Page 1

Punnittua tietoa akavalaisista

Akavaakatilastokooste Syksy 2013


LINKKIVINKKI

SISÄLLYS

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

3

1 Työllisyys ja työttömyys

4

2 Työaika ja ylityöt

24

3 Palkat ja verotus

28

4 Koulutus

42

5 Perustiedot akavalaisista

52

Akavaa'an aineisto on ladattavissa Akavan verkkosivuilta: www.akava.fi/akavaaka

Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä

ISBN 978-952-5628-67-8 Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fi Kuvat: Ida Pimenoff Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa

Akavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten ja korkeasti koulutettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa työajoista sekä korkeasti koulutettujen tekemistä palkallisista ja palkattomista ylitöistä. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisesta jäsenkunnasta. Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Lisää päivitettyä tietoa on mahdollista saada Akavan verkkosivuilta ja tutkijoilta.

AKAVAAKA

Akavaaka — 2013  3


1 – Työllisyys ja työttömyys


Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä

Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille: akavalaiset (407 000) 74

Kaikki

11

7

4

4

Miehet

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes työskentelee määräaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikatyötä tekee seitsemän prosenttia työvoimaan kuuluvista akavalaista. Työttömänä oli neljä prosenttia ja yrittäjinä neljä prosenttia akavalaisista vuonna 2012. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä siihen, miten työvoima sijoittuu työmarkkinoille. Epätyypilliset työt, kuten määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö, ovat yleisimpiä nuorilla naisilla. Yli neljännes Akavan jäsenliittojen alle 35-vuotiaista naisjäsenistä teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2012. Vastaavasti koko työvoimasta joka viidennen alle 35-vuotiaan naisen työsuhde oli määräaikainen. Akavalaiset nuoret naiset ovat siis keskimääräistä useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Akavalaisista ikä- ja sukupuoliryhmistä osa-aikainen työ on yleisintä yli 60-vuotiailla naisilla. Heistä suurin osa, lähes kolme neljästä, oli osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisnaisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työsken­ tely opintojen ohessa.

69

Alle 35

18

6

87

35–49

83

50–59

3 2

69

60–

3

5 4

2

7

17

4

9 8

80

Yhteensä

2

7

4

3 5

3

Naiset 28

51

Alle 35

14 11

72

35–49

3

82

50–59

3

63

60–

14

0

20

40

4

4

5

7

3

7

3

4

4

10

60

7

9

25

68

Yhteensä

1

80

%

100

• Kokoaikatyö, pysyvä  • Kokoaikatyö, määräaikainen  • Osa-aikatyö  • Yrittäjä  • Työtön Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille: koko työvoima (2 637 000) 61

Kaikki

9

11

11

8

Miehet 56

Alle 35

13

4

46

60–

2

8 2

12 16

3

6

20

15

7

28

63

Yhteensä

7

9

7

15

8

Naiset 41

Alle 35

19

4

0

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

20

11 40

10

29

58

Yhteensä

60

12

11

5

50

60–

4

8

70

50–59

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

25

67

35–49

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto

6  Akavaaka — 2013

4

66

50–59

Epä­tyypilliset työt, kuten määrä­aikaiset työsuhteet ja osa-­aikatyö, ovat yleisimpiä nuorilla naisilla.

12

72

35–49

17 80

9 11

5 5

11

6

8

7 100

• Kokoaikatyö, pysyvä  • Kokoaikatyö, määräaikainen  • Osa-aikatyö  • Yrittäjä  • Työtön

Akavaaka — 2013  7

%


Koulutusala ja sukupuoli vaikuttavat työllistymiseen

Akavalaiset nuoret naiset tekevät eniten pätkätöitä

Suurin osa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy viiden vuoden aikana valmistumisen jälkeen. Aarresaariverkoston seurantatutkimuksen mukaan 77 prosenttia vuonna 2007 valmistuneista oli kokoaikatyössä vuonna 2012. Osa-aikatyössä oli kolme prosenttia ja yrittäjänä kolme prosenttia valmistuneista. Työttömiä oli seurantatutkimukseen osallistuneista vain noin kaksi prosenttia. Eri aloilta valmistuneet työllistyvät eri tavoin. Esimerkiksi taidealalta ja hammaslääketieteistä valmistuneet ryhtyvät huomattavasti useammin yrittäjiksi kuin muilta aloilta valmistuneet. Pysyvät, kokoaikaiset työsuhteet ovat tyypillisimpiä teknillistieteellisen tai kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneille. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä farmasian, luonnontieteen, kasvatustieteen ja humanistiselta alalta sekä lääketieteistä valmistuneille. Vastavalmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisessa on myös suku­ puolten välisiä eroja. Joka viides yliopistosta vuonna 2007 valmistuneista naisista oli seurantatutkimuksen mukaan määräaikaisessa kokoaikatyössä vuonna 2012. Pois työelämästä, esimerkiksi perhevapaalla, oli niin ikään joka viides. Miehistä määräaikaisessa työsuhteessa oli 12 prosenttia ja työelämän ulkopuolella neljä prosenttia.

Akavalaisista 45 000 tekee työtään määräaikaisessa työsuhteessa kokoaikaisesti ja heistä 26 000 on alle 35-vuotiaita. Määräaikaiset työsuhteet ovat Akavan jäsenliittojen jäsenistössä yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla. Alle 35-vuotiaista naisista 36 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2012. Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määräaikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työsuhteen määräaikaisuudelle on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräaikaisuuden perustetta ei ole kirjattu, vaikka työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti. Tyypillisimmillään akavalaisten määräaikaiset työsuhteet ovat kahden vuoden pituisia. Lyhyitä, alle vuoden pituisia määräaikaisuuksia on 41 prosenttia kaikista akavalaisten määräaikaisista työsuhteista. Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikaisuuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää pitäviä perusteita.

Sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta yliopistosta valmistumisen jälkeen Ylempi korkeakouluaste yhteensä

Vastaajien lukumäärä

Vuonna 2005 valmistuneet

62

Vuonna 2007 valmistuneet

61

17

2 3 2

16

3 3 2

13

5 603

14

5 817

Koulutusalan mukaan 2007 Teknillistieteellinen

79

Kauppatieteellinen

79

Terveystieteiden

9 14

63

Liikuntatieteellinen

58

Kasvatustieteellinen

58

Yhteiskuntatieteellinen

17

Psykologia

13

Maatalous-metsätieteellinen

48

Taideteollinen

9

46 44

Humanistinen Hammaslääketieteellinen

4

3

3

10

15

700 597

14

727

21

92

20

111 132 11

57

17 20

41 842

21 3

10 8

8

5 6

24

40

151 53

2

5 5

214

23

26 5

10

17

21

27

31 27

Eläinlääketieteellinen

4

5 20

41

Lääketieteellinen

31 9

17

47

Farmasia

8

16

713

15

21 4

29

17

199

42

26

Alempi korkeakouluaste Lastentarhanopettajat

67

Farmaseutit

54

0 Kokoaikatyö, määräaikainen 

20

14 40

Osa-aikatyö 

11 13

Yrittäjä 

60 Työtön tms. 

1 80

22 18

129 100

%

152

Arvio määrä­aikaisten määrästä, 1 000 henkilöä Akavalaiset palkansaajat Muut palkansaajat

45 187

13 13

Akavalaiset palkansaajat Miehet Alle 35-vuotiaat 35-50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Naiset Alle 35-vuotiaat 35-50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

10

17 4

Ammattiryhmä Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Kaikki muut

11

25

13

12

1 0

36

13

1

17 9 6 1 29 17 10 2

21

7

3

Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste

Muu*

*) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa, apurahatutkija Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotis­seuranta 2012 -kysely vuonna 2007 yliopistoista valmistuneille

8  Akavaaka — 2013

Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2012

1 133

19

4 2 3

24

52

6

11

21 2 12

17

54

Teologia

4

21

55

12 1

11

17

57

Luonnontieteellinen

13 2

4 1 4 1

72

Oikeustieteellinen

Kokoaikatyö, pysyvä 

Noin puolet akavalaisten määrä­aikaisista työsuhteista on ketjutettuja määrä­ aikaisuuksia.

