Messut, hartaudet, konsertit. Joulupuuhat perheille ja nuorille. s. 6–7 ja 11
PÄÄKIRJOITUS I Leena Sorsa
Pyhän kosketus
Oletko miettinyt, mikä on sinulle pyhää? Me suomalaiset tutkitusti koemme pyhyyttä. Se kuitenkin vaihtelee, minkä itse kukin kokee pyhäksi.
Pyhä on jotakin sellaista, mikä ei ole tavanomaista tai arkista. Professori Anne Birgitta Pessi kuvaa pyhää rajaksi, joka erottaa toisistaan asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella. Pyhä kutsuu suhtautumaan johonkin kunnioittavalla ja arvostavalla, arvokkaalla tavalla. Pyhän kohtaamisessa olemme toisaalta turvan ja lämmön äärellä, toisaalta jonkin selittämättömän ja itseämme suuremman edessä.
Uskonnot kantavat monella tavalla perinteistä kokemusta pyhyyden kohtaamisesta. Kirkkomme perinteet ja tavat vievät meidät pyhyyden äärelle. Jo kirkkotila huokuu pyhyyttä. Käytöksemme muuttuu, kun lähestymme alttaria, vietämme ehtoollista tai vierailemme hautausmaalla. Olemme pyhän äärellä: hiljennymme, osoitamme kunnioitusta, teemme ristinmerkin tai otamme hatun päästä.
Jouluyön tunnelmassa on jotain erityisen pyhää.
Luottamus-
henkilönä
näköalapaikalla
Kun 1980-luvun alkupuolella lupauduin partiolaisten edustajaksi Hämeenlinnan seurakunnan nuorisotyönjohtokuntaan, ei pieneen mieleeni tullut, että neljäkymmentä vuotta myöhemmin olen tällaisessa asemassa kirkollisessa päätöksenteossa – ja edelleen partiolainen.
Monelle suomalaiselle jokaisen ihmisen arvostaminen on pyhää, samoin luonnon vaaliminen. Menneiden sukupolvien uhraukset ja heidän työnsä hyvinvointimme eteen herättävät pyhyyden kokemusta.
Joulunaikaan ja itsenäisyyspäivän viettoon sisältyy minulla monia pyhän kokemisen hetkiä. Itsenäisyyspäivän kynttilät sankarihautausmailla hiljentävät. Sodissa henkensä antaneiden uhraukset ovat minulle pyhää. Jouluyön tunnelmassa on jotain aivan erityisen pyhää. Jumala syntyy ihmiseksi pelastamaan meidät ja koko maailman. Kaikki on valmiina – kaikessa huokuu tulevaisuus ja toivo.
Siunattua adventin- ja joulunaikaa sinulle ja läheisillesi!
> Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkoherra
Yksi suurimmista muutoksista omana luottamushenkilöaikana on ollut strategioiden merkityksen kasvaminen. Strategioita on tehty aiemminkin - pölyyntymään arkistomappiin. Tänä päivänä strategia on virkamiesjohdon ja työntekijöiden ohjekirja, josta selviää, mihin suuntaan kirkkovaltuusto haluaa seurakuntaa kehitettävän. Myös viime aikoina tehdyt - osin myös raskaatpäätökset ovat täysin Akaan seurakunnan kirkkovaltuuston hyväksymän strategian mukaisia.
Kirkkoneuvostokauden puolivälissä eli vuosi sitten päätettiin, että neuvostoa johtaa kirkkoherran sijaan luottamushenkilö. Kohdallani muutos varapuheenjohtajasta puheenjohtajaksi oli varsin pieni, koska aiemminkin varapuheenjohtaja oli aktiivisesti mukana kokouksen suunnittelussa. Muutoksen tarkoitus oli, että kokouksen puheenjohtaja ei toimi käsiteltävien asioiden esittelijänä, joka useimmiten on kirkkoherra. Tämä on siis demokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä.
Muutos on sujunut hyvin, ja nähtäväksi jää, jatkuuko järjestely myös vuodenvaihteessa alkavalla neuvostokaudella. Kirkkovaltuuston toimikausi on siis neljä vuotta, mutta kirkkoneuvosto valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvoston jäsenet valitsee kirkkovaltuusto valtuustoryhmien esitysten pohjalta.
Tällä neuvostokaudella meillä on ollut kohtuullisen hyvin toimiva kokoonpano. Kuten demokratiaan kuuluu, emme ole aina ja kaikesta olleet yhtä mieltä - tehtyjä pohjaesityksiä on välillä muutettu kokouksen tahdon mukaiseksi. Keskustelu on välillä ollut vilkastakin.
Olemme jo usean vuoden ajan olleet vaikeiden asioiden äärellä. Neuvostotyöskentely vaatii paljon, pelkkä läsnäolo ei riitä. Ennen kokousta asioihin on paneuduttava, kysyttävä neuvoa ja soiteltava toisille jäsenille ja esittelijöille parhaan mahdollisen päätöksen aikaansaamiseksi.
Tulevalla kaudella asiat eivät tule helpottumaan. Odotettavissa on suuria kiinteistöihin liittyviä päätöksiä. Henkilöstön ikärakenteen vuoksi myös henkilöstöasiat tulevat olemaan suuri osa päätöksentekoa.
Meihin luottamushenkilöihin saa ja pitääkin olla yhteydessä aina, kun siltä tuntuu. Asiallisella keskustelulla ja yhteistyöllä asioita saadaan eteenpäin.
Siunattua joulun odotusta!
> Kirjoittaja Pasi Kylmälä on kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkovaltuutettu, kirkolliskokouksen varaedustaja ja hiippakuntavaltuuston varaedustaja
Akaan seurakuntaviesti 2/2024
PÄÄTOIMITTAJA: Leena Sorsa VASTAAVA TOIMITTAJA: Tuulikki Moisio TOIMITUSSIHTEERI: Jaana Viitakangas-Klemola TOIMITUSKUNTA: Seurakunnan vapaaehtoisista ja työntekijöistä koostuva viestintätyöryhmä KUVAT: Hele Ali-Löytty, Hanna Jussila, Tuulikki Moisio
KANNEN KUVA: Antti Kylmälä. Kuvassa Akaan seurakunnan nuorisotyönohjaajat Janne Salonen, Tiina Helenius ja Veera Mannila. ULKOASU: Jani Käsmä PAINO: Sanoma Manu, Tampere JAKELU: Paikallislehti Akaan Seudun suurjakelun välissä akaalaisiin talouksiin
SEURAKUNTATOIMISTO palvelee ma-to klo 9-11, puh. 040 358 3342 (ei tekstiviestejä).
Muina aikoina yhteydenottopyynnöt: akaan.seurakunta@evl.fi.
