Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 2/2014

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Ravintolayrittäjät ahtaalla Naisten kesken Porvoossa

o i l l a K Airi Riski kannatti

Yksi toimii toisin. LähiTapiola Private Banking.

Yhä useammalla meistä on varallisuutta, joka kannattaa sijoittaa. Yleistä on myös, että yhä useammin sen hoitoon kaivataan asiantuntevaa apua.

jatkuvassa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Tai sijoittaa asiakkaidensa varallisuus saman sijoitusstrategian mukaan kuin omansa.

Harvinaista sen sijaan on yksityispankki, joka toimii täysin läpinäkyvästi, olennaiseen keskittyen ja vieläpä asiakkaidensa ehdoilla.

Ja aivan tavatonta on jättää varainhoitopalkkio kokonaan perimättä, mikäli yhdessä asetettuja tavoitteita ei saavuteta.

Tai sellainen, joka tyytyy yksinkertaiseen ja hillittyyn esillepanoon, sen sijaan, että hankkisi prameat toimitilat asiakkaidensa kustannuksella.

Useimmat yksityispankeista eivät toimi näin.

On harvinaista kehittää palveluja ja tuotteita vain aitoon tarpeeseen,

LähiTapiola Private Banking. Yksi toimii toisin.

Paitsi yksi.

Jätä yhteydenottopyyntö sähköpostitse private@lahitapiola.fi tai osoitteessa www.lahitapiola.fi/private

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy.

nainen

2/2014

NAISTEN

JÄSENLEH

TI 7€

Tässä numerossa

PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anne Hedemäki Heli Järvinen Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska TOIMITUS Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi Juttuvinkit ja valmis aineisto Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Anne Hedemäki Puh. 040 522 0077 anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu) JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.

Naisten kesken Porvoossa

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5 Uutiset 6

SYN julkaisi kirjan nimeltä Keitä me yrittäjänaiset olemme?

Ravintola-alan karu kevät 8

@yrittajanaiset

Airi Kallio Riski kannatti

Tukehtuuko ravintola-ala vero- ja lupaviidakkoon?

Henkilökuvassa: Airi Kallio 10

Kannessa Airi Kallio Kuva: Sami Heiskanen

Porvoolainen entisöintiyrittäjä ja kahvila-ravintoloitsija kehottaa yrittäjänaisia ottamaan riskejä.

Tietoa ja riemua Yrittäjänaispäivillä 12

Valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät pidettiin tänä vuonna Haikon Kartanossa Porvoossa.

Byrokratia estää pk-yrityksiä kasvamasta EU:ssa 15

SYNin hallitus kävi Brysselissä tutustumassa meppeihin ja EU-päätöksentekoon.

Riskienhallinta on avain menestykseen 16 Omaan liiketoimintaan liittyvät riskit kannattaa tiedostaa tarkkaan.

Testamentti turvaa yrittäjää 17

Yrittäjä ei ole koskaan liian nuori tekemään testamenttia.

Hyvä sisko: Marjo Määttä 18

Hyvä sisko on uusi palsta, jossa yrittäjänainen kehuu kanssasiskoaan.

Testattu on! 18

Turun Yrittäjänaiset valittiin valtakunnallisilla Yrittäjänaispäivillä huhtikuussa Vuoden aktiivisimmaksi yhdistykseksi.

Testattu on! -palstalla kolme paikallisyhdistystä kertoo vuorollaan, mikä heillä on toiminut.

Kentän kuulumisia 19

Vuoden Yrittäjänaiset Porista, Vaasasta ja Turusta esittäytyvät.

Yrittäjänaisten jäsenmatka

MADRIDIIN

Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2014: 15.9., 26.11.

/yrittajanaiset

Ravintolayrittäjät ahtaalla

Kuva: Maria Ruuska

LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi

nainen 2/2014

YRITTÄJÄ

• 10. – 14.9. (ke-su)

995,–

Matka agentit

Monipuolinen ammattiohjelma yritysvierailuineen, www.matka-agentit.fi kaupunkikierros, yhteiset ruokailut! Varaa heti – paikkoja rajoitetusti. puh. 010 321 2800

UUSI WAGON

AURIS TOURING SPORTS.

BENSIININÄ, DIESELINÄ JA TÄYSHYBRIDINÄ. Toyotan uuden wagonin saat luokassaan ensimmäisenä bensiinin ja dieselin lisäksi myös täyshybridinä, jolla ajat jopa puolet ajasta polttoainetta kuluttamatta. Kaikissa malleissa on 530 litran tavaratilat, jotka laajenevat jopa 1.658 litraan saakka. Kosketusnäytöllinen Toyota Touch & Go -mediakeskus navigaattorilla ja peruutuskameralla on vakiona Active-varustetasosta alkaen. Tervetuloa ajamaan uusi wagon Auris Touring Sports.

Auris Touring Sports bensiini alkaen Auris Touring Sports diesel alkaen Auris Hybrid Touring Sports alkaen

YRITTÄJÄNAISTEN 2014 JÄSENETU*. Metalliväri veloituksetta uusiin Toyota-autoihin.

Autoveroton suositushinta (€)

Arvioitu autovero (€)

Arvioitu kokonaishinta (€)

EU-yhdistetty kulutus (l/100 km)

CO2-päästöt (g/km)

Vapaan autoedun verotusarvo (€)

17.790 20.580 25.540

4.643,86 4.444,85 3.920,58

22.433,86 25.024,85 29.460,58

5,6-6,2 4,3-4,5 3,7-4,0

130-143 113-119 85-92

545 585 645

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km. HSD-akkuturva 8 vuotta/350.000 km. Hintoihin lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. *Etuun oikeutettuja ovat Suomen Yrittäjänaiset ry:n jäsenet, jotka esittävät voimassa olevan jäsenkortin.

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T

Tiukkaa edunvalvontaa Yrittäjänaiset on tehnyt alkuvuodesta tiukkaa edunvalvontaa. Nostimme tapetille muun muassa ravintolayrittäjien ahdingon, hankintalain uudistuksen ja EU:n tuomioistuimen päätöksen, jonka mukaan työnantajan on maksettava palkkaa hoitovapaalta suoraan äitiyslomalle siirtyvälle työntekijälle, vaikkei välissä ole työrupeamaa. Ravintola-alan kuritus on nyt huipussaan, kun samaan rytäkkään ajoittuvat alkoholi- ja virvoitusjuomaveron korotukset, lounassetelien sääntömuutokset, edustuskulujen alasajo ja monien paikkakuntien oudot terassisäädökset. Kaiken huipuksi vireillä on ravintoloiden aukioloaikojen suitsiminen. Ravintola-alan kiristys koetaan kentällä nyt niin tukalaksi, että sen povataan johtavan konkurssiaaltoon. Erityisen kolkolta kuritus tuntuu siksi, että työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut matkailualan yhdeksi Suomen strategiseksi toimialaksi. Paraikaa menossa oleva hankintalain uudistus on herättänyt puolestaan naisvaltaisten alojen pk-yrittäjissä toivoa siitä, että he pääsisivät mukaan tarjouskilpailuihin. Uudistuksen tietä viitoittavat EU:n uudet hankintadirektiivit. Positiivinen signaali on eritoten se, että työ- ja elinkeinoministeriö pyysi suoraan yrittäjiltä kommentteja siitä, millaiseksi laki pitäisi justeerata meillä. Hyvät naiset, äänestäkää 25. toukokuuta järjestettävissä europarlamenttivaaleissa niitä ehdokkaita, jotka liputtavat yrittämiselle. Lisäksi kannattaa muistaa, että vain kolmannes parlamentin jäsenistä on naisia. Äkkäsin myös hallituksemme äskeisellä Brysselin reissulla, että suomalaiset mepit ovat jyvällä vanhemmuudenvapaakulujen epäreilusta kasautumisesta äitien työnantajien niskaan. Siispä äänestä ja vaikuta!

