Akavaaka kevät 2017

Punnittua tietoa akavalaisista

Akavaakatilastokooste Kevät 2017

SISÄLLYS

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

3

1 Työllisyys ja työttömyys Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Ikääntyvien työllisyysaste nousee Yksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät liike-elämään ja teollisuuteen Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisista Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa

4 6 8 9 12 14 16 17 18 19 21 23

2 Työajat ja työolot Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelle Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolella Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaa Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisesti Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaana Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä

24 26 28 30 32 34 35 36 38

3 Palkat, verotus ja ostovoima Palkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessa Suomessa korkeakoulutettujen nimellispalkat ovat länsieurooppalaista keskitasoa Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja Palkansaajien verotus kevenee vuonna 2017 Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Julkisella sektorilla työskentelevien ostovoima pienenee vuonna 2017

40 42 46 49 50 51 52 54

4 Koulutus Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja Uusien opiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan, suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain Kolmannes akavalaisista ei osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen

56 58 59 61 62

5 Perustiedot akavalaisista Akavalaisia on yli 600 000

64 66

ISSN 2342-5474 (painettu) ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Nimiö, www.nimio.fi Taitto: Jukka-Pekka Tolvanen Kuvat: Ida Pimenoff Ilmestymispäivä 5.6.2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

LINKKIVINKKI

Akavaaka on saatavilla osoitteessa www.akava.fi/akavaaka

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä Akavaaka on puolivuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeakoulutettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeakoulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten, korkeakoulutettujen ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevien työajoista ja työoloista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta, verotusta ja ostovoimaa koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista.

Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.

AKAVAAKA

Akavaaka — kevät 2017 3

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

1 – Työllisyys ja työttömyys

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä.

Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Akavalainen työvoima on pienentynyt edellisvuodesta kolmella prosentilla, toisin sanoen 15 000 henkilöllä ja oli noin 443 000 henkilöä vuonna 2016. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi lähes samana ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2016 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä.

Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki seitsemän prosenttia. Vuonna 2016 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä neljä prosenttia akavalaisista.

Kuvio 1.1 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Akavalaiset (443 000) Kokoaikatyö, pysyvä

Kokoaikatyö, määräaikainen

Kaikki

Osa-aikatyö

Yrittäjä

73

Työtön

10

4

7

5

Miehet (N = 209 000) Alle 35-vuotiaat

21

64

3

6

6

35–49-vuotiaat

84

5

3 4

4

50–60-vuotiaat

84

23

8

4

61–64-vuotiaat

52

3

Yhteensä

15

26

77

7

5 5

5

5

Naiset (N = 234 000) 52

Alle 35-vuotiaat

26 12 80

50–60-vuotiaat 61–64-vuotiaat

70

Yhteensä

70 0

20

60

7

10 80

5

5 4 3

21 13

6 3 3

9

4 2

40

2

13

73

35–49-vuotiaat

4

4

% 100

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

6 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkkinoille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla.

Vuonna 2016 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista naisjäsenistä 26 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli vastaavassa ryhmässä 20 prosenttia. Määräaikaisten työsuhteiden osuus alle 35-vuotiaiden akavalaisten naisten keskuudessa on hieman lisääntynyt viime vuodesta.

Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä ja alle 35-vuotiailla akavalaisilla naisilla. Osa-aikatyötä tekevät 61 vuotta täyttäneet ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 14 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä ja muilla kuin akavalaisilla 11 prosenttia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.

Kuvio 1.2 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016:

Koko työvoima (2 613 000) Kokoaikatyö, pysyvä

Kokoaikatyö, määräaikainen

Kaikki

Osa-aikatyö

Yrittäjä

9

59

12

Työtön 11

9

Miehet (N = 1 347 000) Alle 35-vuotiaat

14

51

35–49-vuotiaat

13

50–60-vuotiaat 46

3

7

20

8

29

16

61

Yhteensä

13 16

4 4

64

61–64-vuotiaat

8

4 3

70

7

7 15

7

9

Naiset (N = 1 265 000) 38

Alle 35-vuotiaat

20

9 69

50–60-vuotiaat 57

61–64-vuotiaat

0

20

5 4

56

Yhteensä

4

26

65

35–49-vuotiaat

40

9

6

11

8

7

14

20 11

60

13

11

7

17 80

6 9

% 100

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 7

Määräaikaisesti palkatuista akavalaisista kaksi kolmesta on naisia.

Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Kaikista kokoaikaisista palkansaajista 14 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2016. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 12 prosenttia ja heitä oli 45 000. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista joka kolmannes teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä neljännes oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa.

Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste.

Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määräaikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2011 kuusi prosenttiyksikköä, 15 prosentista 24 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.

Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 15 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista 23 prosenttia vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä.

Suurin osa, 62 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on kaikista määräaikaisista akavalaisista 10 prosentilla ja valtiosektorilla 21 prosentilla.

Arvio määräaikaisten määrästä, 1000 henkilöä

Kuvio 1.3 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2016 Kaikki palkansaajat Akavalaiset palkansaajat

12

Akavalaiset palkansaajat Miehet Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat Naiset Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat

14

239 45

9 5

3

15 10 4 1 30 15 12 3

24 15 33

14 4

Koulutusaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen Ammattiryhmä Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Kaikki muut 0

9 13

4

9 4 26 1

21

28

14

13 19 13

7

12

5

5

13 14 19

10

15

20

25

30

35

% 40

12 20 8 3 3

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoima­tutkimuksen 2016 aineisto

8 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Ikääntyvien työllisyysaste nousee Korkeakoulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeakoulutettujen työllisyysaste on 86 prosenttia. Koko väestön työllisyys on heikentynyt 20–50-vuotiaiden ikäryhmässä vuodesta 2011. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Joka kymmenes korkeakoulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2016. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs.

Ikääntyvien työllisyysaste on noussut 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2016 se oli 76 prosenttia. Ikäryhmässä 60–64-vuotiaat työllisyysaste nousi 23 prosentista 47 prosenttiin vuosina 2000–2016.

Kuvio 1.4 Työllisyysaste iän mukaan 2011 ja 2016 100

%

%

100

90

90

80

80

70

70

60

60

50

50

40

Korkeakoulutetut 2011 Korkeakoulutetut 2016 Koko väestö 2011 Koko väestö 2016

40

30 Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %

20 10

Koko väestö 2016 2011 68,6 68,6 9,0 7,9 24,6

25,5

Korkeakoulutetut 2016 2011 83,6 85,9 5,9 4,1 11,1

30 20

10,5

10

0

0 Alle 20-vuotta

20–29-vuotta

30–39-vuotta

40–49-vuotta

50–59-vuotta

60–64-vuotta

Ikäryhmät Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2011 ja 2016

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 9

Kuvio 1.5 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 55–59-vuotiaat 100

Koko väestö

%

90

Korkeakoulutetut

86

80 70 59

60

63

65

66

66

65

67

68

71

89

88

88

85

71

74

90

88

73

74

88

73

85 74

88

85 76

74

50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2016

Kuvio 1.6 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 60–64-vuotiaat 100

Koko väestö

%

Korkeakoulutetut

90 80 70 60

56

60

57

57

64

61

58

50 40 30

23

25

26

27

29

34

37

39

41

39

39

62

56 42

42

45

45

60

46

60 47

20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2016

10 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2016 korkeakoulutetuista 70 prosenttia oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain runsas puolet (52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista neljä prosenttia, muista 14 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosenttia, korkeakoulutetuista seitsemän prosenttia.

Alla oleva kuvio osoittaa, että työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2010. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.

Kuvio 1.7 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2010–2016 Ansiotyö

Työkyvyttömyyseläke tai pitkäaikaissairaus

Työtön tai lomautettu

55–59-vuotiaat Korkeakoulutetut 2010

Muu työvoiman ulkopuolella

Eläkkeellä

86

2011

5 56

86

Väestö (1 000)

4

3 3

59,9

4

3 3

59,9

2012

87

4

6

12

61,8

2013

87

5

4 22

58,8

7

4 13

66,9

86

2014 2015

87

6

31 3

75,8

2016

86

8

3 2 1

68,9

2

55,6

60–64-vuotiaat 2010

54

2

6

37

2011

53

4

5

35

2012

52

9

7

2013

58

6

2014

58

8

2015

55

10

2016

55

55–59-vuotiaat Muut kuin korkeakoulutetut 2010

7

5 5 4 6

3

50,1

30

1

57,1

30

1

54,2

27

3

61,2

28

2

64,7

30

3

67,0

22

328,7

2011

68

11

17

3 2

317,3

2012

69

10

17

3 2

311,4

11

16

2 3

309,0

11

69

16

2013

68

2014

69

12

15

2 2

295,5

2015

68

13

14

2 3

289,7

2016

71

2 2

285,3

60–64-vuotiaat 2010

11 19

14

1

363,6

2011

35

8

18

37

1

359,5

2012

36

9

18

35

2

351,8

2013

37

10

34

2

339,7

2014

37

12

33

2

338,6

33

2

325,0

2

319,7

7

32

2015

38 0

10

20

16 16

10

16 13

40

2016

30

40

40

31

15 50

60

70

80

90

% 100

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2010–2016

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 11

Yksityinen sektori työllistää nuoria Vuoden 2016 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 29 prosenttia ja valtiolla 10 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkeakoulutetuista yhdeksän prosenttia toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.

Kuvio 1.8 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Korkeakoulutetut (750 000) Valtio Kaikki

Kunta

Yksityinen

29

10

Yrittäjä 52

9

Miehet (N = 341 000) Alle 35-vuotiaat

10

35–50-vuotiaat

12

Yli 50-vuotiaat

10

Yhteensä

11

11

7

72 63

15 21

10 18

51 63

15

11

Naiset (N = 410 000) Alle 35-vuotiaat

35

7

35–50-vuotiaat

40

11 14

Yli 50-vuotiaat

0

26 43

41 20

7

43 53

10

Yhteensä

5

53

40

60

8 6

80

% 100

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

12 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Joka toinen korkeakoulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.

Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 72 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 53 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen yleistyy miesten ja naisten keskuudessa iän myötä.

Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.

Kuvio 1.9 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Kaikki työlliset (2 371 000) Valtio

Yksityinen

22

5

Kaikki

Kunta

Yrittäjä 12

60

Miehet (N = 1 219 00) Alle 35-vuotiaat

4

35–50-vuotiaat

6

10

Yli 50-vuotiaat

5

12

Yhteensä

5

7

9

79 18

66

24

60

10

16

69

Naiset (N = 1 152 000) 3

Alle 35-vuotiaat

26

35–50-vuotiaat

6

Yli 50-vuotiaat

7

Yhteensä

6 0

5

65 49

36

38

45

9

51

36 20

9

40

60

8 80

100

%

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 13

Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.

Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät liike-elämään ja teollisuuteen Suurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2016 neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seuraavaksi suurimmalle toimialalle, terveys- ja sosiaalipalveluihin, teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 44 prosenttia työllisistä akavalaisista.

Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan.

Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä lähes joka neljäs työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat liike-elämän palvelut (17 prosenttia) ja koulutus (14 prosenttia).

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisista 9 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 18 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (35 prosenttia) kuin miehillä (12 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 69 taulukosta 5.3.

Kuvio 1.10 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2016 Koulutus

24

14

Terveys- ja sosiaalipalvelut

32 17

7

26 14

Teollisuus; sähkö- lämpö-, vesihuolto yms.

23

6 13

Liike-elämän palvelut

10

17

8 8

Kaikki muut

7 8

Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus

10

5 7 7

Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pak.sos.vak.

