1 minute read

Turkulainen perheyritys vuodesta 1975 Painoindeksi vs. kehonkoostumus

Next Article
Uudet jäsenet

Uudet jäsenet

HENKILÖN PITUUSPAINO -suhde kerrotaan BMI-lukuna, eli painoindeksinä.

Tätä arvoa tarkastellaan, kun arvioidaan, onko henkilö yli-, ali, vai normaalipainoinen.

Advertisement

BMI ei kuitenkaan kerro mitään terveydestä. Paljon tärkeämpää olisi tarkastella kehonkoostumusta. Se on tiettävästi informatiivisempaa terveyttä arvioidessa.

– Painoindeksin tuijottaminen ihan tavallisessa arjessa on usein harhaanjohtavaa ja vanhanaikaista. Se keskittyy vain kehon painoon, ei rakenteeseen, toteaa pitkän linjan hyvinvointiyrittäjä Kukka Laakso

Terveyden kannalta paljon keskeisempää on kehonkoostumus ja lihasmassan osuus. Painotan aina liikunnan iloa, se tuo väkisinkin monessa kirjossaan lisää lihasvoimaa ja saattaa jopa nostaa painoa.

Laihduttaminen ei automaattisesti paranna kehonkoostumusta. Se voi päinvastoin pienentää lihasmassaa, mikä erityisesti ikääntyvillä olisi hyvinkin tärkeää säilyttää, Laakso muistuttaa.

Tätä ajatusta tukee myös Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tuore tutkimus:

”Ylipainoisilla ja vähän liikkuvilla kehonkoostumus on istumista ja liikkumista tärkeämpää lihasten sokeriaineenvaihdunnalle”

– Liikuntaharjoittelun tiedetään parantavan lihasten insuliiniherkkyyttä, mutta liikemittarilla mitatun paikallaanolon, seisomisen ja arkiliikkumisen vaikutuksia lihasten insuliiniherkkyyteen ei ole aiemmin tutkittu, kertoo väitöskirjatutkija Taru Garthwaite Turun yliopistosta.

Suurempi askelmäärä, pidempi seisomisaika ja parempi kunto ovat yhteydessä parempaan lihasten insuliiniherkkyyteen vähän liikkuvilla työikäisillä aikuisilla, joilla on ylipainoa ja kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin, selviää tutkimuksessa. Näitäkin tärkeämpää lihasten aineenvaihdunnalle on kuitenkin terve kehonkoostumus.

Tutkimuksessa havaittiin, että pidempi seisomiseen käytetty aika, korkeampi päivittäinen askelmäärä ja parempi kunto olivat yhteydessä parempaan lihasten insuliiniherkkyyteen. Istuminen puolestaan oli yhteydessä heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen.

This article is from: