Opettaja, kirjailija Esko Honkanen on poissa
Monikulttuurinen kesäkerho
Vuosaaren kirjastossa järjestetään kesällä 29.6.-29.7. monikulttuurisia kerhoja. 7-11-vuotiaat kokoontuvat tiistaisin klo 15-17 ja 12-15-vuotiaat torstaisin klo 15-17. Tied. ja ilm. 09 3108 5798
Vuosaaren kesäteatteri jalkautuu ympäristöön
Vuosaarelaiset huomio! Teitä tarkkaillaan tänä kesänä. Vuosaaren Kesäteatterin perinteisen elokuisen Kesäteatteriviikkojen näytelmän esiintyjät paneutuvat nimittäin rooleihinsa tarkkailemalla ihmisiä ja ympäristöä. ”Idän päiväkirja”-näytelmä vie katsojat kävelemään Vuosaareen. Havainnoimaan. Mistä on kysymys? Ohjaaja Titta Halinen kertoo, että kysymyksessä on draamallinen kiertokävely, missä fiktio ja fakta sekoittuvat. Tällaista draamaa kutsutaan paikkalähtöiseksi eli paikka itsessään, useimmiten ulkotila, on inspiraation lähde siihen, mitä ollaan tekemässä. ”Parhaimmillaan kaikki ympäröivä muuttuu esitykseksi, sillä jos ryhdyt katsomaan ympäristöäsi kuin esitystä, niin se myös alkaa toimia kuin esitys”, sanoo ohjaaja ja kertoo näkemästään esityksestä, missä yleisö pantiin istumaan porttikongiin ja kehotettiin katsomaan siitä ulos. ”Se on siinä. Todellisuus alkaa toimia esityksenä. Tämä viehättää minua”, sanoo varsin innostunut ohjaaja nyt, kun ”Idän päiväkirja” on vielä hahmottumassa.
Miten työstetään? Mukana on kymmenkunta näyttelijää, jotka ovat kierrelleet alkukesällä Vuosaaressa eli jalkatyötä on tehty melkoisesti. Ohjaaja on kehottanut ”vakoilemaan” ihmisiä, heidän eleitään ja liikkeitään sekä poimimaan mielenkiintoisia esineitä matkan varrelta mukaan ja kertomaan sitten kuljetusta reitistä näiden esineiden kautta. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja haastavalta. Titta Halisen perehtymistä Vuo-
saaren historiaan on auttanut se, että esityksessä on mukana vuosikymmeniä Vuosaaressa asuneita. Tosha Einiö on mukana Vuosaaren kesäteatterissa nyt toista kertaa. ”Teatterikärpänen” puraisi toden teolla viime kesänä, kun hän pääsi mukaan Marbella-näytelmään. ”Ajattelin, että nytpä menen kokeilemaan kelpaanko ohjaaja Erkki Saarelalle ja kelpasin! Silloin jysähti. Pitkäaikainen haave päästä näyttelemään toden teolla toteutui ja nyt aion olla mukana joka kesä”, vakuuttaa Tosha. ”Olen asunut Vuosaaressa vuodesta 1996 ja nähnyt mm. Aurinkolahden rannan kehittymisen. Tämän kesän esityksessä kiehtoo juuri se, miten rakennetun ja rakentamattoman rajapinnan muutokset ovat läsnä, asuminen, uusi ja vanha, isoa kaarta piirretään pienin keinoin”, maalailee Tosha Einiö Tuula Hyyryläinen on ollut mukana Vuosaaren Kesäteatterissa alusta alkaen eli vuodesta 2008. Tämän kesän esityksestä hän
odottaa paljon. ”Nyt ei voi mennä roolin taakse. Täytyy miettiä olenko oma itseni, vai miten toimin? Toisaalta, kun on useita erilaisia esityspaikkoja, niin saa näytellä myös useita rooleja ja yleisökin on aivan lähietäisyydellä. Nyt hypätään tuntemattomaan”, pohtii Tuula, entinen ammattitanssija, joka kertoo ”vaklaavansa” ihmisiä ahkerasti. Mitä yleisöltä vaaditaan? ”Heittäytymistä ja kohtalaista kuntoa”, sanovat Titta, Tosha ja Tuula. Elokuisella draamallisella kiertokävelyllä liikutaan kohtuullista vauhtia ja sen voi ottaa myös kuntoilun kannalta. Parikymmentä mahtuu kerralla mukaan. Esitys on myös seikkailu, joten paikkoja ei yleisölle etukäteen paljasteta. Silloin paljastuisi myös juoni. Ensi-ilta on 7.8 ja esityksiä jatketaan 28.8 saakka. Tänä kesänä siis vaikkapa kävelysauvat mukaan teatteriin! Liisa Tukkimäki
Vuosaaren kesäteatterin tuleva esitys on varsinainen seikkailu Vuosaaren maisemissa. Muuta Titta Halinen, Tosha Einiö ja Tuula Hyyryläinen eivät suostu paljastamaan. Kuva: Luis Baudrand
