Tuottaja, 8351 302, toimitus@iisalmensanomat.fi
RAUTAINEN SAVO Annamaija Herola
Esa Niskanen on iisalmelaisen Konevel Oy:n moniammattilainen, tittelinään ihmemies.
RAUTAISTA TAITOA Villestä tulee metallimies sivut 12–13
Teräksenluja taidonnäyte sivut 20–21
sivut 22–23
Jarno etenee Ponssepolulla sivu 26
12
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
Kummioppilaat työn touhussa Annamaija Herola
Yrittäjien ja koulun yhteistyöllä paljon annettavaa kaikille osapuolille. tarja tikkanen PORA SURAHTAA ja mutteri pujahtaa kohdilleen hetkessä. Ville Sneck ja Teemu Jalkala touhuavat isojen pulttien kimpussa uutterasti. Matin ja Liisan koulun ysiluokkalaiset ovat päässeet teknisen työn tunneille oikeisiin töihin paikalliseen yritykseen. Lapinlahden Koneistus Oy ja koulu tekevät jo viidettä vuotta yhteistyötä. Oppilaat ovat käyneet joko tetjaksoilla tai teknisen työn tunneilla yrityksessä työtä oppimassa. – On täällä mukavampaa kuin koulussa, pojat tuumaavat. Metalliala kiinnostaa kumpaakin. Ville Sneck on ajatellut hankkiutua ammatilliseen koulutukseen koneistuslinjalle. Hänelle konehommat ovat tuttuja ja mieluisia vapaa-aikanakin. Teemu Jalkala on vielä mietintävaiheessa, mutta ammatilliseen koulutukseen ja kenties tekniselle alalle hänkin aikoo yläkoulun jälkeen. – Ollaan saatu täällä hyvää työkokemusta ja nähty millaista työelämässä on. Se on aika tärkeää, Jalkala sanoo.
Metalliala tarvitsee Litmasen mukaan imagon kohotusta. Sotkuiset öljyn tahrimat pajat ovat menneisyyttä, mutta mielikuva istuu tiukassa. Alalla alkaa pian olla työntekijöistä pulaa, ellei uutta koulutettua väkeä saada. Yrityksessä toivotaankin, että tarjoamalla nuorille työkokemusta, väärät mielikuvat korjautuisivat. – Metalliala on nykyään siistiä ja vaativaa työtä, jota tehdään paljon koneilla ja alalla on paljon kehittymisen mahdollisuuksia, Mirja Litmanen sanoo.
Ylä-Savon ammattikoulussa opiskeleva Juho Uotinen, yrittäjä Erkki Litmanen ja Matin ja Liisan koulun yhdeksäsluokkalaiset Ville Sneck ja Teemu Jalkala tutkailevat päivän töitä. – Täällä on hirmu hyvä henkilökunta. Tosi mukavaa porukkaa, pojat kehuvat. Kolmetoista vakityöntekijää työllistävä Lapinlahden Koneistus Oy on yrittäjä Mirja Litmasen mukaan mielellään osaltaan mukana kantamassa yhteiskuntavastuuta. Nuorille on aidosti haluttu antaa mahdollisuus. – Koululla niin opinnonohjaaja, rehtori kuin teknisen työn opettaja ovat alusta asti olleet yhteistyössä
aktiivisesti mukana, Litmanen kertoo onnistumisen taustoista. Pisimmillään yritys on saanut seurata yhden nuoren kehittymistä ensimmäisestä koulun tet-jaksosta aina ammattikoulun työharjoitteluun asti. Metalliala on toistaiseksi houkutellut vain poikia, yhtään tyttöä ei vuosien mittaan ole ollut mukana. Vuosittain yrityksessä käy eri pituisilla jaksoilla kymmeniä oppilaita. – He ovat meille kummi-
oppilaita. Kun meiltä kysytään mistä löytyy aika ja energia, vastaamme ”miksi ei löytyisi?”, Mirja Litmanen sanoo. Henkilökunnalta nuorten mukana oleminen vaatii myönteistä asennetta, mutta sitä on alusta asti löytynyt. Minään riesana nuoria ei ole koettu. – Päinvastoin, mukavaa vain kun innokkaita nuoria on meillä. On ollut niin usein hienoa nähdä, miten nuori kasvaa ja kehittyy, kun
hänelle annetaan mahdollisuus. Nuoren on tärkeää saada onnistumisen kokemus ja että häneen luotetaan, Litmanen sanoo. Töihin tulijat saavat perehdytyksen, selkeät ohjeet työturvallisuudesta ja työntekoa valvotaan. Mitä tahansa nuoret tietenkään eivät saa yrityksessä tehdä. Sen kummempia ongelmia ei juurikaan ole ollut.
Saumatonta yhteistyötä tarja tikkanen – KUMMIOPPILAStoiminta on yrityksen ja koulun saumatonta yhteistyötä, Matin ja Liisan koulun teknisen työn lehtori Veli Kauppinen sanoo. Koulun puolelta mukana ovat opo ja teknisen työn lehtori. Järjestely vaatii jonkin verran niin koululta kuin yrityksiltä. – Koulun näkökulmasta yrityksille on nostettava
hattua, kun ovat toimintaan lähteneet mukaan. Koulu järjestää kummioppilastoimintaa nyt kuudetta vuotta. – Oppilaille tämä on vapaaehtoista, mutta joka vuosi halukkaita on löytynyt. Työturvallisuusmääräykset ovat oppilaille samat kuin teknisissä töissä. Haalarit ja turvakengät tulevat koulun puolesta, muut suojaimet yrityksiltä.
Suunnittelupalvelua mekaanisen prosessiteollisuuden tarpeisiin
Koululla on kummioppilastoimintaa kolmessa lapinlahtelaisessa yrityksessä. Lukuvuodessa käy kummioppilaana 12-18 oppilasta. Yritykset antavat oppilaille kirjallisen arvioinnin, josta on mahdollisesti apua kesä- tai harjoittelupaikkaa hakiessa. Matin ja Liisan koululla muunkinlaisella yritysyhteistyöllä on jo perinteitä.
Q
’
Yrityksille on nostettava hattua, kun ovat toimintaan lähteneet mukaan.
Opintokäynnit ovat jo pitkään olleet vakiintunut osa opetussuunnitelmaa. – Teemme noin kymme-
nen opintokäyntiä lukuvuodessa seudun yrityksiin, jotka ovat alansa johtavia yrityksiä maailmankin mittakaavassa. Oppilaat pääsevät näkemään huippuyritysten arkea. – Kysymyksiä mietimme yhdessä jo etukäteen. Useimmiten yrityskäynnit vähentävät ennakkoluuloja raskaasta ja likaisesta tehdastyöstä. Yritykset ovat nykyään työolosuhteitaan enimmäkseen
viihtyisiä ja puhtaita. Kauppinen sanoo, että yritysyhteistyön eteen on tehtävä koulussa työtä, mutta palaute palkitsee.
Maarakenteiden ja geotekniikan mittaukset Q Täysi palvelu mittauslaitteiden asennuksesta seurantaan
22 v. kokemuksella maailmanlaajuisesti.
• Laitossuunnittelu: Massatavaran käsittelylaitokset • Mekaniikkasuunnittelu: Kuljettimet, Seulomot, Murskaamot • Teräsrakennesuunnittelu: Kuljetinsillat, Laiterungot • Lujuuslaskenta Lapinlahdentie 1, 73200 VARPAISJÄRVI GSM +358 (0)400 182 794 • www.saksu.net
Metallituotteiden sopimusvalmistaja Ahertajantie 5, 74200 Vieremä p. 010 666 1250 www.ratesteel.fi
www.finmeas.com
info@finmeas.com
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
’
Metalliala on nykyään siistiä ja vaativaa työtä, jota tehdään paljon koneilla.
Lapinlahden Koneistus Oy ➤ Yrittäjät Erkki ja Marja Litmanen. ➤ Perustettu vuonna 2005. ➤ Perustaja Erkki Litmanen. ➤ Metallialan alihankintayritys. ➤ Työllistää vakituisesti 13 henkilöä.
Katso tvohjelmia ja leffoja, tilaa kanavapaketteja.
Pelaa ystävien ja perheen kesken
Surffaa hyödyksi ja huviksi, pelaa tai soita videopuhelu.
Etätyöskentele, tulosta langattomasti.
Lue päivän uutiset tabletilla. Kuuntele musiikkia langattomasti.
Myös vieraat voivat käyttää omia laitteita.
Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi
Katso Kaisa Laajakaista -tarjous osoitteesta
kaisanet.fi
Kajaani, Iisalmi www.kaisanet.fi
Teemu Jalkala vielä miettii mille alalle lähtisi koulutusta hankkimaan peruskoulun jälkeen.
Ihastuttava lasipaviljonki. Componenta Finland Oy Suomivalimo Iisalmessa on erikoistunut vaativien yksittäis- ja piensarjavalujen valmistukseen
Kotimainen tuote valmistettu Iisalmessa. Valmis tuote ei vaadi kasausta. Syyshinnoin terassilasit, ilmainen mittaus ja tarjouskäynti.
tuulivoimateollisuudelle ja pohjoismaiselle koneenrakennusteollisuudelle. Energiakuja 1, 74120 IISALMI (Parkatilla)
www.componenta.com
Lisätietoja: Kari-Matti Ruhanen puhelin 0400 167 851 asiakaspalvelu@savonlasituote.fi, www.savonlasituote.fi
13
14
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
Riitta Kumpulainen
Juhani Niiranen ja Janne Åsenbrygg ovat innoissaan uudesta kesäkuussa Toolfacille tulleesta automaattisesta monitoimisorvista, johon liitetty kappaleenkäsittelyrobotti näkyy taustalla.
Harri Antikainen
Janne Ă…senbrygg Toolfacilla 2005.
