 750 55–64
Ikäryhmät Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansioihin sisältyy tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015
Kuvio 3.5 Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2015
Henkilöiden määrä tilastoissa (1 000) Kaikki
3 390 3 730 3 060
Kaikki yhteensä
Kaikki Miehet
2 850 3 060
Perusaste
Naiset
2 500
2 860 3 140
Keskiaste
2 520
3 450
Alin korkea-aste
4 130
3 100 3 500
Alempi korkeakouluaste
3 040
4 070 4 610
Ylempi korkeakouluaste
5 190
4 160
Tutkijakoulutusaste
5 160 0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
5 500 5 790
Miehet Naiset
1 366
665
701
128
80
47
558
301
256
187
63
123
243
109
134
227
99
128
24
13
11
e / kk 6 000
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansioihin sisältyy tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 45
Vuodesta 2006 vuoteen 2015 kaikkien kokoaikaisten palkansaajien ansiot ovat nousseet runsaat seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeakoulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat yhdeksän vuoden aikana 26,9 prosenttia, korkeakoulutettujen 19,5 prosenttia. Palkkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.
Korkeakoulutetut ovat jääneet ansiokehityksessä jälkeen.
Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2015 Indeksi 2006 = 100 128 126 124 122 120 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
128 126 124 122 120 118 116 114 112 110 108 106 Korkeakoulutetut 104 Kaikki palkansaajat 102 100 2015 2014
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2015
Suomessa korkeakoulutettujen nimellispalkat ovat länsieurooppalaista keskitasoa Kuviossa 3.7 on esitetty korkeakoulutettujen palkansaajien keskimääräisiä bruttopalkkoja eräissä Euroopan maissa vuonna 2014. Korkeakoulutetut palkansaajat tarkoittavat tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat kansainvälisen ISCED-luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti suorittaneet kolmannen asteen koulutuksen. Suomessa tällaiset henkilöt ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Palkkatiedot perustuvat Eurostatin palkkarakennetilastoon (Structure of Earnings Survey), jonka otos koostuu vähintään 10 henkilöä työllistävistä työnantajista. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen sekä pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan palkkatiedot eivät sisälly Eurostatin palkkarakennetilastoon.
46 Akavaaka — kevät 2017
Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaa. PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014 Sveitsi
8 330
Luxemburg
6 980
Norja
5 810
Tanska
5 530
Saksa
5 270
Itävalta
4 950 4 910
Belgia Irlanti
4 540
Alankomaat
4 480
Suomi
4 360
Islanti
4 330 4 220
Ruotsi
3 870
Iso-Britannia
3 780
Italia
3 720
Ranska
1 820 3 660
EU28
2 930
Espanja 2 360
Portugali Viro
1 340 0
1 000
2 000
3 000
4 000
6 000
5 000
8 000
7 000
9 000
Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Eurostat, Palkkarakennetilasto (Structure of Earnings Survey) 2014
Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014 Luxemburg
7 040
Sveitsi
6 770
Saksa
6 250
Itävalta
5 490
Belgia
5 390
Irlanti
5 120
Alankomaat
5 050
Norja
4 990
Tanska
4 950
Italia
4 630
Islanti
4 510
Suomi
4 360
EU28
4 330
Iso-Britannia
4 170
Ruotsi
4 090
Ranska
4 090
Espanja
3 990
Portugali
3 590 2 240
Viro 0
1 000
2 000
6 000 3 000 4 000 5 000 Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/kk
7 000
8 000
9 000
Lähde: Eurostat, Palkkarakennetilasto (Structure of Earnings Survey) 2014
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 47
Kuviossa 3.8 on esitetty korkeakoulutettujen keskipalkat ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjaus on tehty siten, että eri maiden hintatasoja verrataan euron ostovoimaan Suomessa. Suomessa korkeakoulutettujen nimelliset keskipalkat edustavat länsieurooppalaista keskitasoa ja ovat melko samansuuruiset Islannin, Alankomaiden, Ruotsin ja Irlannin korkeakoulutettujen keskipalkkojen kanssa. Suomen nimellinen 4 360 euron keskipalkka on 700 euroa kaikkien EU-maiden keskiarvoa suurempi. Suhteellisen korkean hintatason vuoksi korkeakoulutettujen ostovoimakorjattu keskipalkka Suomessa jää EU-maiden keskiarvon tuntumaan. Kuviossa 3.9 on laskettu korkeakoulutettujen ja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden bruttopalkkojen prosentuaalinen ero eri maissa. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 69 prosenttia suuremmat kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Koulutuksen tuomassa palkkalisässä Suomi edustaa EU-maiden keskitasoa. Muissa Pohjoismaissa sekä Virossa korkeakoulutuksen palkkapreemio on Suomea pienempi. Sitä vastoin useassa Länsi- ja Keski-Euroopan maassa koulutuksen tuoma palkkalisä on suurempi kuin Suomessa tai EU:ssa keskimäärin.
Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden bruttopalkkojen prosentuaalinen ero eräissä Euroopan maissa 2014 Portugali
100
Saksa
89
Luxemburg
87
Belgia
85
Ranska
83
Itävalta
82
Alankomaat
80
Sveitsi
73
Suomi
69
Irlanti
67
EU-28
67
Espanja
63
Viro
63
Ruotsi
61
Tanska
58
Islanti
57
Norja
49
Italia
49
Iso-Britannia
47 0
20
40
60 80 Palkkojen prosentuaalinen ero
100
120
Lähde: Eurostat, Palkkarakennetilasto (Structure of Earnings Survey) 2014
48 Akavaaka — kevät 2017
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja Työttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon. Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Myös vanhempainpäiväraha on pääsääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen. Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta. Vuonna 2017 akavalaisten keskitulotasolla eli 4 360 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia bruttopalkasta eli noin 1 980 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 48 prosenttia eli noin 2 100 euroa kuukaudessa. Vuoden 2017 alusta 2 715 euron ylittävän kuukausipalkan sairauspäivärahan korvausaste laskee. Samanaikaisesti kansaneläkeindeksi pienenee 0,85 prosenttia, mikä vähentää samassa suhteessa indeksiin sidottuja työttömyysturvan peruspäiväraha sekä sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa. Minimipäivärahojen pieneneminen laskee hieman ansiosidonnaisia päivärahoja kaikilla tulotasoilla. Akavalaisten keskituloilla työttömyyspäiväraha pienenee 10 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 229 euroa kuukaudessa.
Sairauspäivärahan korvausasteen pieneminen leikkaa akavalaisten keskituloilla sairauspäivärahaa 229 euroa kuukaudessa.
Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kk Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk 3 500 3 250
Keskivertoakavalainen
Sairauspäiväraha 2016
3 000
Sairauspäiväraha 2017
2 750
Ansiopäiväraha 2017 (työttömyyspäiväraha)
2 500
3 500 3 250 3 000 2 750 2 500
2 250
2 250
2 000
2 000
1 750
1 750
1 500
1 500
1 250
1 250
1 000
1 000
750
750
500
500
250
250 0
0 0
500
1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
Lähde: Akavan laskelma
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 49
Akavalaisella keskipalkalla tuloveroaste laskee 34,9 prosentista 34,2 prosenttiin. Tällöin nettopalkka kasvaa kuukaudessa 31 euroa.
Palkansaajien verotus kevenee vuonna 2017 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2017 verotuksen mukaan jo 2 400 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta runsaat 45 prosenttia. Rajaveroaste ylittää 50 prosenttia 3 900 euron kuukausipalkalla. Korkeimmillaan rajaveroaste on noin 60 prosenttia, kun kuukausipalkka on vähintään 6 800 euroa. Palkansaajien tuloverotusta kevennetään vuonna 2017 515 miljoonaa euroa. Vastaavasti palkansaajien sairaanhoitomaksu pienenee, mutta samalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuihin, työeläkemaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuihin tulee korotuksia. Kaiken kaikkiaan palkansaajien tuloveroasteet laskevat lukuun ottamatta niitä, joiden bruttopalkka jää alle 1 050 euroon kuukaudessa. Akavalaisella 4 360 euron keskipalkalla tuloveroaste laskee 34,9 prosentista 34,2 prosenttiin. Tällöin nettopalkka kasvaa kuukaudessa 31 euroa. Kuvion 3.11 laskelmissa on otettu huomioon tiedossa olevat veromuutokset ja niin sanotut "viranomaisvähennykset" (esim. työtulovähennys ja eläkemaksujen vähennyskelpoisuus) sekä käytetty vuoden 2017 kunnallisveron keskimääräistä tuloveroprosenttia. Laskelmien rajaveroprosentit ja veroasteet on laskettu alle 53-vuotiaalle palkansaajalle.
Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2016 ja 2017 Raja- ja tuloveroaste, % 65
65
60
60
55
55
50
50
45
45
40
40
35
35
30
30
25
25
20
20 Rajavero 2016
15
Rajavero 2017
10
Tulovero 2016 Tulovero 2017
5 0
0
1 000
2 000
3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton
8 000
9 000
10 000
15 10 5 0 11 000
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat Alle 53-vuotias palkansaaja
50 Akavaaka — kevät 2017
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.
Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Tilastokeskuksen vuoden 2015 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 30 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista 34 prosenttia. Akavalaisten ansioista kertyi 47 prosenttia valtion ansiotuloverosta. Kaikki eivät osallistu tasapuolisesti verotalkoisiin. Puolet verovelvollisista kerrytti 26 prosenttia kaikista veroista ja maksuista vuonna 2015. Vastaavasti neljäsosa verovelvollisista maksoi 50 prosenttia kaikista veroista ja maksuista.
Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2015 Akavalaiset
Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)
23
Palkkasumma (69,7 mrd. e)
Muut palkansaajat 77 70
30
Verot ja maksut (22,6 mrd. e)
34
66
Verolajeittain Valtion ansiotulovero (4,16 mrd. e)
47
Kunnallisvero (11,3 mrd. e)
53 68
32
Työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu (4,60 mrd. e)
30 0
70 20
40
60
80
% 100
Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden palkkatulot ylittää 3 870 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2015
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 51
Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee nopeammin kuin muualla LänsiEuroopassa.
Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Länsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain keskitasoa, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on jo yli eurooppalaisen keskitason ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa. Kuviossa 3.13 vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään 30 200 ja puolet vähintään 50 800 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 116 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 33,9 prosenttia ja muualla Euroopassa 31,3 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2016 50 48
%
% 48,3
Akavalaisten jakauma:
48
46 5
44
25
46
75
50
95
44
42
42,2
40
38,1
38
40
36
34
Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa*
30 28
34
Suomi
34,6
31,4
32
22
24 22
23,4
20
Kaikkien palkansaajien jakauma:
16 14 20 000
5
30
26
23,8
24
32
28
29,3
26
18
42
38
36
20
50
25
50
18 75
16
95
14 30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
130 000
Vuosiansio 2016, euroa *) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska Yhden hengen talous. Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2016; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto 2015, Akavan oma laskelma
52 Akavaaka — kevät 2017
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Kuviossa 3.14 on esitetty 5 190 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2016. Suomessa palkansaaja maksoi 5 190 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 38,1 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 33,6 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia. Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 15,9 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,3 prosenttia.
Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste 5 190 e/kk ansaitsevilla 2016 Belgia
46,3
Italia
43,4 42,6
Saksa Suomi
38,1
Tanska
37,8 37,0
Itävalta
36,2
Alankomaat
35,6
Ranska Ruotsi
33,6 30,5
Espanja
29,3
Norja USA
27,1
Britannia
27,1
Australia
26,9
Japani
25,6 20,7
Viro 15,9
Sveitsi 0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
% 50
Yhden hengen talous, vuositulo 64 900 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2016
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 53
Julkisella sektorilla työskentelevien ostovoima pienenee vuonna 2017 Kuviossa 3.15 on esitetty ansiotulojen, tulonsiirtojen, veroluonteisten maksujen ja hintojen muutosten vaikutukset erilaisten yhden hengen kotitalouksien ostovoimaan vuosina 2016–2017. Kuviossa 3.16 on esitetty vastaavat vaikutukset erilaisille perheille, jotka koostuvat kahdesta aikuisesta palkansaajasta ja kahdesta lapsesta. Kaikissa perheissä lapset ovat alle 17-vuotiaita ja kussakin perheessä nuorempi lapsi on kunnallisessa päivähoidossa. Lastenhoitajan ja farmaseutin kotitaloudet asuvat vuokralla ja muut kotitaloudet asuvat omistusasunnoissa. Omistusasujilla on lisäksi asuntolainaa. Kaikkien kotitalouksien aikuiset henkilöt edustavat tulojensa osalta ammattinsa mukaisia tyypillisiä palkansaajia. ”Ahkerat”-perheen palkansaajat ovat töissä työntekijäammatissa. Muiden perheiden palkansaajat työskentelevät eri tulotasojen toimihenkilöammateissa. Bruttopalkat kasvavat vuonna 2017 Valtiovarainministeriön ansiotasoindeksiennusteen mukaisesti 0,5 prosenttia. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan kilpailukykysopimuksen mukaisesti 30 prosenttia, mikä osaltaan laskee eräiden esimerkkilaskelmien kotitalouksien bruttopalkkoja. Yhden hengen kotitalouksista lastenhoitaja sekä valtiotieteilijä ovat töissä julkisella sektorilla. Vastaavasti "Kasvattajat"perheen molemmat vanhemmat sekä "Ahkerat"-perheen toinen vanhemmista työskentelevät julkisella sektorilla.
Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2016–2017; Yhden hengen taloudet Muutos, % Lastenhoitaja (2 300 e/kk*)
-1,0
-19
Farmaseutti (3 000 e/kk*)
0,3
6 -22
Valtiotieteilijä (3 900 e/kk*)
-0,8 2
Diplomi-insinööri (6 200 e/kk*) -30 -27 -24 -21 -18 -15 -12
-9
-6
-3
0
3
0,1 6
9
12
15
18
21
24
27
30
Ostovoiman muutos 2016–2017, e/kk
Yhden hengen kotitaloudet
Bruttopalkan muutos, %
Bruttopalkan* muutos, e/kk
Verojen muutos, %-yksikköä
Nettopalkan muutos, %
Nettopalkan muutos, e/kk
Inflaatio, %
Lastenhoitaja
-1,0
-24
-0,9
Farmaseutti
0,5
16
-0,7
0,2
3
1,2
1,5
32
Valtiotieteilijä
-1,0
-41
1,2
-1,0
0,4
11
1,2
Diplomi-insinööri
0,5
32
-0,5
1,3
49
1,2
*) Palkka vuonna 2016 Lähde: Akavan omat laskelmat
54 Akavaaka — kevät 2017
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Vuonna 2017 merkittävimmän eron esimerkkikotitalouksien nettotulojen kehityksessä aiheuttaa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen.
Palkansaajien tuloverotusta kevennetään 515 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vastaavasti palkansaajien sairaanhoitomaksu pienenee, mutta samalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuihin, työeläkemaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuihin tulee korotuksia. Kaiken kaikkiaan laskelmien kotitalouksien verotus kevenee nousevista sosiaalivakuutusmaksuista huolimatta. Tämän johdosta julkisella sektorilla työskentelevien esimerkkihenkilöiden nettotulot nousevat, vaikka heidän bruttopalkat laskevat. Vuonna 2017 merkittävimmän eron esimerkkikotitalouksien nettotulojen kehityksessä aiheuttaa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen. Vuositasolla lomarahojen leikkaaminen tarkoittaa julkisen sektorin työntekijälle bruttopalkkojen pienenemistä keskimäärin 1,5 prosentilla. Pelkästään yksityisellä sektorilla työskenteleviä palkansaajia sisältävien kotitalouksien nettotulot kehittyvät vuonna 2017 suhteellisesti parhaiten. Inflaation odotetaan kehittyvän vuonna 2017 valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti 1,2 prosenttia. Inflaatiokorjauksen jälkeen osalla kotitalouksista ostovoima laskee tai pysyy lähes ennallaan.
Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2016–2017; Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset Muutos, % Ahkerat (2 300 & 2 900 e/kk*)
0,1
4
Kasvattajat (2 500 & 3 300 e/kk*)
-42
-1,0
Keksijät (3 300 & 4 400 e/kk*)
8
0,1 22
Taitajat (4 900 & 6 500 e/kk*) -50 -45 -40 -35 -30 -25 -20 -15 -10
-5
0
5
10
15
20
0,3
25
30
35
40
45
50
Perheen ostovoiman muutos 2016–2017, e/kk
Perheet, 2 lasta
Bruttopalkkojen muutos, %
Bruttopalkkojen* muutos, e/kk
Verojen muutos, %-yksikköä
Nettopalkkojen muutos, %
Nettopalkkojen muutos, e/kk
Kotitalouskohtaiset inflaatio
Ahkerat
-0,2
-9
-0,7
1,3
52
1,2
Kasvattajat
-1,0
-61
-1,0
0,2
10
1,2
Keksijät
0,5
40
-0,6
1,3
72
1,2
Taitajat
0,5
59
-0,7
1,5
109
1,2
*) Puolisoiden palkat vuonna 2016 Lähde: Akavan omat laskelmat
PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA
Akavaaka — kevät 2017 55
4 – Koulutus
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja Suomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti 40 vuodessa. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2015 korkeakoulutettuja oli 28 prosenttia. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, 17 prosentilla ei ole edelleenkään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2015 100 90
%
0,2 3 4 7
0,3
0,6
0,7
0,9
1,0
4
6
8
9
11
5
5
6
9
11 80
15
12
17
20
16
70
13
3030
1,2 12
100 90
11
80 70 60
38
40
50
40
Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste
14
60
Alin korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
50 42 42
40
44
66
44 44
40 30
30 5050
20
20 34
29
10 0
%
1975
1985
1995
2000
29
24
2005
24 20
2010
17 17
2015
10 0
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
58 Akavaaka — kevät 2017
KOULUTUS
Vuonna 2016 yliopistoissa suoritetiin 31 900 tutkintoa ja ammattikorkeakouluissa 25 700 tutkintoa.
