Asukkaiden varkaus

n

S

n

S

2018

AsukkAiden

VARKAUS

TIINA LAINE

AsukkAiden

VARKAUS

i

n

AsukkAiden

ti

Warkauden Lehden erikoisnumero

S

VARKAUS

Potkua Varkauteen

Asukkaiden Varkaus

2 | WARKAUDEN LEHTI |

AsukkAiden

VARKAUS

AsukkAiden

VARKAUS

AsukkAiden

VARKAUS

AsukkAiden

VARKAUS Warkauden Lehti

AsukkAiden

AsukkAiden

Warkauden Lehti

Warkauden Lehden erikoisnumero

VARKAUS

VARKAUS

AsukkAiden

VARKAUS

Warkauden Lehden erikoisnumero

C100 M40 Y0 K0

Unto-kissa tarkistaa kahvipöydän tarjonnan. Sari Kirjavainen kertoo, että alkuperäisten keittiönkaappien väritykseen tottuminen otti oman aikansa taloon muutettua.

Talon sijainti houkutti Varkauteen Teatteri ja pyörätiet ovat Sari Kirjavaisen mukaan kaupungin parasta antia.

KOTI JA ASUMINEN Kati Soininen

Kun Leppävirralta lähdettiin lapsena äidin kanssa elokuviin ja teininä tapaamaan kavereita, Varkaus tuntui Sari Kirjavaisesta tosi isolta cityltä.

Tavallaan se on sitä vieläkin kahden Varkaudessa asutun vuoden jälkeen. Ainakin kaupungilla saa liikkua anonyymina.

– Leppävirralla kun käyn ostamassa maitopurkin, siihen menee kaksi tuntia, kun kaikkien kanssa jää jutuille, Kirjavainen naurahtaa.

Kotipitäjän asukkaat tulivat tutuksi yrittäjävuosien aikana, yli 20 vuotta kului pyörittäessä kahvilaa ja myymälöitä.

Varkauteen muutettuaan Sari Kirjavainen on hakenut työtä, mutta huomannut, että yli 50-vuotiaalle töiden saaminen on erittäin hankalaa.

– Yhdessäkin paikassa kysyttiin vuosikertaa ja

homma tyssäsi siihen.

Viime syksynä hän läksi lukemaan aikuisopintoina artesaanin tutkintoa rooli- ja teatteripuvustuksesta.

Koulu sijaitsee Pohjanmaalla, mutta parhaillaan on menossa työharjoittelu, jonka Kirjavainen tekee Varkauden Teatterilla.

– Teatteri on Varkaudessa aivan huippu, työympäristönäkin kertakaikkisen ihana.

Varkauteen ja Könönpeltoon houkuttivat talo ja mies.

– Pää kääntyi aina tämän talon kohdalla ja ihastuimme ensin pihaan. Kaupat oli helppo tehdä, sillä myyjät olivat Lassen tuttuja.

Rintamamiestalon sijainti ja naapurusto tekevät paikasta maailman parhaan.

– Varkausmäen reitit lähtevät ihan vierestä. Voi valita, menisikö tänään kolme vai viisi kilometriä. Kummallakin puolella asuvat naapurit ovat tosi kivoja, samoin sitä seuraavat naapurit ja sitä seuraavat...

| WARKAUDEN LEHTI | 3

Näyttöjä löytyy.

KATI SOININEN

Uutuus!

”Jokainen avattu ovi on mahdollisuus uuteen kotiin.”

161m2 9557902

Uutuus!

Sulkavakuja 3, Könönpelto, OKT 5h,k,khh,kph,s,wc. Ei e-tod. Hp.218 000 €

145m2 9427483

Uutuus!

Linnasaarenkuja 2A, Savonmäki, OKT 4h,tupak,takkah,khh,psh,s,vh,2wc. Ei e-tod. Hp.127 000 €

Yläkerrassa yksi huone on varattu vaatteille, joista osa on tehty itse ja osa hankittu käytettynä.

Hyvät pyörätiet saavat Sari Kirjavaiselta kiitosta.

– Kaupunkiin ajaa tästä kaksitoista minuuttia, se tuulettaa koko pään.

Sen sijaan julkinen liikenne saisi toimia paremmin, autoton ihminen on lähiössä aika juntturassa etenkin talvisin ja viikonloppuisin.

Kaksikerroksinen talo on rakennettu vuonna 1955 ja sisustus on peräisin 50-, 60ja 70-luvuilta.

– Sohvakalusto on taloakin vanhempi, vuodelta 1952. Se on ostettu Varkaudesta ja on kulkenut mukanani vaikka mistä mihin.

Huonekaluja ja sisustustavaraa hankkiessa kiinnitetään huomiota siihen, että tavara tuottaa iloa itselle.

– Aika nollabudjetilla mennään, jos joku on kallis, en tarvitse sitä.

Viimeisin hankinta on nettikirpparin kautta löytynyt seinäkaappi, joka odottelee nyt varastossa tilan vapautumista.

”

Rintamamiestalon sisustus on peräisin 50-, 60- ja 70-luvuilta.

Alakerran keittiö edustaa 1960-lukua ja väritykseen tottumiseen meni aikaa, sininen kun ei kuulu lempiväreihin.

Muutoin väriskaala kulkee ruskeasta keltaisen ja oranssin eri sävyihin.

Samoja värejä roikkuu myös yläkerran suuren vaatehuoneen rekkitangoilla.

Siellä on sekä itse ommeltuja että käytettynä hankittuja mekkoja ja muita vaatteita.

– Entinen asukas oli käsityöihminen, hänen jäljiltään kaapeissa oli kaavoja ja kankaita, vaatteita ja verhoja.

Hänellä oli samanlainen maku kuin minulla.

Pihamaalla on perunamaa, ystävän pihasta siirrettyjä marjapensaita sekä kierrätysmateriaaleista tehty kasvihuone.

Perinnekasvit ovat alkaneet kiinnostaa.

– Tässä on ollut hieno 60-luvun pihasuunnitelma: kiveyksiä ja tasanteita, kivipolkuja ja istutuksia. Jos olisi paljon rahaa, palkkaisin puutarhasuunnittelijan entisöimään pihan, Kirjavainen sanoo.

Neulaskuja 2, Käpykangas 3h,k,pkh,psh,s,wc,vh. Ei e-tod. Mh. 68 043,38 € Vh. 69 000 €

77,5m2 9716460

Tutustu näihin ja muihin myynnissä oleviin kohteisiimme osoitteessa huom.fi/varkaus.

Sovi aika henkilökohtaiseen esittelyyn!

Ismo Voutilainen KiAT

Käytettyä tavaraa

42m2 9407461

Uutuus!

Valmuskakuja 24, Kaura-aho, RT 2h,kk,kph,s. Energialuokka: D (2013). Mh. 49 383,70 € Vh. 52 000 €

040 555 6317

Tuija Itämäki

Soili Tehomaa

Anita Hakala

Jonna Konttinen

040 555 6318

040 555 6319

040 555 6320

040 555 6322

KED, LKV, LVV

LKV, LVV

LKV, LVV

Vuokraukset

Pikkuvioista on turha nipottaa ■ Suurimman osan

vanhoista tavaroista Sari Kirjavainen on saanut tutuilta ja sukulaisilta.

■ Ostaessa kannattaa miettiä, osaako itse korjata tai kunnostaa.

Vaatteen huolto ja

korjaus kannattaa varmistaa asiantuntijalta.

■ Varkauden Ekotori on mainio paikka.

■ Hyviä ovat myös Facebookin kirpputorit, kuten Varkauden alueen ostaa myy vaihtaa.

Näyttöjä löytyy.

Asuntokauppaa ammattitaidolla Varkauden Kotiankkuri Oy LKV Kauppakatu 37, p. 040 555 6316 varkaus@huom.fi

4 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus

Punttisalille tai kuoroon päättäjien kanssa KATI SOININEN

Kaupungin päättäjät kutsuvat asukkaita mukaan hyvinvointitapaamisiin.

HYVINVOINTI Kati Soininen

Kiinnostaisiko lähteä puheenjohtajan kanssa punttitreeneihin tai kokeilemaan kuorolaulua kaupunginvaltuutetun kanssa?

Varkauden kaupungin päättäjähaaste lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Se tarjoaa asukkaille mahdollisuuden osallistua erilaisiin hyvinvointitempauksiin ja tavata samalla kaupungin päättäjiä.

Asukkaiden ja päättäjien tapaamisista saatiin viime vuonna hyvää palautetta.

Ajatuksena on, että kuntalaisten keskuuteen jalkaudutaan muutenkin kuin virallisissa tapahtumissa.

Kuntosalilla käymistä harrastava kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Suhonen kertoo huomanneensa, että harjoittelun lomassa ihmiset tulevat usein puheille.

– Se on tilanne, jossa on helppo jutella mistä tahansa, kaupungin asioista ja politiikasta, tai vaikka, että on ilmoja pidellyt.

Puheenjohtajan punttitreenit aloittaa tapaamisten sarjan. Ne pidetään lauantaina 24. maaliskuuta uimahallin kuntosalilla.

Mukaan mahtuu kymmenen ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

– Liikunnanohjaaja Else Kinnunen on mukana opastamassa ja vetämässä treenejä, Suhonen kertoo.

Ennen punttien kolistelua juodaan yhdessä pullakahvit.

Liikunta on tärkeä osa elämää myös sivistyslauta-

”

Kaikki voivat tulla mukaan, tasovaatimuksia ei ole.

kunnan puheenjohtaja Pia Hedmanilla.

– Minäkin käyn salilla, mutta Timo ennätti jo napata salihomman, hän naurahtaa.

Niinpä tarjolla on lauantaina 7. huhtikuuta mahdollisuus osallistua salibandyn höntsäharjoituksiin Waltterin koululla.

– Kaikki voivat tulla mukaan, tasovaatimuksia ei ole. Olen itse pelannut tällä kaudella seutuliigaa ja aiemmin vain katusählyä, Hedman toteaa.

Liikkumisen lisäksi hyvää oloa voi saada myös kulttuurin harrastamisesta.

Kaupunginvaltuutettu Katja Saraketo on harrastanut kuorolaulua Varkauden Laulussa viidentoista vuoden ajan.

Hän kutsuu kaupunkilaisia mukaan laulamaan yhteislauluja Tehtaan koululle sunnuntaina 22. huhtikuuta.

Paikalla on musiikkineuvos Jyrki Immonen laulattamassa varkautelaisia Laulun viemät -kuoron kanssa.

– Kuka tahansa voi laulaa yhteislauluja tai karaokea.

Tuon mukanani infoa siitä, mitä kuoroja Varkaudessa on olemassa, Saraketo sanoo.

Enemmänkin päättäjiä mahtuisi mukaan ja myös seurakuntien päättäjät voivat osallistua.

Haasteeseen voi tarttua koko kuluvan vuoden ajan.

– Monella meistä on koiria, joku voisi lähteä koirien kanssa lenkille. Joukossa on myös pilkkimiehiä, Suhonen vinkkaa.

Varkauden tarjoamat hyvinvointiin liittyvät mahdollisuudet Suhonen kokee hyviksi kaupungin kokoon nähden.

Kulttuuria tarjoavat muun muassa juuri uusittu elokuvateatteri ja hyvin porukkaa vetävä kaupunginteatteri sekä Soisalo-opisto laajalla tarjonnallaan.

Timo Suhonen, Katja Saraketo ja Pia Hedman kutsuvat kaupunkilaisia mukaan tapaamiseen.

– Liikunnan ja urheilun osalta puitteet ovat hyvin kunnossa ja niin pitää olla jatkossakin. Helposti tavoitettavissa oleva luonto tuo sekin omalta osaltaan hyvinvointia, Suhonen pohtii.

– Hyvinvointia voi saada montaa kautta. Myös mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa on tarjolla paljon, Hedman toteaa. l Tapaamisiin ilmoittaudutaan

ennakkoon kaupungin nettisivujen kautta: www.varkaus.fi

Hyvinvointia 365 päivää vuodessa Asukkaiden tarinoita kerätään ■ Kaupunkilaisia

kutsutaan kertomaan asioista, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa.

■ Tarinat voivat liittyä esimerkiksi luontoon, liikuntaan, kulttuuriin tai vapaaehtoistoimintaan.

■ Koko kaupungin yhteinen hyvinvointipäivä

järjestetään lauantaina 28.4.

■ Päivän aikana on ohjelmaa eri puolella Päiviönsaarta.

■ Warkaus-salilla esitellään eri toimijoiden hyvinvointia edistäviä palveluja, Keskuskonttorilla keskitytään

käsitöihin, Kaks Ruusua Ravintolan ympäristössä maistellaan lähiruokaa ja Päiviönsaaren torilla pidetään kirpparia.

■ Hyvinvointipäivässä nähdään myös Teatteriryhmä Nimettömien koostama esitys kaupunkilaisten tarinoista.

| WARKAUDEN LEHTI | 5

Varkaus tahtoo ylpeät kaupunkilaiset MARI PETÄJÄ

Hannu Tsupari: Varkaus on jo moderni, kansainvälinen, kestävän kehityksen kaupunki.

VAIKUTTAMINEN Sari Ristamäki

Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari näki pari vuotta sitten kolumnissaan Warkauden Lehdessä kaupungin, joka käy luontevaa vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Hän lanseerasi käsitteen Asukkaiden Varkaus, ja se jäi elämään. Asukkaat ovat nyt vuoteen 2040 ulottuvan strategian keskiössä.

Tsupari muistuttaa, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja päätöksenteon avoimuuden lisäämiselle on vahvat lakisääteiset vaateet. Kuntalaki edellyttää, että kunta antaa riittävästi tietoa palveluistaan ja taloudestaan.

Sen pitää kertoa valmistelussa olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista. Kuntalaisille pitää olla mahdollisuus vaikuttaa asioiden käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Kaupunginjohtaja arvioi, että Varkaus täyttää lain vaateet kohtuullisen hyvin.

Erilaisia asukastilaisuuksia järjestetään säännöllisesti: tuorempina esimerkkeinä vaikkapa Joutenlahden vetovoimakeskushankkeen ja kaupungin vuoden rakennusinvestointien esittelytilaisuudet. On nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, lasten parlamentti ja vammaisneuvosto, joita kuullaan myös päätöksenteossa. Terveyskeskuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimii asiakasraadit. Kaupunkilaisten mielipiteitä eri palveluista on selvitelty verkkokyselyillä ja parin viikon mittaiselle Kauppakadun Idealeirillä.

– Parempaan voi silti pyrkiä. Myös päätöksenteon

”

Kaupunkilaisilta on tullut satoja toiveita ja ideoita.

avoimuudessa ja nopeassa viestinnässä, sanoo Tsupari.

Hän uskoo, että kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnon avoimuuden lisäämiselle on sosiaalinen tilaus. Siitä kertoo sadat toiveet ja ideat, joita kaupunkilaisilta on tullut erilaisissa asukastapaamisissa ja kyselyissä.

Kaupunki on panostanut tuntuvasti viestinnän ja markkinoinnin resurssien lisäämiseen. Varkauden viestintä ja markkinointi on kasvanut pienessä ajassa kolmen henkilön yksiköksi. Erilaisia hankkeita on suunnitteilla.

Tsupari sanoo kuitenkin olevansa sen verran vanhan koulukunnan edustaja, ettei usko likikään kaikkien kaupunkilaisten ryntäävän vaikuttamaan. Varkaus on joutunut tyytymään varsin vaatimattomiin äänestysprosentteihin.