Katse vahvasti yläviistoon Janne Åsenbrygg aloitti viime viikolla Toolfac Oy:n tuotantopäällikkÜnä. leila pietikäinen SE OLI VARMAAN joku rankka tyÜputki kolmivuorotyÜssä, väsytti ja ketutti. – Mietin silloin, onko oikeasti olemassa mitään muuta, vieremäläinen Janne Åsenbrygg (27) luonnehtii noin neljän vuoden takaista tilannetta, jolloin hän päätti aloittaa teknologia-alan jatko-opinnot. Viimeinen tyÜ Vieremän
HT Laserin tuotantotekniikkaosaston vetäjänä oli kyllä mielekästä, ja tyÜnantaja hyvä, mutta mieli paloi uusiin haasteisiin. Nyt Åsenbryggillä on kone- ja tuotantotekniikan insinÜÜrin (amk) paperit taskussa opinnäytetyÜtä ja yhtä projektityÜtä vaille. OpinnäytetyÜnsä hän tekee Toolfacille. TyÜn aiheena on tyÜkalujärjestelmän
valinta. – Ensi keväänä pitäisi valmistua. Ja niitä uusia haasteita sitten tuli, rytinällä. – Satuin soittamaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan eli entiselle tyÜnantajalleni Toolfacin Koposen Pekalle opinnäytetyÜstä. Viime viikolla Janne Åsenbrygg aloitti Toolfac Oy:n tuotantopäällikkÜnä. Toukokuusta asti hän on ollut Savonia ammattikorkeakoulun projektisuunnittelijana tuotannon- ja menetelmäkehittämistehtävissä Toolfac Oy:n kehittämisprojektissa.
Nuori esimies tunnustaa avoimesti, että uusi tehtävä jännittää. – Tosi paljon, kun ison porukan johtamisesta on kokonaan itsellä. Hiljaista tietoa on hirveän paljon ja se pitäisi omaksua lyhyessä ajassa. Ja kun tähän itsekseni jään, ei olekaan sitä henkilÜä paikalla, joka asiat parhaiten tietää, kun kysymyksiä herää. Åsenbryggin tehtävänä on tuotannon jokapäiväinen pyÜrittäminen. Siihen kuuluu myÜs sen varmistaminen, että tuotteet lähtevät tehtaalta asiakkaille oikeaan
aikaan. – MyÜs tuotannon ja menetelmien kehittäminen kuuluu toimenkuvaani. Janne Åsenbrygg sanoo, että yksi kasvamisen paikka on olla sekaantumatta tuotantoon fyysisesti. – Olen luonteeltani semmoinen, että haluan tehdä itse. Nyt on ollutkin opetteleminen, että en mene koneelle rassaamaan vaan olen osa ryhmää, jota johdan. Åsenbrygg arvelee, että pikkuhiljaa hän on oppinut olemaan puuttumatta, vaikka �vaikeaa se on�. – Meillä on hyvä tyÜpo-
e alveluistamm Useimmat p yrityksille ovat alueen
DÄžĹ?ůƚć Ć?Ä‚Ä‚Ćš ŏĂƊĂǀĂĆ?Ć&#x; ĹŠÄ‚ ǀĂĹ?ǀĂƊŽžĂĆ?Ć&#x; Ç‡ĆŒĹ?ƚLJĆ?ƚŽĹ?ĹľĹ?ŜŜĂŜ ŏĞŚĹ?ƊćžĹ?Ć?ƚć ŚĞůƉŽƊĂǀĹ?Ä‚ ĹŠÄ‚ ƚƾŏĞǀĹ?Ä‚ ƉĂůǀĞůƾŊĂ Ç‡ĆŒĹ?ƚLJŏĆ?ĞŜ ĞůĹ?ĹśĹŹÄ‚Ä‚ĆŒÄžĹś ŊŽŏĂĹ?Ć?ĞĞŜ ǀĂĹ?ŚĞĞĆ?ÄžÄžĹśÍ˜ zĆŒĹ?ƚLJĆ?ŜĞƾǀŽŊĂžžĞ ƉĂůǀĞůĞǀĂƚ ĹľĹľÍ˜ Ç‡ĆŒĹ?ƊćŊĹ?ĹŹĆ?Ĺ? Ä‚Ĺ?ŏŽǀĹ?Ä‚Í• Ç‡ĆŒĹ?ƚLJĆ?ƚŽĹ?ĹľĹ?ŜŜĂŜ Ä‚ĹŻĹ˝Ĺ?ƊĂŜĞĹ?ƚĂ Ć?Ğŏć ĹŹÄ‚Ć?ǀƾĂ ĹŠÄ‚ ĹŹÄ‚ĹśĆ?Ä‚Ĺ?ŜǀćůĹ?Ć?ƚLJžĹ?Ć?ƚć ŚĂŏĞǀĹ?Ä‚ Ç‡ĆŒĹ?ƚLJŏĆ?Ĺ?ć͘ *
' ( )
!"!! #!$ $!# %%% &
rukka ja kyllä se niin on, että tietotaito tulee puhtaasti tehtaan tyÜntekijÜiltä. Porukka on ottanut minut kyllä hyvin vastaan, osa tyÜkavereista on tuttuja jo aikaisemmilta Toolfacin ajoiltani. Niin sanotun raa`an tyÜn tunteminen on kuitenkin esimiehelle pelkästään eduksi. Näin Åsenbrygg itsekin arvelee. – Itse tykkään tästä keinosta lähteä ylenemään eli tyvestä puuhun. Se auttaa, että tiedän, mitä tehdashallissa tapahtuu ja miten kappalei-
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
Janne Åsenbrygg ➤ 27-vuotias. Syntynyt ja asuu Vieremällä. ➤ Perhe: avopuoliso Paula ja 2 1/4 koiraa. ➤ Harrastukset: metsästys, kalastus ja moottoripyöräily. ➤ Koulutus: NCkoneistaja 2005 Ylä-Savon ammattiopistosta, kone- ja tuotantotekniikan insinööri (amk) 2014 Savonia amk:sta. ➤ Työ: ammattiopistosta suoraan Toolfac Oy:öön 7 kk, armeija välissä, Soraliike Ikolalla n. 8 kk, HT Laserilla kevääseen 2013 (koneistajana ja viimeisimmäksi tuotantotekniikkaosaston vetäjänä), Toolfac Oy:öön tuotantopäälliköksi 1.11.2013 alkaen.
ta tehdään. Uusi tuotantopäällikkö odottaa, että suoriutuisi tehtävästään kunnialla ja ansaitsisi paikkansa yrityksessä. – Joka päivä tässä oppii uutta ja se on hyvä puoli. En tykkäisi työstä, jossa ei tiedä, mitä on päivän tehnyt. Åsenbryggin mielestä työssä pitää olla pikkuisen painetta ja sopivasti stressiä. – Haasteet kiehtovat. Katse on vahvasti yläviistoon ja itsensä kehittäminen yhdessä yrityksen kanssa on tavoitteena.
Asiantuntijasta tuli johtaja leila pietikäinen TOOLFAC OY:N tehtaanjohtajana syyskuun alussa aloittanut Juhani Niiranen (31) on Janne Åsenbryggin aisapari ja esimies. – Osaamme molemmat eri asioita ja siten sopivasti täydennämme toisiamme, Åsenbryggin opettajanakin Savonia ammattikorkeakoulussa toiminut Niiranen luonnehtii. Hän kiteyttää, että Janne johtaa tuotannossa ja hän mahdollistaa johtamisen. Niirasen toimenkuvaan kuuluu tehtaan jokapäiväisten asioiden johtaminen sekä kehittämistyöstä ja tietojärjestelmistä vastaaminen. Hän mm. vetää yhtiön Tekes-rahotteista New TF16 -kehitysprojektia. Sen tavoitteena on kehittää Toolfacin toimintaa merkittävästi vuoteen 2016 mennessä. – Tehtäväni on myös mahdollistaa jokaiselle työntekijälle mahdollisimman hyvät työskentelyolot ja hyvä ilmapiiri. Nämä ovat suuressa roolissa myös kehityspro-
jektissamme. Alaisia Niirasella on noin 50. Niiranen on Åsenbryggin lailla innoissaan uudesta työstään. Hän naurahtaa singahtaneensa suoraan latvaan, kun Janne etenee urapolkuaan tyvestä puuhun. – Tällaiseen työhön minä kouluttauduin. Savonia ammattikorkeakoululla työskentely on antanut lisäksi monipuolista näkemystä teknologia-alan yritysten toiminnasta, Niiranen summaa. Hän valmistui konetekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta 2008. Niirasellakin ympyrä ikään kuin sulkeutui, kun hän tuli Toolfacille. – Tein tänne diplomityöni monitoimisorvin työkalujen ja asetusten vakioinnista 2007–2008 ja sen jälkeen olin reilun vuoden täällä kehitystehtävissä. Lisäksi suoritin laatu- ja kehitystoiminnan opintoja 2012 yhteistyössä Toolfacin kanssa.
Juhani Niiranen
Tunnelmat ovat johtajalla hyvät. – Tehtävä on osoittautunut juuri niin mielenkiintoiseksi kuin odotinkin. Varmasti tulen kasvamaan yrityksen mukana. Omat tavoitteeni on vahvasti sidottu yrityksen strategisiin linjauksiin, luonnehtii Juhani Niiranen.
’
Tässä näkee myös tekemänsä saavutukset toisella tavalla.
Toolfacin toimitusjohtajan Pekka Koposen pyyntö sai Niirasenkin jättämään entisen työnsä. – Pekka pyysi tähän tehtävään, mutta jatkan lisäksi sivutoimisena kone- ja tuo-
tantotekniikan opettajana Savoniassa. Reilun parin kuukauden kokemuksen jälkeen Niiranen sanoo suurimman eron entiseen olevan siinä, että vastuu tekemisestä on nyt kokonaan itsellä. – Tässä näkee myös tekemänsä saavutukset toisella tavalla. Aikaisemmin olin palveluntarjoaja yrityksille ja nyt toimin toisella puolella, mutta yhteistyö jatkuu edelleen Savonian kanssa.
Toolfacissa tuplapanostus tuotannon kehittämiseen leila pietikäinen HIENOMEKAANISIA komponentteja ja osakokoonpanoja valmistava Toolfac Oy Iisalmessa valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin vahvistamalla mm. johtoporrastaan. – Tulevaisuuden haasteet ovat sen verran vaativia, että olemme palkanneet kaksi hyvin kouluttautunutta kaveria kehittämään toimintaamme, toimitusjohtaja Pekka Koponen perustelee. Uusilla kavereilla hän tarkoittaa teh-
taanjohtajaksi palkattua Juhani Niirasta ja tuotantopäälliköksi palkattua Janne Åsenbryggiä. Molemmat ovat jo aloittaneet tehtävässään. Toolfac laskee kehittämistyössään paljon uusimman tuotantoteknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Yhtiö otti kesällä käyttöönsä monitoimisorvin robottisolulla. Merkittävällä investoinnilla Toolfac odottaa lisäävänsä kapasiteettia kustannustehokkaasti. – Uuden tekniikan myötä olemme saaneet muun muassa yhden uuden
suomalaisen päämiehemme kotiuttamaan tuotantoa Taiwanista Suomeen ja meille Iisalmeen. Robotti pystyy tekemään tuotteita kannattavasti ja laadukkaasti. Koponen itse keskittyy organisaatiomuutoksen jälkeen asiakkaisiin ja koko bisneksen hallintaan. – Asiakasrintama hydrauliikka- ja moottoriteollisuudessa on hyvin haasteellinen, asiakassuhteiden ylläpito ja uusasiakashankinta työllistävät yhden miehen lähes täyspäiväisesti.