KÄYNTI- JA POSTIOSOITE: Kirkkotori 10, 37800 Akaa (Toijala). www.akaanseurakunta.fi
Tule sinäkin laulamaan!
Rauhantulta jaossa kauneimmissa
Jo vuodesta 1986 on itävaltalainen lapsi hakenut tulen Betlehemistä Jeesuksen syntymäkirkosta. Sieltä tuli on levinnyt vuosittain yli kolmeenkymmeneen Euroopan maahan sekä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
RHele Ali-Löytty teksti ja kuva auhantulen mukana kulkee viesti, jota jaetaan tulen vastaanottajille. Monissa maissa partiokiltalaiset ja partiolaiset levittävät tulta, mutta ihan kuka vain voi ottaa tulen vastaan ja jakaa sitä eteenpäin.
Tänä päivänä maailma tarvitsee rauhan sanomaa enemmän kuin koskaan. Sen lisäksi, että rauhan toteutumista voi rukoilla, voi ottaa vastaan rauhantulen ja sen sanoman ja välittää sitä eteenpäin ystäville, naapureille, sukulaisille ja kenelle tahansa.
AKAASSA AKAAN PARTIOKILTALAISET JAKAVAT
BETLEHEMIN RAUHANTULTA 15. JA 22.12.
kaikissa kolmessa kirkossamme Kauneimpien Joululaulujen jälkeen.
Ota mukaan oma lyhty ja kynttilä - saat tulen ja rauhanviestin.
SU 15.12.
LASTEN
KAUNEIMMAT
JOULULAULUT KLO 15
Akaan kirkossa, Hanna Jussila ja Emilia Suomala. Tässä joululaulutilaisuudessa on erityisesti otettu huomioon lauluvalinnoissa sekä tapahtuman toteutuksessa lapset. Lämpimästi siis tervetuloa koko perheen ja muiden läheisten kanssa!
Kylmäkosken kirkossa, Marja-Liisa Mäki ja Marja Karhu, Kirkkokuoro, Gospelkuoro ja lapsikuoro.
LOPPIAINEN MA 6.1.2025
KAUNEIMMAT
JOULULAULUT
VIELÄ KERRAN KLO 14
Viialan seurakuntasalissa, Nordintie 3a
Jaana Viitakangas-Klemola ja Emilia Suomala. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.
Tervetuloa laulamaan ja tekemään hyvää! Kolehti maailman lasten hyväksi.
Yhdessä laula en tehty hyvää jo yli 50 vuotta
Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia on järjestetty Suomessa jo vuodesta 1973 lähtien.
Pienestä tilaisuudesta alkanut tapahtuma laajeni nopeasti, ja nyt tapahtuma kerää vuosittain noin miljoona suomalaista laulamaan kirkkoihin. Kauneimpia Joululauluja lauletaan myös kauppakeskuksissa, kouluissa ja kuppiloissa ja myös ulkomailla yli 20 maassa.
Tilaisuuksissa kerätään lahjoituksia
Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön heikoimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi. Työtä tehdään uskontoon, kieleen tai etnisyyteen katsomatta, jotta jokaisella lapsella olisi toivoa ja oikeus parempaan tulevaisuuteen.
LISÄTIETOJA
Lisätietoa löydät Kauneimpien Joululaulujen nettisivuilta osoitteessa: kauneimmatjoululaulut.fi. Sivustolla voit osallistua myös vuosittaiseen ”Äänestä kauneinta joululaulua” -äänestykseen ja samalla arvontaan.
Joonas Juntunen ja Leena Sorsa haluavat nähdä, että kirkoissa on tulevaisuudessa enemmän elämää ja monipuolisempaa toimintaa.
Edessä paljon muutoksia, mutta ydin pysyy
”Meidät – Leena ja Joonas – valittiin hoitamaan seurakunnan johtavia virkoja muutaman vuoden sisällä. Olemme kokeneet, että meille on asetettu yhteinen tehtävä: nyt eteenpäin!
Leena Sorsa, kirkkoherra ja Joonas Juntunen, hallintojohtaja tekstit Tuulikki Moisio kuvat
Luottamushenkilöt antoivat vahvan tukensa sille, että nyt on aika ratkaista Akaan seurakunnan kiinteistömassan haasteita ja aika myös kuljettaa askel kerrallaan seurakuntamme työtä ja toimintaa uutta kohti. Meidän viranhaltijoiden tehtävänä on edistää päättäjien linjauksia.
Kun aloitimme tehtävissämme, suunnat olivat jo valmiina. Vuosina 2021 ja 2022 hyväksytyt seurakunnan yleisstrategia ja kiinteistöstrategia
ovat antaneet viime vuosille tavoitteet, joilla seurakunnan tulevaisuutta on haluttu rakentaa.
Iloitsemme siitä, että seurakuntalaisten valitsemien päättäjien yhteisesti sopimat suunnat näkyvät jo. Esimer-
Tulevaisuus näyttää kaikkien huoltenkin keskellä toiveikkaalta.
On ollut ilo nähdä muutoksen toteutumista.
kiksi vuosi 2023 oli merkittävä viestinnän uudistamisen vuosi. Tällä linjauksella on ollut suuri merkitys, joka on näkynyt esimerkiksi seurakunnan graafisen ilmeen uudistamisena, seurakuntalehden uudistuksessa, Akaan Seudussa ilmoittelussa ja vaikkapa teippauksissa, jotka koristavat nyt uusia vuokratilojamme Toijalassa ja myös Viialan Lähetystuvalla. On ollut ilo nähdä muutoksen toteutumista!
OVET AUKI ENEMMÄN Haluamme edelleen jatkaa seurakuntamme toiminnan uudistamista. Strategiamme on nimetty ”Ovet auki Akaassa”. Haluamme pitää tulevaisuudessa kirkkojemme ovia entistä enemmän auki niin, että juuri kirkoissa toteutuu aiempaa monipuolisemmin seurakunnan elämää ja toimintaa.
Ovien avaamisella kuvaamme myös sitä, että seurakuntamme on turval-
linen ja hengellisesti avara eri tavoin hengellisyyttä etsiville ja toteuttaville seurakuntalaisille. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden viesti ei ole vain sanahelinää, vaan yhteinen näkymme kristillisestä kirkosta ja Kristuksen opetuksen seuraamisesta. Meille on erityisen tärkeää tukea lasten ja nuorten elämää sekä heitä, joita elämä ei kohtele kevyesti juuri nyt.