7

Kaikki

7

Informaatio ja viestintä

10

4 3

Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala

3 0

Miehet Naiset

4 5

10

15

20

25

30

% 35

Työlliset Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

14 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Teollisuuden t&khenkilöstöä on vähennetty 17 prosenttia vuosina 2005–2015.

Vaikka tutkimus- ja kehittämistoimintaa (t&k) on supistettu julkisella sektorilla, teollisuudessa sekä yliopistoissa viime vuosina, se työllistää edelleen kymmeniä tuhansia korkeakoulutettuja Suomessa. Teollisuuden korkeakoulutettua t&k-henkilöstöä on supistettu vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä 17 prosenttia. Yliopistojen t&k-henkilöstöä on saman ajanjakson aikana supistettu kaksi prosenttia ja vuodesta 2010 kahdeksan prosenttia.

Akavan liittojen jäsenmäärät on esitetty sivulla 68 taulukossa 5.2.

Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.

Kuvio 1.11 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2015 Indeksi 2005=100 180

180

170

170

160

160

150

150

140

140

130

130

120

120

110

110

100

100

90

90

80

80 75

75 2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Teollisuus (14 931) Muut yksityisen sektorin toimialat (10 108) Julkinen sektori (4 441) Korkeakoulut (12 649) Kaikki sektorit (42 667) Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vuoden 2015 henkilöstömäärät on ilmoitettu selitteessä.

Henkilöstömäärän mittayksikkönä käytetään tutkimustyövuotta, joka tarkoittaa yhden vuoden aikana kokoaikatyön mukaan laskettua tutkimus- ja kehitystyön määrää.

Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 15

Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Korkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Suhteellinen osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeakoulutettuja yrittäjiä oli 68 000 vuonna 2016. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 19 000 henkilöä. Naisten osuus oli 41 prosenttia. Päätoimisista yrittäjistä 30 prosenttia on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön.

Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta seitsemän prosenttia, noin 32 000.

Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen terveydenhuollon ammattilaiset, joita on 52 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Joka viides akavalainen yrittäjä toimii yhteiskunnallisella tai kaupallisella alalla ja 18 prosenttia tekniikan tai luonnontieteiden alalla. Kolme prosenttia on maa-, metsä- tai ympäristöalan yrittäjiä tai ammatinharjoittajia.

Kuvio 1.12 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2016 Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat

1 000 henkilöä 90

Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 83

80

75 69

70

64 58

60 50

51

10

59 13

15 15

74

18

87

19

17

12

12 40 30 20

65

60 39

48

47

51

54

68

57

10 0

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Osuus korkeakoulutetuista

9%

10 %

10 %

10 %

11 %

11 %

10 %

11 %

11 %

Naisten osuus

38 %

47 %

36 %

42 %

43 %

42 %

44 %

43 %

41 %

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2016

16 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Korkeakoulutettujen työttömyysaste on matalampi kuin vähemmän koulutusta saaneilla.

Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeakoulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeakoulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien työttömyys on kasvanut. Vuoden 2015 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 9,4 prosenttia ja työttömiä oli 252 000.

Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 6,0 prosenttia ja heitä oli työttömänä 67 000.

Kuvio 1.13 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2016 % % 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 16 16 16,2 15 15 14 14 13 13 12 12 10,6 11 11 10 10 9 9 9,4 8 8 7 7 6,1 6 6 5 5 5,7 4 4 3 3 2 2 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20122013 2014 2015 2016 Kaikki (252 000) Perusaste (55 000) Keskiaste (130 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (44 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (23 000) Työttömien lukumäärät 2015 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2016 arvio

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 17

Akavalaiset luottamusmiehet raportoivat irtisanomisista Akavan keväällä 2017 tekemässä luottamusmiesbarometrissa kävi ilmi, että 70 prosenttia yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista on vähentänyt henkilöstöä kyselyhetkeä edeltäneiden kahden vuoden aikana. Julkisella sektorilla henkilöstöä vähentäneiden työpaikkojen osuus oli 69 prosenttia.

Tuotannollistaloudellinen irtisanominen on yksityisellä sektorilla yleisin tapa vähentää henkilöstöä. Henkilöstöä vähentäneistä yksityisen sektorin työpaikoista 75 prosenttia irtisanoi henkilöstöä tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten. Julkisella sektorilla yleisin henkilöstön vähentämisen tapa on ns. luonnollinen poistuma, jossa työpaikalta lähteneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Henkilöstöä vähentäneistä julkisen sektorin työpaikoista 85 prosentissa henkilöstöä vähennettiin eläköitymisen kautta. 75 prosentissa vähennykset toteutettiin määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta niin, että määräaikainen työsuhde jätettiin uusimatta.

Yksityisen sektorin luottamusmiehistä 85 prosenttia raportoi, että tuotannollistaloudelliset irtisanomiset olivat kohdistuneet heidän edustamiinsa työntekijöihin. Julkisen sektorin luottamusmiehistä näin kertoi 69 prosenttia.

Henkilöstöä on vähennetty 70 prosentissa akavalaisten luottamusmiesten työpaikoista edeltävän kahden vuoden aikana.

Kuvio 1.14 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla 75

Työntekijöitä on irtisanottu tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten

37

50

Määräaikaisten työntekijöiden määrää on vähennetty tai määräaikaisuuksia ei ole jatkettu

75

49

Eläkkeelle siiirtyneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä

85

39

Työntekijöille on tarjottu työn päättämissopimus

5

35

Töitä on ulkoistettu

36 Yksityinen sektori 10

Muut

Julkinen sektori

7 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

% 100

Osuudet on laskettu työpaikoista, joilta on vähennetty henkilöstöä edellisten kahden vuoden aikana. Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon.

Luottamusmiesbarometriin vastasi 775 luottamusmiestä. He edustavat lähes 180 000 ylempää toimihenkilöä.

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2017

18 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee Korkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua.

Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan huhtikuussa 2017 oli työttömänä noin 43 500 korkeakoulutettua, joista noin 3 500 oli vastavalmistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi luokitellaan korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta vastavalmistunut. Työttömien määrä on vuoden aikana vähentynyt kaikilla koulutusasteilla.

Korkeakoulutettujen työttömyys on laskenut vuodessa lähes kahdeksan prosenttia.

Taulukko 1.1 Työttömät koulutusasteittain, kaikki Kaikki

2016/4

2017/4

Muutos, lkm

Muutos, %

Perusaste

83 203

73 608

-9 595

-11,5

Keskiaste

150 207

137 991

-12 216

-8,1

22 050

19 976

-2 074

-9,4

Alempi korkeakouluaste

25 005

22 967

-2 038

-8,2

Ylempi korkeakouluaste

20 431

18 957

-1 474

-7,2

1 696

1 571

-125

-7,4

Alin korkea-aste Korkeakoulutetut:

Tutkijakoulutus Korkeakoulutetut yhteensä

47 132

43 495

-3 637

-7,7

Kaikki työttömät yhteensä

316 384

287 683

-28 701

-9,1

Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Taulukko 1.2 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet Vastavalmistuneet

2016/4

2017/4

Muutos, lkm

Muutos, %

Perusaste

297

200

-97

-32,7

Keskiaste

13 570

12 004

-1 566

-11,5

323

308

-15

-4,6

Alempi korkeakouluaste

2 436

2 067

-369

-15,1

Ylempi korkeakouluaste

1 544

1 346

-198

-12,8

Alin korkea-aste Korkeakoulutetut:

Tutkijakoulutus

104

78

-26

-25,0

Korkeakoulutetut yhteensä

4 084

3 491

-593

-14,5

Kaikki työttömät yhteensä

18 346

16 047

-2 299

-12,5

Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 19

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kuluneen vuoden aikana vähentynyt useilla akavalaisilla koulutusaloilla. Eniten työttömien määrä on laskenut teknistaloudellisilla aloilla. Yleisimmistä akavalaistutkinnoista ainoastaan oikeustieteen maistereilla ja sosionomeilla työttömien määrä on kasvanut.

Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeakoulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, lastentarhanopettajilla tai oikeustieteen kandidaateilla ja maistereilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.

LINKKIVINKKI

Tuoreimmat korkeakoulutettujen työttömyys­tiedot ovat osoitteessa: www.akava.fi/ tyottomyystilastot

Muutos Huhtikuu 2017 vuoden aikana

Kuvio 1.15 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.)

Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yht.- tai hallintot. maist.

Taideaineet (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist.

Tohtori Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand.

Oikeustieteen maist.

Luonnontieteiden kand.

Lisensiaatti Lastentarhanopettaja Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Lääkäri Arkkitehti Farmaseutti Hammaslääkäri -1000 -500

Lisäys Vähennys 0

6 089 4 109 2 999 2 515 2 383 2 032 1 593 1 268 1 119 1 109 1 067 726 688 470 361 339 309 282 268 137 129 127 24

-859 -345 -165 -333 -177 -135 -49 -64 61 -40 -49 -119 -74 56 -1 -65 -7 -10 -33 -2 -13 -10 -2

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500

Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

20 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Kuvio 1.16 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain Kuvio on arvio työttömyysasteista tutkinnoittain vuosina 2016 ja 2017. Laskentatapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaisemaan työttömyysasteeseen.

Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Filosofian maist.(hum.)

Filosofian maist. (luonnont.ala) Alempi korkeakouluaste Lisensiaatti Ylempi korkeakouluaste Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Valtio-, yht.- tai hallintot. maist.

Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Tradenomi Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Diplomi-insinööri Sosionomi, sosiaalialan AMK Arkkitehti Tohtori Kasvatustieteiden maist.

Farmaseutti Oikeustieteen maist.

Lastentarhanopettaja

2016/4

Hammaslääkäri

2017/4

Lääkäri 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11 12

13

14

15

%

Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Työttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä.

Korkeakoulutettujen keskuudessa vähiten työttömyys on kasvanut alle 30-vuotiaiden kohdalla: seitsemässä vuodessa 52 prosenttia.

Muissa ikäryhmissä korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kuuden vuoden aikana 65–111 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat 30–39-vuotiaat nuoret aikuiset. Kaikkien korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut 83 prosenttia kuudessa vuodessa.

Muilla kuin korkeakoulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Tämän ryhmän työttömien määrä on noussut 24 prosenttia vuosina 2011–2017. Ikäryhmässä 40–59-vuotiaat työttömien määrä on noussut 5–10 prosenttia. Yli 60-vuotiailla työttömien määrän kasvu on 56 prosenttia ja vastaavasti alle 40-vuotiailla kasvua on runsas kolmannes.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 21

Kuvio 1.17 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, korkeakoulutetut, helmikuu Indeksi 2011/2=100 225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90

225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011

2012

2013

2014

2015

2016

Alle 30-vuotiaat / 7 526 30–39-vuotiaat / 15 170 40–49-vuotiaat / 10 208 50–59-vuotiaat / 9 141 60–64-vuotiaat / 4 932

2017

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Helmikuun 2017 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Kuvio 1.18 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, muut kuin korkeakoulutetut, helmikuu Indeksi 2011/2=100 225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90

225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011

2012

2013

2014

2015

2016

Alle 30-vuotiaat / 65 428 30–39-vuotiaat / 47 207 40–49-vuotiaat / 46 554 50–59-vuotiaat / 63 459 60–64-vuotiaat / 38 443

2017

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Helmikuun 2017 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

22 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Korkeakoulutetuista työttömistä 36 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä.

Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa Työttömyysjaksot ovat pidentyneet korkeakoulutetuilla neljän edellisen vuoden aikana. Huhtikuun 2017 lopussa korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömistä 36 prosenttia oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli vuoden. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 15 600. Vuoden 2014 huhtikuussa korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 10 400 ja heidän osuutensa korkeakoulutetuista työttömistä oli 27 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyys on korkeakoulutetuista työttömistä yleisintä tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneilla. Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneista työttömistä 44 prosenttia oli huhtikuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä. Ylemmällä korkeakouluasteella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 38 prosenttia ja alemmalla korkeakouluasteella 33 prosenttia. Tutkijakoulutusasteen suorittaneita pitkäaikaistyöttömiä oli 695. Ylemmällä korkeakouluasteella pitkäaikaistyöttömiä oli 7 200 ja alemmalla korkeakouluasteella 7 700.

Kuvio 1.19 Työttömyyden kesto 2014–2017

Alempi korkeakouluaste 2015

30 27

2016

24

2017

26

2014

2015 2016

23

2017

23

2014 2015 2016 2017

23

21

19 21

28

2017

25 10

42 44

21

17

2016

22

19 19 30

30 33

20

20

20

31 37

21

18

25 23

0

21

25

Muut kuin korkeakoulutetut 2015

38 38

21

21

20

29 32

23

18

21

2014

22

22 18

19

33

21

21

Tutkijakoulutusaste

32

22

20

28

25 28

23

21

24

Yli vuoden

22

23 22

Ylempi korkeakouluaste 2014

27–52 viikkoa

13–26 viikkoa

0–12 viikkoa

40

Työttömien määrä

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä

20 476

5 034

23 974

6 600

25 005

8 064

22 967

7 687

17 171

4 910

19 842

6 391

20 431

7 703

18 957

7 172

1 374

423

1 572

585

1 696

709

1 571

695

231 008

70 436

252 010

82 122

21

37

255 460

94 352

20

37

231 333 % 100

85 549

50

60

70

80

90

Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa. Työttömät ilman lomautettuja.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 23

2 – Työajat ja työolot

24 Akavaaka — kevät 2017

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — kevät 2017 25

Työn arviointi- ja kannustinjärjestelmiä hyödynnetään vaihtelevasti Akava selvitti henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien yleisyyttä akavalaisten työpaikoilla vuoden 2017 luottamusmiesbarometrissa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmilla tuetaan suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa, henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työn kannustavuutta sekä edistetään pitkiä työuria.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ovat keskimäärin yleisempiä julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin työpaikoilla. Valtion akavalaisista luottamusmiehistä 60 prosenttia kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on voimassa oleva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Kunnissa osuus on 69 prosenttia.

Teollisuus- suunnittelu- ja tietotekniikan palvelualoilla henkilöstöja koulutussuunnitelmat ovat keskimäärin harvinaisempia kuin muilla yksityisen sektorin aloilla. Teollisuus-, suunnittelu- ja tietotekniikan palvelualojen luottamusmiehistä 43 prosenttia kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

Muilla teollisuusaloilla osuus on 58 prosenttia ja muilla palvelualoilla 65 prosenttia.

Kuvio 2.1 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla On suunnitteilla

Kyllä

Julkinen sektori Valtio

Ei

En osaa sanoa

60

Kunta

18

12 9

69

Yksityinen sektori Teollisuus-, suunnittelu- ja tietotekniikan palvelualat

43

10

58 65

Muut palvelualat

0

10

20

40

50

60

13

15

27

10 30

8

24 7

52

Muut alat

9

16

30

11

Muut teollisuusalat

10 13

70

10 80

90

Lähde: Akavan Luottamusmiesbarometri 2017

26 Akavaaka — kevät 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

% 100

Luottamusmiehiä työllistävät palkkaukseen ja matkustussekä työaikoihin liittyvät ongelmat.

Luottamusmiesbarometrissä selvitettiin myös millaiset sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat työllistävät luottamusmiehiä. Julkisellasektorilla yleisimpiä ovat palkkaukseen liittyvät ongelmat (76 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla matkustusaikoihin (59 prosenttia) liittyvät ongelmat. Myös työaikoihin liittyvät ongelmat ovat julkisella ja yksityisellä sektorilla verrattain yleisiä. Julkisella sektorilla työaikoihin liittyviä ongelmia oli kohdannut 72 prosenttia luottamusmiehistä ja yksityisellä sektorilla 52 prosenttia.

Kuvio 2.2 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat Julkinen sektori

Yksityinen sektori

23 71

Matkustusaika

21

Työajat

21

Lomautus, irtisanominen

29

Ylityöt 19 15 20 20

22 7

50

40

30

28 27 24 19

Lomat 11

20

Koulutukseen osallistuminen

7

Määräaikaisuus

7

Vuosilomien siirtäminen sairauden perusteella

12 60

29

Etätyö

Muut henkilöstöresurssileikkaukset 16

70

Työaikajoustot

Palkkaus

23

80

44 38

Työsuhde-etujen heikennykset 14

76

41

59 52

Muu 10

0

6 4

0

11

10

20

30

40

50

60

70

% 80

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavaaka — kevät 2017 27

Akavalaiset tekevät ylitöitä useammin kuin muut palkansaajat.

Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa Akavalaiset tekevät keskimäärin 40,6 työtuntia viikossa. Muilla palkansaajilla työviikon pituus on keskimäärin 40,8 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko (41,8 tuntia) on pidempi kuin naisten (39,4 tuntia).

Yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa.

Akavalaisista ammattiryhmistä pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 44,9 tuntia. Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat tekevät keskimäärin 38,0-tuntista työviikkoa. Muiden alojen erityisasiantuntijoilla viikkotyöajan pituus on 40,4 tuntia ja asiantuntijoilla 41,1 tuntia.

Taulukko 2.1 Akavalaisten viikkotyöaika 2016 Jakauma,

Keskimäärin

%

tuntia viikossa

25

mediaani

Fraktiilit

Kaikki

100

40,6

38

40

42

Miehet

52

41,8

38

40

44

Naiset

48

39,4

38

38

40

75

Työnantaja Yksityinen

53

41,7

38

40

44

Valtio

13

40,4

37

38

41

Kunta

34

39,1

37

38

40

Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet

15

44,9

38

42

48

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

41

40,4

38

38

40

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat

23

38,0

35

38

40

Asiantuntijat

16

41,1

38

38

41

5

39,8

38

38

40

Muut Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

28 Akavaaka — kevät 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Seitsemän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.

Akavalaiset ja asiantuntija- ja esimiestyötä tekevät ylemmät toimihenkilöt poikkeavat muista palkansaajista ylityön ja korvauksettoman ylityön yleisyydessä. Akavalaisista 22 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä neljännes tekee ylitöitä, kun kaikista palkansaajista ylitöitä tekee yksi viidesosa. Ero muihin palkansaajiin selittyy korvauksettomilla ylitöillä. Akavalaisista seitsemän prosenttia tekee korvauksettomia ylitöitä, kun kaikilla palkansaajilla osuus on kolme prosenttia.

Korvauksettomat ylityöt ovat yleisimpiä yksityisellä sektorilla, jonka akavalaisista palkansaajista yhdeksän prosenttia tekee korvauksettomia yliöitä. Valtiolla vastaava osuus on seitsemän ja kunnissa kuusi prosenttia.

Ylityötunnit keskimäärin, tuntia / viikko

Kuvio 2.3 Ylityötä tekevät palkansaajat 2016 Korvaukseton ylityö

Korvattu ylityö

3

Kaikki palkansaajat

20

17 6

Akavalaiset

7,5 1 22

15

2

Muut palkansaajat

Sekä korvaamaton että korvattu ylityö

8,2

20

17

7,2

Akavalaiset palkansaajat Miehet

2

15

7

Naiset

24

8,7

1 21

15

5

7,7

Työnantaja 7

Yksityinen

16

5

Kunta

13

5

Valtio

1

8,4

25

1 19

14

2

6,8

20

10,6

Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema 7

Ylempi toimihenkilö

17

Alempi toimihenkilö

0

5

6,2

16

16

Työntekijä

7,9

1 25 19

17

2

10

15

8,6 20

25

30

%

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavaaka — kevät 2017 29

Asiantuntija- ja esimiestyö läikkyy työajan ulkopuolelle Akavalaiset toimivat tyypillisesti asiantuntija- ja esimiesammateissa, joissa työn läikkyminen työajan ulkopuolelle on yleisempää kuin muissa ammateissa. Työn läikkyminen ilmenee korvauksettomien ylitöiden, iltaisin tehtävän ansiotyön, työajan ulkopuolisten yhteydenottojen ja tuotannollisten työaikajoustojen yleisyytenä.

Akavalaisista 43 prosenttia tekee päätyöhönsä liittyviä töitä myös iltaisin. Iltatyön tekeminen on akavalaisilla ja ylemmillä toimihenkilöillä (44 prosenttia) yleisempää kuin muilla palkansaajilla, kun vuorotyön tekijät rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Kaiken kaikkiaan muista kuin vuorotyötä tekevistä palkansaajista 32 prosenttia tekee iltatöitä.

Arvio iltaisin työtätekevien määrästä

Kuvio 2.4 Iltaisin töitä tekevät akavalaiset 2016 Säännöllisesti Kaikki palkansaajat

9

Akavalaiset

11

Muut kuin akavalaiset

Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työtehtävien vuoksi.

Silloin tällöin 32

23

510 193

33 20

8

168 598

43

341 594

29

Akavalaiset palkansaajat Miehet

11

Naiset

10

38 28

Työnantaja

37 35

10

Yksityinen Valtio

78 199

Kunta

88 467

45

39

7

90 400

49 38

23 493

46

13

56 638

40

27

Kaikki palkansaajat 11

Ylemmät toimihenkilöt

8

19

Työntekijät

8

15

0

44

34

Alemmat toimihenkilöt

10

260 014

26

146 855

23 20

30

40

50

% 60

102 639

Iltatyöksi luokitellaan päätyöhön kuuluvien tehtävien tekeminen klo 18–23 välillä.

Tarkastelussa palkansaajat, jotka eivät tee vuorotyötä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2016 aineisto

30 Akavaaka — kevät 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Yksityisen sektorin luottamusmiehistä joka viides kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on käytössä työaikapankki.

Työstä johtuvat työaikajoustot ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Ylemmistä toimihenkilöistä 58 prosenttia joustaa työajoissa työtehtävien vaatimuksesta, puolet asiakkaiden tarpeiden vuoksi ja joka viides esimiehen vaatimuksesta.

Työtehtävien ja asiakkaiden vuoksi työajoissa joustavien osuudet ovat muilla palkansaajilla pienemmät. Joka kymmenes ylempi toimihenkilö joustaa työajoissa, koska työskentelee eri aikavyöhykkeillä.

Muilla palkansaajilla työskentely eri aikavyöhykkeillä on hyvin harvoin syynä työajoissa joustamiseen. Esimiehen vaatimuksesta työajoissa joustavien osalta ei ole eroja eri asematasojen välillä.

Akavan syksyllä 2016 teettämässä gallupkyselyssä selvitettiin, mitä akavalaiset pitävät omalta kannaltaan parhaana keinona lisätä työajan joustavuutta. Parhaimpina keinoina pidettiin työaikapankkeja, henkilöstön työaikaa koskevan päätösvallan lisäämistä ja etätöitä.

