Nyt jos koskaan!

ville niinistön ja niina ratilaisen eduskuntavaalilehti 2015

nyt jos koskaan!

vihreä varsinais-suomi

kaksi vihreää eduskuntaan

122

126

“vaaleissa valitaan suomen suunta!”

1

nyt, jos koskaan: kaksi vihreää kansanedustajaa

Kestäviä päätöksiä Niina ratilainen Vaaleilla on merkitystä. Niiden jälkeen moni sinulle tai minulle tärkeä asia joko kehittyy, muuttuu tai pysähtyy. Minulta on kysytty usein, mitä merkitystä sillä on, ketä äänestää. Paljonkin, vastaan. Politiikassa päätetään asioista, joita tarvitsemme päivittäin. Koulujen rahoituksesta, naisten asemasta työelämässä, työpaikkojen tukemisesta, asuntotuotannosta ja ympäristöstämme.

Niillä on merkitystä.

Minä haluan muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi sen kaikille asukkaille ja ympäristölle. Olen kaupunginvaltuutettuna painanut kädenjälkeäni kotikuntani asioihin ja jatkossa haluan tehdä työtä myös koko maan paremman tulevaisuuden puolesta.

Uskon päätöksiin, jotka tehdään kestävästi ja heikoimpia tukien.

Suomi on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jonka korjaaminen on kaikkien puolueiden yhteinen ponnistus. Kaikissa päätöksentekotilanteissa on kuitenkin vaihtoehtoja. Ja uskon, että niin hyvinä kuin huo-

nompinakin aikoina päätösten pitää perustua arvomaailmaan.

Näen tulevaisuuden toiveikkaana. Seuraavina vuosina luomme uutta työtä, huolehdimme julkisen puolen työntekijöistä ja tuemme uusiutuvan energian läpimurtoa.

Kaupunkien katoille rakennetaan aurinkopaneeleita ja maaseudulla biotalous luo uusia elinkeinoja.

Koulutusta kehitetään: peruskoulut ovat tasa-arvoisia, toinen aste tukee nuorten omia valintoja ja korkeakouluissa voi suorittaa opintoja joustavammin monilla aloilla ristiin.

Naisia nousee johtotehtäviin, ja isät käyttävät yhä useammin vanhempainvapaita.

Tasa-arvo on yksi politiikan läpileikkaavista teemoista. Nuorisotakuu alkaa toimia tehokkaasti, ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on kärkitavoitteiden joukossa. Ympäristönsuojelu on vahvaa ja Itämeri puhdistuu.

Näillä arvoilla ja ajatuksilla minä tekisin politiikkaa.

ville niinistö Hyvä lukija. Kädessäsi on minun ja Niina Ratilaisen vaalilehti. Olen aina uskonut siihen, että hyvä päättäjä kertoo mitä haluaa tehdä huomisen hyvinvointimme puolesta.

Siksi tämä vaalilehti. Sinulla on oikeus tietää, mitä äänelläsi tehdään.

Tässä vaalilehdessä esitellään meidän näkemyksiämme. Mukana on läheisiä yhteistyökumppaneitamme, joiden esittämät ajatukset me jaamme.

Nämä vaalit ovat Suomen tulevaisuuden suunnalle todella tärkeät.

Olen viime vuosina istunut kovissa neuvotteluissa, joissa on tehty vaikeita päätöksiä. Edessä on linjavalinta. Haetaanko Suomen tulevaisuuden menestystä ihmisarvoa ja ympäristöä kunnioittaen?

Jotkut puhuvat siitä, että kaikkien on kärsittävä tässä taloustilanteessa. Me vihreät emme usko siihen.

Haluamme tehdä uudistuksia, jotka turvaavat hyvinvointivaltion ja jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuuden. Haluamme turvata koulutuslupauksen jokaisen nuoren kohdalla. Koulutuksesta ei saa enää leikata: huomio on laitettava koulutuksen laatuun, oppilaiden hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä koulutuksen tasa-arvoon.

Rohkea ja utelias Suomi pärjää.

Sellaisessa maassa uskalletaan myös uudistaa taloutta: valjastaa energia- ja älymurrokset työpaikkojen luomiseen ja samalla maailman ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Puhdistetaan Itämeri uusilla ympäristöratkaisuilla, eikä suostuta joidenkin puolueiden vaatimuksiin ympäristönsuojelun alasajamiseksi.

Sellaisessa maassa uskalletaan myös ratkoa ihmisten arjen ongelmia: köyhyys ja leipäjonot voidaan poistaa, kun uudistamme sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi.

Ihmisten yksilönvapaudet, arvoliberalismi ja avoin julkinen keskustelu vievät Suomea eteenpäin. Kaikkea ei tarvitse tehdä ”niin kuin aina ennenkin”, byrokratian ja keskitettyjen ratkaisujen kautta. Uudistuksilla saamme turvaa ja työtä ihmisille, parempia ja ennaltaehkäiseviä palveluja sekä hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle.

Vihreiden kaksi kansanedustajan paikkaa Varsinais-Suomessa on gallupien mukaan lähellä. Vaalivoitto takaisi aseman, josta voimme puolustaa vahvasti ihmisarvoa ja ympäristöä ensi eduskunnassa. Tarvitsemme sinun ääntäsi, jotta voimme joka päivä tehdä töitä paremman huomisen puolesta. Äänelläsi on merkitystä. Nyt jos koskaan.

Ville ja Niina, heikoimpien puolella kari kanala

“ville ja niina ovat tahdon ihmisiä”

Intiaanien viisaus on syvää; ’rakkaus on tuska sydämessä’. Rakkaus ei tee siis elämästä helpompaa vaan täydempää.