➤ 31-vuotias. Lähtöisin Iisalmesta, asuu Lapinlahdella. ➤ Perhe: avopuoliso ja koira. ➤ Harrastukset: metsästys ja moottorikelkkailu. ➤ Koulutus: konetekniikan DI Oulun yliopistosta 2008. ➤ Työ: tutkijana 3 kk Oulun yliopistossa, Savonia ammattikorkeakoulussa Iisalmessa 4 v projekti-insinöörinä ja vuoden verran TKI:n asiantuntijana (tutkimus, kehitys ja innovaatio), Toolfacin tehtaanjohtajana 1.9.2013 alkaen, jatkaa sivutoimisena insinööriopiskelijoiden opettajana Savonialla.
Toolfac Oy ➤ Perustettu 2004. Sitä ennen toimi Atlas Copco-nimisenä vuodesta 1974. ➤ Omistajina yhtiön toimitusjohtaja Pekka Koponen (51%) ja sijoitusyhtiö Canelco Capital. ➤ Valmistaa hienomekaanisia komponentteja ja osakokoonpanoja hydrauliikka- ja moottoriteollisuudelle pääasiassa kotimaan asiakkaille. Suoraa vientiä n. 30 prosenttia. ➤ Työntekijöitä n. 50. ➤ Liikevaihto 2012 n. 5 milj.euroa.
Konepaja
Vireä Vieremä
Vieremällä huippuluokan teknologiateollisuutta Työtä löytyy
Meillä on modernia teollisuutta ja maataloutta. Teollisuudessa ja palveluissa löytyy monipuolisia ja kiinnostavia työmahdollisuuksia.
Koti Vieremälle
Meillä on turvallista asua ja elää hyvien palvelujen äärellä. Tarjoamme korkeatasoisia vuokra-asuntoja sekä edullisia ja väljiä tontteja rakentajille. Yhteystiedot
15
kunnanjohtaja Ari Hukkanen p. 0407470910 tekninen johtaja Mikko Kajanus p. 0400370112 www.vierema.fi, tule mukaan myös Facebook sivuillemme!
TUOMETALL OY Kiinteän polttoaineen kuljetinjärjestelmät s kola-, märkäkola- ja ruuvikuljettimet s TANko- ja kolapohjapurkaimet Myymme ja muokkaamme terästä s HITSAUS Ja koneistustyöt Tarvikemyynti: s HYDRAULIIKKALETKUT JA LIITTIMET s HYDRAULIIKAN TIIVISTEET s KIINNITYSTARVIKkeet s LAAkerit Teollisuustie 2, FI-73200 VARPAISJÄRVI Puh. 010 2311 570 www.tuometall.fi
Ruostumattomat putket, putkenosat ja putkistoesivalmisteet Puh 0207 940 430 fax (017) 771 510 email: tilaukset@spstainless.fi
16
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
-
Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Rakennusten teräsrakenteet Myös asennettuna
Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135, 74120 Iisalmi Puh. (017) 825 947, 0400 578 471
TUKENASI TYÖELÄMÄSSÄ SAVO-KARJALAN ALUETOIMISTO
Hannu Savolainen Aluepäällikkö Timo Haverinen Aluetoimitsija Toimistosihteeri Tiina Sorvoja Etuuskäsittelijä Teija Turakainen Pia Nenonen Jäsenpalvelija Työttömyyskassan palvelunumero
KUMPPANI, JOKA VAPAUTTAA RESURSSEJA
z020 77 41401 / 040 821 9361 z020 77 41400 / 040 670 5226 z020 77 41402 z020 690 455
etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Kauppakatu 48, 2 krs, 78200 VARKAUS, Telekopio 020 77 41406
www.metalliliitto.fi
www.sirvion-metalli.fi
Hitsaus, Kokoonpano, Pintakäsittely, Valmistettavuuspalvelut
Asematie 77 73100 Lapinlahti www.kevako.fi (017) 731 538
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
17
Anni Nieminen
SähkÜtÜissä ei ole ainakaan tylsää, tuumaavat Sami ja Sani Katainen. Tapani ja Tarja Katainen ovat tyytyväisiä nuorison ammatinvalintaan.
Todellinen perheyritys Sonkajärveläinen Takman hoitaa tievalaistusta kuntoon Kehä ykkÜsellä saakka. anni nieminen SÄHKÖALA OLI sonkajärveläisille sisaruksille Sani ja Sami Kataiselle selvä valinta ammattia miettiessä. TyÜ on tullut tutuksi isän yrityksessä, eli tievalaistukseen ja nosturitarkastuksiin erikoistuneessa Takman Oy:ssä. Sami Katainen valmistui Ylä-Savon ammattiopiston sähkÜ- ja automaatiotekniikan linjalta sähkÜasentajaksi puolitoista vuotta sitten. TyÜpaikkaa ei tarvinnut kauan etsiä, sillä Takmanilla sai tarttua hommiin heti. 17-vuotias Sani Katainen seuraa samoilla jäljillä: – Kolmevuotisesta koulutuksesta on menossa nyt ensimmäinen vuosi. Tämä on
mielenkiintoista, tykkään tästä alasta. Ja tÜitä riittää varmasti. Takman Oy tyÜllistää omistaja Tapani Kataisen lisäksi kolme tyÜntekijää. Kyse on varsinaisesta perhefirmasta, sillä osansa on myÜs Tarja Kataisella. – Vaikka minulla on parturi-kampaamo, teen tÜitä täälläkin. Ajan pienempiä nostokoriautoja ja huolehdin toimistopuolesta, perheen äiti kertoo. Takmanin tyÜmaa on laaja. Tievalaistusurakoihin kuuluu uuden valaistuksen rakentamista, vuosittaisia huoltoja ja korjauksia. Takmanin nostokoriautot matkaavat Ylä-Savosta aina Kainuusta Kehä 1:lle ja Turun moottoritielle asti. – Esimerkiksi viime kesänä vaihdettiin 4 500 tievalaistuslamppua, Tapani Katainen laskee Ely-keskukset vastaavat tievalaistuksen ylläpidosta. Lampuista vaihdetaan alu-
Erikoisajoneuvojen suunnittelu ja valmistus.
www.j5l.ďŹ
Nostokoriauton kanssa liikenteen seassa tyĂśskentely ei ole aivan yksinkertaista hommaa, kertoo Tapani Katainen.
eittain kaikki kerrallaan neljän vuoden välein. Pelkkä sähkÜosaaminen ei riitä, eli pään on kestettävä korkeita paikkoja. Tärkeä tekijä urakoissa on myÜs se, että tyÜtä on tehtävä liikenteen keskellä. Liikennejärjestelyt vaativat erilaisine lupa- ja turvallisuusvaatimuksineen niin kaluston kuin tyÜvoi-
’
Ei tässä ole esimerkiksi voimankäytÜstä kyse.
mankin puolesta paljon. TyÜt perheyrityksessä kiinnostavat Kataisen perheen nuoria, ja joskus vaihtoeh-
Iisalmen PELTI ja Ilmastointi Oy
KäsityÜtie 29, 74520 IISALMI Puh. (017) 744 301, 0440 573 950 Fax 017-744 228
t 3BLFOOVTQFMUJUZĂšU t *MNBTUPJOOJU t 5JLLBBU KB LBUUP UVSWBMMJTVVTUVPUUFFU t .ZĂšT NVVU BMBO UZĂšU TPQJ NVLTFO NVLBBO t 4BEFWFTJKĂŠSKFTUFMNĂŠU t *MNBT UPJOOJO QVIEJTUVT KB OVPIPVT QFMUJ JMNBTUPJOUJ!LPMVNCVT GJ
tona voi olla yrityksen jatkajaksi ryhtyminen. Vanhemmat kannustavat myÜs jatkokoulutukseen. – Koulunkäynti on ehdottomasti viisas ratkaisu, ja alahan on laaja. Suuntautumisvaihtoehtoja on monta, Tapani Katainen sanoo. Sani Kataista ei ollenkaan epäilytä alan miesvaltaisuus.
Takman Oy ➤ SähkÜurakointiliikkeestä vuonna vuonna 1991 alkunsa saanut sonkajärveläinen teknisen alan yritys. ➤ Omistaja Tapani Katainen, kolme tyÜntekijää. ➤ Tärkeintä alaa ovat katu- ja tievalaistuksen huollot ja urakointi sekä automaattisen liikennevalvonnan eli peltipoliisien rakennusurakat. ➤ Yritys tarjoaa myÜs nosturitarkastuksia sekä maakaapelinäyttÜjä ja ATK-verkkojen mittausta.
– Olen kurssillani ainoa tyttÜ, mutta ei se ole mikään ongelma. Tyttären alanvalinta ei ihmetytä isääkään. Tapani Kataisen mielestä sähkÜtÜihin voisi vallan hyvin tulla enemmänkin naisia. – Ei tässä ole esimerkiksi voimankäytÜstä kyse. Ei siellä valaisinpylväitä käsin nostella.
18
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
Riitta Kumpulainen
Kari-Pekka Komulainen suosittelee koulutusta. – Aikuisopiskelu on kiinnostavaa, koska se on työelämälähtöistä. Suurin osa harjoitustöistä tehdään yritykseen ja opintoja voi soveltaa työhönsä.
’
Ajoneuvon rakentamisessa tarvittavien materiaalien ostojen kautta olen oppinut paljon.
Koulutus edistää uraa Pelastusajoneuvojen valmistaminen on erikoisala ja ainakin Komulaisen toimenkuvaan pystyy perehtymään vain tekemisen kautta. – Tälle alalle on päässyt sisälle tekemällä töitä. Ajoneuvon rakentamisessa tarvittavien materiaalien ostojen kautta olen oppinut paljon. Samoin nykyiset ja potentiaaliset hankintakanavat löytyvät kokemuksen kautta, esittelee Komulainen. Häntä kiinnostaa teollinen valmistus. – Vaikka en olekaan teknisesti orientoitunut, alaan liittyvät tehtävät ja prosessit ovat aina kiinnostaneet.
