5
Vuosaari
AAA-Siivous OY
Pikkupelikaanin pääsiäinen Karaokea lauletaan keskiviikosta lauantaihin, alkuillasta valomerkkiin saakka
Siivousta ammattitaidolla Kotisiivoukset Toimistosiivoukset Muuttosiivoukset Remonttisiivoukset Höyrypesut Kotitalousvähennys
040 13 99 080
www.aaasiivous.fi
Keskiviikkona avaamme remontin jälkeen kello 16 Keskiviikkona 16–24 (Karaoke 19–23.30) Torstaina 10–02 (Karaoke 20–01.30) Perjantaina ja lauantaina 10–03 (Karaoke 21–02.30) Tervetuloa viihtymään!
C. G. Hagström, mies kameran takaa Vietetään Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta. Istun kahville Carl Gustaf Hagströmin kanssa, valokuvaajan, joka kuvasi rakastettua Tovea kymmeniä vuosia. – Tutustuin häneen itsenäisyyspäivän juhlissa Linnassa, Kekkosen aikaan, vuonna 1966. Tanssimme kristallikruunujen alla, C. G. muistelee. – Ystävyytemme oli lähes sielunkumppanuuden luokkaa. Kuvasin häntä aina hänen vanhuusvuosiin asti, jolloin Tove ei enää suostunut kameran eteen. Noista kuvista on poikinut näyttelyitä, jotka ovat jo kiertäneet ympäri Eurooppaa. Ensi heinäkuussa avataan Lontoossa Tove Janssonin elämästä lapsuudesta vanhuuteen kertova näyttely. Se kiertää ensin eri puolilla Englantia. Näyttely on esillä samoihin aikoihin myös Porvoossa ja Espoossa. – Tove ei rakastanut julkisuutta ja kameran edessä olemista. Pääsin kuitenkin lähelle hänen miettiväistä, hiljaista olemustaan. Hän hyväksyi minut, kertoo jo aktiivisen elämän valokuvaajana jättänyt C. G. Hagström. – Tove Jansson oli rohkea ja suvaitsevainen, väkivaltaa ja sotaa hän vihasi.
Arvo Ylppö, Adolf Ehrnrooth, Urho Kekkonen
– Kävin syntymässä Lysekilissä, Ruotsissa vuonna 1940. Kaksi sisarustani jäi sodan ajaksi sinne. Olin vain muutaman viikon ikäinen palatessamme äidin kanssa Helsinkiin, muistelee hän. Valokuvaus ammattina kiehtoi C. G.:tä jo nuoresta.
– Olin varmaan vasta 16, kun kutsumukseni kirkastui, se olisi valokuvaus. Kävin paljon elokuvissakin, mutta pysähtynyt kuva kiinnosti enemmän. Suomessa ei vielä 1950-luvulla ollut mahdollisuutta opiskella valokuvausta. Tukholma oli lähin paikka perehtyä alaan. Siellä hän viihtyi viitisen vuotta ja sitten Suomi kutsui takaisin. – Menin Apu-lehteen esittelemään kuvakansiotani toimittaja Pekka Holopaiselle, sain hänet vakuuttuneeksi taidoistani ja aiheistani Tunnelbana, raggarit ja Hötorget. Ensimmäinen keikka reportaasikuvaajana oli taskussa. Siitä alkoi C. G. Hagströmin mittava ura reportaasikuvaajana. Kaikki mainittavat suomalaiset aikakauslehdet ovat olleet hänen työnantajinaan. Kuvausmatkat ovat yltäneet kaikkiin maanosiimme ja maihin Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan. – Olen ihmisten kuvaaja. Maisemat eivät kiinnosta. Olen kuvannut muotia, näyttelijöitä, taiteilijoita, kirjailijoita, Suomessa ja ulkomailla. Marimekon mallistojen kuvaajana toimin useita vuosia. Armi Ratiaa kuvasin useaan otteeseen. Muistanpa monet juhlat Bökarsissa, Armin kesäpaikassa. Kekkonenkin siellä vieraili. Ainoa vakituinen työpaikkani oli Anna-lehdessä vuosina 1965–67. Kahden vuoden aika New Yorkissa oli tärkeä. – Lähdin vuonna 1968 kokeilemaan, miten suomalainen kuvaaja pärjää Amerikan markkinoilla. Hyvin pärjäsin. Siellä oli oltava oma agenttikin, pääsin kuvaamaan maailman tähtiä: Marlon Brandoa, Luis Armstrongia, kirjailija Susan Sontagia ja Dustin
Hoffmania. Levynkansia tein useampia. Pelkkää muotia ja julkkiskuvausta ei C. G. Hagströmin ura ole ollut. – New Yorkissa kamerani kohteena oli myös huono-osaisten ja syrjäytyneiden kansalaisten elämä. Afrikassa dokumentoin kuviini vesiongelmien kourissa kamppailevia AIDS:n uhreja. Paljon olen kuvannut yhteiskuntien huono-osaisten elämää, painottaa C. G. Mielikuvattavia on pitkän uran aikana ollut monta, kärkijoukossa Arvo Ylppö ja kenraali Adolf Ehrnrooth ja tietenkin Tove Jansson. Kenraalista syntyi dokumenttielokuvakin, minkä ensiesitys oli 6.12.2000.
kolahden kuntopaikalla jumppaamassa ja sitten nautin kahvit Villa Ullaksessa. Kuvaan jotain joka päivä, mutta pääasiallisesti suunnittelen ja järjestelen näyttelyjäni, karsin arkistojani. Kirjasto on yksi
lempipaikoistani, kertoo C. G. Hagström, jo nyt huikean elämäntyön tehnyt. Kyllikki Holopainen
Näyttelyjä, filmejä, videoita, julisteita Kirjankansia C. G. Hagström on kuvannut satoja. – Dekkareiden kansissa minulla lienee maailman ennätys, olen kuvannut lähes kaikki Agatha Christien kirjan kannet, Rex Stoutia, Chandleria. Kun silmäilee C. G. Hagströmin näyttelyluetteloa, hengästyy. Ympäri maailmaa, Helsingistä Osloon, Hampuriin, Latviaan. Tel Avivissakin kaksi vuotta sitten. Tove Janssonin Leijua, uneksia, elää -näyttelyn Eurooppa-kiertue 2009–2011. Useita yksityisnäyttelyitä. Julisteita, kirjoja, filmejä. C. G. Hagström kertoo nauttivansa Vuosaaren maisemista ja Helsingin upeimmista uimarannoista, jotka voi valita tuulien mukaan. – Käyn joka toinen päivä Aurin-
Kuvaaja kuviensa äärellä.
Kuva: Eero Honkanen