Seija Estlander puheenjohtaja

Tasa-arvo alkaa omasta kukkarosta Porvoolainen kahvilayrittäjä Airi Kallio kiteytti Yrittäjänaispäivillä tasa-arvon perustan: jokaisen naisen tulee pitää huoli siitä, että hänellä on omat rahat. Erityisen oleellista se on yrittäjänaiselle, jonka pitää ajatella tulevaisuutta myös yrityksensä näkökulmasta. Miten kannattaa toimia silloin, kun yrityksellä menee huonosti tai silloin, kun yrityksellä menee poikkeuksellisen hyvin? Miten käy yrityksen siinä vaiheessa, kun tulee avioero? Tai mikä on yrityksen kohtalo silloin, kun minua, yrittäjää ei enää ole? Kaikki edellä mainitut ovat tilanteita, joita varten pitää ja kannattaa suunnitella, varautua ja toimia. Avioerolta voi vielä hyvällä tuurilla välttyä, mutta suhdannevaihtelua tai ainakaan kuolemaa ei kukaan meistä voi välttää. Äskettäin nuorena menehtynyt yrittäjä Janne Niska oli aktiivisesta ja ajanmukaisesta toimijasta hyvä esimerkki. Hän oli laatinut kattavan testamentin ja pitänyt huolen jopa siitä, että perinnönsaajat selviytyvät yritystoiminnan kärsimättä myös perintöveroistaan! Esitä siis yrityksesi jatkoa koskevat kysymykset itsellesi iästäsi ja kunnostasi riippumatta jo tänään, jotta varmistat yrityksen tulevaisuuden ja helpotat jälkeläistesi päätöksiä. Kallio suositteli Porvoossa jokaiselle yrittäjänaiselle lähtökohdaksi omia rahoja, avioehtoa ja hyvissä ajoin tehtyä testamenttia. Laiturin nokassa kannattaa omistaa ajatus myös sille, millaisia riskejä yrittämiseen liittyy esimerkiksi sopimuskumppanin, vastuiden tai hinnanmuutosten kautta ja miten niihin voi varautua. Tästä lehdestä voit lukea lisää näistä kaikista. Vakavasta puheesta huolimatta tai juuri sen turvin kevyttä kesää!

Heli Järvinen toimitusjohtaja

Tule mukaan! KEVYEMPI KOSKETUS ULKONÄKÖÖN Säilytä ulkonäkösi ja hyvinvointisi sinulle sopivalla tavalla. Eiran sairaalan palveluihin kuuluvat vaativan plastiikkakirurgian lisäksi kevyemmät hoitomuodot, kuten esimerkiksi: • • • • • • •

Ihon kemialliset Medicalia-kuorintahoidot Vistabel- ja Teosyal-injektiot Ihomuutosten korjaus CO2-laserilla Ihon mesoterapia-kantasoluhoidot UltraShape-vartalonmuokkaus Yläluomileikkaukset Erikoiskosmetologin palvelut, mm. esteettisen kirurgian lymfahieronta

Varaa aika puh. 09 1620 570 tai www.eiransairaala.fi tai kysy lisää plastiikkakirurgiselta sairaanhoitajalta puh. 09 1620 630.

Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki.

Parempaa bisnestä? Tule kehittämään yritystäsi! Valmennuksistamme saat tuoreimman tiedon lisäksi tehokasta henkilökohtaista asiantuntijaohjausta ja konsultointia yrityksesi tarpeisiin.

Yrityksen käynnistäjän valmennusohjelma

Yritystä suunnittelevalle tai yrityksen hiljattain perustaneelle suunnattu ohjelma tarjoaa täsmäoppia markkinointiin, talousasioihin sekä yrittäjänä kehittymiseen. Hiot suunnitelmiasi ja saat henkilökohtaista liiketoimintaohjausta joko pienryhmätyöskentelynä tai täysin verkossa.

Yrityksen kehittäjän valmennusohjelma

Parivuotinen kehittämisohjelma sinulle kokenut yrittäjä, joka haluat vahvistaa yritystoimintaasi suunnitelmallisesti. Tehokkaiden valmennuspäivien lisäksi saat ohjausta yrityksen kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Yrityskohtaista konsultointia

Täsmänä tiettyyn kehittämistarpeeseen. Räätälöity paketti, jonka aiheen, laajuuden ja keston sanelet sinä yrittäjänä itse.

Kysy lisää Sannalta ja käynnistetään kehittämistyö. Sanna Möller-Aaltonen puh. 050 523 2648 tai meilaa etunimi.sukunimi@syo.fi

Yrittäjänaiset nostaa jälleen esille tärkeitä kysymyksiä talousseminaarissa, jossa kuullaan kiinnostavia puheenvuoroja keskiviikkona 16. heinäkuuta Porin SuomiAreenassa. Yhteistyössä Perheyritysten Liiton ja Prizztechin kanssa järjestettävän tilaisuuden teemana on Lupa menestyä. Tällä kertaa yleisö toivotetaan tervetulleeksi seuraamaan ennätyssuosion saavuttanutta seminaaria Promenadikeskukseen. Leikkimielinen lentopalloturnaus pelataan torstaina 17. heinäkuuta Porin urheilukeskuksen kentällä. Joukkueissa pelaa liuta huippunaisia. Mukana on Yrittäjänaisten lisäksi Energiateollisuus ja joukko kiinnostavia kansanedustajia. Vaikka otsa rypyssä ei ollakaan, tapahtuman lomassa keskustellaan myös tärkeistä teemoista, kuten yrittäjyydestä, hyvinvoinnista, työelämästä, taloudesta ja energiaratkaisuista. Lisätietoja SuomiAreenan tapahtumista Yrittäjänaisten tapahtumakalenterista osoitteesta www.yrittajanaiset.fi.

Kuka korvaa raskauspoissaolot?

Positiivinen uutinen eduskunnasta: Eduskunnan naisverkosto jätti 29. huhtikuuta hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka raskaudesta aiheutuvien poissaolojen korvausjärjestelmää voitaisiin kehittää. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tulee vastata kysymykseen kirjallisesti viimeistään 21 päivän kuluessa kysymyksen jättämisestä. ”Vaikkei tällä hallituskaudella ihmeitä enää saada aikaan, vihdoin tuntuu, että vauvoista aiheutuvat kustannukset otetaan eduskunnassa tosissaan”, toteaa asiaa eteenpäin myös puolueille vienyt SYNin toimitusjohtaja Heli Järvinen, joka odottaa mielenkiinnolla tulevien kevätkokouksien hyväksymien puolueohjelmien kirjauksia aiheesta.

