-------
AJASSA
~ Millennium-palkinnosta lisaa www.suomenkuvalehti.fi
~ Millennium-palkinnon tie on vasta alussa, muistuttaa tunnustuksen kummiseta. Taman vuoden palkittu ei ollut kuullutkaan koko palkinnosta. Teksti Jukka Ukkola Kuva Hannu Lindroos ivan erinomainen valinta", kehuu amerikkalaisprofessori Arthur C. Collingsworth japanilaista Shuji Nakamuraa, joka viime viikolla vastaanotti Millennium路teknologiapalkinnon Helsingissa. Professori Nakamura on kehittanyt sinisen led-valon, jonka uskotaan auttavan monia maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa - energian saastosta puhtaan veden ja moan tuotantoon.
12
SUOMEN
KUVALEHTI
\37/2006
Professori Collingsworth in kuuluu sanoa noin, silla han on Millennium-palkinnon kummiseta, Idean suuresta teknologiapalkinnosta esitti akateemikko Pekka jauho, mutta hanke paasi kunnolla alkuun, kun Collingsworth ehdotti sen toteuttamista vuonna 1999 Suomen Kuvalehden haastattelussa. Ensimmainen Millennium-miljoona luovutettiin kaksi vuotta sitten World Wide Webin kehittajalle Tim Berners-Leelle. Nyt,toisella kerralla, Collingsworth sanaa
seuraavansa muhkeaa palkintojenjakoseremoniaa noyrana, lahes liikuttuneena .. "Olen kiitollinen Suomelle, etta se otti taman haasteen vastaan ja sai aikaan maailman arvokkaimman teknologiapalkinnon." Han myontaa, etta Millenniumin ura on vasta alussa. Suomessa palkintoa on kansallisen alemmuuskompleksin perinteiden mukaisesti viiheksytty,melkein hapeilty, kun siita ei ole tullutkaan maailmanlaajuista uutispommia. Tarkoitus oli, etta Suomi ni:ikyypalkinnon avulla maailman mediassa huipputeknologian kotimaana, samaan tapaan kuin Ruotsi ja Norja saavat mainetta Nobeleillaan. Toistaiseksi mediahuomiota on pidetty pettymyksena, eika esimerkiksi palkittu professori Nakamura ollut etukateen kuullutkaan koko Finlandia路palkinnosta. Palkintojenjako jarjestettiin tall a kertaa varta vasten Suomen EU-isannyyskokous-
'"oo
I~ ,z :::i :::J Z
Z
<t :I: Q
â&#x20AC;˘ Shuji Nakamura vieraili Suomessa ensimmaista kertaa ottaessaan vastaan Millennium-teknologiapalkinnon. Pal kinnon kummiseta, vanha Suomen ystava Arthur C. Collingsworth, on kaynyt maassamme toistasataa kertaa.
ten yhteyteen, jolloin Helsinki oli taynna kansainvalista lehdistoa. Siinakin oli puima: Millenniumjai Aseminja Ecofinin varjoon. "Paikinnon juikisuusmarkkinoinnissa on viela tehtavaa, mutta teidan pitaa oUa karsivallisia. Juikisuus vaatii aikansa", sanoo Collingsworth. Viela 1930-iuvulla joitakuita amerikkaiaisia Nobei-paikinnon saajia piti suostutella lahtemaan "maailman aariin" Tukhoimaan hakemaan paikintoaan, vaikka se olijo tunnettu kolmikymmenvuotias. Millenniumjaettiin nyt vasta toista kertaa. Kylliihiin tama joukko jo osoittaa kasvavaa kiinnostusta, Collingsworth kommentoi noin 50 toimittajan lehdistotilaisuutta.
Sinisen valon isa Miljoonalla eurolla paikittu Shuji Nakamura, 52, on onnistunut siina, mita monet muut tiedemiehet ovat turhaan yrittaneet 30 vuotta. Han kehitti vuonna 1989 tuotantoprosessin, jonka avulla voitiin kasvattaa galliumnitridia, Se on puolijohdetta, jota voidaan kayttaa materiaalina sinisten ied-valojen valmistuksessa. Neljii vuotta myohemmin Nakamura esitteli tiedemaailmaa hammastyttaneen kirkkaansinisen ledin. Sej ohti myos vihreaan ja valkoiseen lediin seka siniseen laservaloon. Nakamuran innovaatiot soveltuvat kaytettaviksi monilla elamanaloilla, Valaistuksessa moninkertaisesti nykyisiiivaloja tehokkaampi valkoinen led korvannee liihivuosina suurimman osan maailman valoista. joissakin poytavalaisimissa ledeja onjo kaytossa. Led-valoja voidaan sii.ii.tii.ii. tasmalleen kuluttajan tarpeiden mukaan ja niilla voidaan vieda valoa sahkottomille seuduille, koska virranliihteeksi riittaa aurinkokenno tai polkupyoran dynamo. Ruoan tuotantoa voidaan. lisata valaisemalla kasvihuoneet nykyistii edullisemmin myos oisin, Tallaista ympii.rivuorokautista kasvatusta kokeillaan Hollannissa. Uitravioietilla led-valolla voidaan puhdistaa vetta entista tehokkaammin ja sininen laser soveltuu tiedon tallentamiseenja siirtoon. Sen avulla voidaan myos esimerkiksi cd- tai dvd-levylle tallentaa no in viisi kertaa enernman tietoa kuin nykyteknologialla.IK
)l
;;:; '<t
:;
~ a:
.. w w
Z Z
:; 9
Tampereelle toimittajaprofessori _
Helsingin Sanomain Saatio rahoittaa veteraanijournalistin toimittajaopiskelijoita kouluttamaan.
Teksti Matti Simula ampereen yliopiston tiedotusopin laitokselle perustetaan viisivuotinen vierailevajournalistiikan professuuri. Vuosittain vaihtuvaan virkaan nimitetaan kaytannon journalisteja. Professuurin rahoittaa Heisingin Sanomain Sii.ii.tio.Se on myontanyt hankkeeseen 500000 euron apurahan. Saation yliasiamiehen Heleena Savelan mukaan professuurilla pyritaan lahentamaan akateemista viestinnii.n tutkimusta ja kaytannonjournalismia toisiinsa. "Tampereen yliopistolla on Suomen parhaat resurssit journalistikoulutukseen ja sielta valmistuu hyvia toimittajia. Uskon, etta on silti hyva, jos opettajakunnassa on myos yksi nykyajan toimitustyota tunteva professori. Osa akateemisesta tutkimuksesta on meiko etaalla mediakentasta." Viranhaltijaksi valitaan vuodeksi kerrallaan yksi tyossaan erityisen patevoitynyt journalisti,jolla ei tarvitse olla professorin muodollista patevyytta.
T
"Viranhaltija ei toimi tutkijana tai nnkimustyon ohjaajana, vaan oman erityisalueensa kaytannon opettajana", Savela korostaa. Ensimmainen virka julistetaan haenavaksi ensi kevaanaja tehtavaan valittnjournalisti aloittaa opetustyonsa vuoden 2DO] syyslukukauden alkaessa. Vierailevan professorin valintaa varren muodostetaan nelijaseninen ty6ry1unii. johon tulee kaksi Tampereen yliopi kaksi Helsingin Sanomain Saation n.imeamaa edustajaa. Helsingin Sanomain Saatio perusretriin viimejoulukuussa, kun Paivalehden tosaatio ja Helsingin Sanomain 100-ÂĽIlmJlS saatio yhdistettiin Sii.ii.tio julkisti ensimmii.iset myonri!imimsa apurahat taman viikon torstaina.. rahoja on myonnetty 2,7 miljoonaa 23 eri kohteeseen. Sii.ii.tioon varann na vuonnajaettaviin apurahoihinyh nelja miljoonaa euroa. 5K 37/20061
SUOMEN
KUVALEHTI