11
Vuosaari
Miksi Vuosaaresta tuli tällainen? Harvemmin tulee ajatelleeksi, miksi Vuosaari on juuri tällainen kuin se on. Miksi meillä on metro, satama, kouluja, nämä asuntoalueet, kauppakeskus, luontoalueet, terveysasema? Millaisia prosesseja ja päätöksiä niiden takana on ollut? Miten ja millaisina päätökset ovat lopulta toteutuneet? Näihin kysymyksiin pyrkii Jyrki Lohi antamaan vastauksen maaliskuun 2016 alussa ilmestyneessä kirjassaan ”Vuosaaren historia – Kaupungin rakentuminen 1966–2016.” Lohi on tehnyt suuren, pari vuotta kestäneen urakan kahlatessaan läpi laajaa taustamateriaalia, jollaisia ovat olleet muun muassa kaupungin arkistot, valtuuston keskustelupöytäkirjat ja omat sekä Vuosaari-lehden arkistot. Näin esille tulevat muidenkin vuosaarelaisvaltuutettujen näkökannat. Pitkään kunnallispolitiikassa ja päätöksenteossa itse mukana olleena Lohen ongelmana on ollut, miten kertoa tapahtumista objektiivisesti. – Kirjassa esille tulevat omat mielipiteeni ovat sen aikaisia, jälkiviisastelun yritin välttää. Nämä eivät ole muistelmat, vaan historianteos. Näkökulma on ollut historiantutkimuksellinen, Lohi totesi kirjan julkistamistilaisuudessa 2.3.2016. Miten Lohi sitten onnistuu olematta subjektiivinen? Hyvin, kriittistäkään lukijaa tuskin häiritsee sekään, että hän kertoo tekemisistään käyttäen itsestään kolmatta persoonaa: Lohi teki, esitti Lohi jne. Alunperin Jyrki Lohen piti kirjoittaa Vuosaaren sosialidemokraattien historiikki. Työn edetessä aihe laajenikin Vuosaaren historiaksi. Sen huomaa kirjaa lukiessa, sillä varsinkin kirjan alkupuolella demarien tekemiset on
Jyrki Lohi: Vuosaaren historia – Kaupunginosan rakentuminen 1966–2016. Kustantaja: Kellastupa Oy. Sivumäärä: 279 sivua. Hinta: noin 35 €. kirjattu hyvinkin tarkasti. Sekään tuskin lukijaa haittaa. Kirjassa on viisi isompaa teemaa: Vuosaaren ensimmäisen rakentamisen vaihe 1960-luvulla, liittäminen Helsinkiin, alueeseen kohdistuneet laitostamissuunnitelmat, Vuosaaren toinen rakentamisvaihe alkaen 1980-luvun lopulta ja Pauligin merkitys. Lohen kirja täydentää myös aiemmin kirjoitettua Helsingin historiaa. Esimerkiksi Vuosaaren liittämistä 1.1.1966 Helsinkiin edeltäneitä vaiheita ja tapahtumia ei ole kirjattu mihinkään näin tarkasti. Samoin sataman taustoista Lohella on esittää mielenkiintoista tietoa. Kirjan sivuilta käy hyvin ilmi, miten tiivistä, puoluerajat ylittävää yhteistyötä täkäläiset valtuutetut ovat monissa päätöksissä tehneet. – Useimmiten merkittävissä asioissa vuosaarelaisten kunnallisten luottamushenkilöiden
näkökannat olivat yhteneväiset. Yhteistoiminnalla oli myös vaikutusta, Lohi (sd.) sanoi. – Erinomainen lähde on ollut myös Vuosaari-lehti, koska sen pitkäaikainen päätoimittaja Esko Honkanen (lib., kok.) oli myös kunnallispoliitikko ja siksi seurasi ja kirjasi Vuosaari-lehteen tapahtumia tarkasti, Lohi kertoi. Eskon jälkeläisenä voin todeta, että kirja käy kyllä hänenkin poliittisesta historiasta, sen verran tarkasti ja puolueettomasti teot ja tapahtumat on sivuille kirjattu. Hyvin esillä ovat muutkin vuosaarelaiset luottamusmiehet, Kerttu Vainio (vas.) ja Kalle Kallio (sd.) eritoten. Kirja kertoo, miten päätöksenteko eri elimissä etenee, miten kunnallisdemokratia toimii. Lohen omakohtaiset kokemukset lautakunnista, kaupunginhallituksesta ja -valtuustosta puolestaan valottavat lukijalle niissä tehtävää työtä. Jyrki Lohen oma poliittinen toiminta alkoi Uutelan ydinvoimalanvastaisesta liikkeestä 1972. Hän on ollut mukana itsekin asukastoiminnassa ja