5 25 10 0,4

16 15 29

5

10

15

20

25

30

% 35

15 18 6 1 4

40

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskuksen Työvoima­tutkimuksen 2012 aineisto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — 2013  9


Naispalkansaajien määräaikaiset työsuhteet 2008–2012 45

               

%

40 35 30

Naiset alle 35 vuotta (Akava) Naiset 35–50 vuotta (Akava) Naiset yli 50 vuotta (Akava) Kaikki naispalkansaajat (Akava) Naiset alle 35 vuotta (muut) Naiset 35–50 vuotta (muut) Naiset yli 50 vuotta (muut) Kaikki naispalkansaajat (muut)

25 20 15 10 5 0 2008

2009

2010

2011

2012

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Akava=Akavan jäsenet, muut=muut kuin Akavan jäsenet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2012

Akavalaiset määräaikaisissa työsuhteissa ikä- ja sukupuoliryhmittäin 2008–2012

Alle 60-­ vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyys­aste on lähes 90 prosenttia.

Ikääntyvien työllisyysaste on parantunut 2000-luvulla Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korke­ampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia. 12 prosenttia korkeasti koulutetuista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2012, kun koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli 25 prosenttia. Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2012 se oli 74 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi 23 prosentista 42 prosenttiin vuosina 2000–2012. Korkeasti koulutettujen työllisyys poikkeaa 58–62-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Koko väestöstä joka viides 58–62-vuotias oli vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain kuusi prosenttia. Vastaavasti puolet kaikista 58–62-vuotiasta oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 77 prosenttia. Joka neljäs korkeasti koulutetuista 63 vuotta täyttäneistä jatkoi edelleen työelämässä.

Työllisyysaste iän mukaan 2012 %

% 100

100

2008

2009

2010

2011

2012

Naiset alle 35 vuotta

16 900

17 500

15 700

17 300

17 000

90

Naiset 35–50 vuotta

9 700

8 300

8 300

12 400

9 600

80

80

Naiset yli 50 vuotta

2 800

3 200

2 600

1 900

2 000

Naiset yhteensä

29 300

29 000

26 600

31 600

28 600

70

70

Miehet alle 35 vuotta

7 500

6 700

7 000

7 400

9 400

60

60

Miehet 35–50 vuotta

3 700

4 300

4 300

2 700

5 900

50

50

Miehet yli 50 vuotta

1 400

1 100

1 200

1 600

1 300

Miehet yhteensä

12 600

12 200

12 500

11 700

16 500

Kaikki alle 35 vuotta

24 400

24 100

22 700

24 800

26 400

Kaikki 35–50 vuotta

13 400

12 700

12 600

15 100

15 500

Kaikki yli 50 vuotta

4 100

4 300

3 800

3 400

3 300

Kaikki yhteensä

41 900

41 100

39 100

43 300

45 200

40

10  Akavaaka — 2013

Kaikki

Korkeasti koulutetut

68,8

84,8

7,8

4,2

25,3

11,5

Työllisyysaste, %

30

Työttömyysaste, % 20 Koko väestö

Työvoiman ulkopuolella, %

40 30 20

10

10

0

0 Alle 20v.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2012

90

Korkeasti koulutetut

20–29v.

30–39v.

40–49v.

50–59v.

60–64v.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — 2013  11


Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2012: 55–59-vuotiaat

%

Kaikki 

Korkeasti koulutetut

100 86

90

88

85

80 70 60

59

63

65

66

66

65

71

68

67

89

88

74

71

90

88

74

73

50

Korkeasti koulutetuista 63 vuotta täyttäneistä joka neljäs jatkaa yhä työelämässä.

Mitä kuului 58–67-vuotiaille vuonna 2012? 58–62-vuotiaat 100 90 80

60 50 40

30

30

20

20

10

10

12 6

20

70

40

0

15

3

1

10

2

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

12

72

77

11 8

67 44

7 1 1

1 2 3 3

1

21

12

0 00

• Eläkkeellä  pitkäaik. sairas • Työkyvytön, kotona tms. • Opiskelija, lomautettu • Työtön, • Osa-aikaeläke • Työllinen

63–67-vuotiaat

Koko väestö

Korkeasti koulutetut

Koko väestö

Korkeasti koulutetut

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto

Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2012: 60–64-vuotiaat

• Kaikki  • Korkeasti koulutetut

% 100 90 80 70 60

60

57

56

50 40 30

23

25

26

27

01

02

03

29

34

37

39

41

39

61

58

57

39

56 42

Yksityinen sektori työllistää nuoria koulutettuja miehiä

42

Vuoden 2012 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeasti koulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla joka kymmenes. Yliopistojen henkilökunta kuuluu tässä yhteydessä valtiosektorille ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkeasti koulutetuista kahdeksan prosenttia toimii yrittäjinä tai ammatin­ harjoittajina. Kolme neljästä alle 35-vuotiaasta korkeasti koulutetusta miehestä on töissä yksityisellä sektorilla. Nuorilla, korkeasti koulutetuilla naisilla vastaava osuus on 54 prosenttia. Yritykset ovat koulutettujen miesten suurin työllistäjiä kaikissa ikäryhmissä. Koulutettujen naisten työn­antajista puolet on julkiselta ja puolet yksityiseltä sektorilta.

20 10 0 00

04

05

06

07

08

09

10

11

12

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2012

12  Akavaaka — 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Yritykset ovat koulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäluokissa. Akavaaka — 2013  13


Joka toinen korkeasti koulutettu nainen työllistyy julkiselle sektorille.

Työlliset työnantajan mukaan 2012: korkeasti koulutetut (650 000)

• Valtio  • Kunta  • Yksityinen  • Yrittäjä Kaikki

11

28

53

8

Miehet Alle 35

11

35–50

10

Yli 50

10

73

16

64

14

Yhteensä

24

11

6 10 47

16

15

63

10

Naiset Alle 35

8

35–50

11

Yli 50

35

54 40

14

Yhteensä

41 44

11 20

7

29

39

0

3

12

44 40

60

7 80

%

100

Työlliset työnantajan mukaan 2012: kaikki työlliset (2 424 000)

Akavalaiset työsken­ televät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johto­ tehtävissä.

Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen Suurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2012 neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kahdelle seuraa­ vaksi suurimmalle toimialalle, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä teollisuuteen, työllistyi yhteensä 30 prosenttia työllisistä akavalaisista. Miesten ja naisten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa selvästi toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä suurin osa, reilu viidennes työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraa­ vaksi suurimmat toimialat ovat koulutus (18 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (15 prosenttia). Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisten ja miesten välillä on eroja eri ammattiryhmiin sijoittumisessa. Naisista 11 prosenttia tekee työtään johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 25 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (37 prosenttia) kuin miehillä (17 prosenttia). Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2013 on esitetty sivulla 56. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.

• Valtio  • Kunta  • Yksityinen  • Yrittäjä Kaikki

6

22

60

Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2012

12

Miehet Alle 35

5

35–50

6

Yli 50

6

Yhteensä

6

7

78 9

9

68

13

58

10

Koulutus

24

69

Terveys- ja sosiaalipalvelut 16

Alle 35

4

35–50

6

Yli 50

7

Yhteensä

6 0

26

66 36

48

40

40

60

8 80

13 10 8

100

7 7 7 6

Informaatio ja viestintä

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto

15

12

6

Julkinen hallinto ja maan­ puolustus; pak. sosiaalivak.

%

22

6

Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus

11

52

25 14

Liike-elämän palvelut

9

41

34 20

4

31

16

6

Teollisuus; sähkö- ja lämpöhuolto yms.