Kiinteistöjen korjaushankkeet sävyttävät seuraavien vuosien työtämme. Olemme tehneet paljon selvitystyötä rakennusten kunnosta ja korjaustarpeista. Pian olemme valmiita etsimään askeleita kiinteistöjen kuntoon laittamiseksi ja myös niistä luopumisessa. Nämä ratkaisut ovat vaikeita ja tunteita herättäviä. Ensisijainen suuntamme on säilyttää kolme upeaa kirkkoamme ja huolehtia siitä, että ne säilyvät hyväkuntoisina ja arvokkaina aarteina myös tuleville sukupolville.
Koko Suomen evankelis-luterilainen kirkko tähtää yhteisesti siihen, että seurakunnat olisivat hiilineutraaleja vuonna 2030. Myös tämä tavoite on mielessämme, kun ratkaisemme kiinteistöjemme korjaustarpeita.
Hallintojohtaja Joonas Juntunen tirkistää tulevaisuuteen luottavaisena kaikista haasteista huolimatta.
”Seurakunnan ydintehtävä säilyy, vaikka elämmekin suurten muutosten keskellä”, Leena-kirkkoherra painottaa.
Me tiedämme, että monet juuri kiinteistöihin liittyvät ratkaisut aiheuttavat seurakuntalaisissa surua. Näin
tapahtuu kaikissa niissä seurakunnissa, jotka joutuvat luopumaan kiinteistöistä. Jaamme seurakuntalaisten kanssa nämä tunteet. Samalla haluamme viranhaltijoina kantaa vastuuta siitä, että meidän sukupolvemme ei jätä tulevaisuuden seurakuntalaisille taloudellisesti raskasta tilannetta. On etsittävä ratkaisuja, jotta tulevat sukupolvet pystyvät huolehtimaan seurakunnan ydintehtävistä ja arvokkaista kirkoista. Emme halua jättää heille velkaa.
Tarvitsemme rohkeutta ja sovinnollisuutta päätöksentekoon - ja seurakuntalaisilta suurta ymmärrystä, että heidän valitsemansa päättäjät tekevät parhaansa vaikeissa ratkaisuissa.
INFOTILAISUUS KIINTEISTÖISTÄ
Vaikka moni asia muuttuu, on muistettava, että Akaan seurakunnan ydin säilyy täysin ennallaan: kerromme rakastavasta Jumalasta ja toimitamme sakramentteja. Jokainen päivä kutsuu meitä toimimaan lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
Akaan kirkon kaukolämpö- ja käyttövesijärjestelmä irrotettiin syksyn aikana seurakuntatalosta, ja uusi tekninen tila tehtiin kirkkomuseon tiloihin. Huoltomestari Seppo Granrothin mukaan kirkon lämpötila pidetään 18-19 asteessa.
Akaan seurakunta järjestää seurakunnan kiinteistöjä koskevista ratkaisuista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden seurakuntalaisille ja kaikille kiinnostuneille alkuvuonna 2025. Tiedotamme tästä hyvin etukäteen viestintäkanavissamme. Tavoitteena
kaikissa kirkoissa
Akaan seurakunnan kiinteistöstrategian edellyttämänä meillä on nyt valmiina pitkän tähtäimen suunnitelmat kiinteistöjen korjaustarpeista. Seurakunnan kiinteistöjen korjauksiin käytettävä varallisuus on noin 4,5 miljoonaa euroa talouden tasapaino huomioonotettuna.
Kymmenen vuoden aikana pelkästään peruskunnossapidon toteuttamiseen on varattava arviolta noin kolme miljoonaa euroa. Tähän on mahdollisesti saatavissa avustusta kirkkohallitukselta, mutta siinäkin tapauksessa seurakunnalta tarvitaan vähintään noin kahden miljoonan euron taloudellinen varautuminen.
Nämä välttämättömät korjaustarpeet ovat esimerkiksi vaadittavia maalaustöitä ja sähkökorjauksia – sellaista peruskorjausta, joihin kiinteistön omistajan on aina varauduttava. On muistettava, että näillä toimenpiteillä kiinteistöjen taso ei nouse, vaan ne ainoastaan säilyttävät kiinteistöjen kunnon nykyisellään.
SUURIA KORJAUSTARPEITA
JOKA PUOLELLA
Isompia korjaustarpeita on luvassa Viialan kirkossa. Tutkimuksissa kirkosta löytyi merkittävä rakennevaurio ja muita välttämättömiä korjaustarpeita. Nämä ratkaisut edellyttävät pienimmilläänkin varautumista miljoonan euron kustannuksiin.
Akaan kirkkoon on ajateltu monikäyttötilan rakentamista, Akaan hautausmaan huoltorakennus edellyttää korjauksia, ja myös Kylmäkosken kirkon alla olevien maanalaisten sosiaalitilojen kunto asettaa kysymyksiä jatkosta.
Seurakunta kokoaa ihmisiä yhteen, luottaa tulevaisuuteen ja jakaa yhteistä elämää. Tulevaisuus näyttää kaikkien huoltenkin keskellä toiveikkaalta niin seurakuntamme kuin yksittäisen kristityn ihmisen elämässä.
Kaikkea emme voi saada, mutta voimme saada paljon hyvää aikaan lähivuosina!
Toukolan leirikeskuksessa syyskuussa tehdyssä kuntotutkimuksessa tuli ilmi leirikeskuksen heikko kunto ja rakenteiden merkittävä vaurioituminen. Leirikeskus jouduttiin laittamaan välittömästi käyttökieltoon. Myös tämä asettaa meidät isojen ratkaisujen eteen. Uuden leirikeskuksen rakentaminen on useita miljoonia vaativa investointi - siksi on tarkkaan harkittava, onko meillä siihen taloudellisesti mahdollisuutta.
On selvää, että joudumme tekemään vaikeita päätöksiä kaikissa taajamissa sijaitsevien kiinteistöjemme ylläpidosta. Samalla toivomme, että saisimme kaikkien kirkkojen yhteyteen toimivat tilat monipuolisen seurakuntaelämän toteuttamiseen.
Kaikkea emme voi saada, mutta voimme saada paljon hyvää aikaan lähivuosina!
1. ADVENTTISUNNUNTAI 1.12.
. Messu Akaan kirkossa klo 10, Piirto, Salmesvuori, Poutanen, Akaan kirkkokuoro.
. Messu Viialan kirkossa klo 13, Helenius, Suomala, Nieminen, Viialan kirkkokuoro.
. Perhekirkko Kylmäkosken kirkossa klo 10, Alasentie, Karhu, Nieminen, Kirkkokuoro, lapsikuoro.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ PE 6.12.
. Lipunnosto
Toijalan torilla klo 9, jonka jälkeen muistohetki Akaan hautausmaan sankarihaudoilla. Seppeleidenlasku ja puhe.