Minua kiinnostaa politiikka, jossa on sydän mukana. Keskeistä ovat siis arvot ja niiden takana kimmeltävä lähimmäisenrakkaus. Uskon, että puolueena Vihreät toimii kuin Jeesus, pitäen aina vankkumatta heikomman puolta: Milloin kyseessä on luonto, milloin vammaisten

ville niinistön ja niina ratilaisen eduskuntavaalilehti 2015 Maksaja: ville niinistö ja niina ratilainen - Graafinen suunnittelu & Taitto: Salla Niemi kuvat villestä ja niinasta: lauri hannus - Paino: Punamusta Painos: 10 000 Vihreät ehdokkaat varsinais-suomessa 116-132 eduskuntavaalien ennakkoäänestys 8.-14.4. eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä: 19.4.

2

oikeudet, milloin hlbtiq-ihmisten tasa-arvoinen kohtelu. Vihreiden toimenpiteissä toteutuu Jope Ruonansuun empaattinen lausahdus: ’Aattelepa omalle kohalles.’

Elämme kovia aikoja; nyt tarvitaan sydämen heltymistä. Esimerkiksi vuosittain 18 000 lasta ja nuorta on sijoitettu kodin ulkopuolelle ja mielenterveyspalveluiden piirissä on yli 80 000 kasvavaa yhteiskuntamme jäsentä. Tarvitsemme rakenteellisesti toisenlaista politiikkaa.

Politiikkaa, jossa sydän on mukana.

Vihreät on ihmisen puolella. Siksi olen mielelläni tukemassa kahta erinomaista ehdokasta, joiden tavoitteissa ja toiminnassa sydän on järjen ja tahdon rinnalla. Ville Niinistö on vakiinnuttanut paikkansa valtakunnan politiikassa näkemyksellisellä, eteenpäin katsovalla otteellaan. Niina Ratilainen on Turun Vihreiden nouseva tähti, lämmin ja osaava ihminen. Molemmat ovat tahdon ihmisiä. Ja ’tahdon’, se kuuluu kaikille. Siksi Ville ja Niina; rakkaudesta ihmisiin ja hyvinvointiin.

Kari kanala on turkulainen pastori ja kasvatuksen teologi, joka on ollut mukana mm. ensitreffit alttarilla -ohjelmassa.

vihreä feministi ei alista ketään rosa meriläinen

Kaikkia naisia ei alisteta, eivätkä kaikki miehet alista – feministit ovat hoksanneet tämän jo. Feminismi lupaa kahta kaunista asiaa: tasa-arvoa ja vapautta.

Vapaus. Ettei sukupuoli rajoittaisi kenenkään elämää, vaan jokainen saisi kukoistaa omana ihanana itsenään. Iloita omasta sukupuolisuudestaan ja seksuaalisuudestaan, oli se sitten millainen hyvänsä.

Tohtori Saara Särmältä opin vastikään mahtavan uuden sanan: sukupuoliskarppi. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että on hoksottimet hereillä sen suhteen, oletetaanko taas jossain tyttöjen olevan tietynlaisia ja poikien toisenlaisia.

Maailma olisi aika tavalla haus-

kempi paikka, jos sukupuoli ei olisi joukko kieltoja siitä, mitä tytön tai pojan ei sovi tehdä tai haluta. Itse olin menevä ja äänekäs tyttölapsi.

Miten usein sain kuulla, etteivät tytöt käyttäydy noin! Uskoin lopulta, etten ole oikea tyttö. Nykyään tiedän olevani oikea Rosa. Ihan mahtava pokkanainen. Huutovirkkaaja ja vapaustaistelija.

Feminismi ei saa olla vain tyttöjen juttu, sillä sukupuolia on muitakin.

Kaikki ansaitsevat vapauden ja ilon.

Miesfeministejä tarvitaan. Miehet ovat sentään ainoa sukupuoli, joka valtion silmissä ansaitsee tulla tapetuksi ihan vain sukupuolensa perusteella – viittaan miesten asevelvollisuuteen, josta on päästävä eroon.

Vapaus vaatii sitä, että meitä kaikkia kehutaan ja kannustetaan tekemään myös epätyypillisiä valintoja.

Opetetaan tytöt uskomaan, että matikkapää on hieno juttu. Opetetaan

pojille, että hoivavietti ei ole varattu vain äiti-ihmisille. Kun sukupuoli ei ennusta elämän kulkua, olemme ”emansipoituneet”.

Vai eikö yksikään nainen tullut tällä kertaa mieleen, kun oli valtaa ja rahaa jaossa? Sukupuolten välisen tasa-arvon ajaminen vaatii usein haastamista. Pitää jaksaa kysyä, onko naiset otettu huomioon, miten uudistuksen ajatellaan vaikuttavan naisten ja miesten palkkatasa-arvoon ja onko selvitetty, mitä vaikutuksia rahanjakopäätöksillä on miesten ja naisten köyhyyteen.

Tasa-arvokeskustelu näyttää kai siksi usein tylsältä. Viitataan tilastoihin. Palkkaeroihin. Vastikään Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski laski, että naisen valta on 27 prosenttia. Kun sadan vuoden päästä lapset lukevat historiankirjoista tarinaa ajastamme, onko sekin suurmiesten luettelo?

Yksi lempikirjailijoistani, vaikuttava Chimamanda Ngozi Adichie, on kertonut isästään, joka oli mustien vapaustaistelija. Isä oli kysynyt, miksi tytär kohkaa sukupuolesta, emmekö voisi olla vain ihmisiä kaikki. Tytär oli kysynyt takaisin: isä, miksi sinä puhut aina mustista, emmekö voisi olla vain ihmisiä kaikki?