Ammattiryhmien välillä oli kuitenkin eroja siinä, mitä keinoja korostettiin. Työaikapankkien merkitys korostui erityisesti tekniikan alan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla, joista 30 prosenttia piti työaikapankkeja parhaimpana keinona lisätä työajan joustavuutta. Työnteon ajankohtia koskevia päätösmahdollisuuksia korostettiin erityisesti sosiaalialan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden keskuudessa (37 prosenttia). Opettajien ja opetusalan asiantuntijoiden oli muita ammattiryhmiä selvästi hankalampi vastata kysymykseen, mikä näkyy ”En osaa sanoa” -vastausten suurena osuutena. Annetuista keinoista tärkeimpinä opetusalan asiantuntijat pitivät työaikapankkeja ja työhön sidonnaisen ajan kirjaamista paremmin työajaksi.

Kuvio 2.5 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat 58 44

Työtehtävien vaatimuksesta

Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt

34 45

Työntekijät Kaikki palkansaajat

48 42

Asiakkaiden tarpeiden vuoksi

28 40 21 22

Esimiehen vaatimuksesta

18 21 11

2

Työskentelee eri aikavyöhykkeillä

1 4 0

10

20

30

40

50

% 60

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavaaka — kevät 2017 31

Kuvio 2.6 Akavalaisten kannalta parhaat keinot lisätä työajan joustavuutta Akavalaiset yhteensä

22

Johtajat

22

21

19

22 30

Tekniikan alan ja luonnontieteiden asiantuntijat

11

15

Sosiaalialan ja terveydenhuollon asiantuntijat

0

20

14

20

19

21 5

40

6

8

5

10

38

30 11

17

3 15

7

37

15

Muut

19

6 12

22 18

11

25

Muut asiantuntijat

23 19

16

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

13

16 60

4

9

11

34 80

Työaikapankki Parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia päättää työnteon ajankohdista Etätyön mahdollistaminen Parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia lukea kaikki työhön sidoksissa oleva aika (mukaan lukien matkustaminen) työajaksi Osa-aikatyö Muu/en osaa sanoa Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016

Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on työajanseurannan ulkopuolella Työajan seuranta yhdistettynä joustaviin työaikajärjestelmiin edesauttaa työstä palautumista, parantaa tuottavuutta ja ehkäisee harmaata ylityötä. Työaikaa ei seurata 36 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä millään tavalla ja 34 prosenttia kirjaa työtuntinsa itse. Työaikaa seurataan 30 prosentilla kellokortilla tai kulunvalvonnalla. Valtion ylemmistä toimihenkilöistä 28 prosenttia on työajan seurannan ulkopuolella ja yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä 35 prosenttia. Työajan seurannan piirissä olevien osuus on pienin kunnissa.

Akavan vuoden 2017 luottamusmiesbarometrissä julkisen sektorin luottamusmiehistä 27 prosenttia kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on voimassa oleva työaikapankki. Julkisen sektorin luottamusmiehistä 13 prosenttia kertoo työaikapankin kertoo olevan suunnitteilla. Yksityisellä sektorilla 22 prosenttia luottamusmiehistä kertoo, että heidän edustamillaan työntekijöillä on voimassa oleva työaikapankki. Työaikapankin kertoo olevan suunnitteilla seitsemän prosenttia yksityisen sektorin luottamusmiehistä.

32 Akavaaka — kevät 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

% 100

Kuvio 2.7 Työajan seuranta Kellokortti/kulunvalvonta 30

Ylemmät toimihenkilöt

Kirjaa itse

34

36 41

35

Alemmat toimihenkilöt

24

41

Työntekijät Kaikki palkansaajat

Ei seurata

40

19

39

35

26

Valtio Ylemmät toimihenkilöt

49

Alemmat toimihenkilöt

28

23 68

Työntekijät

27

53

Kaikki palkansaajat

5 26

21

56

19

25

Kunta 35

24

Ylemmät toimihenkilöt

41

37

Alemmat toimihenkilöt

28

40

32

Kaikki palkansaajat

34

37

29

Työntekijät

17

46

Yksityinen sektori Ylemmät toimihenkilöt

28

Alemmat toimihenkilöt

35

37

29

41

30

Työntekijät

40

43

Kaikki palkansaajat 0

10

17

40

34 20

40

30

26

50

60

70

80

% 100

90

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto

Kuvio 2.8 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikolla Kyllä

Julkinen sektori

27

0

10

Ei

En osaa sanoa

13

56

7

22

Yksityinen sektori

On suunnitteilla

20

5

68

30

40

50

60

3

70

80

90

% 100

Lähde: Akavan luottamusmiesbarometri 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavaaka — kevät 2017 33

Asiantuntija- ja esimiestyö on liikkuvaa Kaksi palkansaajaa kolmesta liikkuu työssään päätyöpaikkansa ulkopuolella ainakin osan työajastaan. Asiantuntija- ja esimiestyötä tekevillä on muita palkansaajia tyypillisempää, että työ on osittain liikkuvaa ja että työssä liikutaan maantieteellisesti laajemmalla alueella. Asiantuntijoissa ja esimiehissä on silti verrattain vähän niitä, joiden työ olisi täysin liikkuvaa.

Ylemmistä toimihenkilöistä 84 prosenttia liikkuu ainakin osan työajastaan päätyöpaikkansa ulkopuolella, kun alemmilla toimihenkilöillä osuus on 62 prosenttia ja työntekijöillä 58 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä kolme prosenttia liikkuu työssään lähes koko työajan, kun täysin liikkuvaa työtä tekevien osuus on työntekijöillä 25 prosenttia. Vajaa puolet ylemmistä toimihenkilöistä liikkuu työssään jonkin verran, mutta vähemmän kuin neljäsosan työajastaan.

Liikkuvaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 56 prosenttia liikkuu eri puolella Suomea, 23 prosenttia naapurimaissa, 28 prosenttia Euroopassa ja 15 prosenttia Euroopan ulkopuolella. Alemmilla toimihenkilöillä eri puolella Suomea liikkuvien osuus on 35 prosenttia ja työntekijöillä 37 prosenttia. Ulkomailla työnsä vuoksi liikkuvien osuudet ovat alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä verrattain pieniä.

Kuvio 2.9 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia Lähes kokoajan

% 100 90

15

Noin 1/4 työajasta

Puolet–3/4 työajasta

Vähemmän kuin 1/4 työajasta

Ei lainkaan

16 40

80

38

34 45

33

42

70 60

49

48

50 37

40

36

23

21

36

35

5 30

4 22

20

20 10

9 12

12

3 2 0 2008 2013 Ylemmät toimihenkilöt

8 6

10 10

7

8

20

25

9 9

6

2008 2013 Alemmat toimihenkilöt

11

2008 2013 Työntekijät

12 10 10

2008 2013 Kaikki palkansaajat

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 2008 ja 2013

34 Akavaaka — kevät 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavan vuonna 2016 teettämän kyselyn mukaan kolmannes akavalaisista tekee etätöitä ja kolmannes olisi kiinnostunut etätöiden tekemisestä. Etätyöllä tarkoitettiin kyselyssä työtä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätöiden tekeminen on yksityisellä sektorilla yleisempää kuin julkisella sektorilla. Kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat etätyöhön myönteisemmin kuin vanhemmat ikäluokat.

Kuvio 2.10 Etätyöt akavalaisilla

Akavalaiset yhteensä

0

10

20

35 30

40

9

50

6 21

31

47

Muu yksityinen sektori

3

36

46

Yritys

4

27

39

20

Kunta

26

41

23

Valtio

7

33

27

36

5

13

35

35

Yli 50-vuotiaat

26

49

30

35–50-vuotiaat

En osaa sanoa

35

34

Alle 35-vuotiaat

En tee, enkä ole kiinnostunut tekemään

En tee, mutta olisin kiinnostunut tekemään

Kyllä teen

60

70

80

2

15

2

90

100

%

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016

Asiantuntija- ja esimiestyö kuormittaa henkisesti Työn henkinen kuormittavuus on vähentynyt 2000-luvulla, mutta silti kaksi kolmesta asiantuntija- ja esimiestyötä tekevästä ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko raskaaksi.

Alemmista toimihenkilöistä 49 prosenttia ja työntekijöistä 28 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan työ koetaan henkisesti kuormittavaksi erityisesti ihmissuhdetyössä ja työpaikoilla, joissa esiintyy ristiriitoja. Työssä koetulla kiireellä on erityisen selvä yhteys henkiseen kuormittavuuteen. Ylemmistä toimihenkilöistä, joiden työtä kiire haittaa erittäin tai melko paljon, 87 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Muista ylemmistä toimihenkilöistä henkisesti kuormittavaa työtä teki 57 prosenttia.

Kiirekokemuksissa palkansaajaryhmien välillä ei ole suuria eroja.

Ylemmistä toimihenkilöistä 30 prosenttia kokee kiireen haittaavan työtään erittäin tai melko paljon, kun vastaava osuus on alemmilla toimihenkilöillä 27 prosenttia ja työntekijöillä 28 prosenttia.

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Kaksi kolmesta ylemmästä toimihenkilöstä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Akavaaka — kevät 2017 35

Kuvio 2.11 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire Työn henkinen rasittavuus¹

100%

Haittaava kiire työssä²

90 80 70

72

72

68

66

60

54

54

55

40 30

33

30

31

30

32

31

32

27

34 32 32

28

3232

27 28

52

51

50

49

50

33

30

48 31

28

20 10 0 1997 2003 2008 2013

1997 2003 2008 2013

1997 2003 2008 2013

1997 2003 2008 2013

Ylemmät toimihenkilöt

Alemmat toimihenkilöt

Työntekijät

Kaikki palkansaajat

¹Työ on henkisesti erittäin tai melko raskasta. ²Kiire haittaa erittäin tai melko paljon.

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

Joka toinen ylempi toimihenkilö on työskennellyt sairaana Sairaana työskentely ja sairauspoissaolot ovat todennäköisempiä niillä, jotka kokevat työnsä henkisesti rasittavaksi tai joilla kiire haittaa työtä. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 mukaan henkisesti rasittavaa työtä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä 64 prosenttia on ollut edeltävän vuoden aikana pois töistä oman sairauden vuoksi ja 54 prosenttia on ollut sairaana töissä. Haittaavaa kiirettä kokeneista sairauspoissaoloja on 65 prosentilla ja sairaana työskentelee 61 prosenttia. Niistä, jotka eivät koe työtään henkisesti rasittavaksi tai koe haittaavaa kiirettä, sairauspoissaoloja on 54 prosentilla ja sairaana työskentelee 37 prosenttia.

Ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 61 prosenttia on vuoden aikana tehnyt töitä sairaana. Saman ikäryhmän miehillä osuus on 41 prosenttia. Kaikista ylemmistä toimihenkilöistä sairaana työskentelee 49 prosenttia.

Sairauspoissaoloissa miesten ja naisten väliset erot eivät ole ylemmillä toimihenkilöillä yhtä suuria kuin sairaana työskentelyssä.

Sairauspoissaolot ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla ja 35–50-vuotiailla naisilla, joista 65 prosentilla on sairauspoissaoloja. Alle 35-vuotiaista miehistä sairauspoissaoloja on 62 prosentilla ja 35–50-vuotiaista 64 prosentilla. Pitkät, vähintään yli 10 päivän mittaiset sairauspoissaolot ovat yleisempiä 35 vuotta täyttäneillä kuin näitä nuoremmilla.

36 Akavaaka — kevät 2017

Sairaana työskentely on yleisintä alle 35-vuotiailla naisilla.