ä n i s a o v tk a e l a r O seu Valtakunnallinen Yrittäjänainen?

Ilmianna nyt itsesi tai ystäväsi Valtakunnallinen Yrittäjänainen -palkinnon saajaksi! Tavoitteena on löytää eri alojen yrittäjiä, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä oman yrityksensä ja alansa kehittäjinä. Jos olet hakemamme henkilö, ota yhteyttä paikallisyhdistykseesi. Hakemukset toimitetaan Liittoon 31. toukokuuta mennessä. Palkinto julkistetaan liittokokouspäivillä 3.–4. lokakuuta Silja Europan Helsinki–Tallinna-risteilyllä. Hakulomake ja valintakriteerit löytyvät osoitteesta yrittajanaiset.fi.

Kurkistus yrittäjänaisten sielunmaisemaan ”Työ itsessään on suurimman osan ajasta mielenkiintoista ja motivoivaa ja antaa onnistumisen elämyksiä”, vastasi muuan yrittäjänainen kysymykseen, mikä työssäsi on parasta. Sitaatti löytyy SYNin tuoreesta kirjasta Keitä me yrittäjänaiset olemme? Teoksen on koonnut SYNin toimitusjohtaja Heli Järvinen. Se pohjautuu Karoliina Wilkmanin pro gradu -työhön ja Eteran hyvinvointikyselyyn. Jälkimmäisen mukaan jopa 88 prosenttia yrittäjänaisista pitää työtään innostavana ja mukaansa tempaavana ja kertoo olevansa ylpeä omasta työstään. Sama henki välittyy kirjan sivuilta. Kiinnostavien faktojen ja tiukan edunvalvonta-asian lisäksi kirjasta löytyy iloinen kavalkadi valokuvia SYNin toiminnasta vuosien varrelta. Mukana on myös mainioita sitaatteja lasten suusta yrittäjyydestä, kuten 5-vuotiaan Nean tokaisu: ”Yrittäjänainen – no se yrittää ja haluaa, että kaikilla on hyvin.”

Kirjaa voi tilata SYNin toimistolta toimisto@yrittajanaiset.fi 10 eurolla.

Te k s t i : L i i s a Ma y o w

Alkoholiverotus kiristyi, ja edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vei yritysasiakkaat. Samalla viinan tuonti Virosta jatkaa kasvuaan. Tukehtuuko ravintola-ala vero- ja lupaviidakkoon?

Ravintolayrittä Kolmenkymmenen prosentin pudotus. Se on forssalaisen ravintolayrittäjän Saila Vuolteen karkea arvio siitä, kuinka jyrkästi oman ravintolan myynti on laskenut vuodesta 2008, kun Vuolle itse ryhtyi yrittäjäksi. “Huomattavin lasku on tapahtunut tämän vuoden alusta. Ikinä ei ole tainnut mennä näin kehnosti”, Vuolle sanoo. Alamäki johtuu suurelta osin alkoholiveron kiristymisestä sekä kustannusten yleisestä noususta. Verotusta nostettiin viimeksi vuodenvaihteessa. Kun taloustilanne on tiukka ja työttömyys nousussa, ihmiset myös miettivät tarkkaan, mihin pennosensa laittavat, Vuolle sanoo. Tuopin hintaa on Vuolteen emännöimässä Ravintola Kultajyvässä jouduttu nostamaan, mutta ei niin paljon kuin olisi tarpeen. Pubimaisen Kultajyvän ykköstuote on olut, mutta ravintola tarjoaa myös arkilounaita. ”Ilman ruokapuolta yritys olisi pulassa”, Vuolle myöntää. Arki-iltaisin ravintolassa on hiljaista, eikä viikonloppuisinkaan käy enää yhtä paljon asiakkaita kuin vielä pari vuotta sitten. ”Yhä enemmän tulee ihmisiä, jotka ovat nauttineet juomat jo kotona ja tilaavat ravintolassa pelkkää jäävettä.”

Eurocard vilahtaa tiskillä harvemmin Alkanut vuosi on ollut harvinaisen huono myös tuhat kilometriä pohjoisemmassa, Levi-tunturin näköalaravintola Tuikussa. Tuikkua pyörittävän Peak Laplandin yrittäjän Hille Kuusiston mukaan epävarma tilanne johtuu suoraan siitä, että yritysasiakkaiden käyttämä Eurocard vilahtaa

jän karu kevät tiskillä yhä harvemmin. Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus poistui vuodenvaihteessa, ja se näkyy joka puolella Lappia. Tuikun keittiössä on tällä talvikaudella yksi työntekijä vähemmän kuin viime vuonna, salin puolella kaksi. Lisäksi kausityöntekijöiden sopimukset ovat lyhyempiä kuin aiempina vuosina. ”Muutos vaikuttaa selvästi enemmän meihin pienyrittäjiin kuin isoihin firmoihin. Työpaikkoja menee”, Kuusisto sanoo. Sekä Levin että Forssan yrittäjiä riepoo myös Itämeren verovapaa viinaralli. Alkoholin tuonti kasvoi viime vuonna virallisten tilastojen mukaan 15 prosenttia, mutta panimoalan mukaan todellinen luku saattaa olla 30 prosenttia. Viron tuonti iskee erityisen kovaa ravintoloissa tapahtuvaan alkoholin myyntiin. Alkoholin ravintolakulutus on Valviran mukaan laskenut viiden viime vuoden kuluessa 16 prosentista 9 prosenttiin: kokonaiskulutus ei kuitenkaan ole juuri laskenut, eli ihmiset juovat yhä enemmän kotona. ”Sen sijaan että ostaa sen yhden 7,5 euron gintonicin baarissa, moni ostaakin samalla rahalla Tallinnasta pullon giniä ja juo sen kokonaan ennen ravintolaan menoa”, Hille Kuusisto vertaa. ”Ravintolassa alkoholin kulutus tapahtuu turvallisessa tilassa. Tarvitaanko niitä etkoja, vai voisiko mennä ravintolaan aiemmin nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta?”

yli 10 litran lasti väkeviä tai yli 110 litran olutlasti tulee omaan käyttöön. Tullilla ei kuitenkaan vielä ole tarkkoja ohjeita siitä, miten sääntöä valvotaan. ”Jotain helpotusta pitäisi saada. Ravintola-alkoholin arvonlisäveron laskeminen voisi auttaa”, Saila Vuolle sanoo. Ravintolayrittäjän arjessa riittää muitakin valtion ja kuntien suunnasta tulevia haasteita. Tasaisin väliajoin joku keksii vaatia ravintoloiden aukioloaikojen rajoittamista. Myös lounassetelien sekä kuitinantovelvollisuuden valvonta kiristyivät vastikään. Terassikauden alkaessa yrittäjä kohtaa yhä tarkemmat terassisäädökset. Kultajyväkään ei saa laittaa Forssan torin laitaan kunnollista terassia, vaan joutuu tyytymään muutamaan pöytään. Yrittäjät eivät silti lannistu. Hille Kuusisto kääntää tiukan valvonnan positiiviseksi asiaksi. ”Sehän on hieno juttu, että hyvästä hygieniasta kertovia Oiva-hymynaamoja on monen ravintolan ovessa! Pitäisi keskittyä siihen, miten hieno juttu suomalainen yrittäjyys on.” Kultajyvässäkin punotaan uusia juonia: toukokuussa ravintola kokeilee ensimmäistä kertaa äitienpäivälounasta, ja kesällä tarjolle tulee trendikästä katuruokaa, kuten ylikypsää possua. ”Jotain uutta täytyy keksiä. Ei missään nimessä laiteta lappua luukulle, vaan yritetään loppuun saakka”, Vuolle nauraa.