Sukupuoli ei ole ainoa murrettava valtarakenne maailmassa. Ihmisten elämää voidaan hankaloittaa monin eri perustein. Usein on niin, että naiseus on vain yksi ärsyttävä lätkä lisää muutenkin haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen elämässä.

Vihreä feministi pitää kaikkien niiden puolta, joita uhataan syrjiä tai väheksyä jonkin leiman vuoksi.

On oltava alati valppaana, alati eläytymiskykyinen. Äänestä skarpisti.

kirjailija rosa meriläinen on toiminut vihreiden kansanedustajana 2003–2007.

ja halvinta energiaa on... uusiutuva? oras tynkkynen Energiavalintoja on pitkään tehty olettaen, että halvimpia ovat perinteiset fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima. Tämä ei pidä paikkaansa.

Uusiutuvien energialähteiden hinnat ovat tulleet alas kohisten.

Aurinkokennojen hinta on laskenut viidessä vuodessa häkellyttävät 80 prosenttia. Tuulivoimassa suunta on sama, vaikka kulmakerroin on loivempi.

Halpenemiseen on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin teknologian kehittyessä oivalletaan parempia tapoja tehdä sama asia. Raaka-aineiden käyttöä saadaan vähennettyä, tehokkuutta parannettua ja huoltotarvetta kevennettyä.

Toiseksi markkinoiden mukana kasvavat tuotantosarjat, mikä laskee yksikkökustannuksia. Tuhat aurinkopaneelia on paljon halvempi valmistaa kuin sata – ja miljoona paneelia vielä paljon halvempi.

Aurinkopaneelit ovat jo nykyään taloudellisesti houkutteleva tapa korvata ostosähköä. Itse tuotetusta aurinkosähköstä ei tarvitse maksaa veroja eikä korvausta sähkönsiirrosta. Myös ilmalämpöpumput

maksavat itsensä takaisin verraten nopeasti.

Tuulivoimaa on totuttu pitämään kalliina, koska valtio on vauhdittanut investointeja syöttötariffilla. Alkuun suolaisella tuella on tarkoitus saada Suomen tuulimarkkinat takamatkalta nopeasti vauhtiin.

Käynnistysvaiheen jälkeen tuulivoimakin pärjää hintakisassa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on arvioinut, että Fennovoiman reaktorin ehkä joskus valmistuessa sähköä saa jo samaan hintaan kotimaisella tuulivoimalla.

Norjan vesi- ja energialaitos on laskenut, että tuulivoiman kustannukset jäävät pienemmiksi kuin uuden hiili- tai kaasusähkön. Myös Ruotsin energiavirasto kertoi viime kesänä uuden tuulivoiman olevan selvästi aiemmin luultua kannattavampaa, lähes yhtä edullista kuin Norjassa.

Uusiutuvilla lähteillä pystyy siis tuottamaan energiaa monissa käyttökohteissa kilpailukykyiseen hintaan jo nyt. Teknologian ja markkinoiden kehittyessä uusiutuvat peittoavat yhä useammin saastutta-

vat ja riskialttiit vaihtoehdot myös hinnassa.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Uusiutuvat ovat olennaisesti halvempia jo nyt – jos kaikki kustannukset otetaan huomioon.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö tupruttelee ilmakehään hiilidioksidia, joka pahentaa ilmastokriisiä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa lukuisia haittoja ihmisille ja ympäristölle – haittoja, joilla on kova hintalappu.

Arviot kustannuksista vaihtelevat. Melko yleinen haarukka on 50–100 euroa päästötonnilta. Jokaisen hiilivoimalan pitäisi siis maksaa tuon verran tuottamistaan päästöistä, jotta se kattaisi omat kustannuksensa.

Näin ei kuitenkaan ole. Päästötonnin hinta hiililauhteelle EU:n päästökaupassa on nykyään vain seitsemisen euroa tonnilta, siis murto-osa todellisista yhteiskunnallisista kustannuksista.

Kokonaisuutena uusiutuvat ovat siis selvästi edullisin tapa tuottaa energiaa jo nyt. Saastuttavat energiamuodot pitää vain laittaa maksamaan omat kustannuksensa.

oras tynkkynen toimi Vihreiden kansanedustajana 2004–2015 ja valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana 2007–2011.

“tuulivoimaa on totuttu pitämään kalliina.”

3

eduskuntavaaleissa va

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan päättäjiä neljäksi vuodeksi. N Turun pääkirjaston kahvila on näille kahdelle tuttu paikka. Ville viettää täällä aikaa lastensa kanssa ja Niina päättää kirjaston asioista Turun kaupunginvaltuutettuna.

- Sunnuntaisin auki oleva kirjasto on loistava keksintö julkisesta palvelusta, lapsiperheille hyvä paikka tulla pyhänäkin. Lasten kirjasto täällä on erinomainen, Niinistö kehuu.

- Kirjastot on hyvä esimerkki sivistyksestä, jota on puolustettava.

Jokaisella suomalaisella ja erityisesti lapsilla on sitä kautta mahdollisuus oppia ja innostua, Ratilainen lisää.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja Turun vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Niina Ratilainen ovat kaksi vihreiden vahvoista ehdokkaista näissä eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa. He tekevät töitä yhdessä jo nyt, sillä Ratilainen toimii Niinistön eduskunta-avustajana. Vihreiden tavoitteena on saada kaksi kansanedustajaa Varsinais-Suomesta.

Mutta kelataan ensin hieman taaksepäin. Miten he ovat päätyneet mukaan politiikkaan?

- Olin nuorena huolestunut ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä ja eriarvoisuudesta. Minulla on ehkä aina ollut halu ja tarve osallistua paremman yhteiskunnan rakentamiseen.