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Kuvio 2.12 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana

ylemmillä toimihenkilöillä Kyllä Kaikki yhteensä

Ei ole ollut sairaana

Ei

49

44

7

Alle 35-vuotiaat

50

42

7

35–50-vuotiaat

50

43

46

Yli 50-vuotiaat

Miehet yhteensä

44

Alle 35-vuotiaat

8

48

47

Yli 50-vuotiaat

8

48

41

35–50-vuotiaat

7

46

10 7

47

41

9

50

Naiset yhteensä

54

0

10

20

7

39

51

Yli 50-vuotiaat

4

35

61

35–50-vuotiaat

6

40

54

Alle 35-vuotiaat

6

43 30

40

50

60

70

80

% 100

90

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto

Kuvio 2.13 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä Miehet

Naiset 63

59 53

56

Yhteensä

8

1–3 päivän sairauspoissaolot

14

7

4–9 päivän sairauspoissaolot

9

62

65

59

61

Alle 35-vuotiaat

9

Vähintään 10 päivän sairauspoissaolot

14 5

4 64

65 57

58

35–50-vuotiaat

9

13

8

10

48

59 41

50

Yli 50-vuotiaat

4 % 70

Oman sairauden vuoksi pois töistä edellisten 12 kk aikana

14

8 60

50

40

30

20

10

9 0

0

10

20

30

40

50

60

% 70

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2013 aineisto

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavaaka — kevät 2017 37

Yli puolella ylemmistä toimihenkilöistä työhön kuuluu esimiestehtäviä Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineistossa vain yhdeksän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä luokittuu ammattinsa puolesta johtajiksi ja 90 prosenttia eri alojen erityisasiantuntijoiksi.

Kuitenkin 56 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä työ sisältää toisten töiden johtamista ja työtehtävien jakamista muille. Esimiestehtävät ovat ylemmillä toimihenkilöillä yleisempiä kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (38 prosenttia). Ylemmistä toimihenkilömiehistä 60 prosentilla ja naisista 51 prosentilla työhön sisältyy toisten työn johtamista.

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt 2000-luvulla samalla, kun toiminnallisten eli ilman alaisia olevien esimiesten osuus on kasvanut. Vuonna 1997 hallinnollista esimiestyötä tekevien osuus oli ylemmillä toimihenkilöillä 49 prosenttia ja toiminnallista esimiestyötä tekevien osuus neljä prosenttia. Vuonna 2013 toiminnallisten esimiesten osuus oli 21 prosenttia ja hallinnollisten esimiesten osuus 35 prosenttia.

Hallinnollisten esimiesten osuus on pienentynyt ja toiminnallisten esimiesten osuus kasvanut.

Kuvio 2.14 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä Esimies, omia alaisia

%

Esimies, ei alaisia

70 63 60

5

64 61

60

59

17

13

54 51

21

50

42 3

40

30

46

53

17

4 13

17

13

56

54

21

21

58 48

47

39

49

39

20

37

33

42

41

35

30

10

0

1997

2003

2008

Miehet

2013

1997

2003

2008

Naiset

2013

1997

2003

2008

2013

Kaikki

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

38 Akavaaka — kevät 2017

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Naisesimiehen alaisuudessa työskentely on naisilla miehiä yleisempää.

Aikaisempaa suuremmalla osalla palkansaajista on nainen esimiehenä. Naisten alaisina toimivien palkansaajien osuus on kasvanut erityisesti ylempien ja alempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Vuonna 1997 reilulla neljänneksellä ylemmistä toimihenkilöistä ja noin puolella alemmista toimihenkilöistä oma esimies oli nainen.

Vuonna 2013 osuudet olivat ylemmillä toimihenkilöillä 37 prosenttia ja alemmilla toimihenkilöillä 57 prosenttia.

Edelleen verrattain harvalla miehellä on nainen esimiehenä. Vuonna 1997 ylemmistä toimihenkilömiehistä 14 prosentilla lähiesimies oli nainen, kun vuonna 2013 osuus oli 19 prosenttia. Naisesimiesten alaisuudessa työtään tekevien osuus on kasvanut erityisesti ylempien toimihenkilönaisten keskuudessa: vuonna 1997 osuus oli 38 prosenttia ja kuusi vuotta myöhemmin 55 prosenttia.

Kuvio 2.15 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen 80

Miehet

%

71

70

Naiset

Yhteensä

70

66 62

60

58

55

56

61

59

56

63

64

49

48

50

57

54

60

59

43 40

37

33 30

19

34

19

15

14

17

19

25

23

23

22

21

13 10

10 5 0

1997

36

28

26

20

41

40

38

2003

2008 2013

Ylemmät toimihenkilöt

1997

2003

2008 2013

Alemmat toimihenkilöt

1997

7

6

2003

2008 2013

Työntekijät

11

9

1997

2003

13

15

2008 2013

Kaikki palkansaajat

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimusten aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013

TYÖAJAT JA TYÖOLOT

Akavaaka — kevät 2017 39

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

3 – Palkat, verotus ja ostovoima

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Palkat nousevat iän ja koulutuksen karttuessa Kokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2015 keskimäärin 4 360 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 900 euroa ja naisten 3 920 euroa kuukaudessa.

Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 31 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 530 euroa kuukaudessa, kun naisista 16 prosentilla ansioihin sisältyi keskimäärin 300 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jolla 32 prosenttia akavalaisista sai lisäpalkkion.

Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.

Akavalaisten miesten kokonaisansiot ovat 4 900 euroa ja naisten 3 920 euroa kuukaudessa.

Taulukko 3.1 Kokonaisansiot 2015 Akavalaiset keskimäärin e/kk

Kaikki palkansaajat keskimäärin e/kk

Miehet

4 900

3 730

Naiset

3 920

3 060

Valtio

4 700

3 870

Kunta

3 940

3 050

Yksityinen

4 590

3 490

Kaikki

4 360

3 390

Sukupuoli

Työnantaja

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015

42 Akavaaka — kevät 2017

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.

Lähes joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 110 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisen sektorin työntekijät. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.

Tulospalkkiot saajaa kohden, e/kk

Kuvio 3.1 Tulospalkkiot 2015

Kaikki Miehet Naiset 20

Kaikki palkansaajat

23

16

23

Akavalaiset

31

16

280

350

190

440

530

300

530

580

420

230

240

220

70

80

60

Työnantaja 32

Yksityinen

39

24 3 3 3

Valtio

Kaikki 11

Kunta

10 0

Miehet 15

10

Naiset 20

30

40

50

Tulospalkkiota saavien osuus, % Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2015

Luontoisedut saajaa kohden, e/kk

Kuvio 3.2 Luontoisedut 2015

Kaikki Miehet Naiset 29

Kaikki palkansaajat

26

32 48

Akavalaiset

42

55

130

160

90

110

140

80

140

150

110

50

50

60

60

60

60

Työnantaja 58

Yksityinen

47 6 6 6

Valtio

Kaikki

Kunta

35 0

67

10

20

30

Miehet

40

Naiset

41 40

50

60

70

Luontoisetuja saavien osuus, % Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 43

Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista ansaitsi vuonna 2015 vähintään 3 860 euroa kuukaudessa (mediaani).

Joka kymmenes ansaitsi alle 2 610 euroa (desiili 10) ja joka kymmenes yli 6 350 euroa (desiili 90) kuukaudessa.

Kuvio 3.3 Kokonaisansioiden hajonnat 2015 (ilman tulospalkkioita) desiili 10 2 610

Akavalaiset

Kaikki palkansaajat

desiili 10 2 110

desiili 90 6 350

860mediaani mediaani 33750

desiili 90 4 970

22850 960mediaani mediaani

e / kk 1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000 6 500

Kokoaikaiset palkansaajat.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015

Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 3 480 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 820 euroa.

Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä akavalaisten keskimääräiset palkat olivat valtiolla parisataa euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla.

Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla. Vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden välinen palkkaero on parikymmentä euroa valtion hyväksi. Tämän selittää osittain se, että Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastosta puuttuvat yksityisen sektorin ylimmän johdon palkkatiedot. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa.

Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 390 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Mitä korkeampi koulutustaso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot ovat. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät.

Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.

44 Akavaaka — kevät 2017

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Kuvio 3.4 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2015 Euroa/kk 5 500

5 500

5 250

5 250

5 000

5 000

4 750

4 750

4 500

4 500

4 250

4 250

4 000

4 000

3 750

3 750

Valtio

3 500

Yksityinen

3 250

Kaikki

3 000

Kunta

2 750 25–35

35–44

45–54

3 500 3 250 3 000

2 750 55–64

Ikäryhmät Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansioihin sisältyy tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015

Kuvio 3.5 Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2015

Henkilöiden määrä tilastoissa (1 000) Kaikki

3 390 3 730 3 060

Kaikki yhteensä

Kaikki Miehet

2 850 3 060

Perusaste

Naiset

2 500

2 860 3 140

Keskiaste

2 520

3 450

Alin korkea-aste

4 130

3 100 3 500

Alempi korkeakouluaste

3 040

4 070 4 610

Ylempi korkeakouluaste

5 190

4 160

Tutkijakoulutusaste

5 160 0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

5 500 5 790

Miehet Naiset

1 366

665

701

128

80

47

558

301

256

187

63

123

243

109

134

227

99

128

24

13

11

e / kk 6 000

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansioihin sisältyy tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2015

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 45

Vuodesta 2006 vuoteen 2015 kaikkien kokoaikaisten palkansaajien ansiot ovat nousseet runsaat seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeakoulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat yhdeksän vuoden aikana 26,9 prosenttia, korkeakoulutettujen 19,5 prosenttia.

Palkkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.

Korkeakoulutetut ovat jääneet ansiokehityksessä jälkeen.

Kuvio 3.6 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2015 Indeksi 2006 = 100 128 126 124 122 120 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

128 126 124 122 120 118 116 114 112 110 108 106 Korkeakoulutetut 104 Kaikki palkansaajat 102 100 2015 2014

Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2015

Suomessa korkeakoulutettujen nimellispalkat ovat länsieurooppalaista keskitasoa Kuviossa 3.7 on esitetty korkeakoulutettujen palkansaajien keskimääräisiä bruttopalkkoja eräissä Euroopan maissa vuonna 2014. Korkeakoulutetut palkansaajat tarkoittavat tässä yhteydessä henkilöitä, jotka ovat kansainvälisen ISCED-luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti suorittaneet kolmannen asteen koulutuksen. Suomessa tällaiset henkilöt ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Palkkatiedot perustuvat Eurostatin palkkarakennetilastoon (Structure of Earnings Survey), jonka otos koostuu vähintään 10 henkilöä työllistävistä työnantajista. Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen sekä pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan palkkatiedot eivät sisälly Eurostatin palkkarakennetilastoon.

46 Akavaaka — kevät 2017

Korkea hintataso heikentää suomalaisten ostovoimaa.

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Kuvio 3.7 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014 Sveitsi

8 330

Luxemburg

6 980

Norja

5 810

Tanska

5 530

Saksa

5 270

Itävalta

4 950 4 910

Belgia Irlanti

4 540

Alankomaat

4 480

Suomi

4 360

Islanti

4 330 4 220

Ruotsi

3 870

Iso-Britannia

3 780

Italia

3 720

Ranska

1 820 3 660

EU28

2 930

Espanja 2 360

Portugali Viro

1 340 0

1 000

2 000

3 000

4 000

6 000

5 000

8 000

7 000

9 000

Bruttopalkka, euroa/kk Lähde: Eurostat, Palkkarakennetilasto (Structure of Earnings Survey) 2014

Kuvio 3.8 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014 Luxemburg

7 040

Sveitsi

6 770

Saksa

6 250

Itävalta

5 490

Belgia

5 390

Irlanti

5 120

Alankomaat

5 050

Norja

4 990

Tanska

4 950

Italia

4 630

Islanti

4 510

Suomi

4 360

EU28

4 330

Iso-Britannia

4 170

Ruotsi

4 090

Ranska

4 090

Espanja

3 990

Portugali

3 590 2 240

Viro 0

1 000

2 000

6 000 3 000 4 000 5 000 Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/kk

7 000

8 000

9 000

Lähde: Eurostat, Palkkarakennetilasto (Structure of Earnings Survey) 2014

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 47

Kuviossa 3.8 on esitetty korkeakoulutettujen keskipalkat ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjaus on tehty siten, että eri maiden hintatasoja verrataan euron ostovoimaan Suomessa.