Naiset

25

18

17

8

3 3

Rahoitus- ja vakuutus­ toiminta; kiinteistöala

3

4

7

Kaikki muut 0

• Kaikki  • Miehet  • Naiset

8 9 10

20

30

40

%

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2012

14  Akavaaka — 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — 2013  15


Joka kolmas akavalainen on harkinnut yrittäjyyttä Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta seitsemän prosenttia, noin 27 000. Korkeasti koulutetusta työvoimasta joka kymmenes, noin 69 000, on päätai sivutoiminen yrittäjä. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 47 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Akavalaisista yrittäjistä 45 prosenttia on naisia. Lähes joka kolman­ nella päätoimisella akavalaisella yrittäjällä on palkattua työvoimaa. Akavan järjestötutkimuksen mukaan lähes joka kolmas akava­ lainen oli harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä. Alle 50-vuotiaat ja yksityisellä sektorilla työskentelevät ovat kiinnostuneimpia yrittäjäksi ryhtymisestä. Lähes puolet asiaa harkinneista ryhtyisi yrittäjäksi päätoimisesti. Eniten yrittäjyydessä kiinnostavat itsenäinen työ ja omien unelmien toteuttaminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä, kuten heikko perusturva sekä pelko taloudellisesta epäonnistu­ misesta.

Eniten yrittäjyydessä kiinnostavat itsenäinen työ ja omien unelmien toteuttaminen.

Akavalaisten yrittäjien palkkaama työvoima eri aloilla

• Ei työntekijöitä  • 1 työntekijä  • 2–5 työntekijää  • 6–25 työntekijää  • Yli 25 työntekijää 41

Terveysala

24

11

77

Muu sosiaali- ja terveysala Yhteiskuntatieteellinen ala

7

68

9

54

Tekniikan ala 0

20

16 40

9

7

15 15

60

2 1

7

2

14

1

80

%

100

Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa, selvitys akavalaisten liittojen jäsenistössä 2010

Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?

• Kyllä  • Ei  • Tuntematon  • On nykyisin pää- tai sivutoiminen yrittäjä tai ammatinharjoittaja 29

Kaikki

64 35

Miehet

Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2013 Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 %

22

56

24

Naiset

1 1

70

6 8 1 4

Ikäryhmä

Tekniikka ja luonnontieteet 12 %

37

Alle 35

60

34

35–50

59

16

Yli 50

4 1 5

74

1

8

Työnantaja 20

Julkinen Eri alojen lääkärit 47 %

1 5

38

Yksityinen

Yhteis­kunnallinen ja kaupallinen ala 28 %

57

1 3

Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät

34

Asiantuntijatehtävät

34

1 4

58 76

25

Muut tehtävät

Muu sosiaali- ja terveysala 10 %

62

17

Opetus- ja kasvatustehtävät

70

1

7

1

7 2 3 %

0

20

40

60

80

100

Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 2013

16  Akavaaka — 2013

74

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — 2013  17


Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen

Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa

Perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on siis kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi alhaisempia kuin vähemmän koulutusta saaneiden. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien trendi on ollut nouseva. Vuoden 2011 lopussa koko väestön työttömyysaste oli kahdeksan prosenttia ja työttömiä oli 209 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli neljä prosenttia ja heitä oli työttömänä 42 000.

Korkeasti koulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Kausivaihtelun vuoksi tarkastelun kohteena tässä ovat toukokuun 2013 työttömyystiedot. Vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on noussut vuonna 2013 melkein kaikilla akavalaisilla koulutusaloilla edelliseen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknis-taloudellisilla aloilla. Työttömien osuus työvoimasta oli kaikilla tarkastelluilla korkeasti koulutettujen koulutusaloilla matalampi kuin työttömien osuus koko työvoimasta, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneiden riski joutua työttömäksi on verraten suuri.

Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2012

Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet

% 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

% 22 21 20 19 18 17 15,3 16 15 14 13 12 11 10 8,4 9 8 7,8 7 6 4,2 5 4 3,8 3 2 1 0 2011 2012

LINKKIVINKKI

Tuoreimmat korkeasti koulutettujen työttömyys­ tiedot Akavan verkko­sivuilla: www.akava.fi/ tyottomyystilastot

Kaikki

2012/5

2013/5

Muutos, lkm

Muutos, %

Perusaste

75 464

81 589

6 125

8,1

Keskiaste

92 043

109 059

17 016

18,5

Alin korkea-aste

16 306

18 738

2 432

14,9

Alempi korkeakouluaste

13 487

17 092

3 605

26,7

Ylempi korkeakouluaste

12 193

15 564

3 371

27,6

Korkeasti koulutetut

Tutkijakoulutus

926

1 088

162

17,5

26 606

33 744

7 138

26,8

Kaikki työttömät yhteensä

218 159

253 231

35 072

16,1

Vastavalmistuneet

2012/5

2013/5

Muutos, lkm

Muutos, %

Korkeasti koulutetut yhteensä

Perusaste

519

531

12

2,3

Keskiaste

4 331

7 697

3 366

77,7

135

251

116

85,9

Alempi korkeakouluaste

1 340

1 645

305

22,8

Ylempi korkeakouluaste

1 021

1 364

343

33,6

58

69

11

19,0

Korkeasti koulutetut yhteensä

2 419

3 078

659

27,2

Kaikki työttömät yhteensä

7 548

11 727

4 179

55,4

Alin korkea-aste Korkeasti koulutetut

Työttömien lukumäärät 2011 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot, vuosi 2012 arvio

Kaikki (209 000)  Perusaste (65 000)  Keskiaste (102 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (29 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoul.aste (13 000)

Tutkijakoulutus

Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

18  Akavaaka — 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — 2013  19


Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain

Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Toukokuu 2013

Muutos vuoden aikana

Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit)

4 970

931

Kaikki työttömät

Tradenomi

2 622

687

Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)

Filosofian maist.(hum.)

2 449

410

Ekonomi, alempi kk

Diplomi-insinööri

2 040

438

Humanististen tieteiden kand.

Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)

1 795

407

Filosofian maist. (luonnont.ala)

1 578

276

Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.

1 193

248

Kasvatustieteiden maist.

958

169

Taideaineet (ylempi tutkinto)

884

171

Sosionomi, sosiaalialan AMK

691

125

Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)

659

99

Ekonomi, ylempi kk

Tohtori

621

86

Tradenomi

Humanististen tieteiden kand.

608

121

Lisensiaatti

Oikeustieteen kand.

351

37

Arkkitehti

Lisensiaatti

286

22

Diplomi-insinööri

Lastentarhanopettaja

282

51

Luonnontieteiden kand.

276

50

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

199

19

Teol. koulutus (ylempi tutkinto)

170

24

Arkkitehti

119

22

Lääkäri

100

24

Farmaseutti

71

1

Farmaseutti

Hammaslääkäri

13

-5

Lääkäri

• Vähennys  • Lisäys

-500

500

1500

2500

3500

4500

• 2013/5  • 2012/5

Filosofian maist.(hum.) Luonnontieteiden kand. Filosofian maist. (luonnont.ala) Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.

Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja

% 0

5500

Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Kuvio on arvio työttömyys­ asteista tutkinnoittain vuosina 2012 ja 2013. Laskenta­tapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaisemaan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus

Korkeasti koulutettujen nuorten työttömyys lisääntyy nopeimmin Työttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kahdessa vuodessa noin 20 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kahden vuoden aikana noin 30–40 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset. Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on keskimäärin ollut hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat suunta on ollut jopa alaspäin. Vanhimman ikäryhmän eli 60–64-vuotiaiden työttömien määrän kasvu on ollut nopeinta.

Työttömyyden kasvu on ollut erityisen nopeaa teknistaloudellisilla aloilla. 20  Akavaaka — 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Korkeasti koulutetuista 55–59­­vuotiaiden työttömyys on kasvanut vähiten. Akavaaka — 2013  21


Indeksi 2011/5=100 145

145

140

140

135

135

130

130

125

125

120

120

115

115

110

110

105

105

100

100

95

Vähintään joka viides korkeasti koulutettu työtön on ollut työttömänä yli vuoden.