. Sanajumalanpalvelus, Akaan kirkko klo 10, Helenius, Salmesvuori, Poutanen, Toijalan Mieskuoro.
. Sanajumalanpalvelus, Viialan kirkko klo 10, Piirto, Suomala, Nieminen. Partiolaisten lupauksenanto. Seppeleenlasku jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoilla.
. Sanajumalanpalvelus, Kylmäkosken kirkko klo 10, Alasentie, Karhu, Metsäntähti. Seppeleenlasku jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudoilla.
. Messu Akaan kirkossa klo 10, Mäki, Suomala, Poutanen, Marketan messuryhmä. Evankelisen Lähetysyhdistyksen kirkkopyhänä saarnaa Tapani Annila.
. Messu Viialan kirkossa klo 13, Mäki, Suomala, Nieminen, Sinikan messuryhmä.
3. ADVENTTISUNNUNTAI 15.12.
. Messu Akaan kirkossa klo 10, Piirto, Tero Kuparisen lähtösaarna, Salmesvuori, Poutanen, Kaj-Erikin messuryhmä.
4. ADVENTTISUNNUNTAI 22.12.
. Messu Akaan kirkossa klo 10 Helenius, Suomala, Poutanen; laulamme Kauneimpia joululauluja.
. Messu Viialan kirkossa klo 13 Helenius, Suomala, Nieminen.
JOULUAATTO JA JOULUYÖ
TI 24.12.
. Perheiden jouluhartaus Viialan kirkossa klo 14, Sorsa, Salmesvuori.
. Aattohartaus Kylmäkosken kirkossa klo 15, Mäki, Karhu, lapsikuoro.
. Aattohartaus Akaan kirkossa klo 16, Sorsa, Salmesvuori.
. Jouluyön messu Kylmäkosken kirkossa klo 22, Mäki, Karhu, Kylmäkosken kirkkokuoro.
JOULUPÄIVÄ
KE 25.12.
. Joulukirkko, jouluaamun jumalanpalvelus Viialan kirkossa klo 8, Piirto, Salmesvuori, Akaan kirkkokuoro.
. Joulukirkko, jouluaamun jumalanpalvelus Akaan kirkossa klo 10, Piirto, Salmesvuori, Akaan kirkkokuoro.
TAPANINPÄIVÄ
TO 26.12.
. Joululaulukirkko Kylmäkosken kirkossa klo 18, Helenius, Karhu, Gospelkuoro; laulamme Kauneimpia joululauluja.
UUDENVUODENAATTO
TI 31.12.
. Yömessu Akaan kirkossa klo 23, Salmesvuori, Mäki.
SUNNUNTAI
5.1.2025
. Messu Akaan kirkossa klo 10, Alasentie, Suomala.
LOPPIAINEN
MA 6.1.2025
. Messu Akaan kirkossa klo 10, Helenius, Karhu.
KATSO jouluiset konsertit sivulta 11!
PERHEILLE
JOULULAULAJAISET
PERHEKERHOSSA
tiistaina 3.12. klo 10 Kasvatuksen Kulmassa, lauletaan jouluisia lauluja kanttorin johdolla puolisen tuntia. Kerho on auki normaalisti klo 9-11.30.
JOULUASKARTELUA
PERHEKERHOSSA
Tiistaina 3.12. klo 17-19 Viialan seurakuntasalissa yhdessä Viialan MLL:n kanssa. Mukaan voi tulla oman aikataulun mukaan. Tapahtuma on ilmainen, ja kaikki tarvikkeet löytyvät paikan päältä.
Huom! Iltaperhekerhoa ei ole samaan aikaan, vaan kerhokerta korvautuu tällä askarteluillalla.
JOULURAUHAN JULISTUS
ELÄIMILLE
Metsäkirkko lauantaina 21.12. klo 17 Viialan kirkon pihamaalla. Tuomaanpäivänä julistetaan joulurauha kaikille eläimille. Lemmikit ovat tervetulleita mukaan! Suomala, Jussila, Piirto, Nieminen.
Askartele joulupallo koristeeksi!
Ohjeet joulupallon tekemiseen löydät tämän lehden takasivulta.
JOULUJUHLIEN
JÄLKEEN ON AIKA LASKEUTUA
JOULUN VIETTOON. Kasvatuksen toiminta käynnistyy jälleen vuonna 2025 viikolla 3.
Kuva: Freepik
Kuva: Hanna
Jussila
NUORTEN
INTERAKTIIVINEN
JOULUKALENTERI
Akaan seurakunnan nuorisotyönohjaajat ovat pistäneet itsensä likoon ja perustaneet seurakunnan nuorten instagramiin interaktiivisen joulukalenterin, jonka luukkuihin nuoret ovat päässeet itse vaikuttamaan.
1.12. alkaen jouluaattoon saakka avataan siis joka päivä uusi luukku, joka sisältää ohjaajille jonkin haasteen tai tehtävän. Tehtäviä voi lähettää vielä joulukuun alkuun saakka.
Seuraa siis seurakunnan nuorten instagramia osoitteessa @akaansrknuoret, niin näet, mitä kaikkea nuoret ovat ohjaajien päänmenoksi keksineet ja miten he ’toimeksiannoista’ suoriutuvat!
JOULULEIVONTAA
KOULUIKÄISILLE
Leivomme jouluaiheisia leipomuksia, jonka lisäksi yhteistä ohjelmaa 1.–6.-luokkalaisille: . maanantaina 2.12.
Viialassa, Pappila klo 18-20. . tiistaina 3.12.
Toijalassa, Kasvatuksen Kulma klo 18-20. . keskiviikkona 4.12. Kylmäkoskella, seurakuntatalo klo 18-20.
Lisätiedot ja ennakkoilmoittautuminen seurakunnan nettisivujen kautta 1.12. saakka.
POIMINTOJA TAPAHTUMISTA
Perheiden joulujuhla
maanantaina 16.12. klo 17.30 Viialan kirkolla. Kaikille avoin perheiden joulujuhla. Aloitamme yhteisellä osuudella kirkossa ja näemme mm. päiväkerholaisten esityksiä. Tämän jälkeen kierrämme toimintarasteja sisällä ja ulkona omaan tahtiin. Illan päätteeksi ennen kotimatkaa on tarjolla herkullista joulupuuroa.
Nuorten joulujuhla
keskiviikkona 18.12. klo 18 Viialan seurakuntasalissa. Yhteistä ohjelmaa, musiikkia ja laulua sekä illan päätteeksi joulupuuroa.
