KYSYMYS & VASTAUS ASIANTUNTIJANA MATTI MAAJÄRVI
MATTI MAAJÄRVI
ympäristöasiantuntija UPM Metsä
MITÄ PUUT TEKEVÄT TALVELLA? Suomessa, kuten muuallakin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, elävien puulajien vuosirytmi on sopeutunut kylmään talveen, jolloin olosuhteet kasvulle ovat epäedulliset. Puut ovat talvella lepotilassa jolloin uutta kasvua ei tapahdu ja muutkin biologiset prosessit ovat lähes pysähtyneet. Puut eivät kuitenkaan talvehdi täysin elottomina, vaan jotkin elintoiminnot jatkuvat, joskin hyvin hitaina. Myös yhteyttämistä ja haihdutusta voi tapahtua myös talvella, kun lämpötila nousee tarpeeksi korkealle. Puiden juuret voivat kasvaa talvilevonkin aikana. MILLÄ TAVALLA PUUT KESTÄVÄT KIREITÄ PAKKASIA? Talveen valmistautuessaan puiden solunesteissä tapahtuu pakkasenkestävyyttä parantavia muutoksia eri aineissa ja niiden pitoisuuksissa. Tärkeä suojautumiskeino on, että veden määrä soluissa vähenee. Tällä tavoin puut estävät jääkiteiden muodostumista solukoihinsa ja kestävät hyvin matalia lämpötiloja ilman vaurioitumista. Pakkasen sietokykyä parantaa myös solujen sokeripitoisuuden nousu talvea kohden, ja rasvahappojen määrä solukalvoissa lisääntyy tehden niistä joustavampia. MILLAINEN TALVI ON PUILLE RASKAIN? ENTÄ MUKAVIN/HELPOIN? MIKSI? Puiden vuosirytmi riippuu lämpötilasta ja valon määrästä. Normaaleista vuodenajan keskiarvoista suuresti poikkeavat lämpötilat voivat olla puille stressaavia. Kovat pakkaset aikaisin syksyllä voivat olla ongelmallisia, sillä kylmänkestävyyden kehittyminen tapahtuu vaiheittain päivän lyhenemisen ja kylmäsumman kertymisen seurauksena. Jos kevättalvella, jolloin valoa on jo runsaasti, on pitkä hyvin lauha jakso, voivat puut päätellä lämpösummakertymän ja päivän pituuden perusteella kevään tulleen. Tällöin puiden pakkasenkestävyys alenee puussa tapahtuvan biologisen aktivoitumisen seurauksena. Tämän jälkeinen kova pakkasjakso voi aiheuttaa puulle vahinkoa alentuneesta kylmänkestävyydestä johtuen. Kevättalvella suuret lämpötilan vaihtelut altistavat puita myös kuivumiselle kun haihdutus lisääntyy, mutta puu ei saa imettyä jäisestä maasta vettä haihdutetun tilalle. Keskimääräisiä lämpötiloja noudatteleva talvisää lienee puille helpointa.
MINKÄ ELÄINTEN JA ELIÖIDEN KANNALTA PUU ON TÄRKEÄ TALVEHTIMISPAIKKA TAI RAVINNONLÄHDE? Monet Suomessa talvehtivat lintulajit käyttävät talvisin puita ravintonsa lähteenä. Metsäkanalinnuista teeret ruokailevat koivujen silmuja syöden, metsot elävät talven lähes yksinomaan männynneulasilla ja pyyt hyödyntävät leppää sekä koivua. Pihlajanmarjat maistuvat erityisesti tilhille ja rastaille. Puut antavat myös suojaa ja ravintoa monille nisäkkäille. Oravat rakentavat talviasuttavat pesänsä kuusien tai mäntyjen oksille ja perustavat talven varalle ravintovarastoja puiden koloihin. Hirvet saavat talvella hyvin energiaa männyn neulasista. Talviaikaisia hirvituhoja esiintyykin erityisesti mäntytaimikoissa. Monet meillä talvehtivat kolopesijät, kuten tiaiset, tikat ja useat pöllöt käyttävät pesäkoloja yöpymispaikkoina suojautuessaan talven pakkasilta. Kuusen ja männyn siemenet ovat monelle kävynpurijalle, kuten käpylinnuille, käpytikoille ja oraville, edellytys onnistuneelle talvehtimiselle. VOIKO METSÄNOMISTAJA JOTENKIN EDESAUTTAA PUIDEN TALVEHTIMISTA? ONKO TÄLLE TARVETTA? Metsänomistaja ei voi vaikuttaa lämpötiloihin tai päivän pituuteen, joten paljon ei ole tehtävissä. Käyttämällä metsänuudistamisessa istutusajankohtaan ja paikallisiin olosuhteisiin sopivaa taimiainesta voidaan vähentää istutettujen taimien talvivahinkoja. Mikäli istutetaan keskikesällä tai syksyllä, tulisi taimien olla taimitarhalla lyhytpäiväkäsiteltyjä, jotta ne ovat riittävästi karaistuneet talven tuloa varten. MITÄ ON HYVÄ MUISTAA, KUN HAKEE TALVISESTA METSÄSTÄ JOULUKUUSEN? Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa. Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa viileässä tilassa ennen jalkaan asettamista. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. (OlKGH ZZZ MRXOXSXXVHXUD ¿
METSÄN HENKI 4/13
29