Uusien opiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan, suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut Opetushallinnon tilastojen mukaan vuonna 2016 yliopistojen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoiksi kirjautui 21 000 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi parilla sadalla edellisestä vuodesta. Yliopistoissa suoritettiin 15 300 ylempää korkeakoulututkintoa vuonna 2016, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 ammattikorkeakouluissa aloitti 38 600 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 2014. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 25 700 tutkintoa vuonna 2016. Tutkintoja suoritettiin 500 vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Yliopistot
Uudet opiskelijat
1 000 henkilöä
Suoritetut tutkinnot
50 40 30 20
20,1
19,9
21,0
20,8 15,3
14,9
14,4
13,8
12,5
20,9
20,2
15,3
10
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Ammattikorkeakoulut 1 000 henkilöä 50 40
38,8
38,3
30 22,9
23,9
38,7
38,6
37,5
24,8
25,0
38,6
26,2
25,7
20 10
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Yliopistojen uudet opiskelijat ovat ylempään tai alempaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä yliopistossa kirjautuneita opiskelijoita. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat tilastovuoden aikana suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ovat ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä ammattikorkeakoulussa kirjautuneita opiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin luetaan tilastovuoden aikana suoritetut ammattikorkeakoulu- ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot ja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
KOULUTUS
Akavaaka — kevät 2017 59
Tilastokeskuksen vuoden 2016 koulutustilastojen mukaan eri yliopistotutkinnoissa aloittaneista opiskelijoista 65 prosenttia aloitti alemman korkeakoulututkinnon, 29 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon ja 7 prosenttia tohtoritutkinnon opinnot. Ammattikorkeakoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 69 prosenttia aloitti ammattikorkeakoulutukseen johtavassa nuorten koulutuksessa ja 20 prosenttia aikuiskoulutuksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoissa aloitti 11 prosenttia aloittaneista opiskelijoista. Tilastokeskuksen vuoden 2016 koulutustilastojen mukaan kaikista suoritetuista yliopistotutkinnoista 45 prosenttia oli alempia korkeakoulututkintoja, 48 prosenttia ylempiä korkeakoulututkintoja ja 6 prosenttia tohtoritutkintoja. Ammattikorkeakoulutuksen suoritetuista tutkinnoista 74 prosenttia oli nuorten ammattikorkeakoulututkintoja, 16 prosenttia aikuiskoulutuksen ammattikorkeakoulututkintoja ja 10 prosenttia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Taulukko 4.1 Aloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2016 Aloittaneet opiskelijat
Osuus, %
Suoritetut tutkinnot
Osuus, %
Alempi korkeakoulututkinto
16 610
64,8
14 426
45,2
Ylempi korkeakoulututkinto
7 301
28,5
15 425
48,4
21
0,1
1890
5,9
Yliopistot/koulutusaste
Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto
13
0,1
122
0,4
Tohtorintutkinto
1 669
6,5
18
0,1
Yliopistot yhteensä
25 614
100,0
31 881
100,0
26 475
68,6
19 057
74,1
7 844
20,3
4 138
16,1
Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 279
11,1
2 518
9,8
Ammattikorkeakoulut yhteensä
38 598
100,0
25 713
100,0
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä
64 212
57 594
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
60 Akavaaka — kevät 2017
KOULUTUS
Puolet yliopistoopiskelijoista suorittaa tutkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.
Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain Päälle puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät palvelualalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2015 Koulutustilaston mukaan 78 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin kasvatusalalla, joissa 35 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritettiin terveys- ja hyvinvointialalla, joissa 68 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 47 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opiskelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.
