12 Maanantaina 16. maaliskuuta 2015 pro
ARI VIITASA
uusi yritys ”Töitä saa jos on aktiivinen eikä ole liian kranttu sille mitä haluaa tehdä.
Mirja Arkimaa toimitusjohtaja Witas Oy
Marko Kinnunen
Ylpeä yrittäjistä Keskisuomalaisissa yrityksissä on havaittavissa varovaista myönteisyyttä. Keski-Suomen vuoden ensimmäisen Pk-yritysbarometrin tulosten mukaan keskisuomalaiset vastaajat odottavat oman yrityksen suhdannenäkymien pikemminkin paranevan kuin pysyvän ennallaan seuraavan vuoden aikana. Huolimatta siitä, että suhdannenäkymät ovat koko maassa heikentyneet. POSITIIVISTA TULEVAISUUTEEN katsomista voi uskoa olevan myös oman alueemme yrittäjien näkemyksissä. Vuosien 2015 ja 2016 aikana alueemme yritysten kehittämis- ja investointihankkeet ovat mittavia. Yksistään Viitasaaren yritysten suunniteltujen hankkeiden määrä on noin 10 miljoonaa euroa. Koko Witas-alueella yritysten tuleville vuosille suunniteltujen hankkeiden euromäärä onnistuessaan lähentelee tuplaten tuota summaa. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat päättäneet taistella alueen kasvavia työttömyyslukuja vastaan.
Kannettava tietokone on Marko Kinnusen työkalu.
OMA YRITYS TYÖLLISTI Ovitehtaan konkurssi avasi uuden oven Marko Kinnusen työelämässä: yrittäjäksi. Esa Kilponen
Ovitehtaan konkurssi runsas vuosi sitten iski kuin salama kirkkaalta taivaalta Marko Kinnusen ja 160 työkaverin elämään. 14 vuotta kestänyt työura ensin tuotannossa, sitten työnjohdossa ja reklamaatiovastaavana päättyi irtisanomislappuun. – Oltiin Kauppisen Seppo kanssa teippitoimittajan kanssa tutustumassa uusiin teippimalleihin, kun pomo tuli sisään ja sanoi: kaikki toiminta loppuu nyt saman tien, se on konkurssi, muistelee Kinnunen. – Se palaveri loppui len-
nosta. Teipintoimittaja pakkasi salkkunsa ja sanoi hyvää päivänjatkoa. KASKI OY JATKOI tehtaan toimintaa, mutta pian Kinnuselle kävi selväksi, ettei paluuta entisiin työtehtäviin ollut. Alkoi uuden etsintä. Syksyllä hän oli mhy:n raivuulla, kun sai viestin Viitasaari 2014+ -hankkeen vetäjältä Eeva-Kaarina Rönkältä. LähiTapiola etsii vakuutusedustajaa yrittäjäpohjalla. – Pari päivää raivuulla mietin, siinä oli hyvää aikaa pohtia. Sitten päätin, että enköhän lähde ja soitin
Turpeisen Juhalle LähiTapiolaan. Työhaastatteluun ja sitten homma oli selvä. KINNUNEN EI pelännyt uutta haastetta, vaikka aikaisempaa kokemusta myynnistä hänellä ei ollut. Yrittäjyyskään ei ollut vierasta, sillä hän viljelee Kotitilansa peltoja Mäntylässä maatalousyrittäjänä. – Iso hyppy se silti minulle oli, melkein kuin hyppy tuntemattomaan. Perusvalmiuksia työhön hänellä kuitenkin on. – Työtehtävä ovitehtaan reklamaatiovastaavana oli itsessään jo eräänlainen koulu, kuinka tyytymätön asiakas saadaan tyytyväiseksi ja kuinka sen sai luottamaan minuun. Samoja elementtejä kuin myyntityössä. HÄN PÄÄSI LähiTapiolan koulutusohjelmaan. Tammikuun alussa alkoi Vakuu-
tusmyynti Marko Kinnunen Ky:n toiminta. Henkilökohtaiset myyntiluvat tulivat toissa viikolla. – Kuljen Turpeisen Juhan matkassa ja hän opastaa minua. Työ on lakisääteistä ja säädöksissä on paljon oppimista. Kohta alan itsekin myydä vakuutuksia. TYÖ ON liikkuvaista ja työhuone on LähiTapiolan Viitasaaren konttorissa. Palkkaus on provisiopohjaista. Vielä ei ole ensimmäistä omaa tiliä tullut, takuupalkka on harjoitteluajan voimassa. Hän uskoo, että uusi ammatti on hyvä ratkaisu. – Töitä saa jos on aktiivinen eikä ole liian kranttu sille mitä haluaa tehdä. – Helsinkiin tai EteläSuomeen en halua töiden perässä muuttaa. Täällä on minun kotiseutuni ja kotikyläni, sanoo neljän lapsen uusioperheen isä.
ÄRM-HANKE LÖYTÄNYT TÖITÄ TYÖTTÖMILLE Sami Karppinen
Viitasaarelainen Eeva-Kaarina Rönkkä tietää, miltä tuntuu ihmisestä, joka jää pitkän uran jälkeen työttömäksi yrityksestä, jossa on kuvitellut työskentelevänsä eläkepäiviin saakka. – Olin yksi niistä 160 ihmisestä, jotka jäivät työttömiksi Fenestran konkurssin myötä reilu vuosi sitten. Vaikka alkushokki oli kova, ei tilannetta jääty Viitasaarella surkuttelemaan pit-
käksi aikaa. Jo maaliskuussa käynnistettiin Witaksen hallinnoima Viitasaaren rakennemuutos 2014+ -hanke, jonka avulla työttömäksi jääneille on pyritty löytämään uusia työ- ja koulutuspaikkoja. TEHTY TYÖ yhdessä työnhakijoiden oman aktiivisuuden kanssa on tuottanut tulosta. Tällä hetkellä fenestralaisia on työnhakijoina enää 53. – Eläkkeelle tai eläkeputkeen siirtyi 23 henkilöä,
mutta noin puolelle meistä on löytynyt työ- tai opiskelupaikka, Rönkkä ynnäilee. Merkittävin työllistäjä on ollut Fenestran tiloihin tullut Kaskipuu, jonka palkkalistoilla työskentelee 43 henkilöä. – Meillä on edelleen tarjolla ammattitaitoinen joukko puualan ammattilaisia, joten paikkakunnalla on hyvät edellytykset käynnistää myös alan uutta yritystoimintaa. HANKKEEN AIKANA Rönk-
kä on saanut selkeän kuvan siitä, millaisin eväin työllistyminen onnistuu parhaiten. Avainasemassa on työnhakijan oma aktiivisuus. – Pukumiehet eivät tule hakemaan ketään kotisohvalta töihin. Avoimia hakemuksia kannattaa tehdä rohkeasti ja käydä yrityksissä. Vuokrafirmoja tai pätkäpestejä ei kannata pelätä, sillä ne ovat nykyaikaa ja usein portti työmarkkinoille. Vanhasta turvallisesta toimenkuvasta ei ole syytä pitää jääräpäisesti kiinni, vaan
ALUEEMME YRITTÄJISSÄ on havaittavissa cowboy-toimintaa. Cowboyt elävät välittömän toiminnan maailmassa ja poikkeavat ajattelultaan korporaatista, joka tekee monimutkaisia ”resurssienkohdennuspäätöksiä etsien hyödyntämisen tasapainoa”. Ilman alueemme toimeen tarttuvia yrittäjiä, heidän innovatiivisuuttaan, oivalluksiaan sekä sääntöjen kyseenalaistamista höystettynä ripauksella perinteistä liikkeenjohdon kurinalaisuutta, yrityksemme eivät uudistuisi ja kehittyisi. He ovat alueemme elinvoimaisuuden ylläpitäjiä. Kannattaa olla ylpeä vastuunsa kantavista yrityksistä ja yrittäjistämme! ONKO UUSI IDEA mahdollisuus vai uhka? Uudet ideat pitäisi ymmärtää resurssien ja energian houkuttelukoneina, kertoi Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki eräässä tilaisuudessa. Innovatiivisuuttakin pitäisi olla matkassa. Ideoista vähemmän innovatiivinen esimerkki kertoo Sodankylän liikuntahallin nimikilpailusta, jonka lopputulos oli, että kyseisen hallin nimeksi tuli Sodankylän liikuntahalli. Valinnan teki sivistyslautakunta vuonna 2012. KEHITTYMISEN ESTEENÄ on usein laatikkoajattelu eli pitäytyminen tutuissa toiminta- ja ajattelutavoissa. Hankkeet ja projektit tuovat lisäresurssien lisäksi uudenlaisia toimintatapoja. Hankkeiden ja projektien yksi merkittävä tehtävä on myös kokeilukulttuurin hyödyntäminen eli toteuttaa käytännön kokeiluja, joissa alkuperäinen idea viedään konkreettiselle tasolle. Käytännön kautta voidaan osoittaa, mikä ideassa on hyvää ja mikä vaatii kehittämistä. Kokeilut ruokkivat myös luovuutta ja innovatiivisuutta. Se imuroi luokseen myös ideasta kiinnostuneita muita tahoja. Syntyy luova ympäristö, positiivinen ilmapiiri ja innovatiivisuuden kehä. Tähän tähdätään myös juuri seutukunnalla käynnistyneessä yrityslähtöisessä InnoVapriikki-hankkeessa.
uusia uria kannattaa tarkkailla avarin silmin. – Työttömyys tarjoaa myös mahdollisuuden jatkokouluttautumiseen tai kokonaan uuteen ammattiin. Yrittäjyys on yksi varteenotettava vaihtoehto. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ joutuu pian itsekin laittamaan oman aktiivisuutensa täysillä peliin, sillä EAKR-rahoitteinen hanke päättyy huhtikuun lopussa. – Pidän numeroiden parissa työskentelystä, mutta työpaikkaa minulla ei vielä ole tiedossa. Katsotaan mitä kevät tuo tullessaan, Rönkkä tuumaa luottavaisesti.
Eeva-Kaarina Rönkkä on luotsannut hanketta, joka on auttanut entisiä fenestralaisia löytämään työ- tai koulutuspaikan.