”Jotain uutta on keksittävä” Tilanteeseen on luvassa pientä parannusta. Alkoholin tuojan pitää toukokuun alusta lähtien pystyä todistamaan tullille, että

Te k s t i : Ma r ia R u u s ka Kuvat: Sami Heiskanen

Yrittäjänaisen pitää osata ottaa riskejä, mutta myös rauhoittaa aikaa omille ajatuksille. Muuten ei pääse eteenpäin, sanoo porvoolainen yrittäjä Airi Kallio.

Jäljenjättäjä Ensin oli rakkaus kaikkeen kauniiseen. Kun Airi Kallio sai pikkutyttönä suklaarasian, hän jätti konvehdit syömättä, jotta hieno asetelma ei särkyisi. Ei ihme, että nuori nainen kouluttautui lukion jälkeen entisöijäksi. Yllättävää 1980-luvun alun Suomessa oli sen sijaan se, että taidetta ja historiaa rakastava restaurointi-maalarimestari päätti ruveta myös bisnesnaiseksi. Hämeestä kotoisin oleva Kallio rakastui kolmekymppisenä Porvoon vanhaan kaupunkiin ja osti sieltä ensin asunnon ja vähän myöhemmin kokonaisen 1700-luvun lopulta peräisin olevan talon. Hän perusti talon alakertaan kahvilan ja muutti itse yläkertaan perheineen. Järjestely oli kolmen pojan yksinhuoltajaäidille kätevä: työmaalta pystyi poikkeamaan yläkerrassa aina, kun tarve vaati. Nyt reilut kolmekymmentä vuotta myöhemmin Tee- ja kahvihuone Helmi palvelee edelleen alakerrassa, ja yläkerrasta löytyy 40 hengen juhlasalonki sekä romanttinen morsiussviitti. Kalliolta löytyy vanhasta Porvoosta tätä nykyä myös toinenkin liiketila nimeltä JuhlaHelmi, jossa tarjotaan viikolla lounasta ja järjestetään tilauksesta juhlia. Lisäksi Kallio pyörittää lähikaupungissa Loviisassa entisöimäänsä Loviisan Kappeli -juhlaravintolaa. Lasten muutettua pois kotoa Kallio osti – ja tietenkin myös entisöi – itselleen vanhan kestikievaritorpan Kuninkaantien varrelta.

”Kiinteistöt ovat eläketurvani” Airi Kallio ei ole ikinä pelännyt ottaa riskejä ja kannustaa niiden ottoon muitakin yrittäjänaisia. Arvokiinteistöt ovat siirtyneet hänen nimiinsä isoja lainoja ottamalla.

”Hyvä pankkisuhde on yrittäjänaiselle kaiken a ja o.” Jokainen kiinteistö on käynyt läpi perustavanlaatuisen restauroinnin hänen käsissään. ”Omistamisessa hyvä juttu on se, että kukaan ei voi tulla irtisanomaan kiinteistöistä ja oikein huonossa tilanteessa tilat voi aina vuokrata eteenpäin tai jopa myydä. Nämä ovat myös eläketurvani.” Kallio kehottaa yrittäjäsiskoja unelmoimaan ja uusiutumaan jatkuvasti. Se pitää mielen virkeänä ja liiketoiminnan ajan tasalla.

Yrittäjyyskasvatusta salakavalasti

si nousi nuorin hänen kolmesta pojastaan, nimityshetkellä 18-vuotias Leo Kallio. ”Ei minulla ollut mitään erityistä tarvetta pysyä toimitusjohtajana. Minä olen tätä nykyä AD eli art director.” Viime vuonna Leo Kallio palkittiin Vuoden nuorena yrittäjänä Porvoossa. Hän on ehtinyt perustaa jo myös tilitoimiston, joka hoitaa tätä nykyä myös Porvoon Helmien kirjanpidon. Kallio suree, että niin moni yrittäjä hokee, että minun lapsestani ei tule ainakaan yrittäjää ja sitten vähän ajan kuluttua itkee, kun omalle yritykselle ei löydy lähipiiristä jatkajaa. ”Yrittäjyyteen pitäisi kasvattaa lapsia salakavalasti jo pienestä pitäen. Kasvatuksessa tärkeintä on luottaa jälkikasvun kykyihin hoitaa asioita”, Kallio sanoo. Viisivuotiaan Leo Kallion nenä ei edes ylettynyt pankin tiskille, kun hän vei jo ensimmäisiä kertoja kahvilan kassoja paperipussissa pankkiin. Kallio haluaa jättää entisöimillään tiloilla jäljen maailmaan. ”Minulle on tärkeää, että entisöimistäni historiallisista tiloista tulee ihmisille avoimia.” Sunnuntai-iltapäivän rauhassa Porvoon vanhassa kaupungissa kahvitteleville Kallion tilat ovat todellinen ilo. Reilun tunnin haastattelun aikana kaksi asiakasta pysähtyy Helmen ikkunapöydässä istuvan Kallion luokse ja kehuu kahvilan miljöötä ja monipuolisia tarjottavia. ”Saat nyt aivan väärän kuvan. Ei tämä näin ruusuista aina ole”, Kallio sanoo vähän hämillään ja silittää sylissä istuvaa Juanita-koiraa.

Kallio on nyt 61-vuotias. Hän vannoo, ettei koskaan aio jäädä eläkkeelle. Kaksi vuotta sitten yrityksen toimitusjohtajak-

Joko sinulla on testamentti? Maksuttomia neuvoja saat SYNin tarjoamalta juristilta.

”Kun ryhdyin restauroimaan Loviisan Kappelia, moni sanoi minulle, että olen hullu eikä siitä kuitenkaan mitään tule.” Toisin kuitenkin kävi. Loviisan Kappeli avasi viiden vuoden restaurointioperaation jälkeen ovensa tasan vuosi sitten, ja viime kesänä siellä ehdittiin viettää monet juhlat. Kun yritystoiminta on kasvanut, Kallion on ollut pakko opetella priorisoimaan tekemisiään ja tajuamaan omat rajansa. ”Itselleen pitää osata järjestää rauhaa. Jos ei koskaan ehdi kuunnella omia ajatuksiaan, ei synny uusia ideoita.”