Korkeasti koulutetuilla työttömillä on pitkiäkin työttömyysjaksoja

Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2013, korkeasti koulutetut* Alle 30-v. / 5763  30–39 v. / 10474  40–54 v. / 10601 55–59 v. / 3578 60–64 v. / 3291

Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän. Yli joka viidennellä korkeasti koulutetulla työttömällä on ollut vuonna 2013 takanaan yli vuoden mittainen työttömyysjakso. Yli vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat suhteellisesti yleisimpiä tutkijakoulutus­asteella. Yli vuoden mittainen työttömyys määritellään pitkäaikais­työttömyydeksi. Huhtikuussa 2013 kaikista korkeasti koulutetuista noin 7 250 oli ollut työttömänä yli vuoden.

95

90

90 2011 helmi

2011 touko

2011 elokuu

2011 marras

2012 helmi

2012 touko

2012 elokuu

2012 marras

2013 helmi

2013 touko

Työttömyyden kesto

Toukokuun 2013 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeino­ministeriön työttömyystilastot

37

2010

145

145

140

140

135

135

130

130

125

125

120

120

115

115

110

110

105

105

100

100

95

95

90

90 2011 elokuu

2011 marras

2012 helmi

2012 touko

2012 elokuu

2012 marras

2013 helmi

Alle 30-v. / 50895  30–39 v. / 35872  40–54 v. / 63306 55–59 v. / 28692 60–64 v. / 30447

2013 touko

36

2011

38

2012

38

14 056

18

21

12 710

18

21

13 332

21

16 842

20

11 116

21

23

21

21 22

33

2013

19

22

10 810

17

23

11 393

23

14 765

21

23

Tutkijakoulutusaste 2010

26

29 33

2011

2013

18

22

28

28

17

24

814

26

18

21

31

2012

847 901

30

20

1 063

29

Muut kuin korkeasti koulutetut 2010

35

22

2011

36

21

2012

35

21

18 20

22 20

40

60

207 009

21

18

21

32

2013 0

Toukokuun 2013 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä Lähde: Työ- ja elinkeino­ministeriön työttömyystilastot

22  Akavaaka — 2013

24

Työttömien lkm

18

Ylempi korkeakouluaste 2010

Indeksi 2011/5=100

2011 touko

23

34

2013

22

22

38

2012

Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2013, muut kuin korkeasti koulutetut

24

39

2011

2011 helmi

• 0-12 vkoa  • 13-26 vkoa  • 27-52 vkoa  • Yli vuoden

Alempi korkeakouluaste

25

191 210

26

190 400

27 80

%

225 648

100

Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS

Akavaaka — 2013  23


2 – Työaika ja ylityöt

24  Akavaaka — 2013

Akavaaka — 2013  25


Lähes joka neljäs johtaja työskentelee vähintään 48 tuntia viikossa.

Johtajat tekevät pitkää työviikkoa EU-direktiivi velvoittaa jäsenmaat toteuttamaan tarvittavat toi­ menpiteet, jotta kaikilla työntekijöillä on keskimäärin enintään 48 tunnin viikoittainen työaika ylityöt mukaan luettuna. Tilastokeskuksen vuoden 2012 Työvoimatutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes Suomessa kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista työs­ kenteli viikossa vähintään 48 tuntia. Korkeasti koulutettujen ja muiden palkansaajien välillä ei ole merkittävää eroa 48 tunnin työviikon yleisyydessä. Vähintään 48 tunnin työviikot ovat korkeasti koulutetuista ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Korkeasti koulutetuista johtajista lähes joka neljäs teki tutkimusviikolla vähintään 48 työtuntia, kun muissa ammattiryhmissä osuus oli seitsemästä yhdeksään prosenttia.

Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 työtuntia viikossa, 1000 henkilöä

Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevät palkansaajat 2012 Korkeasti koulutetut palkansaajat

10

Muut palkansaajat

12

Korkeasti koulutetut tekevät muita palkansaajia enemmän ylitöitä yksityisellä sektorilla ja kunnissa. Ylitöiden määrään vaikuttavat palkansaajaryhmien sijoittuminen eri ammatteihin ja sosioekonomisiin asemiin. Muihin palkansaajiin verrattuna korkeasti koulutetut sijoittuvat tyypillisemmin johtajiksi, asiantuntija-ammatteihin ja ylemmiksi toimihenkilöiksi, joilla ylitöiden tekeminen on yleisempää. Korkeasti koulutetuista yli viidennes teki ylitöitä, kun muista palkansaajista ylitöitä teki 17 prosenttia. Ylitöitä tehneille korkeasti koulutetuille palkansaajille kertyi tutkimusviikon aikana keskimäärin yli seitsemän ylityötuntia (keskiarvo=7,4 tuntia; mediaani=5,0 tuntia). Myös korvauksettomien ylitöiden tekeminen on korkeasti koulutetuilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Korkeasti koulute­ tuista palkansaajista kuusi prosenttia teki tutkimusviikolla korvaamattomia ylitöitä, kun muista palkansaajista puolitoista prosenttia teki ylitöitä korvauksetta. Korvaamattomia ylitöitä tehneet korkeasti koulutetut palkansaajat tekivät tutkimusviikon aikana keskimäärin liki yhdeksän korvaamatonta ylityötuntia (keskiarvo=8,9 tuntia; mediaani=6 tuntia).

Ylityötä tekevät palkansaajat 2012

Kaikki palkansaajat

96

Korkeasti koulutetut palkansaajat Muut palkansaajat

Miehet

13

Naiset

8

22

Korkeasti koulutetut

14

Miehet

Työnantaja

3

Valtio Kunta

11

23

Työnantaja

11

5

Yksityinen

8

Kunta

8

Ammattiryhmä 14

23

Muut

2

9

16 7

14 17

6 6

8,7

Sosioekonominen asema 6

15

1 22

Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö

1

16

17

4

Työntekijä

1

16

17

% 20

25

Kokoaikatyötä tekevät palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään neljänä päivänä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto

26  Akavaaka — 2013

5,6

Kaikki palkansaajat

5

15

8,0

14

8

10

6,5

21

Asiantuntijat

5

8,3

22 1 24

17

11

0

1 22

17

4

8 7

7,2

17

4

7

7,4

22

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

7,3

19 15

1

Valtio

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

16 6

Naiset

Yksityinen

Ylityötuntien keskiarvo/viikko

• Korvaukseton ylityö  • Korvattu ylityö  • Sekä korvaukseton että korvattu ylityö

36

Korkeasti koulutetut

Yli joka viides korkeasti koulutettu tekee ylitöitä.

Korkeasti koulutetut tekevät eniten ylitöitä – myös korvauksetta

0

5

10

15

7,7 5,9 %

20

25

8,4

30

Kokoatyötä tekevät palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään neljänä päivänä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto

TYÖAIKA JA YLITYÖT

TYÖAIKA JA YLITYÖT

Akavaaka — 2013  27


3 – Palkat ja verotus


Palkat paranevat iän ja koulutuksen myötä Kokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2011 keskimäärin 4 140 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 640 euroa ja naisten 3 690 euroa kuukaudessa. Tämän julkaisun lopussa esitetyssä Perustietoa akavalaisista -taulukossa vastaavat kuukausipalkat on korotettu ansiotasoindeksin muutoksella (3,2  %) vuoden 2012 tasolle. Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista ansaitsi vuonna 2011 vähintään 3 650 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes ansaitsi alle 2 480 euroa (desiili 10) ja joka kymmenes yli 6 070 euroa (desiili 90) kuukaudessa. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat akavalaisten palkat olivat keskimäärin 3 320 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Ikäryhmässä 55–64-vuotiaat kuukausipalkat olivat keskimäärin 4 580 euroa. Nuorimman ikäryhmän palkat olivat keskimäärin samaa tasoa sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla ansaittiin keskimmäisissä ikäryhmissä keskimäärin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot taas kapenevat. Vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä ansaitaan valtiolla (5 020 euroa/kk) keskimäärin jopa hieman enemmän kuin yksityisellä sektorilla (4 920 euroa/kk). Kunnissa työskentelevien akavalaisten palkat olivat kaikissa ikäryhmissä keskimäärin matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla. Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 160 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Mitä korkeampi koulutustaso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle on rajattu yksityiseltä sektorilta yritysten ylin johto sekä yrityksen päätoimialan mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden, työnantajakotitalouksien sekä kansainvälisten järjestöjen toimialat.