Kuvio 4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015 Koulutusalat yhteensä Palvelualat
Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
56
23
Kasvatusalat
73
35
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
67
33
Yhteiskunnalliset alat
65
29
Humanistiset ja taidealat
59
19
Maa- ja metsätalousalat
56
18
Terveys- ja hyvinvointialat
52
27
Tekniikan alat
50
19
Luonnontieteet
39
12
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)
36
18 0
10
Ylempi korkeakoulututkinto
78
21
20
30
40
50
60
70
% 80
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
KOULUTUS
Akavaaka — kevät 2017 61
Kuvio 4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015 47
Koulutusalat yhteensä Terveys- ja hyvinvointialat
68 55
Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
52
Luonnontieteet
51
Palvelualat
50
Humanistiset ja taidealat
45
Maa- ja metsätalousalat
33
Kasvatusalat
33
Tekniikan alat
30 28
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 0
10
20
30
40
50
60
% 80
70
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuonna 2015. Heitä oli yhteensä noin 286 100. Korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus laski edellisestä vuodesta ammattikorkeakouluopiskelijoilla, mutta vastaavasti hieman nousi yliopisto-opiskelijoilla.
Kuvio 4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2015 Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 575 900)
50
Lukiokoulutus (44 000)
26 48
Ammatillinen koulutus (234 800) Ammattikorkeakoulutus (129 500)
52
Yliopistokoulutus (167 600)
57
0
10
20
30
40
50
% 60
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Kolmannes akavalaisista ei osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen Kolmannes akavalaisista ei osallistunut edellisten 12 kuukauden aikana työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan vuonna 2016 teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallistuvat koulutukseen miehiä useammin ja yli 35-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat.
62 Akavaaka — kevät 2017
KOULUTUS
Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä opetusalojen asiantuntijoilla. Julkisella sektorilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että oman alan lyhytkestoinen koulutus on tarpeellisinta osaamisen kehittämiseksi.
Koulutuspäivien lukumäärä, keskiarvo*
Kuvio 4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen edellisten 12 kk:n aikana Alle kolme päivää
Ei osallistunut Kaikki
31
Miehet
20 37
4,8
48
15
27
Naiset
Vähintään kolme päivää
5,0
48
24
4,6
49
Ikäryhmä Alle 35-vuotiaat
51
16
6,7
34
35–49-vuotiaat
27
22
50
4,3
Yli 49-vuotiaat
27
20
53
4,8
Ammatti Johtaja
11
29
Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntija Opettaja tai muu opetusalan asiantuntija
15
22
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntija
3,8
50
27
Muu asiantuntija
5,6
37
28
15
5,7
60
48
4,7
57
40
20
4,5
40
Työnantaja Valtio
21
Kunta ja kuntayhtymä
20
24
Yritys 30 0
17
5,4
40
21 20
4,2
57
43
Muu yksityinen
4,7
54
24
49
40
60
% 100
80
4,8
*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat edellisten 12 kk:n aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016
Kuvio 4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana 69
Omiin työtehtäviin liittyvää lyhytkestoista koulutusta 14
Omiin työtehtäviin liittyvää pitkäkestoista koulutusta Omiin työtehtäviin liittyvää tutkintoon johtavaa koulutusta
3 3
Ammatin tai työtehtävien vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa koulutusta Muuta, mitä?
1
En osaa sanoa
11 0
20
40
60
80
% 100
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016
KOULUTUS
Akavaaka — kevät 2017 63
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
5 – Perustiedot akavalaisista
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.
Akavalaisia on yli 600 000 Akavalaiset ovat korkeakoulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 36 jäsenjärjestöä, joilla on yhteensä 613 000 jäsentä. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuuluvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Jäsenmäärä on kasvanut vuoden 2016 alusta 4 900 jäsenellä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 115 000 opiskelijajäsentä vuonna 2017. Akavan kokonaisjäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias.
Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2017 1 000 jäsentä 600 500 400
375
391
409
2001
2002
424
436
448
461
2003
2004
2005
2006
486
498
2007
2008
537
547
553
566
2009
2010
2011
2012
580
585
589
608
613
2013
2014
2015
2016
2017
300 200 100 0
2000
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset, tilanne 1.1. vuosittain
Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2011–2017
Opiskelijajäsenet
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
102 000
105 600
109 800
109 600
111 300
111 700
115 100
Alle 30-vuotias työvoima
40 400
36 700
33 600
39 700
38 600
39 700
38 900
”Nuoret” yhteensä
142 300
142 200
143 400
149 300
149 800
151 400
154 000
26 %
25 %
25 %
26 %
25 %
25 %
25 %
”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
66 Akavaaka — kevät 2017
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu runsas neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia 44 prosentilla. Akavalaisista 56 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 31 prosenttia kunnissa ja yhdeksän prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,6 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 360 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi taulukosta 5.3 ”Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2016” sivulla 69.