Kari-Pekka Komulainen odottaa innolla uusia työkuvioita osto- ja materiaalihallinnon johdossa. leila pietikäinen IISALMELAISEN ambulanssivalmistajan, Profile Vehicles Oy:n hallissa Kivirannalla seisoo muutama, viimeistelyään odottava ajoneuvo. Pari niistä on näköjään Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle menossa. Ennen kuin ambulanssit ovat lähtövalmiina tilaajalleen, tarvitaan monia työvaiheita ja satoja työtunteja. Yhtiön Iisalmen yksikön tämänhetkinen materiaalipäällikkö Kari-Pekka Komulainen (36) kertoo, että ambulansseihin täytyy esimerkiksi tilata sadoittain erilaisia osia, teräslevyistä defibrilaattoreihin (sydämenkäynnistäjä). – Ja kaikkea siltä väliltä. Ajoneuvon rakentamisen materiaalit ovat Komulaisen ydinosaamista. Alunperin ostajaksi taloon tullut Komulainen siirtyy loppusyksyn aikana koko konsernin osto- ja logistiikkajohtajaksi. Uuteen tehtäväänsä perehtymisen hän on jo aloittanut, mutta hoitaa osin päällekäin vielä nykyistä, materiaalipäällikön tehtävää. – Vastaan uudessa toimen-
kuvassani konsernitason ostoista sekä eri yksiköiden materiaaliohjauksen kehittämisestä. Se on yhtä kuin tuotantoon tulevien materiaalien hallintaa ja fyysisten materiaalivirtojen suunnittelua ns. lattiatasolla. Profilella on tuotantoyksiköt Iisalmen lisäksi Unkarissa ja Virossa. Lokakuun 25. päivänä kone- ja tuotantotekniikan insinöörin (amk) paperit saanut Komulainen on määrätietoisesti kehittänyt osaamistaan. – Kouluttautumalla säilyy tietynlainen mielenkiinto työn tekemiseen. Uudet tehtävät tuovat uusia haasteita ja pakottavat kehittämään itseään ja omaa osaamistaan, hän pohtii. Komulainen tunnustaa, että hän pyrkii määrätietoisesti urallaan eteenpäin. – Olen tavoitehakuinen luonne, hän naurahtaa, mutta myöntää, että neljän vuoden koulutusputki työn ohessa ”oli melkoinen rutistus” – Nyt tuntuu siltä, että heti en ainakaan halua opiskella, mutta niinhän sitä sanotaan, että aikuisopiskelijan nälkä
Suomalaisissa ja norjalaisissa elokuvissa näkyy usein Profilen ambulansseja. Ne tunnistaa pystyistä ii-raidoista, näyttää Kari-Pekka Komulainen. kasvaa syödessä. Tästä seuraava vaihe olisi ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Olo on tiukan puristuksen jälkeen vähän ”tyhjä” ja yhtä`äkkiä aikaakin tuntuu olevan ihan käyttää asti, perheellekin. – Opiskeluaika oli tietysti melkoista arjen organisoimista työn, koulun ja perheen kesken. Alunperin Komulainen lähti
lukemaan kaupalliselle alalle. Merkonomiksi hän valmistui 1996. – Profile toimii liiketoimintalähtöisesti eli tuotannossa on aina kaupallinen puoli takana. Kaupallisesta koulutuksesta on ollut työssäni hyötyä. Profilella Komulainen aloitti 2001. Liiketalouden opinnot jäivät tuolloin Mikkelin ammattikorkeassa vähän kesken.
Työnsä parhaimpana puolena Komulainen pitää työnantajaansa. – Kun on ollut mahdollisuus kehittyä ja päästä vastuulliseen tehtävään. Odotan, että pääsisin mahdollisimman pian uuteen tehtävääni. Huonoksi puoleksi hän lukee ainaisen kiireen. – Pitää osata priorisoida tekemisensä, että osaa tehdä oikeat asiat oikeassa järjestyksessä.
Kari-Pekka Komulainen ➤ 36-vuotias iisalmelainen. ➤ Perhe: avopuoliso sekä 5-, 9ja 12-vuotiaat lapset. ➤ Harrastukset: perhokalastus, lumilautailu, hiihto. ➤ Koulutus: markkinointimerkonomi 1996, Mikkelin amk:ssa liiketaloutta 1998–2001, Markkinointi-Instituutti ostotutkinto logistiikan koulutusohjelmassa 2007 ja materiaalitoimintojen tutkinto 2009, kone- ja tuotantotekniikan insinööri (amk) 2013 Savonia amk:sta. ➤ Työ: ostajaksi Profile Vehicles Oy:öön 2001, materiaalipäälliköksi Iisalmen yksikköön 2006, koko konsernin osto- ja logistiikkajohtajaksi 2013.
Profile Vehicles Oy ➤ Suomen suurin ambulanssien valmistaja. ➤ Konsernin emoyhtiö Iisalmessa. ➤ Tuotantoa Iisalmen tehtaan lisäksi Virossa ja Unkarissa. Tytäryhtiöt Ruotsissa ja Valko-Venäjällä sekä Helsingissä, jossa toimii Etelä-Suomen huolto- ja palvelupiste. ➤ Konsernin liikevaihto vuonna 2012 noin 21 milj. euroa. ➤ Toimitusjohtaja Marko Repo, jonka edesmennyt veli Kosti perusti yrityksen 31 vuotta sitten. ➤ Työntekijöitä konsernissa 180.
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
Kilpailukyky ei ole vain kiinalainen juttu HT Laser Oy:n tuotantojohtaja Juha Anttila tuntee Suomen ja Kiinan yrityskulttuurien vahvuudet. anni nieminen KUN SUOMALAISET yritykset joutuvat kisaan halvemman työvoiman maiden tuotannon kanssa, pitää ongelmat ja vahvuudet ymmärtää kirkkaasti. HT Laser Oy:n tuotantojohtaja Juha Anttila listaa siekailematta molempia – kokemuksen voimalla. Suomeen ja HT Laserille vuonna 2011 siirtyneellä Anttilalla on takanaan iso urakka Kiinassa. Hän työskenteli neljä vuotta amerikkalaisen Pulse Electronicsin tuotantojohtajana Suzhoussa, vetovastuullaan neljä tehdasta ja 5 000 työntekijää. – Valtavissa volyymeissa Suomi ei ole tuotannolle ollenkaan oikea paikka. Toisaalta myös puheet laatumme ylivertaisuudesta ovat vääriä. Kiinassa laatu voi nykyisin olla parempaa kuin meillä, Anttila sanoo. – Lisäksi suomalalaisten yritysten resursseissa mättää usein talousjohtamisen puute; HT Laserilla tätä vaivaa ei ole, mutta pienissä yrityksissä yleisesti.
Kiinassa osataan bisnes, ja pienelläkin tehtaalla on aina talousjohtajansa. Suomalaisten vahvuudet ovat korkean teknologian pienten määrien tuotannossa. – Se vain täytyy tehdä entistä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin. Täällä pystytään myös tuotekehitykseen tietyllä ryhmätyön filosofialla. Kiinassa ryhmätyön filosofiaa kahlitsee Anttilan
mielestä johtajien, alemman tason esimiesten ja tuotannon työntekijöiden välinen kuilu. Koko ajattelutapa on erilainen, ja sitä on kunnioitettava. – Tämä näkyi palavereissa keskijohdon kanssa. Ei ollut mahdollista antaa ”tyhjää paperia”, pelkkiä ajatuksia. Tehtävät piti aina jakaa hyvin tarkasti. – Vartin päästä kokouksesta tulivat sähköpostit, joissa kukin listasi vielä hyväksyttäväksi sen, mitä häneltä vaadittiin. Jokainen halusi varmistaa selustansa, että oli hoitamassa juuri sitä asiaa, mihin oli käsky. Sitten tuli erittäin nopeasti myös tuloksia. Anttilan mukaan hänen alaisensa olivat äärettö-
män ahkeria ja heidän osaamisensa oli huippuluokkaa. Halua oma-aloitteisuuteen ei sen sijaan juuri ollut. Sama koski myös tuotantoa. Kukin hoiti oman osuutensa hyvin, mutta halukkaita kehitysryhmiin ei tahtonut löytyä millään. – Sen täytyy johtua koulutuksesta ja erittäin syvällä olevasta auktoriteettien kunnioituksesta. Halutaan pysyä massassa piilossa. Anttila viihtyi Kiinassa, mutta näki tarpeeksi tuotannon ja toimintojen siirtämistä pois Suomesta. – Halusin palata Suomeen, kun työuraa vielä oli jäljellä. Tahdon myös olla mukana vaikuttamassa siihen, että työpaikat pysyisivät tääl-
19
’
Pikkulintu nimeltä vastarinta elää vahvasti ja laulelee, että ei pysty, ei pysty. Johtamisen haasteena on saada kaikki nokat samaan suuntaan
lä. Työkulttuurien eroissa yksi avainkysymys on Anttilan mielestä muutokseen suhtautuminen. Eteenpäin ei päästä, jos ajatellaan ja tehdään niin kuin aina ennenkin. Kiinassa muutos tapahtuu välittömästi, jos pomo niin käskee. Se on tehokasta, mutta näkemys on kapea, ja muutos voi olla myös vääränlainen. – Suomessa taas osataan todella kyseenalaistaa. Lisäksi pikkulintu nimeltä vastarinta elää vahvasti ja laulelee, että ei pysty, ei pysty. Johtamisen haasteena on saada kaikki nokat samaan suuntaan ja tekemään menestyvää, maailman parasta tuotetta.
HT Laser Oy ➤ Suomalainen laserleikkausyritys ja metalliteollisuuden sopimusvalmistaja. Perheomisteinen, vuonna 1989 perustettu HT Laser Oy kuuluu Teiskonen Oy -konserniin. ➤ HT Laser Oy:llä on noin 250 työntekijää yhdellätoista paikkakunnalla. Vieremällä työntekijöitä noin 60. ➤ Suomen lisäksi toimipisteet Puolassa ja Venäjällä. ➤ Asiakasyritykset ovat merkittäviä metalli-, rakennus-, kaluste- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yrityksiä.