Akavalaisten miesten kokonais­ ansiot ovat keskimäärin 4 640 euroa ja naisten 3 690 euroa kuukaudessa.

Kokonaisansiot 2011 Työnantajasektori

Akavalaiset keskimäärin €/kk

Kaikki palkansaajat keskimäärin, €/kk

Valtio

4 310

3 520

Kunta

3 760

2 860

Yksityinen

4 350

3 250

Miehet

4 640

3 500

Naiset

3 690

2 830

Kaikki

4 140

3 160

Sukupuoli

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaisansiot sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011

Kokonaisansioiden hajonnat 2011 (ilman tulospalkkioita)

Desiili 10 2480 1970

Akavalaiset Kaikki palkansaajat

Desiili 90 6070

3650 Mediaani 2780

4610 €/kk

1400

1900

2400

2900

3400

3900

4400

4900

5400

5900

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011

Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2011 €/kk

Kaikki 

Yksityinen 

Valtio 

Kunta

5250 5000 4750 4500 4250 4000 3750 3500 3250 3000 2750 2500 25 - 34

35 - 44

45 - 54

55 - 64

Keskimäärin €/kk

Lukumäärä 1000

Kaikki

4140

292

Yksityinen

4350

165

Valtio

4310

21

Kunta

3760

106

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011

30  Akavaaka — 2013

PALKAT JA VEROTUS

PALKAT JA VEROTUS

Akavaaka — 2013  31


Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2011

Bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: kaikki palkansaajat

Henkilöiden määrä tilastossa (1000) Kaikki yhteensä

Tanska

1403

3160 2630

167

Keskiaste

2710

594

Hollanti

215

Irlanti

Alin korkea-aste

3230

Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste

5330 0

45 000 45 000 44 000 41 000

Saksa

41 000

Itävalta

197

4450

52 000

Belgia

209

3370

56 000

Luxemburg

Perusaste

40 000

Suomi

37 000

Iso-Britannia

21

37 000

EU15

1000 2000 3000 4000 5000 6000

36 000

Ruotsi

35 000

Ranska Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011

33 000

Italia

28 000

Espanja

26 000

Kreikka

19 000

Portugali

Suomalaisen erityisasiantuntijan palkan ostovoima eurooppalaisittain heikko

Bruttopalkka, euroa/vuosi

Bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: erityisasiantuntijat

Eurostatin palkkarakennetilaston mukaan (Structure of Earnings Survey 2010) suomalaisten kokoaikaisten työntekijöiden bruttopalkat olivat 40 000 euroa vuodessa ja noin kahdeksan prosenttia korkeampia kuin EU15-maissa keskimäärin vuonna 2010. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden vuosipalkat olivat 50 000 euroa vuodessa ja noin viisi prosenttia korkeampia kuin EU15-maissa keskimäärin. Bruttovuosipalkka sisältää kaikki vuoden aikana maksetut palkat ja palkkiot, luontoisedut, lomarahat, bonukset sekä 13. tai 14. kuukauden palkat. Tiedot koskevat yli kymmenen hengen yrityksiä ja toimipaikkoja kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta sekä kotitalouksien toimintaa työnantajina. Erityisasiantuntijaryhmä (professionals) perustuu kansainväliseen ammattiluokitukseen ISCO 08. Akavalaisista kokoaikatyötä tekevistä 54 prosenttia sijoittuu tähän ammattiryhmään. Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa. Vaikka tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelymenetelmät ovat hyvin pitkälle yhdenmukaistettuja, kullakin maalla on edelleen liikkumavaraa niiden suhteen. Lisäksi kaikki maat eivät välttämättä ole pystyneet kaikilta osin noudattamaan sääntelyä ja siihen perustuvia Eurostatin ohjeita. Euroalueen ulkopuolisten maiden, esimerkiksi Ruotsin, tuloksiin vaikuttavat myös valuuttakurssit. Suomen korkea hintataso pudottaa palkkojen ostovoimaa merkittävästi. Ostovoimapariteettiyksiköissä mitattuna suomalaisten bruttovuosipalkka oli vuonna 2010 keskimäärin noin 95 prosenttia EU15maiden tasosta, erityisasiantuntijoiden puolestaan noin 92 prosenttia.

32  Akavaaka — 2013

Suomalaisten bruttopalkat ovat hieman paremmat kuin EU-maissa keskimäärin.

Luxemburg

71 000

Tanska

62 000

Saksa

61 000

Itävalta

60 000 57 000

Irlanti

56 000

Belgia

56 000

Hollanti

50 000

Suomi

48 000

EU15

46 000

Iso-Britannia

46 000

Ranska

44 000

Italia

41 000

Ruotsi

39 000

Espanja

31 000

Portugali

31 000

Kreikka

Bruttopalkka, euroa/vuosi Kokoaikatyössä olevien vuosipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010

PALKAT JA VEROTUS

PALKAT JA VEROTUS

Akavaaka — 2013  33


Ostovoimakertoimella korjatut bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: kaikki palkansaajat Luxemburg

43 000

Hollanti

41 000

Tanska

41 000

Belgia

40 000

Irlanti

39 000 39 000

Saksa

38 000

Iso-Britannia

37 000

Itävalta

35 000

EU15

33 000

Suomi

32 000

Ruotsi

31 000

Italia

Suomen korkea hintataso pudottaa palkkojen ostovoimaa merkit­ tävästi.

31 000

Ranska

30 000

Espanja

28 000

Kreikka

22 000

Portugali

Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/vuosi

Ostovoimakertoimella korjatut bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: erityisasiantuntijat Luxemburg

60 000

Saksa

58 000

Itävalta

54 000

Hollanti

51 000

Irlanti

51 000

Belgia

50 000

Iso-Britannia

48 000 46 000

EU15

45 000

Tanska

Suomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaa Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalkka­ taso suhteessa EU15-maihin oli parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Vuonna 2006 suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin, kun vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Vuonna 2006 suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia alhaisemmat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat, vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat. Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimääräinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden brutto­ palkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa. Kuviossa ˝Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010˝ käytetään tuntipalkkoja, joihin ei sisälly epäsäännöllisesti maksettavia eriä, kuten lomarahaa tai vuosibonusta. Laskelmassa käytetään tuntipalkkoja, koska vuodelta 2006 ei ollut käytössä tietoa pelkästään kokoaikaisten työntekijöiden vuosipalkoista. Vuoden 2006 maakohtaiset tuntipalkkojen keskiarvot on laskettu Akavassa painottaen Eurostatin julkaisemilla kunkin maan työntekijämääriin perustuvilla painoilla. Akavan selvityksen mukaan vuoden 2010 Eurostatin julkaisemat EU15-maita koskevat luvut on tuotettu vastaavanlaisella menetelmällä. Laadullisesti tuntipalkkojen vertailu antaa saman kokonaiskuvan kuin vuosipalkkojen vertailu.

Suomalaisten erityis­asian­ tuntijoiden palkan ostovoima on edelleen alle EU15-­maiden keskitason.

