9
Vuosaari
Lukijalta
Ramsinrantaan piknikille
Talvivarastojen keräilijät
Kuvan kivikalusteet ovat olleet varmaankin lähemmäs 100 vuotta (?) Vuosaaressa. Vuoden kuluttua niitä ei enää taida olla, koska Hiidenmaankadulle aletaan rakentaa 15 erillistalon aluetta. Nyt on siis viimeisiä hetkiä tehdä syysretki
Monet täällä talvehtivat eläimet keräävät talvivarastoja. Nisäkkäät, kuten oravat, myyrät ja hiiret ehkä enemmänkin, mutta myös lintumaailmassa on keräilijöistä esimerkkejä. Linnut ovat poikkeuksetta paikkalintuja. Närhi ensimmäisenä, mutta myös tiaisten on todettu keräävän ravintovarastoja. Pöllöistä varpuspöllö on varsinainen myyrähamsteri. Närhet karttavat suuria aukeita huonoina lentäjinä. Lento on vaivalloista ja vaappuvaa. Suomenlahden ylitys on ylivoimaista. Närhi on Vuosaaressa melko harvinainen vierailija. Heti Mustavuoren takana huomattavasti helpommin havaittava, varsinkin syksyisin, jolloin lintu tulee ihan pihapiiriinkin. Tammea vain täytyy löytyä lähettyviltä. Porslahdentielle on istutettu tammirivistö ja vanhempia 50-vuotiaita on muun muassa Haapasaarentiellä, mitkä tuottavat kilotolkulla terhoja. Närhi kerää terhoja kurkkupussiinsa, viisi–kuusi kerrallaan. Oravatkin näkyvät alvariinsa niitä piilottelevan nurmikoille. Selkämyskin on jo oravilla hieman harmahtanutta talvikarvaa. Liekö oravan muisti heikompi, mutta närhen on osoitettu joissain tutkimuksissa muistavan yli 90 prosenttisesti sentin tarkkuudella terhon sijainnin hangen alta. Närhi on varislinnuksi kaunokainen. Kokoluokaltaan pähkinähakin kokoinen, niitäkin on viime syksyn tapaan Mustalahdentien ostarin sembramänniköissä. Äänet hakilla ja närhellä ovat melkoista rääkynää. Keväällä kuullaan
sinne ja syödä eväitä taatusti tukevien kalusteiden ääressä. Samalla voi ihailla upeata merimaisemaa. Paikka on Hiidenmaankadulta laskeutuvien rappusten yläpäässä. Risto Larjavaara
Tällaiset kivikalusteet ja -portaat löytyvät vielä Ramsinrannasta Hiidenmaankadulta. Ne jäävät pian rakentamisen alle.
Vuosaaren patsaista Nimimerkki ”Patsaansa ansainnut” toivoi lisää patsaita Vuosaareen. Kirjoittaja mainitsee erikseen jatkosodan aikana vihollisen pommikoneita harhauttamaan Vuosaaressa sytytetyt suuret kokot. Niillä pyrittiin antamaan kuva, että Helsingin keskusta alkoi jo täällä ja että kokot olivat palavia rakennuksia. Harhautus onnistui ainakin osittain, ja monet pommikoneet pudottivatkin lastinsa toisena suurpommitusyönä helmikuussa 1944 silloin vielä harvaan asuttuun Vuosaareen tai Helsingin edustan merialueelle. Lisäksi Vuosaareen oli sijoitettu hämäystarkoituksessa tykistöpatteri, joka tulitti mahdollisimman tiheästi. Lisähämäykseksi Lauttasaaren valonheittimet pidettiin sammutettuina. Tälle Vuosaaressa tehdylle toi-
