Terva ja 1860-luvun nälät Suomessa
51 Hätäravinnon käyttö oli 1800-luvun alkupuolella tavallista suuressa osassa Pohjoisja Itä-Suomea ja se oli esillä julkisuudessa 1860-luvun nälkäkriisin aikana (Häkkinen 1991; Pitkänen 1991a, 38). 52 Tapio 18.1.1862; Oulun Wiikko-Sanomia 8.2.1862; Otawa 21.3.1862; Suometar 11.4.1862; Suomen Julkisia Sanomia 14.4.1862; Oulun Wiikko-Sanomia 3.5.1862, 21.6.1862, 13.9.1862; Suometar 19.9.1862; Hämäläinen 26.9.1862; Tapio 11.10.1862; Hautala 1956, 277; Joustela 1963, 188; Pihkala 1969, 36; 1999, 58; Turpeinen 2010, 111, 161–162; Auvinen 2013, 242. 53 Vilkuna 1935, 121; Villstrand 2001; Luttinen 2012, 126–127. 54 Soldán 1861, 7–8; Kaila 1931, 23; Helander 1949, 21–22; Kärkkäinen 1975, 285; Turpeinen 2010, 26. Koloaminen oli jokseenkin tuntematonta Lapissa (Soldán 1861, 7; Ruuttula-Vasari 2004). 55 Kaila 1931, 23; Alho 1968, 44; Kärkkäinen 1975, 285; Villstrand 1992, Villstrand 2001; Turpeinen 2010, 55–56. 56 Warén 1893, 45–49; Warén 1895. 57 Hämäläinen 3.10.1862; Oulun Wiikko-Sanomia 4.10.1862; Hämäläinen 10.10.1862; Porin Kaupungin Sanomia 11.10.1862; Tapio 11.10.1862; Otawa 5.12.1862: Kom.miet 1866:5, 9; Hautala 1956, 279; Turpeinen 2010, 173–174. 58 J. V. Snellman, Litteraturblad nro 9, syyskuu 1862: Avustustoimet; Suometar 24.10.1862; Porin Kaupungin Sanomia 1.11.1862; Kom. miet. 1866:5, 28, 62; Ranta 1988, 641; Ruuttula-Vasari 2004, 149. 59 Soldán 1861, 3; Suometar 24.5.1861; Oulun Wiikko-Sanomat 21.31863. 60 Oulu Wiikko-Sanomia 5.7.1862, 13.9.1862; J. V. Snellman, Kootut teokset: Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato; Hjerppe 1988, 214; Turpeinen 2010, 110–111. 61 Hämäläinen 26.9.1862; Oulun WiikkoSanomia 4.10.1862; Sanomia Turusta 17.10.1862; Suometar 17.10.1862; Hämäläinen 31.10.1862; Suometar 31.10.1862; Suometar 7.11.1862; Oulun Wiikko-Sanomia 29.11.1862; Helsingin Uutiset 15.1.1863; Oulun läänin Talouden-Seuralta 1863; Hautala 1956, 279. Ks. myös Soldán 1861, 61–62;
Anderson 1998, 15; Tasanen 2001, 48. Tervan valmistamista kannoista ja vastaavista ei ole otettu huomioon tervataloutta koskevissa puunkäyttötutkimuksissa, joissa on oletettu koko tervantuotannon perustuneen kolottujen mäntyjen käyttöön. Siksi puunkäyttöarviot tervan osalta ovat liian suuria 1860-luvulla. (Ks. Kunnas 2007, 293–294). 62 J. V. Snellman, Kootut teokset: Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato. 63 J. V. Snellman, Kootut teokset: Litteraturblad nro 8, elokuu 1862: Kato. 64 Johanson 1924, 430; Ikonen 1991b, 116– 120; Kuusterä & Tarkka 2011, 250. 65 Oulun Wiikko-Sanomat 1.11.1862; Suomen Julkisia Sanomia 10.11.1862; Suometar 14.11.1862; Suometar 21.11.1862; Oulun Wiikko-Sanomat 22.11.1862; Tapio 29.11.1862; Suometar 2.12.1862; Suometar 9.12.1862; Hautala 277–278; Turpeinen 2010, 110–111. 66 Pitkänen 1991a, 54–55; Turpeinen 2010, 111, 67 Kunnas J. 2007, 283–284. 68 Sanomia Turusta 8.3.1861; Mikkelin Wiikko-Sanomia 1.10.1863. 69 Helsingin Uutiset 2.1.1863; 12.1.1863; Sanomia Turusta 13.2.1863; Suomen Julkisia Sanomia 19.2.1863; Helsingin Uutiset 23.3.1863. 70 Suometar 5.6.1863; Tähti 19.6.1863; Hämäläinen 24.7.1863; Helsingin Uutiset 27.7.1863; Suometar 11.8.1863; Helsingin Uutiset 21.12.1863; Hautala 1956, 278; Ranta 1988, 641; Pitkänen 1991a, 54; Kuusterä & Tarkka 2011, 228–233. Suomen markka määriteltiin 1860 neljäsosa ruplaksi eli se oli alkuvaiheissaan täysin keisarikunnan valuutasta riippuva, ”Yhtä jalkaa Venäjän kanssa” (Kuusterä & Tarkka 2011, 234–243). 71 Sanomia Turusta 4.3.1864; Suomen Julkisia Sanomia 7.3.1864; Hjerppe 1988, 214. 72 J. V. Snellman: Litteraturblad nro 3, 4 ja 5, maalis-, huhti- ja toukokuu 1863: Rautatiekysymys; Luttinen 2012, 141. 73 Oulun Wikko-Sanomia 18.6.1864, 13.8.1864; Suomertar 31.12.1864; Tidskrift för Finlands landtbruk och skogshushållning 2.1.1865:1, 63; Hjerppe 1988, 214.
Vuosilusto 11
57