8
Vuosaari
Säästökannaksen 50-vuotiselta taipaleelta
Osallistu asukastaideteokseen
Yhteinen olohuoneemme
Löytyykö sinulta istuinta, valaisinta tai jotakin muuta, joka kuvastaa mielestäsi Vuosaarta ja joka sopisi osaksi Yhteinen olohuoneemme -taideteosta? Entä onko mielessäsi joku Vuosaareen sijoittuva tarina, jonka haluat kertoa? Jos vastasit jompaankumpaan tai molempiin kyllä, kutsu KOM-teatterin yleisötyöntekijät kotiisi noutamaan tavaraa tai tarinaa ja saat vastalahjaksi pienen esityksen omassa olohuoneessasi. Voit ottaa yhteyttä joko sähköpostilla osoitteeseen yleisotyo@kom-teatteri.fi tai puhelimella 050-329 1629. KOM-teatterin yleisötyöntekijät Jenni Bergius ja Malla Riionheimo ovat tutkimusmatkailleet Vuosaaressa kevään ja kesän 2016 aikana tutustuen ihmisiin ja paikkoihin sekä järjestäen taidetyöpajoja eri ikäisille ihmisille Ääni – Viestejä Vuosaaresta projektin puitteissa. – Vuosaari on ottanut meidät vastaan avosylin, olemme tavanneet paljon ihmisiä, jotka puhuvat suurella lämmöllä asuinpaikas-
taan, Bergius kertoo. – Ensimmäisessä Ääni-illassa, jonka teema on Vuosaari – yhteinen asuinalueemme, pohdimme sitä, kenen tai keiden Vuosaari on. Todellisuuksia Vuosaaresta on vähintään yhtä monta kuin asukastakin. Olemme halunneet madaltaa kynnystä osallistua mahdollisimman paljon, toteaa Jenni Bergius. Osallistuminen voi olla vain sitä että avaa ovensa ja kohtaa. Tutkimustyön ja taidetyöpajojen aikana kuullut äänet sekä nyt kerättävät tavarat ja tarinat kootaan yhteen Ääni-illassa, joka järjestetään Vuotalossa torstaina 6.10. kello 19. – Toivotamme lämpimästi kaikki tervetulleeksi Ääni-iltaan! Ja jos tämä ajankohta ei onnistu niin Ääni-illat saavat jatkoa syksyllä 2017 ja 2018. Niistä ja muustakin toiminnasta tiedotetaan KOMteatterin sivuilla ja Facebookissa Psst Vuosaari -sivulla, Malla Riionheimo. Ääni-iltaan on vapaa pääsy.
Tässä ilmakuvassa (ilmeisesti vuodelta 1967) Säästökannaksen talot ovat juuri valmistumassa. Asunto Oy Säästökannaksessa juhlittiin yhtiön 50-vuotista taivalta railakkaasti lauantaina 27.8.2016. Satamasaarentie 8:n ja 10A:n väliselle piha-alueelle oli pystytetty yhtiön hallituksen toimesta tilava juhlateltta, joka oli tarpeellinen navakoiden tuulien takia. Muuten ilma oli lämmin ja aurinkoinen. Juhlat alkoivat lupaavasti, kun yhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Karsikas ja isännöitsijä Jarmo Mäkinen tarjoilivat juhlijoille tervetuliaismaljoja. Taiten valmistettu grilliporsas lisukkeineen ja asiaankuuluvine juomineen maistui n. puolitoista sataiselle juhlaväelle, ja tunnelma oli kodikas. Taustalla soi musiikki puheensorinaa vauhdittaen. Ja kaikilla oli niin mukavaa. As. Oy Säästökannas valmistui vv. 1966–1967 Martti Ilveskorven johtaman Asuntosäästäjät ry:n toimesta. Yhtiöön kuuluu kymmenen kolmikerroksista taloa Satamasaarentien ja Koukkusaarentien välisellä alueella. Asuntoja on 340 kpl, joissa asukkaita kulloisestakin tilanteesta riippuen 650–700. Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieliin, miten yhtiöön päästiin sisälle. Kynnys oli matala. Omaa rahoitusta piti olla neljännes, ja pankki antoi henkilökohtaisena lainana yhden neljänneksen. Loppu 50 % hoitui taloyhtiön lainana. Säästökannas oli vanhan Vuosaaren viimeinen asuntoyhtiö, joka oli lainoitettu näin joustavasti.