Suomessa korkeakoulutettujen nimelliset keskipalkat edustavat länsieurooppalaista keskitasoa ja ovat melko samansuuruiset Islannin, Alankomaiden, Ruotsin ja Irlannin korkeakoulutettujen keskipalkkojen kanssa. Suomen nimellinen 4 360 euron keskipalkka on 700 euroa kaikkien EU-maiden keskiarvoa suurempi. Suhteellisen korkean hintatason vuoksi korkeakoulutettujen ostovoimakorjattu keskipalkka Suomessa jää EU-maiden keskiarvon tuntumaan.

Kuviossa 3.9 on laskettu korkeakoulutettujen ja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden bruttopalkkojen prosentuaalinen ero eri maissa. Suomessa korkeakoulutettujen palkat ovat keskimäärin 69 prosenttia suuremmat kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneilla.

Koulutuksen tuomassa palkkalisässä Suomi edustaa EU-maiden keskitasoa. Muissa Pohjoismaissa sekä Virossa korkeakoulutuksen palkkapreemio on Suomea pienempi. Sitä vastoin useassa Länsi- ja Keski-Euroopan maassa koulutuksen tuoma palkkalisä on suurempi kuin Suomessa tai EU:ssa keskimäärin.

Kuvio 3.9 Korkeakoulutettujen ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden bruttopalkkojen prosentuaalinen ero eräissä Euroopan maissa 2014 Portugali

100

Saksa

89

Luxemburg

87

Belgia

85

Ranska

83

Itävalta

82

Alankomaat

80

Sveitsi

73

Suomi

69

Irlanti

67

EU-28

67

Espanja

63

Viro

63

Ruotsi

61

Tanska

58

Islanti

57

Norja

49

Italia

49

Iso-Britannia

47 0

20

40

60 80 Palkkojen prosentuaalinen ero

100

120

Lähde: Eurostat, Palkkarakennetilasto (Structure of Earnings Survey) 2014

48 Akavaaka — kevät 2017

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja Työttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon.

Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Myös vanhempainpäiväraha on pääsääntöisesti sairauspäivärahan suuruinen.

Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta.

Vuonna 2017 akavalaisten keskitulotasolla eli 4 360 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia bruttopalkasta eli noin 1 980 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 48 prosenttia eli noin 2 100 euroa kuukaudessa.

Vuoden 2017 alusta 2 715 euron ylittävän kuukausipalkan sairauspäivärahan korvausaste laskee. Samanaikaisesti kansaneläkeindeksi pienenee 0,85 prosenttia, mikä vähentää samassa suhteessa indeksiin sidottuja työttömyysturvan peruspäiväraha sekä sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa. Minimipäivärahojen pieneneminen laskee hieman ansiosidonnaisia päivärahoja kaikilla tulotasoilla. Akavalaisten keskituloilla työttömyyspäiväraha pienenee 10 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 229 euroa kuukaudessa.

Sairauspäivärahan korvausasteen pieneminen leikkaa akavalaisten keskituloilla sairauspäivärahaa 229 euroa kuukaudessa.

Kuvio 3.10 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kk Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk 3 500 3 250

Keskivertoakavalainen

Sairauspäiväraha 2016

3 000

Sairauspäiväraha 2017

2 750

Ansiopäiväraha 2017 (työttömyyspäiväraha)

2 500

3 500 3 250 3 000 2 750 2 500

2 250

2 250

2 000

2 000

1 750

1 750

1 500

1 500

1 250

1 250

1 000

1 000

750

750

500

500

250

250 0

0 0

500

1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

Lähde: Akavan laskelma

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 49

Akavalaisella keskipalkalla tuloveroaste laskee 34,9 prosentista 34,2 prosenttiin.

Tällöin nettopalkka kasvaa kuukaudessa 31 euroa.

Palkansaajien verotus kevenee vuonna 2017 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet.

Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin.

Vuoden 2017 verotuksen mukaan jo 2 400 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta runsaat 45 prosenttia. Rajaveroaste ylittää 50 prosenttia 3 900 euron kuukausipalkalla. Korkeimmillaan rajaveroaste on noin 60 prosenttia, kun kuukausipalkka on vähintään 6 800 euroa.

Palkansaajien tuloverotusta kevennetään vuonna 2017 515 miljoonaa euroa. Vastaavasti palkansaajien sairaanhoitomaksu pienenee, mutta samalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuihin, työeläkemaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuihin tulee korotuksia. Kaiken kaikkiaan palkansaajien tuloveroasteet laskevat lukuun ottamatta niitä, joiden bruttopalkka jää alle 1 050 euroon kuukaudessa. Akavalaisella 4 360 euron keskipalkalla tuloveroaste laskee 34,9 prosentista 34,2 prosenttiin. Tällöin nettopalkka kasvaa kuukaudessa 31 euroa.

Kuvion 3.11 laskelmissa on otettu huomioon tiedossa olevat veromuutokset ja niin sanotut "viranomaisvähennykset" (esim. työtulovähennys ja eläkemaksujen vähennyskelpoisuus) sekä käytetty vuoden 2017 kunnallisveron keskimääräistä tuloveroprosenttia. Laskelmien rajaveroprosentit ja veroasteet on laskettu alle 53-vuotiaalle palkansaajalle.

Kuvio 3.11 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2016 ja 2017 Raja- ja tuloveroaste, % 65

65

60

60

55

55

50

50

45

45

40

40

35

35

30

30

25

25

20

20 Rajavero 2016

15

Rajavero 2017

10

Tulovero 2016 Tulovero 2017

5 0

0

1 000

2 000

3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton

8 000

9 000

10 000

15 10 5 0 11 000

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat Alle 53-vuotias palkansaaja

50 Akavaaka — kevät 2017

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.

Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Tilastokeskuksen vuoden 2015 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 30 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista 34 prosenttia. Akavalaisten ansioista kertyi 47 prosenttia valtion ansiotuloverosta.

Kaikki eivät osallistu tasapuolisesti verotalkoisiin. Puolet verovelvollisista kerrytti 26 prosenttia kaikista veroista ja maksuista vuonna 2015. Vastaavasti neljäsosa verovelvollisista maksoi 50 prosenttia kaikista veroista ja maksuista.

Kuvio 3.12 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2015 Akavalaiset

Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)

23

Palkkasumma (69,7 mrd. e)

Muut palkansaajat 77 70

30

Verot ja maksut (22,6 mrd. e)

34

66

Verolajeittain Valtion ansiotulovero (4,16 mrd. e)

47

Kunnallisvero (11,3 mrd. e)

53 68

32

Työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu (4,60 mrd. e)

30 0

70 20

40

60

80

% 100

Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden palkkatulot ylittää 3 870 euroa vuodessa.

Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2015

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 51

Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee nopeammin kuin muualla LänsiEuroopassa.

Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Länsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain keskitasoa, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on jo yli eurooppalaisen keskitason ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa.

Kuviossa 3.13 vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään 30 200 ja puolet vähintään 50 800 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 116 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 33,9 prosenttia ja muualla Euroopassa 31,3 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.

Kuvio 3.13 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2016 50 48

%

% 48,3

Akavalaisten jakauma:

48

46 5

44

25

46

75

50

95

44

42

42,2

40

38,1

38

40

36

34

Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa*

30 28

34

Suomi

34,6

31,4

32

22

24 22

23,4

20

Kaikkien palkansaajien jakauma:

16 14 20 000

5

30

26

23,8

24

32

28

29,3

26

18

42

38

36

20

50

25

50

18 75

16

95

14 30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

120 000

130 000

Vuosiansio 2016, euroa *) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska Yhden hengen talous.

Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2016; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto 2015, Akavan oma laskelma

52 Akavaaka — kevät 2017

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Kuviossa 3.14 on esitetty 5 190 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2016. Suomessa palkansaaja maksoi 5 190 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 38,1 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 33,6 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia.

Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 15,9 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,3 prosenttia.

Kuvio 3.14 Palkansaajien tuloveroaste 5 190 e/kk ansaitsevilla 2016 Belgia

46,3

Italia

43,4 42,6

Saksa Suomi

38,1

Tanska

37,8 37,0

Itävalta

36,2

Alankomaat

35,6

Ranska Ruotsi

33,6 30,5

Espanja

29,3

Norja USA

27,1

Britannia

27,1

Australia

26,9

Japani

25,6 20,7

Viro 15,9

Sveitsi 0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

% 50

Yhden hengen talous, vuositulo 64 900 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2016

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 53

Julkisella sektorilla työskentelevien ostovoima pienenee vuonna 2017 Kuviossa 3.15 on esitetty ansiotulojen, tulonsiirtojen, veroluonteisten maksujen ja hintojen muutosten vaikutukset erilaisten yhden hengen kotitalouksien ostovoimaan vuosina 2016–2017. Kuviossa 3.16 on esitetty vastaavat vaikutukset erilaisille perheille, jotka koostuvat kahdesta aikuisesta palkansaajasta ja kahdesta lapsesta.

Kaikissa perheissä lapset ovat alle 17-vuotiaita ja kussakin perheessä nuorempi lapsi on kunnallisessa päivähoidossa. Lastenhoitajan ja farmaseutin kotitaloudet asuvat vuokralla ja muut kotitaloudet asuvat omistusasunnoissa. Omistusasujilla on lisäksi asuntolainaa. Kaikkien kotitalouksien aikuiset henkilöt edustavat tulojensa osalta ammattinsa mukaisia tyypillisiä palkansaajia. ”Ahkerat”-perheen palkansaajat ovat töissä työntekijäammatissa. Muiden perheiden palkansaajat työskentelevät eri tulotasojen toimihenkilöammateissa.

Bruttopalkat kasvavat vuonna 2017 Valtiovarainministeriön ansiotasoindeksiennusteen mukaisesti 0,5 prosenttia. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan kilpailukykysopimuksen mukaisesti 30 prosenttia, mikä osaltaan laskee eräiden esimerkkilaskelmien kotitalouksien bruttopalkkoja. Yhden hengen kotitalouksista lastenhoitaja sekä valtiotieteilijä ovat töissä julkisella sektorilla. Vastaavasti "Kasvattajat"perheen molemmat vanhemmat sekä "Ahkerat"-perheen toinen vanhemmista työskentelevät julkisella sektorilla.

Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2016–2017; Yhden hengen taloudet Muutos, % Lastenhoitaja (2 300 e/kk*)

-1,0

-19

Farmaseutti (3 000 e/kk*)

0,3

6 -22

Valtiotieteilijä (3 900 e/kk*)

-0,8 2

Diplomi-insinööri (6 200 e/kk*) -30 -27 -24 -21 -18 -15 -12

-9

-6

-3

0

3

0,1 6

9

12

15

18

21

24

27

30

Ostovoiman muutos 2016–2017, e/kk

Yhden hengen kotitaloudet

Bruttopalkan muutos, %

Bruttopalkan* muutos, e/kk

Verojen muutos, %-yksikköä

Nettopalkan muutos, %

Nettopalkan muutos, e/kk

Inflaatio, %

Lastenhoitaja

-1,0

-24

-0,9

Farmaseutti

0,5

16

-0,7

0,2

3

1,2

1,5

32

Valtiotieteilijä

-1,0

-41

1,2

-1,0

0,4

11

1,2

Diplomi-insinööri

0,5

32

-0,5

1,3

49

1,2

*) Palkka vuonna 2016 Lähde: Akavan omat laskelmat

54 Akavaaka — kevät 2017

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Vuonna 2017 merkittävimmän eron esimerkkikotitalouksien nettotulojen kehityksessä aiheuttaa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen.