42 000

Suomi

42 000

Italia

41 000

Espanja

Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010

41 000

Ranska

37 000

Portugali

35 000

Ruotsi

33 000

Kreikka

Bruttopalkat

Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/vuosi

• 2006  • 2010

EU15-maiden palkkataso = 100 99

Kaikki Kokoaikatyössä olevien vuosipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010

86

Erityisasiantuntijat

113

102

Ostovoimakorjatut palkat 86

Kaikki 76

Erityisasiantuntijat 0

20

40

99

90 60

80

100

120

Kokoaikatyössä olevien tuntipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survay 2010 ja oma laskelma

34  Akavaaka — 2013

PALKAT JA VEROTUS

PALKAT JA VEROTUS

Akavaaka — 2013  35


Taitteet leikkaavat ansiosidonnaista päivärahaa

Vuoden 2013 veroratkaisut eivät lisää palkansaajien ostovoimaa

Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta. Akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 250 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 51 prosenttia bruttopalkasta eli noin 2 150 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 60 prosenttia eli noin 2 550 euroa kuukaudessa.

Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta lähes 45 prosenttia. 3 400 euron kuukausipalkalla rajaveroaste on lähes 50 prosenttia ja 57 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 euroa. Suurten palkkatulojen verorasitus nousi väliaikaisesti, kun tuloveroasteikkoon lisättiin vuosiksi 2013–2015 uusi veroluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Tämän niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan 58 prosenttiin. Muutoin vuoden 2013 tulo- ja rajaveroasteet ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012.

Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2013, e/kk Ansio - tai sairauspäiväraha €/kk

Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2012 ja 2013

Sairauspäiväraha 

Ansiopäiväraha (työttömyyspäiväraha)

Tuloveroaste 2012 

%

Tuloveroaste 2013 

Rajavero 2012 

Rajavero 2013

3500

3500

65

3250

3250

60

3000

3000

55

55

2750

2750

2500

2500

50

50

2250

2250

45

45

2000

2000

40

40

1750

1750

35

35

1500

1500

30

30

1250

1250

25

25

1000

1000

20

20

750

750

15

500

500

10

250

5

0

0

Keskiverto akavalainen

250 0 0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

65

Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä

60

15

Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta

10 5 0

0

500

1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat

Keski­tuloisen akavalaisen ansio­päivä­ raha on noin 2150 euroa kuukaudessa. 36  Akavaaka — 2013

Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajavero­asteet. PALKAT JA VEROTUS

PALKAT JA VEROTUS

Akavaaka — 2013  37


Reilu kolmannes maksaa kaksi kolmasosaa veroista

Voittajia ja häviäjiä länsieurooppalaisessa verovertailussa

39 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia kaikista valtion ansiotuloveroista sekä kunnallisverosta vuonna 2011. Tilastokeskuksen vuoden 2011 Tulonjakotilaston mukaan joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 28 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista bruttopalkoista ja maksoivat veroista sekä työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista noin kolmanneksen.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus on Suomessa eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään 31 000, puolet vähintään 51 000 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla akavalaisista ansiot ylittävät 103 000 euroa vuodessa.

Keski­ palkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan Suomessa varsin ankarasti.

Veronmaksajien ja ansiotuloverojen* jakauma tuloluokittain 2011 Tuloluokka,1000 e/v

Osuus veronmaksajista, % 11

–5

11

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2012

1

10–15

14

3

15–20

19

% 48

5

46

32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8

6

4

1

100–150

0,3

150–300

0,1

300–

2

0 %

75

95

Mediaani

42,0

34,8

32 30

29,9

28

24,9

26

24

24

22 20 18 16

2

22

22,1

20

Kaikkien palkansaajien jakauma: 05

25

50

18

75

95

16

14 % 0

2

4

6

8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32

40

34

Muut Länsi-Euroopan maat *)

29,9

26

4

42

36

34

28

6

46

38

36

30

8

% 48 44

Suomi 36,5

32

15

75–100

50

38 31

55–75 2

25

40

19

35–55 4

05

42

25–35 16

46,0

Akavalaisten jakauma:

44

6

20–25

10 Akavalaisista koko vuoden työssä olevista palkansaajista 90 % sijoittui tulovälille 30 000– 100 000 euroa vuodessa

0

5–10

12

Osuus maksetuista veroista, %

14

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

110000

120000

130000

Vuosiansio 2012, euroa

*) Valtion ansiotulovero ja kunnallisvero Lähde: Verohallitus, Verotilasto 2012; Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011

38  Akavaaka — 2013

*) Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana. Yhden hengen talous. Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012; Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011; oma laskelma

PALKAT JA VEROTUS

PALKAT JA VEROTUS

Akavaaka — 2013  39


Oheisessa kuviossa on lisäksi esitelty 4 880 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2012. Suomessa palkansaaja maksoi 4 880 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 37 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 32 prosenttia ja Saksassa 43 prosenttia. Valittujen maiden joukossa Virossa maksetaan vähiten veroja, 23,1 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,7 prosenttia.

Palkansaajien tuloveroaste 4 880 €/kk ansaitsevilla 2012 Belgia

46,7

Saksa

42,7

Italia

41,8 38,8

Tanska

38,6

Itävalta

37,1

Hollanti

36,5

Suomi

34,2

Ranska Ruotsi

32,4

Espanja

32,0 28,3

Norja

27,8

Iso-Britannia

26,7

USA

23,1

Viro 0

10

20

% 30

40

50

Yhden hengen talous, vuositulo 61 000 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012

40  Akavaaka — 2013

PALKAT JA VEROTUS


4 – Koulutus


Lähes neljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettuja Väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti yli 35 viime vuoden aikana. Vuonna 1975 korkea-asteen tutkinto oli noin 14 prosentilla 25–64-vuotiaasta väestöstä, kun vuonna 2011 osuus oli kasvanut 37 prosenttiin. Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli samana vuonna 24 prosenttia. Vaikka pelkän peruskoulututkinnon suorittaneiden osuus on laskenut huomattavasti, noin viidennes aikuisväestöstä on edelleen ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Noin viidennes aikuis­­ väestöstä on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

90 80

0,2 3 4 7

0,3 4 5

0,6

0,8

6

8

6

7

11 16

20

16

70

0,9 9 9 15

Opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön suhdeluvuissa ei ole tapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön suhdeluku lasketaan käyttäen kokopäiväisten opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön lukumääriä. Kokopäiväiset opiskelijat on laskennallinen luku, jossa osa-aikaiset opiskelijat on muutettu kokoaikaisiksi kertoimilla. Opettavalla henkilöstöllä viitataan ammattikorkeakoulujen opetushenkilökuntaan ja yliopistoissa tutkijauran portaille II–IV sijoittuvaan henkilöstöön. Opetushallinnon tilastointitapa on yliopistojen oppilas-opettaja -suhdeluvun laskennassa ongelmallinen, koska tilastossa ei ole tietoa henkilöstön todellisista opetusmääristä. Opettavaan henkilöstöön (tutkijauran portaat II–IV) luetaan useita eri nimikkeitä, joista suurella osalla opetusta kertyy vuosittain vain vähän tai ei ollenkaan. Luotettavan suhdeluvun laskeminen edellyttäisi tietoa opetustunneista ja selkeää tuntirajaa, jonka ylitettyään henkilöstön jäsen luettaisiin opettavaan henkilöstöön.

Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opettavan henkilöstön lukumäärään

25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2011 % 100

Opettavan henkilöstön määrä on pysynyt samana opiskelijoiden määrään nähden

1,1

% 100

11 90 12

13

80

Opiskelijaa/opettaja

• Tutkijakoulutusaste  korkeakouluaste • Ylempi korkeakouluaste • Alempi korkea-aste • Alin • Keskiaste  • Perusaste

Yliopistot 

20 17,7

18,7

18,6

18,4

18,7

Ammattikorkeakoulut 18,8

18 16

70

18 14,5

14,8

15,5

15,2

15,2

14,4

15,0

15,2

14

38

50

40

40 30

43

44

66

16 12,3

30 60

20

18,7

14 11,9

60

12

12

50

10

10

40

8

8

30

6

6

20

4

4

10

2

2

0

0

50 20 33 10

28

23

19

0 1975

1985

1996

2001

2006

2011

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto

44  Akavaaka — 2013

0 2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

KOULUTUS

KOULUTUS

Akavaaka — 2013  45


Korkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat aloittain Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää yliopistoopiskelijoilla keskimäärin 6,5 vuotta. Keskimääräisellä opiskeluajalla viitataan tässä brutto-opiskeluaikaan eli yliopistoon kirjoittautumisen ja tutkinnon suorittamisajankohdan väliseen aikaan. Bruttoopiskeluajat sisältävät myös opiskelijoiden poissaolokuukaudet. Lisäksi brutto-opiskeluajat jättävät huomiotta sen, että opiskelu on saattanut olla osa-aikaista. Suoritusajat vaihtelevat runsaasti tutkinnoittain. Pisimpään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää arkkitehdeillä: vuonna 2012 valmistuneet arkkitehdit suorittivat tutkinnon keskimäärin kahdeksassa vuodessa. Nopeinta valmistuminen on taidealoilla sekä liikunta- ja terveystieteissä. Ylemmän korkeakoulututkinnon keskimääräinen suoritusaika ei ole juuri muuttunut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen meni keskimäärin lukukausi pidempään kuin vuonna 2002. Keskimääräiset suoritusajat ovat 2000-luvulla olleet pisimmillään vuosina 2008 ja 2010. Näinä vuosina valmistuneet suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon keskimäärin seitsemässä vuodessa. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista 60 prosenttia suoritti tutkintonsa viidessä vuodessa. Viidessä vuodessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee aloittain. Vuonna 2006 opintonsa aloittaneista osuus oli korkein sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jossa 76 prosenttia suoritti tutkinnon viidessä vuodessa. Viidessä vuodessa valmistuneiden osuus oli matalin luonnontieteiden alalla, jossa 43 prosenttia suoritti tutkintonsa viidessä vuodessa. Paljon on pohdittu sitä, kuinka paljon opintojen aikainen työnteko vaikuttaa opintojen kulkuun ja pituuteen. Yliopistojen opiskelijoista 61 prosenttia ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 59 prosenttia käy työssä.

46  Akavaaka — 2013

Yliopisto-­ opiskelijat suorittavat ylemmän korkeakoulu­ tutkinnon keski­määrin 6,5 vuodessa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika* yliopistotutkinnoittain 2012 Kaikki ylemmät korkeakoulututkinnot

6,5

Arkkitehti

8,0

Maisema-arkkitehti

8,0

Diplomi-insinööri

7,0

Eläinlääketiet. lis.

7,0

Fil. maisteri (humanistinen)

7,0

Lääketiet. lis.

7,0

Musiikin maisteri

7,0

Proviisori

7,0

Teologian maisteri

7,0

Valtiotiet. maisteri

7,0

Fil. maisteri (luonnontieteellinen)

6,5

Oikeustiet. maisteri

6,5

Psykologian maisteri

6,5

Yhteiskuntatiet. maisteri

6,5

Elintarviketiet. maisteri

6,0

Hallintotiet. maisteri

6,0

Hammaslääketiet. lis.

6,0

Kasvatustiet. maisteri

6,0

Kauppatiet. maisteri

6,0

Maat.-metsätiet. maisteri

6,0

Taiteen maisteri

6,0

Kuvataiteen maisteri

5,5

Teatteritaiteen maisteri

5,5

Liikuntatiet. maisteri

5,0

Terveystiet. maisteri

4,5

Tanssitaiteen maisteri

4,0 0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

Vuotta *Keskisuoritusaika (mediaani) on laskettu brutto-opiskeluajoista eli yliopistoon kirjautumisesta tutkinnon suorittamiseen. Opiskeluajoissa on mukana myös poissaolo­kuukaudet. Lisäksi opiskelu on voinut olla osa-aikaista. Suoritusajat on laskettu lukukauden tarkkuudella. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

KOULUTUS

KOULUTUS

Akavaaka — 2013  47


61 % yli­ opistojen ja 59 % ammatti­ korkea­ koulujen opiskelijoista käy töissä.

Ammattikorkeakoulun viidessä vuodessa suorittaneet

2011 (vuonna 2006 opintonsa aloittaneet) 

2009 (vuonna 2004 opintonsa aloittaneet) 60 60

Kaikki yhteensä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

76 77 64

Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

62 63

Yhteiskuntatieteiden, liike­ talouden ja hallinnon ala

61 62

71

59 61

Kulttuuriala 52 53

Luonnonvara- ja ympäristöala 46 45

Tekniikan ja liikenteen ala

43 43

Luonnontieteiden ala 0

20

40

60

80

100

%

Yliopistoissa on aiempaa enemmän uusia opiskelijoita Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2012 opintonsa aloitti 26 000 yliopisto-opiskelijaa ja noin 38 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Yliopistoissa uusien opiskelijoiden lukumäärä kasvoi lähes 6 000 opiskelijalla vuoden takaisesta. Vuosien 2008 ja 2012 välillä ammattikorkeakouluissa aloitti opintonsa vuosittain 37 000– 40 000 uutta opiskelijaa. Vuosina 2010–2012 yliopistoissa suoritettiin vuosittain noin 30 000 tutkintoa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2012 yhteensä 53 000 korkeakoulututkintoa. Yliopistotutkintoja uudistettiin vuonna 2005, jota ennen opiskelunsa aloittaneiden oli mahdollista suorittaa tutkintonsa siirtymäajan puitteissa vanhoin tutkintovaatimuksin. Siirtymäaika päättyi useimpien opintoalojen kohdalla vuonna 2008, mikä heijastuu poikkeuksellisen suurena suoritettujen tutkintojen lukumääränä vuonna 2008. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2012 noin 24 000 tutkintoa, noin 2 000 tutkintoa enemmän kuin vuonna 2008.

Vuonna 2012 suoritettiin yhteensä 53 000 korkeakoulu­ tutkintoa.

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2011

Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008–2012 Yliopistot

1000 henkilöä 30

Lukio

40 57

Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu

30

59

Yliopisto

20 10

61 0

10

20

30

40

50

60

70

%

38,2 20,2

19,6

23,8

20,2

29,1

20,3

28,5

26,0

29,4

0 2008

2009

2010

2011

2012

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Ammattikorkeakoulut

1000 henkilöä 40 30 20

39,5

38,2

37,0 21,8

10

21,0

38,8 21,9

38,3 22,9

23,9

0 2008

2009

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

48  Akavaaka — 2013

KOULUTUS

KOULUTUS

2010

2011

2012

• Uudet opiskelijat  • Suoritetut tutkinnot

Akavaaka — 2013  49


Neljännes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen

Kaksi kolmesta on koulutustasoa vastaavassa työssä

Akavan vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen edeltävän vuoden aikana. Akavalaisista 40 prosenttia oli koulutuksessa alle viisi päivää vuoden 2011 aikana.

Akava on selvittänyt vuosina 2010 ja 2013 jäsenkuntansa käsityksiä siitä, kuinka koulutustaso ja työ vastaavat toisiaan. Valtaosan mielestä työ vastaa hyvin koulutustasoa, mutta osuus on pienentynyt 75 prosentista 68 prosenttiin. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä työn vaativuus on osittain tai selvästi koulutustasoa alempi, on kasvanut. Jopa joka kymmenes toteaa, että työ vaatii enemmän kuin mitä koulunpenkillä on opittu. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisimpiä työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Iän myötä tilanne vakiintuu niin, että yli 50-vuotiaista kolme neljästä on koulutusta vastaavassa työssä. Koulutusaloittain tarkasteltuna paras tilanne näyttää olevan lain­opillisen tai yhteiskunnallisen tutkinnon suorittaneilla. Sosiaali-, terveys- ja opetusalalla on eniten niitä, jotka kokevat työssään koulutuksen riittämättömyyttä. Kaupalliselta tai luonnontieteelliseltä alalta valmistuneista 31–41 prosenttia on sitä mieltä, että töiden vaativuus on osittain tai selvästi koulutustasoa alhaisempi. Työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön edesauttaa työssä viihtymistä ja viime kädessä pidentää työuria. Ongelmat laadullisessa työllistymisessä ovat merkki väärinmitoitetusta koulutustarpeesta.

Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna 2011

• Ei osallistunut  • Alle 5 päivää  • 5-10 päivää  • Yli 10 päivää Kaikki Miehet

28

40

29

37

27

Naiset

26

6

28

43

6

24

6

Ikä 33

Alle 35 35-44

36

30

45-54

21

55-64 10

30

40

5

31 48

20

7

29

41 29

0

24

37

50

7 18

60

70

80

5 90

Sosiaali-, terveys- ja opetusalan töissä koetaan eniten koulutuksen riittämättö­ myyttä.

100 %

Lähde: Akavan TNS Gallupilla vuonna 2012 teettämä kysely

Akavalaisten koulutustaso ja työn vaativuus

• Työ vastaa hyvin koulutustasoa  • Työn vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi  • Työn vaativuus koulutustasoa selvästi alhaisempi  • Työ koulutukseen nähden vaativampaa

Vastaajien lukumäärä

75

Kaikki 2010

13

68

Kaikki 2013

3

18

5

9

1039

9

916

Koulutusaste 52

Vähintään alin korkea-aste

7

3

38

74

Alempi korkeakouluaste

69

Ylempi kork.kouluaste tai tutkijakoul.

133

15

5

22

6 5

241

4

542

Ikä 62

Alle 35

19

67

35–50

73

Yli 50

Joka kymmenes pitää työtään koulutukseen nähden vaativampana. 50  Akavaaka — 2013

9 20

3 15

10

162

10

485

7

270

5

Koulutuksen ala Lainopillinen&yht.kuntatieteellinen

75

Kasvatustiet. ja opettajan koul.

75

Sosiaaliala

73

Terveysala

72

Humanistinen ja taideala

72

23 11 13 18 21

63

Kaupallinen ala

25

56

Luonnontieteellinen ala

27

60

Muut koulutusalat yhteensä 0

20

1

8 40

60

33

10

78

3

7

91

3

7

214

6

6

14

4

134

3

28 80

74 106

13

8

10

69

Tekniikan ala

11 11

3

100

82 %

103

Lähde: Akavan eläkeasenneselvitys 2013

KOULUTUS

KOULUTUS

Akavaaka — 2013  51


5 – Perustiedot akavalaisista


Akavalaisia on jo yli puoli miljoonaa Akavaan kuuluu 35 jäsenliittoa, joilla oli vuoden 2013 alussa yhteensä 580 000 jäsentä. Kasvua vuodesta 2012 oli noin 14 000 jäsentä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä Akavan liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenliittoihin kuuluu 110 000 opiskelijajäsentä. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista joka viides on Akavan liiton jäsen. Akavalaisista 84 prosentilla on vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinto, kun Suomen koko väestöstä 26 prosentilla on vastaava tutkinto. Kaikkien akavalaisten keski-ikä on 42 vuotta ja heistä yli puolet on naisia. 47 prosentilla on alle kouluikäisiä lapsia ja neljä kymmenestä asuu Uudellamaalla. Joka kolmas akavalainen asuu pääkaupunkiseudulla. TNS Gallupilla teetetyn Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksen mukaan kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatillinen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.

Palkan­ saajista 92 prosenttia pitää järjes­ täyty­mistä tarpeellisena.

Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2013 1000 jäsentä 600

500

400

300

200

436

375

424

461

409

448

391

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

486

498

2007

2008

537

547

553

566

580

2009

2010

2011

2012

2013

100

0

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset

Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2013 SAK (1 038 000) 

%

STTK (607 000) 

Akava (580 000)

80

80

75

75

70

70

65

65

60

60

55

55

50

50

45

45

40

40

35

35

TVK + STTK

30

30

25

25

20

20

15

15

10

10

5

5

0

0 1970

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

54  Akavaaka — 2013

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavaaka — 2013  55


Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2013

Perustietoa akavalaisista 2013

Agronomiliitto

5 948

Päätoimi

Kaikki

Miehet

Naiset

Akavan Erityisalat

27 477

Kokoaikatyö

85 %

88 %

81 %

772

Osa-aikatyö

7%

4%

10 % 4%

Akavan Yleinen Ryhmä AYR Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl

2 048

Yrittäjä

4%

5%

Driftingenjörsförbundet i Finland

3 383

Työtön

4%

3%

5%

Kirkon akateemiset AKI

5 743

Yhteensä

100 %

100 %

100 %

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT

1 114

Ammattiryhmä

KTK Tekniikan Asiantuntijat

9 633

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

18 %

25 %

11 %

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

7 749

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

35 %

38 %

32 %

Metsänhoitajaliitto

2 613

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

27 %

17 %

37 %

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

27 123

Asiantuntijat

15 %

16 %

14 %

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

120 040

Muut tehtävät

5%

5%

6%

Professoriliitto

2 354

Yhteensä

100 %

100 %

100 %

Päällystöliitto

4 315

Keski-ikä

42 vuotta

43 vuotta

42 vuotta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

22 591

Ikäjakauma

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

2 474

Alle 30-vuotiaat

8%

7%

9%

Suomen Ekonomiliitto SEFE

49 580

30–39-vuotiaat

29 %

29 %

29 %

Suomen Eläinlääkäriliitto

2 385

40–49-vuotiaat

28 %

28 %

28 %

Suomen Farmasialiitto

8 771

50–59-vuotiaat

26 %

26 %

26 %

Suomen Hammaslääkäriliitto

6 875

Yli 59-vuotiaat

9%

11 %

8%

Suomen Lakimiesliitto

15 587

Yhteensä

100 %

100 %

100 %

Suomen Lääkäriliitto

24 103

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto

84 %

81 %

87 %

Suomen Psykologiliitto

6 457

Pääkaupunkiseudulla asuvat

32 %

32 %

32 %

Suomen Puheterapeuttiliitto

1 404

Alle 18-v. lapsen vanhempia

47 %

47 %

46 %

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL

7 172

Määräaikainen palvelussuhde*

13 %

10 %

17 %

Suomen Työterveyshoitajaliitto

1 851

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin*

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

73 974

Arvio kokonaisansioista 2012 (sis. tulospalkkiot), €/kk*

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat

1 138

Tulospalkkiot, yleiskeskiarvo €/kk*

Tieteentekijöiden Liitto

6 595

Tulospalkkioiden saajien osuus*

Tradenomiliitto TRAL

28 509

Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk*

440

500

320

Upseeriliitto

5 990

Luontoisetujen saajien osuus*

48 %

56 %

41 %

Uusi Insinööriliitto UIL

68 848

Luontoisedut saajaa kohden, €/kk*

130

160

80

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut

11 660

Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*

40,6

41,4

39,7

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL

4 681

Ylitöitä tehneiden osuus*

21

21

19

8 921

Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus*

12

14

9

Ei korvausta tehdyistä ylitöistä*

32

36

27

YTY & Valmentajat Yhteensä

579 878

Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

56  Akavaaka — 2013

9,3

9,5

9,1

4 280

4 800

3 810

90

150

40

21 %

30 %

14 %

*) Tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA

Akavaaka — 2013  57


Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• ••

Aarresaariverkoston viisivuotisseurannan 2010 ja 2012 aineistot Akavan järjestötutkimus 2011 Akavan jäsenjärjestöt Akavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013 Akavan TNS-Gallupilla teettämä kuntauudistusta koskeva kysely 2012 Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010 Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Tilastokeskuksen Koulutustilastot Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2012 TNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Verohallituksen Verotilasto 2012 Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2012 Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys akavalaisten liittojen jäsenistössä 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus

58  Akavaaka — 2013

PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA


Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 www.akava.fi/akavaaka


Akavaaka tilastokooste syksy2013  

Punnittua tietoa akavalaisista, Akavaaka-tilastokooste syksy 2013 Aiheina: työllisyys ja työttömyys; työaika ja ylityöt; palkat ja verotus;...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you