Kirjailija, opettaja, päätoimittaja Esko Honkanen kuoli 2. kesäkuuta Helsingissä. Hän oli 84 –vuotias, syntynyt 11. joulukuuta 1925 Kurkijoella. Honkasen lapsuudessa isän varhainen kuolema, pulavuodet ja evakkoon lähtö kotiseudulta olivat lähtemättömästi mieleen jääneitä tapahtumia. Kesän 1944 Kannaksen ankariin taisteluihin osallistuneen nuoren asevelvollisen ryhmänjohtajan kokemukset sodasta eivät unohtuneet koskaan. Honkanen kirjoitti ns. Niinisalon internaatin jälkeen ylioppilaaksi Parikkalan yhteiskoulusta 1946 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Opettajakorkeakoulusta Helsingissä 1951. Opettajanura alkoi Soinissa 1948, jatkui Perttelissä, Joutsenossa, Turussa ja Helsingissä. Vuosaaressa Honkanen toimi kansakoulun ja peruskoulun luokanopettajana vuodesta 1965 eläkkeelle siirtymiseensä 1985 asti. Honkanen oli Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen hallituksessa 1975-80. Esko Honkanen kirjoitti 16 julkaistua kirjaa, osan nimimerkillä Jouni Kaito. Nuortenkirja Sudenhuuto julkaistiin v. 1950 ja nuortenkirja Rekka-auton arvoitus 1963, joka oli kolmastoista julkaistuista kirjoista. Runokokoelma Rivien välistä julkaistiin 1989. Hän oli mukana toimittamassa ja osakirjoittajana lukuisissa julkaisuissa. Honkanen kirjoitti runoja, kirjaarvosteluja ja pakinoita Savo-Karjala, Etelä-Saimaa ja Karjala -lehtiin. Vuosaari-lehteen kirjoitettuja pakinoita on yli 700. Honkanen oli Suomen Kirjailijaliiton jäsen ja Suomen Nuorisokirjailijat ry:n hallituksessa 1971-1978. Esko Honkanen toimi Vuosaarilehden päätoimittajana vuodesta 1965 lähtien yli 30 vuoden ajan ja oli mukana perustamassa lehteä. Viikoittain ilmestyvän kaupunginosalehden päätoimittajan työ opettajatyön ohessa on edellyttänyt poikeuksellista työmäärää ja kirjoittajantaitoja. Raskain vaihe päätoimittajalle oli 90-luvun laman aikaiset talousvaikeudet, joista lehti selvisi. Päätoimittajana Esko Honkasen jälkeen toimii hänen poikansa. Helsingin kunnallispolitiikkaan Esko Honkanen osallistui liberaalien varavaltuutettuna 1969-79 ja valtuutettuna 1980. Siirryttyään kokoomukseen Honkanen toimi kaupunginvaltuutettuna 19852000 ja kaupunginhallituksen jäsenenä 1997-2001. Honkanen oli urheilu- ja ulkoilulautakunnan jäsen 1971-1984, kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja ja sen kuvataidejaoston puheenjohtaja 1985-1997. Honkanen oli mm. Helsingin teatterisäätiön, Seurasaarisäätiön ja Lasten ja nuorten teatterisäätiön hallituksen jäsenenä 1990-luvulla sekä Helsingin taiteilijatalosäätiön hallituksen puheenjohtaja 2002. Vuosaaren Urheilutalo Oy:n hallituksen jäsen hän oli 1972-2002 ja hallituksen puheenjohtaja 19862001. Vuosaaren lukion johtokunnassa Honkanen oli 1977-2000, josta puheenjohtajana 1985-2000. Honkanen oli Lions-toiminnassa mukana yli 50 vuotta. Hän oli perustamassa Vuosaaren Lions Clubia 1965 ja oli perustajajäsen
Esko Honkanen 1925-2010. myös Joutsenossa. Honkanen oli myös perustajajäsenenä käynnistämässä Vuosaaren Viikinkejä 1965 ja toimi tuolloin seuran varapuheenjohtajana. Honkanen oli myös Vuosaari-Säätiön hallituksessa 70- ja 80-luvuilla ja Vuosaaren asukastoimikunnan jäsenenä toimikunnan perustamisesta alkaen. Esko Honkaselle urheilu ja kilpaileminen oli elinikäinen intohimoinen harrastus, lajeina yleisurheilu ja hiihto. Veteraaniyleisurheilun SM-, EM- ja MM- kisoissa Honkasella oli mitalimenestystä kolmiloikassa, aitajuoksussa ja seiväshypyssä, josta Honkanen voitti kultamitalin MM-kisoissa Japanissa. Esko Honkanen oli ennen muuta vuosaarelainen, mutta karjalaisia juuriaan hän ei koskaan unohtanut. Esko oli Vuosaaren ja sen asukkaiden väsymätön puolustaja kaikilla mahdollisilla foorumeilla. Hän ymmärsi myös kunnallispoliittisessa toiminnassa yhteistyön välttämättömyyden yli puoluerajojen. Esko Honkasen vaikutus Vuosaaressa kunnallisvaikuttajana ja kulttuurivaikuttajana on ollut ainutlaatuisen laajaa ja monipuolista. Vuosaari-lehden päätoimittajan kannanotot ja mielipiteet ovat vaikuttaneet käsityksiin ja mielipiteisiin monen vuosikymmenen ajan. Honkanen oli 1992 ensimmäinen VuosaariSäätiön valitsema Vuoden vuosaarelainen. Honkasen työmäärä vuosikymmenten ajan on ollut niin valtava, että sen tekijältä on vaadittu poikeuksellista ahkeruutta ja monipuolista kyvykkyyttä. Honkasen luonteenpiirteissä oli samaa monipuolisuutta kuin toiminnassakin. Hän oli auktoriteettejä pelkäämätön vaikuttaja ja toimittaja, samalla särmikäs taiteilijaluonne ja urheilija, runoilija ja hartiapankkirakentaja. Honkasen Rivien välistä-kokoelman (1989) viimeinen runo kuvaa osuvasti Eskon syvimpiä tuntoja ja elämää: En tiennyt että kun sota loppuu eivät taistelut Että rauha on elämän päässä ja me kaadumme kaikki. Kalle Kallio Kirjoittaja on Esko Honkasen kanssa yli kolmen vuosikymmenen ajan työssä, luottamustehtävissä ja harrastuksissa yhteistyötä tehnyt vuosaarelainen.