Pirkko Harsia, talotekniikan koulutuspäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
Lähes nollaenergia rakentamisesta Teksti
TAMK Kuva
Ammattilainen
.
Tomi Leporinne
1. Missä nollaenergiarakentamisessa mennään nyt Suomessa? Rakennukset ovat yksi suurimmista energian kuluttajista maapallolla ja myös Suomessa. Yleisesti energiatehokkuuden parantamisella pyritään vähentämään energiantuotannon kasvihuonepäästöjä ja käyttämään energiaa tarpeenmukaisesti ja järkevästi. Rakentamisen alueelle ovat energiatehokkuustavoitteet tuoneet paljon erilaisia termejä, kuten matalaenergiatalot, passiivitalot, nollaenergiatalot tai plusenergiatalot. Samoin energiatehokkuutta käytetään monen eri tuotteen ja järjestelmän yhteydessä harhaanjohtavastikin. Keskusteluissa usein myös sekoittuu energian kokonaiskäyttö ja sen osana oleva sähkön käyttö. Tavoite tulee kuitenkin olla, että rakennukset tavanomaisessa käyttötarkoituksessaan käyttävät mahdollisimman vähän energiaa samalla, kun tilat, olosuhteet ja toiminnot ovat tavoitteiden mukaisia. Yhä suurempi osa tästä vähäisestä energiankäytöstä olisi tavoitteena olla peräisin uusiutuvista, läheltä tuotettavista energialähteistä. Nollaenergiatalolla yleisesti tarkoitetaan rakennusta, joka vuodessa tuottaa yhtä paljon energiaa kuin mitä se käyttää. Suomessa olosuhteet ovat hyvin haastavat. Rakennusten energian käytön huipputeho sijoittuu pääsääntöisesti eri aikaan vuodesta kuin tuotanto. Tällä hetkellä olisikin olennaista saada lisätietoa siitä, millaiset ratkaisut energiajärjestelmien kokonaistoiminnan kannalta olisi viisaita ja jatkossakin kustannustehokkaita. Esimerkiksi sähköenergiaa talvella hyvin suurella huipputeholla käyttävä, mutta kesällä sähköverkkoon energiaa syöttävä rakennus, saattaa olla rakennuksen käyttäjälle hyvä ratkaisu, mutta ei kokonaisjärjestelmän kannalta. 2. Millaisia muutoksia lainsäädännössä on tapahtumassa? EU:ssa on säädetty useita rakentamisen energiatehokkuutta parantavaa direktiiviä, joita on juuri otettu tai ollaan ottamassa kansallisen lainsäädännän kautta osaksi Suomen säädöksiä. Vuoden 2016 aikana valmistuu uusia rakennuksia koskeva energiatehokkuuslaki, joka määrittää ns. nZEB (near ZERO Energy Building)-rakennuksen vaatimukset. Tämä uudistaa vuonna 2012 tulleet vaatimukset (RaMK D3 ja D5). Lain-
säädännön pohjana on muun muassa FinZEB-hanke (www.finzeb.fi). Olemme siis siirtymässä lähes nollaenergiarakentamiseen. 3. Minkälainen on sähkön rooli nollaenergiarakentamisessa jatkossa? Rakennuksissa yhä vähemmän käytetään energiaa varsinaiseen lämmittämiseen. Yhä suuremmassa roolissa ovat käyttöveden lämmitys, sähkölaitteet mukaan lukien valaistus sekä jäädytys ja aurinkosuojaus. Lämmityksen nopea säätö, kiinteistöautomaatio, energiankulutuksen mittaaminen ja ”näkyväksi tekeminen” ovat yhä keskeisempiä energian kulutuksen tehostamiselle, järkevälle käytölle ja sisäolosuhteiden ylläpitämiselle. Sähköenergian osalta olennaista on myös kysynnän joustoon varautuminen, huipputehojen hallinta ja kuormanohjaus. Näissä kaikissa sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ovat keskeisiä.
TAMK:n koulutuspäällikkö Pirkko Harsia on sähköalalla monessa mukana mm. FinZEB-hankkeen ohjausryhmässä sekä usean nZEB-rakentamiseen liittyvän tutkimushankkeen (COMBI, EL-TRAN, nZEB Hankeosaaminen) valmistelussa. Tulevaisuuden osaamiseen tähtäävän koulutuksen ja laajan hanketoiminnan mahdollistaa 13 ammattitaitoisen talotekniikan alan opettajien ryhmä sekä tiivis yhteistyöverkosto.
4. Miten nollaenergiarakentaminen näkyy opetuksessa? Rakennusten energiatehokkuus on yksi keskeisiä juonteita TAMK:n talotekniikan koulutuksessa. LVI-talotekniikan ja sähköisen talotekniikan opiskelijat käsittelevät yhdessä aihetta eri näkökulmista koko opintojen ajan hyödyntäen mm. simulointiohjelmia. Myös useat opinnäytetyöt sekä muut TAMK:n hankkeet käsittelevät aihetta. Jatkossa yhteisiä opintoja tulee myös rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Energiatehokkuudesta on tulossa myös yhteinen opintokokonaisuus. Jatko- ja täydennyskoulutuksena on järjestetty mm. työvoimakoulutuksena rakennuksen energiatehokkuuteen liittyviä koulutuskokonaisuuksia. TAMK on myös mukana useassa nZEB:iin liittyvässä tutkimushankkeessa.
esselloo 15