Oma arvioni on, että asumme viihtyisässä, hyvässä yhtiössä, jonka hallintoa ja huoltoa on hoidettu huolellisesti ja ammattitaidolla osakkaiden ja asukkaiden yhteiseksi hyväksi. Asukkaiden yhteisöllisyys on ilmennyt positiivisena palautteena yhtiön järjestämiin pihajuhliin ja yhtiökokouksiin. Iso putkiremontti saatiin alkuvuonna onnellisesti päätökseen aikataulun mukaisesti EMC Emator Oyj:n toimesta. Nyt maksellaan hissukseen kertyneitä laskuja. Pienempää remonttia ja kunnossapitoa on tiedossa vastakin. Millainen on yhtiömme tulevaisuus? Vapaasti visioiden voidaan
olettaa, että yhtiön rakennusten tullessa vuosikymmenien päästä elinkaarensa päähän, oma tontti kaavoitetaan uudelleen ja asukkaiden määrä moninkertaistuu. Tämä voidaan toteuttaa asumisviihtyisyydestä ja -väljyydestä tinkimättä, koska tilaa ylöspäin ja maan alla on runsaasti. Yhtiön oma energiantarve saadaan osin aurinkopaneeleista tai vastaavista. Maalämpöä hyödynnetään ja digitalisaatio sekä robotiikka on vallannut kodin sisätilat ja ulkoiset toiminnot. Nämä nousivat mieleen päällimmäisenä. Reino Janhunen Yhtiössä kotona 50 vuotta
KOM-teatterin yleisötyöntekijät Jenni Bergius ja Malla Riionheimo.
Tuokio matkan varrelta. Pihatalkoot Säästökannaksessa lokakuussa 2000. Soppatykki oli talkoolaisten suosiossa lepotauolla.
Kuva: R. Janhunen
EräViikingeille ainoana seurana edustus joka ikäluokan SM-sarjaan EräViikinkien historiallinen ensimmäinen kausi sai junioripuolella erinomaisen startin, kun peräti yhdeksän joukkuetta saavuttivat paikan ikäluokkansa SMsarjaan. Samalla se tarkoittaa, että EräViikingeillä on joukkue jokaisessa ikäluokassa SM-tasolla. – Seuralle tämä on totta kai hyvä startti. Meillä on yhdeksän juniorien SM-paikkaa, kaksi liiga-
joukkuetta ja divarijoukkue tällä kaudella, joten voidaan todeta, että pystymme tarjoamaan reittejä huippusalibandyyn jokaisella tasolla eri ikäluokissa. Uskoisin myös, että useampi SM-joukkueemme pelaa mitaleista keväällä, EräViikinkien urheilujohtaja Joonas Naava pohti. Eräviikingit on ainoa seura Suomessa, jolla on SM-tason edustus
jokaisessa ikäluokassa. Joissain ikäluokissa joukkueita on jopa kaksi. Poikien SM-sarjassa pelaavat sekä EräViikingit että SSV ja poikien C1-sarjassa EräViikingit Blue ja EräViikingit Black. Urheilujohtaja Naava näkee, että laadukas työ junioripuolella takaa joukkueen menestymisen nyt ja tulevaisuudessa. Menestystä tärkeämpää on silti työ sen takana.
Menestyminen ja laadukas työ ei tule yksin. Se vaatii toimivan organisaation ympärille ja osaavat valmentajat tekemään sitä työtä. – Voidaan todeta, että lähtötaso on salibandyn tasolla jo nyt todella korkea. Mutta haluamme tehdä yhä paremmin ja laadukkaammin jatkossa – kehittyminen ja ajan hermoilla oleminen takaa sen, että jatkossa olemme yhä vahvempia
eri tasoilla, Naava päätti.