08
N:o 1 • Tammikuu 2011
Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala
Talous
Yrittäjyyspolitiikka myötätuulessa – ainakin periaatteessa
”N
yt on aika antaa pysyvästi pk-yritysten tarpeille keskeinen sija EU:n politiikassa ja tehdä totta EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten vuonna 2000 esittämästä näkemyksestä – tehdä EU:sta maailmanluokan toimintaympäristö pkyrityksille.”
Näin uljaasti lausutaan kaksi vuotta sitten hyväksytyssä Small Business Act -nimisessä EU:n komission tiedonannossa. Tiedonannossa linjattiin erinäisiä toimenpiteitä ja periaatteita, joiden kautta kovaan tavoitteiseen piti päästä.
••• ”Hallituksen tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle maailman paras toimintaympäristö.” Tämä sitaatti on puolestaan Suomen nykyisen hallituksen ohjelmasta. Kotimaiset tavoitteet ovat siis vähintään yhtä korkealla tai jopa korkeammalla kuin EU:ssa.
••• Suomessa yrittäjyyspolitiikalla on ollut vahva asema jo pidempään. Hallitukset ovat linjanneet politiikkaa myönteisesti. Yrittäjyyttä on edistetty hallituksen politiikkaohjelmien välityksellä. Käytännön tuloksiakin on tullut. Paljon viitattu myönteinen tulos on ollut yritysten lukumäärän merkittävä kasvu.
Paremman päätöksenteon avain on yritystoiminnan syvällinen ymmärtäminen.
EU-päätösten kaiku ei ole yrittäjien keskuudessa myönteinen. Monille tulee EU:sta mieleen kuljetusyrittäjien työajan käsittämätön rajoittaminen. EU:n yhteisiä julkisten hankintojen pelisääntöjäkään ei juuri kuule kiitettävän. Sääntelyaparaatti tuntuu tuottavan kehnoa jälkeä. ”Think small first” eli ”pienet ensin” periaate ei ole riittävän vahva. Politiikan uskottavuus murenee lopulta, jos hyvät periaatteet eivät ala ohjata päätöksiä.
••• Eurooppalaisia yrityksiä yhdistää se, että ne ovat keskimäärin hyvin pienikokoisia. Reilusti yli 20 miljoonasta yrityksistä peräti 99,8 % on pk-yrityksiä. Alle 10 hengen mikroyrityksiä on noin 92 % koko yrityskannasta ja niissä työskentelee miltei kolmannes yritysten työvoimasta. Paremman päätöksenteon avain on yritysrakenteen ja yritystoiminnan syvällinen ymmärtäminen. Suomen Yrittäjät on päättänyt panostaa EU-edunvalvontaan aiempaa vahvemmin. Haluamme tuoda päätöksentekoon suomalaisten yrittäjien kokemuksen ja näkemyksen entistäkin ponnekkaammin. Seuraava EU:n yrittäjyyspolitiikan testi on Small Business Actin uudistaminen. Tiedonanto julkistetaan ensi kuussa. Se antaa mahdollisuuden arvioida, onko EU menossa oikeaan suuntaan. Sanoista tekoihin.
••• Arjen keventämiseksi. TEM:n kansliapäällikkö Virtanen leukaili taannoin aukioloajoista. Hän murjaisi seminaarissa, että kuluttaja tarvitsee mitan ja kalenterin voidakseen käydä maitokaupassa. En hekottanut muiden mukana, taistelu laista oli juuri lämpenemässä. Nyt täällä Brysselissä Virtasen mitta ja kalenteri jo hymyilyttävät. Nimittäin siksi, että täällä nekään eivät auta. Lukuisat pienet kaupat ja ravintolat ovat kiinni usein ja yllättäen. Hieman kun harjoittelee, saa kyllä maitonsa ostettua. Ovatkohan täkäläiset kuluttajat fiksumpia vai nöyrempiä kuin suomalaiset?
Yrittäjän Iltakoulu – sinä olet tärkein Seija Lukkala
Tony Dunderfelt
31.1. Tampere 9.2. Helsinki 15.2. Vaasa 16.2. Lappeenranta 16.2. Vantaa 22.2. Oulu 24.2. Kuopio
Jorma Uotinen
Joko sinä olet käynyt Yrittäjän Iltakoulussa? Tämänkertaisina teemoina ovat luova yrittäminen, yrittäjän hyvinvointi sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Tule sellaisena kuin olet, tapaa muita yrittäjiä ja lataa akut uutta virtaa täyteen. Iltakoulu on sinua varten!