Olen ollut 7-vuotiaasta partiossa, mikä on opettanut paljon. Elämänasenteeseeni taas kuuluu tekemisen meininki. Opiskelin Turun ammattikorkeakoulussa kestävää kehitystä ja lähdin opiskelijapolitiikkaan puolustamaan opintotukea, Ratilainen sanoo.

“olin nuorena jo huolestunut köyhyydestä” Niinistö nauraa, että koulukaverit jo aikanaan pitivät häntä tulevana poliitikkona. Jalkapalloa harrastava Ville yritti itse laittaa vastaan, mutta kaverit olivat oikeassa. Halu tehdä työtä paremman yhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta oli niin syvällä. Hän on ehtinyt jo toimia kahdeksan vuotta kansanedustajana ja 3,5 vuotta ympäristöministerinä. Silti hän kokee tärkeänä olla mukana juuri nyt.

- Juuri nyt tehtävät ratkaisut ovat todella merkityksellisiä. Vaikeina taloudellisina aikoina valitaan tulevaisuuden suunta. Puolustammeko

4

jokaisen ihmisarvoa ja ympäristöä vai leikkaammeko kaikkein heikoimmilta? Taloutta on uudistettava, jotta ihmiset pääsevät työhön.

Uusilla ympäristöratkaisuilla saadaan työtä, kotimaista uusiutuvaa energiaa ja puhdistetaan Itämerta. Kouluja ja terveydenhuoltoa on puolustettava, jotta kaikkien hyvinvointilupauksesta pidetään kiinni, Niinistö sanoo painokkaasti.

Vihreät haluaa puolustaa oikeudenmukaisuutta ja torjua köyhyyttä.

Keskeinen vaalisitoumus on se, että koulutuksesta ei saa enää leikata.

- Olen todella huolissani niiden puolueiden puheista, jotka haluavat leikata sosiaaliturvasta, hyvinvointipalveluista tai kehitysyhteistyöstä. Se rapauttaisi yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ihmisyyden kunnioittamisessa. On häpeällistä laittaa kaikkein heikoimpien niskoille taantuman taakkaa, Niinistö toteaa.

Ratilainen nyökkää vieressä. Samalla hän haluaa korostaa päätök-

senteon avoimuuden ja ihmisten osallisuuden merkitystä.

- Päätämme asioista, jotka koskevat kaikkia ihmisiä ja jokaisen arkea. Myös ympäristöämme ja sen tulevaisuutta. On tärkeää, että kaikkien ääni kuuluu. Päätöksenteon pitää olla avointa ja ihmisten pitää pystyä vaikuttamaan. Pidän todella tärkeänä että olemme saaneet kansalaisaloitejärjestelmän: sillä suomalaiset muuttivat esimerkiksi avioliittolakia tasa-arvoisemmaksi, Ratilainen sanoo innostuneena.

Ihmisten osallisuus edistää myös kestäviä arvoja.

- Ajamme kaikkien asiaa ja erityisesti niiden, joiden ääni ei itsestään kuulu kovaa vaikka etujärjestöjen kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneitä ja nuoria, saimaannorppia ja soita sekä mielenterveysongelmista kärsiviä ja pitkäaikaistyöttömiä, Ratilainen painottaa.

Uutta työtä ja turvaa Istumme kahvilassa hyvän tovin.

Kahvit on jo juotu ja piirakat syöty.

Puhe siirtyy työpaikkoihin ja työn tulevaisuuteen.

- Moni läheiseni on työttömänä.

Tahtoisin että työpaikkojen lisääminen otetaan politiikassa keskeiseksi tavoitteeksi. Työpaikkoja pitää lisätä tukemalla pienyrittäjiä työntekijöiden palkkaamisessa. Tarvitaan myös panostuksia uusille aloille, kuten energiaan ja digitalisaatioon.

Telakoilla voidaan rakentaa ympäristöystävällisiä laivoja, Ratilainen sanoo.

Niinistön mielestä Suomi pärjää jatkossa, jos julkinen valta toimii edelläkävijyyteen kannustavana.

Valtion on oltava rohkea, notkea ja utelias. Vihreiden tavoitteena on luoda 200 000 työpaikkaa Suomen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Yksinään se hoitaisi valtion budjettivajeesta yli puolet eli 4,5 miljardia euroa. Vihreiden suurimpia saavu-

alitaan suomen suunta

Niina ja Ville ovat Varsinais-Suomen vihreitä ehdokkaita pestiin.

Ville niinistö 38-vuotias turkulainen kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja

122

Koulutus: valtiotieteiden maisteri Perhe: Kaksi lasta, Elias (10 v) ja Linnea (7 v) Kasvanut: nuoruuden Kaarinassa ja suku on kotoisin Salon seudulta. Asunut myös Tukholmassa, Lontoossa ja Jakartassa.

Parhaat paikat varsinais-suomessa: Kesäyöt saaristossa, kumpuilevat jokilaaksot, Kuusiston linnanrauniot, Turun jokirannan kahvilat ja ravintolat.

niina ratilainen

126

29-vuotias kansanedustajan avustaja, vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja turussa

Koulutus: ympäristösuunnittelija (AMK) perhe: kihlattu, vanhemmat, kaksi pikkuveljeä: sairaanhoitajaopiskelija ja varusmiespalvelusta suorittava.

Kasvanut: syntynyt Kuopiossa, sitten Turku, Rooma, Delhi.

Turussa Moisio, Ilpoinen, Hannunniittu, Kerttuli, YO-kylä.

Parhaat paikat Varsinais-Suomessa: Naantalin kesä, Kupittaan puisto, Pizzarium Turussa ja Dynamon disko. kuva: lauri hannus tuksia tällä vaalikaudella oli ilmastolain säätäminen.

