Arjen valintoja
Mihin kuvisopettajia tarvitaan, Marja Rastas? Maailmassa on taidekasvatuksen mentävä aukko, sanoo kuvataidepedagogiikan lehtori. Teksti: Krista Kinnunen, Paula Haikarainen Kuva: Jaakko Kahilaniemi
Aalto-yliopistossa koulutetaan kuvataideopettajia – aiemmin kuvaamataidonopettajia – jotka sijoittuvat peruskouluihin ja lukioihin sekä taideoppilaitoksiin. Riittääkö heille töitä? Opiskelijoita otetaan vuosittain sisään kolmisenkymmentä, ja tavoitteena on, että saman verran valmistuisi vuosittain. Muutokset kuvataiteen asemassa perus opetuksen ja lukion opetussuunnitel missa vaikuttavat suoraan opetusalalla tarjolla olevien työtehtävien määrään. Meiltä valmistuvat työskentelevät kuitenkin monipuolisesti taidekasva tustehtävissä, asiantuntijoina tai tutki joina. Osa valmistuvista työllistää itse itsensä taiteen ja taidekasvatuksen seka työläisinä. Näyttääkin siltä, että maailmassa on taidekasvatuksen mentävä aukko: val mistuneilla on yhä enemmän kysyntää yhteiskunnan eri sektoreilla. Hyvä esi merkki on taidekasvattajien rantautumi nen kirjastoihin ja varhaiskasvatuksen pariin. Miksi kuvataidetta pitää opettaa kouluissa – eikö se ole pikemminkin harrastus? Entä jos ei vain osaa yhtään piirtää? Kuvataide koulun oppiaineena on pal jon muutakin kuin piirtämistä. Se on tai teellista ajattelua, visuaalisen kulttuurin ilmiöihin perehtymistä ja niiden kriit tistä tutkimista, oman ajattelun haasta mista taiteen ilmiöiden äärellä, erilais ten kommunikaation, vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen keinojen oppimista. Eli asioita, jotka koskettavat ketä tahansa. Ja jos et mielestäsi osaa yhtään piirtää, voi olla, ettet ole tullut huomanneeksi, miten moni-ilmeinen ilmaisuväline se 48 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 24
on. Taitava opettaja osaa ohjata niin, että hoksaatkin osaavasi sellaista, mitä et tiennyt osaavasi. Opetusministeriön vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan luovat alat tuottavat bruttokansantuotteesta 3,6 prosenttia eli enemmän kuin esimerkiksi metsätalous. Silti tuntuu, että niitä ei oteta vakavasti. Mitä tilanteelle voisi tehdä? Opettajien kouluttajana sanoisin, että pitää sinnikkäästi, äänekkäästi ja hyvin argumentoiden huolehtia koulujen tai deaineista. Kun kasvavat ihmiset saavat syvällisen pohjan taiteisiin jo koulussa, syntyy henkilökohtainen taidesuhde ja parhaassa tapauksessa oivallus taiteen ja kulttuurin laajemmistakin merkityksistä. Moraalifilosofi Martha Nussbaum peräänkuuluttaa taiteiden ja humanis tisten alojen opetusta osaksi kaikkien yliopistojen opetusohjelmia. Hänen mukaansa taiteet kasvattavat kykyä asettua toisen asemaan – niillä on suora yhteys eettisen ajattelun kehittymiseen ja ekososiaaliseen oikeudenmukaisuu teen. Meillä Aallossa kaikille opiskeli joille suunnattua taideopetusta tarjoava yksikkö University-Wide Art Studies on loistoesimerkki siitä, että tämä voidaan toteuttaa käytännössä.
En ole ollut opettajana koulussa, vaan muissa kuvataiteeseen liittyvissä opetus tehtävissä jo opiskeluajoista, 1980-luvun puolivälistä asti. Aloitin lasten ja nuor ten parissa, sen jälkeen toimin pitkään vapaan sivistystyön parissa, ja omien tohtoriopintojeni myötä siirryin opetta jaksi entiseen korkeakouluuni. Opetuksen kehittäminen on intohi moni. Työ helsinkiläisen kansanopiston kuvallisen viestinnän linjan vastaavana opettajana lähes 15 vuoden ajan oli eräänlainen pedagoginen laboratorioni. Tuona aikana aloitin tohtoriopinnot ja omaksuin tutkivan opettajan asenteen. Tämän kokemuksen myötä oli helppoa siirtyä töihin yliopistoon. Nykyisessä työssäni upeat opiskeli jamme pitävät huolen, että ajatteluni pysyy liikkeessä.
Kuka on lempitaiteilijasi? En osaa nostaa esiin yksittäistä nimeä, mutta on taiteilijoita, jotka ovat vaikutta neet jopa radikaalisti omaan ajatteluuni. Tällainen on esimerkiksi säveltäjä John Cage. Hän räjäytti nuoressa minussa kaikki taiteiden väliset rajat konsertissa, jossa instrumentteina olivat kivet, kävyt ja muut luonnosta kerätyt objektit. Toisaalta on nykytaiteilijoita ja teok sia, jotka kuin varkain avaavat uuden näkökulman. Tällainen oli Outi Pieskin näyttely Čuolmmadit EMMAssa, Espoon modernin taiteen museossa. Näyttely Mikä sinut sai alalle? Kuvallisuus on ollut minulle tärkeää käsitteli aistillisesti vaikuttavalla tavalla lapsesta asti. Elin kannustavassa kodissa saamelaisten kulttuuriperinnettä ja ja sain kiinnostukseeni tukea. Aluksi sen perustana olevaa luontosuhdetta. Samalla se esitti voimakkaan poliittisen opiskelin suomen kieltä, kirjallisuutta, kannanoton vähemmistökulttuurin teatteritiedettä ja taidehistoriaa, mutta melkein sattuman kautta päädyin ”kuvik oikeuksista. Taiteilija onnistui kosketta maan – ei julistamalla, vaan kysymyksiä selle” silloiseen Taideteolliseen korkea kouluun. herättämällä. •