Entisöija ja kahvilaravintoloitsija Airi Kallio • Ryhtyi yrittäjäksi kolmekymppisenä vuonna 1981. • Omistaa Porvoon Helmet -yrityksen, johon kuuluu Tee- ja kahvihuone Helmi, juhlahuoneisto JuhlaHelmi, TeeHelmi- verkkokauppa ja Loviisan Kappeli -juhlaravintola. • Työllistää tällä hetkellä sesongista riippuen 5–15 henkilöä. • Toiminut aktiivisesti Porvoon Yrittäjä- naisissa. Oli yksi tämän vuoden Yrittäjä- naispäivien pääpuhujista. • Rentoutuu nukkumalla 8–9 tuntia yössä. “Siinä ajassa aivot ehtivät juuri sopivasti tyhjentyä.” • Unelmoi elämänsä miehestä.

yli ä tt y y v ä Yst ”Ihanaa, kun saa olla vain naisten kesken”, kiteytti pieksämäkeläinen Armi Huhta Yrittäjänaispäivien hengen. Porvooseen kokoontui huhtikuussa yli 200 SYNin jäsentä. Naurua, inspiroivia yrittäjätarinoita ja uusia tuttavuuksia. Valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät vietettiin tänä vuonna Haikon Kartanossa Porvoossa. Päivien ohjelma oli hyvä sekoitus asiaa ja nautiskeltavaa. Päivillä esiintyivät muun muassa kauppaneuvos Satu Tiivola, kynttiläpajayrittäjä Maria Drockila, Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen, LähiTapiolan johtava asiantuntija Leena Kuhanen, naurujoogaopiston rehtori Nauravainen Anu ja näyttelijälaulaja Merja Larivaara. Järjestäjät, Porvoon Yrittäjänaiset, tunnisti ihmisjoukon seasta veikeistä hatuista. Mainio idea syntyi Helena Pitkäsen matkalla Madeiralla, missä hatuilla juhlittiin karnevaaliaikaa. Pitkänen toi hatut tuliaisiksi järjestäjäporukalle. “Ihanaa ja uskomatonta, että Ivalosta asti on tullut porukkaa”, porvoolaiset iloitsivat. Kuvassa vasemmalta oikealle: Irene Sanasvuori, Outi Karikivi, Raili Lavonen, Helena Pitkänen, Sari Glad, Tytti Ylöstalo ja Linda Mäkelä.

Kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi muisteli lämmöllä, kuinka aina yhtä upea kauppaneuvos Satu Tiivola (oik.) laittoi yrittäjänaiset ulkomaanmatkoillakin jumppaamaan aamukahdeksalta. Yhdeksänkymppinen Tiivola kertoi pitkäikäisyytensä ansioksi kylpylät! ”Anoppini ohje kuului, että kun miehet menevät metsälle, naisten kannattaa mennä kylpylään.”

Seinäjokelainen pitopalveluyrittäjä Riikka Saartenoja nautti naispuhujista. Hän kertoi voineensa vain nyökytellä lauantain puheenvuorojen aikana. Etenkin kehotukset ottaa omaa aikaa osuivat ja upposivat. “Mieheni käskee merkitsemään vapaahetket kalenteriin, jotta vapaa-aikaa oikeasti tulee vietettyä.”

liiketoimintarajojen Kajaanista saapui Yrittäjänaispäiville seitsemän naisen porukka. Pia Kyllönen ja Heidi Putaansuu tulivat Porvooseen hemmottelemaan itseään ja tapaamaan kollegoita, mutta vakavammatkin aiheet mietityttivät. “Venäjän poliittinen tilanne hieman huolettaa. Olemme niin lähellä rajaa, että muutokset näkyvät meillä heti. Monet kajaanilaiset tekevät rajan itäpuolelle urakoita, ja sieltä tullaan meille käyttämään palveluita”, vaatekauppayrittäjä Putaansuu kertoi.

Kajaanilaiset Anni Heikkinen, Terhi Holappa ja Eila Heikkinen olivat lähteneet yhdessä Porvooseen. Holapalla on lounasravintola, ja äiti ja tytär Anni ja Eila Heikkinen työskentelevät liikelahjojen ja mainosmakeisten parissa Redim Oy:ssä. “Täällä parasta on yhteishenki. Ihmiset ovat jotenkin tosi samanhenkisiä”, kolmikko summasi.

Iltajuhla innoitti jyväskyläläisen siivousalan yrittäjä Leila Saikkosen, jämsäläisen hierojan Leena Selin-Niemisen ja samalta paikkakunnalta tulevan päiväkotiyrittäjä Sirkka Heikkisen sekä kurikkalaisen fysioterapeuttiyrittäjä Marita Ottelan yhteiskuvaan. Yrittäjänaisten kautta tutustuneet naiset tapaavat myös yhdistystouhujen ulkopuolella.

Rauma-Porin yrittäjänaisilla oli illallisen jälkeen hyvä meininki. Naurujoogakoulun rehtori Nauravainen Anu pisti yrittäjänaiset oikein kunnolla nauramaan.

Kotkan Seudun Yrittäjänaisten Terhi Kunelius ja Anne Sjögren olivat vetäisseet jo aiemmilta Yrittäjänaispäiviltä tutut, näyttävät timanttipaidat ylleen. Paidat ovat alun perin Lahden Yrittäjänaisten hittituote parin vuoden takaa. “Mies sanoi, että taas te laitatte joukonpönkittäjäpaidat päälle”, Sjögren nauraa. Molemmille parasta viikonlopussa on ihmisten tapaaminen. Kotkan Vuoden kivijalkayrittäjän palkinnon hiljattain saanut Sjögren palkittiin lauantai-iltana myös Yrittäjänaisten Vuoden toimihenkilönä.

Oululaiset maustekauppias Auli Ylipahkala, hammaslääkäri Katja Karimo sekä valokuvausstudion toimitusjohtaja ja Oulun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Raija Tuominen ja viettivät iltaa yhdessä.

Nurmijärveläinen tilitoimistoyrittäjä Päivi Salo ja vantaalainen kampaamoyrittäjä Mervi Bordi kertoivat, että Vantaan Yrittäjänaisten taannoisella vierailulla Nurmijärvelle käytiin verkostoitumisen lisäksi myös strutsitilalla. “Muiden naisten selviytymistarinat ovat päivien parasta antia”, naiset totesivat.

Tamperelaiset käsityöyrittäjä Pirjo Poikelus ja päiväkotiyrittäjä Anne Auramo olivat tällä kertaa pitämässä vain hauskaa. Se oli mukavaa vaihtelua viime vuoden järjestämishässäkälle, kun Yrittäjänaispäivät järjestettiin Tampereella.

Merja Larivaara heitti hienon keikan yrittäjänaisille sunnuntaina ennen kotiinlähtöä.

Sunnuntaina yrittäjänaisia ilostutti muotinäytös, jossa paikalliset yrittäjät esittelivät tuotteitaan. Tämä leidi on pukeutunut Ebba Lifestylen asuun.

Porvoolaisen Willattaren vaatteet on muodistettu vanhoista vaatteista. Näin ollen jokainen kappale on uniikki.