24.2. Jyväskylä 1.3. Espoo 1.3. Iisalmi 2.3. Kajaani 3.3. Joensuu 8.3. Lahti
9.3. Lohja 10.3. Seinäjoki 10.3. Porvoo 15.3. Mikkeli 15.3. Turku 16.3. Rovaniemi
16.3. Hyvinkää 17.3. Ylivieska 22.3. Pori 23.3. Kotka 29.3. Hämeenlinna 30.3. Rauma
Lisätietoja löydät osoitteessa tapiola.fi/iltakoulu. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti!
Suomen Yrittäjät
Takana pelättyä parempaa, edessä eritahtista nousua vuosi 2010 oli sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa pelättyä parempi, •johtaja •Mennyt Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä toteaa. Jouko Lantto
T
uotantonumerot koko vuodelta 2010 eivät ole vielä tässä vaiheessa kasassa, mutta niiden suuruusluokat ovat tiedossa, Timo Lindholm summaa viime vuoden tilastosaldoja. Hänen mukaansa velkakriisien kanssa kamppaileva euroalue ylsi vajaan 2 prosentin talouskasvuun, moniongelmainen Yhdysvallat lähes 3 prosenttiin ja Suomessa BKT:n lisäys ylitti kaikesta päättäen 3 prosenttia. – Kaikki hieman parempia lukuja kuin vuosi sitten uskallettiin ennustaa. On kuitenkin huomattava, että talouskehityksen puristaminen muutamiin makrotason lukuihin pelkistää todellisuutta rankasti, Lindholm jatkaa. Nykyisissä oloissa erot sekä maiden välillä, toimialojen kesken että täysin samoilla markkinoilla toimivien yritysten välillä ovat huomattavan suuret. – Eurotalouden positiivisin yllättäjä on Saksa. Sen teollisuus kasvaa yli 10 prosentin vuosivauhtia, vienti vetää, työttömyysaste on eurooppalaisittain matala ja julkisen talouden vaje siedettävä.
– Työ ja tuotanto eivät ole pelätyssä määrin karanneet halvempiin maihin, joten Saksan teollisuus- ja vientivetoinen nousu etenee melko vakaasti. Toisin on sen sijaan Yhdysvalloissa, jossa talous käy hikistä moniottelua useiden päällekkäisten ongelmien kanssa. Äärimmilleen venytetty velaksi kuluttamisen kausi kääntyi finanssikriisin myötä massatyöttömyydeksi ja asuntomarkkinoiden lamaksi, Timo Lindholm sanoo. – Yhdysvalloista hävisi vuosina 2009 – 2010 työpaikkoja selvästi enemmän kuin yhdenkään sodanjälkeisen talouskriisin tai taantuman aikana. Kun työttömyysaste on lähes 10 prosenttia ja julkisen talouden budjettivaje lähellä Kreikan ja Espanjan luke-
mia, ei Yhdysvalloista ole samanlaiseksi maailmantalouden veturiksi kuin aiempien taantumien jälkeen.
Kiittäkäämme Kiinaa. Monen
vauraan länsitalouden kohdalla pätee nyt sellainen outo kolmijako, että julkiset taloudet ovat eriasteisissa velkakriiseissä, osa yrityksistä pärjää jopa hyvin ja kuluttajien talous on jotain siltä väliltä, Timo Lindholm kuvaile. Hänen mukaansa kuluttajien vaurastuminen nousukausien aikana tuki viime vuonna kauppaa ja palvelualoja monissa maissa – myös Suomessa. – Tämän ansiosta makrotalouden numerot ovat pysyneet kohtuullisina. Yritykset puolestaan ovat parantaneet kannat-
Erot jopa samoilla markkinoilla toimivien yritysten välillä ovat huomattavan suuret. Timo Lindholm
tavuutta kulusäästöillään. Myös kilpailutilanteet ovat muuttuneet nopeasti kunkin toimialan vahvimpien yritysten eduksi. Timo Lindholmin mukaan alkaneena vuonna maailmantalouden nousu on edelleen suurelta osin Kiinan & kumppaneiden varassa. – Näissä kehittyvissä talouksissa on kasvulle sekä varaa, tarvetta että halua. Länsimaissa sen
Millä keinoin Saksa pärjää?
IBANilla vai ilman – maksuautomaattikäytännöissä eroja Nordean ja Säästöpankkien maksuautomaattien käyttö jatkuu SEPAan siirryttäessä. Tilinumero- ja viivakoodimuutosten vuoksi kyseiset pankit päivittävät viivakoodin käsittelyn maksuautomaateissa. – Nordean maksuautomaatit on päivitetty ja viivakoodien käyttö on jo mahdollista. Säästöpankkien ja joidenkin paikallisosuuspankkien maksuautomaateilla IBAN-tilinumeron sisältämän viivakoodin käyttö tulee mahdolliseksi maaliskuussa, Finanssialan Keskusliitton Kehityspäällikkö Anne Nisén kertoo.