Yleistä negatiivisuutta yhä on, vaikka kaupungin elinkeinoelämä on tuottanut runsaasti hyviä uutisia menneinä vuosina.

– Yritämme taistella tätä kehitystä vastaan. Jos kaupunkilaisten ääni kuuluu, he todennäköisesti ovat entistä tyytyväisempiä omaan kaupunkiinsa. Kaupunkilaisten aktivoimisessa riittää tekemistä sekä kaupungin henkilöstölle että myös luottamushenkilöille. Osallistamisen eteen on tehtävä töitä yhdessä.

Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari toivoo, että yhä useampi kaupunkilainen voisi olla ylpeä Varkaudesta tulevaisuudessa.

– Asiat ovat kuitenkin suhteellisen hyvin. Varkaus ei vain halua olla moderni, kansainvälinen, kestävän kehityksen teollisuuskaupunki vaan se on jo sitä.

Kaupungin suuryritykset Stora Enso, Sumitomo FW ja Andritz ovat mahtava voimavara Varkaudelle. Tsupari toivoisi, että yhtiöt pystyisivät tavalla tai toiselle osallistu-

Hannu Tsupari toivoo, että kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen lisää asukkaiden myönteistä kuvaa omasta kaupungista. maan kaupungin ponnisteluihin kasvattaa vetovoimaa ja kohentaa mielikuvia kaupungista.

Suoraan kaupunginjohtajaan harva varkautelainen on yhteydessä. Hannu Tsupari ei kek-

”

Kaikki pitää saada tehtyä terveellä taloudella.

si montaa asiaa, mitkä asiat voisivat olla Varkaudessa vielä paremmin.

– Olen lähtöisin vaatimattomista oloista. Tyydyn itse aika vähään. Peruspalvelut riittävät ja olen niihin tyytyväinen.

– Mutta ymmärrän hyvin, että monelle kaupungin palvelut ovat paljon enemmän.

Lapsiperheiden, nuorten ja yhtä lailla ikäihmisten palvelut, pitää pelata ja kestää vertailun.

Ja kun Hannu Tsuparista on kyse, kaikki tämä pitää saada tehtyä terveellä taloudella.

Varkauden visio Kanava maailmalle ■ Vuonna 2040 Warkaus

on Itä-Suomen keskiössä sijaitseva, hyvät liikenneyhteydet omaava, tulevaisuuteen katsova 62 000 asukkaan kansainvälinen teollisuuskaupunki, jossa arvostetaan monipuolista yrittäjyyttä.

■ Olemme kanava maailmalle.

■ Meille kestävä kehitys

ja sosiaalinen vastuullisuus ovat keskeisiä arvoja.

■ Panostamme yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen.

■ Meillä on laadukkaat ja lähellä asukasta olevat palvelut.

■ Arki on toimivaa ja vapaa-aika voimaannuttavaa luonnon, vesistöjen ja kulttuurin äärellä.

6 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus Sellua ja energiaa Andritz Oy on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittajista.

Sen tuotealueita ovat puunkäsittely, kuituprosessit, kemikaalien talteenotto ja massankäsittely.

Lisäksi Andritz Oy tarjoaa erilaisia biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energian tuotantoon.

Tampereella sijaitseva Andritz Hydro Oy toimittaa järjestelmiä, laitteita ja palveluja vesivoimateollisuudelle.

Suomessa Andritz -yhtiöiden henkilöstön määrä on noin 1 200.

Osaamiskeskukset ovat Kotkassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Tampereella ja Varkaudessa.

Andritzin Varkauden yksikön tausta on A. Ahlström Oy:n konepajateollisuudessa.

Ahlströmin soodakattilatuotanto siirtyi itävaltalaiselle Andritzille 2001–2002.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

Ilmoita!

Suunnitteluinsinööri Tommi Markkanen tarkastelee Espanjaan toimitettavan kattilalaitokse

10.-11.8.2018 SAMPEA JA SAMPPANJAA Perjantaina Supersonic, Steve’n’Seagulls sekä Kaija Koo! Lauantaina vuorossa Laura Voutilainen, Irina ja Neljä Ruusua!

Nähdään elokuussa!

Liput tulevat myyntiin huhtikuussa: www.sampeajasamppanjaa.fi

Kohti päästötöntä tehdasta Andritz panostaa energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

| WARKAUDEN LEHTI | 7

ANTTI AHO

en havainnekuvia.

TEKNOLOGIA Antti Aho

Uuden sukupolven sellutehdas on äärimmäisen energiaomavarainen. Samalla se hyödyntää tuotannon sivuvirtoja huomattavasti täysimääräisemmin kuin ennen.

Lisäksi sen ympäristökuormitus on alhaisella tasolla, puhutaanpa sitten päästöistä ilmaan tai vedenkulutuksesta sellutonnia kohti.

Tässä kehitystyössä on erityisen vahvasti mukana Andritz Oy, jonka Varkauden yksikön näkövinkkelistä keskitytään nimen omaan energiatehokkuuteen ja päästöjen alenemiseen.

– Ei pelkästään soodakattilan osalta, vaan laajemmin, paikallisjohtaja Ari Nieminen huomauttaa.

Haihduttamojen suunnittelussa tavoitellaan korkeinta

mahdollista energiatehokkuutta. Mustalipeän kuiva-ainepitoisuus saadaan noin 85 prosenttiin. Keittämöiden ja haihduttamojen lämpötalous saadaan yhtenä kokonaisuutena aiempaa tehokkaammaksi.

Uudenaikainen sellutehdas tuottaa energiaa huomattavasti enemmän kuin kuluttaa, ja kun lämpöä ei prosesseissa tarvita samalla tavalla kuin aikaisemmin, sitä voidaan hyödyntää kaukolämpönä tai muuttaa energia sähköksi ja myydä ulos.

– Sähkönmyynti on teollisuudessa tärkeä tulonlähde, Nieminen huomauttaa.

Tehtaalla puusta ennen haketusta irrotettava kuori hyödynnetään biomassakattilan avulla voimantuotantoon. Kuori voidaan myös hyödyntää tuottamalla biokaasua ja täten korvata

meesauunissa käytettävä öljy tai maakaasu, jolloin voidaan tehdä fossiilisista polttoaineista vapaa sellutehdas.

Hakkeesta vähän yli puolet menee selluun ja loppu liukenee mustalipeäksi. Se taas menee haihduttamon kautta biopolttoaineeksi soodakattilaan. Prosesseissa muodostuva metanoli, hajukaasut ja jätevedenkäsittelyssä syntyvä bioliete voidaan polttaa soodakattilassa, mutta nykyisin sivuvirtoja tarkastellaan uusista näkökulmista.

Uusissa sellutehtaissa pyritään mahdollisimman suljettuun veden ja kemikaalien kiertoon. Tällöin tiettyjä haitta-aineita pyrkii rikastumaan kemikaalikiertoon, jolloin esimerkiksi soodakattilan tuhkasta pitää poistaa klooria. Andritzilla on tähän tarkoitukseen esimerkiksi kaksi eri kloorinpoistotekniikkaa.

”

”Sivuvirtojen ja niiden hyödyntämisen kanssa tehdään paljon töitä.”

Metanoli ja rikkipitoiset hajukaasut on tavallisesti ohjattu energiantuotantoon, mutta nyt pohditaan näiden sivuvirtojen jalostusarvon nostamista. Metanolia puhdistamalla ja valmistamalla hajukaasuista rikkihappoa voidaan nämä sivuvirrat hyödyntää tehtaan omissa prosesseissa ja näin vähentää tehtaan ostokemikaalien tarvetta.

Teollisuuden sivuvirrat ovat nyt tiukassa syynissä Andritz Oy ei ole ainoa Navitas-taitotalojen toimija, joka tarkastelee teollisuuden erilaisia sivuvirtoja ja niiden mahdollisimman tehokasta hyötykäyttöä.

Navitas Kehitys Oy pureutuu sivuvirtoihin syksyllä käynnistyneen Teolliset symbioosit -hankkeen kautta. Hankkeessa toteutetaan Motivan hallinnoimaa valtakunnallista Teolliset symbioosit -toimintamallia.

Teollisissa prosesseissa raaka-aineista tehdään erilaisia tuotteita, mutta sivussa syntyy muutakin.

Perinteisesti tämä muu on luokiteltu jätteeksi. Näissä sivu- ja jätevirroissa voi kuitenkin liikkua uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita hankkeen avulla tutkitaan. Pohjois-Savossa ajatuksena on hyödyntää materiaalivirtoja niin, että maakuntaan jäisi mahdollisimman suuri hyöty.

– Esimerkkinä tällaisista sivuvirroista voi mainita vaikka voimalaitostuhkan, jonka jalostusmahdollisuuksia maanrakennuksessa tutkitaan parhaillaan, projektijohtaja Laura Leppänen korostaa.

Yritysten kohdalla katsotaan tapauskohtaisesti, mitä näistä sivuvirroista voisi jäädä loppujen lopuksi viivan alle. Jatkojalostus saattaa monessa tapauksessa olla taloudellisesti järkevämpi ratkaisu kuin erinäisten sivuvirtatuotteiden päätyminen jätteeksi.

Lisäksi hankkeen tavoitteena on löytää sellaisia yritysten ja myös muiden toimijoiden välisiä kumppanuuksia, joiden kautta sivuvirroista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Näin edistetään teollisten symbioosien syntymistä sekä sitä kautta uuden yritystoiminnan syntymistä.

Biomassojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen energiantuotannossa merkitsee taas eroonpääsyä fossiilisista polttoaineista.

Niemisen mukaan eri osaalueet täydentävät toisiaan, ja Andritz pystyy vastaamaan haasteisiin omilla teknologioillaan.

hyödyntämisen kanssa tehdään paljon töitä, mutta tärkeää on myös panostaa sellun laatuun. Jos meidän asiakkaamme saa hakkeesta selluksi 52 prosentin sijaan 54 prosenttia, on se merkittävä asia.

Nämä uudet osa-alueet herättävät Niemisen mukaan kiinnostusta maailmalla. Energiatehokkuuden, ympäristöystävällisyyden ja tuotannon erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen ohjaa niin tiukentunut lainsäädäntö ja ympäristönormisto kuin toisaalta myös tehtaiden pyrkimys entistä suurempaan kustannustehokkuuteen.

– Meidän taas pitää ymmärtää uudet tarpeet ja itse tutkia uusia mahdollisuuksia, Nieminen sanoo.

– Sivuvirtojen ja niiden

”

Jätevirroissa voi liikkua uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Pohjois-Savossa hanketta vedetään Navitas Kehitys Oy:n, Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n, Savonia-ammattikorkeakoulun, Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE), Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n sekä Kuopion kaupungin yhteisvoimin.

Syyskuussa käynnistynyt hanke päättyy toukokuussa 2019. Päärahoittajana Etelä- Savon ELY-keskus (EAKR) ja kokonaisbudjetti on yhteensä 570 000 euroa.

Hankkeen toisena osiona on Suomen ympäristökeskuksen elinkaariklinikka-toimintamallin kehittäminen ja toteuttaminen. Toimintamallin avulla voidaan arvioida yritysten tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia.

Jatkuvasti tiukentuvat päästönormit ja energiatehokkuuden entistä suuremmat vaatimukset näkyvät myös voimakattilapuolella.

– Siellä keskitytään biomassojen hyödyntämiseen.

Tehokkuus on erittäin tärkeää. Sen kanssa tehdään koko ajan töitä.

Nieminen mainitsee Andritzkonsernin kannalta tärkeänä päänavauksena ensimmäiset sooda- ja biomassakattilat Japaniin. Ratkaisevana tekijänä näille tuoreille toimituksille oli japanilaisia kattiloita korkeampi energiatehokkuus.

8 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus OLLI HORTTANA

SAIMAAN TUORE

Punajuurigraavattu kirjolohi.

SAIMAAN TUORE

Jyrki Sukula lähti innolla markkinoimaan varkautelaista kirjolohta. Uudenlainen kasvatustapa kiinnostaa häntä.

Kätevästi valmistettavaa kalaa Jyrki Sukula innostui varkautelaisesta kirjolohesta.

KALANKASVATUS Antti Aho

Varkautelainen kirjolohi on tuote, joka saa kokki Jyrki Sukulan innostumaan.

Hänen mukaansa Finnforel Oy:n tavassa kasvattaa kalaa suomalaisiin ruokapöytiin on kysymys niin kiinnostavasta kokonaisuudesta, että projektiin on helppo lähteä mukaan.

– Hyvälaatuinen, tasalaatuinen tuote, joka on joka päivä samanlainen, hän luonnehtii.

Sukula tarjoili kalaa viime viikolla ravintola-alan ammattilaisille, ja vastaanotto oli hänen omien sanojensa mukaan erittäin positiivinen.

Kalan raikkaus ja maku keräsivät kiitoksia samoin kuin lihan kiinteys ja suutuntuma.

– Lisäksi taustalla oleva tarina kiinnostaa. Sitä pysähdytään kuuntelemaan, Sukula huomauttaa.

Raaka-aineiden alkuperällä on merkitystä kuluttajille.

Kirjolohta ja pinaattimuusia.

Saimaan Tuore on Sukulan mielestä osuvasti oivallettu tuotenimi.

Kirjolohta on kasvatettu Suomessa vuosikymmenet.

Kasvatetun kalan maine ei ole aina ollut paras mahdollinen.

– Kirjolohesta ei ole juurikaan puhuttu. Nyt sitä ollaan löytämässä uudelleen.

Tähän saumaan iskee Saimaan Tuore uudella tuotteellaan, ja Sukulan mielestä kaikki menestymisen mahdollisuudet ovat olemassa.

– Markkinat ovat hyvin sirpaleiset, hän huomauttaa.

– Eri alueilla on paikallisesti tunnettuja toimijoita, hienoja savustajia ja loimuttajia. Osa tunnetaan laajemmallakin alueella, mutta tässä tapauksessa kysymys on suomalaisesta tuorekalabrändistä.

Sukulan mukaan Finnforel Oy:n käyttämä kiertovesikasvatus näkyy lopputuot-

teessa maun puhtatena ja lihan kiinteytenä. Kiertovesialtaassa kala on jatkuvassa liikkeessä. Rasvaa kalassa on vähemmän kuin esimerkiksi norjalaisessa lohessa.

– Lisäksi rasvan laatu on hyväksi ja terveelliseksi todettua.

Yksi menestyksen takeista on Sukulan mielestä tarkkaan mietitty annoskoko, joka ei huolellisesti suunnitellun kasvatusprosessin ansiosta myöskään vaihtele.

Kala on pakkauksessa valmiiksi annoskoossa. Yksi filee painaa 170 grammaa.

Myynnissä kalaa on sekä yhden että kahden fileen pakkauksissa.

– Suomessa on 2,6 miljoonaa kuluttajaa jotka elävät 1–2 hengen talouksissa.

Pienten talouksien määrä kasvaa koko ajan. Niissä on eniten ostovoimaisia kuluttajia, Sukula huomauttaa.

Koko on kätevä myös valmistuksen kannalta.

| WARKAUDEN LEHTI | 9

Jyrki Sukulan kirjolohireseptejä Ohjeet 1–2 hengelle

Tomaattinen kirjolohikeitto 1 kpl kirjolohifilee ½ kpl fenkoli 1 kpl salottisipuli 2 rkl oliiveja 1 tl kapriksia 1 dl tomaattimurskaa 1 kpl valkosipulin kynsi 3 dl kala- tai rapulientä oreganoa tuoretta inkivääriä tabascoa suolaa oliiviöljyä Suikaloi fenkoli ja sipuli, viipaloi valkosipulinkynsi.

Kuullota oliiviöljyssä. Lisää pannulle viipaloidut oliivit, kaprikset, kala/rapuliemi sekä tomaattimurska.

Anna seoksen hautua, kunnes fenkoli on kypsää.

Lisää vettä tarvittaessa.

Poista kirjolohesta nahka ja leikkaa lohi pieniksi kuutioiksi. Mausta suolalla. Lisää kalat liemeen, kun vihannekset ovat kypsiä.

”

”Sen saa kypsäksi alle viidessä minuutissa.”

Lisää oregano, raastettu inkivääri, tabasco ja tarkista suola.

Nauti keitosta foccacian tai patongin kera.

Punajuurigraavattu kirjolohi Graavilohi: 1 kpl kirjolohifilee 1 kpl punajuuri 2 rkl hienoa merisuolaa 1 rkl sokeria 2 tl valkoviinietikkaa Piparjuurikerma: ½ dl vatkattua kermavaahtoa suolaa mustapippuria raastettua piparjuurta Raasta punajuuri, sekoita muut ainekset keskenään ja levitä kirjolohifileen päälle. Anna maustua yön yli. Sekoita piparjuurikerman ainekset keskenään. Poista punajuuri-suolaseos kalan päältä ja viipaloi lohi. Tarjoile piparjuurikerman ja paahdetun saaristolaisleivän kera.

Kirjolohta ja pinaattimuusia 1 kirjolohifilee

Kananmunakastike: ½ dl hienonnettua kurkkua 1 kpl keitetty kananmuna hienonnettua tilliä mustapippuria suolaa wasabitahnaa 1 dl turkkilaista jugurttia Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä, kaada vesi pois ja anna höyrystyä. Lisää joukkoon lämmitetty maitovoi-pinaattiseos, sekoita vatkaimella. Lisää lopuksi suola. Hienonna kurkku ja kananmuna, sekoita kaikki kanamunakastikkeen ainekset keskenään.

Tarkista maku. Mausta kirjolohifilee suolalla, kuumenna pannu. Lisää pannulle 1 rkl voita ja 1 rkl oliiviöljyä. Paista kala ensin nahkapuolelta n. 3 min. Käännä ja paista 1-2 min. Tarjoile.

SAIMAAN TUORE

– Filee mahtuu halkaisijaltaan 26 sentin paistinpannuun. Sen saa kypsäksi alle viidessä minuutissa millä valmistusmenetelmällä tahansa. Maukasta ja terveellistä pikaruokaa.

Sukulalla on 36 vuoden kokemus ravintola-alalta ja tätä kautta monipuolinen tuntuma siihen, mitä suomalaiset suuhunsa pistävät. Monessa yhteydessä suomalaisten kalaosaamista moititaan, varsikin kun kyse on tuhansien järvien maan asukkaista, mutta Sukulan mukaan pyöreä kala ei läheskään kaikkia kuluttajia juuri innostanut enää 1980-luvun alussakaan.

– Ei sitä hirveästi käytetty, hän huomauttaa.

Vaikka kuluttaja arvostaakin helppokäyttöisyyttä, on lähes kaikilla jonkinlainen tuntuma kalaan.

– Sitä paitsi ei lintujakaan myydä kuluttajille höyhenet päällä, Sukula lisää.

Pinaattimuusi: 2-3 kuorittua perunaa 3 rkl hienonnettua pakastepinaattia 1 rkl voita 1 dl maitoa suolaa

Tomaattinen kirjolohikeitto.

Koe-erät menivät helmikuussa kuin kuumille kiville.

Kalat kasvavat tehdasalueella kiertovesialtaissa, ja Saimaan Tuore alkaa virrata

kauppojen kylmätiskeihin ja ravintolakeittiöihin huhtitoukokuussa. Sukula uskoo tuotteen menekkiin.

– Tällä tuotteella on saavutettavissaan paljon.

HAE TERVE SUU + KAUNIS HYMY

Meillä Forumin Hammaslääkäreissä toimii mukava joukko suunhoidon ammattilaisia. Tervetuloa hakemaan syy hymyyn!

Suun kokonaishoito Särkypotilaat Implanttihoidot

MYÖS ILTA-AIKOJA HAMMASHOITOON

Uniapnea- ja kuorsauskiskot Suuhygienistipalvelut PerioSafe-testi

FORUMINHAMMASLAAKARIT.FI

FORUMIN HAMMASLÄÄKÄRIT

puh. 044 7008774 tai 044 7008787 Pirnankatu 4, Varkaus | www.foruminhammaslaakarit.fi

Asukkaiden Varkaus

10 |WARKAUDEN LEHTI |

AsukkAiden

VARKAUS

AsukkAiden

Vastaava päätoimittaja Kustantaja Painopaikka Katuosoite Postiosoite www.warkaudenlehti.fi

VARKAUS

Sari Ristamäki 040 727 5109 Savon Media Oy Lehtisepät/ Jyväskylän paino Pirnankatu 4, Forum, Varkaus Pl 161, 78201 Varkaus

A

Pääkirjoitus sukkAiden

VARKAUS

AsukkAiden

Ei ole tärkeämpää VARKAUS Warkauden Lehti

kuin asukkaat

AsukkAiden

VVARKAUS

AsukkAiden

Warkauden Lehti

Warkauden Lehden erikoisnumero

arkauden kaupunki on paistatellut monien myönteisten auringonpaisteiden alla viime vuosina.

Stora Enson takavuosien murheenkryyni Varkauden tehtaat ovat näyttäytyneet useaan otteeseen metsäteollisuuden uuden tulemisen esimerkkinä kartonkituotannollaan ja rakennuselementeillään.

Foster Wheeler löysi uuden omistajan japanilaisesta jättikonsernista Sumitomosta ja paikallinen energiaosaaja on palkannut lisää väkeä.

Myös Andritz on kertonut uusista kaupoista. Isojen imussa tai ihan omalla tuotantoalallaan moni pk-yritys on päässyt karistamaan pitkän taantuman pölyjä jaloistaan.

Varkauden vienti on kasvanut huimaa kyytiä.

Riikinvoiman jätteenpolttolaitos kasvatti omalta osaltaan alueen merkitystä kestävän talouden ja energiatuotannon osaajana.

Ehdottoman hyviin asioihin voi listata myös

VARKAUS

AsukkAiden

VARKAUS

Warkauden Lehden erikoisnumero

Varkauden kaupungin taloudellisen tilanteen kohenemisen ja naapurisovun lisääntymisen.

Kaikessa ei silti paista.

Alentunut mutta yhä korkea työttömyys, väestömäärän väheneminen ja väestön ikääntyminen on vitsauksia, jotka aiheuttavat inhimillisiä ongelmia ja vaikuttavat kaupungin elinvoimaan. Varkaus ei myöskään ole saanut huudettua viestiä monenlaisista vahvuuksistaan rajojensa ulkopuolelle. Vetovoima ei ole sellaisella tasolla, missä sen pitäisi olla viihtyisässä pikkukaupungissa, jonka peruspalvelut, harrastusmahdollisuudet ja asuinympäristöt ovat hyvässä kunnossa.

On hienoa, että kaupunki on alkanut kaivaa avukseen kaupunkilaisia, varkautelaisia, kaikkein tärkeintä omaisuuttaan. Varkaus etsii tietä avoimeen hallintoon, keinoja kuulla asukkaita ja antaa vaikutusmahdollisuuksia. Asukkaiden Varkautta tärkeämpää projektia ei taida olla olemassa.

C100 M40 Y0 K0

”

Varkaus on alkanut kaivaa avukseen kaupunkilaisia.

Kaupunkilaisten talo

J

ärjestöt, seurat ja yhdistykset etsivät tiloja, joissa kokoontua ja järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia.

Ratkaisuja on etsitty milloin Tehtaankoulusta, milloin tyhjilleen jääneestä Päiviönsaaren yläasteesta.

Molempien osalta puuttuvat vielä lopulliset päätökset niiden tulevasta käytöstä. Päiviönsaaren kouluun sijoitetaan väliaikaisesti Könönpellon koulun oppilaat siksi ajaksi kun Könönpellon koulun remontti alkaa ensi vuonna.

Mutta muitakin paikkoja voi vielä löytyä.

Yksi niistä voisi olla kaupungintalon ns. D-siipi.

Vielä tällä hetkellä kaupungintalon Wredenkadun puolella sijaitsevassa rakennuksessa toimii Nikula.

Jos uuden sairaalan toteutus etenee suunnitellusti, Nikulan toiminta siirtyy Savontielle uuteen rakennukseen. Sinnehän siirtyvät terveyspalvelujen lisäksi myös sosiaalipuolen palvelut. Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesti sairaalahankkeesta tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa.

Nelikerroksisesta kau-

pungintalosta on arvioitu tyhjenevän noin puolitoista kerrosta.

Näkökulma Hannu Tsupari

Olisihan se hienoa, jos kaupungintaloa käyttäisivät kaupungin virkamiesten, työntekijöiden ja talossa kokoustavien luottamushenkilöiden lisäksi myös erilaiset yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat. Sanalla sanoen kaupunkilaiset. Se voisi luoda pohjaa vielä paremmalle kaupunkilaisten osallistamiselle.

Ja eipä taitaisi olla toista kaupunkia, jossa näin toimittaisiin.

Ratkaisu olisi järjestöille myöskin edullinen, koska kovin kummoista maksua tiloista ei tarvitsisi periä.

Toimiva tilaratkaisu, olipa se lopulta mikä tahansa, on yksi edellytys lisätä kaupunkilaisten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon.

Toki paljon muutakin tarvitaan, jotta Asukkaiden Varkaus on joskus täyttä totta. Yhteistä tahtoa siihen ainakin on.

Kirjoittaja on Varkauden kaupunginjohtaja.

l

| WARKAUDEN LEHTI | 11

Asukkaiden Varkaus

Päiväkoti yhdistää MERJA TURUNEN

Vanhemmat järjestävät tapahtumia.

PÄIVÄKOTI

Merja Turunen

Lapset ovat jo poistuneet Päiviönsaaren päiväkodista, kun kahvihuoneessa alkaa kokous. Paikalla on tällä kertaa kolme äitiä: Anne Mustonen, Eve Asikainen ja Noora Kähäri. Usein mukana on kaksi muutakin äitiä.

Heidän lisäkseen pöydän ääressä ovat päiväkodin johtaja Tiina Siivola ja työntekijät Henna Aartolahti, Lea Kainulainen ja Emilia Lohjala.

Päiväkodin vanhempaintoimikunta on aloittelemassa palaveriaan.

Tällä kertaa aiheena on huhtikuun lopussa järjestettävä koko kaupungin hyvinvointipäivä.

Päiviönsaaressa vanhempien osallistuminen päiväkodin työhön ei ole mikään uusi asia. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassakin huoltajien osuutta painotetaan.

– Tämä on ollut jo ainakin

1990-luvulta. Silloin järjestettiin lumenveistokisoja, joihin vanhempaintoimikunta osallistui, Siivola muistelee.

– Viime vuodet on jälleen ollut vireää toimintaa.

Päiviönsaari on edelläkävijä, sillä muissa Varkauden kaupungin päiväkodeissa vastaavaa toimintaa ei ole.

Eve Asikainen kertoo kuulleensa toimikunnasta, kun lapset tulivat päiväkotiin.

Hän läksi mukaan saman tien.

– Enemmänkin mahtuisi, Anne Mustonen sanoo.

Toimikunta kokoontuu keskimäärin parin kuukauden välein, tapahtumien edellä tarvittaessa useamminkin.

Viestit kulkevat viikoittain.

Viime elokuussa toimikunta järjesti päiväkodilla kaikille lapsiperheille avoimen karnevaalin. Päiväkodin pihassa oli pomppulinna, arpajaisia, hevonen, musiikkia ja kahvila. Päiväkodin omat lapset pääsivät mukaan ilmaiseksi.

Eve Asikainen ja Anne Mustonen sekä selin istuva Noora Kähäri kuuluvat vanhempaintoimikuntaan.

– Piha koristeltiin talkoilla.

Mukana oli muitakin kuin toimikunnan jäseniä, ja myös isovanhemmat osallistuivat, Asikainen kertoo.

Karnevaalista tuli positiivista palautetta, sillä lap-

”

Päiväkodin pihassa oli karnevaalit.

sille suunnattua tekemistä ei Varkaudessa liikaa ole.

Samantyyppistä tapahtumaa suunnitellaan nyt huhtikuuksi.

Tapahtumien tuotolla päiväkotiin hankitaan sellaista ylimääräistä, mihin muuten ei olisi varaa.

– Viime joulun alla kaikki ryhmät saivat toivoa itselleen joululahjaa, Siivola kertoo.

Nyt Päiviönsaarella on lapsille sopivia lumikenkiä.

TIINA SIIVOLA

Viime elokuun tapahtumapäivä oli avoin kaikille lapsiperheille.

ANDRITZ Oy Suomessa Osaamista kansainvälisille markkinoille ANDRITZ Oy on osa kansainvälistä teknologiakonserni ANDRITZia. Sen asiakkaita ovat sellu-, paperi- ja energiayhtiöt maailmanlaajuisesti.

Osaamiskeskukset ovat Kotkassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Varkaudessa ja Tampereella.

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

ANDRITZ Oy:llä on kolme tytäryhtiötä: ANDRITZ HYDRO Oy, Savonlinna Works Oy ja Warkaus Works Oy.

www.andritz.com

12 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus REMONTTIMYYNTI Käsineet ja -40% rukkaset -20% Lasten -20% trolleyt -30% JA MUITA TARJOUKSIA! Nahkalaukut -40% Alennus norm.hinnoista Loput lompakot ilman RFID-suojaa Lompakot RFID-suojalla

Laukkujen ja nahkatavaroiden erikoisliike

NAHKATAVARA

Savonlinna Olavinkatu 48 p. +358102712820 ma-pe 9.30-17 Lappeenranta Valtakatu 30 p. +358102712824 ma-pe 9-17 Varkaus (outlet) Kiertotie 2 p. +358102712823 ma-pe 10-17 la 10-17 nahkatavara.com

la 9.30-14 la 10-16 pe 10-18 su 12-17

Huoletonta Kauneutta Kevääseen ennen

Maksimoi katseesi kauneus aito ja alkuperäinen

jälkeen

Ripsien kestotaivutus 79€ Klassinen ripsipidennys 79€

SKY-kosmetologi Satu Lappi Kauppakatu 22, 78200 Varkaus

050 463 2186

K A U N E U S H O I TO L A

KAUPPAKATU 20, VARKAUS AVOINNA MA–PE 10–18, LA 9–15

Erä- ja armeijakauppasi Savossa ja verkossa www.erareppu.fi erareppu@gmail.com Katso lisää Facebook/erareppu

Me vuokraamme teille koteja

Pia Pöysti ja Kim Karvonen osallistuvat Huaveitten hautomoon ja ovat mukana päättämässä 20 000 euron rahan käyttämisestä nuorten hyväksi.

yli 40 vuoden kokemuksella Wartalo Kodit Oy on vuonna 1975 perustettu Varkauden kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, joka omistaa eri puolella kaupunkia, palvelujen lähellä olevia, kerros-, luhti- ja rivitaloja, joissa on yhteensä n. 1300 vuokra-asuntoa.

Toiminta-ajatuksemme on tarjota koteja ja asumispalveluja sekä turvallista asumista jokaiseen elämänvaiheeseen.

TARJOAMME VUOKRALLE Rivitaloasuntoja Lukkarinkatu 16 E 16 Kylväjäntie 3 D 21

2h+k+s 59 m² 2h+k 56 m²

Kerros- ja luhtitaloasuntoja Käpykankaantie 7 A 4 1h+k Läkkisepänkatu 10 B 11 2h+k+s Noormarkunkuja 1 C 23 2h+k Tapionkatu 2 B 21 2h+k Louhitie 3 D 31, senioritalo 2h+k Porukankuja 6 as 19 3h+k

21 m² 62 m² 56 m² 61 m² 55 m² 73 m²

573 € 541 € 2.krs 2.krs 1.krs 3.krs 4.krs 4.krs

247 € 624 € 498 € 544 € 586 € 595 €

Ketä kiinnostaa muka joku budjetointi?

Lisää vuokrakohteitamme www.wartalo.fi

Wartalo Kodit Oy, Antinpuisto 8, 78250 Varkaus etunimi.sukunimi@wartalo.fi, puh. 010 421 5711

Varkautelaisia nuoria kiinnostaa. Määräraha menee kiusaamisen vastustamiseen.

NUORET

Kati Soininen

Kitara, tennarit, kuppikakkuja, tanssitunti, skeittiramppi... Nuorten ottamissa kuvissa on paljon kivoja ja mukavia asioita.

Kun kuvista lähdettiin työstämään ajatuksia ja tarinoita, esille nousi, ettei kaikilla ole aina pelkästään hauskaa ja helppoa.

Yksinäisyys ja kiusaaminen koskettavat monia nuoria, jos eivät suoraan itseä, niin ainakin kavereiden kautta.

Seitsemän varkautelaista nuorta, iältään 14-20-vuotiaita, on mukana osallistuvan budjetin laatimisessa.

– Läksin mukaan, koska haluan vaikuttaa. Nuorilta on monesti kysytty, että mitä halutaan. Mutta mitään ei ole tapahtunut, Pia Pöysti sanoo.

Tällä kertaa tapahtuu oikeasti. Nuoret saavat itse päättää, mihin ja miten kaupungilta saatava 20 000 euron määräraha käytetään.

| WARKAUDEN LEHTI | 13

KATI SOININEN

Ratkaisuja asiakkaille turvallisesti ja vastuullisesti

Aikawa Fiber Technologies AFT on maailmanlaajuisesti toimiva paperi- ja selluteollisuuden laitetoimittaja.

Erikoisosaamistamme on varaosien ja laitteiden valmistaminen paperi-, sellu- ja kartonkiteollisuuden tarpeisiin.

Varkaus puh. 0207 429 200, www.aft-global.com

Palvelua vuodesta 1928 Ammattitaitoista ja osaavaa palvelua jo yli 90 vuoden kokemuksella.

Kukkakauppa Peräkylä - Kukat arkeen ja juhlaan - Surusidonnat - Interflora-kukkavälitykset Hautauspalvelu Peräkylä Kaikki hautaukseen liittyvät palvelut luotettavasti ja ammattitaidolla.

- Kotimaiset, ekologiset arkut ja uurnat - Hautakivet, kaiverrukset ja entisöinnit - Pitopalvelu- ja perunkirjoituspalvelut sekä hautauksen ennakkosopimukset

Kauppakatu 37, 78200 Varkaus Kukkakauppa: 017 5523 305 Hautauspalvelu: 017 5523 091 info@perakyla.fi www.perakyla.fi

Työmenetelmän nimi on Haaveiden hautomo, tai savolaisittain Huaveitten hautomo.

Ensimmäisellä kokoontumisella marraskuussa ohjeeksi tuli ottaa kahden viikon ajan päivittäin 1–5 valokuvaa omasta elinympäristöstä.

Kuvien perustella ruvettiin tarinapöydän ympärillä valikoimaan rahojen käyttökohdetta.

– Päätettiin yksimielisesti puuttua kiusaamiseen, Pia Pöysti sanoo.

Nuorten mukaan etenkin netin välityksellä tapahtuva kiusaaminen on tuttua valtaosalle peruskoululaisista.

– Ilkeitä kommentteja somessa, Pöysti antaa esimerkin.

– Kiusaaminen voi alkaa koululla kasvotusten ja jatkua koulupäivän aikana somen välityksellä. Missään ei ole täysin turvassa kiusaajilta, Kim Karvonen sanoo.

Millaisia keinoja nuorilla sitten on suojata itseään?

– Jos tietää ne, jotka kiu-

”

Päätöksenteon ei tarvitse olla passiivista kokoustamista.

Taustalla kuntalaki Osallistuva budjetointi ■ Asukkaat otetaan

mukaan suunnittelemaan ja päättämään kunnan taloutta ja resursseja koskevista asioista.

■ Varkaudessa mukana pilottihankkeessa ovat työllisyyspalvelut ja nuorisopalvelut.

■ Kuntaliiton julkaisema opas esittelee eri toteutustapoja: http://shop.kunnat. net/product_details. php?p=3356

saavat, voi kertoa eteenpäin.

Voi myös miettiä, lataako jonkin tietyn sovelluksen, Pöysti toteaa.

Tapaamiset jatkuvat ja parhaillaan on pohdinnassa, miten käytännön toteutus hoituu.

Kevään aikana selviää, onko kyseessä yksi tapahtuma vai jokin pidempikestoinen juttu.

– Kokonaan ei saada keskenään toteutettua, yhteistyökumppaneita tarvitaan mukaan, Pöysti sanoo.

– Toteutusta mietittäessä ollaan kohdattu muutama konflikti ja umpikuja. Se on osa ideointia. Kaikkia vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti pysty toteuttamaan järkevästi, Karvonen kertoo.

Konkreettisesti hanke näkyy koululaisille syksyn aikana.

Se tiedetään jo, että hanke ulotetaan koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä alakoulusta yläkouluun.

– Kiusaaminen voi lähteä ykkösluokasta ja jatkua

pahimmillaan ysiluokalle asti, Pöysti sanoo.

Ajatuksena on tarjota tukea kiusaamista kokeneille: on muitakin, jotka ovat kokenet samaa, ja asiasta puhutaan.

– Jos empatiakykyä saisi jotenkin iskostettua kiusaajiin, Karvonen pohtii.

– Kouluilla on omia kuvioita, jotka tulevat ammattilaisilta. Nyt tulee nuorten oma näkemys, nuorisopalvelujen esimies Kati Rytilahti toteaa.

Nuoria kyseltiin mukaan eri paikoista, kuten seurakunnista ja yhdistyksistä.

– Kaikista paikoista ihmiset eivät halunneet lähteä mukaan. Osallistuva budjetointi ei kuulosta kaikkein draivikkaimmalta, vaikka sen miten esittäisi, Rytilahti toteaa.

– Päätöksenteon ei tarvitse olla passiivista kokoustamista. Työstövaihe oli todella aktiivinen ja mielenkiintoinen, out of the box -tyylin, Kim Karvonen toteaa.

14 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus KATI SOININEN

K

a t i

ps. iitos yksityis-ja yritysasiakkaillemme Kahvittelemme läheltä ja kaukaa! synttäreiden rvostan, kun olemme saaneet palvella KunniaKsi teitä kaikkia nämä 25 vuotta virallisena utustu tarkemmin: merKKipäivänä www.ruokaravintolaamanda.fi loppuvuodesta! lolla palvelemme teitä tulevinakin vuosina vauvasta vaariin! vuotta

www.ruokaravintolaamanda.fi • Forum p. 017 366 9007

Työ toi Willian Luzzin Brasilian Mococosta Varkauteen. Mukana muuttivat vaimo ja kaksi tytärtä.

Brasiliasta Varkauteen Talvi ja lumi olivat Willian Luzzille aiemmin tuttuja vain elokuvista.

KANSAINVÄLISYYS Kati Soininen

Oscarin teemaviikot jatkuvat …

24.3. saakka Härkäviikotpihvilihat lähialueen lihan tuottajilta Ylämaankarjasta 26.3.–7.4.

Pääsiäislistalla herkkuja lampaanlihasta- lihat tuottaa SavoKarjalan liha

Suositut kokouspaketit alk. 24 € Ilahduta ystävääsi lahjakortilla, myös sisarhotelleihimme; Helsinki, Hyvinkää, Savonlinna Kauppatori 4, Varkaus hotel@hoteloscar.fi 017 579 011

Lisätietoja: www.hoteloscar.fi

Ravintola avoinna ma–to klo 17–22.00, pe klo 17–23.00 ja la klo 16–23.00

Kun työsopimus Sumitomon kanssa ja sijoittuminen Varkauteen varmistui viime kesänä, Willian Luzzilla oli kolme kuukautta aikaa valmistella muuttoa.

– Aloin etsiä tietoa Suomesta; kulttuurista ja kielestä, Brasiliasta kotoisin oleva Luzzi kertoo.

Varkauteen liittyen hän löysi Youtubesta videon, jossa ajetaan autolla kaupungilla. Kaupunkiin saavuttua Kauppakatu oli videosta tuttu paikka.

kuun puolivälissä.

Tyttäristä vanhempi on 11-vuotias ja kertoo tykkäävänsä koulun käymisestä Waltterin koulussa. Nuorempi tytär on 4-vuotias.

– Vaimo on toistaiseksi kotona, kunnes alkaa opiskella suomen kieltä.

Koko perhe aikoo ottaa kielen haltuun, sillä tarkoitus on pysyä Suomessa pidempään.

– Tytär opettelee suomea koulussa ja opettaa meitäkin, itse tammikuussa kieliopinnot aloittanut Luzzi kertoo.

Lokakuussa Varkauteen muuttanut mies suhtautuu säätilaan huumorilla.

– Vanhempani kysyivät puhelimessa millainen sää siellä on, paljonko on asteita.

Me vastasimme, että tänään ei ole niin kylmä, ainoastaan miinus kymmenen astetta.

Toisessa päässä oli samaan aikaan yli kolmekymmentä astetta plussan puolella.

– Emme ole nähneet tällaista aiemmin kuin elokuvissa, nautimme perheen kanssa lumesta ja talvesta.

Työpaikalla asiointikielenä on englanti, Willian Luzzin käyntikorttiin on painettu Boiler Structure Engineer.

Työtovereiden joukossa on suomalaisten lisäksi espanjalaisia, etiopialaisia ja toinen brasilialainenkin.

– Työkaverit ottivat minut tosi hyvin vastaan ja toivottivat tervetulleeksi. Kun perheeni oli tulossa tänne, sain apua talvivaatteiden hankkimisessa heille.

Etukäteen saatu tieto siitä, että suomalaisten kanssa kyllä tulee toimeen, tuntuu pitävän paikkansa.

Perhe tuli Suomeen helmi-

Vaikka muutto uuteen maa-

han on muuten näyttäytynyt positiivisena kokemuksena, ensimmäiset kuukaudet olivat hankalia.

– Piti olla erossa perheestä, se oli vaikeaa aikaa meille kaikille.

Apua löytyi paitsi teknologiasta; perheen kanssa pystyi juttelemaan puhelimessa, myös uskonnosta.

– Rukoilin joka päivä, siitä oli paljon apua, katolista uskontoa tunnustava Luzzi kertoo.

Oman uskontokunnan kirkko onkin niiden harvojen asioiden joukosta, joita uudesta kotikaupungista ei löydy.

– Kirkkoon täytyy mennä Kuopioon tai Mikkeliin.

Käymme kirkossa joka sunnuntai.

Kirkossa käymiseen liittyy laulaminen, joka on koko perheen harrastus.

”

Koko perheen voimin käydään kävelyllä Huruslahden rannalla.

Varkauden kauppojen tarjonnasta on löytynyt kaikki tarpeellinen.

– Ruoka ei ole kovinkaan erilaista. Suomessa syödään aterioilla paljon perunaa, Brasiliassa enemmän riisiä ja papuja, mutta niitäkin saa kaupoista hyvin, Luzzi pohtii.

Yksi kulttuurien välinen ero on tapa ottaa kengät pois mennessä sisälle.

– Jopa koulussa kävellään sukat jalassa!

Ensimmäistä kertaa Brasilian ulkopuolella oleskeleva Luzzi aikoo ensin tutustua Suomeen.

Sitten vuorossa voisi olla matkoja muihin Euroopan maihin.

– Olen kuullut että lähellä on vanha linna, Savonlinnassa. Kuopiossa ja Helsingissä haluaisimme käydä museoissa, hän pohtii.

Myös revontulien näkeminen on listalla.

Varkaudessa on huomattu, että luontoon on helppo päästä. Koko perheen voimin käydään kävelyllä Huruslahden rannalla. Samalla on nähty hiihtäjiä.

– Haluaisin itsekin opetella hiihtämään, Luzzi toteaa.

| WARKAUDEN LEHTI | 15

SIRPA YLÖNEN

Asukasraati kiitteli toisella kokoontumisellaan Vankkuri-vastaanoton toimivuutta ja esitti parannusehdotuksia.

Terveydenhuolto kysyy asiakkaiden mielipidettä Käyttäjien mielipiteet avartavat terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmaa omaan työhön.

OSALLISUUS Sirpa Ylönen

– Ehkä sitten uudessa sairaalassa, perusterveydenhuollon ylilääkäri Antti Sandén vastaa useampaan kysymykseen, jotka koskevat käytännön järjestelyjä Varkauden sairaalassa.

Kysymyksiä ja toiveita esittää joukko varkautelaisia, jotka ovat kokoontuneet toiseen sote-asukasraadin kokoukseen. Asukasraati pui terveydenhuoltoon liittyviä asioita yhden teeman ympäriltä kerrallaan.

Joulukuussa ensimmäisen kerran kokoontuneen asukasraadin tarkoituksena on auttaa terveydenhuoltoa kehittämään toimintaansa asukaslähtöisesti.

– Se avartaa meidän näkökulmaa siihen verrattuna, että pohditaan vain omasta näkökulmastamme, Sandén sanoo.

Asukkaiden tuomat huolenaiheet ja kehittämisehdotukset käsitellään ja pyritään ratkaisemaan. Kaikkeen ei suinkaan vastata, että sitten uudessa sairaalassa.

Esimerkiksi idea oven pielen liikennevaloista Vankkuri-vastaanotolle menee heti eteenpäin.

– Liikennevaloja meiltä kyllä löytyy, apulaisosastonhoitaja Milja Leinonen sanoo.

Sairaalan kahvilan vastapäätä olevalle vastaanotolle pääsee ilman ajanvarausta sellaisiin toimenpiteisiin,

jotka sairaanhoitaja voi tehdä. Tällainen on esimerkiksi tikinpoisto.

– Ovi on lukossa, jos sisällä on asiakas. Oven takana ei välttämättä tiedä, onko vastaanottoa vai ei. Liikennevalo selventäisi asiaa, raatilaiset miettivät.

Oven taakse on mietitty myös vuoronumeroautomaattia.

”

Miten löytää ne pienituloiset, jotka eivät terveydenhuollon palveluja käytä.

Vankkuri saa käyttäjiltä kiitosta. Sairaanhoitaja Minna Leino kertoo, että vilkasta on ollut. Kävijöitä on ollut 35–60 päivässä.

Asukasraadin jäsenet ovat onnistuneet pääsemään vastaanotolle jonottamatta. Se on onnistunut sekä iltapäivällä että varhain aamulla.

– Aamukäynnin jälkeen oli jo sitten jono odottamassa, eräs raatilaisista toteaa.

– Otamme mielellämme palautetta vastaan, myös kriittistä. Sillä tavalla voi toimintaa kehittää. Teillä on tässä aika tärkeäkin rooli, Sandén sanoo.

Raatilaiset ovat niitä aktiivisia kaupunkilaisia, jotka huolehtivat omasta terveydestään. Sandénilla on huoli

heistä, jotka eivät käy terveyskeskuksessa, vaikka syytä ehkä olisi.

Pienituloisille suunnattuun Varkaus-korttiin harkittiin myös ilmaisia terveydenhuollon palveluja, mutta se oli teknisesti hankala toteuttaa.

– Yksi vaihtoehto on palveluseteli, Sandén sanoo.

Suurempi ongelma on, miten löytää ne pienituloiset, jotka eivät terveydenhuollon palveluja käytä. Sandén miettii jalkautumista kauppaan ihmisten keskelle.

– Se sitoo lyhytaikaisesti resursseja, mutta hyöty näkyy kymmenien vuosien kuluttua, Sandén sanoo.

Seuraavalla kerralla raati paneutuu suun terveyden-

hoitoon. Osastonhoitaja Mirja Räisänen oli jo vastaamassa ensimmäisiin kysymyksiin.

– Kaupunkilaisilla on sellainen käsitys, että ei tänne pääse, raadista todettiin.

Räisänen kertoo, että parin kuukauden päähän saa tutkimusaikoja ja kipupotilaat pääsevät hoitoon vielä samana päivänä. Kiireisinä päivinä voi mennä hetki, ennen kuin soittopyyntöön vastataan.

– Ajanvaraus toimii hyvin, ja peruutusajoille voi päästä nopeastikin, raadista tulee myös kiitosta.

Seuraavan kerran soteasukasraati kokoontuu toukokuussa. Mukaan pääsee ilmoittautumalla sähköpostiin mirja.leinonen@varkaus.fi. l

16 | WARKAUDEN LEHTI |

VISIO

Hyvinvoivat varkautelaiset

Vetovoimainen talousalue

Yhteisöllisyys Aktiviteetit, kulttuuri ja tapahtumat Resurssiviisaus

Mahdollistava henkilöstöjohtaminen Nykyaikainen ja tulevaisuuteen katsova markkinointiviestintä

VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA 2018–2040:

ASUKKAIDEN WARKAUS

Konsern

| WARKAUDEN LEHTI | 17

KIRKAS TULEVAISUUS SYNTYY VAHVOISTA JUURISTA

Elinvoimaiset kaupunginosat

Vahva talous

Strateginen toteutusprosessi

Elinvoimainen ja hyvinvoiva Varkaus Matkailu Panostus kaikkiin ikäluokkiin

niohjaus

Yhteisöllinen kumppanuusja asiakastoiminta Resurssitehokas digitalisaatio

18 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus KATI SOININEN

Viime vuoden lopulla Varkauteen muuttanut Katarina Pölkki kertoo parhaillaan tutustuvansa savolaisuuteen.

Apua arjen askareisiin koteihin ja yrityksiin Myyntihenkinen asiakaspalvelija, kuvailee Varapiiat-nimistä yritystä pyörittävä Katarina Pölkki itseään.

YRITTÄJYYS

Kati Soininen

Kuinka pesunkestävä keskisuomalainen sopeutuu Savoon. Sitä pohtii Katarina Pölkki muutettuaan joulukuussa Jyväskylästä Varkauteen.

– Haistelen savolaisuutta, sitä miten savolainen toimii, ja onko totta, että vastuu on kuulijalla, kun savolainen puhuu, hän naurahtaa.

Varkauteen hän ennätti tutustua ennen muuttoa, sillä Keski-Suomesta kotoisin oleva puoliso on asunut kaupungissa jo 80-luvulta saakka.

Yrittäjän työ kotipalveluyritys Varapiiat Ky:ssä kuljetti Pölkkiä aikansa Jyväskylän

suunnalla, mutta nyt vanhoista asiakkuuksista on pääosin luovuttu.

Kymmenisen vuotta on jo näyttänyt aika lailla kaiken, mitä alalla on tarjota.

– Kaikki alan yrittäjät varmaan allekirjoittavat saman: työ on raskasta ja käy yhä raskaammaksi.

Itsensä asiakaspalvelijana näkevä Pölkki kuvailee olevansa myös vahvasti myyntihenkinen. Takataskussa täytyy aina olla jotain myytävää.

Nopealla aikataululla hän osti kotimaisen lastenvaatemerkin konkurssipesän, nosti yrityksen uuteen nousuun ja myi sen sitten eteenpäin.

– Te-keskuksen yritysra-

hoituksella rakensin myös lastenvaatteiden shop-inshop -systeemin, joka on edelleen käytössä, hän kertoo.

Savossa aikomuksena on kehittää yrittäjän sijaisuus -konseptia, jota yritys harjoitti jo Keski-Suomessa.

– Pystyn toimimaan yrittäjän sijaisena erilaisissa paikoissa. Esimerkiksi

”

Olen itse oppinut kantapään kautta, että yrittäjän täytyy pitää huolta itsestään.

myyntityössä tai yhtä hyvin kotipalveluyrittäjän apuna sinä aamuna, kun hän ei kykenekään lähtemään töihin.

Käyntikorttiin painettu lause ”Apua arjen askareisiin” laajenisi näin myös kotitalouksista yrityksiin.

Vahvana ajatuksena tällä hetkellä on itsensä kuunteleminen ja mielekkään työn tekeminen.

Yrittäjän tulot tulevat monesta eri lähteestä.

– Olen ollut järjestämässä kotijuhlia: tulen kotiin ja hoidan siivouksen ja tarjoilemisen.

Myös tapahtumajärjestäminen kiinnostaa.

Pölkki on tuomassa Varkauteen paria hyvinvointiin

liittyvää tapahtumaa, joissa on Jyväskylässä ollut mukana pidemmän aikaa.

– Toinen on suunnattu yrittäjille. Olen itse oppinut kantapään kautta, että yrittäjän täytyy pitää huolta itsestään. Lomailin nyt tammikuun ajan. Edellisen kerran pidin lomaa yli viikon ajan vuonna 2009.

Varkaudessa yrittäjä on lähtenyt mukaan Microgrow-yrityksille suunnattuun ryhmään.

– Se on loistava kanava oppia tuntemaan tämän alueen yrittäjäihmisiä ja rakentaa verkostoja tänne.

Keski-Suomeen ennätti luonnollisesti vuosien varrella muodostua hyvät verkostot ja yhteistyökumppaneita

on edelleen sillä suunnalla.

– Olin viime viikolla sijaistamassa erästä yrittäjää Jyväskylässä. Mieli on työstänyt asiaa niin, että perjantaina töiden jälkeen ajattelin, että nyt lähden kotiin Varkauteen.

Varkaus näyttää tuoreen asukkaan silmään hyvinkin teolliselta kaupungilta.

Oma koti sijaitsee Puurtilassa.

– Se on kaikkein kaunein kaupunginosa. Miljöö vanhoine rakennuksineen on kaunis.

Paikallista torikulttuuria hän pitää hienona.

– Yksi ihanimpia paikkoja täällä on Taulumäen tori.

Viime kesänä veimme vieraammekin sinne.

| WARKAUDEN LEHTI | 19

Unelmien vaatebrändistä tuli totta nuorella iällä Antto Nissilä suuntasi peruskoulun jälkeen opiskelemaan yrittäjyyttä toiselle paikkakunnalle ja palasi firman kanssa.

YRITTÄJYYS

Kati Soininen

Vaatebisnes kiinnosti varkautelaista Antto Nissilää, 17, jo yläasteella.

– Silloin se vaikutti mahdottomalta toteuttaa, mutta yrittäjyyslinjalta löytyikin kolme muuta, jotka olivat miettineet samaa ideaa.

Vuoden kestävän yrittäjyyslinjan opintoja varten edessä oli muutto Varkaudesta Pohjois-Pohjanmaalle Reisjärvelle.

– Opiskelimme siellä käytännön yritystoimintaa: perustimme vuoden ajaksi nuorisoyritykset. Toimintaa pystyi harjoittelemaan ilman riskiä, Nissilä kertoo.

Syntyi Placo Clothing, jonka liikeideana oli suunnitella ja teettää vaatteita erityisesti nuorille.

– Etsimme kaavoittajat, kankaat ja ompelijat Suomesta.

Kansanopistossa vietettyä vuotta Nissilä pitää hyvänä itsenäistymisen kannalta. Pyykkihuollosta lähtien kaiken sai hoitaa itse.

Opistovuosi päättyi, mutta yritys jäi elämään.

Kolme perustamassa ollutta opiskelutoveria eivät enää jatkaneet, mutta mukaan tuli pari vuotta aiemmin samassa koulussa opiskellut Viljami Karjula.

Nissilän ja Karjulan luotsaamana Placo Clothing alkoi toimia avoimena yhtiönä keväällä 2017.

– Me olemme tunteneet toisemme vuosikaudet.

Kun toista pyytää hoitamaan jotain, pystyy luottamaan siihen, että asia tulee hoidettua. Yllättävän vähän meillä on eroa työskentelytavoissa.

Tällä hetkellä firman toimisto sijaitsee Kempeleessä, mutta edessä on muutto.

– Ensi kesänä tulee Varkauteen varasto, kun yhtiökumppani lähtee Kajaaniin armeijaan.

Kesäksi on myös mietitty uudistuksia tyylin suhteen ja oman linjan hakemista.

– Aika kiire on ollut, kun ostettiin yritys viime keväänä. Nyt vasta on enemmän aikaa lähteä kehittämään.

Opiskeluajan kotimaista

linjaa ei ole pystytty taloudellisista syistä pitämään.

– Painatukset tehdään Suomessa, haluttaisiin mielellään tehdä kaikki muukin.

Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, totta kai jos löytyisi hyvät yhteistyökumppanit, Nissilä pohtii.

KATI SOININEN

Yrittäjyys on kiinnostanut Nissilää aina, ja suvusta löytyy paljon eri alan yrittäjiä.

Töiden tekeminen ja vastuun kantaminen on tullut tutuksi pienestä pitäen.

– Mitään valtavia yllätyksiä ei ole tullut. Suurimpana se, kuinka paljon kirjanpito vie aikaa ja kuinka tarkkana siinä pitää olla. Siinä on ollut eniten opettelemista.

Tällä hetkellä molemmat yrittäjät ovat opiskelijoita, Karjula kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi Limingan lukiosta ja Nissilä on Varkauden lukion ensimmäisellä luokalla.

Töitä tehdään opiskeluiden lomassa ja pienten lisätulojen toivossa.

– Kun Viljami on käynyt armeijan, katsotaan, mikä vaihde lyödään silmään.

Tavoitteena on olla seitsemän vuoden päästä kova tekijä Suomen vaatemarkkinoilla.

Jatko-opiskeluissa houkuttaa kauppatieteet.

Kivijalkaputiikkia ei ole suunnitelmissa pistää pystyyn.

Myynti sujuu verkkokauppana ja myös mainonta ja markkinointi on netissä.

Yrittäjät, samoin kuin pääkohderyhmä, eli 13–23-vuotiaat nuoret, ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa.

Placon tuotemerkki vilahtelee niin Instagramissa kuin Snapchatissakin.

– Olemme pitäneet muille yrityksille koulutusta some-markkinoinnista ja sitä tulossa enemmänkin, Nissilä kertoo.

”

Tavoitteena on olla seitsemän vuoden päästä kova tekijä Suomen vaatemarkkinoilla.

Antto Nissilä opiskeli vuoden ajan yrittäjyyttä Reisjärvellä ja pyörittää nyt lukion ohella omaa vaatealan yritystä.

20 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus

Kaupungin taidekokoelmiin kuuluva Bruno Tuukkasen Varkaus -taideteos on vuodelta 1940.

Minne menet, Varkaus?

Kaupungin taidekokoelmiin kuuluva Bruno Tuukkasen Varkaus-teos tarvitsee uuden kodin Päiviönsaaren koulun lakkauttamisen myötä.

TAIDEKOKOELMA Kati Soininen

Kolme savuavaa tehtaanpiippua ja massatornit, etualalla ihmisiä ihanassa vihreässä paratiisissa.

Osalta Päiviönsaaren koulussa vierailleelta on saattanut jäädä huomaamatta katonrajaan ripustettu maalaus.

Siitäkin huolimatta, että viisi metriä pitkä teos on kooltaan suurimpia kaupungin taidekokoelmiin kuuluvista tauluista.

Varkauden taidemuseon intendentti Sinikka Miettinen kertoo, että Varkaus-nimisen maalauksen on tehnyt Bruno Tuukkanen vuonna 1940.

Päiviönsaaren koululle teos päätyi Tokin tavaratalon lahjoituksena vuonna 1983.

| WARKAUDEN LEHTI | 21

KATI SOININEN

Jarkko Liutun Kuplakyytiin pääsee Waltterin koululla.

Osa Taru Mäntysen Ennen meitä -teoksesta.

Koulun kuvaamataidon opettaja ja taiteilija Armas Männistö teki konservointiarvion rullalla saadusta maalauksesta.

– Nyt taulu odottaa, mitä sille tapahtuu, kunhan tyhjilleen jääneen koulun kohtalo ratkeaa, Miettinen toteaa.

Julkisen tilan vähetessä varastoon päätyy vuosittain satakunta teosta.

– Elinkaarimalli, jolla uusi sairaalakin rakennetaan, tuo oman haasteensa kaupungin taidekokoelmien sijoittamiseen. Rakennus ei ole pysyvä ja tehokkaan tilankäytön takia oletan, ettei isoja auloja ole tulossa, Miettinen toteaa.

Valtaosa teoksista on silti edelleen sijoitettuna kaupungin julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja virastoihin.

– Vanhin on Maire Gullichsenilta 1950-luvul-

”

Elinkaarimalli tuo haastetta taidekokoelmien sijoittamiseen.

la tilattu Sven Grönvallin maalaus Elämän kulku tehtaan varjossa. Se on Käpykankaan palvelukeskuksen juhlasalissa.

Kaupungin viralliset taidehankinnat alkoivat vuonna 1960.

1990-luvun lopun jälkeen taiteen hankkimiseen ei ole enää osoitettu määrärahaa.

– Kunnostusrahakaan ei ole. Museoiden budjetista pitää jollakin tavalla yrittää irrottaa rahaa, Miettinen kertoo.

Vuonna 1982 kaupunki teki niin sanotun prosenttipäätöksen. Sen mukaan uudisrakennushankkeiden yhteydessä pyritään tekemään erillinen päätös taidehankinnoista.

– Uudisrakennusten lisäksi hankinnat ovat painottuneet juhlavuosiin.

Prosenttitaidetta saadaan ihailla Waltterin koululla.

Kuvanveistäjä Jarkko Liutun Kuplakyyti saatiin yläkoulun tiloihin viime syksynä.

– Oletteko huomanneet taideteosta seinällä, tuleeko sitä katsottua? Miettinen kysäisee porraskäytävän penkillä istuvilta koululaisilta.

Vastaus on myöntävä.

Alumiinista ja pronssista valettu työ heijastelee aurinkoisella säällä valoa kuplivan kepeästi.

Samalta taiteilijalta on tulossa vielä kaksi ulkoteosta ensi syksynä, kunhan entisen lukion kattoremontti valmistuu.

– Moniosainen Römmin kuplatehdas tulee Urheilukadun puolelle ja Näkyykö vesitorni, Walter Ahlström -niminen teos tulee A-rakennuksen päätyyn, Sinikka

Miettinen kertoo.

Pääsisäänkäynnin aulassa sijaitseva varkautelaisen kuvanveistäjä Taru Mäntysen Ennen meitä on kaupunginhallituksen lahja Waltterin koululle.

Vuonna 2003 tehty reliefi pohjautuu kalliopiirrostaiteeseen.

Mäntysen veistoksia näkyy ympäri kaupunkia. Suurin niistä on Laivanrakentajat vuodelta 1989, jolloin kaupunki vietti 60-vuotisjuhliaan.

Koulultakaan ei tarvitse ottaa montaa askelta kohdatakseen Mäntysen teoksen.

Liikuntatalon seinän julkisivutyö Liikettä on peräisin vuodelta 1986.

– Tästä alkaa jo näkyä huollon ja hoidon tarve. Betonin konservoinnissa ei ole erityisiä ongelmia, mutta totta kai se maksaa, Miettinen pohtii.

Taidekokoelma 2 643 teosta ■ Perustana on Rakel

Kansasen testamenttilahjoituskokoelma, joka sisältää suomalaisen modernismin teoksia 1900-luvun alkukymmeniltä.

■ Grafiikkakokoelmassa on teoksia muun muassa varkautelaisilta Väinö Rouviselta ja Meeri Torviselta.

■ Lars Holmströmin yli sadan teoksen deponointi- ja lahjoituskokoelma saatiin vuonna 1997.

22 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus

Hiihtolomaviikon klubi oli lasten oma ilta.

Kutsuva teatteri soi yleisölleen Klubi-iltoina aula täyttyy tanssista ja laulusta.

TEATTERI

Aulikki Jääskeläinen

Teatterinjohtaja Kari Suhonen laskee läppäriltään, että hänen varastossaan on 28 toteuttamatonta klubi-illan teemaa.

Takana on 25 klubia vuoden 2016 syksystä alkaen ja monta toteutettua toivetta.

Toiveklubeja olivat esimerkiksi Karjalan ja sota-ajan laulujen ilta, runoilta sekä Junnu Vainio -ilta.

Kun Suhonen hahmotteli teatterin klubitoimintaa, hän ajatteli olevansa tyytyväinen, jos illat vetävät noin 50 katsojaa. Enimmillään teatteritalon aulaan on tiivistynyt 180-henkinen yleisö, ja vain kerran osanottajamäärä on jäänyt alle 50:n. Se tapahtui helmikuussa, jolloin klubiiltoja oli poikkeuksellisesti kaksi.

– Kuumin tunnelma oli silloin, kun vanha tanssimusiikki oli teemana, ja väki tanssi aulassa.

– Tietty porukka käy melkein jokaisessa illassa, mutta joka kerta mukana on myös sellaisia ihmisiä, joita en ennen ole nähnyt, Suhonen kertoo.

Klubi-illat ovat aina keskiviikkoisin. Lasten omia klubeja on järjestetty kahdesti Talvi-Vekaran sisällä koulujen hiihtolomaviikolla.

Illat ovat Suhosen mielestä onnistuneet myös sisällöllisesti. Hänen ajatuksenaan on tarjota osanottajille rento kokemus ilman tiukkaa ennalta lukkoon lyötyä ohjelmaa.

– Ihmiset ovat ottaneet idean hirveän hyvin vastaan. Illasta rakentuu aina omanlaisensa, kun ihmiset

rohkenevat tulemaan lavalle tekemään ja esittämään.

Teemoittaminen antaa illalle kehyksen, mutta se voi venyä joka suuntaan, ja joskus ilta lähteekin elämään omalla tavallaan.

– Uskon, että valtaosa tulee nimenomaan osallistumaan, vaikka mukana on heitäkin, jotka haluavat vain katsella.

Erityisesti ihmiset tykkäävät laulaa yhdessä – jos vain kaksi laulua lauletaan, se on liian vähän.

Musiikki on lähes kaikilla klubeilla jollain tavalla mukana.

Varkauden seurakunta oli viime syksynä teatterin kumppanina järjestämässä iltaa Luther-teeman ympärille. Huhtikuussa seurakunta on mukana klubilla, jonka teemana on Valoa.

Suhonen pohtii, että

| WARKAUDEN LEHTI | 23

e l i e k o K

ON

KUNN IkA L SveA ta t e s u t i lo

A, NKILÖKUNTJA HUIPPU HEN I T SIJAIN KESKEINE AN MUKAVA MAHOTTOM 4/7. TULE ILMAPIIRI 2M N! TESTAA AA

AULIKKI JÄÄSKELÄINEN

TULE TESTAA JUURI VAIHTUMAAN N MONIPUOLISEEET RYHMÄLIIKUN T TA OHJELMAT. -

LIIKUNTAKESKUS KUNNONSALI | Puh. (017) 552 3322 VARKAUS, Ahlströminkatu 23 | vastaanotto@kunnonsali.fi

Liikuttavan hyvää www.kunnonsali.fi

FORUMISSA SINUA PALVELEVAT! Valokuvausasioissa

Foto-Ritva

Lumi Markkasen pupu esitti oman tanssin.

Tervetuloa!

Pirnankatu 4, Varkaus ma–pe 9–17, la sop. muk. p. 017 552 6099 www.fotoritva.net

Kevättuuletus KORTTEJA ALEHINTAAN Pääsiäiskortit alk. 0,70€.

Alekortteja 0,50 € ym. Erikoiskortteja juhlaan kun juhlaan.

TUPLATARJOUKSIA: 4€, 5€,10€ ja ale erilaisia TUOTE-ERIÄ UUTTA: kotimaista laatutyötä keramiikkaa ym. lahjatavaraa ASKARTELUTUOTTEITA: perusaskarteluun styroxit, höyhenet, kartongit jne.

DIVARISTA kivaa lukemista lehdet ja kirjat alk. 0,20€, 0,50€

Lue lisää: www.rihveli.net Tervetuloa ostoksille!

Avoinna: ma–pe 9–17, la 9–14 puh. 017 5522 709

KÉRASTASE hyödyntää luonnon elinvoimaista energiaa luodakseen Aura Botanican. Ainutlaatuiset hiustenhoitotuotteet ovat 97% luonnollista alkuperää, ja tuotekoostumukset sisältävät kookos- ja arganaöljyjä. Silikoniton, sulfaatiton.

Ti–pe 9–17, la 9–13 • 017 552 2221

LAAJA LAAJA MALLISTO MALLISTO • OSAAVA • OSAAVA PALVELU PALVELU • KOEAJOT • KOEAJOT

LAAJA MALLISTO • OSAAVA PALVELU • KOEAJOT

Roosa Miettinen lauloi itse tekemänsä laulun.

”

Ihmiset tykkäävät laulaa yhdessä.

Kevään klubit Valoa ja vanhoja koululauluja ■ Kevätkauden

viimeiset klubi-illat ovat 4. huhtikuuta ja 2. toukokuuta kello 18.

■ Huhtikuun Valoateema toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa.

■ Toukokuussa lauletaan vanhoja koululauluja, ja yhteistyökumppaneina on varkautelaisia kuoroja.

yhteistyökumppaneita voisi olla mukana useamminkin, koska klubitoiminta on yhteistyölle otollista.

Kun klubilla esiteltiin uutta suomalaista näytelmäkirjallisuutta, Suhoselta kysyttiin, miksei sellaista nähdä teatterin ohjelmistossa. Syynä on raha, se, että lipputulojen osuus teatterin kaikista tuloista on reilut 30 prosenttia. Teatterin näytäntökaudessa on nykyään neljä ensi-iltanäytelmää.

– Se tarkoittaa sitä, että yksi näytelmä voi nyykähtää, mutta jos kaksi kyykkää, me olemme probleemissa.

Tämä vaikuttaa toimintaamme vahvasti.

– Vaikka lähtökohtamme on, että teemme esityksiä, jotka keskustelevat varkautelaisten kanssa, ei ole viisasten kiveä kertomassa, mikä

menee. Ihmisten kiinnostuksen kohteet vaihtelevat.

Suhonen uskoo, että Varkauden teatteri ja siellä työskentelevät ihmiset koetaan helposti lähestyttäviksi.

– Monet teatterit kipuilevat sen kanssa, ettei ryhmiä enää käy, mutta meillä käy kivasti.

Suhonen ajattelee, että ryhmässä teatteriin tullaan kokemuksen takia, viettämään aikaa yhdessä toisaalta oman porukan, mutta myös teatterin väen kanssa. Kokemukseen vaikuttavat esityksen lisäksi talon muut palvelut, kuten aulabaarin toiminta.

– Teatterin oma sointi muodostuu siitä, millainen vuorovaikutus esiintyjien ja katsojien välillä on.

Stromer ST220B

Yamaha - Shimano - Bosh moottorit Pyörähuolto myös sähköavustepyörille Vuoden pyörä Goexpomessuilla

Emotion 29 lite

e-Trike

Kaikkea pyöräilyyn – kaikenlaisia pyöriä Täysjoustomaastureita sähköllä tai ilman Edulliset Shimano-osat korjaamopakkauksin

Lisää tarjouksia facebookissa

Pieksämäki p. 0207 401150 • Varkaus p. 0207 401155 Palvelemme ark. 9.30–18, la 9–14 Plussaa ostoksistasi

Seuraa meitä facebookissa

24 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus

Lähihoitaja Eetu Angelvuo saattelee Marjatta Mikkosta huoneeseen.

Lähihoitaja Anni Räisänen kaataa iltapäiväkahveja. Pöydässä is

Lähihoitajana maaseudun rauhassa

VANHUSTYÖ

Vanhusten parissa Kangaslammin palvelukodissa työskentelevät Anni Räisänen ja Eetu Angelvuo viihtyvät ihmisläheisessä työssään.

Kati Soininen

Kangaskodissa on iltapäiväkahvien aika, tarjoilu hoituu pöytään: kahvia, sekaan kermaa niille, jotka sitä kaipaavat, ja lusikan vieressä sokeripala.

Jos imeläkivi ei maistu, sen voi säästää hevoselle. Sellainen on tulossa vierailulle seuraavana päivänä, kun asukkaille järjestetään rekiajelu.

Lähihoitaja Anni Räisänen, 26, nostelee kuppeja pöytään ja kertoo tulleensa töihin puolille päivin.

– Lounas oli heti: perunavelliä ja mustikkakukkoa.

– Viisi kerta päivässä tullaan tähän, ei paljoa muuta ennätä, Aino Väänänen naurahtaa.

– Osa lähtee ruuan tai kahvin jälkeen ruokalevolle omaan huoneeseen, osa jää jutustelemaan tai katsomaan televisiota ja lukemaan lehtiä, Räisänen kertoo.

Aino Väänänen tunnustau-

tuu ahkeraksi lehtien lukijaksi. Hänelle tulee Anna ja Viva, yhteiseksi palvelukotiin kannetaan vielä Warkauden Lehti.

Iltapäivällä jaettavista lääkkeistä vastaa tänään Eetu Angelvuo, 21.

Nuoret lähihoitajat kertovat viihtyvänsä Kangaslammilla.

– Täällä on mukava ja rempseä ilmapiiri ja tiivis, pieni porukka, Anni Räisänen toteaa.

– Ja ollaan maaseudun rauhassa, tammikuun puolivälistä lähtien Kangaslammilla työskennellyt Angelvuo lisää.

Hän ennätti valmistuttuaan työskennellä Louhirinteessä, sitten kutsui armeija.

Palveluksen hän suoritti Kajaanissa lääkintämiehenä.

Kuopiossa lähihoitajaksi lukenut Anni Räisänen puolestaan työskenteli Kittilässä ennen Varkauteen tuloa.

– Pohjoisessa tottui siihen, että välimatkat olivat pitkiä.

Asiakkaan luokse saatettiin

| WARKAUDEN LEHTI | 25

KATI SOININEN

• • • •

Kolarityöt Automaalaukset Sijaisauto käyttöösi Kuorma-autojen peltikorjaukset ja maalaustyöt

Soita 0400 674 014 palvelemme

ark. klo 8–16

www.lehtoniemenautomaalaamo.fi

TILIMAIJAT OY

Tilitoimistopalvelut Kauppakatu 17 A 8, 78200 Varkaus

p. 017 552 2079

Yrittäjän ja yrityksen apuna Navitas Yrityspalvelut Tutustu palveluihimme: www.navitas.fi

stuu Kerttu Vänttinen.

ajaa satakin kilometriä.

Vajaan vuoden ajan Kangaskodissa työskennellyt Räisänen asui alkuun kaupungissa, mutta muutti hiljattain kirkonkylälle lähemmäs työmaata.

Varkaudessa hän ei ollut käynyt ennen kuin työpaikka löytyi Kuntarekryn kautta.

Työpäivään kuuluu asukkaiden auttamista siinä, missä kukakin apua tarvitsee.

Joillekin riittää lääkkeiden jakaminen ja terveydentilan seuraaminen, toiset tarvitsevat haavanhoitoa.

Tarvittaessa avustetaan puhtaanapidossa ja syömisessä.

Viriketoimintaa järjestetään myös. Tulevana perjantaina Angelvuo ottaa ensimmäistä kertaa päivätoiminnan yhteisen tuokion vastuulleen.

– Bingo, tietovisa ja kuulumisten vaihtamista, hän kertoo suunnitellusta ohjelmasta.

Vapaaehtoiset ulkoiluttajat käyvät joka toinen viikko viemässä asukkaita pihalle

”

Ei saa olla mikään hötkyilijä, mutta pitää olla valmis tarttumaan asioihin.

ja omankin henkilökunnan voimin ulkoillaan.

Kesällä käytössä on takapihan hyvinvointipuisto.

Aiemmassa ammatissaan kokkina työskennellyt Anni Räisänen hakeutui lähihoitajaksi, koska työssä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa.

– Minulla on paljon sukulaisia alalla. Aion jatko-

kouluttautua ensihoidon puolelle, Angelvuo kertoo.

Millaiselle ihmiselle työ vanhusten parissa sopii?

– Ei saa olla mikään hötkyilijä, mutta pitää olla valmis tarttumaan asioihin, Räisänen toteaa.

– Sosiaalisuus on iso osa työtä. Ja erilaisiin vuoroihin täytyy sopeutua, Angelvuo pohtii.

8400 900 1300 yritysten työpaikkaa yritystä Wredenkatu 2, Navitas 1

yrityksissä 78250 Varkaustoimipaikkaa

Puh. 029 1708 800

Svenska skolan i Varkaus Hyvä vaihtoehto tuleville eskarilaisille.

Vielä voit vaihtaa Perinteinen koulu hyvillä arvoilla jossa kaikki tulevat nähdyiksi.

Ruotsinkielinen koulu on loistava vaihtoehto kun toivot pienempää opetusryhmää ja yksilöllistä opetusta kielellistä kehitystä tukien.

Eetu Angelvuo, Anni Räisänen, Marjatta Mikkonen ja Asta Natunen kahveilla.

Lisätietoja lea.ruhanen@varkaus.fi tai 0400 953980

26 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus

Rippijuhlat, lakkiaiset, häät ja kaikki perhejuhlat. Varaa nyt ! Viikonloput täyttyvät kovaa tahtia.

Juhl

vaan imaan kute , juuri n ha luat

Ota yhteyttä: Nea Ikonen 040 849 6665 Ahlströminkatu 13

Etualalla potkivat Ville Teittinen, Valtteri Kautto ja Tuomas Teittinen.

