TIETEESTÄ
Järkevästi nuuka rakennus Isoin ympäristöteko olisi jättää kokonaan rakentamatta. Mutta myös kiertotaloudella voidaan hillitä rakentamisen ilmastokuormaa. Teksti Joanna Sinclair Kuva Jaakko Kahilaniemi Rakennustarvikkeiden hinnat ovat syöksähtäneet poikkeuksellisen korkealle. Materiaalipula vaivaa rakennusalaa, joka käyttää jopa 50 prosenttia maapallon luonnonvaroista. Paine siirtyä kiertotalouteen rakentamisessa kasvaa koko ajan. Aalto-yliopiston tutkijatohtori Juudit Ottelin ja ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aaltoyliopiston Adjunct Professor Matti Kuittinen suunnittelevat työkseen, miten rakentamisessa päästään kiertotalouteen muutenkin kuin juhlapuheissa. ”Kärjistäen voi sanoa, että jos betoni olisi valtio, se olisi maailman suurin saastuttaja heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Nyt tulisikin pyrkiä ratkaisukeskeisyyteen synnintunnon lisäämisen sijaan. Harva ala pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen niin paljon kuin rakennusala”, Kuittinen sanoo. Ottelin huomauttaa, että rakennusten ympäristövaikutuksista puhuttaessa verrataan herkästi jonkin tekemistä ei
Tutkijatohtori Juudit Ottelin tutkii Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoi minnan tutkimusryhmässä hiili- ja materiaalijalanjälkiä rakennetussa ympäristössä. Ottelin on tutkinut muun muassa kaupunkien hiiliva rastojen kasvattamista lisäämällä puurakentamista sekä uudisettä korjausrakentamisessa. Hän keskittyy tutkimuksessaan pääasiassa kuluttajanäkökulmaan ja ottaa hiili- ja materiaalijalanjälkien elinkaarimallinnuksissa päästöihin aina globaalin näkökulman. 36 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 29
minkään tekemiseen. Se luo epäreilun asetelman. ”Puurakentamista ei pidä verrata siihen, että jätetään metsä kasvamaan vaan esimerkiksi betonirakentamiseen”, Ottelin sanoo. Vähemmästä enemmän Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen. ”Kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin yltäminen edellyttää isoja muutoksia rakentamisessa. Mutta kiertotalous luo alalle mittaamattomasti mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta”, Ottelin alleviivaa. Kiertotalouden näkökulmasta nykyinen rakennuskanta on resurssi, jota voidaan muuntaa, kehittää ja parantaa. Uudet rakennukset voi suunnitella monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi, helposti huollettaviksi ja korjattaviksi – ja rakennuksen elinkaaren lopussa sen osat ja materiaalit voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää. Ihannetilanteessa jo rakennusvaiheessa hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja. Maailmalta löytyy innostavia esimerkkejä. Arkkitehtuuristudio Lendager Group suunnitteli Kööpenhaminaan kolmikerroksisen kaupunkirivitalon, jossa hyödynnettiin kierrätettyä jätebetonia, käytöstä poistettuja lattialautoja ja uudelleenkäytettyjä kaksinkertaisia ikkunoita. Amsterdamissa ABN AMRO -pankki rakennutti kierrätysmateriaaleista Circl-nimisen neuvottelukeskuksen, jossa jopa rakennuksen kattoeristeet on tehty pankin työntekijöiden lahjoittamista vanhoista farkuista.