Sampo ja OP-Pohjola luopuvat. OP-Pohjola ja Sampo Pankki
eivät päivitä maksuautomaatteja vaan luopuvat niistä alkuvuoden aikana. Automaattien käyttö on merkittävästi vähentynyt verkkopankin suosion kasvun myötä. Jos maksuautomaattia ei ole vielä päivitetty, on laskua maksettaessa maksun tiedot näppäiltävä itse eikä viivakoodinlukijaa voi käyttää. – Pankkitilin numero syötetään vanhassa suomalaisessa muodossa. Maksun voi myös tehdä jättämällä IBAN-tilinumerosta pois neljä ensimmäistä merkkiä eli FI ja kaksi ensimmäistä numeroa. Joillakin maksuautomaateilla tilinumeron voi myös syöttää IBAN-muodossa, Nisén neuvoo.
Pietarin ja Helsingin juna kohentaa aluetaloutta LEIF ROSNELL/VR GROUP
Pietarin ja Helsingin välinen uusittu junayhteys voi tuoda merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja aluetalouteen erityisesti Karjalan kehityskäytävällä. Niin sanottu Karjalan kehityskäytävä kattaa Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja itäisen Uudenmaan maakunnat. Uusittu rata ja Allegro-junakalusto nopeuttavat matkaa Helsingin ja Pietarin välillä alkuvaiheessa kolmeen ja puoleen tuntiin ja myöhemmin kolmeen tuntiin, kun se on tähän asti ollut viisi ja puoli tuntia. Henkilöliikenteen paraneminen luo edellytyksiä erityisesti liikkuvuutta ja kommunikaatiota edellyttäville toimialoille, kuten liike-elämän palveluille, todetaan tutkimusraportissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vetämän liikennehankkeen tilaaman tutkimuksen on tehnyt Kaupunkitutkimus TA Oy.
Uskottavuus
koetuksella.
Tiukan finanssipolitiikan välttämättömyys rajoittaa kotimaista kysyntää ja samalla työllisyyden nousua. Pahimmin velkaantuneiden EU-valtioiden uskottavuus on Timo Lindholmin mielestä kovasti koetuksella, joten ylikansallisten tukipakettien tehtailu jatkuu. – Tukien tärkein tavoite on estää rahoitusmarkkinoiden halvaantuminen. Syksyn 2008 tilanteen ei haluta toistuvan. Kun finanssipolitiikan pelivara kevyempään suuntaan on liki olematon, on rahapolitiikassa jatkettava ylimatalien ohjaus- ja rahamarkkinakorkojen aikaa, Lindholm kuvaa. Lyhyiden korkojen mataluus ja pitkien korkojen riskit houkuttelevat sijoituspääomia osakemarkkinoille, hän jatkaa. – Sijoittajien tämän vuoden päänvaivana onkin miettiä, ovatko pörssiyhtiöiden tulosodotukset realistisia ja kohdallaan suhteessa osakekurssiin – vai onko mitätön korko ainoa pörssikursseja kannatteleva tekijä.
Eurotalouden positiivisin yllättäjä on Saksa. Alkaneena vuonna maailmantalouden nousu on edelleen suurelta osin Kiinan ja kumppaneiden varassa.
Maan perinteiset – edelleen voimissaan olevat menestystekijät ovat tuotannon laatu, toimitusvarmuus ja yritysten pitkäjänteinen toiminta suhteessa asiakkaisiin, Lindholm luettelee. – Näiden lisäksi Saksa on monien vuosien ajan onnistunut pitämään työvoimakustannusten nousun kilpailijamaita hitaampana.
Nordean maksuautomaateilla voi maksaa jo ilman näppäilyä IBAN-tilinumerolla. Säästöpankkeissa muutos tapahtuu maaliskuussa. Sampo Pankki ja OP-Pohjola sen sijaan luopuvat kokonaan maksuautomaateista alkuvuoden aikana. Yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirtymisen yksi tärkeimmistä asioista on suomalaisen tilinumeron korvaaminen kansainvälisellä IBAN-tilinumerolla. Laskujen tilisiirtolomakkeilla oleva pankkiviivakoodi muuttuu SEPAan siirryttäessä siten, että se sisältää laskuttajan tilinumeron IBAN-muotoisena. Maksun tiedot voi maksuautomaateilla lukea suoraan viivakoodista ilman tietojen näppäilyä.
sijaan etsitään kompromisseja menojen leikkausten ja verojen korotusten välillä, jotta julkiset taloudet saadaan edes hitaan toipumisen uralle.