Autoalan yrittäjä Armi Huhta Pieksämäeltä oli Yrittäjänaispäivillä toista kertaa. Huhdan ja hänen miehensä kolarikorjaamolla on kuluneena keväänä riittänyt hyvin töitä, vaikka alan tilanne ei ole ruusuinen. Yrittäjänainen ehti kuitenkin Porvooseen viikonlopuksi. “Viimeksi sain todella hyviä ajatuksia kotiinviemisiksi. On ihanan rentoa, kun saa olla vain naisten kesken!”

Forssan Seudun Yrittäjänaiset mainostivat päivien lopuksi jo ensi vuoden Yrittäjänaispäiviä, jotka vietetään 10.–12. huhtikuuta Eerikkilän urheiluopistolla. Ne kulkevat nimellä Pään tuuletuspäivät.

Byrokratia tainnuttaa pienet yritykset

Te k s t i : He l i Jä r v i ne n Kuva: Maria Ruuska

Suomi ei ole hyödyntänyt EU:n suomia mahdollisuuksia kehittää yrittäjyyttä. Ikävä tosiasia kävi ilmi Yrittäjänaisten hallituksen tutustumismatkalla Brysselissä. Kuusi vuotta sitten Euroopan komissio asetti hienon tavoitteen: pienet ensin. Tarkoituksena oli helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa Euroopassa karsimalla turhia liiketoimintaa ja kasvamista haittaavia säädöksiä. Pk-yritysten hyvinvointi on elinehto koko Euroopalle. Ne luovat 85 prosenttia Euroopan uusista työpaikoista ja työllistävät kaksi kolmasosaa EU:n työvoimasta. Ylevän tavoitteen toteutuminen ei kuitenkaan näy suomalaisten yrittäjänaisten arjessa. Päinvastoin: hygienia-, työaika- ja terassisäädökset ovat olleet viime vuosina tiukentumaan päin. Hyvän esimerkin pykäläviidakosta antoi SYNin hallituksen tapaama europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.): ”Kun esimerkiksi Jolla-puhelimen vie EUmarkkinoille, menee pelkästään 27 miljoonaa euroa eri maiden yksittäisiin lupajärjestelyihin. Amerikan samankokoiset markkinat tavoittaa miljoonalla lupaeurolla!” SYNin hallituksen Brysseliin kutsuman Tarja Cronbergin (vihr.) mukaan EU:lla on monia hyviä yrittämistä edistäviä hankkeita, mutta rahoituksen hakemisen byrokraattisuus tainnuttaa monet matkalle. ”EU on selvästi tehnyt liian vähän naisten pienten yritysten rahoituksen helpottamiseksi. Ongelmia on niin raportoinnin, omarahoituksen kuin valvonnankin näkökulmasta, Cronberg sanoo.” ”Jo maakuntajohtajana kannustin yrityksiä hakemaan EU-rahaa, mutta vastaus oli usein, ettei pysty. Avustuksen hakeminen olisi vaatinut kirjanpidon kääntämistä englanniksi ja muita paljon aikaa, vaivaa ja rahaa vaativia toimia, eli moni tyytyi kituuttamiseen ilman rahoitusta, hän harmittelee.”

Hannu Takkula kritisoi Suomen julkisen sektorin tapaa suosia hankinnoissa isoja toimijoita. Hän muistuttaa, että hankintalaki antaisi mahdollisuuden hyödyntää paikallista osaamista. ”Hankintoja pitää pilkkoa ja kilpailuttaa enemmän. Esimerkiksi kouluperunoiden voidaan vaatia tulevan ruokapöytään 12 tunnin kuluessa kuorimisesta, mikä takaa, etteivät puolalaiset kumiperunat kelpaa. Samoin leivän voi vaatia olevan leivottu vähintään edellisenä päivänä, mikä takaa, että kotimaiset palvelut pärjäävät kilpailutuksessa”, Takkula vinkkaa. Matka Brysseliin oli Yrittäjänaisten hallitukselle antoisa. Kahden päivän vierailulla ehdittiin tavata tärkeimmät yrittäjyyslobba-

Suomen Yrittäjänaisten hallitus vieraili Brysselissä europarlamentaarikko Tarja Cronbergin kutsumana. Cronberg puhui myös Yrittäjänaispäivien iltajuhlassa. Vierellä SYNin puheenjohtaja Seija Estlander.

rit ja parlamentaarikot sekä tutustua parlamentin työtapoihin. Matkan aikana monelle hallituksen jäsenelle kirkastui, miten päätöksiä EU:ssa tehdään ja miten niihin voi vaikuttaa. Reissu voisi olla paikallaan aina hallituksen vaihtuessa. Yrittäjänaiset saivat EU:lta tuntuvan matka-avusatuksen.

Yrittäjä, uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. - kassa

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 15

Te k s t i : He l i Jä r v i ne n Ku v a : L ä h i Ta p io l a

Riski on myös mahdollisuus Nainen on usein yrittäjänä varovaisempi ottamaan riskejä kuin mies. LähiTapiolan Leena Kuhanen kannustaa yrittäjänaisia riskinottoon – mutta yhdellä ehdolla.

Riskiympyrä auttaa hahmottamaan ja varautumaan mahdollisiin yrittäjyyden riskeihin. Toisaalta näihin asioihin varautuminen ja ennakoiminen auttavat tekemään riskistä mahdollisuuden.

”Kun ennakoi, turvaa ja hoitaa yrittäjän omat ja liiketoiminnan reunaehdot kuntoon, silloin riskejä uskaltaa ottaa ja nähdä ne uusina mahdollisuuksina. Oletko yrittäjänä esimerkiksi pohtinut, miten yrityksen toiminta jatkuu, jos itse sairastut tai loukkaannut?” LähiTapiolan johtava asiantuntija, varatuomari Leena Kuhanen kysyy. Yritystoiminta perustuu usein riskien ja mahdollisuuksien oikea-aikaiseen oivaltamiseen. ”Ravintola tai vaatekauppa kokee helposti naapuriin tulevan kilpailijan uhkana, mutta kilpailija on myös mahdollisuus erikoistua ja kehittää omaa toimintaa. Toisaalta laajentuneesta tarjonnasta koko ala saattaa saada lisävauhtia.” Kuhanen kannustaa yrittäjänaisia huolehtimaan vähintään omasta ja avainhenkilöiden turvaamisesta pienessäkin yrityksessä. ”Ilman hyvää suunnittelua yksin toimiva kampaamoyrittäjä on pulassa, jos hän sairastuu vaikka syöpään tehtyään sitovan pitkän vuokrasopimuksen”, sanoo Kuhanen ja muistuttaa, että myös säästö-

henkivakuutuksen ottaminen jälkeläisille on hyvää ennakointia ja verosuunnittelua.