Henkilöiden määrä palkansaajakeskusjärjestöissä (1 000)
Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015 SAK (1 008 040)
STTK + TVK
1970
STTK (549 476)
Akava (588 865)
1980
64
1990
29
2010
47
28
2015
47
26
0
20
40
60
1 624
14
31
51
931
10
26
57
2000
5
26
70
1 879
18
2 092
25
2 204
27 80
2 146 % 100
Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — kevät 2017 67
Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 2017 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan sairaanhoitajat ja TAJA Akavan Yleinen Ryhmä AYR
5 964 26 581 1 519 739
Ammattiliitto Ava
5 700
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl
1 753
DIFF Ingenjörerna i Finland
3 150
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
10 360
Insinööriliitto IL
68 615
Kirkon Akateemiset AKI
5 740
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 155
KTK Tekniikan Asiantuntijat
8 293
Kuntoutusalan asiantuntijat
8 927
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
14 709
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
26 501
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto Päällystöliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ekonomit
120 150 2 455 3 823 24 130 2 411 52 726
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 699
Suomen Farmasialiitto
7 909
Suomen Hammaslääkäriliitto
7 273
Suomen Lakimiesliitto
16 245
Suomen Lääkäriliitto
25 860
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
10 970
Suomen Psykologiliitto
7 272
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 597
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
7 463
Suomen Työterveyshoitajaliitto
1 559
Tekniikan akateemiset TEK Tieteentekijöiden liitto Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto
70 700 7 082 32 429 6 140
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
12 355
Yhteensä
612 954
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset Liittojen jäsenmäärät 1.1.2017, pl. Ammattiliitto Ava, jonka jäsenmäärätieto on ajalta 1.5.2017.
68 Akavaaka — kevät 2017
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2016: miehet ja naiset Kaikki (100 %)
Miehet (47 %)
Naiset (53 %)
Kokoaikatyö
84 %
85 %
82 %
Osa-aikatyö
7%
5%
10 %
Yrittäjä
4%
5%
4%
Päätoimi
Työtön
5%
5%
4%
100 %
100 %
100 %
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
15 %
20 %
10 %
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
39 %
46 %
32 %
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
25 %
12 %
37 %
Asiantuntijat
18 %
19 %
17 %
Yhteensä Ammattiryhmä
Muut tehtävät
4%
4%
5%
100 %
100 %
100 %
Alle 30-vuotiaat
9%
8%
10 %
30–39-vuotiaat
27 %
26 %
27 %
40–49-vuotiaat
27 %
27 %
27 %
50–59-vuotiaat
26 %
27 %
26 %
Yhteensä Ikäjakauma
Yli 59-vuotiaat
11 %
12 %
10 %
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
Keski-ikä
43 vuotta
44 vuotta
44 vuotta
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
85 %
83 %
87 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat
33 %
33 %
33 %
Alle 18-v. lapsen vanhempia
44 %
45 %
44 %
Määräaikainen palvelussuhde*
12 %
9%
15 %
9,9
10,2
9,6
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* Kokonaisansiot 2014 (sis. tulospalkkiot), €/kk*
4 360
4 900
3 920
Tulospalkkioiden saajien osuus*
23 %
31 %
16 %
Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk*
440
530
300
Luontoisetujen saajien osuus*
48 %
55 %
42 %
Luontoisedut saajaa kohden, €/kk*
110
140
80
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*
40,6
41,8
39,4
Ylitöitä tehneiden osuus*
22 %
24 %
21 %
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä**
33 %
36 %
30 %
*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia. **) Tiedot koskevat ylitöitä tehneitä. Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2016 ja Palkkarakennetilasto 2015; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — kevät 2017 69
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja Akavan jäsenliitot Akavan luottamusmiesbarometri 2017 Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2016 Eurostat Structure of Earnings Survey 2014 Tilastokeskuksen Koulutustilastot Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2015 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2016 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2016
70 Akavaaka — kevät 2017
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Kuvio- ja taulukkoluettelo Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Akavalaiset (443 000)................................................................. 6 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Koko työvoima (2 613 000)......................................................... 7 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2016......................................................................................................... 8 Työllisyysaste iän mukaan 2011 ja 2016 ................................................................................................................ 9 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 55–59-vuotiaat......................................................................................... 10 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 60–64-vuotiaat ........................................................................................ 10 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2010–2016 ............................................................. 11 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Korkeakoulutetut (750 000).......................................................................... 12 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Kaikki työlliset (2 371 000) ........................................................................... 13 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2016.................................................................................................... 14 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2015 ............................. 15 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2016............................................................................... 16 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2015......................................................................................... 17 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla ................................................................................... 18 Työttömät koulutusasteittain, kaikki...................................................................................................................... 19 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet.................................................................................................. 19 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot..................................................................................20 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnottain........................................................................................................ 21 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, korkeakoulutetut, helmikuu ................................................................ 22 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, muut kuin korkeakoulutetut, helmikuu ............................................... 