Uudella junayhteydellä on raportin mukaan suuri merkitys myös työmarkkinoiden kannalta. Saavutettavuuden paraneminen mahdollistaa työpaikkakeskittymien työmarkkina-alueen laajenemisen, joka edesauttaa työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Liikenneyhteyksillä on tärkeä rooli myös matkailun kannalta.
Myös Moskovaan. Raportin
mukaan nopeampi yhteys parantaa myös Moskovan saavutettavuutta laajalla alueella Etelä- ja Itä-Suomessa. Venäjän suurten kaupunkien saavutettavuus voi edelleen kehittyä ja niiden merkitys syventyä Etelä- ja Itä-Suomen aluetalouksien kannalta. Tämä edellyttää, että liikenneyhteyksiin panostetaan edelleen. Samalla on suotavaa, että rajaan liittyvät ja vuorovaikusta rajoittavat tekijät vähenevät. Liikenneyhteyksien parantamisella Suomen ja Pietarin välillä sekä rajojen avaamisella on historian kuluessa ennenkin ollut merkittävä vaikutus Suomen taloudelliselle kehitykselle. Pietarin rakentaminen ja kasvu 1700- ja 1800-luvulla saivat aikaan merkittävän kasvusysäyksen Itä ja Kaakkois-Suomen kehitykselle.
perussuomalaisten täysmuutos-ryhmä:
Uudistuksia arvonlisäverotukseen Arvonlisäveron vähäisen toiminnan alaraja on nostettava nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon sekä alarajahuojennuksen liikevaihtorajaa 22 500 eurosta 50 000 euroon. Näin esittää Täysmuutos-ryhmän vetäjä Timo Rope, jonka mukaan muutos auttaisi pienten yritysten kannattavuutta, tekisi yrittäjyyden aloittamisen helpommaksi ja pienentäisi taloudellista riskiä. – Useissa muissa EU-maissa – mm. Italiassa ja Itävaltassa – arvonlisäverovapautuksen alaraja on paljon korkeampi. Esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa yrityksen liikevaihdon jäädessä alle 30 000 euron ei tuotteista
ja palveluista tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Timo Ropen mukaan raja on vieläkin korkeampi Isossa-Britanniassa (n. 95 000 euroa) ja Ranskassa (80 000 euroa). – Alarajan nostaminen hyödyttää etenkin palvelualojen yrityksiä, joissa suurimmat kulut ovat palkkoja eikä vähennettävää arvonlisäveroa siten synny. Ehdotus parantaa pienyritysten mahdollisuutta työllistää. Arvonlisäveron alarajan nosto madaltaa myös itsensä työllistämisen kynnystä. Uusien yrittäjien kautta valtion ja kuntien verotulot kasvavat, Timo Rope sanoo.
Pekkarinen selvityttää, voisiko suuryritysten tukia leikata Työ- ja elinkeinoministeriö tarttuu välittömästi ETLA:n ja eräiden elinkeinoelämän johtohenkilöiden vaatimuksiin leikata etenkin suurten yritysten yritystukia, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Suuryritysten tärkeimmät suorat julkiset yritystuet ovat Tekes-rahoitus sekä viennin ja kansainvälistymisen rahoitus. Näiden osuus yritysten omiin tutkimus-, kehittämis- ja vienninedistämispanostuksiin verrattuna on alle 10 prosentin luokkaa. Ajankohtainen esimerkki suorista yritystuista ovat lisäksi suomalaisen meriteollisuuden pelastamiseksi päätetyt tukitoimet. Ministeri Pekkarisen mukaan Suomessa yritysten suoran julkisen rahoituksen määrä on ollut selvästi pienempi kuin EU-mais-
sa keskimäärin ja suhteessa kansantuotteeseen pienempi kuin esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa. – Nyt tarkoitus on yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tehdä tarkka arvio suuryritysten saamien ja muidenkin mahdollisten julkisten yritystukien leikkaamisen mahdollisuuksista. Asiassa ennätetään toimia hyvin vielä nykyisen hallituksen ja eduskunnan aikana. Mahdolliset leikkaukset helpottavat valtion menojen tasapainottamista tulevien vuosien aikana. – Suomen etu on kuitenkin huolehtia siitä, että EU-säännöin ja EU-rahoituksella maamme pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen jatkuminen turvataan, Mauri Pekkarinen toteaa.