Tule ihastelemaan jouluisia asetelmia seurakunnan tilojen ikkunoissa. Asetelmat ovat nähtävillä ensimmäisestä adventtiviikosta alkaen seuraavissa paikoissa:
. Kasvatuksen Kulma, Pätsiniementie 1, Toijala
. Seurakunnan toimitilat, Kirkkotori 10, Toijala
. Leikkimökkikirkko Viialan kirkon pihalla. Jouluasetelma täydentyy jokaisena adventtina.
. Viialan Lähetystupa, Keskuskatu 39.
Muistathan myös jouluasetelman Akaan hautausmaan vanhassa kappelissa Toijalassa! Kappeli sijaitsee rinteessä keskellä hautausmaata.
Osaammeko
Mitä sinulle tulee mieleen, kun mietit omaa lapsuutesi joulua?
Joulun vietto on vuosikymmenten saatossa muuttunut kovastikin. Aiemmilta sukupolvilta olen kuullut, miten silloin oltiin erityisen onnellisia, jos pukin kontista sattui löytymään yksi paketti kaikille. Tai jos äiti onnistui loihtimaan juhlapöytään erityisiä herkkuja, vaikkapa talviomenoita. Myös joulukirkko on ollut monelle perinteikäs joulun viettämisen tapa.
Mielestäni yksi asia, joka ei ole joulun vietossa vuosien aikana muuttunut, on odotus – ja aivan erityisesti lapsen odotus. Odotusta on kahdenlaista: syntymättömän lapsen odotus ja lapsen joulun odottaminen.
Adventin aika on käsillä ja odottaminen konkretisoituu.
Adventin aika on käsillä ja odottaminen konkretisoituu. Saamme avata joulukalenterista ensimmäisen luukun, ja matka kohti joulua alkaa. Nykyisin vain harmillisen paljon joulua vietetään jo etukäteen, ennen varsinaisia joulun pyhiä. Tuntuu, että nykyään ihmiset ovat joulupäivänä jo lopen kyllästyneitä jouluun, koska sitä ei jakseta odottaa. Tämä on sääli, koska varsinainen joulun ihme – hän, jota odotetaan – saapuu meille jouluna.
Tsempataanko siis toisiamme tänä jouluna nauttimaan adventin ajasta eli joulun odotuksesta. Laittaisimmeko lähipiirissämme – tai vaikka työpaikalla – pienen haasteen ilmoille ja pitäisimme nykyaikaisen adventtipaaston? Jokainen voi paastota itselleen merkityksellisestä asiasta, vaikka kieltäytyä joulusuklaista aina aattoon asti tai lahjottaa itselleen tärkeästä asiasta osan hyväntekeväisyyteen.
Keskittyisimmekin tänä vuonna malttamaan mielemme, nauttimaan odottamisesta ja adventin ajasta, kun valo laajenee ja joulu lähestyy.
> Kirjoittaja on seurakunnan kasvatuksen työalavastaava
Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne
Ormio
Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne
Ormio
Kuva: Kirkon kuvapankki/Suvi Sievilä
Jouluasetelma 2023.
KOLUMNI I Hanna Jussila
Kenelle kirkonkellot soivat – ja mitä ne meille kertovat?
Moni mietiskelee kirkonkellojen soidessa, mistä ne mahtavat kertoa. Kirkonkellot ovat ikiaikainen viestintäväline, ja monelle ne tuovat tunnetta pysyvyydestä ja turvallisuudesta.
Tuulikki Moisio teksti ja kuvat
Sunnuntaiaamuisin soivat kellot yhdistyvät useimpien mielessä aivan oikein jumalanpalvelukseen. Melko tuttua on sekin, että lauantaisin iltakuudelta kuuluva soitto kertoo pyhän alkamisesta eli siitä, että ’arkiset työt voi lopettaa’. Puhutaan ehtookelloista.
Tosin vuorokauden ympäri ’auki’ olevassa yhteiskunnassa työhanskoja ei niin vain voi - vaikka haluaisikin - pudottaa käsistään ehtookellojen soidessa. Toista oli silloin, kun maatalousvaltaiseen elämänmenoon kuului sunnuntain pyhittäminen lepopäiväksi - pyhän vietto aloitettiin lauantai-iltana laittamalla sauna lämpiämään.
Sunnuntaisin ja juhlapyhinä kirkonkellot soivat peräti neljään eri otteeseen. Ensimmäiseksi soivat huomenkellot klo 9 muistuttaen kymmeneltä alka-
vasta jumalanpalveluksesta. Kello 9.45 soitetaan papinkellot, joilla alun perin lienee viestitty papin saapumisesta kirkkoon. Soitto on säilynyt perinteenä, ja se toimii muistutuksena vartin päästä alkavasta jumalanpalveluksesta.
Pari-kolme minuuttia ennen jumalanpalveluksen alkua kuuluu vielä yhteensoitto, jolla kehotetaan kirkonpenkissä istuvia ihmisiä hiljentymään. Ja jumalanpalveluksen lopuksi soitetaan tietysti loppusoitto, joka kestää muutaman minuutin.
KELLOT SOIMAAN
TEKSTIVIESTILLÄ
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkonkellojen soittoa ohjeistetaan Jumalanpalvelusoppaassa Soittotavat ja soittojen nimitykset vaihtelevat jonkin verran seurakunnittain, tietää Akaan seurakunnan suntio Harri Poutanen
soittamaan kelloilla tilaisuuden mukaista sävelkuviota.
Automatiikalla tapahtuva kirkonkellojen soitto käynnistetään joko sakastissa olevan kellolaitteen painikkeilla tai puhelimitse tekstiviestipalvelulla. Suntio näppäilee kellolaitteeseen tai lähettää kännykällä tekstiviestinä numerokoodin, jolla käynnistetään kellojen sähkömoottori ja oikea soittoääni. Säännöllisesti tapahtuvan kirkonkellon soiton – kuten sunnuntaiaamut ja lauantai-illan ehtookellot - automatiikka hoitaa itsekseen.
”Kännykkä mahdollistaa sen, että tarvittaessa voin käynnistää soiton käytännössä mistä tahansa, vaikka Rovaniemeltä”, Harri Poutanen kertoo.
Matkapuhelintaan siunauskappelilla tai hautausmaalla räpläävä suntio ei siis vietä aikaansa somessa, vaan saattaa olla lähettämässä tekstiviestiä käynnistääkseen kirkonkellot.
Kovalla pakkasella kelloja ei soiteta. ”Pakkasrajana on miinus 25 astetta, etteivät kellot vaurioidu”, Harri sanoo.
VUOSISATAINEN
VIESTINTÄVÄLINE
Kirkonkellot ovat ikiaikainen viestintäväline, jolla on kerrottu aikaa ja välitetty informaatiota. Soitolla on tiedotettu lähiympäristölle tulipalosta tai vihollisen lähestymisestä, tai lyönneistä on voinut laskea, paljonko kello on tai huomata, että kello on puoli.