Juha Anttila
Suzhousta Vieremälle Juha Anttila asuu nykyisin Limingassa ja toimii HT Laser Oy:n seitsemän yksikön tuotantojohtajana, toimipaikkanaan Oulu. Kiinasta tultuaan Anttila johti Vieremän tehdasta ja asettui aluksi kahdeksi vuodeksi Vieremälle. Hän myöntää, että kulttuurieroa oli hetken aikaa sulateltava. Edellisessä asuinpaikassa, Shanghain länsipuolella sijaitsevassa Suzhoussa asukkaita on kuutisen miljoonaa. Ant-
tilan silloisen työnantajan Pulse Electronicsin palveluksessa oli hänen lisäkseen vain kolme suomalaista. Kiinalaisen teollisuuden peruskuvio kävi Anttilan mukaan neljän vuoden työrupeaman aikana selväksi. Tehtaat ovat suuria, ja niiden johdossa on lähes aina ulkomaalaisia – länsimaisten lisäksi varsinkin hongkongilaisia ja singaporelaisia. – Heillä on erittäin hyvä bisneksen taju, osin myös kyseenalaisin keinoin.
Onneksi minun ei tarvinnut hallita suhdetoimintaa. Suomessa toimitaan suomalaisin säännöin, mutta yrityskulttuuri vaihtelee Anttilan näkemyksen mukaan täälläkin paikkakunnittain paljon. YläSavossa erinomaista on avoin yhteistyö ja verkostoituminen niin isompien toimijoiden kuin alihankkijoidenkin kesken. – Kiinassa ei sellaista voinut kuvitellakaan.
➤ Syntynyt 1957. Asui Vieremällä 2011–2012, nykyisin liminkalainen. ➤ Valmistunut Ylivieskan teknillisestä koulusta 1981 koneenrakennuksen linjalta. Runsaasti työhön liittyvää koulutusta. ➤ HT Laser Oy:n tuotantojohtajana tammikuusta 2011. 2002– 2010 Pulse Suzhou ltd:n operatiivinen johtaja. 1996–2002 Remec Oulu (ent. ADC) tuotantojohtajana. ➤ Naimisissa, 3 aikuista lasta ja 4 lastenlasta. ➤ Harrastukset: Rakennushommat ja kalastus. Anni Nieminen
Tuloksia täytyy seurata jatkuvasti, kertoo Juha Anttila Vieremän HT Laserilla. – Oleellista on olla lähellä asiakkaita. Läpimenoaika eli aika tilauksesta toimitukseen ei saa olla kaksi viikkoa. Tavoitteena on enintään 72 tuntia, ja siihen pystytään jo 70 prosentissa tuotannosta.
20
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
Henri Koistinen hitsaa kaivokselle menevän suodosputken aukkoja sileäksi. Tarkkuutta vaativa työ on Koistisen mieleen.
Hyvää kuuluu! SP stainless hakee kasvua uusilta aloilta. Yritys muuttaa Varpaisjärveltä Siilinjärvelle maaliskuussa. leila pietikäinen UUSI, HULJAKKA halli on par`aikaa rakenteilla Siilinjärven Rissalaan, yritys palkkaa lähivuosina noin 15 uut-
ta työntekijää ja liikevaihto on tarkoitus kaksinkertaistaa seuraavan viiden vuoden aikana. Varpaisjärvellä vielä toi-
mivalle SP stainlessille kuuluu siis hyvää. Hiljaisen kesän jälkeen toiminta on muutenkin virkistynyt ja tilauksia tullut. – Nyt alkaa olla taas tekemisen meininki, toimitusjohtaja Arto Koljonen sanoo. Yritys on joutunut monen teknologiayrityksen tavoin lomauttamaan väkensä, ja lomautuksia on päällä vieläkin.
– Mutta irtisanomisia ei ole. Yritämme pitää porukasta kiinni, sillä osaajista on muutenkin pula. SP stainless valmistaa Varpaisjärvellä ja Savonlinnassa ruostumattomia ja hapon kestäviä putkistoja, esivalmisteita ja prosessilaitteita lähinnä kaivos-, sellu- ja paperiteollisuudelle. Koska yritys hakee huomattavaa kasvua, se pyrkii myös uusille asiakasurille. – Kun aloimme suunnitella laajentamista 2011, oli maailman taloustilanne toinen, ja nyt niin kaivos- kuin paperiteollisuudenkin tulevai-
suus näyttää epävarmalta. Uskomme silti, että kysyntä tasapainottuu. Ja uusia asiakkaita haemme uusilta toimialoilta kuten puhdasvesi-, jätevesi- ja energiateollisuus. Koljonen sanoo, että ns. cleantek-ala on kasvava ala ja niille markkinoille myös SP stainless halajaa. Alustavien tiedustelujen mukaan se myös siivunsa alasta saa. – Nykyiset asiakkaammekin ovat suhtautuneet posi-
tiivisesti kasvuajatuksiimme. Yrityksen on pakko kasvaa, muuten sille voi käydä huonosti. Uudet toimitilat yhtiö rakentaa omalla kustannuksellaan. Tontti, halli ja uudet laitteet on vajaan seitsemän miljoonan euron investointi. Työja elinkeinoministeriö myönsi 1,7 miljoonaa euroa investointitukea rakentamista varten. – Kohtalaisen iso satsaus, mutta ilman tukea hanketta
Onnistumisista tulee voittajafiilis leila pietikäinen JOHONKIN kaivokseen menevän suodosputken reiät hioutuvat tasaiseksi levyseppähitsaaja Henri Koistisen (22) käsissä SP stainlessilla Varpaisjärvellä. Nuori mies on hitsipilli käsissään kuin kotonaan. Koistinen luonnehtii työ-
paikkaansakin toiseksi kodikseen, sen verran pitkään hän on ehtinyt jo firmassa töitä tehdä. – Tulin tänne ensimmäisen kerran jo peruskoulun tet-jaksolle, ja silloin innostuin hitsaajan työstä. Sen jälkeen Koistinen on ollut kaikki harjoittelunsa
SP stainlessilla, myös ammattiopistonkin harjoittelut. – Mitään muuta alaa kuin metalli en tet-harjoittelun jälkeen edes ajatellut. Ja nimenomaan hitsaajan työ on minun juttuni. Täällä. opin aikoinaan myös hit-
saamaan. Ammattiin opiskellessaan Koistinen harkitsi hetken koneistajankin työtä, mutta levyseppähitsaus vei voiton. Koistinen valmistui 2010 levyseppähitsaajaksi ja sai SP stainlessilta melkein heti vakituisen työpaikan.
Levytie 4, 74510 Iisalmi
Metallin alihankinta koneistustyöt KONEISTUS VARTIAINEN ky
puh. 020 198 4020 fax. 020 198 4029
koneistus.vartiainen@meili.fi
– Hitsatessa pystyy haastamaan itsensä ja koko ajan oppii uutta. Kun on edessä joku vaikea työ, jonka onnistuu tekemään, tuntee todella voittavansa. Esimerkkinä Koistinen kertoo, että äskettäin hän sai tehtäväkseen hitsata suihkuputkia, jotka menivät suo-
raan Ruotsiin. – En ollut aiemmin sellaisia putkia hitsannut ja työ oli tosi tarkkaa. Onnistuin kerralla ja kyllä oli sen jälkeen voittajafiilis, kuvailee Koistinen. Hänen tavoitteenaan on kehittyä työtä tekemällä aina vaan paremmaksi hitsaa-
TEROITUSPALVELU • sirkkelinterät • höylänterät • kursot ym. • tasohionnat
• karvaterät • uudet sirkkelin ja vannesahan terät yms.
Salahmintie 1662, Kiuruvesi
Puh. 0500 190 633
KIURUVESI, Yrittäjäntie 10, Puh./fax (017) 753 966, 0400 273 928 www.metallisorvi.fi
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
Riitta Kumpulainen
Vesileikkuri tekee tehokkaasti reikiä putkeen. Siinä missä miesvoimalla rei`itykseen menee puoli päivää, leikkuri tekee saman homman tunnissa. Robotiikka ei sen sijaan toimi putkituotannossa. – Kokeilimme sitä, mutta mies tekee kuitenkin meidän tapauksessamme paremman jäljen, Arto Koljonen kertoo.
’
Työntekijöitä ei täältä löydy.
ei olisi toteutettu, luonnehtii Koljonen. Halli on noin sata metriä pitkä ja 44 metriä leveä. – Siellä mahtuu putkia tekemään ja käsittelemään. Meidän tuotteemme tarvitsevat tilaa, sillä teemme yleisimmin noin 8–12-metrisiä putkistoja. Kesällä oli jopa 18-metrisiä. Uudessa hallissa mahtuu 6- ja12-metrisiä putkia hitsaamaan peräkkäin ja silti jää metrin kulkuväylä. – Eikä ole pylväitä tiellä, silmäilee Koljonen nykyisiä, moneen kertaan laajennettuja, epäkäytännöllisiä tiloja. Varpaisjärven tehtaan kaikki noin 30 työntekijää aikovat jatkaa työpaikassaan Rissalassakin. Työmatkaa kertyy suuntaansa
nykyiseltä hallilta uuteen paikkaan noin 55 kilometriä. Työntekijät kuitenkin jäävät asumaan Varpaisjärvelle.
jaksi, jatkokoulutus ei ole tällä hetkellä mielessä.
taa, työn perässä on mentävä. Varpaisjärvellä aiomme kuitenkin asua. Työpaikan vaihtoa Koistinen ei ole edes harkinnut. – Tykkään olla täällä töissä, on tutut työkaverit ja tuttu ympäristö. Meillä on hyvä henki ja kaikki auttavat tarpeen tullen toisiaan.
Koistinen lähtee työkavereidensa tavoin työpaikkansa perässä Siilinjärven Rissalaan. Uudet, toimivat työtilat ovat plussaa. – Työmatka pitenee vähän, mutta matka ei hait-
Lapinlahden kunnalle isohkon työllistäjän poismuutto on tietenkin tappio. Koljonen sanoo, että ratkaisua kyllä kunnan kanssa yritettiin hakea ja etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. – Mutta työntekijöitä ei täältä löydy ja siksikin päädyimme rakentamaan Rissalaan. Siilinjärvellä ja Kuopiossa on oppilaitoksia, jotka kouluttavat metallialalle ja uskomme, että siellä tekijöitä on. Koljonen ihmettelee, että työmatkaliikenne sujuu täältä Kuopioon, mutta ei toisinpäin.