- Jähmettyneisyydestä on päästävä eroon. Ilmastolaki näyttää suuntaa. Suomi menestyy hiilineutraalin yhteiskunnan edelläkävijänä. Ottamalla käyttöön kotimaista uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta voimme luoda 50 000 työpaikkaa Suomeen viidessä vuodessa. Samalla ratkomme ilmastokriisiä, autamma ilmastosopimuksen aikaansaamisessa ja saamme vientinäkymiä maailmalle, Niinistö sanoo.

Ratilainen täydentää, että energiamurroksen ja työpaikkojen kannalta muiden puolueiden tuki Rosatomin ydinvoimalalle oli todella surullista. Turku Energian kautta myös turkulaiset veronmaksajat kantavat riskiä hankkeessa.

- Taistelimme eduskunnassa ja myös Turun kaupunginvaltuustossa lujaa Rosatomin ydinvoimahanketta vastaan. Osoitimme hankkeen taloudelliset riskit ja mielettömyyden

Ukrainan kriisin keskellä. Sen sijaan voimme ympäri Suomen tuottaa uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta ja biotaloudesta. Vielä voi suuntaa muuttaa, sillä hanke on hyvin epävarma. Nyt tarvitaan kotimaista uusiutuvaa energiaa teollisuudenkin menestymiseen, Ratilainen sanoo.

Toisena asiana Niinistö nostaa esille pienyritykset.

- Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamista on helpotettava.

Voiton verottamista voisi lykätä, jos yritys investoi tai työllistää lisää.

Kaikki voittaisivat, Niinistö sanoo.

Kolmantena hän sanoo, että myös sosiaaliturvaa on uudistettava. Vihreiden ja Niinistön itsensä pitkään ajama perustulo on nyt mahdollista toteuttaa, kun muita puolueita on kääntymässä sen tueksi. Hän nauraa tulleensa vihreisiin luettuaan Osmo Soininvaaran ”Täystyöllisyyteen il-

man köyhyyttä”, jossa perustulo oli keskeinen ratkaisu.

- Perustulo tekisi työnteosta aina kannattavaa. Nykyinen sosiaaliturva laittaa ihmisen nöyryyttävästi hakemaan apua luukulta toiselle. Työelämä on jo muuttunut, kun pätkätyöt, projektit ja freelancer-hommat ovat lisääntyneet. Perustulo toisi sosiaaliturvan 2010-luvulle, poistaisi väliinputoamisen ja nostaisi ihmisiä omiin elämänvalintoihinsa, Niinistö sanoo silmin nähden innostuneena.

Ratkaisuja työllisyyteen vihreillä siis on. Ratilainen sanoo haastattelun lopuksi vihreille tärkeän asioita läpäisevän näkökulman. Se on tasa-arvo.

- Tasa-arvoa olen pohtinut erityisesti globaalista näkökulmasta, mutta kyllä Suomessakin on paljon parannettavaa. Olen työskennellyt Intiassa kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa tuettiin naisia toimeentulossa ja terveydessä. Kaikissa ulkosuhteissa on vaadittava naisten ja tyttöjen tasa-arvoa. Kaupankäyntiä on syytä harjoittaa sellaisten maiden kanssa, joissa ihmisoikeuksia

ei poljeta. Näin vaikutamme koko maailmaan, Ratilainen sanoo.

Niinistö on ollut ministerinä ajamassa läpi monia tärkeitä hankkeita, kuten ilmastolakia ja ympäristönsuojelulakia, luonnonsuojelua, kansallispuistoa Teijoon, kestävän kalastuksen ratkaisuja, keikkatyötä helpottavaa työttömyysturvan suojaosaa, ja nostanut perusturvaa 100 eurolla. Hän haluaa jatkaa työtään paremman huomisen puolesta, jokaiselle suomalaiselle.

Ratilainen on hänkin jo saanut näytön paikkoja. Hän on työskennellyt ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan eri tehtävissä täysipäiväisen opiskelun edellytysten puolesta.

- Suuria voittoja on ollut, kun olemme onnistuneet torjumaan opintotuen leikkauksia. Olen opiskelijana ollut usein osoittamassa mieltäni opintotuen heikennyksiä vastaan. Kansanedustajana työskentelisin perustulon eteen. Se helpottaisi kaikkien ihmisten elämää ja korvaisi opintotuenkin, Ratilainen sanoo.

5

Jasper pääkkönen: suomella ei ole varaa viitata kintaalla kestävälle kalastukselle

S

uomen kalakannat ovat heikentyneet vuosikymmeniä liikakalastuksen myötä. 90 prosenttia vaelluskalojen nousumahdollisuuksista on tuhottu ennen kaikkea vesirakentamisella. Viime vuosien yksi suuri murros on ollut kalakantojen heikkenemisen vihdoin saama ansaittu huomio. Ympäristöministerinä toimiessaan Ville Niinistö teki tiivistä yhteistyötä kestävän kalastuksen puolesta työtä tekevien suomalaisten kanssa.

Yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista on ollut näkyvästi kaloja puolustanut näyttelijä ja kalamies Jasper Pääkkönen. Haastattelimme Pääkköstä siitä, mitä kalastuspolitiikalle pitäisi lähivuosina tehdä ja miten erityisesti Saaristomeren kalakantoja voitaisiin vahvistaa.

Millaisia rajoituksia uuteen kalastuslakiin ja sen pohjalta tehtävään asetukseen pitäisi kirjata, jotta kuhakanta palautuisi hyvälle tasolle?