Kirkonkellojen soitto on ollut perinteisesti suntioiden – eli seurakunnan vahtimestareiden – tehtävä. Soitto on jo vuosikymmeniä onnistunut automatisoidusti. Enää ei suntio kapua jyrkkiä portaita ylös kellotapuliin köysiä vetelemään. Tässä onkin tapahtunut valtava työsuojelullinen kehitysloikka, sillä portaiden nousu ja kellojen soittaminen muodostavat melkoisen turvallisuus- ja terveysriskin. Kirkonkelloista lähtevä ääni on niin kova, että entisaikojen kellonsoittajat usein kuuroutuivat.
”Kyllä siinä sellaiset 130 desibeliä ainakin on, kun vieressä seisoo”, Harri arvioi.
Toki poikkeustilanteissa – kuten automatiikan pettäessä, kellon köyden katkettua tai sähkökatkoksen aikana - suntio kapuaa edelleen portaat ylös, laittaa kuulosuojaimet ja alkaa
Monissa kulttuureissa kelloilla on viestitty kansalaisille hallitsijan kuo-
Akaan kirkon soittolistassa on 16 eri säveltä.
Suntiot kapuavat kellotapuliin kelloja soittamaan enää vain poikkeustapauksissa, suntio Harri Poutanen kertoo.
lemasta ja lapsen syntymästä hallitsijalle. Onpa joissain suomalaisissa seurakunnissa iloittu kelloja soittamalla jääkiekon MM-kullasta. Vuonna 2016 yli 800 kirkkoa Suomessa soitti kirkonkelloja osoittaakseen myötätuntoa Syyrian sodan ja erityisesti Aleppon pommitusten uhreille. Kellot soivat päivittäin iltaviideltä usean päivän ajan.
KIRKONKELLOT JAKAVAT
ILON JA SURUN HETKET YHTEISÖLLE
Keskellä arkea soivat kirkonkellot saattavat askarruttaa monia. Useimmiten soitto liittyy ihmisen siirtymiseen ajasta iäisyyteen. Kyse on kuolinkelloista, joita ovat sanomakellot (sielunkellot) ja saattokellot (hautakellot).
Sanomakelloja soitetaan Akaan seurakunnassa, kun vainajaa tuodaan kappeliin odottamaan siunaustilaisuutta. Omaiset sopivat vainajan saattamisen ajankohdasta suoraan hautaustoimiston kanssa, ja hautaustoimisto käynnistää soiton tekstiviestillä. Joissakin seurakunnissa sanomakelloja soitetaan paikallisen käytännön mukaan, kun on saatu tieto vainajan kuolemasta.
Kellojen soitosta voi päätellä myös vainajan sukupuolen ja iän. Vanhojen soittotapojen mukaan miespuolisen vainajan ollessa kyseessä soitto aloitetaan ja lopetetaan isolla kellolla, naispuolisen ja lapsen kohdalla pienellä kellolla. Soitossa iso ja pieni kello vuorottelevat.
Myös vainajan ikä voidaan kertoa soitolla; käytännöt vaihtelevat tässäkin eri seurakunnissa. Akaan seurakunnassa kellonlyöntejä on yhtä monta kuin vainajalla ollut elinvuosia. Jossain seurakunnissa soitetaan täydet vuosikymmenet isolla ja vuodet pienellä kellolla.
Iän kertominen kelloilla on nykyisin melko harvinaista.
Kirkon kellot voi laittaa soimaan sakastissa olevalla kellolaitteella.
”Jos omaiset toivovat, sanomakelloilla voidaan edelleenkin vainajan ikä kertoa, mutta aika harvoin sitä enää tapahtuu”, Harri kertoo.
Saattokellot soivat vainajaa hautaan vietäessä tai laskettaessa.
Iloisempaa viestiä kirkonkellot välittävät silloin, kun soitetaan hääkelloja Hääkellot soivat vihkimistilaisuuden lopuksi, kun hääpari astuu kirkosta ulos.
Piispankelloja soitetaan luonnollisesti silloin, kun piispa on mukana jumalanpalveluksessa.
Omat sävelkulkunsa on myös esimerkiksi uudellevuodelle ja itsenäisyyspäivälle.
Rauhankelloja soitetaan sankarihaudoilla käynnin yhteydessä ja talvisodan päättymisen muistoksi. Erityisiin pyhiin ja tilanteisiin seurakunnat saavat suositukset kirkonkellojen soitosta Kirkkohallitukselta.
Sanomakelloissa, saattokelloissa ja rauhankelloissa soiton tempo on verkkaisempi, ja soitossa käytetään
Akaan kirkonkellot ovat soineet jo vuosisatoja
Akaan kirkon kellotornissa soivat yhä aikaisemman kirkon kellot, joita on kaksi kappaletta. Kellot on valettu Tukholmassa vuosina 1698 ja 1699. Kelloista suurempi on kokonaan ja pienempi osittain Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n lahjoittama.
Suuremmassa kellossa on ruotsiksi teksti, joka suomennettuna kuuluu: ”Herrain, kirkkoherra Arvid Florinuksen, kappalaisen Jooseppi Kolckenius’en ja apulaisen Johannes Vallenius’en aikana – Akaan pitäjän kirkonkello, valettu vuonna 1698, psalmi 122: Minä iloitsen niistä, kuin minulle sanotut ovat, että me menem-
enemmän isoja kelloja. Hääkelloissa soiton sävy on nopeampi ja keveämpi.
SOITTOTAPANA
LÄPPÄÄMINEN
Akaan seurakunnassa kelloja soitetaan tavalla, jota kutsutaan läppäämiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että köyden avulla kellon kieltä heilautetaan eli ”läpätään” kellon laitaan, eli kello itsessään ei liiku.
”Läppääminen säästää kelloa. Kellon jatkuva heiluminen kuluttaisi sen mekanismeja varsinkin siitä kohtaa, mistä se roikkuu”, Harri sanoo.
Akaan ja Kylmäkosken kirkkojen soittolistalla on yhteensä 16 soittoääntä, Viialan kirkossa niitä on peräti 34. Viialan kirkon isompi valikoima juontaa juurensa hiljattain eläkkeelle siirtyneestä kanttori Heikki ”Hessu” Ali-Löytystä, joka innostui 90-luvulla kolmannen kirkonkellon saavuttua säveltämään soittoääniä viisikielisellä kanteleella. Hänen vaimonsa Hele on myös säveltänyt yhden soittoäänen.
Viialan kirkon soittolistalta löytyvät omat sävelet mm. jouluun, konfirmaatioon ja koulujumalanpalveluksiin.
me Herran huoneeseen – minut on valanut Ambrosius Ternandt”.
