Menestystekijät

Yhdessä hiiliviisaammaksi

Carbonwise on tarjonnut Turussa Kupittaan alueen yrityksille keinoja kehittää toimintaansa hiiliviisaammaksi ja taloudellisemmaksi.

Hiiliviisas yritys näkee oman toimintansa vaikutukset ilmastonmuutokseen, luo uusia toimia vähähiilisempään suuntaan sekä arvioi ja parantaa omia toimiaan taloudellista kannattavuutta unohtamatta.

Turun ammattikorkeakoulu on osana Carbonwise-hanketta yhdessä BusinessOulun ja Enter Espoon kanssa keväästä 2020 tarjonnut alueidensa yrityksille tietoa, miten yritys voi toimia tulevaisuudessa hiiliviisaasti.

Liikkeelle lähdettiin tutustumalla aiheeseen liittyviin käsitteisiin ja käsityksiin. Vaikka termit hiilineutraali, hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ovat paljon käytettyjä, on tärkeää, että kaikilla osallistujilla on sama ymmärrys sanan merkityksestä.

Yrityksille esiteltiin erilaisia hiilijalanjälkilaskentaan sopivia maksuttomia laskureita ja heidät tutustutettiin niiden käyttötarkoituksiin ja -tapoihin. Jotta voi aloittaa hiilijalanjälkensä pienentämisen, on ymmärrettävä oman yrityksen nykytila. Laskureita on tarjolla paljon erilaisia. Yrityksen näkökulmasta onkin tärkeää löytää sen tarpeisiin muuntautuva laskuri.

Tärkeää on ymmärtää myös hiilijalanjälkeä pienentävien tekojen vaikuttavuus. Jokaisella yrityksellä on omat vaikuttavimmat keinonsa hiilijalanjälkensä pienentämiseksi; on mahdotonta sanoa yleisluontoisesti, minkälaisia toimia yrityksen pitäisi tehdä.

Suurimpia hiilijalanjälkeä kasvattavia osa-alueita ovat energia, liikkuminen ja ruoka, joten näihin myös useimpien yritysten on hyvä keskittyä. Kun päästöjä on saatu vähennettyä, on vuorossa jäljelle jääneiden päästöjen kompensointi. Ja koko matkan ajan on tärkeää kertoa ulospäin, mitä tehdään ja miksi.

Jotta hiiliviisaus etenee yrityksessä, siihen on oltava johdon selkeä tuki, ja sen omistajuus on annettava tietylle henkilölle tai ryhmälle.

Jotta hiiliviisaus etenee yrityksessä, siihen on oltava johdon selkeä tuki.”

Beneten tavoitteena vaikuttaa asiakkaiden hiilikädenjälkeen

Turkulainen Benete tarjoaa hoitotyön ammattilaisille teknologista tukea, jonka avulla pystytään mittaamaan varsinkin ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksia. Beneten toimitusjohtajan Kari Bäckmanin kanssa olemme hankkeen alusta lähtien tehneet tiivistä yhteistyötä tapaamalla säännöllisesti.

Benete lähti mukaan Carbonwiseen useastakin syystä: Huoli ilmaston tilasta on todellinen, ja yrityksellä on vahva halu pitää huolta ihmisistä ja luonnosta. Myös oman hiiliviisauden tuominen näkyväksi koettiin kilpailuvaltiksi.

Merkittäväksi koettiin myös oman toimintaketjun tarkastelu: millä keinoin voi vaikuttaa omien sidosryhmien toimintaan, jotta käytettävät materiaalit ja toimituskanavat ovat mahdollisimman hiiliviisaita.

Kari Bäckmanin mukaan yksi suurimmista oivalluksista liittyy hiilikädenjälkeen. Hiilikädenjälki kuvaa positiivista vaikutusta toiselle osapuolelle tehtynä: asiakas pystyy kasvattamaan omaa hiilikädenjälkeään, kun ostaa vähähiilisempiä tuotteita tai palveluita. – Laskemmekin juuri, miten Beneten tuottama palvelu voi kasvattaa asiakkaiden hiilikädenjälkeä, Kari kertoo.

Maarit Jaakola, asiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu

Ikuinen etätyöoikeus? – Mistä etätyösopimuksessa kannattaa sopia

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi 15. lokakuuta. Monen ajatuksissa etätyön tekemisestä on kuitenkin saattanut tulla uusi normaali, jopa saavutettu etu, josta ollaan haluttomia luopumaan. Mitä työnantajan tulisi tässä tilanteessa muistaa ja mistä ainakin kannattaa työntekijän kanssa sopia?

Onko etätyö saavutettu oikeus?

Etätyö, johon siirryttiin koronapandemian johdosta ilman erillistä sopimista, esimerkiksi työturvallisuuslakiin pohjaten, ei ole tänä aikana muodostunut sellaiseksi työsuhteen ehdoksi tai eduksi, josta työntekijällä olisi oikeus vaatia pidettävän kiinni.

Valtakunnallisen etätyösuosituksen ja vastaavien työntekoa ohjaavien poikkeusolojen nyt päätyttyä, työnantajalla on oikeus edellyttää työt järjestettävän täysin samoin kuin ne toteutettiin ennen pandemian alkua. Toisaalta, myös työntekijällä on oikeus vaatia pääsyä takaisin toimistolle, eikä ketään voida lähtökohtaisesti velvoittaa jatkamaan etätyötä.

Etätyö on sopimiskysymys

Etätyön tekeminen perustuu normaalioloissa sopimukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Saattaa olla, että etätyön tekemisestä on jo alun perin työsopimuksessa sovittu, mutta mikäli ei, on erillinen sopimusliite paikallaan. Ketään ei siis voida asiasta sopimatta pakottaa tekemään etätöitä, eikä etätöiden tekemiseen myöskään ole oikeutta, ellei asiasta sovita.

Sovithan ainakin näistä

Mistä sitten kannattaa etätyöhön liittyen sopia? Keskeisinä asioina voidaan pitää ainakin etätyön määrää työpäivissä laskettuna sekä työaikaa eli milloin työntekijän on ainakin oltava työssä. Lisäksi työn suorituspaikasta on suotavaa sopia; tuleeko työ tehdä työntekijän vakituisessa asunnossa vai käykö tähän yhtä hyvin mökkilaituri tai esimerkiksi julkinen kahvila.

Sopimukseen on myös hyvä kirjata, mitä laitteistoa työssä käytetään, miten luottamukselliset asiakirjat tulee säilyttää ja miten muusta tietoturvasta sekä tietosuojasta huolehditaan. Vielä on syytä sopia siitä, miten etätyösopimus päätetään ja mitä seuraamuksia on, mikäli etätyösopimusta rikotaan. Huomioitavaa on, että etätyösopimuksen rikkomisesta ei lähtökohtaisesti tulisi seurata työsuhteen päättyminen, vaan etätyösopimuksen päättyminen ja paluu työpaikalle.

Huomioithan myös, että...

Etätyösopimusta tehtäessä on työntekijän kanssa paikallaan kerrata myös se, miten esimerkiksi työnantajan vastuut eri tapaturmatilanteissa saattavat erota riippuen siitä, tehdäänkö työpäivä työnantajan tiloissa vai etätyönä. Näistä voi useammallakin työntekijällä olla vääriä oletuksia.

Todennäköistä on, että etätyön tekeminen jatkuu useimmilla työpaikoilla. Ajatuksella laadittu etätyösopimus turvaa parhaiten työnteon sujuvuutta, kummankin osapuolen kannalta.