Kokemuksia KAP Vantaa -hankkeen

Kokemusasiantuntijakoulutuksista

KAP Vantaa -hankkeessa on järjestetty vuosien 2020−2022 aikana neljä 120h/4kk laajuista kokemusasiantuntijakoulutusta. Työharjoittelun ja loppuseminaarin järjestämisen sisältävä moduulimuotoinen koulutus pohjautuu Koulutetut Kokemusasiantuntijat KoKoA ry:n koulutusrunkoon, mutta koulutuksen sisältöä on räätälöity Vantaan sote-palveluiden kokemusasiantuntijatehtäviin sopivaksi. Kokemusasiantuntijat ovat olleet pääroolissa koulutusten kehittämisessä ja toteutuksessa. Lisäksi jokainen koulutusryhmä on vaikuttanut seuraavan koulutuksen sisältöihin antamalla koulutuksesta palautetta kehittämispäivissä.

Nyt kun kaikki koulutukset ovat ohi ja valtaosa valmistuneista on saanut kokemusta kokemusasiantuntijatehtävissä toimimisesta, pysähdyimme vielä kerran porukalla pohtimaan, mitä eväitä KAP:n koulutus antoi ja mitä koulutustarpeita käy- täntö on tuonut esiin. Lokakuussa pidettyyn tilaisuuteen osallistui kokemusasiantuntijoita jokaisesta neljästä koulutusryhmästä ja kouluttajakokemusasiantuntijoiden tiimistä. Tämä juttu on koostettu käymästämme keskustelusta ja koulutusten kehittämispäivien palautteista.

”Kokemuksellani on uusi tarkoitus”

Kehittämispäivien palautekeskustelujen ja vuorovaikutteisten Mentimeter-kyselyjen (asteikko 1 – 5, täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) perusteella voi sanoa, että koulutuksen käyneet ovat kokeneet osallisuuden kokemuksensa, sosiaalisten taitojensa ja työelämävalmiuksiensa lisääntyneen. Esimerkiksi kevään 2022 koulutusryhmä toi esille, että koulutuksen myötä on saatu itsevarmuutta ja itseluottamusta, valmiutta toimia ammatillisesti ja käytännön työvälineitä vuorovaikutustilanteisiin.

Mikä KAP:n koulutuksissa on toiminut?

KAP Vantaa -hankkeen koulutusten suuntaamista kaikille kokemustaustoille pidettiin toimivana:

• Arvostan sitä, että hakuprosessissa kiinnitettiin huomiota ryhmän monipuolisuuteen, se rikastutti koulutusta ja opin valtavan paljon muilta opiskelijoilta.

• Samaa mieltä. Hyvä, että on monipuolinen kattaus, oppii itsestä todella paljon, oppii myös näkemään sen, mitä osaa”.

KAP Vantaan kokemusasiantuntijakoulutukset on toteutettu pitkälti ”kokemusasiantuntijoilta kokemusasiantuntijoille” -periaatteella. Hankkeen koulutusvastaava ja koulutuksessa rinnalle kulkeneet kokemusohjaajat ovat olleet koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Toki tietyissä osioissa kouluttajina on käytetty ammattilaisia, mutta moneen teemaan kouluttajaksi on löytynyt osaaja, joka on myös kokemusasiantuntija. Keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että kouluttajatiimiin on kuuluttava ihmisiä, joilla itse kokemus kokemusasiantuntijana toimimisesta.

• Kokemusasiantuntijat kouluttajina tuo rohkeutta, kun näkee konkreettisesti, että ihminen tuollaisella taustalla kykenee tekemään tätä juttua.

• Antaa uskallusta ja toimii esimerkkinä.

• En näe vaihtoehtona, että koulutus toteutettaisiin ilman koulutettuja kokemusasiantuntijoita.

• Kokemusasiantuntijakouluttajilla, jotka ovat koko matkan mukana, on tärkeä rooli rinnalla kulkijoina.

Päällimmäisenä keskustelussa nousi yhteinen kokemus siitä, että koulutus ja siihen kuuluva työharjoittelu on antanut valmiuksia toimia kokemusasiantuntijatehtävissä.

• KAP:n koulutus antoi läjän työkaluja, joita nyt pystyy käyttämään.

• En tule koskaan menettämään kokemusasiantuntijuuteen kuuluvaa herkkyyttä, mutta nyt pystyn toimimaan ammatillisesti kokemusasiantuntijana.

• Työelämään tutustuminen on hyvä, koska kokemusasiantuntijana voi olla arka lähtemään kentälle.

• Tämä KAT-työ on verkostoitumista ja kontaktien luomista.

Työkaluilla tarkoitettiin mm. keinoja omien vahvuuksien tunnistamiseen ja käyttämiseen, uskallukseen lähteä toimimaan kokemusasiantuntijana ja kehittämään kokemusasiantuntijatoimintaa laajemminkin. KAP:n koulutuksen koettiin antavan valmiuksia toimia monipuolisissa tehtävissä ja erityisesti palveluiden kehittämisessä yhteistyössä ammattilaisten kanssa. KAP:n koulutusta verrattiin oman kokemustarinan työstämiseen ja esittämiseen keskittyvään koulutukseen ja tuotiin esille, että se ei ollut riittävä: ”Mitä minä sillä pelkällä tarinalla teen, jos minulla ei ole muita työkaluja kokemusasiantuntijana toimimiseen.”

Koulutuksen kohokohtina pidettiin mm. vuorovaikutuskoulutusta ja palvelumuotoilukoulutusta. Myös ”pakolliset tehtävät” kuten kokemuspuheen valmistelu ja esittäminen sekä kokemus-CV:n laatiminen koettiin hyödyllisinä, koska niiden myötä sai tärkeän kokemuksen siitä, että ”sai jotain aikaiseksi ja tehdyksi”.

Mitä koulutuksesta koettiin

puuttuvan?

Pohdimme myös sitä, onko käytännön työtehtävissä tullut esiin tilanteita, joissa olisi huomannut koulutuksen puutteet. Se, että KAP:n koulutukseen sisältyy työharjoittelu, pidettiin hyvänä, mutta työharjoittelua pidettiin aivan liian lyhyenä. Työharjoittelun pituus on ollut koulutusryhmästä riippuen 12 tai 18 tuntia. Kyseessä onkin ollut enemmin työelämään tutustuminen, joka on antanut myös tilaajataholle, eli Vantaan sote-palveluille, mahdollisuuden tutustua kokemusasiantuntijayhteistyöhön. Työharjoittelussa sote-ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat ovat yhdessä mallintaneet erilaisia kokemusasiantuntitehtäviä.

Työharjoittelua täydentämään ideoitiin koulutukseen sisältyvää jaetun asiantuntijuuden koulutusosiota, johon osallistuisivat myös sote-ammattilaiset tai yhteiskehittämisen työpajoja, joissa kokemusasiantuntijakoulutettavat ja ammattilaiset loisivat yhteistä ymmärrystä kokemusosaamisen merkityksestä kyseisessä palvelussa.

Koulutukseen kaivattiin myös lisää verkostoitumismahdollisuuksia ja ryhmänohjauksen koulutusta.

• Olisi pitänyt jo koulutuksen aikana oppia tuntemaan paremmin verkostoa ja muita toimijoita, esimerkiksi paikalliset yhdistykset olisi hyvä tulla tutuiksi. Tälle tarve, että osaa ohjata asiakkaita kolmannen sektorin palveluihin.

• Työnantajatahojen pitäisi tulla koulutukseen kertomaan siitä, mitä työkentällä kaivataan.

• Ryhmänohjauksen sisällyttäminen koulutukseen oli hyvä juttu, sitä olisi voinut olla enemmänkin käytännön harjoittelun muodossa.

Lisäksi toivottiin entistä enemmän erilaisissa kokemusasiantuntijatehtävissä toimivien kokemusasiantuntijoiden koulutusosioita, joissa perehdyttäisiin erilaisiin tehtäviin ja kuultaisiin niissä toimimisen edellytyksistä. Keskustelussa todettiin myös, että ehkäpä kokemusasiantuntijakoulutuksen pitäisi olla hiukan pidempi, jotta kaikki teemat saataisiin mahdutettua mukaan. Kokemusasiantuntijakoulutus onkin toiminut monelle kimmokkeena muille opinnoille. Esimerkkinä kokemusasiantuntijoille suunnattu mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto, Kokemus näkyväksi -koulutus (SDO), jonka pilottiryhmässä opiskelun aloitti seitsemän KAP:n kokemusasiantuntijaa. Onnea opintoihin!

• Koulutuksen käymisen myötä olen hakeutunut jatkokoulutukseen. Ei olisi ollut mahdollista ilman tätä kokemusta.

Teksti ja kuva: Riikka Hyvärinen, KAP Vantaa -hanke, Vantaan A-kilta ry

”Ei tarvi hävetä esiintyä omilla kasvoillaan. Mieluummin tässä kuin jossain rikosuutisissa”, Jani sanoo.