Työpaikkaväkivallan uhrien auttaminen

Työpaikkaväkivallan

UHRIEN AUTTAMINEN

Käsittely työyhteisössä

Työtoveria ei jätetä yksin uhkaavaan tilanteeseen eikä sen jälkeen.

Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Tapahtuman kokeneet voivat yhdessä esihenkilön tai työvuorosta vastaavan kanssa käydä tapahtumat läpi lyhyesti asiatasolla (mitä tapahtunut ja miten kukin toimi).

Esihenkilön vastuulla on arvioida jälkihoidon tarve sekä huolehtia muista tarvittavista käytännön järjestelyistä (esim. vuoron keskeyttäminen, kotimatkajärjestelyt, yhteydenpito omaisiin). Työntekijän perusturvallisuutta vakavasti järkyttävissä tilanteissa (esim. potilaan / työtoverin tapaturmainen kuolema tai vakava vammautuminen) arvioidaan aina työntekijän kykyä jatkaa työvuorossa.

Työyksikössä sattuneet uhka- ja väkivaltatilanteet ja niitä koskevat tapahtumaraportit käsitellään tarpeen mukaan myöhemmin esihenkilön kanssa ja tarvittaessa laajemminkin työyhteisössä.

Jälkihoidon periaatteet

Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työtehtävissä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen.

Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoidon (psykologisen debriefingin) tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen.

Esihenkilön tehtävänä on arvioida ja selvittää jälkihoidon tarve. Aloite jälkihoidosta voi tulla esihenkilön lisäksi työntekijöiltä, työsuojelulta, työterveyshuollolta tai turvallisuusasiantuntijalta. Esihenkilö konsultoi tarvittaessa jälkihoidon tarpeesta työterveyshuoltoa.

Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä voi olla osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi tarvittaessa osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Yksittäisen työntekijän tarvitessa jälkihoitoa se toteutetaan työterveyshoitajan, -psykologin tai -lääkärin vastaanotolla.

Jälkihoidon järjestäminen

Jälkihoidon järjestämiseksi esihenkilö ottaa yhteyttä mahdollisimman pian työterveyshuoltoon (ensisijaisesti työterveyshoitajaan). Kunkin yksikön työterveyshuollosta vastaavan henkilöstön sekä työterveyshuollon neuvontapuhelimen yhteystiedot löytyvät HUSin intranetistä työterveyshuollon sivuilta.

Sellaisina aikoina, jolloin oman työterveyshuollon palveluja ei ole saatavilla (esim. päivystysaika, työterveyshuollon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuksia päivystyspalvelujen saamisesta esim. seuraavilta tahoilta:

SOS-kriisikeskuksen valtakunnal-

linen kriisipuhelin p. 09 2525 0111, avoinna 24h joka päivä .

Kunnan sosiaali- ja kriisipäivystys

Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1–3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Työterveyshuolto toimii istunnon vetäjänä. Seurannasta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi tarvittaessa jatkua yksilöllisenä jatkohoitona.

Työtoveria ei jätetä yksin uhkaavaan tilanteeseen eikä sen jälkeen.

Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Työntekijällä on oikeus saada apua henkisesti ahdistavan tai pelottavan työtehtävissä sattuneen kokemuksen käsittelemiseen.