minnalle on tehty komea muistomerkki, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen sekä sähkösuunnittelijana Joel Majurinen. Vuotien molemmin puolin on pystytetty yhteensä 238 valopylvästä, joiden soihtumaiset valokeilat symboloivat Vuosaaressa sytytettyjä suuria kokkoja. Valitettavasti harvat tietävät tämän komean sisääntuloväylän valopylväiden tarkoituksen. Kuva valopylväiden reunustamasta Vuotiestä löytyy mm. Vuosaari-kirjasta. Lisätietoa löytyy myös esimerkiksi Wikipediasta kohdasta Helsingin pommitukset. Muista julkisista taideteoksista löytyy kuvia ja tietoja esim. Vuosaari-kirjasta sivuilta 77–87. Matti Suomela
Närhi Haapasaarentien parkkipaikan tammirivistöllä. myös lurittavia heleitä matkintoja. Varislinnuilla on kehittyneet ”äänihuulet”, vaikkei sitä helpolla uskoisi. Eräänä talvena kovalla pakkasella kuulin Korkeasaaressa aivan kirkasta käen kukuntaa. Kukkuja oli korppi, mutta äänelläänhän se variskin laulaa ja närhi rääkyy. Kauneus on kuulijan korvassa. Keväisin varislinnut, närhi mukaan lukien ja orava vielä tehokkaammalla avustuksella, ovat melkoisia pesärosvoja. Va-
rislintuja ja oraviahan täällä kyllä riittää, mutta kaikkihan ovat pesimäaikana rauhoitettuja ja kaupunkialueilla metsästäminen on virkamiesten hommia. Luontaisia vihollisia oraville ja varislinnuille täällä ovat ainoastaan kanahaukka, lehtopöllö ja huuhkaja. Tervetuloa pöllöt tasapainottamaan kaupunkiluontoa, kyllä ruokalistaan pari pullasorsaakin sopisi. Markku Piipponen
Adressi kotihoidontuen Helsinki-lisän säilyttämiseksi Luin lehdestä, että suunnitellaan kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistamista. Olen kauhuissani asiasta. Lapsiperheillä on nyt jo vaikeaa saada rahat riittämään ruokaan ja laskuihin. Onko lapsiperheet, joiden rahatilanne on jo nyt vaikea, oikea säästökohde? Jos tämä lisä poistetaan, joudutaan hakea sama rahamäärä sosiaalivirastolta. Onko se sitten säästöä tai lisää työtä perheille ja kunnalle? Onko ajatus Helsinki-lisän poistamisesta yli kaksivuotiailta se,
että he menisivät päiväkotiin ja äidit töihin? Lastenhoito päiväkodissa on kalliimpaa kuin lasten hoito kotona. Perheille pitää olla itse oikeus päättää, miten lapsia hoitavat ja milloin äidit palaavat töihin. Helsinki-lisä on säilytettävä ja
siksi perustin tämän adressin. Yhdessä pystymme vaikuttamaan! Ole ystävällinen ja allekirjoita! Kiitos! Linda Bruun
www.adressit.com/kotihoidontuen_ helsinki-lisan_sailyttaminen
Oli lautalla nukkuva sorsa...
Huumeneulat pois kaduilta Olen nyt monet kerrat kerännyt kasan verisiä huumeruiskuja Vuosaaren puistopolun, Kivisaarentien ja Puhospolun alueelta, jonne rakennetaan uutta lastentarhaa. Ruiskujenkäyttäjät voisivat ajatella muita ihmisiä ja toimittaa piikit sinne minne ne kuuluvatkin – esimerkiksi ruiskujenvaihtopisteen. Pienet lapset eivät välttämättä ymmärrä riskejä, joita huumeneulojen pisto saattaa aiheuttaa. Muistuttakaa siis jälkikasvuanne, etteivät näpelöi piikkejä. Ruiskujen pudottelijoille voisi neuvoa, ettei omasta huumeongelmasta tarvitse tehdä muiden ongelmaa. Vuotie iltavalaistuksessa.
Kuva: EH
Nimim. Piikit keräykseen
Tässä kuva Kangaslammelta upeana sumupäivänä 3.11.2013. Kuvaterveisin Mirja Lehtonen Vuosaaresta