Mitä tulikaan sovittua? Leena Kuhanen haluaa varoittaa yrittäjänaisia harkitsemattomasti tehdyistä liian pitkäkestoisista sopimuksista. Markkinat muuttuvat nopeasti ja oma tilanne voi olla aivan toinen kolmen tai viiden vuoden kuluttua. Toisaalta hyvä markkinapaikka voi olla tärkeä kiinnittää itselle. Asioita kannattaa harkita ja arvioida oman yrittäjyyden näkökulmasta. ”Juuri yksi yrittäjänainen kertoi joutuneensa pulaan, kun pitkä 10 vuoden vuokrasopimus pakottaa hänet jatkamaan liiketoimintaa kannattamattomalla paikalla. Teknologia-alalta tiedän monia vastaavia tilanteita, joissa pieni alihankkija on joutunut altavastaajan rooliin”, Kuhanen havainnollistaa. Näiden tilanteiden välttämiseksi sopimuksia pitää pohtia tarkkaan omalta ja oman yrityksen kannalta. Tarvittaessa sopimuksesta pitää uskaltaa jopa kieltäytyä. Mikään sopimus ei saa vaarantaa liiketoimintaa.

Te k s t i : A l ma S ne l l ma n

Testamentti ilmaisee vainajan viimeistä tahtoa omaisuutensa jaosta. Kuolema voi yllättää nuorellakin iällä, joten asiaa kannattaa pohtia jo nyt.

Testamentti turvaa yrittäjää Miksi erityisesti yrittäjän on tärkeää laatia testamentti, Oulun Osuuspankin lakimies Aija Tuomikoski?

Mitä asioita uusperheellisen on otettava huomioon testamenttia laatiessa?

Testamentti on toki kaikille omaisuutensa jaosta kiinnostuneille tärkeä. Sillä halutaan usein esimerkiksi turvata lesken tai avopuolison asemaa. Käyttöoikeustestamentin avulla voi myös pienentää omistusoikeuden saajan maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Yrittäjä voi testamentilla ohjata yrityksen tai osan siitä haluamalleen henkilölle. Tämä voi tulla kyseeseen, mikäli kokee jonkun lapsista tai lähipiiristä olevan soveltuvin jatkamaan yritystoimintaa. Sukupolvenvaihdosta voi turvata testamentilla myös tilanteessa, jossa osa yrityksen osakkeista on siirretty jatkajalle jo elinaikana ja halutaan turvata, että sama henkilö saa loputkin osakkeet.

Neuvottelut kannattaa hoitaa huolellisesti. Joskus testamentin lisäksi tarvitaan avioehto, joka ohjaa perinnön kokonaan biologisille lapselle. Tällöin puolison lapset eivät ole osallisia perintöön vanhempansa avio-oikeuden kautta. Toisaalta testamentissa voi myös ohjata osan perinnöstä puolison lapsille. Erityisesti tätä tehdään liitoissa, joissa ollaan oltu yhdessä siitä asti, kun puolison lapset ovat olleet pieniä. Tässä tapauksessa on muistettava, että omilla rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa, joka on puolet perintöosuudesta.

Milloin testamenttia on hyvä alkaa miettiä? Suositteletko sen laatimista jo nuoressa iässä? Testamenttia aletaan pohtia usein elämän käännekohdissa. Ajatukset omasta kuolemasta heräävät usein silloin, kun läheinen esimerkiksi sairastuu tai joutuu onnettomuuteen. Testamentin tekemistä kannattaa alkaa miettiä, kun kokee olevansa siihen henkisesti valmis. Joskus kun tiedossa on suuria ja mahdollisesti riskejä sisältäviä elämänmuutoksia, kuten muutto ulkomaille, voi testamentin laatimista miettiä varmuuden vuoksi.

Milloin kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja? Henkilökohtaisten ja taloudellisten asioiden hoito voi vaikeutua sairauden, vamman tai muun terveydellisen syyn vuoksi. Toimintakyvyn heikentyessä kannattaa laatia edunvalvontavaltakirja. Sillä määrätään tietty henkilö, yleensä lapsi tai aviopuoliso, lailliseksi edunvalvojaksi. Valtuutus on mahdollista tehdä myös etukäteen. Tällöin valtakirja astuu voimaan mikäli henkilö on myöhemmin elämässään kyvytön huolehtimaan asioistaan. Valtakirjalla voi määrätä edunvalvojan huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, kuten omaisuudesta tai sen myynnistä. Sen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, ja se vahvistetaan maistraatissa.

Testamentin tekijän muistilista • Hyvä ennakkovalmistelu on kaiken a ja o. Testamentti kannattaa laatia vasta, kun oma näkemys siitä on selvillä. • Verosuunnittelu on tärkeää, mutta ei ainoa autuaaksi tekevä asia. • Konsultoi lakimiestä: testamenttipohjia löytyy netistä, mutta yritystä jaettaessa asiantuntijan apu on korvaamaton. • Asiakirja tulee säilyttää huolella, alkuperäiskappaleena esimerkiksi pankin tallelokerossa, kotona kassakaapissa tai muussa turvallisessa paikassa. • Testamentti on hyvä tarkistaa 5–10 vuoden välein: tahto voi muuttua eri elämäntilanteiden myötä.

ä v y H sisko

Hyvä sisko on lehden uusi palsta, jossa yrittäjänainen kehuu toista yrittäjäsiskoa. Kehu laitetaan myös kiertämään! Ainoa ehto on se, että sisko pitää löytää toisesta jäsenyhdistyksestä. Sarjan aloittaa Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander, joka valitsi hyväksi siskoksi matkailu- ja hyvinvointiyrittäjä Marjo Määtän Koillismaan Yrittäjänaisista. Seuraavassa numerossa on Marjon vuoro jakaa kehu eteenpäin!

”Marjo on

kokoava voima” ”Marjo Määttä on kuusamolainen yrittäjänainen, jolla on hieno kyky tuoda alueensa yrittäjiä yhteen ja rohkeutta tarttua toimeen. Marjo toimii yrittäjänä hyvinvointi- ja matkailuyritys RukanSalongissa. Hyvä esimerkki hänen kokoavasta voimastaan oli tempaus, jonka hän järjesti yhdessä koillismaalaisten yrittäjänaisten kanssa. Alueen hyvinvointi- ja matkailualan yrittäjille järjestettiin saunajoogakoulutus. Sen jälkeen Marjo ja kumppanit ovat lähteneet rohkeasti tuotteistamaan ja markkinoimaan saunaan liittyviä hoitoja muun muassa venäläisille. Yritysten yhteistyössä syntyi SaunaTour, jossa seikkaillaan yhdeksässä saunassa eri puolilla Kuusamoa. Marjo tunnetaan myös taitavana edunvalvojana ja mielipidevaikuttajana. Olen ihaillut hänen verkostoitumistaitoja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Hän on todella kääntänyt Koillismaan Yrittäjänaisten anturit maailmaan päin. Marjo on luonteva ja asiakeskeinen tyyppi, joka ei korosta itseään. Häneltä puuttuu minäminä-meininki ja tulin, näin, voitin -asenne. Marjolla on kanttia pistää itsensä likoon sellaisena kuin hän on. Muistan, kun hän heittäytyi spontaanisti mukaan pukeutumisleikkiin laivalla pidetyssä liittokokouksessa kolme vuotta sitten. Hänestä stailattiin hetkessä espanjatar.”

Testattu on!