Kalastusasetuksen tärkeimpiin uudistuksiin kuuluisi kuhan 45 cm:n valtakunnallinen alamitta. Etenkin Saaristomeren alueella tämä on herättänyt yllättävää vastustusta: kuhaa halutaan pyytää pienempänä. Tämä on hämmästyttävää, sillä tutkimusten mukaan Saaristomeren kuhakanta on liian pienen alamitan vuoksi kääpiöitynyt viimeisen 13 vuoden aikana noin 9 cm:n verran, eli kuhien sukukypsyyskoko on laskenut 29 senttiin. Tutkimuksen mukaan tämä johtuu etenkin liian pienten kuhien verkkopyynnistä.

Millaiset ongelmat kohtaavat haukikantaa tällä hetkellä?

Suomen haukikannat ovat elinvoimaisessa tilassa, mutta hauen kalastuskulttuurissa on vielä monin paikoin tekemistä. Isoimpien, kaikkein arvokkaimpien yksilöiden vapauttaminen on yleistynyt, mutta suuntauksen toivoisi kasvavan entisestään. Ne ovat arvokkaimpia vedessä jatkamassa sukuaan, ja ruokakaloiksi kannattaa valikoida 1–2 kilon haukia, joiden liha on parhaimmillaan.

Miten saisimme Suomeen lisää kalastusmatkailua? Millaisia hyötyjä se voisi tuoda?

Metsähallituksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset kalastajat matkustavat ulkomaille kalastamaan samoja kaloja, joita omistakin vesistä löytyy. Jopa hauen, kuhan ja ahvenen perässä matkataan ulkomaille. Tutkimuksesta käy ilmi, että tämä johtuu naapurimaiden paremmasta saalisvarmuudesta: muissa maissa kalakantoja hoidetaan paremmin, jolloin saaliit ovat runsaammat. Onko Suomella varaa viitata kintaalla sekä suomalaisten että ulkomaisten kalastusmatkailijoiden euroille?

Kuinka suurena uhkana vaelluskalakannoille näet Kollajan tekoaltaan rakentamisen?

Koskiensuojelulaki on suomalaisen luonnonsuojelun tärkein yksittäinen saavutus. Kollajan rakentaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että koskien suojelulaki puretaan, ja Suomen viimeiset vapaana virtaavat

kosket altistetaan vesivoimarakentamiselle.

Iijoki on Suomen kalatiestrategian kärkikohde. Jos Kollaja rakennetaan, saa vaelluskalojen palauttamiselle heittää hyvästit. Kyse ei kuitenkaan ole vain kaloista vaan suuremmasta kokonaisuudesta: ei ole järkevää tuhota 40 kilometrin matkalta vapaata Iijokea vain siksi, että saadaan parin promillen lisäys Suomen energiantuotantoon. Kollajan hyödyt ovat täysin kosmeettisia, eikä niillä ole mitään konkreettista vaikutusta Suomen energiantuotantoon.

Miten Suomessa voitaisiin kannustaa kalaportaiden rakentamiseen?

Kalateiden osalta tilanne on hankala: Suomen vesilaki ei edellytä vesivoimaloiden ympäristölupien tarkistamista tasaisin väliajoin.

Kaikkien muiden teollisuudenalojen kohdalla näin kuitenkin toimitaan.

Voimalaitosten lupiin on saatava velvoite rakentaa toimivat kalatiet.

Tämän voi tehdä vaikka 10 vuoden siirtymäajalla.

Mihin suuntaat kesällä kalaan?

Kesän kalareissut on päätetty kauan sitten. Keskityn määrän sijasta laatuun. Kalastan kesä- ja elokuussa Kuolan niemimaalla Venäjällä, ensin lohta ja myöhemmin taimenta. Lisäksi teemme perinteisen kauden päättäjäisreissun Norjan Finnmarkiin. Kalastus kotimaassa jää tänäkin vuonna vähälle, sillä naapurimaistamme löytyy niin paljon houkuttelevampia kalastuskohteita.

jasperin mielestä viisi tärkeintä asiaa suomalaisessa kalastuspoliikassa ovat: Uhanalaisille kaloille on saatava lainsuoja. Kalat ovat ainoa eläinlaji, joilla ei

Kalastuspolitiikan on muututtava vastuullisemmaksi ja tutkijoita on kuunneltava. Tästä parhaana esimerkkinä on Saaristomeren kuha ja sen pyynnin järkeistäminen.

vesivoimala on energiantuotannolle lähes merkityksetön, mutta padon purkaminen avaisi mahdollisuuden lohen, meritaimenen ja siian palauttamiselle.

Vesilakia tulee muuttaa, ja voimalaitokset tulee velvoittaa rakentamaan kalatiet.

Ei voida ajatella, että yritys tuhoaa vesiluonnon ja kalakannat, ja odottaa valtion maksavan korjaukset.

Turhien ja pienituottoisten patojen lunastamista ja purkamista on selvitettävä.

Ville Niinistö on ottanut asian pariin otteeseen esille ympäristöministerinä toimiessaan, ja asian toivoisi etenevän.

Esimerkiksi Kiskonjoessa sijaitseva

Virkistyskalastuksen kansantaloudellinen merkitys on selvitettävä. Jokaisessa länsimaassa tehdään vuosittaista selvitystä kalastusharrastuksen taloudellisesta vaikutuksesta. Suomi on ainoa maa, jossa tätä ei selvitetä.

ole mitään suojaa laissa. Uhanalaisen kalan saa tappaa, ja sitä saa myydä marketin tiskillä.

6

Perustulo vastauksena palkkajakauman polarisoitumiselle osmo soininvaara

Suomesta katosi vuosien 1995– 2008 välissä 300 000 keskipalkkaista työpaikkaa. Ne korvautuivat toisaalta korkeapalkkaisilla asiantuntijatehtävillä ja toisaalta matalapalkkaisilla palvelualojen työpaikoilla.