Palkansaajien tuloverotusta kevennetään 515 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vastaavasti palkansaajien sairaanhoitomaksu pienenee, mutta samalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuihin, työeläkemaksuihin sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksuihin tulee korotuksia. Kaiken kaikkiaan laskelmien kotitalouksien verotus kevenee nousevista sosiaalivakuutusmaksuista huolimatta. Tämän johdosta julkisella sektorilla työskentelevien esimerkkihenkilöiden nettotulot nousevat, vaikka heidän bruttopalkat laskevat.

Vuonna 2017 merkittävimmän eron esimerkkikotitalouksien nettotulojen kehityksessä aiheuttaa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen. Vuositasolla lomarahojen leikkaaminen tarkoittaa julkisen sektorin työntekijälle bruttopalkkojen pienenemistä keskimäärin 1,5 prosentilla. Pelkästään yksityisellä sektorilla työskenteleviä palkansaajia sisältävien kotitalouksien nettotulot kehittyvät vuonna 2017 suhteellisesti parhaiten. Inflaation odotetaan kehittyvän vuonna 2017 valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti 1,2 prosenttia. Inflaatiokorjauksen jälkeen osalla kotitalouksista ostovoima laskee tai pysyy lähes ennallaan.

Kuvio 3.16 Ostovoiman muutoksia 2016–2017; Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset Muutos, % Ahkerat (2 300 & 2 900 e/kk*)

0,1

4

Kasvattajat (2 500 & 3 300 e/kk*)

-42

-1,0

Keksijät (3 300 & 4 400 e/kk*)

8

0,1 22

Taitajat (4 900 & 6 500 e/kk*) -50 -45 -40 -35 -30 -25 -20 -15 -10

-5

0

5

10

15

20

0,3

25

30

35

40

45

50

Perheen ostovoiman muutos 2016–2017, e/kk

Perheet, 2 lasta

Bruttopalkkojen muutos, %

Bruttopalkkojen* muutos, e/kk

Verojen muutos, %-yksikköä

Nettopalkkojen muutos, %

Nettopalkkojen muutos, e/kk

Kotitalouskohtaiset inflaatio

Ahkerat

-0,2

-9

-0,7

1,3

52

1,2

Kasvattajat

-1,0

-61

-1,0

0,2

10

1,2

Keksijät

0,5

40

-0,6

1,3

72

1,2

Taitajat

0,5

59

-0,7

1,5

109

1,2

*) Puolisoiden palkat vuonna 2016 Lähde: Akavan omat laskelmat

PALKAT, VEROTUS JA OSTOVOIMA

Akavaaka — kevät 2017 55

4 – Koulutus

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja Suomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti 40 vuodessa. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä.

Vuonna 2015 korkeakoulutettuja oli 28 prosenttia. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, 17 prosentilla ei ole edelleenkään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Kuvio 4.1 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2015 100 90

%

0,2 3 4 7

0,3

0,6

0,7

0,9

1,0

4

6

8

9

11

5

5

6

9

11 80

15

12

17

20

16

70

13

3030

1,2 12

100 90

11

80 70 60

38

40

50

40

Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste

14

60

Alin korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

50 42 42

40

44

66

44 44

40 30

30 5050

20

20 34

29

10 0

%

1975

1985

1995

2000

29

24

2005

24 20

2010

17 17

2015

10 0

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto

58 Akavaaka — kevät 2017

KOULUTUS

Vuonna 2016 yliopistoissa suoritetiin 31 900 tutkintoa ja ammattikorkeakouluissa 25 700 tutkintoa.

Uusien opiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan, suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut Opetushallinnon tilastojen mukaan vuonna 2016 yliopistojen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijoiksi kirjautui 21 000 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi parilla sadalla edellisestä vuodesta. Yliopistoissa suoritettiin 15 300 ylempää korkeakoulututkintoa vuonna 2016, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2015.

Vuonna 2016 ammattikorkeakouluissa aloitti 38 600 uutta opiskelijaa. Uusien opiskelijoiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 2014. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 25 700 tutkintoa vuonna 2016. Tutkintoja suoritettiin 500 vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Kuvio 4.2 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Yliopistot

Uudet opiskelijat

1 000 henkilöä

Suoritetut tutkinnot

50 40 30 20

20,1

19,9

21,0

20,8 15,3

14,9

14,4

13,8

12,5

20,9

20,2

15,3

10

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Ammattikorkeakoulut 1 000 henkilöä 50 40

38,8

38,3

30 22,9

23,9

38,7

38,6

37,5

24,8

25,0

38,6

26,2

25,7

20 10

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Yliopistojen uudet opiskelijat ovat ylempään tai alempaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä yliopistossa kirjautuneita opiskelijoita. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat tilastovuoden aikana suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ovat ammattikorkeakoulu- tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ensi kertaa nykyisessä ammattikorkeakoulussa kirjautuneita opiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa suoritettuihin tutkintoihin luetaan tilastovuoden aikana suoritetut ammattikorkeakoulu- ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot ja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

KOULUTUS

Akavaaka — kevät 2017 59

Tilastokeskuksen vuoden 2016 koulutustilastojen mukaan eri yliopistotutkinnoissa aloittaneista opiskelijoista 65 prosenttia aloitti alemman korkeakoulututkinnon, 29 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon ja 7 prosenttia tohtoritutkinnon opinnot. Ammattikorkeakoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 69 prosenttia aloitti ammattikorkeakoulutukseen johtavassa nuorten koulutuksessa ja 20 prosenttia aikuiskoulutuksessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoissa aloitti 11 prosenttia aloittaneista opiskelijoista.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 koulutustilastojen mukaan kaikista suoritetuista yliopistotutkinnoista 45 prosenttia oli alempia korkeakoulututkintoja, 48 prosenttia ylempiä korkeakoulututkintoja ja 6 prosenttia tohtoritutkintoja. Ammattikorkeakoulutuksen suoritetuista tutkinnoista 74 prosenttia oli nuorten ammattikorkeakoulututkintoja, 16 prosenttia aikuiskoulutuksen ammattikorkeakoulututkintoja ja 10 prosenttia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Taulukko 4.1 Aloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa

ja ammattikorkeakouluissa 2016 Aloittaneet opiskelijat

Osuus, %

Suoritetut tutkinnot

Osuus, %

Alempi korkeakoulututkinto

16 610

64,8

14 426

45,2

Ylempi korkeakoulututkinto

7 301

28,5

15 425

48,4

21

0,1

1890

5,9

Yliopistot/koulutusaste

Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto

13

0,1

122

0,4

Tohtorintutkinto

1 669

6,5

18

0,1

Yliopistot yhteensä

25 614

100,0

31 881

100,0

26 475

68,6

19 057

74,1

7 844

20,3

4 138

16,1

Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

4 279

11,1

2 518

9,8

Ammattikorkeakoulut yhteensä

38 598

100,0

25 713

100,0

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä

64 212

57 594

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

60 Akavaaka — kevät 2017

KOULUTUS

Puolet yliopistoopiskelijoista suorittaa tutkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.

Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain Päälle puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät palvelualalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2015 Koulutustilaston mukaan 78 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin kasvatusalalla, joissa 35 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.

Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritettiin terveys- ja hyvinvointialalla, joissa 68 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 47 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opiskelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.

Kuvio 4.3 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015 Koulutusalat yhteensä Palvelualat

Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto

56

23

Kasvatusalat

73

35

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

67

33

Yhteiskunnalliset alat

65

29

Humanistiset ja taidealat

59

19

Maa- ja metsätalousalat

56

18

Terveys- ja hyvinvointialat

52

27

Tekniikan alat

50

19

Luonnontieteet

39

12

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)

36

18 0

10

Ylempi korkeakoulututkinto

78

21

20

30

40

50

60

70

% 80

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

KOULUTUS

Akavaaka — kevät 2017 61

Kuvio 4.4 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015 47

Koulutusalat yhteensä Terveys- ja hyvinvointialat

68 55

Yhteiskunnalliset alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

52

Luonnontieteet

51

Palvelualat

50

Humanistiset ja taidealat

45

Maa- ja metsätalousalat

33

Kasvatusalat

33

Tekniikan alat

30 28

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 0

10

20

30

40

50

60

% 80

70

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista.

Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuonna 2015. Heitä oli yhteensä noin 286 100. Korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus laski edellisestä vuodesta ammattikorkeakouluopiskelijoilla, mutta vastaavasti hieman nousi yliopisto-opiskelijoilla.

Kuvio 4.5 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2015 Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 575 900)

50

Lukiokoulutus (44 000)

26 48

Ammatillinen koulutus (234 800) Ammattikorkeakoulutus (129 500)

52

Yliopistokoulutus (167 600)

57

0

10

20

30

40

50

% 60

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

Kolmannes akavalaisista ei osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen Kolmannes akavalaisista ei osallistunut edellisten 12 kuukauden aikana työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan vuonna 2016 teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallistuvat koulutukseen miehiä useammin ja yli 35-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat.

62 Akavaaka — kevät 2017

KOULUTUS

Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä opetusalojen asiantuntijoilla. Julkisella sektorilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että oman alan lyhytkestoinen koulutus on tarpeellisinta osaamisen kehittämiseksi.

Koulutuspäivien lukumäärä, keskiarvo*

Kuvio 4.6 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen edellisten 12 kk:n aikana Alle kolme päivää

Ei osallistunut Kaikki

31

Miehet

20 37

4,8

48

15

27

Naiset

Vähintään kolme päivää

5,0

48

24

4,6

49

Ikäryhmä Alle 35-vuotiaat

51

16

6,7

34

35–49-vuotiaat

27

22

50

4,3

Yli 49-vuotiaat

27

20

53

4,8

Ammatti Johtaja

11

29

Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntija Opettaja tai muu opetusalan asiantuntija

15

22

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntija

3,8

50

27

Muu asiantuntija

5,6

37

28

15

5,7

60

48

4,7

57

40

20

4,5

40

Työnantaja Valtio

21

Kunta ja kuntayhtymä

20

24

Yritys 30 0

17

5,4

40

21 20

4,2

57

43

Muu yksityinen

4,7

54

24

49

40

60

% 100

80

4,8

*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat edellisten 12 kk:n aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016

Kuvio 4.7 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana 69

Omiin työtehtäviin liittyvää lyhytkestoista koulutusta 14

Omiin työtehtäviin liittyvää pitkäkestoista koulutusta Omiin työtehtäviin liittyvää tutkintoon johtavaa koulutusta

3 3

Ammatin tai työtehtävien vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa koulutusta Muuta, mitä?

1

En osaa sanoa

11 0

20

40

60

80

% 100

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2016

KOULUTUS

Akavaaka — kevät 2017 63

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

5 – Perustiedot akavalaisista

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.