pyrkii selvittämään sen toimintaa ja vaikutuksia Vuosaarta koskeneisiin päätöksiin. Vuosien varrella Vuosaaressa on toiminut monenlaisia kansalaisliikkeitä. Niiden varauksettomiin kannattajiin Lohi ei koskaan ole kuulunut, ja se kuuluu kirjan riveiltä – jos ei suoraan, niin ainakin rivien välistä. Kirjan ehdoton ansio on päätöksenteon kuvaaminen; se, millaisessa vuorovaikutuksessa kaupunki ja sen virkamiehet, luottamusmiehet, asukkaat ja asukasjärjestöt ovat päätöksiä tehtäessä. Mielenkiintoista on myös lukea, miten poliitikko joutuu puntaroimaan omaa olemassaoloaan päätöstilanteissa. Kuinka pitkälle
Matot ilmentävät arjen kulttuuria Vuotalon galleriassa
Jyrki Lohi kirjan julkistamistilaisuudessa 2.3. Vuotalon kahvila Pokkarissa. äänestäjiä pitää kuunnella, voiko ryhmäkurista poiketa? Merkittävässä roolissaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana Lohi myöntää voineensa toimia riippumattomasti koko kaupungin edun ajajana, sillä hän ei tuolloin ollut valtuutettu eikä vastuussa äänestäjille. Oma ansionsa on kirjan yli sadalla valokuvalla, jotka kuvaavat hyvin Vuosaaren kehitystä 50 vuoden ajalta. Kirjan otsikko ”Vuosaaren historia” on varsin kunnianhimoinen. Kirjoittaja olisi armahtanut hieman itseään lisäämällä perään a-kirjaimen. Jyrki Lohi ei kuitenkaan mene yli sieltä, missä aita on matalin: teos on varsin perusteellinen ja kattava kuvaus Vuosaaren viimeisistä viidestäkymmenestä vuodesta. Kirja pureutuu Vuosaaren historiaan erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmin ilmestyneet Erkki Hiltusen ja Pertti Lammen ansiokkaat kotiseutukirjat ja näin ollen se täydentää hienosti kuvaa Vuosaaresta. Eero Honkanen
Seuratoimintaa... Vuosaaren Keskusta Vuosaaren Keskustan paikallisosaston vuosikokous pidetään Vuotalossa, kirjaston kokoushuone 1:ssä, tiistaina 29. maaliskuuta klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!
Vuosaaren Vapaaseurakunta Keskiviikkoisin rukouskokous klo 18.30–20. Torstaisin Kohtaamispaikka klo 12–15. Sunnuntaisin jumalanpalvelus klo 12–15. Tervetuloa tilaisuuksiin! Vuosaarentie 10. www.vuosaari.svk.fi
Vuosaaren merimieskirkko Aukioloajat ti–to klo 16–21. Ma ja pe–su kiinni. Provianttikatu 4. Poikkea kahville, kuulumisille, biljardille tai saunaan! Tervetuloa!
Vuosaaren Jehovan todistajat 20.3. Mitä on kapinahengen takana? Olet lämpimästi tervetullut Jeesuksen kuoleman muistojuhlaan 23.3. klo 21.15. Osoite: Keltanotie 2, Puotinharju.
Vuosaaren päivä kerrallaan AA Ryhmä kokoontuu lauantaisin klo 10–11. Osoiteessa Mustankivenkatu 2C. Kerhohuoneessa, käynti pihan puolelta. AA-ryhmä Metro Kokoukset perjantaisin klo 18.30, Kahvikuja 3, seurakunnan kerhotilat, palvelukeskus Albatross. Metro-ryhmä ei kokoonnu pitkäperjantaina 25.3., sillä kauppakeskus on kiinni. Tervetuloa! AA-vastausp. 040-848 4000. www. aasuomi.fi metroaa1@gmail.com AA-Ryhmät Vuo-Ryhmä ti klo 19 Meri-Rastilassa, Jaluspolku 3, Merirasti-kappelin tiloissa. Vuosaari-ryhmä to klo 19 Satamasaarent. 7, Vuosaaren kirkko. Auttavapuh. 09-750 200.
Vuosaaren MLL Muskari jatkuu. Lisätietoja Facebookista. Terhokerho Vuosaari kokoontuu joka toinen lauantai. Toiminta on avointa ja maksutonta! Tarkka ohjelma ja aikataulut osoitteessa www.facebook.com/ terhokerhovuosaari AurinkoMartat Aurinkolahden oma Marttayhdistys, joka kokoontuu parittomien viikkojen tiistaisin klo 18.30–20.30 Myrskylinnussa, Solvikinkatu 11. AurinkoMartat löydät myös osoitteesta facebook. com/aurinkomartat. Tule tutustumaan toimintaamme ja ota ystävä mukaan!