Samanlainen palkkajakauman polarisoituminen on meneillään kaikissa teollisuusmaissa. Kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena.

Teollisuusautomaatio, robotit ja digitalisointi karsii kovalla vauhdilla työpaikkoja. Eriarvoisuuden kasvu työelämässä uhkaa koko elämänmuotomme perustaa. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja pienet luokkaerot ovat maamme vahvuus, josta on pidettävä kiinni.

Voimme nähdä tulevaisuutemme monen sellaisen maan nykyisyy-

destä, jotka ovat siirtyneet jälkiteolliseen aikaan ennen meitä. Teollisuudesta vapautuva väki työllistyy palveluammatteihin tai se ei työllisty lainkaan.

Asiakkaan halua ja kyky maksaa palveluista asettaa katon palveluammattien pakkatasolle, koska asiakas on palveluammattien lopullinen työnantaja. Suomessa ei ole ylettömän rikkaita kuluttajia tungokseen asti. Siksi palveluammatit ovat väkisin matalapalkkaisia verrattuna vaikkapa paperitehtaan palkkoihin.

Kaikki työ on arvokasta ja siksi kaiken työn pitäisi taata tekijälleen kunnollinen tulotaso. Työ ei toisaalta saisi olla liian kallista, koska silloin sitä ei ole lainkaan. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että pienipalkkainenkin työ elättää.

Progressiivinen verotus on vanha, hyväksi havaittu keino tukea pienipalkkaisia aloja. Se on uusien

matalapalkka-alojen osalta tehoton, koska vero ei voi mennä nollan alapuolelle. Miksi ei voi? Negatiivinen tulovero ja sen käytännöllisempi muoto perustulo voidaan nähdä progressiivisen tuloveron idean laajentumana.

Perustulo tarkoittaa, että kaikki saavat tililleen kerran kuussa suunnilleen nykyistä perusturvaa vastaavan rahamäärän. Tätä rahaa ei oteta pois, vaikka saisi ansiotuloja.

Tosin pienistäkin ansiotuloista menee veroa, sillä ei perustulo mikään hokkuspokkustemppu ole. Keskipalkkaisilta perustulo kerätään pois veroina. Perustulo ei paranna täysin työttömän asemaa, mutta se tukee pienipalkkaista. Tämä on sekä oikeudenmukaista taloudellisesti tehokasta, sillä onhan pienipalkkainen työ parempi kansantalouden kannalta kuin ei työtä lainkaan.

Eräänlaisena miniperustulona otettiin vuosi sitten käyttöön työttö-

myysturvan 300 euron suojaosuus.

Se on toiminut juuri niin kuin piti. Tuhansia ihmisiä on siirtynyt työttömyydestä osittain työllisiksi. Tarkemmat analyysit ovat vielä tekemättä, mutta ilmeisesti tämä etuuksien parannus on parantanut julkista taloutta eikä heikentänyt sitä.

Työttömyysturvan suojaosuus on kuitenkin ongelman paikkailua, koska se tukee vain hyvin vähäistä työntekoa. Kunnon perustulo korjaa palkkajakauman polarisaatiosta koituvan vääryyden kattavammin.

Se ei ole vain sosiaalipolitiikkaa.

Se on myös tuki talouden rakennemuutoksella ja nouseville palveluammateille.

osmo soininvaara on pitkän linja vihreä kansanedustaja.

pidetään huolta itämerestä hanna haaksi Kolmen vuoden ajan olen kiertänyt Suomen rantoja, poiminut niiltä roskia ja laskenut ne. Samalla rannalla käydään kolme kertaa vuodessa ja siivotaan aina tismalleen sama paikka. Samaa metodia käytetään Ruotsissa, Virossa ja Latviassa, joten voimme näiden neljän maan kesken vertailla tuloksiamme. Tuon kolmen vuoden ja 81 rantamonitorointisiivouksen jälkeen on tullut selväksi, että roskaantuminen on myös Itämeren ja Suomen rantavesien ongelma – roskaantuminen ja erityisesti muoviintuminen. Kaikesta löydetystä roskasta muovia tai vaahtomuovia oli 75 prosenttia.

Ongelma ei siis koskekaan vain niitä isoja meriä tuolla jossakin kaukana.

Meidänkin meremme on roskainen ja muovinen.

Roskaisimmat rannat eivät löytyneet laivareittien varrelta ulkosaaristosta, vaan kaupunkien läheisyydestä Turusta ja Helsingistä.

Yleisesti käytetty lukupari meren roskaantumisesta puhuttaessa on 80/20. Tämä tarkoittaa, että 80 prosenttia mereen päätyvästä roskasta tulee mantereelta ja 20 prosenttia merellä tapahtuvasta toiminnasta kuten veneilystä, kalastuksesta ja laivaliikenteestä. Turun ja Helsingin tutkimusrannoilta löytyi kasoittain muovisia pulloja ja pullonkorkkeja,

pahvisia ruokailuastioita sekä muovisia ruokailuvälineitä, tupakantumppeja ja muovisilppua. Näiden lisäksi löytyi paljon rakentamiseen liittyviä muovi- tai vaahtomuovipohjaisia tuotteita, kuten erilaisia eristeitä ja räjäytyslankoja.

Roskien siivoaminen ympäristöstä on ongelman siistimistä, ei ongelman ratkaisemista. Roskien siivoaminen on kuin pienen laastarin laittaminen syvän viiltohaavan päälle. Ongelmaan eli meren roskaantumiseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua. On monia helposti toteutettavia ratkaisuja, joiden toteuttamiseen tarvitaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Tarvitaan oikeita tekoja.

Helpoin näistä teoista on tietystikin roskaamisen lopettaminen. Ei selityksiä: tähän pystyy jokainen, joka päivä!

