10
Yrittäjäsanomat
kimmo brandt / compic
S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta
Lainsuojattomasta etuuksien piiriin Mitä Yrittäjä oli lähes lainsuojaton vielä 1990-luvun alussa yhteiskunnan turvaverkossa. Yrittäjien sosiaaliturvaa alettiin parantaa vuonna 1992 valtavan konkurssiaallon herättämänä. Yrittäjän toimeentuloturvan perustana on eläkevakuutusta otettaessa määriteltävä vuosityötulo eli YEL-työtulo. Turkulainen emeritusyrittäjä Markku Wuoti on tehnyt vuosikymmeniä työtä yrittäjien sosiaaliturvan eteen.
Kuka ”Yrittäjäjärjestö sai maan hallituksen pöydälle joitakin hankkeita, ja näiden seurauksena käynnistettiin muun muassa yrittäjien kuntolomatoiminta. Valtio tuli reippaasti mukaan kuntolomaan. Totesimme, että yrittäjät tarvitsevat paljon muutakin. Ehdotin valtion korkealle virkamiehelle, että eikö yrittäjien työterveyshuoltokin pitäisi saada kuntoon. Hän vastasi, että ilman muuta ja lupasi hommata siihen rahat. Turussa alkoi kokeilu yrittäjien työterveyshuollosta vuonna 1995. Sittemmin myös yrittäjän työterveyskulut hyväksyttiin yrityksen kirjanpitoon. Lisäksi yrittäjien sosiaaliturvaa alettiin parantaa. Yrittäjien työttömyyskassa tuli myöhemmin. Vuonna 1992 aloitin valtakunnallisen Yrittäjän kriisipuhelin -neuvontapalvelun. Siitä aineistosta saatiin pohjaa, miten yrittäjän tukiverkkoa ja sen lainsäädäntöä pitäisi korjata. Toimin siihen aikaan yrittäjänä useammassa yrityksessä. Olin vuosina 1987–1991 myös Suomen Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtajana. Sosiaaliturvan uudistamistyö oli tavattoman hidasta. Poliittisessa kentässä kehutaan koko ajan yrittäjiä, mutta sitten sen turvan parantaminen on älyttömän hidasta.” Miten Suomen Yrittäjät on ollut vaikuttamassa sosiaaliturvan paranemiseen. Toimintansa lopettavan yrittäjän pääsyä työttömyysetuudelle on helpotettu useaan otteeseen 2000-luvulla. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta
Käänne parempaan on tapahtunut Helsingin Laudoitus Oy porskuttaa kovaa eteenpäin. Myös monen muun yrityksen odotukset tulevasta ovat parantuneet voimakkaasti verrattuna vuoden takaiseen. TALOUS Helsingin Laudoitus Oy on rakentamisen hyvässä vedossa kiinni. Hyvinkääläisyritys on rekrytoinut kesäkuun alun jälkeen noin 30 vakituista työntekijää. Nyt vahvuus on noin 50 henkilöä. – Nyt suuruusluokka riittää meille, eikä tulevina kuukausina ole enää tarvetta kauheasti rekrytoida. Toki elämme työmaiden ja tarpeiden mukaan. Työllistämme myös alihankkijoita, Helsingin Laudoitus Oy:n toimitusjohtaja Joonas Kontkanen kertoo. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEMin viime viikolla julkistaman Pk-yritysbarometrin mukaan suuri enemmistö, lähes 70 prosenttia, pk-yrityksistä kertoo jatkavansa nykyväellä. Taloustilanteen paranemisesta kertoo kuitenkin se, että kaikilla toimialoilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä uskotaan, että työvoiman määrää voidaan edelleen lisätä. – Teollisuudessa työllisyysnäkymät ovat edelleen hieman paremmat kuin muilla toimialoilla, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen summaa tutkimuksen tuloksia. – Jotta enemmistö yrityksistä saataisiin lisäämään työvoimaansa, työllistämistä pitää helpottaa esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista, Malinen toteaa. Malisen mukaan uusissa työpaikoissa on alueittain merkittäviä eroja. Helsingin seudulla henkilöstöodotusten saldoluku on 23, joka on yli keskiarvon. Vastaavasti Kainuussa ollaan nollassa. Barometrissa käytetty saldoluku saadaan siten, että lasketaan kasvaa ja pienenee -vastausten osuuksien erotus.
Helsingin Laudoitus toimii runkourakoitsijana Kalasataman REDI-hankkeessa SRV Infralle, Argjend Kerveshi ja Joonas Kontkanen kertovat maan alla, tulevassa parkkilaitoksessa.