MONIPUOLISEN KULJETUSKALUSTON VALMISTAJA
SP stainless Oy
➤ Valmistaa Varpaisjärvellä ja Savonlinnassa ruostumattomia ja hapon kestäviä putkistoja, esivalmisteita ja prosessilaitteita lähinnä kaivos-, sellu- ja paperiteollisuudelle. ➤ Perustettu 1989 Savon Putkihitsaus-nimisenä. Fuusio SP-Putki Oy:n (Savonlinnassa) kanssa 2011, jolloin koko yhtiön nimi muutettiin SP stainless Oy:ksi. ➤ Seitsemän omistajaa eri puolilta Suomea. Yhtiön ruorissa toinen sukupolvi. Toimitusjohtaja Arto Koljosen isä oli perustamassa yritystä Varpaisjärvelle. ➤ Arto Koljonen kutsuttiin toimitusjohtajaksi 2006. ➤ Työllistää yhteensä Varpaisjärvellä ja Savonlinnassa n. 40 työntekijää, suurin osa hitsaajia. Ikähaitari 22–62-v. ➤ Liikevaihto 2012 oli 5,1 milj.euroa. Yhtiö tarvitsee enimmäkseen uusia hitsaajia. Jokunen koneistajakin tarvitaan. – Meidän ei ole järkevää automatisoida tuotantoa, koska olemme yksittäiskappaletuotannossa. Jota-
kin uutta tullaan kuitenkin hankkimaan, kuten manuaalisorvista pykälää parempi sorvi. Vesileikkuri on viimeisin hankinta ja se on lisännyt kapasiteettia ja kustannustehokkuutta.
Henri Koistinen ➤ 22-vuotias varpaisjärveläinen. ➤ Perhe: kihlattu ja kissa. ➤ Harrastukset: musiikin kuuntelu, voimaharjoittelu, sarjakuvat. ➤ Koulutus: levyseppähitsaaja 2010. ➤ Työ: hitsaaja SP stainlessilla.
Teollisuuden kunnossapitoa Ennakkohuollot ja vikakorjaukset työstökoneet * teollisuusrobotit* apulaitteet * linjastot * kiinteistöt
Teollisuuskatu 15, 74120 IISALMI gsm 044 361 6925 tehdaspalvelu@tehdaspalvelu.fi www.tehdaspalvelu.fi
21
22
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
Annamaija Herola
Teräsmies on ihmemies Monipuolinen toimenkuva on Esa Niskasen mielestä parasta.
leila pietikäinen KUN IISALMELAINEN Konevel Oy haki reilut vuo-
si sitten ilmoituksella palkkalistoilleen ”ihmemiestä”, päätti Esa Niskanen (29)
tarttua tilaisuuteen. – Soitin Kimmolle ja sanoin, että ihmemies en ole,
mutta olen teräsmies, naurahtaa raskaskoneasentaja ja kohta kone- ja tuotantotek-
Osaava yläsavolainen Luonnontieteen opetusvälineet Erikoiskalusteet Metallituotteet: t PIVUMFWZPTBU t MFWZUZÚLFTLVTUZÚU t MBTFSMFJLLBVT t IJUTBVTLPLPPOQBOPU t KBVIFNBBMBVT Kilpivirrantie 7, 74120 IISALMI Puh. 017-832 31 Fax 017-832 3595 E-mail pekka.leskinen@isvet.fi jorma.louhenvirta@isvet.fi www.isvet.fi
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
Metalliala tuntui Esa Niskasesta jo yläasteella mielenkiintoiselta. – Oli helpon tuntuista jo silloin. Olen omalla alallani nyt.
’
Olen ikäni tottunut tekemään ruumiillista tyÜtä ja olisi hyvä, että tyÜ säilyisi monipuolisena.
niikan insinÜÜri (amk) Niskanen. Teräsmies Niskasella tuli elokuussa vuosi täyteen ihmemiehen hommia. – Toimenkuvaani kuuluu tällä hetkellä hitsaamista, sorvaamista, huoltoa, korjaamista, pakkaamista ja
Yrityksen neljä tukijalkaa tasaa vuotta
Esa Niskanen ➤ 29-vuotias iisalmelainen. ➤ Perhe: avopuoliso. ➤ Harrastukset: metsästys, jääkiekko, kuntosali. ➤ Koulutus: levyseppähitsaaja 2002 Ylä-Savon ammattiopistosta, kone- ja tuotantotekniikan insinÜÜri (amk) 2014 Savonia amk:sta. ➤ TyÜ: ammattiopiston jälkeen Componentalla Iisalmessa 8 vuotta, josta enimmäkseen laitosmiehenä ja noin vuoden tuotannossa., moniammattilaisena, huolto- ja varaosavastaavana eli �ihmemiehenä� Konevel Oy:ssä elokuusta 2012 alkaen.
joskus myyntiäkin. Eli hyvin monipuolista hommaa tämä on, luonnehtii Niskanen juuri siksi tykkäävänsä tyÜstään. Konevel Oy tuo maahan erilaisia tyÜlaitteita, varustelee ne sekä myy ja huoltaa niitä. Iisalmen Kivirannalla pienessä hallissa ja sen yläkerrassa ahkeroi pieni, mutta tehokas tiimi. Omistajat mukaan lukien tekijÜitä on viisi. Teräsmies on päättänyt päästä osittain haalareista eroon. Sen vuoksi hän hakeutui noin neljä vuotta sitten Savonia ammattikorkeakouluun Iisalmessa lukemaan kone- ja tuotantotekniikan insinÜÜriksi. – Olin silloin Componentalla tÜissä ja halusin jotakin uutta ja valimohommista pois. Niskanen haki ensin koneistajan ammattitutkintoon, mutta koulutus peruuntui. Sitten hän huomasi ammattikorkean insinÜÜrikoulutuksen, haki ja pääsi opiskelemaan. – Paperit ovat opinnäytetyÜtä vaille, todennäkÜisesti valmistun ensi keväänä. Niskanen tekee opinnäytetyÜtään tyÜnantajalleen ai-
23
Esa Niskasen insinÜÜriopinnot ovat viimeistä silausta vaille valmiina.
heena kauhamalliston suunnittelu. – Hitsaushomman osaan parhaiten, mutta suunnitteleminen on mielenkiintoista ja uutta. TyÜnantajan kanssa on osittain jo sovittukin, että jatkossa saan paneutua enemmän suunnittelupuoleen. Yritys hakeekin siksi nyt uutta ihmemiestä hallin puolelle. Tarkoitus on, että Esa Niskasesta tulee uuden tyÜntekijän lähin esimies. Suunnittelun ja mm. osien tilaamisen lisäksi Niskanen auttaisi myÜs pajan puolella. – Olen ikäni tottunut tekemään ruumiillista tyÜtä ja olisi hyvä, että tyÜ säilyisi monipuolisena. Se on parasta, että tyÜ ei ole liukuhihnatyÜtä. MyÜs vastuu kiinnostaa. Opiskelun tyÜn ohessa Niskanen sanoo olleen �aika rankka neljävuotinen�. – Alkuun oli paljon kotihommia, raportteja ja viikkotehtäviä piti tehdä, mutta yhtään �hylsyä� ei tullut. Ammattiaineet olivat helpompia, kun asioita pystyi soveltamaan omaan tyÜhÜnsä, sanoo opiskeluunsa tyytyväinen Niskanen.
leila pietikäinen KONEVEL OY:N toinen omistaja, yrittäjä ja hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kärki myhäilee tyytyväisenä yrityksen hallin yläkerrassa Iisalmen Kivirannalla. Toimintakonsepti on hioutunut muutamassa vuodessa hyvälle mallille. Yritys perustettiin 2010. – Viimevuotinen liikevaihto, kolme miljoonaa euroa, ylitettiin lokakuun puolivälin tienoilla, siltä osin menee hyvin. Oletan, että kasvua on tulossa, jos ja kun ajat tästä paranevat. Tuotepalettimmekin on laadukas. Kasvusta kertoo sekin, että yritys hakee uutta tyÜntekijää pajan puolelle sekä yhtä–kahta myyjää eri puolille Suomea. – Ihmemies kakkonen tarvitaan huoltoon ja varaosiin, kun Esan tyÜpanosta siirretään osin suunnittelupuolelle, Kärki vinkkaa. KiinteistÜjen huoltoon ja rakentamiseen liittyviä tyÜlaitteita maahantuova, myyvä ja huoltava Konevel Oy on toimintakonseptillaan lähes ainutlaatuinen Suomessa. Samanlaista palvelua tarjoavia kilpailijoita on Suomessa vain yksi. YhtiÜ tuo maahan mm. lumiauroja, linkoja, hiekotuslaitteita ja maanrakennuskoneisiin liittyviä osia kuten seuloja. Repertuaariin kuuluvat myÜs kierrätykseen ja purkamiseen liittyvät laitteet, esimerkiksi pulveroi-
Konevel Oy
Konevel Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kärki on tyytyväinen yhtiÜn tulokseen. TyÜntekijÜitäkin tarvitaan lisää.
’
Oletan, että kasvua on tulossa, jos ja kun ajat tästä paranevat.
jat, metallileikkurit ja purkulajittelukourat. – Nämä ovat kaivinkoneeseen tai traktoriin kiinnitettäviä laitteita, jotka me täällä Iisalmessa varustelemme asiakaskohtaisesti. Meillä on paljon myÜs laitteiden vaihtokauppaa, ja kunnostamme ja huollamme vaihdossa tulleita laitteita.
➤ Perustettu 2010. Kotipaikka Iisalmi. Halli ja toimistotilat Kivirannalla. ➤ Tuo maanrakennus- ja kiinteistÜhoidon tyÜlaitteita maahan sekä myy ja huoltaa niitä ja vaihtokoneita. ➤ Omistajia kaksi tasasuurin osuuksin. Yrittäjä ja hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kärki, toimitusjohtaja Marko Laakkonen. ➤ Kolme tyÜntekijää, joista 1 myyjä, 1 toimistotyÜntekijä ja 1 �ihmemies� eli moniammattilainen huollossa ja varaosissa. ➤ Liikevaihto 2012 n. kolme milj. euroa.
Lisäksi Konevel tekee itse ja asentaa kiinnitysosat, joilla tyÜlaite kiinnitetään koneeseen. – Kiinnitysosia ei saa maailmalta valmiina. YhtiÜ tuo laitteita Ruotsista ja Norjasta, josta tuontia on eniten. Liettuassa teetetään joitakin osia, Hollannista tulee purkutyÜkaluja ja Koreasta iskuvasaroita. – Meillä on toiminnassamme neljä tukijalkaa eli lumenkäsittely ja liukkaudentorjunta, maanrakennus, purku-ja kierrätysala sekä seulominen. Näillä on saatu vuotta tasatuksi eli toiminta ei ole enää niin talvivoittoista, Kärki sanoo.
SähkÜnjakelun valtaväylä
Teräksinen kumppanisi!