Roskaamisen lopettamisen tueksi tarvitaan laajempia ja parempia mahdollisuuksia loppusijoittaa omat roskat asianmukaisesti kotioloissa ja aivan erityisesti, kun on liikenteessä kaupunkiympäristössä tai luonnontilaisemmassa ympäristössä. Tarvitaan isoja, tiheään mutta oikein sijoitettuja ja täyttymisenseurantateknologialla varustettuja kierrätys- ja keräyspisteitä ympäri niitä alueita, joissa ihmiset kulkevat ja viettävät aikaansa. Näiden sijoit-

telun suhteen erityisen tärkeässä asemassa ovat jokien ja sellaisten vesistöjen rannat, joista roska pääsee lapsellisen helposti pakenemaan asianmukaista loppusijoitusta meriympäristöön. Turussa konkreettisin esimerkki on Aurajoen penkereet, joilla vietetään paljon aikaa vuodenaikaan katsomatta. Turun monitorointirannalta Ruissalosta löytyy pöyristyttävän paljon pullonkorkkeja, muovimukeja ja tupakantumppeja. Ja ei, ei kannata vetää esiin Ruisrock-korttia, vaan kannattaa ennemmin katsella penkereille.

Asianmukaisten loppusijoitusmahdollisuuksien lisäksi tulisi ruoka- ja juomapakkausten sekä erilaisten muovituotteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien materiaalivalintoja ohjata luonnonmukaisempien materiaalien ja nopeammin hajoavien ja vähemmän luontoa kuormittavien suuntaan.

Puupohjaisia materiaaleja tulisi käyttää huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin.

Materiaalisuunnittelussa sekä uudenlaisessa muotoilussa on myös markkinapotentiaalia. Näiden materiaalien käyttöönottoa tulisi vauhdittaa omilla kulutusvalinnoilla, mutta myös yh-

hanna haaksi toimii projektipäällikkönä pidä saaristo siistinä ry:llä. teiskunnan taholta niin hankintojen suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Kyllä, Suomi on puhdas maa ja meremme vielä melko roskaton verrattuna moneen muuhun. Mutta vaikka määrä on pieni verrattuna isoon määrään, se ei ole isoa haitattomampi tai näkymättömämpi.

Pidetään yhdessä huolta Itämerestä ja Saaristomerestämme, jotta tulevaisuudessakaan ei tarvitse uida roskameressä. Itämeri ei kestä yhtään taakkaa enempää. Meren roskaantuminen on naurettavan helposti ratkaistavissa oleva ongelma.

Näytetään yhdessä, että pystymme siihen – nyt jos koskaan!

7

ville, 122 niina, 126

kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja

kansanedustajan avustaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja

vaaliteemoja Ympäristön vaaliminen luo työtä - ei laihoille kompromisseille!

Puhdas Itämeri saavutetaan siirtymällä ravinteita kierrättävään maatalouteen ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa kaikilla aloilla.

Luontomatkailu luo työtä: uudet kansallispuistot Teijossa ja Selkämerellä sekä Saaristomeren kansallispuiston laajentaminen sekä kalastusmatkailu tuovat elinkeinoja ja työtä saaristoon. Tunnin juna Turusta Helsinkiin: oikorata nopeuttaa elinkeinoelämälle tärkeää liikenneyhteyttä ja helpottaa ihmisten elämää.

Pikaraitiotie Turun seudulla loisi palveluja ja yritteliäisyyttä asemaseuduilla sekä vahvistaisi seudun joukkoliikennettä. Soita ja vesistöjä pitää suojella tosissaan.

villeniinisto.fi

ville niinistö

hyvät padot ovat majavien tekemiä.

@villeniinisto

villeniinisto

niinaratilainen.fi

Uusi työ auttaa työelämän murroksessa Perustulo on paras tapa torjua köyhyyttä ja työelämästä syrjäytymistä sekä purkaa yritteliäisyyden ja työnteon kannustinloukkuja – työelämä on jo muuttunut, nyt on muutettava sosiaaliturva nostamaan ihmistä. Vihreä talous luo työpaikkoja, kun panostamme kiertotalouteen, kotimaisen uusiutuvan energian käyttöönottoon ja puhtaan teknologian ja älyteknologian osaamiseen. Tasa-arvo on tärkeää työelämässä – vanhempainvapaan kustannukset on jaettava tasaisesti kaikkien työnantajien kesken ja nuorten naisten työelämään pääsyä on helpotettava.

Nuorten pääsyä työhön on helpotettava – nuorisotakuuta on laajennettava ja työssä oppimisen muotoja laajennettava, jotta kaikenlaisille nuorille riittää työtä.

niina ratilainen

@niinaratilainen

eduskuntavaalit 19.4.2015

ennakkoäänestys

ini

: he ros

piir o

t sis kuu

8

Tehdään kouluistamme maailman parhaita Moderni, tasa-arvoinen ja kiva koulu kasvattaa nykyajan työelämässä pärjääviä nuoria – panostetaan osallisuuteen, oppimisteknologiaan ja eriarvoisuuden torjumiseen. Maailman parasta koulua ei tehdä säästämällä – valtio ei saa enää säästää kouluista senttiäkään. Maksutonta koulutusta ja riittävää opintotukea on puolustettava – toisen asteen opiskelijoillakin pitää olla oikeus opintotukeen vanhempien tuloista riippumatta, eikä korkeakouluihin saa tuoda lukukausimaksuja. Panostetaan tieteeseen ja innovaatioihin sekä niiden jalkauttamiseen aluekehitykseen – vaikeina aikoina tulevaisuuden menestystä luodaan pitämällä korkeakoulujemme tutkimuksesta ja innovaatioista huolta.

8.-14.4.2015

niinarat