Täysi työllisyys kevääseen Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset tulevasta ovat parantuneet: 43 prosenttia niistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana. Vain noin joka kymmenes pelkää suhdanteiden heikkenevän. Vaikka pk-yritykset näkevät valoa, julkistavat ennustelaitokset mollivoittoisia arvioita talouskasvusta. – Tämä selittyy sillä, että talouden kasvu tulee kotimarkkinoilta, jossa pk-yritykset ovat voimakkaammin mukana, Petri Malinen toteaa. Investointien saldoluku oli koko maassa positiivinen ensimmäisen kerran sitten kevään 2011, vaikka investointiodotukset ovat edelleen varovaiset. Helsingin Laudoitus Oy:llä tilauskanta on aika täynnä kapasiteettiin nähden. Joonas Kontkasen mukaan toista vuotta heidän osaltaan kestävä Kalasataman työmaa on poikkeuksellisen pitkä.
Helmi-maaliskuulle asti on täysi työllisyys. Osalle porukasta töitä on pitkälle ensi syksyynkin asti.
– Helmi-maaliskuulle asti on täysi työllisyys. Osalle porukasta töitä on pitkälle ensi syksyynkin asti. – Olemme investoineet satoja tuhansia tänä vuonna, muun muassa uuteen muottikalustoon. Investointeja tulee ensi vuodellekin jossain määrin, ei niin paljon kuin tänä vuonna, Kontkanen myhäilee. Yrityksen tilanne kuvastaa laajemminkin kuvaa rakentamisessa: hyvin menee. Pk-yritysbarometriin vastasi yli 6 000 yrittäjää eri puolilta Suomea. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta
Kiertotalouden vastakkainasettelu huolettaa YMPÄRISTÖ Katse vientimarkkinoihin ja loppu sääntelyinnolle. Siinä suomalaisen kiertotalousalan yrittäjän viesti EU-päättäjille. Muutoin alan kasvumahdollisuudet ovat kohta pelkkä muisto. Kiertotalous on ilmiö, joka muokkaa maailmaa yhtä paljon kuin globalisaatio. Suomella on kokoaan suurempi painoarvo ja potentiaali kiertotaloudessa. Näin uskotaan ainakin EU-komissiossa. – Suomalaisilla pk-yrityksillä on kaikki eväät profiloitua kiertotalouden edelläkävijöiksi. Tämä on ala, johon todella kannattaa panostaa, hehkuttaa komission varapuheenjohtaja, kiertotalousasioista vastaava Jyrki
Katainen. Kataisen tavoitteena on rakentaa kannustava toimintaympäristö, joka auttaa kiertotalousalan yrityksiä ponnistamaan kasvuun. Ensimmäiset sääntelyehdotukset julkistettiin viime joulukuussa. Seuraavaksi on tarkoitus luoda sisämarkkinat uusioraaka-aineille, ja lähivuosina sääntelyä on luvassa lisää. – Nyt kuuntelemme yrityksiä ja yritämme oppia, mitä työkaluja ne tarvitsevat. Kaikki lähtee yrityksistä itsestään, painottaa Katainen. Hypetyksestä huolimatta pk-yrittäjää nykytilanne huolettaa.
– Kansallista ja EU-tason kiertotalouspolitiikkaa vaivaa tahmeus, sisäänpäin kääntyneisyys ja vastakkainasettelu, linjaa jätteiden jalostamisen ja kiertotalouden investointeja kehittävän Eera Waste Refining Oy:n Mikko Kantero. Jähmeys on Kanteron mukaan ymmärrettävää. Suomessa on tehty isoja tuota ja hävitä -talousmallin mukaisia investointeja, jotka kilpailevat suoraan kiertotalouden kanssa. Ne jarruttavat kiertotalouden lentoon lähtöä EU-maissa. Pk-yritysten tarpeet ovat hyvin erilaisia, mutta yleisesti EU-tasolla pitäisi Kanteron mukaan siirtää katseet sisämarkkinoiden ulkopuolelle.
– Sääntelyn suunnittelun sijaan EUtasolla tulisi auttaa alan yrityksiä saamaan kaikin tavoin jalansijaa Euroopan ulkopuolisista maista, joissa on todellinen kiertotaloustyhjiö. Keskittymällä vientimarkkinoihin kotimaiset pk-yritykset pysyisivät kehityksen kärjessä ja saisivat vientituloja. Hyvät konseptit voitaisiin sitten ottaa käyttöön sisämarkkinoilla, kun vanhoja rakenteita uusitaan.
Heli Satuli
toimitus@yrittajat.fi