Teema
Raimo Seppälän ja Peter Lundin mukaan Strömbergin merkitys Suomelle on Nokiaa suurempi.
Strömberg aloitti teollisen muuntajien valmistuksen. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli yritykselle tärkeimmät asiakkaat. ”Strömberg ymmärsi kotimarkkinoiden merkityksen – vasta kotiläksyjen jälkeen mennään ulkomaille. Liiketaloudellisesti se oli hyvin edistyksellistä ajattelua. Niinhän muun muassa japanilaiset ovat aina toimineet”, Lund sanoo. Esimerkiksi Venäjän pohjattomille markkinoille myytiin tavaraa silloin, kun kotimarkkinoilta liikeni. Mutta kun kauppa Suomessa hiljeni, toinen tukijalka olikin Venäjällä. ”Ensimmäinen maailmansota oli merkittävä vaihe. Strömberg kehitti muun muassa Saksan vastaisen rintaman sähköpiikkilanka-aitoihin posliinin sijasta paperimassasta eristeitä, jotka eivät hajonneet niin helposti luotisateessa. Niillä rahoilla hän rakensi kolmikerroksisen tehtaan Pitäjänmäkeen”, Seppälä kertoo.
Sotien jälkeen sähköistämisen veturi Talvisotaan mennessä Suomi oli lähes saavuttanut maailman kärkimaat teollisuuden käyttövoiman sähköistyksessä. 1930-luvun lopulla oli sähköistetty puolet Suomen maaseudun talouksista ja lähes kaikki kaupunkikodit. Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Niin sanottu HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna 1944. Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Strömberg osallistui huomattavalla panoksella Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin. Sodassa Suomi oli menettänyt kolmanneksen rakennetusta tai rakenteilla olevasta vesivoimakapasiteetistaan. Vilkas
vesivoimalaitosten rakentaminen alkoikin 50-luvulla. Strömberg räätälöi tehtaillaan suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat Gottfrid Strömbergin oppilaita. Peter Lundin
”Toivottavasti uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti.” Raimo Seppälä Tietokirjailija
1930-luku
1940-luku
1950-luku
Tuotanto siirtyi
Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Ström-
Vilkasta vesivoimalaitosten rakentamisen aikaa.
Sörnäisistä
berg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuus-
Strömberg räätälöi suuria generaattoreita.
Pitäjänmäen
yrityksen joukkoon. HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön
Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys
teollisuusalueelle.
päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna
alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhtey-
1944. Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä.
teen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa.
12
ABB power 3 | 13