Annukka Mäkijärvi
Puheenvuoroja
Mitä tehdä monitieteisyyden kohentamiseksi? OIKEASTAAN KAIKKI suomalaiset yli-
opistot pyrkivät – ja luonnollisesti niiden tuleekin pyrkiä – edistämään monitieteisyyttä niin strategiassaan kuin toiminnassaankin. Tosin monitieteisyys usein sekoitetaan monialaisuuteen. Monialai suus tarkoittaa sitä, että yliopistossa, korkeakoulussa tai tiedekunnassa tai sen jossakin yksikössä on useita tieteenaloja. Monitieteisyys taas merkitsee, että kahden tai useamman tieteenalan teorioita, malleja, viitekehyksiä ja/tai tietämystä hyödynnetään jossakin tutkimusprojektissa, opetustapahtumassa tai käytännön suunnittelu- ja toteuttamistyössä. Näin ollen monialaiset yliopistot voivat olla sangen monitieteisiä tai vain vähän monitieteisiä. Monialaisuus ei takaa monitieteisyyttä, vaikka se onkin monitieteisyyden edellytys. Olemme tarkastelleet monialaisuuden ja monitieteisyyden problematiikkaa monissa yhteyksissä. Professori Uolevi Lehtinen on jo pitkään varoittanut, että yliopistoja yhdistettäessä tai kehitet täessä ei pitäisi tyytyä vain monialaisuuteen, vaan olisi rakennettava edellytyksiä myös monitieteisyydelle ja pyrittävä lisäämään sitä. Monitieteisyys tulisi kokea perustavanlaatuisena haasteena ja mahdollisuutena. Sitä lisäämällä voidaan parantaa tutkimuksen, opetuksen ja yliopiston vaikuttavuudenkin tasoa. Monitieteisyyden kehittäminen on Aalto-yliopiston keskeinen tehtävä. Se herättää joukon tärkeitä kysymyksiä. Miten Aalto-yliopisto ja sen korkea koulut monitieteisyyden ymmärtävät, ja miten niiden pitäisi se ymmärtää? Tulkitaanko ”hyväksyttävä” monitieteisyys pelkästään sellaiseksi, joka yhdis44 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 16 19
tää tekniikkaa, taidetta ja taloutta? Entä mikä on humanismin ja eritoten käyttäytymistieteiden rooli? Esimerkiksi Kauppakorkeakoulussa on jo pitkään painotettu käyttäytymistieteiden merkitystä. Entä missä opintojen vaiheessa on suotavaa, että opiskelijat suorittavat monitieteisiä opintoja? Toki monialaisia opintoja voidaan harjoittaa ja harjoitetaankin jo opintojen alkuvaiheessa. Yhdysvalloissa yliopistoissa suoritetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena laajalti yleissivistäviä opintoja. On syytä huomata, että suomalaiset lukiot antavat merkittävästi paremmat yleissivistävät valmiudet kuin yhdysvaltalaiset lukiot. Jos Yhdysvaltain mallia sovelletaan analogisesti Aalto-yliopistossa, voisi ajatella, että ensimmäisenä vuonna suoritettaisiin monialaisia opintoja. Myös monitieteisyysopintoja voi olla jonkin verran jo opintojen alussa. Syvemmin niitä kannattanee suorittaa vasta, kun opiskelija on ensin suorittanut riittäväksi arvioitavan määrän oman alansa erikoistumisopintoja. Tämän jälkeen hän olisi kypsä osallistumaan monitie teisiin projekteihin. Asiaa on syytä pohtia tarkasti, jotta emme kouluttaisi ihmisiä, jotka eivät osaa riittävästi ”mitään” ja eivät näin ehkä kelpaa työmarkkinoille. Reunaehtona on, että opintoaikoja ei tulisi pidentää, vaan päinvastoin lyhentää. Minkälaisia instrumentteja tarvitaan monitieteisyyden edistämiseksi, ja kuinka tehokkaita ne ovat? Mikä on tutkimusalustojen ja sivuaineiden merkitys kandidaatin- ja maisterintutkinnoissa monitieteisyyden edistäjinä? Mikä merkitys olisi monitieteisillä, niin kutsutuilla
Capstone-kursseilla, jotka vetävät yhteen laajempia opintokokonaisuuksia? Tulisiko korkeakoulujen rohkaista opiskelijoita monitieteisiin diplomitöihin ja prograduihin? Miten monitieteisyyttä tulisi tukea tohtorinkoulutuksessa? Kuinka suurelle osalle jatko-opiskelijoita tulisi tarjota metodologiset ja muut valmiudet harjoittaa monitieteistä tutkimusta? Esitämme tässä puheenvuorossamme enemmän kysymyksiä kuin valmiita kannanottoja. Syynä on se, että monialaisuus- ja monitieteisyyskehityksen tässä vaiheessa on mielestämme tärkeintä löytää olennaiset kysymykset yliopiston monitieteisyyden kohentamisen kannalta. Vaikka kysymyslistamme ei ole täysin kattava, se on toivottavasti omiaan lisäämään mielenkiintoa monitieteisyyden tärkeätä problematiikkaa kohtaan.
Jyrki Wallenius KTT, professori Aalto-yliopiston professorineuvoston puheenjohtaja
Uolevi Lehtinen KTT, emeritusprofessori Tampereen yliopisto
Lehtinen Uolevi, Miksi ja miten lisätä monitieteisyyttä, Aikalainen (90-vuotisjuhlanumero), 22.5.2015. Lehtinen Uolevi – Wallenius Jyrki, Monitieteisyys yliopistoissa – esimerkkinä Aalto-yliopiston strategia ja toiminta, Tieteessä tapahtuu, 34 (6), 2016.