22 Työttömyyden kesto 2014–2017............................................................................................................................ 23 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla................................................ 26 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat.................................................. 27 Akavalaisten viikkotyöaika 2016............................................................................................................................. 28 Ylityötä tekevät palkansaajat 2016......................................................................................................................... 29 Iltaisin töitä tekevät palkansajat 2016....................................................................................................................30 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat........................................................................................................... 31 Akavalaisten kannalta parhaat keinot lisätä työajan joustavuutta......................................................................... 32 Työajan seuranta...................................................................................................................................................33 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla...................................................................................33 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia................................................................................................34 Etätyöt akavalaisilla............................................................................................................................................... 35 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire..........................................................................................................36 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä.................................................. 37 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä...................................................................... 37 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä ..............................................................................................38 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen ...........................................................................................................39 Kokonaisansiot 2015 ............................................................................................................................................. 42 Tulospalkkiot 2015.................................................................................................................................................43 Luontoisedut 2015.................................................................................................................................................43 Kokonaisansioiden hajonnat 2015 (ilman tulospalkkioita).....................................................................................44 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2015...............................................................................45 Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2015..........................................................45 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2015.................................................................................................................46 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014...................................................................... 47 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014......................................... 47 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan maissa 2014..........................................................................................................................................48 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2016 ja 2017, e/kk ............49 Kuvio 3.10 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2016 ja 2017.............................................................................50 Kuvio 3.11 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2015 ........................................................................... 51 Kuvio 3.12 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2016.................................... 52 Kuvio 3.13 Palkansaajien tuloveroaste 5 190 e/kk ansaitsevilla 2016...................................................................................... 53 Kuvio 3.14 Ostovoiman muutoksia 2016–2017: Yhden hengen taloudet................................................................................ 54 Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2016–2017: Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset ......................................................... 55 Kuvio 3.16 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2015.............................................................................................. 58 Kuvio 4.1 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa................................................. 59 Kuvio 4.2 Aloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2016.................................60 Taulukko 4.1 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015 ............................................ 61 Kuvio 4.3 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015.................................. 62 Kuvio 4.4 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2015..................................................... 62 Kuvio 4.5 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen edellisten 12 kk:n aikana..........................63 Kuvio 4.6 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana.........................................................................63 Kuvio 4.7 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2017..............................................................................................................66 Kuvio 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2011–2017.................................................................................................66 Taulukko 5.1 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015........................................................................................ 67 Kuvio 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2017..............................................................................................................68 Taulukko 5.2 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2016: miehet ja naiset...............................................................69 Taulukko 5.3 Kuvio 1.1 Kuvio 1.2 Kuvio 1.3 Kuvio 1.4 Kuvio 1.5 Kuvio 1.6 Kuvio 1.7 Kuvio 1.8 Kuvio 1.9 Kuvio 1.10 Kuvio 1.11 Kuvio 1.12 Kuvio 1.13 Kuvio 1.14 Taulukko 1.1 Taulukko 1.2 Kuvio 1.15 Kuvio 1.16 Kuvio 1.17 Kuvio 1.18 Kuvio 1.19 Kuvio 2.1 Kuvio 2.2 Taulukko 2.1 Kuvio 2.3 Kuvio 2.4 Kuvio 2.5 Kuvio 2.6 Kuvio 2.7 Kuvio 2.8 Kuvio 2.9 Kuvio 2.10 Kuvio 2.11 Kuvio 2.12 Kuvio 2.13 Kuvio 2.14 Kuvio 2.15 Taulukko 3.1 Kuvio 3.1 Kuvio 3.2 Kuvio 3.3 Kuvio 3.4 Kuvio 3.5 Kuvio 3.6 Kuvio 3.7 Kuvio 3.8 Kuvio 3.9
www.akava.fi/akavaaka