Pienemmässä kellossa lukee: ”Akaan seurakunnan kirkonkello, joka 2/3 osaltaan on seurakunnan hankkimasta aineesta, mutta siltäkin osaltansa on se kuninkaallisen majesteetin kaikkein armollisimmalla kustannuksella valettu ja 1/3 osaan on tuomari Mårten Looschjöltd antanut sekä aineesta että valamisesta kustannusmaksun vuonna 1699 – Kunnia Jumalalle korkeuksissa –minut on valanut Ambrosius Ternandt.”
Alkuaikoina Akaan kirkon kellotapulissa avattiin seinäluukut kellojen soiton ajaksi, jotta soitto kuuluisi kunnolla ja kauas. Sittemmin luukut otettiin pois käytöstä, ja seinässä oleva säleikkö on peitetty kanaverkolla lintujen sisäänpääsyn estämiseksi.
Jouluiloa diakonian välityksellä vähävaraisille
Akaan seurakunnan diakoniatyön jouluavun hakuaika päättyi 4. marraskuuta, ja hakemuksia tuli runsaasti. Hakemuksia saapui noin 250 taloudesta, joista lapsiperheitä oli noin 60 ja niissä lapsia yhteensä reilut 140. Hakuajan päättymisen jälkeen ei valitettavasti voi enää hakea jouluapua kuluvalle vuodelle.
Apua ja iloa anne- tain valtakunnallisen Joulupuu-keräyksen kautta, jonka paikallinen toteuttaja on Akaan Nuorkauppakamari.
taan jouluapuna pienituloisille ja vähävaraisille tai muuten haastavassa elämäntilanteessa eläville akaalaisille. Pääsääntöisesti apua saa lahjakortteina ja lasten joululahjoina. Tuoterajatut lahjakortit on tarkoitettu ennen kaikkea ruoan ja ruokatarvikkeiden ostoon – niillä ei voi ostaa tupakkaa, alkoholia tai pelituotteita.
Noin puolet jouluavusta saadaan yhteisöjen, yritysten ja yksityisten henkilöiden lahjoituksina, toinen puoli tulee seurakunnan diakonian avustusmäärärahoista.
Merkittävä osa diakoniatyön kautta jaettavista lasten joululahjoista saadaan vuosit-
Vuosittain yli 200 eriarvoisessa asemassa olevaa lasta saa joululahjan.
Hakijoille tieto jouluavun myöntämisestä sekä siitä, milloin ja mistä jouluavun voi noutaa, ilmoitetaan tekstiviestillä viikolla 49 eli itsenäisyyspäiväviikolla hakijan antamaan numeroon. Jos numero on muuttunut hakemuksen tekemisen jälkeen, on tärkeää ilmoittaa uusi numero diakoniatyöntekijälle.
Yhteisöjen, yritysten ja yksityisten henkilöiden lahjoitusten jouluapuun toivotaan saapuvan diakoniatyölle joulukuun alkuun mennessä, jot-
Sydämellinen kiitos kaikille jouluapua ja iloa antaville lahjoittajille!
ta apu ehtii joulujakoon. Jos haluat vielä antaa joululahjan, voit ilmoittaa siitä Jaana Alasentielle, puh. 040 725 7427 tai jaana.alasentie@evl.fi.
Joulupuu-lahjojen keräyspisteet löytyvät Toijalan ja Viialan kirjastoista sekä Kylmäkoskelta Nahkatehtaan Kirpputorilta. Lahjatoiveen voi noutaa keräyspisteissä olevista joulupuista ja palauttaa lahjan avonaisessa lahjakassissa 5.12. mennessä.
Sydämellinen kiitos kaikille jouluapua ja iloa antaville lahjoittajille!
Jouluapua vähävaraiselle perheelle voi antaa myös ostamalla ruokalahjakortin Toijalan Supermarket Akaassa tai Viialan K-Market Maukkaassa. Ruokalahjakortit jaetaan Akaan neuvoloissa niitä tarvitseville perheille. Myös tämän keräyksen organisoijana on Akaan Nuorkauppakamari.
DIAKONIAN MUUTTUNEET PUHELINNUMEROT
Akaan seurakunnan diakoniatyön puhelinnumeroissa on tapahtunut muutoksia.
040 709 1691 (Kylmäkoski ja Toijala), 040 670 3910 (Toijala) ja 040 839 5975 (Viiala).
Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen: diakonia.akaa@evl.fi
Elämän huolien ja murheiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Seurakunnan työntekijä auttaa sinua vaikeuksien keskellä – niin käytännön asioissa kuin henkisessä selviämisessäkin.
Uskosi laatua ei kysellä eikä sitä, oletko kirkon jäsen. Kirkko tarjoaa luottamuksellista keskusteluapua myös puhelimessa ja verkossa.
Jos elämäsi tuntuu olevan solmussa, puhu – se auttaa!
Huolien kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
AKAAN SEURAKUNNAN DIAKONIA: Voit varata keskusteluajan diakoniatyöntekijälle soittamalla arkisin klo 9-10 numeroihin 040 709 1691 (Kylmäkoski ja Toijala), 040 670 3910 (Toijala) ja 040 839 5975 (Viiala). Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen: diakonia.akaa@evl.fi
KIRKON KESKUSTELUAPU:
. Palveleva puhelin: 0400 221 180 joka päivä klo 18-24 (operaattorisi veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaan pvm/mpm)
. Palveleva chat: ma-pe 16-20
. Voit kirjoittaa kirjeen myös paperille. Lähetä kirjeesi osoitteeseen: Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki
MUITA AVUNTARJOAJIA
. MIELI ry:n Kriisipuhelin: päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
. Koululaiset ja nuoret: Sekasin-chat 12–29-vuotiaille, auki ma-pe klo 9-24, la-su klo 15-24 osoitteessa www.sekasin.fi . Maksuton ja anonyymi palvelu. Akaan kaupungilla on tarjolla Ohjaamon, nuorisotyön, etsivän nuorisotyön ja nuorten starttipajan toiminnot sekä oppilashuollon palvelut.
. MIELI Kriisichat päivystää maanantaista keskiviikkoon klo 15-19 ja torstaina klo 15-21 www.tukinet.net.
. Jos tuen tarve on pitkäkestoisempi, MIELI Tukisuhteessa voi jatkaa kirjoittelua tukihenkilön kanssa Tukinet-alustalla. Tukihenkilön kanssa voi sopia myös chat-keskusteluaikoja.
. Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin: www.mieli.fi/kriisikeskusverkosto. Tampere, Kriisikeskus Osviitta. Voit varata ajan numerosta 0400 734 793 ma-to klo 10-12.