Uudella palstalla yhdistykset jakavat hyviä käytäntöjään.

Messut veti väkeä Oulun seudun yrittäjänaiset järjestivät maaliskuussa ensimmäistä kertaa Tykkää ja tuhulaa ittees -messut. Tilaisuuden löysi 50 myyjää ja iloinen joukko asiakkaita. Näytteilleasettajat pitivät myös parisenkymmentä tietoiskua ”seksistä suolahuonehoitoihin”. Päivän messut järjestettiin hotelli-ravintola Lasaretissa. Messut olivat mukava piristysruiske monelle jäsenyrittäjälle sekä näkyvyyden että myynnin suhteen. Tilaisuus sai mukavasti näkyvyyttä paikallislehdissä ja radiossa. Markkinointi hoitui hienosti myös sosiaalisessa mediassa.

Onnea vuoden ekalle vauvalle!

Työntekijä palkkatuella

Liedon Yrittäjänaiset ovat jo yli kolmekymmentä vuotta käyneet tervehtimässä tammikuussa paikkakunnan ensimmäistä vauvaa. Lietolaiset ovat saaneet tiedon vauvan kodista neuvolasta ja paikalle on menty usein paikallislehti Turun Tienoon toimittajan kanssa. Vierailun yhteydessä on usein puhuttu myös vanhempainvapaakustannuksista. ”Tällä systeemillä olemme päässeet aina vähintään kerran vuodessa ääneen mediassa”, sanoo puheenjohtaja Varpu Malkamäki.

Keski-Suomen Yrittäjänaisten toimistolla on ollut jo viiden vuoden ajan palkkatuella työntekijä. ”Voin suositella käytäntöä tosi lämpimästi”, hehkuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Vahvaselkä. ”Olemme kaikki kiireisiä, joten on mahtavaa, kun jollekin voi delegoida toimintaan liittyviä juoksevia asioita.” Erilaisten tukien jälkeen yhdistykselle jää maksettavaksi työntekijästä noin 200 euroa kuukaudessa. Työntekijän työaika on 30 tuntia viikossa.

Kentän kuulumisia

Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi 11.8. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen. Te k s t i j a k u v a : Ta i na Ka n nu s

Tilitoimistotyö palkitsee Turussa Vuoden Yrittäjänaiseksi (2013) valittiin tilitoimisto AKIPOn omistaja Tarja Laurila. Yrityksessä on hänen lisäkseen neljä työntekijää. Laurilan mielestä tilitoimistotyö on hauskaa ja palkitsevaa. AKIPOssa arvostetaan henkilökohtaisia tapaamisia. Kuulumisten vaihto asiakkaiden kanssa tuo kivaa vaihtelua puurtamiseen. Laurilan ei ole tarvinnut pahemmin viime aikoina markkinoida palveluitaan: vanhat asiakkaat ovat pysyneet hyvin, ja puskaradio on tuonut lisää palveluiden tarvitsijoita. Laurila tunnetaan aktiivisena kuntoilijana, ja hän on pyörittänyt Yrittäjänaisten vesijumppaa jo vuosia. Juttuhetket lauteilla ovat vertaistukea parhaimmillaan. Kiirettä ja stressiä Laurila hoitaa matkustamalla silloin tällöin aurinkoiseen lämpimään paikkaan, jonne työt eivät seuraa mukana.

Siskokset palkittiin Porissa Porin Yrittäjänaiset teki tänä vuonna historiaa, kun se valitsi Vuoden Yrittäjänaisia tuplasti. Tittelin veivät yrittäjäsiskokset Elina Haanpää ja Sanna Hekkala. Naiset pyörittävät Valtakadulla hää- ja juhlamuodin erikoisliike Porin Juhlava ky:tä. Se on täyden palvelun liike, josta erikokoiset naiset ja miehet voivat ostaa ja vuokrata vaatekokonaisuuksia asusteita unohtamatta. Verkkokauppa myllertää juhlavaatealaa, mutta siskokset uskovat vahvasti paikallisiin kivijalkayrityksiin. Niitä esiin nostaakseen Haanpää ja Hekkala ovat jo vuodesta 2007 asti järjestäneet Porin Hää- ja Juhlamessuja. Tapahtuma kokoaa satakuntalaisen osaamisen ja yrittämisen yhteen saman katon alle. Viidenkymmenen näytteilleasettajan voimin tarjontaa on esitelty viime vuosina lähes tuhannelle messuvieraalle.

Pitkäaikainen haave toteutui Vaasassa Vuoden Yrittäjänaisena (2013) palkittiin kauppias Paula Svahn. Hän pitää Kultasukka-nimistä alusvaateliikettä Vaasan keskustassa. Svahn avasi liikkeensä viitisen vuotta sitten. Samalla paikalla on toiminut rintaliivikauppa jo vuosikymmeniä. Ennen Kultasukkaa Svahn teki kauppiasuraa miehensä kanssa vähittäistavarakaupan puolella. Vuonna 1999 he avasivat Spar-kaupan Hämeessä. Kun koko kauppaketju myytiin, perhe päätti muuttaa Vaasaan. Svahnin mielessä oli kytenyt jo pitkään ajatus omasta pienestä liikkeestä, ja haave toteutui vuonna 2009, kun Kultasukka avasi ovensa. Svahn toimi jo Hämeenlinnassa paikallisessa yrittäjänaisyhdistyksessä ja liittyi heti Vaasaan tultuaan Vaasan Yrittäjänaisiin.

! n a a k u m e l u t , n e n i a n ä j Yrittä

ja yhteisloudellisia ta n te is a unionissa. äjän Euroopan ja a ajaa yritt k a jo ss , e ö m st o e Su järj uassa ksentekoa llinen etu n muun m altakunna e avaa päätö v in st n u m o n ta t n e a n k is saaminen teen n para rittäjäna nusten ta dellytyste n ä yrittäjyy e a tä ta st Suomen Y is u in d k e im n ä e k ud n to etuja se anhemmu yrittämise kunnallisia minen ja v mme ovat tä a it it h te e k it o n v rva ita järjestö, nnan kärk n sosiaalitu inen katto ä jä ä n tt se ri it y Edunvalvo a ä v puolesta! a sek dusta ikan avull rittäjyyden temusta e y n is tu a n n a o si tt a veropoliti o n . on kannan rittäjyyde ropohjalta fi urin naisy äsenyytesi J su . laajalta ve n tä a n p ajanaiset. o se ro jä 7 000 t on Eu www.yritt e in a is o a ss n n e ja jä te ä ä it st ritt oso Suomen Y allisyhdisty jäseneksi ki 80 paik kaa itsesi li k u li k lu u ja u k si johon omia etuja e ajamaan m naiset m o o st o @yrittaja Liity verk t e ! a is a a kannatt /yrittajan – jäsenyys diassa e m a ss se aali myös sosi stoomme o rk e v ty ii L

fi . t e s i a n a j a www.yritt

Merkkaa kalent liittokokouspäieriin vät 3.–4.10. Helsin ki– Tallinna-risteil yllä! Lisätiedot: yritt ajanaiset.fi

YRITTÄJÄNAISET