Helsingin Aurinkolahtiseura Vuosikokous Kanavan koululla, Aurinkotuulenkatu 11, keskiviikkona 6.4.2016 klo 18. Tule jo klo 17.40 keskustelemaan kahvikupin ääressä hallituksen jäsenten ja muiden aurinkolahtelaisten kanssa vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta. Kokous alkaa klo 18. Käsitellään: 9§:n määräämät asiat valitaan AAF:n työvaliokunnan jäsenet, keskustellaan 10-vuotisjuhlan järjestelyistä. Kokouksen alussa juhlatoimikunta kertoo juhlavuoden suunnitelmista. Tervetuloa uudet ja vanhat aurinkolahtelaiset mukaan kotiseuramme aktiiviseen toimintaan. Laajempi kokousaineisto löytyy kotisivuilta www.aurinkolahtiseura.fi Hallitus. Vuosaaren Venekerho Sääntömääräinen kevätkokous 30.3.2016 kello 19.00 kerhotalolla. Tervetuloa. Vuosaaren Marttayhdistys Marttailtapäivä torstaina 31.3. klo 14 Vuosaaren kirkolla, aiheena ”Tuppukylästä kaupungiksi”. Kävelyt jatkuvat 17.3. klo 14 Urheilutalon edestä (FIX). Yhdistyksen kotisivut osoitteessa www.vuosaarimartat.marttayhdistys.fi.
Vuosaaren Vesipääskyt Kevätkokous järjestetään 20.3. kello 17 osoitteessa Isonvillasaarentie 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Vuosaaren Eläkkeensaajat Tapaamistilaisuus on arpajaisten merkeissä 22.3.2016 klo 14, Huom. paikka Columbuksen Albatrossi. Sääntömääräinen kevätkokous 29.3.2016 klo 14.30 kirkon srk-salissa, Satamasaarentie 7. Näkövammaisten kulttuuripalvelun Reperyhmä esittää 2.4.2016 klo 15 Reino Helismaan hupailun Ranta-Maarian kaappaus, palvelukeskus Iiris, Braille-sali. Ryhmä on muokannut hupailun pimeässä esitettäväksi livekuunnelmaksi. Hinta 12 €/hlö ja eläkeläiset 8 €/hlö. Lippuja saa myös ovelta. Kysy Liisalta. Kevään kylpylämatka Haapsalun Laineen kylpylään 3.–10.4.2016, kysy Raililta. www.vuosaari.elakkeensaajat.fi
Helsingin Lauluveljet Mieskuoron viikkoharjoitukset joka keskiviikko klo 18 Vuosaaren lukion auditoriossa, Vuosaarentie 7. Etsimme kaikkiin ääniin uusia laulajia. Kuoroa johtaa vuosaarelainen musiikin maisteri Teppo Lampela. Tule rohkeasti mukaan!
Matot ovat keskellä arkea ja elämää. Matot kertovat eri kulttuureista ja lämmittävät varpaita. Valokuvaaja Liivia Pallas on ottanut valokuvia vuosaarelaisista heidän omissa kodeissaan, heille merkityksellisten mattojen ja niihin liittyvien tarinoiden äärellä. ”Olen perinyt sinisen maton lapsuudenkodistani, se on ilmestynyt tänne kesällä 2015. Olen mieltynyt siihen ja se sopii minun kotiin. Siinä samalla paikalla oli ennen paksu matto joka keräsi pölyä.” Näyttelyssä on esillä myös Helsingin työväenopiston opiskelijoiden Lentävä matto -kurssilla syntyneitä huopamattoja. Gallerian lattia täyttyy opiskelijoiden itse kutomista matoista. Matto – arjen kulttuuria -näyttely Vuotalon galleriassa 15.3.-27.4. Vuotalon galleriassa on oikeat kangaspuut ja ohjattua kudontaa lauantaisin 19.3., 2.4., 9.4., 16.4. ja 23.4. klo 11–13. Näyttelyyn liittyy myös työpajoja ja muita oheistapahtumia, tarkemmat tiedot: vuotalo.fi ”Rakastan tätä mattoa todella. Kun aloitin pottatreenauksen pojallani, se ei ole enää näyttänyt yhtä hyvältä. Se on tehty nahasta enkä tiedä miten puhdistaa sitä. Ostimme sen Helsingistä ja pidän siitä erityisesti siksi, että se on uniikki eikä samanlaisia mattoja löydä tavallisista tavarataloista.” – Mwila ja Joona ”Tämä matto on ostettu Saudi Arabiasta vuonna 1987, jolloin olin siellä sairaalan osastonjohtajana. Aidon maton tunnistaa siitä, että eri päistä katsottuna matto on erivärinen. Maton arvo katsotaan solmujen lukumäärän mukaan, ja jos sen keskellä on medaljonki, se on arvokkaampi. Toinen, vihreä matto on äitini kutoma. Nämä matot kuvastavat minulle Vuosaaressa vierekkäin eläviä arabialaista ja suomalaista kulttuuria.” – Anne ”Oltiin kesämatkalla Saarijärvellä, kun Eila-täti opetti minua kutomaan mattoa. Innostuin lisää, kun näin Taitoshopissa niin kauniita mattoja. Olen aina pitänyt käsitöistä ja mummo on opettanut minulle salaa taitojaan. Tässä matossa on minun lempivärit. Tein mattoa kunnes kude loppui.” – Helmi 8-v.
Galleriassa: Matto – arjen kulttuuria 15.3.–27.4. Mami ja Sampo. Kuva: Liivia Pallas