Markku Heiskanen vetää jonoa,

• Sähkötarvikemyymälä • S1-ryhmän sähköurakointi • Paloilmoitinliike • Suunnittelu • Tietoverkot ja kaapeloinnit • Valvontajärjestelmät ja kaapeloinnit Kauppakatu 62, 78200 Varkaus Puhelin 0207 209 050 info@sahkocenter.com www.sahkocenter.com

Lämmittelyissä eturivissä Markku Heiskanen, Jani Tolvanen ja Niina Juuti.

Asiantuntemuksella ihmisläheistä isännöintiä Heli Pesonen

Kiinteistösihteeri varkaus@taloasema.fi 040 124 6099

AsianTALOYHTIÖIDEN tuntemuksella HALLITUKSET ihmisläheistä Tarja Lehtomäki

Vastikevalvoja tarja.lehtomaki@taloasema.fi 040 481 7911

Sanna Sundgren

Kirjanpitäjä, KPT1 sanna.sundgren@taloasema.fi 040 481 7911

isännöintiä Isännöitsijä, ITS, AIT

Anne Hirsjärvi Tarjoamme

Isännöitsijä, ITS, ITS-TEK

Pekka Hirsjärvi varkautelaista

anne.hirsjarvi@taloasema.fi pekka.hirsjarvi@taloasema.fi isännöintiä asiantuntemuksella 044 019 3310 044 019 3311 Helikaton Pesonen alta. saman Kiinteistösihteeri

Sami Tolvanen

Lasse Hirsjärvi

Isännöitsijä, IAT varkaus@taloasema.fi Isännöitsijä, ITS 040 päivittämään 124 6099 Tervetuloa sami.tolvanen@taloasema.fi 044 019 3311 0500Lehtomäki 676 473 Tarja Sanna Sundgren taloyhtiönne isännöinti.

Vastikevalvoja Kirjanpitäjä, KPT1 tarja.lehtomaki@taloasema.fi sanna.sundgren@taloasema.fi Toimistomme on avoinna 040 481 7911 040 481 7911

Isännöinti

Anne Hirsjärvi Pekka Hirsjärvi Hirsjärvi Oy maanantaista torstaihin klo 9–16 Isännöitsijä, ITS, ITS-TEK ITS, AIT PirnankatuIsännöitsijä, 1 B, 78200 ja perjantaisin klo 9–14 Varkaus anne.hirsjarvi@taloasema.fi pekka.hirsjarvi@taloasema.fi Ma-To klo 9-16, Pe klo 9-14 044 019 3310 044 019 3311 osoitteessa: www.taloasema.fi Varkaus v. 2018 yritys Sami Tolvanen Lasse Hirsjärvi Pirnankatu 1 B, Varkaus Isännöitsijä, IAT Isännöitsijä, ITS sami.tolvanen@taloasema.fi 0500 676 473

044 019 3311

Isännöinti Hirsjärvi Oy

Pirnankatu 1 B, 78200 Varkaus Ma-To klo 9-16, Pe klo 9-14

Varkaus v. 2018 yritys

www.taloasema.fi

Taekwondo on hauska ja haastava harrastus Varkauden Taekwondon sali on ahkerassa käytössä. Laji vetää kaiken ikäisiä.

HARRASTUKSET Kati Soininen

Sijak! raikuu Ahlströminkadun harjoittelusalissa.

Menossa on Jyrki Juutin ohjaamana Varkauden Taekwondon perinteisen ryhmän harjoitus.

Suuressa salissa on hyvin tilaa asettua viiteen kuuden henkilön riviin.

Etuosassa ovat edistyneemmät harrastajat, jotka tunnistaa mustasta vyöstä.

Muita vyön värejä ovat punainen, sininen, vihreä, keltainen ja aivan alussa valkoinen.

Kahden vuoden ajan lajia harrastaneet Liisu Lahtinen ja Helmiina Kauhanen etsivät paikkansa salissa.

– Iskä on harrastanut jujutsua, hän kysyi kiinnostaisiko minua harrastaa jotain vastaavaa. Tultiin kaveriporukan kanssa katsomaan, ja ollaan pysytty, Helmiina Kauhanen kertoo.

– Tässä pitää oikeasti keskittyä. Kunto, tasapaino ja

| WARKAUDEN LEHTI | 27

KATI SOININEN

Agentit kertovat Varkaudesta BLOGIT Polkujuoksua Kämärin luontopolulla, kaupungin kaunein maisema, visiitti museoon, kohtaamisia Keskuskonttorilla ja täydellisen lahjan metsästystä.

Hyvinvointiagenttien blogikirjoituksissa kerrotaan kokemuksista kaupungissa. Kirjoittajat ovat tavallisia Varkaudessa asuvia tai täällä työssä käyviä ihmisiä.

Varkautta maailman-

Käsi ojossa Maija Partanen ja Pekka Suhonen. Jyrki Juuti vetää treenejä.

kartalle saattavat vapaaehtoistyötä tekevät hyvinvointiagentit valittiin kaupungin järjestämässä kampanjassa.

Heidän tehtävänään on jalkautua kokeilemaan ja käyttämään paikkakunnan palveluita sekä jakaa hyviä kokemuksiaan myös muille.

Agentit tekevät yhteistyötä yritysten ja erilaisten toimijoiden kanssa. www.varkaus.fi/blogit/ agentit

Hasintien Puu Hasintien teollisuusalue 15, Varkaus puh. 017 556 3363

• • • •

Saha- ja höylätavarat Listat Panelit Kestopuut

Palvelemme:

ma–pe 8–16.30 la sulj.

Jannen Auto ja Rengas & & renkaat meiltä!

• Renkaiden huolto- ja korjaustyöt • Renkaiden myynti ja asennus • Autojen huollot ja korjaukset

Käsityökatu 38, 78210 Varkaus Janne Kotila, puh. 0400 756 330 • janne_kotila@hotmail.com

Juha Sutinen ja Kristian Pulliainen kättelevät ennen treenien aloittamista.

koordinaatiokyky kehittyy, Liisu Lahtinen toteaa.

– Saa tehdä yhdessä kaikkien kanssa, se on kivaa, Kauhanen pohtii.

Molemmilla on keltainen vyö, jota koristavat vihreät natsat.

Harjoituksiin pääsee mukaan maanantaisin nonstop –periaatteella.

Tälläkin kertaa mukana on verkkariasuisia harrastajia, jotka eivät vielä ole ennättäneet hankkia harjoitteluasua.

Noin neljän kuukauden harjoittelun jälkeen edessä on vyökoe, jossa pääsee tavoittelemaan keltaista vyötä.

Tatamimatolle astuttuaan kaikki kättelevät toisiaan.

Matollinen harjoittelualue on noin 230 neliötä.

– Meidän lajia pystyy hyvin harjoittelemaan kuusikymmentä ihmistä kerrallaan, seuran puheenjohtaja Markku Heiskanen kertoo.

Myös ulkopuoliset voivat vuokrata salia silloin kun se

”

Tultiin kaveriporukan kanssa katsomaan, ja ollaan pysytty.

Taekwondo Pitkä harrastajantie ■ Varkauden

Taekwondo ry perustettiin vuonna 1990.

■ Ohjaajia seurassa on 15.

■ Harrastajia on yli sata.

■ Junioreissa voi aloittaa 8-vuotiaana.

■ Kuntoharjoittelu sopii kaikille perusterveille ihmisille.

■ www.varkaudentaekwondo.fi

on vapaana.

Uudet tilat Päiviönsaarella saatiin käyttöön kesäkuussa 2016. Sitä ennen harjoiteltiin eri koulujen saleilla, parhaimmillaan seitsemässä eri paikassa.

Junioreihin pääsee mukaan sinä vuonna, kun täyttää kahdeksan.

– Junioriohjaajat ovat käyneet liiton koulutuksen ja harjoituksissa on aina mukana kaksi ohjaajaa, Heiskanen kertoo.

Perinteisen harjoituksissa alaikäraja on 12 vuotta, yläikärajaa ei ole.

– Nuorimmat ovat meillä 12-vuotiaita ja vanhin 59-vuotias.

Kuntoryhmässä on mukana myös eläkeikäisiä.

Taekwondotekniikoita hyödyntävä terveysliikunta sopii kaiken tasoisille perusterveille harjoittelijoille.

– Harjoittelu on salityyppistä ja musiikki on tärkeässä osassa. Kontaktia otetaan korkeintaan pistehanskaan, Heiskanen sanoo.

Perinteisen harjoittelun puolella mukaan tulevat lyönnit ja potkut.

– Ensin ilmaan ja myöhemmin kevyenä kamppailuharjoitteluna. Dan-kokeisiin harjoittelevilla on jo pidemmälle vietyä kamppailua, Heiskanen kertoo.

Myös käytössäännöt ovat tiukemmat kuin kuntoharjoittelussa.

– Kyseessä on turvallisuusasia, mennään riveihin, jotta jokaisella on tilaa harjoitella omassa kohdassaan.

Jo alkulämmittely näyttää niin tehokkaalta, että sitä katsellessa tulee hiki.

Vaikka harjoittelijoiden hengitys tihentyy, hauskaakin tuntuu olevan, kun edetään mattoa pitkin tai takajalkoja ristiin sommitellen.

Kun varsinainen harjoittelu alkaa, ja jalka nousee potkaisemaan ilmaan, ilmeet vakavoituvat.

Jokainen keskittyy omaan suoritukseensa tarkkaavaisesti.

Sijak! Aloita!

- nosturien

vuositarkastukset

28 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus AMMATTITAIDOLLA A-RYHMÄSSÄ • Teleasennukset • Sähköasennukset • Sähkösuunnitelmat • Tarvikemyynti

Insinööritoimisto YKKÖSSÄHKÖ OY Leijukuja 1, Varkaus • p. 017 552 6680

• 4 väriä • vettä hylkivä kangas • vesipesu 60C°

Istutko mieluummin siistissä, vai epäsiistissä autossa?

Valmistamme pikasuojia henkilö-, paketti- ja kuorma-autoihin!

Myymme myös edullisesti keinonahkaa sekä levyja täytevanua ym. ym.

MYÖS PALJON HUONEKALUKANKAITA!

PENKKI-PUKIMO

Käpykankaantie 4, VARKAUS, p. 050 3000 456, ma-pe 8-17 www.penkkipukimo.com

PESULAPALVELUA YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE Ahertajankatu 3, 78850 Varkaus, 017 369 0700 www.pesuleenat.fi

ankkija.fi Tutustu valikoimiin www.h kkija Varkaus ssa: Han ja tykkää meistä Facebooki

Tervetuloa ostoksille!

Maatalous, Puutarha, Harraste-eläimet, Rauta

Kaija Koo.

HANKKIJA VARKAUS

Relanderinkatu 88 | puh. 010 768 3930 Avoinna: ma–pe 8–17, la 9–13 | www.hankkija.fi

RAKENNATKO TAI REMONTOITKO? Cramo lupaa asiakkailleen aina mainion päivän työmaalla ja kantaa vastuun paitsi hyvästä asiakaspalvelusta, myös toimitusten aikatauluista ja kaluston ja palveluiden ensiluokkaisesta laadusta.

Tule käymään meillä, niin autamme sinua valitsemaan oikeat koneet ja laitteet kaikkiin töihin.

Cramo Varkaus Relanderinkatu 118, 78210 Varkaus p. 010 661 3700 Avoinna arkisin 7 – 16

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA

Puhdasta jälkeä jo 30 vuotta Varkauden, Joroisten ja Leppävirran alueella.

Pirkon Puhdistuksen tytöillä mopit heiluu ja siivous sujuu!

Kaikki siivouspalvelut kotiin, toimi-ja tuotantotiloihin.

Pyydä maksuton palvelukartoitus.

Puh. ark. 017-558 2242

Siivouspalvelu

PIRKON PUHDISTUS myynti@pirkonpuhdistus.fi Koti- ja yrityssiivoukset

| WARKAUDEN LEHTI | 29

WARNER MUSIC

Jälleen laadukas esiintyjäkattaus

Taidetta Kehystykset

Sampea ja samppanjaa -tapahtuma täyttää pyöreitä vuosia.

LARS JOHNSON

FESTARIT

Tiina Laine

Jos Navitas Kehityksen toimitusjohtaja Jouko Laitinen saisi jotain toivoa, olisi se aurinkoinen ja lämmin elokuu. Silloin Itsenäisyydenpuistoon vaeltaa jälleen festarikansaa Sampea ja samppanjaa -tapahtuman tiimoilta.

– Kaksi edellistä tapahtumaa ovat olleet ilmojen suhteen vähän niin ja näin.

Viime vuonna oli ensimmäistä kertaa lähellä, että koko tapahtuma joudutaan keskeyttämään myrskyn takia, Laitinen muistelee.

Ulkoilmatapahtumat elävät säiden armoilla, mutta järjestäjät eivät halua luopua Itsenäisyydenpuistosta: se on miljöönä ainutkertainen ja tapahtumaan sopiva.

Tänä vuonna aurinko on tilauksessa senkin takia, että tapahtuma viettää juhlavuottaan; elokuun 10.–11.

”

Kaija Koo, Steve ’N’ Seagulls, Irina, Neljä Ruusua, Laura Voutilainen ja Supersonic.

VARKAUDEN JÄÄHDYTYSLAITE Puh. 0500 372 702 MITSUBISHI-ILMALÄMPÖPUMPUT ASENNETTUNA MEILTÄ! info@jaahdytyslaite.fi www.jaahdytyslaite.fi

Irina. päivä Sampea ja Samppanjaa järjestetään kymmenettä kertaa.

– Tämän vuoden esiintyjäkattaus on jälleen tarkkaan harkittu, Laitinen kertoo.

Perjantai-illan räjäyttää käyntiin bilebändi Supersonic eikä meno siitä ainakaan hiljene, kun lavan ottaa haltuun ehkä tämän vuoden mielenkiintoisin esiintyjä Steve ’N’ Seagulls.

Perjantai-ilta päättyy yhden Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän artistin Kaija Koon keikkaan.

Lauantaina festarikansaa viihdyttävät Laura Voutilainen, Irina sekä illan viimeinen esiintyjä Neljä Ruusua.

Viime vuonna tehdyt muutokset festarialueelle osoittautuivat erinomaisiksi ratkaisuiksi. Sisääntulo siirtyi kaupungintalon ja oikeustalon väliin, ja alue laajeni.

Samoin vip-teltta suureni ja sen ovat löytäneet monet varkautelaiset yksityishenkilöt ja yritykset.

– Vip-teltta antaa ehkä hieman väärän kuvan, sillä moni on laskeskellut, että telttalippu on itse asiassa aika edullinen vaihtoehto.

Myös ensi kesänä festarialueella nähdään 368-paikkainen teltta, jonka liput menevät perinteisesti ensimmäisenä. Liput tulevat myyntiin viimeistään huhtikuussa.

Tapahtuma vedetään läpi aikalailla samoilla muutoksilla kuin viime vuonna. Tänä kesänä järjestäjät panostavat juhlavuoden kunniaksi laatuun.

Varkaus on profiloitunut viime vuosina kalakaupungiksi ja tähän teemaan halutaan tarttua myös Sampea ja samppanjaa -kaupunki-

LVI-SUUNNITTELU Ismo Heinonen OY Kuoppakankaankatu 2, Varkaus puh. 0400 678 500 ismo.heinonen@elisanet.fi

KODIN REMONTIT AMMATTILAISELTA!

