8
Vuosaari
Uutelaa pohdittiin aluefoorumissa
uutta sisääntuloa Uutelaan nykyisen sisääntulon lisäksi, Mouhu kertoi.
Skatan tilalle tulossa uusi toimija lähiaikoina
Nuottasaari ja Hallkullanniemi liitetään Uutelan ulkoilualueeseen. Rapistunut rakennus puretaan ja Nuottasaaren yhdyssilta kunnostetaan. Saareen saattaa tulla maihinnousumahdollisuus veneille. Uutelan ulkoilualueesta on valmistumassa rakennusvirastossa hoito- ja kehittämissuunnitelma vuosiksi 2017–26. Suunnitelman pitäisi valmistua nyt keväällä, ja lautakuntaan valmis suunnitelma on menossa jo toukokuun alussa. Viime keskiviikkona rakennusvirasto esitteli v. 2016 tehdyn asukaskyselyn tuloksia sekä tulevia maisemanhoidon tavoitteitaan Vuosaari-Seuran järjestämässä asukasfoorumissa Aurinkolahden
koululla. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua alustaviin suunnitelmiin ja sanoa vielä omat mielipiteensä niihin. Aluesuunnittelija Nina Mouhu kertoi suunnitelman tavoitteena olevan alueen luonto- ja ulkoilutoimintojen ylläpitäminen ja turvaaminen luontoarvot huomioiden. – Reitistöjä, palveluja ja toimintoja kehitetään. Pohjoisemmaksi, Vuotien varteen, suunnitellaan
X Mahdollinen uusi sisääntulo
X Sisääntulo
– Skatan tilalle on tulossa uutta toimintaa, ehkä jo aivan lähiaikoina, Mouhu lupaili. Hallkullanniemi ja Nuottasaari otetaan virkistyskäyttöön. Niemessä oleva rakennus puretaan ja silta kunnostetaan. Yleisöltä kysyttiin, millaiseksi he haluavat saaren kehittyvän. Jätetäänkö saari luonnontilaiseksi, tuleeko sinne rantareitti tai ehkä laitureita rantautumista varten? Pohdinnassa oli myös, mitä viljelyspalstoista halutaan? Tehdäänkö lisää palstoja? Uusi parkkipaikka? Mitä tehdään uimapaikalle? Halutaanko lisää grillikatoksia? Ulkoilureittejä? Metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kertoi luonnonhoitosuunnitelmasta. – Eri alueista tehdään kuvaus, sitten määritellään tavoitteet ja lopuksi tehdään toteutus tarkan yksityiskohtaisesti. Antti Siuruainen kertoi, että metsää harvennetaan jonkin verran reitistöjen varsilta. Myös niittyjä aukaistaan vanhan kulttuurimaiseman palauttamiseksi ja metsätoimenpiteitä tehdään lisäksi niittyjen reunoilla. – Alueella on ulkoilumetsiä ja arvometsiä. Rakennusvirasto ei vastaa luonnonsuojelualueiden hoidosta, niistä vastaa ympäristökeskus, Siuruainen kertoi.
Autoilu huolestutti
Yleisöpuheenvuoroissa oltiin huo-
Yleisö sai esittää omat kommenttinsa tekeillä oleviin suunnitelmiin. lestuneita lisääntyneestä autoilusta Uutelan alueella. Joku ehdotti täydellistä ajokieltoa, joku parkkipaikkojen lisäämistä. Kasvattaisiko uimarantojen kunnostus ja grillikatosten lisääminen autoliikennettä entisestään? Eikö koiraaitaus voisi olla jossain muualla, kyseltiin. – Koira-aitauksia on kaupungissa vähennetty jo niin paljon, että Uutelan aitauksesta ei voida luopua, todettiin vastauksessa. Täydellinen ajokieltokaan ei taida olla mahdollinen.
Nuottasaari
Kyselyyn vastanneiden mielipaikkoja ovat vihreällä merkityt alueet. Siniset viivat paikkoja, joissa vastaajat haluaisivat veden ääreen. Vaaleanpunaiset alueet kaipaavat vastaajien mukaan parannuksia. Punaiset viivat ovat vastaajien mukaan huonokuntoisia reittejä ja mustat katkoviivat ovat vastaajien kaipaamia puuttuvia reittejä.
– Välttäkää liiallisia hoitotoimenpiteitä!
Illan vetäjänä toimi Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes ja seuran puheenvuoron käytti Matti Lipponen. Hän toivoi, ettei maiseman ennallistamisessa mennä liian pitkälle. – Niittymaisemien avaamisessa pitää olla varovainen, samoin vanhojen reittien kevyt kunnostaminen on toivottavampaa kuin uusien tekeminen, Lipponen totesi. – Hallkullanniemeen ja Nuottasaareen laaditaan vasta asemakaavaa, joten niihin on tässä vaiheessa vaikeaa ottaa kantaa. Skatan tilan herääminen koomasta on tervetullut uutinen, totesi Matti Lipponen seuran puheenvuorossa. Lopuksi yleisöltä kysyttiin tarkempia mielipiteitä karttojen ääressä. Virasto sai varmasti hyvää evästystä suunnitelmien viimeistelyyn. Teksti ja kuvat: Eero Honkanen
Mitä viljelyspalstoille tapahtuu? Tarvitaanko palstoja lisää?
Ahma todennäköisesti kosiomatkalla Vuosaaressa Vuosaaren Kurkimoisiossa oli pari viikkoa sitten jäljistä päätellen liikkunut ahma. Näin eteläisessä Suomessa ahman liikkuminen luonnossa on erittäin harvinaista, ellei jopa ainutkertaista. Suomessa oli vuoden 2013 lopussa 230–250 ahmaa, joita esiintyy harvalukuisena Pohjois- ja Itä-Suomen erämaisissa ja satunnaisesti myös Suomen sisäosissa. Maamme suurpedoista ahma on uhanalaisin – eläin karttaa asuttuja seutuja sekä vaatii laajan elinalueen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan Vuosaaressa mahdollisesti liikkunut ahma on todennäköisesti vaelteleva nuori uros.
– Nuoret urokset ovat tutkimusmatkailijoita, näin on ollut vaikkapa ihmisenkin kohdalla, Kojola linjaa. Suomen suurin näätäeläin voi liikkua päivän aikana jopa 20–40 kilometriä. – Se tuskin palaa aivan synnyinalueelleen, mutta hakeutuu rauhallisemmille seuduille. Ahma on etsimässä naarasta seurakseen ja voi onnistua sen löytämään esimerkiksi Keski-Suomesta, jos sinne sattuu kulkemaan, Ilpo Kojola kertoo. Kojola sanoo, että ahma tottuu ruuhka-Suomeen, mutta se voi kuolla liikenteen uhrina. Pieniä riistaeläimiä sekä muiden petojen
tappamia ja jälkeen jättämiä raatoja syövästä ahmasta ei ole vaaraa ihmiselle. Ahmahavainnoista olisi toivottavaa tehdä ilmoitus petoyhdyshenkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät riista.fi -nettisivuilta. Teksti: Antti Honkanen Kuva: Outi Tiainen Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kuvan tassunjälki maaliskuulta 2017 ei ole ahman, vaan todennäköisesti supikoiran, joka oli tehnyt sen viereen käymälänsä Kallvikinniemen kärjessä. Lämpimät säät ovat saaneet supit liikkumaan talviuniltaan.