Akavalaisia on yli 600 000 Akavalaiset ovat korkeakoulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 36 jäsenjärjestöä, joilla on yhteensä 613 000 jäsentä. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuuluvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Jäsenmäärä on kasvanut vuoden 2016 alusta 4 900 jäsenellä.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 115 000 opiskelijajäsentä vuonna 2017. Akavan kokonaisjäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias.

Kuvio 5.1 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2017 1 000 jäsentä 600 500 400

375

391

409

2001

2002

424

436

448

461

2003

2004

2005

2006

486

498

2007

2008

537

547

553

566

2009

2010

2011

2012

580

585

589

608

613

2013

2014

2015

2016

2017

300 200 100 0

2000

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset, tilanne 1.1. vuosittain

Taulukko 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2011–2017

Opiskelijajäsenet

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

102 000

105 600

109 800

109 600

111 300

111 700

115 100

Alle 30-vuotias työvoima

40 400

36 700

33 600

39 700

38 600

39 700

38 900

”Nuoret” yhteensä

142 300

142 200

143 400

149 300

149 800

151 400

154 000

26 %

25 %

25 %

26 %

25 %

25 %

25 %

”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, % Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

66 Akavaaka — kevät 2017

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu runsas neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia 44 prosentilla.

Akavalaisista 56 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 31 prosenttia kunnissa ja yhdeksän prosenttia valtiosektorilla.

Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista.

Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,6 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 360 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi taulukosta 5.3 ”Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2016” sivulla 69.

Henkilöiden määrä palkansaajakeskusjärjestöissä (1 000)

Kuvio 5.2 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015 SAK (1 008 040)

STTK + TVK

1970

STTK (549 476)

Akava (588 865)

1980

64

1990

29

2010

47

28

2015

47

26

0

20

40

60

1 624

14

31

51

931

10

26

57

2000

5

26

70

1 879

18

2 092

25

2 204

27 80

2 146 % 100

Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavaaka — kevät 2017 67

Taulukko 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 2017 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan sairaanhoitajat ja TAJA Akavan Yleinen Ryhmä AYR

5 964 26 581 1 519 739

Ammattiliitto Ava

5 700

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl

1 753

DIFF Ingenjörerna i Finland

3 150

Esimiehet ja Asiantuntijat YTY

10 360

Insinööriliitto IL

68 615

Kirkon Akateemiset AKI

5 740

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT

1 155

KTK Tekniikan Asiantuntijat

8 293

Kuntoutusalan asiantuntijat

8 927

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu

14 709

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

26 501

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto Päällystöliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ekonomit

120 150 2 455 3 823 24 130 2 411 52 726

Suomen Eläinlääkäriliitto

2 699

Suomen Farmasialiitto

7 909

Suomen Hammaslääkäriliitto

7 273

Suomen Lakimiesliitto

16 245

Suomen Lääkäriliitto

25 860

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL

10 970

Suomen Psykologiliitto

7 272

Suomen Puheterapeuttiliitto

1 597

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL

7 463

Suomen Työterveyshoitajaliitto

1 559

Tekniikan akateemiset TEK Tieteentekijöiden liitto Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto

70 700 7 082 32 429 6 140

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut

12 355

Yhteensä

612 954

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset Liittojen jäsenmäärät 1.1.2017, pl. Ammattiliitto Ava, jonka jäsenmäärätieto on ajalta 1.5.2017.

68 Akavaaka — kevät 2017

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Taulukko 5.3 Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2016: miehet ja naiset Kaikki (100 %)

Miehet (47 %)

Naiset (53 %)

Kokoaikatyö

84 %

85 %

82 %

Osa-aikatyö

7%

5%

10 %

Yrittäjä

4%

5%

4%

Päätoimi

Työtön

5%

5%

4%

100 %

100 %

100 %

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

15 %

20 %

10 %

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

39 %

46 %

32 %

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

25 %

12 %

37 %

Asiantuntijat

18 %

19 %

17 %

Yhteensä Ammattiryhmä

Muut tehtävät

4%

4%

5%

100 %

100 %

100 %

Alle 30-vuotiaat

9%

8%

10 %

30–39-vuotiaat

27 %

26 %

27 %

40–49-vuotiaat

27 %

27 %

27 %

50–59-vuotiaat

26 %

27 %

26 %

Yhteensä Ikäjakauma

Yli 59-vuotiaat

11 %

12 %

10 %

Yhteensä

100 %

100 %

100 %

Keski-ikä

43 vuotta

44 vuotta

44 vuotta

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto

85 %

83 %

87 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat

33 %

33 %

33 %

Alle 18-v. lapsen vanhempia

44 %

45 %

44 %

Määräaikainen palvelussuhde*

12 %

9%

15 %

9,9

10,2

9,6

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin* Kokonaisansiot 2014 (sis. tulospalkkiot), €/kk*

4 360

4 900

3 920

Tulospalkkioiden saajien osuus*

23 %

31 %

16 %

Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk*

440

530

300

Luontoisetujen saajien osuus*

48 %

55 %

42 %

Luontoisedut saajaa kohden, €/kk*

110

140

80

Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*

40,6

41,8

39,4

Ylitöitä tehneiden osuus*

22 %

24 %

21 %

Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä**

33 %

36 %

30 %

*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia. **) Tiedot koskevat ylitöitä tehneitä.

Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2016 ja Palkkarakennetilasto 2015; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavaaka — kevät 2017 69

Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja Akavan jäsenliitot Akavan luottamusmiesbarometri 2017 Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2016 Eurostat Structure of Earnings Survey 2014 Tilastokeskuksen Koulutustilastot Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2015 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineistot 1997, 2003, 2008 ja 2013 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2016 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2016

70 Akavaaka — kevät 2017

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Kuvio- ja taulukkoluettelo Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Akavalaiset (443 000)................................................................. 6 Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2016: Koko työvoima (2 613 000)......................................................... 7 Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2016......................................................................................................... 8 Työllisyysaste iän mukaan 2011 ja 2016 ................................................................................................................ 9 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 55–59-vuotiaat......................................................................................... 10 Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2016: 60–64-vuotiaat ........................................................................................ 10 55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2010–2016 ............................................................. 11 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Korkeakoulutetut (750 000).......................................................................... 12 Työlliset työnantajan mukaan 2016: Kaikki työlliset (2 371 000) ........................................................................... 13 Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2016.................................................................................................... 14 Tutkimus ja kehittämistoiminnan korkeakoulutetun henkilöstön määrän muutos 2005–2015 ............................. 15 Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2016............................................................................... 16 Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2015......................................................................................... 17 Henkilöstön vähentämisen tavat akavalaisten työpaikoilla ................................................................................... 18 Työttömät koulutusasteittain, kaikki...................................................................................................................... 19 Työttömät koulutusasteittain, vastavalmistuneet.................................................................................................. 19 Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot..................................................................................20 Työttömien osuus työvoimasta tutkinnottain........................................................................................................ 21 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, korkeakoulutetut, helmikuu ................................................................ 22 Työttömien määrän kehitys ikäryhmittäin, muut kuin korkeakoulutetut, helmikuu ............................................... 22 Työttömyyden kesto 2014–2017............................................................................................................................ 23 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla................................................ 26 Akavalaisia luottamusmiehiä työllistävät sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat.................................................. 27 Akavalaisten viikkotyöaika 2016............................................................................................................................. 28 Ylityötä tekevät palkansaajat 2016......................................................................................................................... 29 Iltaisin töitä tekevät palkansajat 2016....................................................................................................................30 Työajoissa eri syistä joustavat palkansaajat........................................................................................................... 31 Akavalaisten kannalta parhaat keinot lisätä työajan joustavuutta......................................................................... 32 Työajan seuranta...................................................................................................................................................33 Työaikapankit akavalaisten luottamusmiesten työpaikoilla...................................................................................33 Liikkuminen päätyöpaikan ulkopuolella työn takia................................................................................................34 Etätyöt akavalaisilla............................................................................................................................................... 35 Työn henkinen rasittavuus ja haittaava kiire..........................................................................................................36 Sairaana työskentely edellisten 12 kuukauden aikana ylemmillä toimihenkilöillä.................................................. 37 Eripituisten sairauspoissaolojen yleisyys ylemmillä toimihenkilöillä...................................................................... 37 Esimiestehtävät ylempien toimihenkilöiden työssä ..............................................................................................38 Palkansaajat, joiden lähiesimies on nainen ...........................................................................................................39 Kokonaisansiot 2015 ............................................................................................................................................. 42 Tulospalkkiot 2015.................................................................................................................................................43 Luontoisedut 2015.................................................................................................................................................43 Kokonaisansioiden hajonnat 2015 (ilman tulospalkkioita).....................................................................................44 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2015...............................................................................45 Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2015..........................................................45 Kokonaisansioiden kehitys 2006–2015.................................................................................................................46 Korkeakoulutettujen bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014...................................................................... 47 Korkeakoulutettujen ostovoimakorjatut bruttopalkat joissakin Euroopan maissa 2014......................................... 47 Korkeakoulutettujen ja matalasti koulutettujen bruttopalkkojen prosentuaalinen ero joissakin Euroopan maissa 2014..........................................................................................................................................48 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2016 ja 2017, e/kk ............49 Kuvio 3.10 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2016 ja 2017.............................................................................50 Kuvio 3.11 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2015 ........................................................................... 51 Kuvio 3.12 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2016.................................... 52 Kuvio 3.13 Palkansaajien tuloveroaste 5 190 e/kk ansaitsevilla 2016...................................................................................... 53 Kuvio 3.14 Ostovoiman muutoksia 2016–2017: Yhden hengen taloudet................................................................................ 54 Kuvio 3.15 Ostovoiman muutoksia 2016–2017: Perheet, joissa 4- ja 10-vuotiaat lapset ......................................................... 55 Kuvio 3.16 25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2015.............................................................................................. 58 Kuvio 4.1 Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa................................................. 59 Kuvio 4.2 Aloittaneet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2016.................................60 Taulukko 4.1 Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015 ............................................ 61 Kuvio 4.3 Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2015.................................. 62 Kuvio 4.4 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2015..................................................... 62 Kuvio 4.5 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen edellisten 12 kk:n aikana..........................63 Kuvio 4.6 Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana.........................................................................63 Kuvio 4.7 Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2017..............................................................................................................66 Kuvio 5.1 Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2011–2017.................................................................................................66 Taulukko 5.1 Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015........................................................................................ 67 Kuvio 5.2 Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2017..............................................................................................................68 Taulukko 5.2 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2016: miehet ja naiset...............................................................69 Taulukko 5.3 Kuvio 1.1 Kuvio 1.2 Kuvio 1.3 Kuvio 1.4 Kuvio 1.5 Kuvio 1.6 Kuvio 1.7 Kuvio 1.8 Kuvio 1.9 Kuvio 1.10 Kuvio 1.11 Kuvio 1.12 Kuvio 1.13 Kuvio 1.14 Taulukko 1.1 Taulukko 1.2 Kuvio 1.15 Kuvio 1.16 Kuvio 1.17 Kuvio 1.18 Kuvio 1.19 Kuvio 2.1 Kuvio 2.2 Taulukko 2.1 Kuvio 2.3 Kuvio 2.4 Kuvio 2.5 Kuvio 2.6 Kuvio 2.7 Kuvio 2.8 Kuvio 2.9 Kuvio 2.10 Kuvio 2.11 Kuvio 2.12 Kuvio 2.13 Kuvio 2.14 Kuvio 2.15 Taulukko 3.1 Kuvio 3.1 Kuvio 3.2 Kuvio 3.3 Kuvio 3.4 Kuvio 3.5 Kuvio 3.6 Kuvio 3.7 Kuvio 3.8 Kuvio 3.9

www.akava.fi/akavaaka