Laatu luo turvallisuutta Onnistuneet sähkÜnjakokeskukset syntyvät parhaista komponenteista, laajat sertifioinnit ovat merkki vastuusta.
Tuotteemme vahvasti valtaväylällä Alan edelläkävijänä pidämme jatkuvalla lehitystyÜllä tuotteemme edistyksellisen korkeatasoisina.
Suomen suurin
Alihankintakoneistuksen laadukas ammattilainen
kapasiteetti mahdollistaa nopeamman, paremman ja kokonaisvaltaisen palvelun kiinteistÜjen sähkÜnjakoratkaisuissa, raskaassa teollisuudessa sekä kone- ja laitevalmistuksessa.
YksilÜllisesti myÜs sarjavalmistuksena Iisalmen toimipaikka on erikoistunut ohjaus- ja sähkÜkeskusten sarjavalmistukseen. Tarvittaessa palvelukonseptimme koostuu kokonaisvaltaisista projektitoimituksista, jotka sisältävät valmistus-, suunnittelu-, ohjelmointi-, dokumentointi- ja asennuspalvelut kone- ja laitevalmistajien tarpeisiin. Keskustoimitukset voivat vaihdella yksittäisestä keskuksesta aina satojen kappaleiden sarjatoimituksiin.
Ponssentie 32, 74200 Vieremä Puh. 050 409 3216 debomix@debomix.fi
Levytie 6, 74510 IISALMI
www.debomix.fi
Vaihde 02 9009 2200
24
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
te-palvelut.fi
POHJOIS-SAVOSSA ALKAVAA TYÖVOIMAKOULUTUSTA
Koulutusaika 2.12.2013 – 3.3.2014 Hakuaika päättyy 17.11.2013 Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koulutuksen tavoitteena on antaa yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille perustiedot oman yrityksen aloitusvaiheen suunnittelun eri osa-alueista sekä liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja yritystoiminnan käynnistämiseen tarvittavat tiedot. Koulutus on tarkoitettu yritystoimintaa suunnitteleville työttömille ja työssä oleville henkilöille, joilla on toteuttamiskelpoinen yritysidea ja jotka tarvitsevat perustietoja oman yritystoiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Koulutus suoritetaan työttömille päivä-/iltakoulutuksena sekä työssä oleville iltakoulutuksena. Valittavilla henkilöillä tulee olla työn, koulutuksen tai harrastuksen kautta hankittu osaaminen aiottuun yritystoimintaan sekä tietotekniikan perustaidot.
Savonia- ammattikorkeakoulu järjestää Projektityön kautta asiantuntija- ja erityisasiantuntijatyöhön (649061) Koulutusaika 28.1. – 23.10.2014 Hakuaika päättyy 16.12.2013 Koulutuspaikkakunta Kuopio Koulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujien valmiuksia projektien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä edesauttaa korkeasti koulutettuja työllistymään asiantuntijuutta tai erityisasiantuntijuutta vaativan projektityön kautta yrityksiin tai organisaatioihin. Koulutus antaa valmiuksia hakeutua projektiluontoisiin työtehtäviin ja työskennellä niissä itsenäisesti. Koulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille työnhakijoille, jotka eivät ole työllistyneet koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja jotka ovat kiinnostuneita asiantuntijuutta tai erityisasiantuntijuutta vaativista projektitehtävistä. Koulutus soveltuu myös korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Hakijoilta edellytetään valmiuksia oma-aloitteiseen, itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn.
Tuotesuunnittelu ja mallinnus (649070) Koulutusaika 27.1. – 10.11.2014 Hakuaika päättyy 17.12.2013 Koulutuspaikkakunta Kuopio Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuk-
sia hallita suunnitteluprosessi, tuotemallinnus ja tuotetietous sekä tuottaa tarvittavat suunnitteluaineistot tietokoneavusteisesti. Koulutuksen jälkeen opiskelija osaa käyttää oman alansa suunnittelun sovellusta ja tuotemallinnusta:rakennusala; Revit tai Arcitectural (ACA), sähköala; Cads, metalli- ja kappaletavara-ala ja muotoilu; SolidWorks, yhdyskunta-ala; Novapoint. Koulutus on tarkoitettu eri alojen teknikoille, insinööreille, rakennusarkkitehdeille, arkkitehdeille, diplomi-insinööreille, muotoilijoille sekä sellaisille työnhakijoille, jotka tarvitsevat CAD-ohjelmistoa ja tuotemallinnusta ja tuotetiedon hallintaa työssään. Hakijoilta edellytetään tietotekniikan perusvalmiuksien hallintaa, mutta ei aikaisempaa AutoCAD -osaamista. Suunnittelukokemus katsotaan eduksi valittaessa opiskelijoita koulutukseen. Koulutus on tarkoitettu pääasiassa teolliseen suunnitteluun, tuotekehitykseen ja muotoiluun.
Ylä-Savon ammattiopisto järjestää Maahanmuuttajan POLKU/SUOMI 1 (649755) Koulutusaika 2.1. – 28.3.2014 Hakuaika päättyy 5.12.2013 Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat Suomeen pysyvästi muuttaneet kotoutumisen piiriin kuuluvat työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa äidinkielellään, mutta eivät vielä osaa suomea tai osaavat sitä vähän. Koulutuksessa opiskelet suomen kielen arkipäivän sanastoa, kielioppia ja rakenteita. Tavoitteena on saavuttaa kielitaito, jolla selviydyt yksinkertaisista arkitilanteista.
Maahanmuuttajan POLKU / SUOMI 3 (649756) Koulutusaika 2.1. – 28.3.2014 Hakuaika päättyy 5.12.2013 Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat Suomeen pysyvästi tulleet ja kotoutumisen piiriin kuuluvat työttömät ja työttömyysuhanalaiset luku- ja kirjoitustaitoiset henkilöt. Koulutuksen tavoitteena on saavuttaa riittävä suomen kielen taito, että selviydyt arkielämässä, ammattiopinnoissa tai työpaikalla. Tavoitteena suomen kielen taitotaso B1.2.
Puhdistuspalvelualan koulutus (647993) Koulutusaika 17.2. – 28.8.2014 Hakuaika päättyy 17.1.2014
Koulutuspaikkakunta Iisalmi Koulutuksen tavoitteena on: 1. Auttaa opiskelijoita tunnistamaan omat ammatilliset ja henkilökohtaiset vahvuudet ja heikkoudet sekä kehittää niitä yksilöllisellä ohjauksella. 2. Antaa opiskelijoille perustiedot ja -taidot puhdistuspalvelualan työtehtävistä sekä valmiudet toimia alalla ja työllistyä kotityö- ja puhdistuspalvelualan työtehtäviin. 3. Koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon pakollisista tutkinnon osista: Ylläpitosiivous ja Perussiivous. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti työttömiä tai työttömyysuhan alaisia tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneet siivoustehtävistä ja ovat alalle soveltuvia. Koulutukseen valittavilta edellytetään alalla vaadittavaa hyvää terveyttä ja eduksi katsotaan aikaisempi ammatillinen koulutus. Edellytyksenä on myös riittävä Suomen kielen taito.
Voima- ja lämpölaitokset uusiutuville polttoaineille Puh. 020 141 3600 Fax 020 141 3800
Metalli-, sähkö- ja automaatioalan koulutustarjontaamme Hae Automaatioasentajan ammattitutkinto heti! 4.11.2013 – 31.12.2014
Talonrakennusalan koulutus
Koulutuspaikkakunta Iisalmi Vuonna 2014 alkava talonrakennusalan koulutus tulee haettavaksi marraskuun 2013 aikana.
Kone- ja metallialan koulutus Hitsaajan ja levytekniikan jatko- ja täydennyskoulutus Koneistajan jatko- ja täydennyskoulutus Koneenasentajan jatkoja täydennyskoulutus Koulutuspaikkakunta Iisalmi Vuonna 2014 alkavat koneja metallialan koulutukset tulevat haettaviksi marraskuun 2013 aikana.
mwpower@mwpower.fi www.mwpower.fi
Kasvava ja kehittyvä kone-, metalliteollisuus sekä sähkö- ja automaatioala monipuolisine haasteineen kutsuu Sinua!
www.ysao.fi
Startti Yrittäjäksi –monimuotokoulutus (648867)
Kysy vapaita paikkoja! Hinta 300 €*. Kysy lisää! Terho Jalkanen p. 0400 793 156.
Kansainvälinen hitsausneuvojan pätevöitymiskoulutus (IWS)
25.11.2013 – 30.6.2014 Hae heti! Hinta 1000 €. Kysy lisää! Arto Voutilainen p. 0400 793 366
Kone- ja metallialan perustutkinto valmiiksi näytöin Nonstop
Jatkuva haku. Hinta 58 €. Kysy lisää! Heino Polvinen p. 0400 793 154.
Koneenasentajan ammattitutkinto Nonstop
Jatkuva haku. Hinta 158 €*, naolaisille 58 €. Kysy lisää! Heino Polvinen p. 0400 793 154.
Koneistajan ammattitutkinto Nonstop
Jatkuva haku. Hinta 158 €*, naolaisille 58 €. Kysy lisää! Timo Malinen p. 0400 793 175.
Levytekniikan ammattitutkinto
Uu tta !
14.1. – 31.12.2014 Haku 14.1.2014 mennessä. Hinta 300 €*, naolaisille 58 €. Kysy lisää! Tero Kumpulainen p. 040 1798143.
NAO
Mastercam-peruskurssi
Nuoret 20–29 -v. joilla ei vielä tutkintoa.
Mittaustekniikan peruskurssi
10.1.2014 – 10.7.2014. Haku 30.12.2013 mennessä. Hinta 158 €*, naolaisille 58 €. Kysy lisää! Petri Lehikoinen p. 044 7426 580. 10.1.2014 – 10.7.2014. Haku 30.12.2013 mennessä. Hinta 158 €*, naolaisille 58 €. Kysy lisää! Heino Polvinen p. 0400 793 154.