APUA JA TUKEA
Kuva: Freepik
JOULUISET KONSERTIT
. Ukrainalainen laulava joulu ma 30.11. Akaan kirkossa klo 15. Nota Neo -lauluyhtye Ukrainasta.
. Ihanaiset ke 4.12. klo 18 Kylmäkosken kirkossa.
. Näsin tyttöjen kolmen sukupolven joululauluilta su 8.12. klo 18
Kylmäkosken kirkossa. Sirkka Näsi, Jaana Näsi ja Ilona Uusitalo laulavat
Marja Karhun säestyksellä. Vapaa pääsy.
. Valkeakosken Mieslaulajien ja Toijalan Mieskuoron konsertti 10.12.
Akaan kirkossa klo 18.
. Valkeakosken musiikkiopiston konsertti to 12.12.
Akaan kirkossa klo 18.30.
. Iltamusiikki pe 13.12. klo 18 Akaan kirkossa. Jouluista musiikkia,
lauluyhtye Aurora fidei.
. Sommelo-kuoron konsertti ti 17.12. Viialan kirkossa klo 19.
ITSENÄISYYSPÄIVÄN ATERIA
Tarjoamme ilmaisen lounaan akaalaisille pienituloisille ja vähävaraisille perjantaina 6.12.2024 klo 13 Viialan Metsälinnassa, Hirsikankaantie 10.
Paikalle mahtuu 150 henkilöä. Lapsille on oma puuhanurkka!
Järjestämme myös kuljetuksen. Linja-auto noutaa seuraavilta paikoilta: Toijalan tori klo 12, Kylmäkosken kirkon parkkipaikka klo 12.15, Viialan kirkon parkkipaikka klo 12.30.
Ei ennakkoon ilmoittautumista. Jos haluat lisätietoja tilaisuudesta tai tarvitset henkilökohtaista kuljetusta, otathan yhteyttä soittamalla 2.12. mennessä numeroon 040 448 9569.
Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat yhdessä Viialan helluntaiseurakunta ja Akaan seurakunta. Lämpimästi tervetuloa!
”Enkelten laulu, kellojen kaiku, joulusta ilmoittavat. Rauhoittuu mielet, päättyvät kiireet, joulu on tullut taas.”
JOULUNAJAN TÄRPIT
Jouluisten runojen ja laulujen ilta
tiistaina 3.12. klo 18 Akaan kirkossa. Outi Laine lausuu adventin ja joulunajan runoja joululaulujen lomassa. Salmesvuori, Piirto, Poutanen.
Joulukaraoke
Torstaina 12.12. tervetuloa laulamaan joululauluja Viialan Lähetystuvalle, os. Keskuskatu 39! Tero Myllyniemi on vetämässä joululaulukaraokea kello 11 alkaen. Seuraavana torstaina 19.12. joululauluja laulattaa Marja-kanttori samaan aikaan.
Joulun sanaa ja säveliä
keskiviikkona 18.12. Akaan kirkossa klo 18, Sorsa, Salmesvuori.
Jo Vanhan testamentin alkulehdiltä on lähtenyt liikkeelle Jumalan suuri ihme, pelastuksen lahja ihmisille. Tule kuulemaan, miten jo Vanhassa testamentissa annettiin lupaukset Jeesuksen syntymästä ja mitä tästä pyhästä hetkestä kerrotaan evankeliumeissa. Illan aikana kuulemme raamatuntekstejä ja laulamme joululauluja.
Tule kohtaamaan Pyhää jouluvalmistelujen keskellä kauniiseen kirkkoomme!
Ilta jouluevankeliumin äärellä
torstaina 19.12. Akaan kirkossa klo 18 Sorsa, Salmesvuori.
”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.”
Näin alkaa tuttu jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumin mukaan. Tule kuulemaan, mitä kaikkea tähän tuttuun ja rakkaaseen raamatunkohtaan sisältyy raamatuntutkijan näkökulmasta. Raamatuntutkimuksen dosentti Matti Myllykoski kertoo illassa jouluevankeliumista raamatuntutkimuksen valossa. Ehkäpä kuuntelemme jouluevankeliumin tämän illan jälkeen uusin ajatuksin!
Lastenkirkossa monenlaista joulupuuhaa
Löydät Lastenkirkosta suuren valikoiman jouluun liittyviä tehtäviä, pelejä, videoita, askarteluvinkkejä ynnä muuta puuhaa, joissa yhdistyvät lasten kiinnostuksen kohteet ja kristillisen uskon aarteet.
> Tutustu osoitteessa: lastenkirkko.fi
Kuva:
Kuva: Hele
Ali-Löytty
Akaan
kirkon urut
Askartele joulupallo!
Ohj
1) Tarvitset 10 samankokoista ympyrää. Voit leikata nämä paperista tai käyttää esim. muffinivuokia. Jos käytät kakkupapereita, älä laita liimaa ns. pitsiosuuteen asti.
2) Taita jokainen ympyrä keskeltä kahtia (kuva 1).
4) Tämän jälkeen liimaa yksitellen jokainen ympyrä päällekkäin, laittamalla liimaa keskeltä kohti reunoja (kuvat 4 & 5).
AJANKOHTAISET TIEDOT Akaan seurakunnan tapahtumista löydät verkkosivuiltamme: www.akaanseurakunta.fi
.
Tarvitset
:
Paperia, esim. kopiopaperia, muffinivuokia, kakkupaperia, tms. lahjapaperia, vanhoja kirjoja, . Liimaa (kuumaliima on parhain, my käy) ös paperiliima . . Sakset Kynän . Ripustuslankaa
5) Kun liima on kuivunut, avaa kasa varovasti palloksi. Liimaa auennut pallo kiinni takaa ja kiinnitä ripustusnauha samalla väliin.
Tule virkkaamaan seimiasetelma
Tapaamme sunnuntaina 1.12. klo 14-17 ja perjantaina 13.12. klo 17-20 Kasvatuksen Kulmalla, osoitteessa Pätsiniementie 1 (Toijala).
Tule mukaan joulun tunnelmaan!
SOSIAALISESTA MEDIASTA: @akaanseurakunta @akaan seurakunnan lapset ja perheet
NUORET: @akaansrknuoret @akaansrknuoret
Vaihtelemalla ympyrän kokoa saat tehtyä erikokoisia palloja.
OTA MUKAAN oma virkkuukoukku (koko 2-2,5) ja mahdollisesti sinulta löytyviä lankoja. Ohjeen saa työpajasta. Voit myös ostaa lankoja työpajasta pientä maksua vastaan. Sinun ei tarvitse olla mestari, vaan saat hyvää ohjausta virkkaukseen.