-KEITTIÖT

Suunnittelusta asennukseen.

Kalusteet keittiöstä kylppäriin Ilmainen arvioKauttamme myös lvi-ja sähkötyöt ja suunnittelukäynti!

Sisustus-ja muutostyöt

040 5811 082 mika.kanniainen@gmail.com

Ahlströminkatu 8-10, Varkaus 0400 487 401

festareilla.

– Haluamme kehittää tapahtuman ruoka- ja juomapuolta sekä rakentaa entistä viihtyisämmän tapahtuman, Laitinen tiivistää.

Paikallista kalaa, sampea ja lohta, halutaan tuoda tapahtumaan voimallisemmin, samoin paikallisia yrittäjiä sekä toimijoita.

Elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy jatkaa tapahtuman vetovastuussa, vaikka kaupunkifestarit eivät ehkä ole elinkeinoyhtiön ominta toimialaa.

– Jos jokin taho on valmis ottamaan koppia tapahtuman järjestämisestä, olemme valmiita heittämään pallon, Laitinen toteaa.

– Sampea ja Samppanjaa -tapahtumaa kuitenkin selvästi kaupunkiin kaivataan.

Tästä kertoo omaa kieltään sekin, että tapahtumalla on vakiokävijöitä, monia entisiä varkautelaisia näkyy tapahtumassa tapaamassa tuttuja ja yritysten lisäksi muun muassa luokkakokoukset pitävät festaria mainiona paikkana jälleentapaamiselle.

Tapahtumaa varten elinkeinoyhtiö palkkaa jälleen kesäksi työntekijöitä, yhden vastuutyöntekijän sekä kahdeksan nuorta.

Koko kehon vyöhyketerapia ja vauvojen koliikkihoito Tehokas apu:

* Suolistovaivat * Allergia, astmaoireet * Kipu-, särkytilat * Hormonihäiriöt, raskausajan vaivat * Stressi, unettomuus * Koliikkihoito tiinaikonen.com

Vyöhyketerapia Tiina Ikonen Vyöhyketerapeutti, Refleksologi

Ahlströminkatu 10, Varkaus Ajanvaraus 0400-171 234

Taatusti paikallinen.

Monialapalvelu Juuti Ky Kontiaisentie 145b, 79350 Itä-Soisalo Leppävirta

Ahti 0400 306 768 metsuri- ja talkkarityöt Mervi 040 528 1111 tilaukset ja teräketjujen teroitus Ville 044 339 1000 kiipeilykaato- ja metsurityöt juutiky.fi

2018 kotitalousvähennys 50%

VARKAUDEN PELTI- JA ILMASTOINTIPALVELU OY • Rakennuspelti • Piipunpellit • Listatyöt info@varkaudenpelti.fi Relanderinkatu 96, 78210 Varkaus Puh. 040 724 3946

30 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus Toiveissa turkoosi pöytä ja asukastupa Kaupunginosien toimintaa herätellään.

KATI SOININEN

ASUKASTOIMINTA

HINTA

Kati Soininen

850 €

HINTA

595 €

monipalvelukeskus

Taatusti paikallinen.

Keskustelu on vilkasta, kun Könönpellossa asuvat Nina Särkelä ja Piia Sippu sekä Päiviönsaarella asuva Laura Huikko istuvat saman pöydän ääressä.

– Vuosi sitten tavattiin ensimmäisen kerran Harjurannalla Osallistu oikeesti -tapahtumassa, Nina Särkelä muistelee.

Harjurannalla aktiivisesti toimivaa kyläyhdistystä naiset pitävät oivallisena esimerkkitapauksena.

– Monessa paikassa on ollut asukastoimintaa, mutta se on vähitellen hiipunut, Laura Huikko pohtii.

Nyt toimintaa haluttaisiin herätellä uudelleen henkiin.

– Ajatus on leijunut ilmassa pidemmän aikaa ja alkanut nyt konkretisoitua Vuokko Jaakkolan vetämissä järjestöilloissa, Nina Särkelä kertoo.

Könönönpellossa on asukkaiden mukaan paljon hyvää, kuten loistavat ulkoilumahdollisuudet.

Siellä kuitenkin kaivattaisiin paikkaa, jossa kaikenikäiset ihmiset voisivat kokoontua.

Nina Särkelä, Piia Sippu ja Laura Huikko haluaisivat yhdistää kaupunginosien ihmisiä.

Nyt naapureiden tapaaminen jää lähinnä törmäämiseen kauppareissulla.

– Olisi tärkeää, että nuoret ja ikäihmiset voisivat kohdata. Nyt puhutaan paljon siitä, että nuoriso ajaa mopolla ja metelöi. Ja nuoret vinkuvat, että heille valitetaan, Piia Sippu toteaa.

– Nuorista saattaisi olla apua vanhemmille ihmisille, vaikka haravoimaan pihaa tai ihan

”

Kaivattaisiin paikkaa, jossa kaikenikäiset ihmiset voisivat kokoontua.

käymään kahvilla tai mehulla, Nina Särkelä pohtii.

Yksi tapa aloittaa toiminta helposti olisi niinkin yksinkertainen kuin pöytä.

– Bongasin Jenkeistä lähtöisin olevan turkoosi pöytä -ajatuksen. Asukkaat kokoontuvat pöydän äärelle ja turinoivat yleisesti tai suunnittelevat toimintaa, Laura Huikko kertoo.

Teemapäivänä voisi laittaa kadulle tai torille pitkän pöydän, johon ihmiset asettuisivat syömään yhdessä.

Kaupunkipuutarhan viljelylaatikoissa sopisi vaikka Päiviönsaaren koululle. l Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä osoitteen warkaus365@gmail.com kautta.

| WARKAUDEN LEHTI | 31

Asukkaiden Varkaus KALLE KOSUNEN

Vekara-Varkaus -tapahtumaviikon avajaiset ovat jälleen Itsenäisyydenpuistossa.

Nyt mennään niin metsään Vekara-Varkaus -viikon teemana luonto, yhdessä tekeminen ja myötätunto.

VEKARA-VARKAUS Tiina Laine

Järjestyksessään jo 24. Vekara-Varkaus -tapahtumaviikko kutsuu kävijöitä luontoon.

Vekara-Varkaus antaa puille puheenvuoron ja taidetta tehdään yhdessä.

– Teemana on tänä vuonna ympäristö- ja yhteisötaide, ja erityisesti luontoyhteys, tapahtumatuottaja Heli Sutinen kertoo.

Luonto kulkee monessa tapahtumassa mukana ja saattaa nousta esiin yllättävälläkin tavalla.

Jotain täysin ainutkertaistakin tapahtuu, sillä viikon avausillan huippuvierailu Warkaus-salissa on tällä kertaa Janne Raudaskosken paljon maailmaa nähnyt

elämysteatteriesitys Watti Walopää ja kadonnut hehku 2.0.

– Tämä on meiltä iso ja ainutkertainen satsaus, Sutinen kertoo.

Luontoa tarkastellaan viikon aikana monesta kulmasta.

Vekarakummi, taiteilija Mari Keski-Korsu vie lapset matkalle, jossa tutkaillaan puita, opitaan eri puulajeja ja niiden asukkaita.

Stora Enson Kosulanniemi valjastetaan vekaroiden käyttöön ja pajoissa rakentuu muun muassa saunavastoja ihan kaikenlaisista puista.

– Lopulta niitä päästään myös käyttämään Kosulanniemen saunassa, Sutinen kertoo.

Myötätuntoa viikon aikana koetaan niin ihmisten kuin luonnonkin välillä.

– Haluamme tuoda viikon aikana esille myötätunnon tärkeyttä, Sutinen kertoo.

Vekarakummi vetää myötätuntokävelyjä ja luontoa kuunnellaan myös rauhallisesti riippukeinussa oleillen.

– Luonnossa oleminen rauhoittaa ja lievittää stressiä, keskittymiskyky paranee ja mieliala kohenee.

Itsenäisyydenpuistossa lastenkulttuurikeskus Lastun väki tutkii lasten kanssa

”

Paljon tuttua ja uutta.

puita kolme päivää. Puistossa puiden asukkaille rakennetaan koteja ja pesiä.

Väinölän pihalla rakennetaan siileille koteja ja kesämuskarissakin mennään metsään.

– Luontokuvapajassa kuvataan kaupunkiluontoa ja Metsänväkeä-työpajassa tuunataan lapsista metsänväkeä Vekarakulkueeseen, Sutinen paljastaa.

Luontoon päästään myös koko perheen voimin. Patikoimaan pääsee Kotakallion luontopolulla tai lähes kaupungin ydinkeskustassa Kämärillä.

Lasten luontoaiheisista töistä nousee lopulta satumetsä kirjastolle.

Luonnon ja myötätunnon

lisäksi tapahtumalla on kunnianhimoinen tavoite esitellä mahdollisimman monta taiteenalaa.

– Myös lapsiraadilta saatuja vastauksia on kuunneltu ja heitä kiinnostavia harrastuslajeja ja kiinnostuksen kohteita esitellään mahdollisimman laajasti, Sutinen kertoo.

Festivaaliviikko alkaa perinteisellä avajaisjuhlalla ja päättyy iloiseen puistojuhlaan sekä kuperkeikan Suomen Mestaruuskilpailuihin.

– Meillä on kuperkeikkakisoja varten katos sateen varalta, joten kisat päästään pitämään säästä huolimatta.

Tapahtumassa on paljon uutta, mutta myös tuttua ja kestosuosikkeja. Yksi tapah-

tuman vetonaula on jälleen seikkailujen saari, jossa kokoontuu taiteilijakollektiivi Vimma kesäresidenssiin.

Kalakukkokatujuna puksuttelee koko viikon ja hotelliseikkailu lähtee tänä vuonna Kosulanniemen kartanoon.

– Hiekanveisto ja liskodisko ovat supersuosittuja, joten ne ovat jälleen mukana.

Speedwaytä on toivottu ja sen lisäksi mukana on kartingajoa.

Valtakunnalliseen Lasten ja nuorten laulukilpailuun on jo tullut ilmoittautumisia ja Lasten Luku-Varkauden lapsiraati on aloittanut työnsä.

Vekara-Varkaus 17.6.2018 l

11.–

32 | WARKAUDEN LEHTI |

Asukkaiden Varkaus

Ukulelen soiton aloittaminen on helppoa Ievan polkka ja irkkubiisit taipuvat mainiosti ukulelelle.

Varkaudessa soittimen ympärillä on monia kokoonpanoja.

HARRASTUKSET Kati Soininen

Varkauden ukulele-skenellä menee lujaa.

Kolme vuotta sitten kaupungissa laajemmin virinnyt harrastus laajenee jatkuvasti.

Aktiivisia harrastajia on pitkälti toista sataa ja Soisalo-opiston kursseilla koulutetaan koko ajan lisää.

– Jos on aina miettinyt, että haluaisi soittaa jotain, niin kurssille vaan, Ilkka Rautiainen rohkaisee.

Kaupungin ensimmäinen ukebändi on 2014 perustettu Nikulele. Samana vuonna aloitti lastenmusiikkiorkesteri Klovni Elviira ja Mukulele.

Vuonna 2015 perustetussa, Jouni Pellin luotsaamassa WAUssa soittajia on neljäntoista kieppeillä.

Iloista soitantoa ja laulua on kuultu muun muassa iltatorilla, itsenäisyyspäivän juhlassa, teatterissa ja ravintoloissa.

– Soittimen syntyperää kunnioitetaan pitämällä esityksissä päällä havaiji-paitaa ja päässä olkihattua, Rautiainen kertoo.

WAUsta on syntynyt myös pienempiä kokoonpanoja.

– Noin puolet orkesterin jäsenistä on eläkeläisiä ja pääsemme päivisin soittamaan palvelutaloihin ja päiväkoteihin. Tätä vapaaehtoistyötä tehdään Huru-uket nimellä, Henry Luoma-aho kertoo.

Ukevox-bändi puolestaan soittaa muun muassa poppia, kantria ja vanhaa iskelmää.

Rytmejä on haettu paitsi

”

Soittimen syntyperää kunnioitetaan pitämällä esityksissä päällä havaijipaitaa.

KATI SOININEN

suomalaisista kansanlauluista, myös Havaijilta ja Irlannista.

– Kaiken, minkä voi soittaa kitaralla, voi soittaa myös ukulelella. Ievan polkka on yksi yleisön suosikeista, samoin Whiskey in the Jar, Ukevoxia vetävä Rautiainen kertoo.

Jo pelkkä ukulele-sanan kuuleminen saa yleensä ihmisille hymyn huulille.

Soittimen ystävät kertovat harrastamisen olevan letkeää ja yhteisöllistä.

Kun perustaidot ovat hallussa, soittamisesta tulee tavoitteellisempaa ja uusia haasteita etsitään koko ajan.

– Rajojakin pääsee ylittämään. Esityksissämme laulavat livenä ihmiset, jotka olivat aiemmin kuvitelleet, etteivät ikinä laulaisi missään, Rautiainen naurahtaa.

Tulevana kesänä Ukevox soittaa Heinäveden iltatorilla 5. päivä heinäkuuta.

Sieltä suunnataan suoraan

Ilkka Rautiainen, Esa Auvinen ja Henry Luoma-aho kertovat, että ukulelella voi soittaa mitä vain musiikkia. Iloinen fiilis on taattu.

Lontooseen ja Liverpooliin, joissa käytiin jo edellisinä kesinä.

Kaikille kiinnostuneille avoimia klubi-iltoja WAU on pyörittänyt kuukausittain viime syksystä lähtien.

– Huhtikuussa kutsutaan taas sohvasoittajatkin mukaan kokeilemaan porukalla soittamista, nuotit jaetaan etukäteen, Luoma-aho kertoo.

– Leppävirralla järjeste-

tään maailman pohjoisinta ukelele-festivaalia, Tropical Winter Ukulelea. Se pidettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Arto Julkusen johdolla, ja jatkoa on kuulemma tulossa, Rautiainen kertoo.

Paikallista ja osaavaa palvelua Jenistä!

Palveluihimme kuuluu:

• Varaosa- ja rengasmyynti autoihin ja moottoripyöriin

• Uudet Toyota henkilö- ja pakettiautot

• Yamaha merkkihuolto

• Laaja valikoima käytettyjä autoja, tsekaa www.jeni.fi • Autonhuoltopalvelut

• Shoei kypärien edustus • MotoJeni moottoripyöräilyn erikoiskauppa, pian myös verkossa!

• Kolarikorjaus

• Autojen käsinpesut ja pintakäsittelyt

• Auto- ja moottoripyörävuokraamo; henkilöautot, pakettiautot, bussit, moottoripyörät

• Anne tekee uusien Skoda mallien kotiesittelyjä, SOITA, niin sovitaan sinulle sopiva aika.

• Toyota tuotekauppa

Automyynti

Huolto

Käsityökatu 29, 78200 VARKAUS

www.autojeni.fi www.toyotahuoltovaraus.fi

Löydät meidät myös Facebookista ja Twitteristä!

Anne Husso, Toyota, Skoda, tavara-autot 0400 529 254

Petteri Pulkkinen Toyota, Skoda 0400 529 083

Antti Laitinen Toyota 0400 529 082

Juha-Pekka Holopainen Toyota 0400 529 081

Tuomo Rönkä Skoda 0400 529 087

Janne Laitinen Toyota 0400 529 084

Kolarikorjaamo

Mika Siippainen Skoda 0400 529 788

Veijo Savolainen 0400 529 086