Robottikoulutus
Tutustu haettavana olevaan työvoimakoulutukseen http://www.te-palvelut.fi/koulutukset/
www.ysao. 10.1.2014 – 10.7.2014. Haku 30.12.2013 mennessä. Hinta 158 €*, naolaisille 58 €. Kysy lisää! Jouni Piirainen p. 0400 793166. fi/nao
Hakeminen Koulutuksiin voivat hakea työttömät ja työttömyysuhanalaiset työnhakijat. Koulutukseen haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa http://www. te-palvelut.fi/koulutukset/.
www.ysao.fi/koulutuskalenteri
Lisätietoja koulutuksista saa myös Pohjois-Savon TE-toimistosta, puh. 0295 043 504. Lisätietoja koulutuksen aikaisista taloudellisista eduista saa Työlinjan koulutusneuvonnasta, puh. 0295 020 702 (palveluaika ma-to klo 8–17, pe klo 10–17) tai www.tyj.fi ja www.kela.fi
Lisätietoja ja haku aikuiskoulutukseen osoitteessa
Hae ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa 24.2.-14.3. 2014 www.opintopolku.fi Lisätietoja www.ysao.fi/haku
Kone- ja metallialan perustutkinto - koneenasentaja, koneistaja,levyseppähitsaaja
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto - sähköasentaja
Osaavissa käsissä tulevaisuus Yrittäjäntie 23 ja Asevelikatu 4, IISALMI Puh. 0400 827 251
* Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavien koulutusten hinta sisältää tutkintomaksun 58 €.
RAUTAINEN SAVO
IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. marraskuuta 2013
25
Anni Nieminen
Hitsausoperaattori Jarmo Penttinen esittelee hitsausrobotin ohjelman rakennetta Jarmo Saastamoiselle ja Tatu Kärkkäiselle. Hitsausrobotti loimottaa työssään turvaseinämän takana.
Johtajat tuotannon palveluksessa Ratesteel Oy
Jarmo Saastamoinen ja Tatu Kärkkäinen astuivat vieremäläisen Ratesteelin yrittäjiksi. Opiskeluaika vahvisti uutta ajatusmaailmaa. anni nieminen PORUKALLA tekeminen on mukavampaa, mutta myös tehokkaampaa, sanovat vieremäläisen Ratesteel Oy:n talous- ja laatujohtaja Jarmo Saastamoinen ja tuotantopäällikkö Tatu Kärkkäinen. Ratesteel siirtyi kokonaisuudessaan iisalmelaisen Saastamoisen ja kiuruvetisen Kärkkäisen omistukseen helmikuussa. Varsinaista toimitusjohtajan nimikettä ei yrityksessä ole enää lainkaan, eli päätökset syntyvät kahden miehen johtoryhmässä. – Meidän mielestämme siitä on pelkästään hyötyä. Toisen mielipiteet antavat ajatuksiin uusia näkökulmia, ja usein asioiden eteenpäin vieminen jopa nopeutuu, Saastamoinen toteaa. Ratesteelilla on takanaan jo viidentoista vuoden taival yläsavolaisella metallialalla. Vuonna 1998 perustettu yritys on kasvanut noin 35 työntekijää työllistäväksi sopimusvalmistajaksi.
Nykyiset yrittäjät astuivat Ratesteelin vetovastuuseen vähitellen. Saastamoinen kiinnostui yrittämisestä ryhdyttyään 1990-luvun lopulla osakkaaksi iisalmelaiseen lukkoliikkeeseen. – Vuonna 2002 tarjoutui mahdollisuus lähteä osakkaaksi Ratesteeliin. Töihin tänne tulin siinä vaiheessa, kun selviteltiin uuden hallin rakentamisen kannattavuutta. Kärkkäinen kertoo valinneensa kone- ja metallialan jo peruskoulun jälkeen. Hän teki Ratesteelilla puolenkymmentä vuotta tuotannon töitä, kunnes siirtyi vuonna 2005 työnjohdon kautta mukaan myös yrityksen päätöksentekoon ja osakkaaksi. Tärkeä vaihe Saastamoisen ja Kärkkäisen yrittäjyyden tiellä oli opiskeluaika Savonialla. Kun he opiskelivat yhtä aikaa amk-insinööreiksi, asioiden hoitaminen projektiperiaatteella tuli tutuksi.
➤ Vieremällä toimiva, vuonna 1998 perustettu metallituotteiden ja niiden osakokonaisuuksien sopimusvalmistaja. ➤ Omistajat Jarmo Saastamoinen ja Tatu Kärkkäinen alkuvuodesta 2013 lähtien. ➤ Toimittaa asiakkailleen valmiita tuotteita tai asennusvalmiita komponentteja. Eräs tuoteryhmä ovat Ponssen ajokoneen kuormatilan osat ja metsäkoneiden harvesteripäiden osat. ➤ Tarjoaa myös yksittäisiä palveluja, kuten pintakäsittelyä tai hitsausta. ➤ Tuotantotiloja lähes 5 000 neliötä. Nykyinen Vieremän kumppanuuskylässä sijaitseva halli rakennettiin 2005. Laajennusosa otettiin käyttöön helmikuussa 2009. Ratesteelilla on paljon nuorta työvoimaa. Menetelmäsuunnittelija Ilkka Nissinen aloitti yrityksessä syksyllä.
’
Ylä-Savon Kehityksen merkitys on ollut todella iso.
Kun kävi ilmi, että olisi mahdollista tarttua Ratesteelin ohjaksiin, suunnitelmat tehtiin nopeasti, projektin tapaan. – On ollut luontevaa jatkaa samaa ajattelutapaa edelleen. Tuotannon kehityksessä edetään määrätietoisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ja johdon tärkein tehtävä on palvella tuotantoa. Ponsse on Ratesteelille tärkeä asiakas, eli sen menes-
tys heijastuu alihankkijaan. Ponssen lisäksi kasvavia asiakkaita on useita. Yt-neuvotteluista ei tällä hetkellä ole puhettakaan. Kotimaista ammattitaitoista työvoimaa ei ole riittänyt aivan tarpeen mukaisesti, eli työntekijöitä on palkattu myös Itä-Euroopasta. Automatiikkaan Ratesteelilla on satsattu viime vuosina vahvasti. – Robotit eivät vie työpaikkoja, vaan mahdollistavat niiden säilymistä. Kilpailukyky on pidettävä kunnossa, Saastamoinen korostaa. – Erittäin tärkeää on myös yhteistyön tehostuminen lähialueiden yritysten kanssa. Siinä Ylä-Savon Kehityksen merkitys on ollut todella iso.
Jarmo Saastamoinen ➤ 44-vuotias, kotoisin Kiuruvedeltä. Asuu Iisalmessa. ➤ Opiskellut elektroniikka-asentajaksi ja merkonomiksi. Lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto. AMK-insinööri: elektroniikka- ja informaatiotekniikka (2003) sekä kone- ja tuotantotekniikka (2012). ➤ Lukitusalalla 15 vuotta, josta yritysten osakkaana 1991– 2006. Metallialalla osakkaana vuodesta 2002, töissä vuodesta 2006 lähtien. ➤ Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta. ➤ Harrastukset: sukututkimus ja liikunta.
Tatu Kärkkäinen ➤ 32-vuotias kiuruvetinen. ➤ Opiskellut hitsaajaksi sekä tuotannonohjaukseen ja robottioperointiin. AMK-insinööri: kone- ja tuotantotekniikka. ➤ Osakkaana Ratesteelissä 2010 alkaen, työura laajalla toimintakentällä. ➤ Harrastukset: juniorityö jalkapallon ja jääkiekon parissa.
26
RAUTAINEN SAVO
Torstaina 7. marraskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT
Riitta Kumpulainen
– Metalliala on osoittautunut oikeaksi valinnaksi, Jarno Tampio sanoo. Hän toivoo, että tÜitä lÜytyisi opiskelujen jälkeen.
Jarno Tampio ➤ 17-vuotias toisen vuoden koneistajaopiskelija Ylä-Savon ammattiopistossa. ➤ Opiskelee Ponsse-polulla, joka Ylä-Savon ammattiopiston ja Ponssen kehittämä koulutuslinja. ➤ TyÜharjoittelussa Ponssella. ➤ Koti Kiuruvedellä, vakituinen tyttÜystävä. ➤ Harrastaa autoja ja jenkkifutista.
Oppia joka päivä Opiskelijalle alan harjoittelupaikka on aa ja oo. tarja tikkanen AAMUPÄIVÄ on jo pitkällä ja tyÜt isossa tehdashallissa täydessä vauhdissa. Kiuruvetinen Jarno Tampio (17) on aloittanut tyÜharjoittelupäivänsä Ponssen
tehtaalla anivarhain. – Herätys oli neljältä. Puoli kuudeksi piti ennättää tänne vuoroon, Tampio kertoo Aamu-unet on aikaa sitten karisteltu ja tyÜ käy virkein mielin. Tampio liikkuu jo kuin kotonaan valtavassa hallissa. Paikka on tuttu jo aiemmilta tyÜjaksoilta. – Olin täällä jo ensimmäisellä harjoittelujaksolla ja pääsin myÜs kesätÜihin lai-
toshuoltoon. Jarno Tampio opiskelee Ylä-Savon ammattiopistossa koneistajaksi. Meneillään on toinen vuosi kolmivuotisista opinnoista. – Pääsin mukaan koulun ja yrityksen yhteiseen Ponssepolkuun. Opiskelijaryhmä tekee tehtaassa tÜitä kahdessa vuorossa eri tyÜpisteissä. Tampiolla on haastattelu-
päivänä vuorossa ohjaamokokoonpano. Raskaat ilmastointilaitteet saavat näppärästi tiivisteteippaukset ja siirtyvät eteen päin asennukseen. – Olen ollut myÜs verhoilussa, laitellut kaiuttimia, liittänyt ilmastointiletkuja alustaansa, kasannut valokoteloita, rakentanut piuhasarjoja ja kaikenlaista muuta. Kesällä sain laitoshuollossa tehdä ruohonleikkuun ja muun
ohella koneasennustakin. TyÜtehtävät ovat olleet enimmäkseen mielekkäitä ja kiinnostavia. – Hyvin olen täällä viihtynyt ja porukat ovat mukavia. Neuvoja saa aina kun kysyy. Tulevaisuudelta nuori mies odottaa joko jatkoa tyÜpesteille tai kenties myÜhemmin alan opintoja ammattikorkeakoulussa. Elämä on muutenkin ai-
ka mukavasti järjestyksessä. Kiuruvedellä on jo oma koti ja muutaman vuoden ajan vakituinen tyttÜystävä. Autokoulun hän aloitti pari viikkoa sitten. Harrastuksiin kuuluu - mikäs muu kuin konehommat. – Kaveriporukan kanssa tuunataan yhtä projektiautoa. Jenkkifutista pelaan myÜs. Kolmannen divisioonan pronssia tuli tässä hiljan.
VAHVA, VAHVEMPI, STARK
Lametal Oy Kaskenviertäjäntie 2, 73100 LAPINLAHTI Q t JOGP!TUBSL Ü t XXX TUBSL Ü